Vapaus, October 5, 1950

              siäiiSiiiiiiiÄli^ H * . / s I,
Tqrstaiiia; ^ 5 p:iiä Thursday, 0(^. 5
( U B S B T T l ~ IndeDendent I^bor
Organ of 'Hiimäi Canadlaiu; Es-tafblläied
NoT. etta. 1917. Antborlzed
ias isecond class 1 ^ tbe Post
,>Ci^cie I^icimtment/ Pub-tiijtlce^^:
w esd»y«;
^^PDblJbsliiug' <»»npaDir 100^103
Ebn S t W.. 6 a d b w / OnW Canada,
Tdepbones: Buslne» Office 4<42e4.
Editotlal Office «-«m Hfiäiager
E. SOICBL B<Utor m Bkltmd. S&llteg
adtSxei»Säx 69. Snilbniy. Ontäxlo.:
Advertffftng lates upop Bppllcation.
Tnnslation free of cbätge.
a i L A U c f l i l N N A r : V
Canadaaai: 1 trk. 0J9O » ftk. 8 5 5
inääye/tmOi^ 1 vk. ica 6 kk. ftso
Suomessa: 1 vk. 7.00 6 kk. 4 2 5
•palstoilla vjMBcaisemme englanninkielisessä asussaan
jiehdestä saksimamme joista riäkyy
iuiispen se m sotavarustelu jneille hyt jo maksaa
bintprjeri muodossa ja samalla se, miksi kautta
paan oakefiittymässä vaatimus palkkojen korottamisen puolesta,
lisäksi muistetaan se, että kaikkien ruokatavarain hintojen
J^<jhoai*»i>cst3 huobmatta farmarien elintaso huononee samanaikaisesti
hudnbiiemisen kanssa, niin
Sotaisen suurpääoman tarkb^ oh sotaohjelmansa
jTarmareita että työläisiä.
voidakn todeta, että työläisten taistelu parempien
•kohonneet hinnat vaativat —
hintojen saamiseksi mono-joukkojen
yleiseen taisteluun
1 ^fCuteö t ^ ^ ^ viralliinen tilastotoimisto on tie-
«jbptittan^ nousi elokuussa uiiteen ennätys-taöTOii^
e l i^
liiu^siEUi on suuresti ^'vesitetty"; mistä jokainen
>j[ainittakooh vain lasten vaatteiden
kohonneet pilviä hipoviksi -—mutta
jotka eiväi jostakin käsittä v*^virallista'^ eilin-iiiistauum
Tupakan
hiniian suuri kohoaminen ei näy virallisessa elinkustannusindeksissä
liioin oman kodin omistajan asuntokustannusten lisääntyminen.
Tämä jo selittää sen, mitä ostoksia tekevät perheenemännät ovat
epäilleet, että "indeksiä" on käsitelty siten, jotta elinkustan-nousu
näyttäisi mahdollisimman pieneltä. Tilanne on kehitty-
-nyt tässä suhteessa sellaiseksi että hallituksen viranomaistöJi täytyy
pitämään "kaksinkertaista" indeksiä — salaista in<^
tilitietojen hankkimjsta varten, ja julkista indeksiä kansan
mtiiil
B I B O T T U A H K ^ i H ^
Olen juuri saksinut tämän pienen
palan Vancouver Sun-lehdestä. Näyt­tää
siltä, että menettelytapa on s a ­manlainen
buolimatta siitä yritetään­kö
varastaa irahaa tai unip. J a vaikka
annettaisiinkin lojaalisuuslupaus, niin
ne viedään sittenkin. Mitä hyvänsä
samanlaisuutta on tässä kuvatuilla
miehillä Ja terästyöläisten union
huolimatta elokuun hintaindeksi nousi ennätys-tasoon.
Ja viereisillä palstoilla julkaistusta taulukoista näkyy, että
edmerkiksi 19 johtavan lihatavaran vähittäishinnat ovat kohonneet
IceskiiÄäärin 45 5-prosenttisesti. • Toisin sanoen, jos perheeseen ostet­tiin
vuonna 1939 lihaa esim. $7 arvosta, niin nyt jouduttaisiin
samasta lihamäärästä maksamaan §38,851 Ei siis ole ihme vaikka
tilien väliajalla, varsinkin loppupuolella, tahtoo olla puutetta "käteis­rahasta".
Mutta joka luulee, että farmarit "voittoilevat", niin hän
erehtyy pahasti, sillä tästä hintakiskonnasta koituvat satumaisen
suuret Voitot menevät monopplipääoman kontrolloimien lihanpakkaa-nlolaitosten
pohjattomaan rahakukkaroon.
Toisesta lainaamastamme taulukosta ilmtsne^ se tosiasia, että
kiilmakauhista |Q$tettayan 21 johtavan "raqkalajin" hinta ön ko-i
^ - ^ j honnut keskimäärin II 5>^-prosenttisesti - - - j a lisää hinnankorotuksia
iS?;K#g^i':^v-^* unut sen • •••• .......
Nämä ovat niitä taloudellisia tekijöitä, jotka^^p^^
vaatimaan huomattavia palkankorotuksia. Toiselta puolen yhtiöiden ^llSIl^ • ennätysmäiset voitto-osingot toteavat sen, että vaatimukset palkkojen
' / ' J ' korottamiseksi ja työviikon lyhentämiseksi ovat täysin oikeutettuja,
pn mmittäin muistettava, että tekniikan paranemisen ja työn kiih-keskinkertäinen
tuottavaisuus
viimeaikoina tapahtuneisiin
vastustamattomalla voi-nialla
työläisiä vaatimaan hetikohtaista palkankorotusta ja lyhempää
työviikkoa.
KaJm^^^d^ ja kaksi tietä
:n yleiskokouksen harkittavaksi on nyt esitetty Yhdysvaltain
ja Neuvostoliiton edustajain toimesta kaksi ehdotusta ja kaksi eri-
Korean kysymyksen suhteen,
mtöittavat kaksi tykkänään erilaista tietä'— sodan ja rauhan
m
« i i
vö>§U!v? y • • ; ja.niin monen mutkan takaa, että ilmeisenä pyrkimyksenä näkyy koko
I rf;! • Korean miehittäminen ja terrorivaalien pitäminen vieraitten mieliitys-
''^•"'^^'-''^ voimien alaisuudessa. Lyhyesti sanoen Yhdysvaltain taholta
Totta tietysti on, että Yhdysvaltain eli n,s. "kahdeksan vallan"
ehdotuksessa puhutaan myös rauhasta, mutta niin monin varauksin
on
vaadittu Korean Kansantasavallan antautumista, koko Korean mie­hittämistä
ja maanlaajuisten ''vaalien" pitämistä miehitysjoukkojen
alaisuudessa.
edustajille Mine-BdUI union suhteen,
ei johdu sattmnasta!
"Chris Aune. Lotus hotellista, teki
viime yönä lojaalisuusvalan.
"Mutta hänst piestL^n sittenkin.
'Aune sanoi poliiseille^, että kaksi
miestä seuriasi häntä oluttuvasta k o ­tiin
j a he ottivat pari ryyppyä hänen
huoneessaan.
"Äkkiä yksi miehistä hutisi 'sinä
olet kommunisti.. . . me tapamme
sinut.'
''Aune sanoi miehille, ettei hän ole
kommunisti, mutta he pieksivät hänet
sittenkin. Herättyään hän havaitsi,
että $17 oli kateissa." — Harvey M u r ­phy,
B C District Union News,
N Y K Y A J A N 'VALTIOMIESTAlTOAr
Korkeampien piirien n.s. valtio­miesten
menettelytavat ja luonneplir-teet
ahtavat mielenkiintoista tutki­misen
aihetta. Erikoisesti se antaa
sitä nykyaikana. Jolloin "kyllä" saria
merkitsee tavallisesti " e i " J a diploma­tian
korkeimpana saavutuksena pide­tään
sitä, jos sytytetään naapurin t a ­lo
palamaan teeskenetelemällä. että
olla sämmuttanuissa sitä . . .
Näiden .vastapainoksi nykyajan val­tiomiehet
ovat lievästikiri sanoen
kömpelöitä. Ottakaamme esille Joita­kin
esimerkkejä. Kuten syyhyinen
verikoira nuuskii haisevaa kissanraa-toa,
"Gorgeous George" D r e v tuli ulos
parlamenttimäen koirankopistaan
maaliskuun 16 pnä ulvoakseen päivä­käskynsä
alahuoneessa.
" M r . Puhemies: Minä haluan v i i t a ­ta
asiaan . . .'sellaiseen, mikä käsit­tääkseni
pitäisi viivyttelemättä tulla
hallituksen huomioon, huomioonot­taen
siihen liittyvät seikat," Mikä o l i
tämä "alahuoneen yhteisen huolen
asia?" Toronton ylloiiiston matema­tiikan
professori t r i Leopold Infeld,
huomattu canadalainen atomitiede-mieis
j a kuluisan tri Einsteinin työ­toveri,
aikoi mennä syntymämaahan­sa
Puolaan luennoimaan sikäläisissä
yliopistoissa.
" T r i Infeld aikoo palata takaisin
Puolaan aseistetttma visseillä atömi-tiedojUa,
m|tä tiän on saanut yhteis­työstä
t r i Einsteinin.kanssa ja moni­vuotisesta
: työskentelyltä matematii­kan
ja^ fysiikan äiaM tory-verikoira,
ja siksi !'. . .minä uskon
että hallitultsen asianomaisen depart-mentin
pitäisi tutkia asiaa hetikoh-taisesti
. , . ja että asiahvaatimiiri
toimenpiteisiin ryhdytään." .(KatAO-kaa
Harisard, VÖl, 90, maalisk. 16 p.
IÖ50, Siv. 793).
Epäilemättä tämä lämmin jäähy-väistervehdys
.auttoi t r i Ihfeldiä päät­tämään
jäädä Puolaan Ja tiedoitta-maan
tästä IdhdiUe virne vUkoUa.
Weil, ei ole.isyytä huolestumiseen. Jos
me menetinune hyvän tiedemiehen,
me voimmi^ kuitenkin vielä pitää, k i i ­tos
toiriiekkaille ''valtiomiehillemme
varastettuja Puolan taideaarteita. Me
voimme menettää tiedemiehen ja
Puolan kansan kunnioituksen, mutta
meillä pn vieläkin saalis — j a Gor­geous
George. Onko kansakunta
koskaan :ollut niin armoitettu? — Tom
McEwen, Pacific Tribunessa.
.^Neuvostoliiton tabplta. on sensijaan ehdotettu Y K : n istunnossa
^iVästi, tarkasti ja mitään varauksia jättämättä, että sotatoimet
lopetetaan heti Koreassa, että kaikkien ulkomaiden sotajoukot kul­jetetaan
pois Koreasta, että Koreassa järjestetään Y K n komissionin
valvonnan alaisuudessa vapaat Vaalit, missä ei minkään maan asevoi­mat
ole ketään peloittelemassa ja että tähän A^K:n komissioniin ni­mitetään
myös Korean naapurimaiden edustajat.
'Huolimatta.lainkaan siitä, mitä sotakapitalistien hyväksi toimivat
pqlitiikot, lehdet ja muut propagandistit sanovat, Neuvostoliiton
ehdotuliset Korean kriisin rauhanomaista ratkaisua varten ovat sellai­set,
että ne saavat kaikkien oikeamielisten ihmisten kannatuksen.
&K'ää nimittäin on, että vieraan maan miehittämän maan kansa ei
voi mitään "vapaita vaaleja" suorittaa, kuten "kahdeksan vallan
toimesta suositellaan. Toiselta puolen tähän Yhdys\'altain eli "kah­deksan
vallan" ehdotukseen sisältyy vielä se ajatus, että Korea
pidetään ulkomaiden -miehityksen alaisena ikuiset. ajat. Siinä ei ole
mitään aikamäärää milloin miehitys pitäisi lopettaa. Kun Neuvosto-ehdottaa
K A I K K I E N ulkomaiden joukkojen hetikohtaista pois-
Koreasta, niin Yhdysvaltain ehdotuksessa puhutaan siitä,
Koreaa miehitetä "yhtään kauempaa aikaa mitä on tarpeellista,
pitkä aika on tämä? Ja eikö mr, Vishinsky ollut oikeutettu
sen johdosta sanomaan: '^Milloin ne (uHcomaiset miehitysjoukot)
—poisluvat? Ehkä siiloin kuin vUoret madaltuvat meren pinnan tasolle."
Kysymys ei ole sosialismista, kommunismista tai kapitalismista.
ICysymys ei ole kunniasta tai kunniattomuudesta. Kysymys ei ole
mitä me ajattelemme Korean sodan alkamisesta ja sen kulusta.
vKysymys pn siitä, miten voidaan Korean kansallissota "aidata" ja
lopettaa niin, ettei siihen provosoida Korean naapurimaita ja sitä
Itietä koko maailmaa. Ja Jos Korean sota mielitään rajoittaa, eikä
laajentaa, silloin on ehdottomasti sanottava, että Neuvostoliiton
, esitykset ovat Tdlumpia,a^'onaisempia ja oikeudehmukaisempia kuin
YhdvsValtain ehdotukset.
» « I i i i
vaaleissa Ik 16.
IVelland, Ont. — "Jos haluaimne
pelastaa rauhan on meidän lopetetta­va
se politiikka mikä itetää Canadan
mukaan Trumanin hallituksen soti­laallisiin
suunriitelmiin. Joista .viimei­sin
oh Lester Pearsonin (Canadan u l ­koministeri)
hyväksymä natsimur-haajien
uudelleen aseistammen. C a ­nadan
tulevaisuus vaatii kertakaik­kiaan
toisenlaista politiikkaa, itse­näistä
politiikkaa. Joka perustuu y h ­denvertaisuuteen,
ystävyyten ja kau­pankäyntiin
kaikkien maiden kanssa",
sanoi l i P P : n nimittäm&.rauhän ehdo-
'kas" Mel boig puiiuessaan äskettäin
radiossa Wellandin valitsi japiirissä
t.k. 16 pnä pidettävien täytevaalien
johdosta.
Mr. Doig sanoi St. Laurentin h a l l i ­tuksen
muuttavan Niagiaran niemi­maan
sota-arsenaaliksi konservatii­vien
ja C C P : kannattamana vaikka
kansa haluaa muodostaa siitä rauhan
puutarhan.
" E i ole olemassa sen suurempaa
isänmaaUisnutta Ja lojaalisDutta
' kuin taisteleminen raohan puoles­ta.
Ylevä ]ä pyhä ajains: 'Siuna-.
tut olkoot ranhantekljät' pitää yhä
edelleenkin paikkansa. Mintm
vastustajani näissä vaaleissa l i a -
luaa muodostaa sanasta 'ranlia'
kielletyn sanan. Äänestäkää C a ­nadan
j a koko raahan puolesta...
Minun ohjelmani lujana perustuk­sena
on: Me haluamme rauhaa,
eikä sotaa!** sanoi sttlaveteraani
Mel Doig kehoittaessaan äänestä­jiä
antamaan äänensä hänen hy­väkseen
tulevissa vaaleissa iokak.
16 päivänä.
Mr. Dolg ptihuu uudelleen radiossa
ensi tilstaiha t i : . 10 pnä k lo 11.05 ap.
asenmitt^: C H V p / a 1600.
. . . . . . . . . ..
Prahassa elokuulla pidetty 'rauhan­puolustajien
Maaibnankomitean ko­kous
hyväksyi Ja julkaisi kutsun rau­hanpuolustajien
Toiseen Maailman­kongressiin,
joka pidetään JU>ntoossa
marraskuun puolivälissä. Tässä kut­sussa
esitetään laajennettavaksi sitä
ohjelmaa, jonka pohjalla taistelua
rauhan puolesta' käydään, lisäämällä
tähän. ohjelmaan kolme hetikohtaista
vaatimusta, jotka ovat:
"1. Kaiken oseistuksen väheritämi-.
nen j a kontrolli.
"2. Kaiken sotaa edistävän prc^a-gandan
kieltäminen kaikissa mais-
• Sa. :
"3. Hyökkäyksen paljastaminen t a ­pahtuipa
se missä tahansa j a k a i ­teen
aseellisen sekaantumisen tuo­mitseminen
vieraan .vallan taholta
minkä tahansa toisen kansan sisäi­siin
asioihin." ;
Kokous totesi, että vaikka Tukhol­massa
maaliskuulla hyväksytty vetoo­mus
atomiaseen pannaan julistami­seksi
on saanut osakseen laajan Jouk-kokannatuksen.
sadat miljoonat ihmi­set
kaikissa maissa ja kaikista~kan-isankerroksiste
ovat allekirjoituksel­laan
vahvistaneet tämän vaa;timuksen
ja tämä on Vississä määrin vaikutta­nut
kansainvälisiin tapahtumiin, niin
siitä huolimatta sodan yaara leijailee
ihiriiskunnan yllä, Josta Korean sota
on kouraantuntuvana esimerkkinä.
Korean sodan seurauksena on so­taan
valmistauttuninen kiihdytetty
äärimmilleen kaikilla aloilla. Ctoi las­kettu
valloilleen mielettöniän villi
propagandakamppailu soda^' alkami­sen
puolesta j a aseistukseen käytettä­vät
menoerät nousevat aivan satumai­siin
summiin. Kaikki nämä seikat
synnyttävät oikeutettua pelkoa siitä,
että tarkoituksena on ratkaista kan­sainväliset
erimielisjrydet väklvaltair
sin voimakeinoin, eikä neuvottelemal­la.
] J a tämä pelko ei suinkaan askar­ruta
vain niiden mieliä jotka osallis­tuvat
rauhanliikkeeseeni vaari koskee
se kokonaisia kansakuntia kaikkialla.
SJlä lukunottamatta.sitä pientä i h ­misryhmää
jotka hyötyvät sodaäta ja
haluavat sitä, kansojen tahto kaikki­alla
on, että on tehtävä kaikki mikä
suinkin on mahdollista rauhan säilyt­tämiseksi.
y a i n kaikkien näiden voimien yhte­näisyys
ja, yhteinen toiminta \qi e h ­käistä
päivlttähi lisääntyvän sodan
vaaran. Rauhaa ei savauteta aseällism
keinoin, vain kansojen yhtenäinen ja
päättävä tahto Ja toiminta voi pakot­taa
todellisen Ja kestävän raiihan. On
siis muokattava ohjelma, jonka poh­jalla
kaikki'nämä voimat voivat y h - ;
tyä. Silcsi Maallmankomitean myö­hemmin
julkaisemassa selostuksessa
sanotaankin, .että: "Prahan esitysten
tarkoituksena on sellaisen yhteisen
maaperän varaaminen Jonka pohjalla
kaikki jotka haluavat rauhaa voivat
kokoontua ja muokata keinot seuraa­vien
päämäärien saavuttamiseksi:"
"1. Kalkkien atomiaseiden laitto­maksi
Julistaminen.
"2. Kaiken aseistuksen rajoittami­nen
Ja kontrolli.
"3. Hyökkäyksen j a vieraan vallan
aseellisen sekaantumisen tuomitse­minen
minkä tahansa kansan s i ­säisiin
asioihta.
"4. Palaaminen Yhdistyneiden
Katlsojen tunnustettuun menetel­mään
alkutoimenpiteenä Korean
taistelujen selvittämiselle rauhal­lista
tietä.
"5. Sotaa iedistävän propagandan
laittomaksi julistaminen kaikissa
maissa.
'Toisen Maailmankongressin v a l ­mistelut
tulee Järjestää siten, että ne
parhaalla mahdollisella tavalla edis­tävät
yllämainittujen tarkoitusten
saavuttamista."
Tämä tarkoittaa sitä. että nämä esi­tykset
ön vietävä Joukkojen keskuu­teen
ja viritettävä niiden pohjäUa
miahdollisimman laaja j a perusteelli­nen
keskustelu. E i siinä mielessä, et­tä
näin saataisiin ,enemmist(}hyväksy-r
minen .näille esityksille sellaisena
kuin ne nyt ovat, vaan että ne pohdi­taan
perusteellisesti j a tehdään n i i h in
nämä kys>'mykset saataisiin selviksi
maitdollislmman laajoille joukoille,
; Tämän keskustelun yhteydessä tulee
kuitenkin muistaa, että kongressi t u ­lee
samalla olemaan Tukholman ve­toomuksen
pohjalla käydyn kamppai­l
u n huippukohta, jossa tarkistetaan
mitä kussakin maassa ori,saatu a i ­kaan.
Ja että tuleva ohjelmakin voi­daan
loppukädessä laatia vaan sen
pohjalla mln|cälalsia tuloksia tässä
kamppailussa on saatu. Keskustelu
el siis. saa mitenkään heikentää kan^i-pailua
nin)len keräämiseksi Tukhol­man
vetoomukseen. Päinvastoin kes­kustelu
tulee järjestää siten, että se
tehostaa tätä kamppailua, että sen
avuHa voidaan vetää enemmän jouk­koja
työskentelemään nimikirjoitus­ten
keräämiseksi. K a i k k i asetetut t a -
votteet on täytettävä j a mikäli mah­dollista
ylitettävä.
Meillä täällä Can:adas$a on aivan
erikoinen syy kiinnittää huomiota tä­hän
seikkaan, sillä tavotteeksi asetet­tu
puolen miljoonan nimen keräämi­nen
ei ole. vielä läheskään täytetty. J a
olisihan noloa jos Joutuisimme lähet­tämään
edustajamme kongressiin i l ­man,
että tavoitteenune ei olisi täytet­ty.
Tätä emme voi sallia tapahtuvan.
Tavoite on siis täytettävä. J a se, että
kongressi ' siirrettiin; tuonnemmaksi.
teki mahdolliseksi kamppailun Jatka­misen
kuukaud(!lla. (Kaikki nimet t u ­lee
nyt olla sisällä marraskuun 11 päi­vään
mennessä.) Tämä antaa meille
tilaisuuden suorittaa osuutemme j a
täyttää tavoitteemme. Mutta toivo­malla
se ei tule tehtyä. Se saadaan
täytettyä vain siten, että kamppaUua
tehcstetaan kaikkialla Jcautta koko
linjan.
Nyt ei ole aika keskustella siitä, että
kuka tässä kamppailussa on tähän
mennessä tehnyt mitäkin. Siitä voi­daan
ja tullaankin keskustelemaan
myöhemmin. Mutta> on kuitenkin to­dettava,
että me suomalaiset emme
ole tämän kamppailun yhteydessä
missään poikkeusasemassa. Meidän
osuutemme on myösldn vailla, eikä se
tulekaan täytettyä ennenkuin yhtei­nen
puolen miljoonan tavoite on täy­tetty.
Ja sen täyttämmen on aivan
yhtä paljon meidän velvollisuutemme
Ja kunnia-asiamme kuin kenen t a ­hansa
rauhanpuolustajan velvollisuus
Canadassa. C S J : n Jokaisen osaston Ja
koko jäsenistön tulee vakavasti huo­mioida
tämä ja:katsoa, että tämä jäl­jellä
oleva aika käytetääri mahdoll'.-
sinuriäp tehokkaalla tavalla nimien
keräämiseen 'Tukholriian vetoomuk­seen.
, ".^ •
G. Sundqvist.
sanoo
Lausunto joka tällä mantereella haudattiin
jättämällä kökonaisuudessäah julkaisematta
I^ntoo. — "Amerikkalaiset valmis­tuvat
selvästi kpimatta maailmanso­taa
varten Venäjää ja sen liittolaisia
vastaan Klaukoidässä." Pääministeri
Pandlt Nehfu teki tämän suorasukai­sen
syytökseri ^ s k u u n lopulla I n t i ­assa
London Daily Express-lehden
kirjeenvaihtajalle Sefton Delmerille
antamansa haastattelun yhteydessä.
Nehru varoitti, bttä asevoimilla el
voida ehkäistä kommunismin etene­mistä
Aasiassa. Hän sanoi, että kom­munismin
; eteneminen voidaan estää
vain siten, että poistetaan kurjuus
työläisiltä, sekä maan nälkä talonpo­j
i l t a Ja siten, että läntiseti siirtomaat
la^^ niiden - aasialaiset i nukkehallitsijat
luopuvat Aasian kansojen hallinnasta.
Nehru sanoi: " B r i t a n n i a n täytyy
poistua niin pian .kuin mahdollista
Malakasta, Singaporesta ja Hong­kongista."
Hän lisäsi tähän, että Jos
länsivallat käyttävät asevoiriiia ajaak­seen
kommunismin pois Aasiasta, niin
se vain yhdistää kansallismielisen
Aasian, mukaanlukien Int!an, länttä
vastaan ja kommunismin puolesta.
Tiedoittaessaan haastattelustaan
Nehrun kanssa Sef ton Delmer huo­mautti,
että kaikkialla Intiassa v a l ­litsee
. amerikkalaisvastainen mieliala.
Hän sanoi, että Nehrun antama ame­rikkalaisvastainen
johto "on johtanut
katkeraan anterikkalaisvastaiseen
mielialaan kaikkialla Intiassa. Olen
havaitmut, että suiurin osa iriaän
nuorisosta on Pohjois-Koreari puolel­la
n y k y i s e t sodassa. K a i k k i intialai­set,
joiden kanssa olen keskustellut,
puhuvat katiseroltunelna 'amerikka­laisten
suorittamista siviili-Ihmisten
pommituksista',''
Nehrun lausunto o n aiheuttanut to­dellisen
sensation diplomaattisissa ja,
jpoliitt!sissa piireissä iJontocssa. Iritiari
körkeakomi^ionin (vastaa lähetys­töä)
toimistosta ei ole annettu asian
johdosta minkäänlaista lausuntoa.
Virkailijat sanoivat kuitenkin, ettei­vät
he usko tämän haastattelim ole­van
tarkan — ehkä sen vuoksi kun
siinä tuomitaan n im jyrkästi Yhdys­valtain
sotaphjeima.
Niihierikeräys
on tehosfuniit
Torontossa
Rauhaiiktilkueet Mertäyät
kaupungissa lauantaisih
Toronto, O D L — Kamppailu - n i m i ­kirjoitusten
keräämiseksi T ^ d i o l m an
rauhanvetoomukseen on täällä viime
aikoina saanut uutta vaulitia.' Sitä
osoittaa sekin, että kahtena lautan*
taina peräkkäin on järjestetty erikoi­sia
rauhankulkuelta — autckaravaa-neja.
Ensimmäinen-näistä-:kulkueesta oli
syyskuun 23 päivänä j a osallistui s i i ­hen
useita kymmeniä autoja j a tro*
keja. jotka kaikki oli varustettu asi­aankuuluvilla
r a u h a n tunnuksilla,
Kulkuessa oli useampia kovaäänisiä,
joiden välityksellä puhujat kehoitti-vat
kulkuetta seuraamaan tulleita
ihmisiä allekirjoittamaan Tukholman
vetoomuksen Ja nimien kerääjiä oli
järjestetty atoakin kalkkim katujen
kulmauksiin joiden kautta kulkue
liikkui. Hadvinalsen koleasta säästä
huclimatta. Joka pani monet ihmiset
pysyttelemään seinien sisällä, kerät­tiin
tällä m a t k a l l a lähes 1,200 nimi­kirjoitusta.
Kulkue lähti liikkeeUe Spadinä ave-nuelta
ja kiertäen kaupimgin länfsen
osan päättyi samaan paikkaan.josta
se alkoikin. , : :
Tomen kulkua järjestettiinsyysk.
30 päivä. Se alkoi samasta paikasta
kuin edellinenkin j a oli muutenkin
hyvin-paljon säriianlairieri, riiutta täl­lä
kertaa kulkue' kiersi kaupungin itä­pään
Ja päättyi^n jälkeen siihen jos­ta
se alkpikin. Sää oli tällä kertaa
mitä suotuihin,/mutta täriiän kirjoit-tajalla
ci ole vieliä tiedossa paljonko
tällä toisella iriatkalla kerättiin nimiä.
Nä:tä kulkueita tullaan lokakuuri
aikana Järjestämään joka' lauantai,
mutta ne eivät ttile kaikki olemaan
aivan sariiarilaisiä. — g. ,,:
•SITÄ
Liittotoimikuimaii
tiedonantoja
Toronto. Pitämässään kokouk­sessa
29 p:nä*ä^fikuuta päätti Liitto-toimikimta
hyväksyä uudeksi Liittom­me
ennätykseksi Beaver Laken Jehun
urheilukilpailuissa saavutetun tulok­sen,
alle 21-vuotiaitten sarjassa. I.
Malminen, Jehu. 37.17 moukarinhei­tossa."
• i
Samalla tiedoittaa Liittotoimikunta
kaikille Liiton seuroille., että se on
päättänyt ryhtyä tarkistamaan kalk­kien
Liittonune mestaruuskilrailuihin
osaaottavien urheilijain jäsenyysvaa-timukset.
eli siis tarkistamaan, että
kukin osanottaja on ollut jonkun L i i t ­tomme
seuran Jäsenenä vähintäinkin
kolme kuukautta - ennen sanottuja k i l ­pailuja.
Seuralla joka kulloinkin k i l ­pailut
järjestää, on siihen oikeus
sääntöjemme perusteella.
Vielä pyytää Liittotoimikunta seu­roja
huomioimaan, että Liitollamme
on nyt uusi rahastonhoitaja jonka,
osoite on: Allan Illbiuy, 488 Brock
Ave., "Toronto, C)nt. Puh. L . L , 1054.
I^öläisurheiluterveisiri,
IM
y' Paavo Vaurio;.sihteeri. : ,
OsuustoiiniiiiiaUisia
yalistustilaisiiuksia
PtArtl^iirih seudut
Port Arthrir. O n t , ( S ä h k ö s a ­noma)
r—OsQnsrtolmintabuukanden
johdosta järjestetään Internatio­nal
Co-op.-llikkeen vällstuskomlte-an
toimesi» osaastoiminnallisia va-
UstDstilaisnnksla perjantain kon^
sertin jälkeen eri pailikaknnnilla
seuraavasti:
Fort lVilliamissa lauantaina tk.
7 pnä.
Port 'Arthurissa sunnuntaina tk.
8 pnä. . . ..
Tarmolassa tlistaina.tk. ip pnä.
.Sbandinavialaisten. .. toimesta
osnoslilkkeen kotuntshnontesj»
Port Aaiburissa torstaliia tfc. 12
• • pnä.
Waressa pierjantaina tk. 13 pnä
Lapin haalilla.
^ Kaministiquassa lauantaina tk.
14 pnä.
Intolassa sunnuntaina tk. IS
pnä.
Myöhemmin iImoltelaa|i näiden
valistustilafsnuksien edelleen Jat­kamisesta.
Kaikissa edellänu«^inituissa iilai-suQfcslssa
esitetään muun ohjelman
lisäkai filmi "People with a Purpo-se.**
MimstajohJHmasta ilmoitetaan
yksityiskohtaisenunltt paikallisissa
ilmbllriksissa. --• yaiistqskömitea.
J^NNiTEnum
, -Minä hiuten". huomkutti i b ^
pitävä nuori mies tytölle.-, •eftf
Inmlutöiaan nalsan jotka
romaanin lukemisen lopust»;-
" E i olleiikaan,'en ole nfin
aolitan aina keskeltär"
"Keskeltäkö?"
"Aivan niin. SiUqln pjBsi jh, J =
kakstokertaisena, mTte^*^*^^
loppuu j a miten se alkaa-
O U U T E U AS
Ravintolaan tuli yksikäönen mifc,
istui "lunssioounterla" ääreen, Z
Ie hyvin "nenäkkään" näköistä
tä. Yksikätinen ei klinnittjjnrt
tään huomiota vieniskaveriins» m
j a alkoi syödä annostaan,
nenäkäs mies enää voinut huiia
.seään vaan sanoi:
"Anteeksi, mutta tehän olttte
nettänyt toisen kätenne."
Yk$ikätinen^rttui tyhjään U «
sa Ja heUutellen sitä virkkoi: 'iiij
hyvänen aika! Minun-täy^'
että te. olette oikeassa."
OLI SAMAA SnELTX
Nuori maatalouskoululainen kesku
teli vanhan farmarin kanssa.
Koululainen: "Tiedättekö, että
dän vlljelysmenettelyime ön iOO
ta ajasta jälessä. Ihmettelcii Jas JM
te tuossa pellossa olevasta kanras
SO dollaria."
Farmari: "Niin minäkin, sillä ky
vin siihen ohraa'"
JOHDONMUKAISTA
Pait, Joka ajoi trokia, pyrytti tr
kinsa tieilä äkkiä, joUoin pertssä ti
lutautö törmäsi siihen. '
•Auton omistaja vetj Patin oikei
teeri, (olioin tuomari kysyi:
" M i k s i et' staä ojentanut käiu
ulos ikkunastia?"
f Weil"* ' vastasi irlantilainen, "j
hän ei .kerran nä^yt trokia, ni
kuinka Uimeessä hiän olisiÄat m
riim käteni." : '
alkaa Timminsissä;
kokous sunnuntai
VÄITTEI/y A L K OI
M a r g a r ^ Eng. - - JLolcakUun toi­sena
päivänä alkoi täällä Britarmlan
Labpr P'axtyn vuotulrien kansallinen
konventsioni. \
- Tlnupins. — Nyt kun kesä pn msi
nyt, vaikkei se oikein tullutkaan täif
ne pohjoinen tänä vuonna, niin
tenkin olemme syksyssä ja ,
kotiutuneet kesälomilta Ja-imiDta
suilta, niin jokainen varmaan ebl
osaston kokoukseen joka <m
tai-iltana tk. 8 p. kello 7 illalla'osa:
ton haalilla.
Täällä Timminsissä on yleensä toi
nUnta hyvin hiljaista. Suomalaisi
toimintahenkllöitä on muuttanut
täältä muualle työmaille. Toisia mat
kusti keväällä Suomeen, mutta h
ovat jo kotiutuneet.
Viime lauantai-illaiksi oU Saloran
nat järjestäneet hauskan tuliaisiliai
jliotimsa. Ilta kului hauskasti
nellessa j a puhellessa Suomen
lumisia. Saimme kuulla uusia
men gramafoonilevyjä joista "J(
suun A n r i l ' . Jalmar Kuitusen
icvy oli suosituin. Talon räJd
laittanut herkullisen kdi^
syömisineen j a juomisineen josta i
täri kaikkien läsnäoUeiden
Tällaiset illat ovat toverillisia
Mutta älicää unohtako osaston
usta vaan kaikki jäsenet
maan yhteisistä asioista. — J - *
rr •rr
kaikki.ne muutos- ja lisäysehdotuksiet
mitä tarpeelliseksi, katsotaan. Jokai­sella
joka rehellisesti Icannattaä rau­haa,
huolimatta hänen uskonnollisis­ta
ja polUttisista mieUpiteistään tai
siitä mistä halien käsityksensä mu­kaan
nykyinen kriitlllirieri tilaririe'
johtuu, tulee ollapikeus vapaastiisa-noa
mielipiteensä näiden esitysten
suhteen Ja tehdä niihin muutosesityk­siä.
Tällainen keskustelun yhteydessä
kun valitajiri edustajat Toiseen Maa­ilmankongressiin
niin silloin ne edus­tavat
todellista karisojen rauhantah­toa
ja voivat siellä osallistua maihdbl-lisimman
laajoja joukkoja tyydyttä­vän
ja tehokkaan ohjelman laatimi­seen
rauhanliikkeelle lähitulevaa a i ­kaa
varten. . ~~
Meillä. Canadan suomalaisilla ori
myöskin syytä kiinnittää huonilota
tähän keskusteluun Ja osallistua sii­hen
kaikUalla missä sitä käydääri,'
tehtaissa, työpaikoilla, unioissa, jne;
Ja Järjestää tämä keskustelu myöskin
omassa piirissämme, C S J : n osastoissa
sekä muissa järjestöissä ja ryhmissä,
joita keskuudessanum toimii, että
Hänen piiheensa aihe on: "He riistä­vät
lasten maidon sotakulujen mak­samista
varten". — D . C . '
Kukapa ei olisi kuullut amerikkalai­sen
huomatun runpllijan Lorigfellown
"•nie Song bf Hiawatha"-nlmisen ee-pokSen
sankarista Hiawathasta.
Hiawathan, Onondaga^heimpn
päälliköri otaksutaan eläneen kuuden-riellatoista
. vuosisadalla, ; Vanhojen
intiaanitanijen mukään Hlawatba o li
rauhan mies, jonka ansiosta muodos­tettiin
iritiaaritheimojen liitto, mikä
tunnetaäri-League of S i x Nations n i -
meUä. •
Encyclopedia kBritaxmica luonneh­tii
,J^ngfellown Hiawathan olemuk­sen
seuraavasti: •
'^Ihmeellisenä persoonana H l a -
: vratha mumiilUsta ' inhimillisen
edisiyluim Ja sivistyksen. Hän o-pcttaa
.niaanviljelystä; mere
kual; lääketiedettä ja taidetta voit­taen
toiluLvbimallaan kaikki Inon-nonvolmat,
jotka käyvät sotaa i h ­mistä
vastaan."
Kaiken kukkuraksi Hiavratha on
meidän suomalaistenkin sukua. Long-
"fbllow sai alheerisa "Song of Hiawat-ha*-
nimiseen intiaam-eepokseensa
amerlklcalalsista intiaanltarinoista,
joita olivat keränneet talteen jotkut
muut.
Mutta hän oli aikalsenunin tutustu­nut
ruotsmkieliseen Suomen kansal­liseepokseen
Kalevalaan j a n i in "ttte
Song of Hlatvatha*' sai zimomuoton-sa
Kalevalasta.
Tän^n inttaani-^poksen ^ k i r j a l -
listaiteellista arvoa voidaan ehkä par­haiten
kuvata sillä kun sanotaan, että
tämän ^niantereeh koulimuorisossa el
blb tuskin yhtään seUaista "pölkky-päätä.''
joka ei tietäisi, että Longfel-lpw
kirjoitti "The Song of Hiawathan'
vuonna 1855.'
Ja jos kuka tahansa olisi kaiuko-näiköisyysessään
enriustariiit muuta-niiavucsia
sitten, että h e i r o n v^
1950 runöuija LpngfeUowri H i ^ ^
hasta tidee,"subveräiyinen toveri'
n i in hänelle olisi varmasti suositeltu
mielentilan perusteellista tutkimista.
Mutta n i i n vairi on maailman muut-'
tunut. että kuudenneltatoista vuosisa­dalta
p i ^ y a tairunomainen intiaani­päällikkökin
on rajan etel^uolelle.
siellä "suuressa demofcratiamaassa",
jtilistettu pannaan yhdessä konunu-nistien,
"kanssaniatkustaji^" j a mui­den
rehellisten ihmisten kanssa.
Syy?-
Hiawatha mumiUIistuttaa "edis­tyksen
Ja sivistyksen" kuten tieto­sanakirja
selittää — Ja puhuu rau­han
asian puolesta, kuten puhuvat
kommunistit,. Icanssamatknsta-jatT
Ja mani- rehelliset ihmiset.
Tämän .suuren anteeksiantamatto­man
syntinsä Johdosta Hiawat3ialle
annettiin äskettäin arvovaltaisen
New York Timesin palstoilla, seuraa­vanlainen
pannajulistus:
T e l k o sUtä. että IIIawatlian elä­mää
S» tekoja karttelevaa eloka-vaaL...;
Tolfoisiin maan nykyisessä
tempenkmeritli^sa pitäi koinma-nisiisena
prpps^iandaria .oin aihetit
tanut sen, että -Mori.Qgrom Studio
on pannut hyilyHe täiriäri sriunni-t
e l m a n . . .
•fanhan tekijänä «otaa käynei­den
inttaanlhemojen. kedraudessa
iHlawatha perusti aikanaan yUden
Kansanliiitbn.ja JoUri Jtämä huo-
. « ^ t t a a «rilcQiscstl Monbg^jn
ätndiota, ^sanoivat' yhtiön pph^-
miehet. : Päätettiin,^, että nämä
seikat voivat aiheuttaa 3eri,Mettä
tätä c l ^ i ^ a 1 ^
^ o m a n edistäd^Uiä Ja^stilb
konuinnistlen'•nyk
mia'auttavana^ ':-'-!j:_.'y:--:'-[.
Näin tuli LonBWlQwn
rauliiari^ asiaai' puolustaja f?4uhveräivi-nen
toveri", jonka; elämää j a töiilriiri-taa
ei saa Holljnrobdlssa filxnäte!
Se clisi jotenkin samarilaista jos
Lönnrootin Kalevala-a£heinen Väiriä-möinen
julistettaisiin laulavaksi, rau­han
asian puolustajaksi ja siis " s u b -
versUvlseksi toveriksi", jota ei Suomi-
Filmi. saa kuvata.
J a vaikka valkaistun Suonaen v a l ­lanpitäjät
ovat kerta toisensa Jälkeen;
kapinan ,jälkeeri v . 1919, läpualaishu-linain
aikana v. 1930 j a " t a l v i s o d a n -
pyörteissä 1939—40 suorittaneet a i ­van
riittävästi rumia tekoja, n i i n hei­dän
puolustuksekseen töytyy sitteii-k
l n myöntää, etteivät heole koskaan
Kalevalaa Ja sen tarumaisia sänlca-relta
vankilaan j a polttoroviolle r a a ­hanneet,
Initen nyt tapahtuu ''vapai­den
maiden" sydämessä.
Eipä silti, etteikö ole väliän syytä­k
i n tukistaa Hiavirathaa, sillä Lcng-feUown
"The Song of -Hiawatha"-In-tiaanl-
eepoksessa on vapaasti suo-mennettyna
näin peloittavan "sub-versiivistä"
runoutta: r : :
"Haudattiin verinen Uppara;
m
Iiaud^tiyin peloittava solaniili»
handattUn kaikki sotalst»
, ja unhoitettiin sotalhiratol.
kansojen välUlä vallitsi ra?*!^
Väiheriipifcin riittää jo "subyeci^;
sen ;toverin" Jilmen antamiseen
rikassa, m i ^ Wall Streetin-nHd
cvat .heittäneet koko perustudain#
dessä oikeuksien lain kanssa, rpda
tunkiolle. Wall Streetin miehet^'
luavät sotakirveitä, sotanuijia Ja i
huutoja, eikä mitään Hiawat]ian n j
hanpuheita tapparoita, scAm^^i^
sota-aseita vastaan. Ja ?J'
sotaohjeimarisa läpi "^^i^
rauhönmlehet vaativat öurilst?n
iiplteiden • kontrollia nito,;ctt8
siiuresta Amerikasta kaaliisi
•^yksimielinen" sotahuuto.
' S i l c i pii kaiikki konimiuilstit, *
samatkustajat" ja -^i^-^^.
riiyyneideri uriddjäin "komminiis»^
8i" leimaamat kaikki iawt^^
puolustajat Yhdysvalloissa
ihmisoikeuksia, vailla oleviksi
versiiveiksi" ja riioskovalalslksi
verelksi".
Nimpä nyt nähdään, että
valtam vankiloissa on Ui äane
menossa pitkä jono S^^U^lo^Jv^Lgl
miettiä, työväenliikkeen e t j ^ « ^^
e.. Jotka "ajattelevat vaarin
sanoa, haluavat rauhaa
tzm
Ja tässä jo
iiuavac rauMo». —
nossa on nyt Jo Kalevalan r u n o l^
lä kuvailtu Longfellown inUaaBil»»'
Ukkokin, "toveri Hiavratha"!
Kaikesta huolimatta meistä t ^
että Yhdysvaltain tolmekas * " * - iH
jolla ori nihirrikkaat ja v;
selllset vapaustraditiot, ei
a&aa tällaista ajatusten
Villitystä sallimaan Ne j o i»
haavat kommunistijohtajia,
kirjailijoita, tiedemiehiä ja
sla Hiawatha-intiaawja
kylvävät- tuulta, -mistä ^
ellei järjen ääntä kuulla mnntf^
Känsäkoura.
mm