Vapaus, February 12, 1949

              Lauantaina, helmik. 12 p. — Satiirday, Feb. 12
m-
|E m-, mm:.
MATKAT EUROOPPAAN
KEVAXIiA IS^. KE8XLI4
OS « i b w m u tiuUKBBC, {«• cjjotte »«ftatCit ca«i k n Z i s I U i kedoa }• i U '
i u i t e v«l>t7i pcttrB^kniU. AisoMtua njtueuu vHiti pciUoJa os e a i i a auUnaM.
Me j!rj«stinMae BUCIUSSC UiralU U i UmltUitt; c4a«uaJM mejk^m fcsiUis liajeja,
t KIvraiua nuLiuBioea oa TälitÄmStöii p*ik«s s u a l i * itant». FalsuDstkuM lirlcMäaM
V Hunaites. Ani«uune layZf p * M i e M j» riimeiaB» fiasliUaiM»**.
_ Halatettatme (dMUa ioakaa fcesJcitöa Ccsaitua. Miaatne TcäHe ai«iikfTia
pi« Udci* B J U r i j l u i iU j« mrrmar c s u k o l u u l u c l i a j a Uirt- )« Irstolip^ja.
Tiedot
nydelliset
TEHKÄX PAIKKAmAUKSENNE NTT
0. K. Johnson & Co. Soittakaa
Tai
Kirjoittakaa
724 Bay Street. Toronto 2. Ont PabeUa WA 1403
VAKUUTUS-JA BfATKAILVTCIMISTO
Iit
Peter A. Vesa, 6.A.
Barrbter. SoUeitor, Notur
SUOMALAIN]^
LAKIMIES
GE. 8392
• •
592 Dsnforlh Ave;
(Near Pape AveJ Toronto
Canada voitti Suomen
jääldekkojoukkueen
HelsinkL — (S-S) — Suomen Jää­kiekkoilulla
oli helmik. 3 pnä tähän
asti kunniakkain päivänsä siitä huoli-
: matta, että Joukkueemme hävisi tana»
dalalselle mestarijoukkueelle, mutta
vain niin jniukastl kuin 5—4, Meikä­läisillä
oli aluksi Jopa 2—0 Johto Ja
vielä toisen erän Jälkeen 4—3, mutta
lopussa vieraat osoittivat selvästi p a ­remmuutensa.
7,000 nouseva yleisö
osoitti ansaittua suosiota sekä omille
että vieraiUe.
T I M M I N S , O N T .
8IMM8, ROOKER & P I C K B R I NG
vakautuksia Ja kiintelmlstöjä. Do­minion
Bank Building, Tlmmins,
Ont. 'Morketteja, lainoja, bobdeja
Ja vakuutUlcisia.
Uh -
1 •
h O'
S e-.
p - Mv' ... J -
i ^i i % te «s-t
1 A
w i m
'/
r
^
BUOBLt
VirORKERS
SUOM.!
C O - O P
of Sonlh Porctiplaa Lhnlt«d
47 Crawford Street
SOUTH POBCUPINE, ONTARIO
• Suosittelee suomalaisille hyvflk.
slliunn(;ttua roukaansa ruokailuäl-kolna.
Ravintola auki klo 9 illidla.
• Siistejä kaliistettuja huoneita
asunnoiksi. Kuluttajain koU. F i s .
täytykää sisälle.
OSCAR
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korJau8ty(}t&
Pahelln 2-1391 '
;7«l«ndonStE. HlndnnvOnt.
Barnes Drug Co.
—3 KAUPPAA —
Sanlt Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioite
Nyal-laaki^
nydeUinen varasto lääkkeiti.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Suomen lentokenttiä '
kehitetään /
BeisinU. — (S-S> — Helsingin u u ­den
lentokentän raivaustyöt saataneen
alkuun ensi kesänä, sUlä alustavat tut­kimukset
on nyt saatu alueella pää-töksoen
Ja eduskunta o h töiden aloit­tamiseksi
myöntänyt kuluvan vuoden
menoarvioon 10 m i l j . markan määrä­rahan.
Alue sijaitsee n. 18 k m : n pääs­sä
Helshsgin keskustasta. Ja siUe on
tarkoitus rakentaa kansainvälisten
määräysten midcainen lentokenttä. Jo­ka
voi ottaa vastaan n. 40 tonnin pai­noisia
koneita. Suunnitelmat on l a a ­dittu
niin. että lentokenttä voidaan
myöhemmin laajentaa A - tai B-luo-kan
lentokentäksi. Kenttä aluksi
suunniteltuine kaksine 1,500 m. Ja
1,300 m, ^ kittoratoineen pyritään saa­maan
valmiiksi olympialaisiin men­nessä
Ja asetetaan vuoroientoliiken-teen
palvelukseen.
Malmin lentokentällä. Joka nyHyi-sessä
laajuutlessaan ei tyydytä lento­liikenteen
vaatimuksia, ei ryhdytä
enää suuuremplln laajennus- tai kor­jaustöihin.
Kultetikin on tarkoitus
suorittaa tänä vuonna päätökseen so­ta-
aikana aloitettu itä-länsJkiitotlen
laajermustyö, Jota varten menoarvioon
on otettu 15 tonnin painoisia koneita.
Turun uutta lentokenttää alettiin
rakentaa työttömyystyönä sodan pää­tyttyä,
mutta työt keskeytetiin v. 1946
Nyt on lentokenttätöiden Jatkamiseksi
työttömyystöinä myönnetty 21 milj.
markan määräraha slilä edellytyksel­lä,
että Turun kaupunki suostuu mak­samaan
100 työntekijän palkat. Alus­taviin
töihin lentokentällä onkin Jo
ryhdytty. Turun uuden lentokentän
pääkiitotle on ensinunäisessä valhees­sa
yhtä suuri kuin Helsingin uuden
lentokentän pääkUtotie. Suunnitel­miin
kuuluu kolme kiitotietä, Joista
aluksi rakennetaan kuitenkin vain yk­si,
Joka mahdollisesti saadaan val­miiksi
syksyksi.
Maarianhaminan lentokentällä on
parin viime vuoden aikana suoritettu
huomattavia parannuksia. Niinpä on
ri^äinettu f,100 m : h pituinen kiitotie.
Joka Jo tammikuun alussa oli väliai­kaisessa
käyttökunnossa. Lopullisesti
kiitotie valmistuu keväällä.
Työnsaanti huono­nee
pohjois-Mani-foban
kaivoksilia
Kississioff. Man. — Muutami rivi
täältä kuolintuskissa, kamppailevalta
ku;^rikontrilta, mikä menneinä vuo­sina
oli mcnien kansalaistemme py­sähdys-
Ja työskentelypaikka. Mutta
ajat ovat muuttuneet j a aikojen m u ­kana
ovat menneet kansalaiset tääl­tä,
että meitä ei ol3 kuin muutama
enää täällä jäljellä, harjoitellen mikä
mitäkin ammattia einkeinokseen.
Palkallisessa Sherrit Gordon-yhtiössä
käy töistä ainoastaan 3 .suomalaista.
Huhut kiertelevät, ettei täällä pitäi­si
olla enää mineraalia tai ooria muu­ta
kuin pariksi vuodeksi Jos emme s a ­tu
löytämään lisää. Siitä on Johtunut
että vanhoja kaivostyöläisiä on_alka-nut
muuttaa täältä muille paikkakun­nille.
Osa heistä tosin on päässyt
töihin L y n n Laken alueelle missä p a ­rasta
aikaa avataan shafUaukkpa
mutta sekään perukka ei kuulosta niin
lupaavalta kuin ensin oletettiin. N y ­kyisin
eivät yhtiöt anna muuta kuin
vuoden takuun sielläkään töiden
käynnistä. Tits sitten mistä nämä
kalkki uutiset Johtuvat, sillä tuo uusi
perukka piti olla Manltoban xikkaimr
pia mineraallalueita.
Muuten tänä talvena'oh täältä poh­joiseen
päin olevilla Järvillä ollut suu­ret
kalastushommat Ja kalaa on tuotu
n i in paljon, että ei muina vuosina
ole vielä ennen moista roäärää nähty,
Ja mitä olen kuullut kalastajilta, ovat
he olleet tyytyväisiä n i i n kalansaan-tiin
kuin tämän kalastuskauden'hin­toihinkin.
Talvikin on ollut suotuisa
täällä. Ei ole paljon lunta eikä pak­kasiakaan
Joten työskentely on ollut
helpompaa, kun jää ei ole ollut erit­täin
vahvaa.
Muuten sopii mainita, että ihmiset
täällä ovat hyvin erimielisiä mitä t u ­lee
maaliman menoon nähden. Suu­r
i n enemmistö on porvarillisesti ajat­televien
talutusnuorassa Ja ottaa kai­ken
täydestä mitä porvarilliset propa­gandistit
heille syöttävät. Yhtiön puo­lesta
pidetään huoli ettei täällä anne­ta
enää töitä Jos huomataan työnetsi­jä
edistysmieliseksi ja tietoiseksi työ­läiseksi.
Yhtiöllä on omat urkkijajär-
Jestönsä Joiden kautta se kyllä ottaa
sslvlUe mitä mieltä on mies ennen­kuin
saa käsivartensa kaupaksi.
Nyt vain sitten toivotan parasta
talstelutarmoa kalkille raatajatove-rellle
yhä kiihtyvässä työn Ja pää­oman
välisessä taistelussa kunnes
voitto ori meidän..—Se yksi.
een
Alempana oleva nudm Albanian
syntyä i» keliMystä vaJaUfa^
keli on. alkii|aiin JnlkaMu rootsa-laJsina
lefadjipä. Se onttoa koin.
ka son^etto, kansa. UuxU^^ urhen-dtO
» luHdmaisia. Ja nlkolaigia vi-bftOiMiz
rastaan ja vap^od^ saa-vutetiqzffi
kykenee kobottamaao
maansa taloodeOisen eUupän kn-koistokseen
Ja raivaan tien luku-tafdottfMmredesU
k«rkeanv.;an si-vfstykMen,
Pieni Albanian valtio ei syntj-nyt
aiicanaan suinkaan onnellisten tähtien
alla. Ktm se T u r k i n tappion jälkeen
ensimmäisessä Balkanin sodassa 28.
marraskuuta 1912 astui "rilppumatto-
TiEPATTEKO.
tai oikeastaan muistatteko, kuinka pit­käksi
ajaksi Ja mistä syytteistä kan­sainvälinen
sptarikostuomioistulri tuo­mitsi
kuuluisan natsiamiraali Raede-rin
lokakuun 1 p:nä 1946? Ellette
muista, ostakaa v. 1949 Taskukalenteri.
Siinä luetellaan kuinka monesta eri
syytteestä tunnetut' riatsipomot olivat
syytettyinä ja kuinka monesta ja
kuinka pitkäksi ajaksi heidät tuomit­uin,
ketkä pääsivät vankeudella ja
ketkä hlrtettlta.
— Viimeisen kolmen vuoden alkA^a
on Skotlannista lähetetty karjaa $2.-
400,000 edestä, Josta yksi kolmasosa lä­hetettiin
USA: n ja Canadaan.
4
4m
Suomen ja JBnglannin
kauppasopimus
Helsinki. — rs-S) — Suomen kaup-paneuyottelukunnan
ja yhtyneen k u ­ningaskunnan
hallituksen edustajien
neuvottelut. Jotka koskivat molempien
maiden välistä kauppavaihtoa Ja mak­susuhteita
v. 1949, päättyivät Lontoos­sa
tammikuun 26 pnä.
Yhdistynyt kuningaskunta saa Suo­mesta
entistä enemmän puutavaraa,
selluloosaa ja sanomalehtipaperia. L i ­säksi
Suomi vie edelleenkin yhdisty­neeseen
kuningaskuntaan muita
puunjalostustuotteita ainakin saman
verran kuin. v. 1948. Yhdistyneen ku­ningaskunnan
taholta on ilmoitettu,
missä määrin se voi tyydyttää Suo­men
esittämiä toivomuksia hiilen,
nestemäisten polttoaineiden, teräksen,
villan ja muiden, sellaisten tärkeiden
tavarain osalta, joistia Suomen neu­vottelukunta
ilmoitti olevansa erityi­sen
fclinnostimut. Suomen tuontioh-
Jelmaan kuuluu lisäksi lukuisia mää-ti&
tavaroita, nun. tekstiilejä, kemi­kaaleja,
koneita j a muita' sellaisia t e ­ollisuustuotteita.
Jotka yleensä esiin­tyvät
yhdistyneen kimingfaskunnan
visnnissä Suomeeni
Suomen j a yiidistyneea kuningas­kunnan
kauppavaihto v.' 1948 kehit­tyi
hyvhi tyydyttävästi osoittaen huo­mattavaa
kasvua edellisestä vuodesta.
Nyt käydyt neuvottelut antavat aiheen
toivoa, että kiunmankin maan välinen
kauppavaihto v. 1 9 ^ entisestään l i ­sääntyy.
(Valentine-päivä on helmikuun 14 p:nä)
Meillä on monipuolinen valikoima kauniita Valentine-kortteja,
jotka on varustettu seuraavilla lauseilla: ^
im :i Valentine Grcetings to My Darling Wife
CIso ja kaunis kortti)
With Love to My Svveetheart on Valentine's Day
(Iso ja kaunis kortti)
To My Valentine with Lovo
To the One I Love . . ..
Valentine Greetings to My Husband
To the Dearest Valentine M y Wife ..
A Va^?ntinc to My Husband . . .
A Valentine for the One I Love . ..
My Love to You My Valentine . . . . ..
To My Beloved Sweetheart
Thinking of You on Valentine's Day .
Yleisiä Vnlentine-kortteja
Lasten Valenline-kprtteja
....50c kpl.
50c kpl.
: 25c kpl.
. . . . . 2 5 c kpl.
.25c kpl.
...15c kpl.
.15c kpl.
I5c k p l .
15c.kpl.
- ....15c kpl.
15c k p l .
..5c. 10c. 15c j a 2öc kpl.
.3 for 10c
Postitilaukset täytetään nopeasti.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sttdbury. O n l .
Suomen merimieslakon
uhka vältet^ ;
Helsiuki. — (S-S> — Suomen L a i ­van
Varusta jäin Yhdlstj-s antoi tam­mikuun
30 pnä vastauksensa minis-tari
Härmän ministerivaliokunnan n i ­missä
tekemään esitykseen, joka kos­ki
pääjohtajaa Hämäläisen välitys­ehdotuksen
hyväksymistä merimiesten
palkeista. Yhdistys ilmoittaa hyväk­syvänsä
välitysehdotuksen, ja k un
myös Merimiesunioni jo aikaisemmin
on ilmoittanut sen hyväksyvänsä me­rimieslakon
uhka on näin ollen pois­tunut.
Pääjohtaja Hämäläisen tehtäväksi
jää välitysehdotuksen yksityiskohtai­nen
selvittely.
Merimiehet eivät tähän mennessä
ole saaneet sitä indeksikorotusta, jota
muut työläiset ov&t palkkasäännöste­lyn
penisteella saaneet, joten tämä
korotus cn merimiehille vastaavasti
järjestettävä. S o p ijQUsneuvottelut
asianomaisten kesken muista kysy­myksistä
jatkunevat lähiaikoina.
mien" valtioiden joukkoon, setirasivat
tätä tekoa taka-alalla voimakkaat
suurvaltalntressit. Vanha Itävalta-lals-
unkarilalnen kaksoismonarkia oU
yhdessä Italian kanssa koettanut h i n ­taan
mihin hyvänsä estää Venäjän
liittolaisia, eteläslaavilaista Serbiaa
saamasta kulkutietä. Adrianmerelle:
Sen vuoksi suhtauduttiin suopeasti
uuden pusktirlvaltion syntymiseen.
Albania sai pian haetuksensa. Jon­ka
Jäsenet astuivat maihin Valonassa
itävaltalaisesta höyrylaivasta. Sen Jäl­keen
Järjestettiin pikkuvaltiolle k u ­ningas
— saksalainen Wiedin prinssi
'Wilhelm, joka aikaisemmin Uiskin oli
kuullut puhuttavankaan'Jostakin A l ­baniasta.
Ensimmäisen maailmanso­dan
piihjettua poistui monarkki kui­tenkin
maasta. Jossa oli syntynyt l e ­vottomuuksia.
Ja astui rauhallisem­paan
virkaan Prctissln armeijan u p ­seeriksi.
'
Ensimmäisen Albanian valtion sel­kärangan
muodostivat maan mahta­vat
tilanomistajapsrheet. Jo aikai­sin
ne olivat saaneet haltuunsa koko
maan. Jota ne viljelivät Turkin sult­taanin
läänltysherirolnä, mutta turk­kilaisen
feodalisinin kuklstutti^a B a l ­kanilla
muuttui tilanne heidänkin
kolidaltaan.
Sotien välisinä vuosina kehittyi A l ­bania
tilanomistaja-tasavallasta t i ­lanomistaja-
monarkiaksi kuninkaa-.
naan feodaaliherra Ahnied Zogu, Jon­ka
aikana maan sosiaalinen rakenne
ei muuttunut. Taantumuksallinen
tilanom!stajavalta johti lopuksi sii­hen,
että Mussolinin Italia valvoi Jok­seenkin
täydellisesti Albaniaa sekä
poliittisesti että taloudellisesti. T u r -
mltuneen feodaalivallan luovuttaessa
maan pala palalta italialaiselle^'fasis­mille
syntyi ensimmäinen laajojen
kansanjoukkojen vastaliike.
Espanjan, Itävallan Ja Tshekkoslo­vakian
Jälkeen tuli pienestä Albanias­ta
ennen toisen maailmansodan puh­keamista
neljäs fasistisen hyökkäyk­sen
eurooppalainen uhri. Pitkäper­jantaina
7. huhtikuuta 1939 miehit­tivät
Itahalaiset maihinnousujoukot
maan.
Kuningas Zogu lensi ulkomaille, ja
Albanian feodaaliset vallanpitäjät
asettuivat varsin halukkaasti kuunte­lemaan
Italialaisten valloittajien o h ­jeita.
Köyhät albanialaisst talonpojat e i ­vät
kuitenkaan olleet halukkaita sie­tämään
italialaisten fasistien tai h e i ­dän
albanialaisten apuriensä holhous­ta
Ja sortoa. Italialaisten miehityk­sen
aikana teki 15-tuhantinen alba­nialainen
Tapaaehtoisjoukko urhool­lista
vastarintaa fasisteille. Italia­laisten
valtaantulon jälkeen vetäytj?!
3,000 aseistettua miestä vuoristoon
muodostaen sen albanialaisen vapaa­ehtoisjoukon
ytimen. Joka myöhem­min
tuli niin kuuluisaksi.
Albanian vastarintaliikkeen viimei­nen
vaihe alkoi silloin, k u n Mussolini
lokakuussa 1940 Albanian alueelta
hyökkäsi Kreikkaan Ja yritti pakolla
mobilisoida albanialaisia talonpoikia
Joukkoihinsa. Kutsuiltoihin määrä­tyt
albanialaiset ryhtyivät avoimeen
kapinaan, karkasivat tai liittyivät
kreikkalaisiin, ja voimakkaat albanfa-laiset
partisaaniosastot aiheuttivat
hämminkiä Italialaisissa joukkokolon-nissa
j a katkaisivat fasistien yhteyk­siä.
Jo lokakuussa 1940 lähetti Musso­lini
Hitlerille valltuskirjeen. jossa hän
väitti albanialaisten joukkojen mel­kein
täydellisenpoissaolonolevah syy­nä
hänen kreikkalaiseen fiaskoonsa:
erikoisesti Etelä-Albaniassa alitUisesU
kiihkeitä taisteluita n o in 100,000 mies­tä
käsittävien miehi^sjoukkojen
kansja. Huomattavia alueita Joutui
partisaanijoukkojen käsiin. Loppu­puolella
kesää 1843 kuklstail Italialai­nen
fasismi Ja tämän seurauksena y h ­distettiin
tähän asti hajallaan olleet
- vapsusarmeijan osastot Labinossa
heLiäkuun 10 pnä Järjestyneeksi a l ­banialaiseksi
vapausarmei jaksi, jota
johti pääesikunta päällikkönään E n -
ver Hodsha. Italian häviön Jälkeen
Joutui n i i n suuria alueita albanialais­ten
käsiin, että volUin järjestää uusi
hallitus Ja antifasistinen hallinto v a ­pautetuille
alueille.
Ensimmäinen antifasistinen parla­mentti.
Joka kokoont^ll Premetlssä
toukokuun 24 pnä 1944, laati perustus-lahi.
Tämä konferenssi valitsi neuvoa-antavaksi
ellmekseen antifasistissn
keskuskomitean. Komitean muodos­taminen
annettiin Enver Hodshan
tehtäväksi. Josta samalla t u l i kalkkien
vapaan Albanian aseellisten Joukkojen
ylipäällikkö.
Kymmenen kuukauden aikana s a l^
vat Albanian vapautettujen alueiden
kansanvallan puolustajat kokea kolme] vasti kasvavassa määrässä traktoreita
ta, joille jäi vielä 6.18 pros. maaomai-stmdes^.
Siirtyminen pois feodaalisesta
maanomilstussysteemistä merkitsi A l ­banian
maatalouden kehityksessä val­tavaa
notisua. K i m viljeltyä maata
vuonna i?3B oli yhteensä 186,470 ha.
oli sen määrä 1947 noussut 316,474
hehtaariiri. Syyssato kohosi 227 pro-sentiin
vuoden 1938. sadosta. Ensim­mäistä
kertaa maan historiassa A l ­bania
kykeni Itse huolehtimaan leipä­viljan
tarpeestaan.
Samaiialkalsestl ryhdyttiin suoritta­maan
laajoja maanmuokkaustöitä,
joihin vapaaehtoisat nuorisobrie^dit
asettivat, oman merkityksellisen p a ­noksensa!,
-auttaessaan talonpoikia.
Kplihen enslminäisen vapautuksenjäl-keisea
vuoden aikana kaivettiin y h ­teensä
335 km laskuojia Ja kanavia. Ja
suoalueita kuivaamalla saatiin 15,000
ha uutta viljelysmaata.
Tähän asti varsin alkeellisessa a l -
banlalaisessa maanviljelystavas^ t a ­pahtui
merkittävää koneeiystumlsta.
K u n koko maassa vuonna 1938 oli a i ­noastaan
4 traktoria, n i i n vuonna 1947
oll Jo 25 valtion kone- Ja traktorlase-maa
Ja Neuvostoliitosta tuotiin Jatku-työttömyystilanne
on
HAILE SELASSIE
J O U L U P U K K I N A
Addis Abeba. — Abessiniassa vietet­tiin
tammikuun 9 pnä itäkcptilaista
jouluaattoa, keisari Haile Selassien
toimiessa joulupukkina Joulujuhlassa
keisarillisessa palatsissa. Jonne kai­killa
oli oikeus päästä.
"Joukoissamme el ole albanialaisia.
Jotka sen sijaan häiritsevät yhteyk­siämme.
Eräs divisioonistamme on
yksinomaan pakotettu riisumaan a l ­banialaisia
aseista ja pidättäcoään
heitä."
Seuraavana vuonna sai Albanian
kansan spontaaninen vastarintaliike
fasisteja j a feodaahherroja vastaan
tietoisen poliittisen johtonsa.
Marraskuun 8 pnä 1941 perustettiin
Enver Hodshan Ja muiden timnettu-jen
antifasistisen vastarintaliikkeen
johtajien aloitteesta Albanian kom­munistinen
puolue. Joka manifestis­saan
kehoitti Albanian kansaa yhty­mään
j'hteiseen. järjestettyj-n vasta-rintaUikkeeseen
miehitysjoukkoja ' Ja
quislingeja vastaan.
Syyskuun 15 pnä 1942 oli liike jo
saavuttanut niin laajat muodot, että
se saattoi Pesän kylässä pitää yhtei­sen
kongressin, johon ottivat osaa
maan partisaanicsastojen edustajat ja
kaikki muut järjestäytyneet antifasis-tiset
TOimat, Pyrkimys vapauttaa
Albania miehitysvoimista oU näin
saavuttanut kiinteät muodot.
Seuraavina kimkausln.'» tapahtui
saksalaisten suurhyökkäystä, joiden
tarkoituksena p l l vapausliikkeen murs­kaaminen.
Hyökkäykset tapahtuivat
Kreikasta Ja Pohjois-Albanlasta kä­sin.
70,000 saksalaista . sotilasta oli
asetettu suorittamaan tätä tehtävää,
mutta Albanian nuoren kansanarmei­j
a n Joukot löivät katkerissa taiste­luissa
kaikki saksalaisten hyökkäykset
takaisin.
Vapaussodan ratkaisevaksi kohdak­si
- muodostuivat kymmenen päivän
taistelut maan pääkauptmgln Tiranan
ympärillä. Joka marraskuun 17 pnä
1944 kokonaisuudessaan Joutui alba­nialaisten
jcä^ln sen jälkeen k u n sekä
kaupunkiin suljettu saksalainen v a ­ruskunta
että apuim lähetetyt saksa­laiset
joukot oU täydeUlsestl lyöty.
Kaksitoista päivää myöhemmin oli
myöskin Pohjois-Albanian keskus,
Skutari, vapautettu Ja viimeiset sak­salaiset
joukot ajettu.rajojen yli. M a r ­raskuun
29 pnä oli koko Albania jäl­leen
vapaa maa. Hallitusvalta oli A l ­banian
väliaikaisen hallituksen kä­sissä,
Jonka oli nimittänyt lokakuun
22 pna 1944 paikoilleen asettunut a n t i ­fasistinen
neuvosto.
iPlenen Albanian kansan fasismin-vastaisen
taistelun uhrit olivat varsin
suuret. Yksi miljoonaisen kansan a r ­meija
oli kärsinyt 28,000 kaatuneen ja
12.600 haavoittuneen tappiot. 36.000
albanialaista vapaustaistelijaa oli o l ­lut
vangittuna tai isttmut keskityslei­reissä
Ja 35.000 oli ollut miehitysvalto­jen
pakkotyöläfslnä. Myöskin aineel­liset
tappiot 0^ valtavat: 2,500 alba­nialaisesta
kylästä oli 850 raunioitu­nut.
55000 taloa poltettu j a hävitetty.
Sodan aikana olivat albanialaiset
antifasistit nostaneet aseisiin 70,000
sotilasta säännöllisiä joukkoja, joista
6.000 oli naisia. Nämä joukot olivat
sotilaallisten.operatioiden aikana t u ­honneet
tai ottaneet vangiksi 59,639
saksalaista j a Italialaista. Sen lisäksi
Albanian kansanarmeija tuhosi ta]
valtasi itselleen 100 panssarivaunua,
1.334 eri kaliberista tykkiä. 2.855 kone-kivääriä
j a 1.934 kuorma-autoa sekä
suuret määrät kivääreitä ja ammuk­sia.
Albanian kansanarmeijan voiton
arvoa lisää vielä se, etteivät mitkään
muut liittouttmeiden sotilaaUiset Jou­kot
ottaneet osaa sotatoimiin Albanian
alueella, vaikkakin luonnollisesti P u ­naisen
armeijan voitot Balkanilla vai­kuttivat
taisteluiden lopulliseen tulok­seen
Albaniassa'.
Vanha Albania o l i ollut 160 k a i k k i -
valtalsen sumrviljelijäperheen maa.
Niillä oli ollut hallussaan yhteensä
enemmän kuin puolet kaikesta maa­omaisuudesta
Ja ne pitivät talonpol-kaisväestöä
melkein keskiaikaisessa
orjuudessa. Nämä 160 perhettä. Jouk­ko
suurkauppialta j a virkamiehiä o l i ­vat
muodostaneet Albanian quisling-hallinnon
ytimen ja luorieet kaksi jär­jestöä,
jotksf olivat olleet mlehityih
valtojen apulaisina.
Vapausarmeijan jälkeisestä uudesta
Albaniasta tuli kansantasavalta, jon­ka
sosiaalisen perustan muodosti kom­munistisen
puolueen johdolla toimiva
talonpoikien, käsityöläisten ja työläis­ten
taisteluliitto-. Sodan jälkeen hävi­tettiin
vanha aikansaelänytfepdaali-laltos,
jonka ylimmät vallanpitäjät
olivat luovuttaneet maan vihollisille
j a yhdessä miehitysvaltojen kanssa.
käyneet julmaa j a veristä sotaa omaa
kansaansa vastaan.
Uuden Albanian ensimmäinen suuri
j a perustavaa laatua oleva uudistusr
työ oli suuren maareformin toimeen­paneminen
marraskuun 11 piiä 1945,
jonka perusteella talonpojat saivat t a ­kaisin
vanhat oikeutensa majahan,
Albanian maaomistussuhteissa sai
maareformi aikaan täydellisen muu-tc^
sen. Ennen -vapautusta oll 160
suurvlljelijäpsrhetta monopolisoinut
53,6 pros. koko maaomaisuudesta, v a l -
tlontiluksUla j a kirkolla oli haih^g^a^an
21,4" pros. maasta ja talonpoikaisväes-töllä
oli yhteensä 26 pros. josta vielä
osa oli vuokramaata. 20.121 talonpoi-kaisperhsellä
ei ollut maaosuutta l a i n ­kaan.
Agraariref o n n in kautta sai 82.-
881 talonpolkaKperhettä ^t«ensä 33.-
215 ha tllatoömistajien Ja kirkon maa-
Ja multa Ejjaanvlljelyskonelta. Alba­nia
saattoi nyt ottaa myös ensimmäi­set
askeleensa, kollektilvlvlljelyn t i e l ­lä.
Perustettiin enshnmälset 30,kol-lektUvltllaa,
Vanhass* Albaniassa el teollisuutta
ollut Juuri lainkaan. Sen sijaan maas­sa
oli' joltakin tuhansia alkeellisin
työtavoin työskenteleviä käsityöläisiä.
Maan luonnonrikkaudet, öljylähteet,
asfalttlkerrostumat, kromi- ja k i i -
parlkalvokset kuuluivat Italialaisille
yhtiöille. Uusi Albania on vienyt
maan sosialistisen kehityksen tielle.
Albanian perustuslaissa sanotaan:
" K a i k k i kaivokset, mineraalirlkkau-det,
kosket, luonnonvoimat, metsät,
kuljetusvälineet, pankit, posti ja len­nätin,
puhelin j a radio ovat kansan
omaisuutta; Ulkomaankauppa on v a l ­tion
valvonnassa. Maa kuuluu sille,
joka sitä viljelee, suurmaanomistus el
saa olla yksityisissä käsissä."
Albanian kaivosteollisuus on sodan
Jälkeen kehittynyt huomattavasti Ja
sekä kivihiilen, öljyn että kromin tuo.-
tanto on nyt ylittänyt sodan edellisen
tason. Samanaikaisesti on kasvanut
multa valtäon teollisuuden haaroja Ja
erikoise^tl"iäetalll-, tekstUU-, nahka-:
Ja elintarviketeollisuuden alat ovat
suorittaneet hyviä edistysaskeleita.
Vanha käsiteollisuus näyttelee myös
aikalsemipaa merkittävämpää osaa, ja
varsin huomattava joukko Albanian
pienkäsltyölälslstä on liittynyt 104
suureen osuustoiminnalliseen tuotau-toyhtymään.
Ennen sotaa e i Albanialla ollut l a i n ­kaan
rautatietä. Vuonna _194i.avat­tiin
ensimnöiinen rautatie Durazzosta
Elbassaan Ja uusi rata Tiranasta on
valmistumassa. Samoin^ saa Albania
Selitassä lähellä Tiranaa ensimmäi­sen
suuren vesivoimalla käyvän sähkö­voima-
asemansa.
Aikaisemmin el ollut lainkaan ter-veydenhoitolaitosta.
Tällä hetkellä
on maassa 120 albanialaista lääkäriä.
Jotka saavat kipeästi tarvittavaa apua
vapaehtoisilta venäläisiltä tovereil­taan.
Neuvostoliiton Ja kansandemo­kraattisten
maiden yliopistoissa suo­rittavat
monet albanialaiset ylioppi­laat
perusteellisia lääketieteellisiä
opintoja.
Vapautuksen Jälkeen on myös ter-veydenhoitolaltos
saavuttanut huo­mattavia
menestyksiä. On avattu 12
sairaalaa, Joissa on yhteensä 2.180
salraspa^^a, 28 virklstyskotia äideil­le
Ja lapsille,' synnytyslaitos Tiranaan,
kolme lapsisalraalaa Ja 24 kiertävää
sairaahhpitöasemaa. Tämä kaikki on
igerkinnyt valla;nkumousta pienessä
Albaniassa.." ,
Vanhan taantumuksellisen feodaali­vallan
aikana oli 85 pros. maan väes­töstä
täysin l u k u - ; j a kh-Joitustaido-tbnta.
Uusi hallitus on sitävaistoln
tehnjrt kaikkensa luodakseen maahan
alkaa vastaavan kaululaitoksen. On
säädetty yleinen kouluvelvollisuus.
m a ^ 1^79. alkeiskoulussa oli 133.000
lasta. Keskikoulujen lukimiäärä on
noussut neljästä 44 Ja koulujen luku­määrää,
on,, ylelä aikomus nostaa sa­dalla.
• ! ««
Helsinki. — Ministeri E r k k i Hanna
toteäl puheessaan tammik. 11 pnä r a ­diossa,
että työmarkkinatilanne on
viime sykitystä alkaen - vaiketttmiut.
Vuoden .vaihteessa oU tilastojen m u ­kaan
työttömyyskbrtistCMS^ kaikkiaan
n. 12,500 työtöntä. Kunnat xjlivat
vuoden vaihteesseen mermessä sijoit­taneet
omiin ja valtiqn. avustamiin
työt*ömyystömin 3,1M työtöntä. V a l ­tion
puolesta oll työtilaifBinksia Jär­jestetty
4,423 työttömälle. Joulukuun
vlimllsellä viikolla työttöiu^ määrä
lisääntyi n. SfiOO. ViralM^Jiumerot
eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta,
sillä k a i l ^ k 3 p i m t eivät pää­töksistä
huilimatta anna. tietoja^ työt-tömyydestääJi.
MSaassanuiie.o% usein
Ilmennyt nykimistä paljöh suuremikia-k
l n työttömyyttä. Ministeri mtrmä
mainitsi esimerkkinä talvikauden
1938-39. Jolloin työttömiä oU 25,000,
Joista työttömyystöissä n. 46,000. H a l ­lituksen
pyrkimyksenä on saada, k a i ­kille
Järjestetyksi työtä. Elleivät va-
LmJäiippntou
^ E p W l N S U K SI
Trans-Atlantic Passenger i
rehceh valtuuttama
Edustamme melkein kaiäjj
tavin^Jia valtamerilinjojaTll
nitellessaime matkaa Suc
muihin Euroopan maihiii
luottamuksella kääntyä"
me lippu-y j n . matkaa
asioissa.
VAPAUS STE AMSJ
TICKET AGENCll
^ • E D W I N SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box G3 SuäbatjA
päiden työmarkkinain mahdollisuudet
siihen riitä, on Järjestettävä työttö­myystöitä.
Kimtien velvollisuutena
on ensi sijassa ryhtyä toimenpiteisiin
työttömyyden torjumiseksi. Valtiolla
on omia. työmÄta, mutta valtionkin
toimenpiteissä on paljon kohennetta­vaa.
Meillä ei ole vielä selvitetty,
minkälaisilla toimenpiteillä työttö­myyden
Ilmeneminen voitaisiin estää
tai ainakin rajoittaa pienimpään mah­dolliseen.
Työttömyystöiden Järjeste­lyä
e l ole saatu sellaiseksi, että työttö­mät
sen avulla nopeasti, tehokkaasti
Ja kansantaloudellisesti tulisivat s i j o i ­tetuksi
työhön. Monet työttömyystyöt
ovat laadultaan sellaisia, että ne olisi
ainakin pääosiltaan hoidettava varsi-daisina
menöarviotöinä. Hyöttömyys-tölksi
olisi saatava suuria, keskitettyjä
slirtotyömalta, joilla saataisiin luo­duksi
kansantaloudellisesti tärkeätä ja
nopeasti hyötyä tuottavaa t5;ötä. Tämä
edellyttää, että tällaisia työmaita var­ten
hyvissä ajoin laaditaan yksityis­kohtaiset
ennakkosuunnitelmat N i i n ­ikään
täytyisi kaikkien alustaylen
huolto- yjn. töiden olla selviä, niin
että niille voitaisiin työttömsryden
syntyessä heti sijoitta työntekijöitä.
Puhuja huomautti, että tämä ef ole
tarkoitettu moitteeksi vaan ohjeeksi
vastaisuutta varten- TyÖasialn sekä
y l in hallinto että järjestely yleensä on i
jatkuvani enemmän tai vähemmän
tilapäisjärjestelyn varassa ja vailla
keskitystä. Työministeriön perusta­minen
alkaa muodostua yhä aji
taisemmaksi. Tämän taltii
työttömyyden hoitoon eivät uuft
Jestelysuunnitelmat ehdi vala
mutta täytyy toivoa, että tääi
vesta selviydyttäisiin nykyisin
dolUsuuksin.
Nelson-paketteja edel-leen
takayaiciköitu
H:?lsinki. — (Si^S) — Viranons
tahofta kerrotaan v.k. lopuaa,
tullissa oll jälleen takavarikoitu
Harry Nelsonin Yhdysvalloista
tämää lahjapakettia. Toisen aä
senä oli n . 70 m. erilaatuisia sitt^
kaita, toisen paketin ollessa TM;
vallisen n. 6,000 markan arvoisa
japaketin. Molemmat lähetybe
osoitettu samalle henkilölle, joa
jo aikaisemminkin todettu
mahtavia sukkapaketteja. jotka
sivät mm. satoja villasukkapaie
kä useita 40 ja 20 parin nylon.;
paketteja. — Eilen taas takavari
viranomaiset 16 mustan pörssin
piallle osoitettua Nelson-lähel
joissa oli 145 paria nyloneita, n.
loa kahvia. 27 musliinilakanaa
pieni määrä riisiä, suklaata, nia
j a ' luumuja. — New Yorkin polS
el vielä ol« saapunut vastausta
slngin rikospoliisin Mr. Nelsonia
keheeseen tiedusteluimr
nylnmaansa -fasistien j a • heidän apu­riensä
sorrosta. '
.MiitiniHiiiiiniiiitiitii niniinuifiiiiutiiii
C E N T R A L TAXI
(Undberg)
^ Puhelin 944
'80 Spnice Ave., So. Pprcupine,0
Lukutaidottomuutta vastaan taistel­laan
fuÄaiastL Vuonna 1947 otU 59,-
^00 täysUc^svuista osaa valtion kurs-seihto
^Bfiipseen lukemaan Ja k i r ­joittamaan
14a, 18,000 henkUöä täy­densi
opintQJIaan iltakursseilla.
Albana j^msallinen kulttuuri bn
sodan JäBtQcn saanut elää uutta^ku-koistu.
saifcatfBBa. Easlmmäjstä.keriaa
maan lust(^?!ässa on avattu 8 teatteria,
maa on a«nut päivälehden, jota kan­sa
lukeer j a laajaa albanialaista k i r ­jallisuutta
ollaan luomassa. Sodan
jälkeen on Julkaistu 500 albanialaista
kh-Jaa yhteensä 700.000 kappaleena.
Vuonna 1912 tuli Albaniasta itse­näinen
.-valtio. Kolmisenkjnnmentä
vuotta myöhemmin avautui Albanian
kansalle vielä arvokkaampi tie. Se
taisteli itselleen paikan vapaana kan­sana.
Nyt Albanian pieni kansan-demokraöa
ratkaisee rauhan suuria
tehtäviä samalla tarmolla ja innos-ftiksella,'
nät^ oli leimaa-antavinia
sodan aikaisen AHianrän vapaustaiste­lijoille
sUloln, k un he~vapauttlvat syn-^
UUSIA
SAAPUNUT SUOMISTA
Laain- ja soittokappAeifa
751 Myrskyluodon prinsessa, valssi
Kukkais-svtringiä, Foxtrot
747 Ilta silloin kerran, valssi V
.Käy Icanssain, Foxtrot
223 Mitä niistä pienistä. Jenkka,
Purjehdusmatka, valssi :
893 Satamasta satamaan, valssi
RaitiUa kulldja, Jenkka
724 Tamara, Foxtrot *
Surullisen illan muisto. Jenkka .
721 Terveiset ulapalta^ valssi
Laulaen ete^päin, Fo?£trot
4005 Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi
Hinunenevä yö. Foxtrot'
907 Rakas Mimmi, Polkka
K u o p i o s i Barseloönaan, valssi
4001 Armain. Tango
Orjanruusu« valssi
4003 Armain, sana pien; sup. Tango
LauäntaihYpyt laiturilla, valssi
4008 RpmanssL yalssi
Luoniainain, Foxtrot
H I N ^ $1.25
I4hetetään kaikBaUe C ^ ^ ^ a ^ Tilatkaa osoitteella:
B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
Näitä levyjä on saatavana myös Ävuliikkeestänune
318 Bay S L Port Arthur, Ont.