Vapaus, April 26, 1949

              SiTU 2 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26
3 1^
IE
1^^
'M
iv
m-
Tt) — XDdependem L«bor
of FUmlsb OuuUUax» tt-triillShed
Nov. 6tb 1917. Autluirlzed
aJ second class maU by the Post
dfCce Department, CWtawa. Pub-ll
«hed thrice weekly: T u e s d a y » ,
Itiursdays and Saturdays by Valtaus
PUbllsbing Company Lt<L. at 100-102
Ejm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
, Telepboncs: BaslneM OfBee 4-49M.
Editorlai OfiOee 4-428S. llttMcer
ELSoksL EauirW.EUaaa. Mamajl
addrea» Bo» W, Bodluay, OntoilDi.
Adyertistog l a t o upop appMcaticft
Translation free of ebazse. . .
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 94)0 6 kk. 325
3kk.2M
1 vk. 7JOO e klE. 3 40
1 Tk. 7.50 e kk. 4as
ThdysvaDolssa:
Suomessa:
Toinen osa Vapmtden vappununierosta ilmestyy ensi torstaina.
• Vappuna 1949
i Tappu, toukokuun ensimmäinen päivä, on kansan ihmisten, omas-t4
työstään elävien kansalaisten juhla-ja taistelupäivä.
; Kaikki yritykset leimata vapunvietto joksikin "subversiiviseksi"
t^i "ulkomaalaiseksi' toimenpiteeksi on tuomittu epäonnistumaan sillä
oh muistettava, että vapun vietto sai yli kuusikymmentä vuotta sitten
alkunsa tältä mantereelta, amerikkalaisten ja canadalaisten työläisten
taistelusta lyhemmän työpäivän ja paremman toimeentulon puolesta.
TJoiminta lyhemmän työpäivän, paremman palkan, yhteiskunnallisten
uudistusten ja kansainvälisen jauhan säilyttämiseksi ovat tänä päivänä
patrioottisen itseuhrautuvaisuuden korkeimpia ilmenemismuotoja, sillä
viijn tätä tietä kulkien voivat Canadan (ja muiden maiden) kansan­joukot
kulkea parempaa ja onnellisempaa tulevaisuutta kohti.
Muinaisajan ihmiset sanoivat, että idästä tulee valo. Ja euroop­palaista
alkuperää olevina ihmisinä me voimme kaikessa vaatimatto­muudessamme
todeta, että Eurooppa on todellakin Tnonien suurten
aatteiden ja mainehikkaiden tekojen manner. Mutta Euroopasta-kaan
ei ole tullut kaikki hyvä ihmiskunnalle sillä Tännessäkin on
suoritettu suuria tekoja. Xiinpä on tunnustettava, että toukokuun
enfeiramäisen päivän vietto kuuluu niihin vapaustraditioihin, jotka ovat
syntyneet ja saaneet alkunsa tältä mantereelta. Älköön siis tästK
annittako aiheetonta kunniaa sen paremmin Moskovalle kuin Parisille-kaan,
.• ' • * * •
/^i. Vapun vietto juontuu tavallaan ammoisesta menneisyydestä. Jo
niuliiaisajan roomalaiset juhlivat huhtikuun 28 p:stä toukokuun 2
päivään Floran, kukkien jumaL-lttaren kunniaksi. Vanhassa Englan­nilla
vietettiin vappua suurin juhlallisuuksin liittyen sen uskonnolli-
SQ^n taruun Walburgista. Johtuen siitä kun kirkollinen vuosi alkoi
tojlkok, 1 pnä, Suomessa on vietetty vappua kirkollisenakin merkki-pätvänä
ja Suomen ylioppilaat viettivät sitä kevään alkamisjuhlana
joYloin myytiin kcinokukkia "Maitopisaran" hyväksi ja tarjoiltiin si-rnaa
tippaleipien kera.
V Mutta 65 vuotta sitten (v. 1884) Yhdysvaltain ja Canadan
Ol-ganized Trades and Labor Union (AFL:n edeltäjä) antoi vapulle
vallan Uuden merkityksen laatiessaan ensimmäisen vapunpäivän pää-tifelauselman
missä sanottiin:
* "Päätettäköön, etiä 8 t. työpäivä tulee lailliseksi työpäiväksi
toukokuun ensimmäisestä päivästä lähtien v. 1886."
\ Vapunpäivän vietto alkoi siis tällä mantereella kahdeksan tun-nfn
työpäivän puolesta käydyn taistelun merkeissä ja yllämainittuna
vuonna (1886) osallistui 190,000 chicagolaista työläistä lakkotaiste-hnin
tämän vaatimuksen puolesta. Silloin oli Yhdysvalloissa kaikki­alla
vapunpäivän lakkoja ja 90,000 unionistia voittikin 8 tunnin työ­päivän
joskin työläiset joutuivat Chicagossa raa'an hyökkäyksen koh-
•toeksi.; ..u. , •.- • • •
] AFL:n konventionissa St. Louisissa (1888) päätettiin kutsua 8
tqnnin työpäivän puolesta pidettäviä mielenosoituksia kautta maan
toukok. 1 pnä 1890. Ja tämän päätöksen perusteella toisen, kansain­välisen
Parisin kongre.ssi hyviiksyi vapunpäivän vieton kansainväli­sesi
mielenosoituspäiväksi. Tätä asiaa koskevassa päätöslauselmassa,
Tpinen kanainvälinen lausui:
"Kongressi päättää järjestää ison kansainvälisen mielenosoituksen
siten, että kaikissa maissa ja kaikissa kaupungeissa yhtenä määrättynä
päivänä työtätekevät vaativat valtion viranomaisilta laillisen työpäivän
lyiientämistä kahdeksantuntiseksi työpäiväksi ja Parisin kongressin
muiden päätösten toteuttamiseksi. Koska American Federation of
L^bor on konventionissaan St. Louisissa joulukuussa 1888 päättänyt
järjestää samanlaisen mielenosoituksen toukok. 1 pnä 1890, niin tämä
päivä hyväksytään kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi.*'
Näin .sai alkun.sa työväen kansainvälinen vapunpäivän vietto.
Merkillepantavaa tässä yhteydessä on meille se, että yllämainittu Toi­sen
kansainvälisen vappuvetoomus kuului Suomeenkin. Vuoden
1890 kevään lähestyessä. Helsingin kirjaltajcit, päättivät sitä viettää
Parisin kokouksen hengen mukaisesti. Ei silloin vielä vietetty Suo- i
messa vappua koko päivää, mutta puolipäivää kyllä ja vappumielen-osoitus
päättyi leikkeihin ja tansseihin, vaikka jotkut työväen viholli­set
olivat ennustaneet, että vappumielenosoitus voi päättyä kamalaan
vallankumoukseen.
Tänä vuonna vietetään vappua suuremmassa mittakaavassa kuin
milloinkaan aikaisemmin. Tämä sellaisenaan korostaa kouraantuntu-valla
tavalla, että nie elämme nyt .sosialismin toteuturnisen aikakaudes­sa.
.Vykyisessä nuuioskaudcs.sa vapunvietto saa luonnollisesti monen­laisia
ilmaisunuiotoja; Neuvostoliitossa tätä päivää vietetään sosia­lismin
voiton riemujuhlan merkeissä. Siellä ei enää ammuta työläisiä
ja hirtetä vappumielcnosoitukseen osallistuvien johtajia kuten tapahtui
yli 60 vuotta sitten Cliicasossa. Päinvastoin vappujuhliin ja kulkuei­siin
osallistuvat saavat tiivflcn [»alkan sillä vappu on tunnustettu vi­ralliseksi
juhlapäiväksi. Kansandemokratian maissa, missä oh otettu
ratkaisevat askeleet sosialismia kohti, vietetään vappua toivon ilma­piirissä
ja varmasti luottaen siihen, että niiden paljon kärsineiden kan­sojen
edessä on vihdoinkin valoisampi huomen. Kiinassa vietetään
n^t vappua •viimeisen taistelun" merkeissä vuosituhansien sorron ja
riiston lopettamiseksi. Kaikkialla on rauhan tunnus etutilalla tämän
vuoden vappujuhlissa. ^
• Mutta huolimatta siitä missä 'muodossa vappua nyt vietetään,
kaikkialla kunnioitetaan M"n amerikkalaisperuisia traditioita. Kaikki­alla
on työläisten tavoitteena lyhempi työpäivä, parempi toimeen-
; tiilomahdollisuus. sorron ja riiston lopettaminen ja ennenkaikkea rau­han
säilyttäminen.
Näiden tavoiiieidcn tdtoiiluiiiisesta riippuu Canadan ja kaikkien
mliidenkin maiden kansoieii onni ja hyvinvointi. Siksi vappumieleh-osoituksct
ja -juhlat ovat lopullisessa anah'ysissa kansakunnan par­haimmiston
— työväestön — suuria patrioottisia juhla- ja taistelu-tilaisuuksia.
Mitä muut sanovat
SAKSASSA KOKEOUTIIN SITil!
Jos. kuten uskotaan, kommunisjUt
kontrolloivat unioa (merimlestmloa).
silloin näyttää parhaalta ratkaisulta
se^että tämä unio t e h d ä ä n laUtomaksi
Canadassa. Se o n räikeä toimenpide,
mutta räikeitä lääkkeitä tarvitaan
usein paranemista varten . . . — Sud-bury
Daily Star.
• * •
"OanSTAJIEN TUNTEITA"
Costa Rican ja Guatemalan kapi­nain
välillä ei ollut mitään yhteyttä:;
mutta niissä oli yhdenlalsuutta. K u m ­massakin
tapauksessa tyytymättömät
oikeistolaiset armeijassa okvien liitto­laistensa
kanssa iskivät e^iemmän tai
vähemmän vaseininistolafsia hallituk­sia.
Pigueres ei ole sosialisti mutta
pelkästä finanssipakosta h ä n on k ä s i ­tellyt
kovakoinraisesti kapitalisteja...
Guatemalan kapinallisten kommunis­tivastaiset
tunnuslaiiseet heijastavat
maan monen kiinteimistönotnlstajan
timteita. Keski-Amerikan vallan­kaappausten
sekä Perun ja Venezue­lan
kapinain välillä on samanlaisuut­ta.
Näissä kahdessa tapauksessa o i -
keistomieliset armeijan miehet nousi­vat
kapinaan vasemmistolaista h a l l i ­tusta
vastaan . . . — Newsweek.
• • ; *
N Y T SE ON TAPAHTUNUT
" M i l l o i n k a n s a n a r m e i j a menee
Jangtsen yli (Kiinassa)" — Johtavan
artikkelin otsikko vuosi sitten julkais­tussa
Vapauden Vappunumexossa.
• • •
TOTUUS TULEE J U L KI
Pitääkö meidän sitten hämmästyä
Jos totuus tulee asteettaln esiin, tai
alustavasti, siitä, että me emme ole
Icehlttäneet uutta demokraattista Sak­saa
Ja Japania . . . — Walter Lipp-mann.
Sam Aarnovitch:
varjo
Kirkland Laken
näyttelijät vie-mUevat
Cobalti»s^
K i r k l a n d Lake, — C S J : n Kirkland
Laken osaston näyttelijät vierailevat
Cobaltissa sunnuntaina, toukok. 1
p : n ä esittäen näytelmän "Uusi kylä­tie".
Se on hyvä j a katsomisen arvoi­nen
kappale,\ Jossa on parhaat voi­mat,
joten esitys sujuu hyvin. Tulkaa
kaikki paikkakuntalaiset sekä thyös-k
i n ympäristöltä s i t ä katsomaan.
Toivonmie myöskin, e t t ä te; cobalti-laiset
tulette vastavierailulle tänne.
Otamme teidät tervetulleina vastaan
vaan toivomme teidän yalitsevan ajan
saadaksenile kannatusta ettei tarvitse
turhaa vaivaa nähdä, sillä täällä ei
ole ajat niinkuin ,ennen<^ Sil^!: teljonne,
parhaamme telUe VästavieraÖun o i i -
nlstumlseksl. — O. R.
Suomen hirvikanta
vähenemässä .
Helsinki. — Viime metsätyskaudellä
ovat hirvimetsästäjät kaataneet n.
1,200 hirveä. Tämä määrä.on parisen
sataa kpl. viime vuotista pienempi.
Lapin ja Vaasan .lääneissä on hirviä
kaadettu aikaisempia määriä enem-ipän,
mutta maan muilla alueilla v ä ­hemmän.
Saaliin, väheneminen ei johdu s i l ­tä,
e t t ä herrasmetsästäjät, joiden y l i ­määräisenä
huvituksena hirvimetsäs-tys
on, eivät olisi halunneet kaataa
hirviä, vaan hirvikanta on jyrkästi
vähentyneet ja sen vuoksi saaliitkin
ovat vähentyneet. Herrasväen hlrvi-jahtiurheilua
olisi syytä rajoittaa niin,
e t t ä hirvikanta pääsisi lisääntymään.
Lontoo..— Imperialistien sstastimi.
nitelma heittää varjon Afrikan ylle.
Vuosi 1949, jolloin puoUnälkäinen ja
halpapalkkainen afrikkalainen fiyö-läinen
tuottaa heille enemznän raaka-materiaaleja
j a ruokatavaraa, on aika
joUoln Afrikassa lisätään sotilasteitä,
ratoja j a lentokenttiä. V
_ l^umanln äskeisessä puheessa vih­j
a t t i in ÄmerikalT tunkeutumisesta. ^Af­rikkaan,
mutta tasiasiassa Wall Street
on tunkeutunut sinne jo aikaisenamih.
Amerikkalaisella, pääomalla, o n :Jo
luja ote Pohjois-Rhodeslassa. — . k u ­p
a r i - J a vanadlumlresurssslssa. Et^Iä
Afrikassa, joka liikkuu fasismia kdbti.
sellaiset korporaUot k u in General Bfo-tors
ovat paimeet painoa rautakor-koon.
Amerikalla on Afrikassa oma y k s i ­tyinen
tie, joka kulkee läpi Liberian
nukkevaltlon , jonka itsenäisj^rs on
kurjempi kuin Transjordanlan.
Uuusl ryhmä Amerikan suurliikkeitä
on kivunnut t ä h ä n Firestonen kumi-yhtiön
orsille.
Johtavat edustajat tärkeistä teräs-,
sähkö-, automobiiliteolllsuuksista Ja
vakuutuslaitoksia selcä muista liike­aloista
ovat entisen lähettilään Ja
amiraalin johdolla perustaneet Stettl-nlus
Liberia-yhtiön. Sopimus Libe­rian
hallituksen kanssa määrää, että
80 vuoden aikana hallitus "antaa kaik­ki
hallituksen välineet Ja suojaa t ä ­män
sopimuksen täytäntöönpanon
laiUisin keinoin".
Liberia on myöskin Amerikan sota-tukikohta.
Mitä varten?
Amerikan monopollstit katsovac Af­rikkaa
uusien sijoituksien asemana,
uutena "länsirintamana", joka antaisi
horjuvalle ekonomialle uutta viriket­t
ä .
Länsimaiden liitto, Jonka maksoi ja
varusti USA, saattoi sen velkaan ja"
suurin Dsa siirtomaista joutui WaU
Streetin otteeseen. Ranskan j a Bel­gian
Afrikka Jo vievät uraania j a mul­ta
tärkeitä materiaaleja. >
Britannian "neljävuotissuunnltel-'
maila", jonka toteuttaminen riippuu
amerikkalaisten antamista ohjelista,
on dollarisuunnitelman leimaa jossa
sovitaan "merentakaisten alueiden kfe-hittämlsestä".
/'^'^
Tässä "suunnitelmassa" määrä­t
ä ä n : .
"Yhdistyneen kimingaskunnan hal­litus
pyrkii oinasta puolestaan yhteis­toimintaan
s i i r t o m aahallituksieh
kanssa ottaakseen jokaisen välttämät­tömän
askeleen raakamateriaalituo-tannon
kohottamiseksi sikäli kuifi'Yä-
($10;000.000), mutta tosiasiassa UJNM,-
000 puntaa ($48,000,000) on kulutettu,
johon osittain on käytetty dollareita.
Tänä vuonna oUsi pitänyt kultivoida
450,000 eekkeriä maata, mutta hyvin
todennäköistä on, e t t ä kulUvoiduksl
saadaan vain noin SOAttO eekketin-alaa.
Bfitä muutosta on t^>ahtunut n ä i l ­lä
hallituksen plantaaseilla palkoista
20.000 afrikkaldseUe työläiselle? Blitä
uusia suhteita on kehittynsrt euroop­palaisten
väUUe? Mitä on tullut Jouk-kovallstuksena,
Joeta on n i i n paljon
puhuttu?. •
Hallitus on suurpääomfin. Joka huo­maa
sille lilan suureksi uhkayrityk­seksi
Uiketolmlntansa, välikappale.
Olisi Järjetöntä ruveta arvostele­maan,
n ä i t ä suimnitelmia siitä yksin­kertaisesta
syystä, e t t ä he ovat osoit­tautuneet
riittämättömiksi. Ei yksi­kään
rehellinen sosialisti voi kannat­taa
silrtomaarilstoa, olipa se sitten te­hokasta
tai eL
Maapähkinäplantaaslen murheel­linen
pilanäytelmä ei s a a ' meidän
unohtamaan sitä äärimmäistä riistoa
mitä harjoitetaan Afrikassa salassa.
Kuparimagnaatit' riistävät vuosit­tain
miljoonia pimtia Pobjois-Rhode-slasta.
Imperial Chemical Industries
j a Unilevers laajentavat toimintaan­sa
ja rikastuvat afrikkalaisten työläis­ten
kustannuksella.
Jokainen vuosi kultarannan paras
kookostuotantoalue kärsii lisääntyväs­sä
määrässä kuolettavasta taudista,
joka timnettiln jo ennen sotaa. Y k ­sipuolinen
nuiatalous Ja hallituksen
välinpitämättömyys tutkimustyöhön
on saattanut koko. kansan onnetto­muuden
partaalle j a samaan aikaan
pelko vieraita hallituksia kohtaan es­t
ä ä parannustoimenpiteet.
Imperialistit saattavat siirtomai­den
maanviljelyksen perikatoon. B r i t -
tUäiset imperialistit eivät vain kahmi
dollareita, mutta he myöskin niittävät
Afrikan kansan vastustusta ja vihaa.
"Elpymistä", sanotaan Britannian
nelivuotissuunnitelmassa, "ei p i d ä os^
taa väkivallalla j a liiallisella sekaanT
tumlsella yksityisten ihmisten oikeuk­siin."
"Demokraattisen suunnittelun" ja
"länsimaisen sivistyksen" tekopyhyys
el ole koskaan niin selvästi paljastu­nut
kuin Afrikassa.
Neuvoteltilnko Hanganyikan kansan
kanssa kun siiuhniteltiln maapähkl-näviljelyksen
alkamista? Ei neuvptel-tti.
Minkälaisia askeleita otettiin neu­vottelujen,
järjestämiseksi lirittilälsen
d y b v a l l ä t ' h a l u a a j ä jö Wt' h i r k i t ) ^ f A f i r i k » n..kanJ*n-]^
s i in teihin J » lentokenttiin, n i i n on
selvää, e t t ä t ä s t ä brittiläisestä "polii­sivaltiosta"
on tullut osa s i i tä sota-suonnitelmasta,'
jota aiotaan käyttää
sodassa sosialismia Ja siirtomaakanso-
Javastaan.i< v
Onnettomuudekseen imperialistit
ovat löytäneet AfHkan l i i an myShään.
Afrikan kansanliike on edistynyt
liarppa-askelin. E i m i k ä ä n voi estää
Afrikan kansas -voittamasta vapaat­taan.
Se, aivan- samoin kuin Britannian
työväenluokka, - on Anglo-Amerikan
imperialismin-.tikurii -Vuosi 1949 var­maankin
näkee meidän yhtenäisyy­temme
lujittuvati - j a taistelun rauhan
j a korkeamman = elintason puolesta
kiihtyvän.
Silrtomaakansojen edut vaativat
heidän resurssiensa täydellistä kehit­tämistä,
erikoisesti teollisuuden kehit­tämistä
heidän oman kontrollinsa
alaisena, joka merkitsee Unileverin ja
sen kaltaisten »vallan murtamista ja
vapautumista brittiläisen diktatuurin
alaismidesta'Afrikassa.
mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä
tässä tarkoituksessa. Se . tunnustaa'
sen tärkeyden minkä Yhdysvaltain
hallitus kiinnittää kromiin ja mag-neslln."
•
Britannian siirtomaasuunnitelma t a ­voittaa
ensiksi, saada enemmän .dolla­reita
lähettämällä sUrtomaatuotteita
USA:n Ja toiseksi, rakentaa Afrikkiäaii'
sotatuklasema ja strategisten raaka-materiaalien
saantipaikka.
Nykyään Britannia saa siirtomais­taan
150 mllj. dollaria voittoa vuodes­sa
j a neljän vuoden suimnitelman lo­pussa
tämä määrä pitäisi olla kaksin­kertainen.
Lontoon Daily Worker oli ehkä en­simmäinen
ja melkeinpä ainoa lehti,
joka ennusti tämän suuimltelman
epäonnistumista. Tähän mennessä
sanotaan kulutetun tämän suunnitel­man
toteuttamiseen 2,500,000 puntaa*
niteltiin" ahtaa sen tuottamat raaka,
materiaalit j a ruokatavarat amerikka-läisiUe?
Afrikassa on tehty järjestelyjä sorr
ron lisääiiiiseksi. Kun Kultarannl-koila
sattui levottomuuksia n i i n dtido-tettijn
kapinajaklen laajentamista,
parempaa vakoilutoimintaa j a parem-t>
ia kyynelkaasupoQuneJa.
Kenyan hallitus o n kaksi kertaa yrit­t
ä n y t karkoittaa johtavan unionistin
Makhan' Singhin. Siinä se on epäpn-nistimut,
josta kiitos Britanniasta ja
Itä-Afrikasta tulleille protesteille.
Mutta sama hallitus p i t ä ä edelleenkin
vangittima ilman oikeuskäsittelyä
Chege Kiba-chlaa, joka v. 194T Johti
lakkoa Mpmbassa.
Nigeriassa on Jälleen nostettu kapi-nasyytöksiä
— yksistään lokaicuussa
kynynenen. Paikallinen lehti tie-
Tervehdys uusille tilaajille
; Vapauden levitysryntäys uusien tilausten hankkimiseksi on nyt
päättimyt. Tulokseksi saatiin 313 uutta tilausta. Kun tavoitteena
oli 400 uuden tilauksen hankkiminen, niin tämä tarkoittaa, että tehtävä
jäi osittain täyttämättä ia siitä on Vapauden väen vedettävä vissit
j(Atopäätöksensä yhtiökokoukseen valmistuessaan.
i Mutta kaikkein tärkeimpänä seikkana haluamme kuitenkin lau-sitfi
Vapauden uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi Vapauden
väen joukkoon. Me emm^ halua uskottaa, että Vapaus on "täydelli-sj^
s". josta ei koskaan eikä missään tilanteessa ilmene mitään heik-
;\,.kouksia.eikä virheitä. Me käsitämme myös sen, että pienenä työ-vä^
nlehtenä Vapaus ei voi teknillisesti kilpailla miljoonien dollarien
»voimalla kustannettavien suurlehtien kanssa. Tässä suhteessa Va­paudessa
o*! paljonkin puutteellisuuksia. Mutta Vapaudella on jota­kin
sellaista, mitä pärhaimmatkaan monopolipääoman lehdet eivät voi
antaa. Työväenlehtenä Vapaus edustaa niitä uusia voimia jotka
entistä suuremmalla menestyksellä taistelevat .yhteiskunnallisen oi­keuden
ja paremman sosiaalisen järjestelmän puolesta aikansa palvel­lutta
ja suuria etuisuuksia tuottanutta, mutta nyt mätänevää ja rap­peutuvaa
kapitalismia ja sen sotapolitiikkaa vastaan. Tässä on se etu,
että Vapauden (ja muiden työväenlehtien) aseena on oikeus ja totuus.
Rappeutuneisuutta puolustavat monopolitistipääorrian lehdet ja niitä
avustavat pikkupiskit tarvisevat paremman puutteessa aseekseen val­heen.
Vain työväenlehdet voivat nykyoloissa puhua kaikissa asioissa
totta ja puolustaa totuuden etsintää. Me uskomme, että puolustaes­saan
työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten taloudellisia etuja sekä
kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia ja rauhan asiaa, Vapaus
työskentelee maanmiestemme yhteiseksi hyväksi. '"Totuus ei pala tii­lessäkään''
ja siksi me luotamme vuoren varmasti siihen, että lähi­vuosien
aikana tulee Vapaudelle tuhansia uusia tilaajia juuri siksi kun
lehteri>me asettaa tinkimättä nämä yleisedut hetkellisten ryhmäetujen
ja antautumismielialan yläpuolelle. Nyt tulleille uusille lukijoille ha­luamme
esittää seuraavan tervehdyksen: Milloin hyvänsä havaitsette
heikkouksia ja virheelisyyksiä Vapaudessa, kirjoittakaa siitä toimi­tukselle
tai vielä parempi lehtemme yleisön kirjeiden osastoon, alut­ta
mitä hyvänsä hyyiä puolia siinä ilmeneekin, kertokaa niistä työ­tovereillenne
ja naapureillenne. ...
• * * ^
^litä tulee siihen kun ei suunniteltua tavoitetta saatukaan täy­teen,
niin se. on tunnustettava tappioksi, josta edesvastuu kuuluu
ennenkaikkea toimitukselle ja liikkeen johdolle. Port .-Vrlhurin koke­mukset
osoittavat,,että kaikesta punakaiihun lietsonnasta huolimatta
maanmiestemme oikeudentuntoinen sydän on paikallaan. Mutta me
emme kyenneet järjestämään tätä levityskampanjaa siten, että olisi
saatu parhaita mahdollisia tuloksia ja tästä heikkoudesta on avoimesti
keskusteltava. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä se, että Va-»
pauden levityskampanjat eivät ole koskaan onnistuneet erikoisen hy­vin
kevättalvella. Se johtunee osittain siitä, että haalitoiminta on
silloin vilkkaimmillaan ja niinmuodoin Vapauden levitystyö jää pa­kostakin
vähemmälle huomiolle. On siis vakavasti harkittava syys-ryntäykseen
palaamista. Missä TOäärin epäonnistumiseen vaikutti
lehtemme sisällön mahdollinen huononeminen ja muut sellaiset seikat,
siitä lausuttakoon myös painava sana nyt alkaneen edustajakokouksen
keskustelun yhteydessä. <
doittl seiiraavaa yhden kaplnajutun
<9 ensimmäisen päivän oikeudenkäytmis-t
ä :
" K u n neljä kapinallisuudesta syy­t
e t t y ä miestä saapui Saint Annan O i -
keusosasto No. l:een, xiiin kokoontu­nut
kansanjoukko hurrasivat heille.
K u n huudot tulivat kovemmiksi, niin
tuomari F . O. Lucas antoi määräyksen
etsiä syytä >mlssä on vika. Poliisi I l ­moitti,
e t t ä kadulla oleva kansanjouk­ko
huutaa miehilleen. Kun tuomari
kysyi kenelle miehille, n i i n poliisi vas­tasi:
'Niille joita syytetään kapinalii'
suudesta'."
K i m nämä tapaukset yhdistetään l i ­sääntyvään
Afrikan militarisointiin,
sotatukikohtien verkostoon, strategi-
Vappujuhlia Port
Arthuria sekä
Fort Wjlilamissa
Port Arthur, Ont — Vappujuhlaa
vietetään t ä ä l l ä t ä n ä vuonna ensi sun-nimtaina
(toukok.! p n ä ) C S J : n haa-
Ulla, 316 Bay St. Juhla alkaa klo 7.30
illalla. Juhlapiihujaksi saapuu ttm-nettu
naispuhuja, mrs. Dotise Nielsen,
Joka tuli kaikUallä Canadassa timne-tuksl
toiminnastaan Canadan parla­mentissa,
taistellessaan sodan aikana
kansan oikeuksien puolesta. Hän on
nyt paluumaticälla länsl-Canadaan
tekemällään matkalta. Jolle läh­ti
pian sen jälkeen kuin h ä n oli palan­nut
Car.£.daan maailman naisten rau-hankongressista,'
joka pidettiin viime
vuoden lopulla Biidapestlssa.
Port Arthurin" juhlan ohjelmassa on
myöskin miislkeiaiisla numerolta y.m.
ohjelmaa eri kahsalllsuusryhmiltä.
Suomalaisten sekakuoro Kaiku esit­t
ä ä myöskin muutamia lauluja.
Fort Willlaijussa pidstääji vappu-
Juhla samana iltana kaupimgintalon
juhlasalissa. Pidettyään puheensa
Port Arthurissa, kyyditään mrs. Niel­sen
heti sen jällc^en Fort Wimamiin.
Siitä syystä häheji puheensa on Port
A r t h u r i ^ ^ heti ohjelman alussa ja
Fort willläml£5a'vasta muun ohjel­man
Jälkeen.
K a i k k i ovat tervetulleet! — A T H .
Yrityksen tanssit
Don haalilla.
tk. 29 päivänä
Tcrontoi. — Raflakkaat vappa-tanadt
pidetään Don-llaalilla^Tri-
^kaet prjestämänä tk. 29 pnä.
Tnkiit käytetään Bittcjuhlien mat-kanliaston
hyväksi Hnnnafcfcp ja
T B X I ^ bnolebtivst
i a . Toreialoa!
onnistunut pää­siäisjuhla
Kapnskasing. — Kevään juhlaa,
pääsiäistä, emme mekään täällä s i ­vuuttaneet
ihan noin vain, sillä teim­me
tämän kevään ensimmäisen mat­kan
farmille, jossa vietimme pääsläis-kemut
kaikessa hauskuudessa. Se
tuntuikin taasen pitkän talven Jäl­keen
oikein mieltä virkistävältä pääs­t
ä kokoontumaan yhteen j a siten saa­da
muodostetuksi itsellemme huvia ja
samalla katmatuksemme CSJ:n pal­kallisen
osaston toiminnalle. Osas­to
nimittäin tämän tilaisuuden järjes­ti..
Pääsiälsbäskettiä huudettiin oikein
kilvan, josta kiitos huutajille, sillä
siltä muodcstul oikein huvittava ja
hyödyllinen hetld. Olenpa varma, et­t
ä tansslhalulsemmatkln salvat var­maan
tarpeekseen sillä iloinen tanssi
l-SITÄ:
HAVAINNOLLISTA
Opettaja öU koulussa selostaa*J
pilaille "traditip"-sanan *
tempasi siellä kaikki mukaansa. Nai­sille
kiitos niistä hyvistä kahvipöydän
antlinlsta, jotka tulivat lahjoituksina.
Kiitos yhteistyöskentelystä ja yleensä
hjrv^ästä kannatuksesta kaikille muka­na
olleille. ' Aino j a Jack Virtaselle
erikoiset kiitokset kun antoivat ko­tinsa
vapaasti tälle tilaisuudelle j a vie­läpä
sanoivat, e t t ä tulkaa vain tois-tenlcin,
sillä olette aina tervetulleet
kotiimme.
Olisi toivottavaa, e t t ä toimintamme
kesäajalla taasen virkistyisi. K u n pää­semme
farmiseudulle niin silloin on
meillä siihen paremmat mahdollisuu­det.
— Raportteri.
Elokuvia Fiiimarkin
haalilla \o0^isik. 5 pnä
Fhimark, Ont. — Täkäläisellä F i n -
markin haalUla esitetään elokuvia
toukokuun 5 p n ä , alkaen kello 8 Illalla.
Ruotsalaisia varten on skandinaavisia
kuvia Ja muun ohella esitetään myös­k
i n suonialalncn «lokuva suomalaisia
s i l m ä l l ä p i t ä e n . ' - '
taivan saVul^iipussa
Suomesta i^liotsiin
T u k h o l m a . — - ' Neljätoistavuotias
suomalainen poika saapui maallskuh
lopulla salamatkustajana ruotsalai­sella
laivalla Ttutista Gävleen. H ä n oli
pilloittautunut' Yäivan savupiippuun)
Josta h ä n ryömi'esiin laivan päästyä
merelle. Poikanen oli kahdeksan vuo-den
ikäisenä olliit kasvattina iEtelä-
Ruotsissa. Iää'kaätui sodassa ^a poika
palautettiin sodan jälkeen äitinsä
luokse Suomeen. K i m h ä n e n äitinsä
kuoli äskettäin; jäi poika yksi maaU^
maan. Hän halusi palata Ruotsiin ja
piiloutui sitä varten laivaan, triko-maalalskomissio
ratkaisee pojan koh­talon.
•'•'^J
Torontossa
— Vaikka ihigiset osasivat valmis­taa
lasia jo J9,<)0Q, vuotta sitten, niin
lkkunala.sla valmistettiin vasta noin
7,000 vuotta.sitten.
Toronto, Ont. — T ä m ä n kaupimgin
työläisille, ja väestölle yleensä, on t i ­laisuus
juhlia vappua tänä vuonna
kahdessa eri tilaisuudessa. Vapunpäi­vän
aattona, lauantaina huhtik. 30
päivä, on Willowdale parkissa (Bloor
St. West, Montrose Avenuen päässä)
iSJiuri ulkoiUna mielenosoitus.. P ä ä -
puhujana . .tässä tilaisuudessa tulee
esiintymään A. Ä. MacLeod MPP. Sen
lisäksi tulee tilaisuudessa olemaan
voimisteluesityksiä, torvisoittoa ym.
Tilaisuus alkaa kello 2 iltapäivällä.
Sunnuntaina toukok. 1 päivä kello
8 Illalla on Masssy-haalilla varsinai­nen
vappujuhla. Tässä tilaisuudessa
tullaan esittämään joku määrä eri­laista
konserttiohjelmaa ja pppuhu-jana
tilaisuudessa tulee esiintymään
T im Buck. Sisäänpääsy vapaa kal­kille.
•
Vappu on työväenluokan perinnäi­nen
voimannäytös ja taistelu juhla.
Tällä kertaa on valveutuneen työ­väestön
ja kaikkien edistysmielisten
ihmisten vaatimuksissa ylinnä ranha.
Kimiplkln näistä tilaisuuksista on osa
siltä taistelusta jota rauhan Voimat
käyvät uhkaavaa Imperialistista so­taa
vastaan. Kaikkia rauhan ja de­mokratian
ystäviä kehoitetaan osal­listumaan
niihin.
Varatakseen kaikille suomalaisille­k
i n tilaisuuden osallistua näihin yh­teisiin
vapputilaisuuksiin esittää Don-haalin
näyttämö "Pikku pyhimyksen"
lauantai-lltana alkaen kello 7. — g.
Poul Jensen Tanskan
voimistelumestariksi
Kööpenhamina. — TanskamyksUöl-
Unen voimisteliimestaruus ratkaistiin
maaliskuim lopussa. Ylivoimaiseksi
voittajaksi tuli Poul Erk Jensien Köö-penhac&
lnasta. Viime vuoden mesta­ri
G . Grönne el voinut saamansa vam­man
takia puolustaa mestaniuttaän.
-Että "se on sellaista, joka bflfe^
rintönä isältä pojalh'.
päivänä Hannq myöliästyi
puolisen timtia ja kun opettajia
kasi selitystä, sanoi Hannu:
"Äidin täytyi paikata minia.^
tioni ermenkuin lähdin koulinm.'
• • •
E^chenloche, Saksa. — IL^ääcj*
vänä paloi tämän pienen baijerii
kaupungin lähellä'50 eekkeriä
sää sen takia kuin erinäiset i
vaikuttivat paloviranomalsijii.
päällikkö kieltäytyi lähtsmästä i
telmäharjoituksista, sillä häneal
näjrtelymässä pääroDli. Hänen aa
sensa oli korttipelissä paloasema
hänelle oli juuri kääntjTiyt
nen ormi, joten ei hänkään voinatj
teä. Paikallisen gasoliniasanan i
taja taas kieltäytyi antamasta i
nia johtajaa vailla olevan pali
palotroklin.
• • •
Newyorkilainen Jose Basora
haastettu oikeuteen ja hänen vjs
tiin uhanneen vaimoaan an
aseella.' Tuomari hylkäsi jutun,i
ta varoitti että Basoran tulee:
täytyä kuten gentlemanni vai;
kohtaan. , "Minä olen sjTiny
gentlemanni, arvoisa tuomari", s
Jose, "mutta toisinaan gentle
kln unohtaa, että hänen vaimosaj
lady."
• • •
Vancouver. — Canadan Hot(
distys haluaa päästä sellaisista
llvieraista, jotka tupakoivat
laan. Yhdistyksen äskeisessä
sessa hyväksyttiin päätösläuse,
vaaditaan sellaista lakia, joka säi
s l hotellien vuoteiden pelti
rangaistuksen alaiseksi teoksi.
• • •
LASTEN SUUSTA
— Mitä sinä teet, Olli pieni?
— Kirjoitan kirjettä.
— E n tieimytkään, että Qsaatls
jolttaa!
— En minä osaakaan, mutta kirje
Pekalle, eikä h ä n osaa lukea.
• • •
EI OLLUT IHMEKSÄX
Kaksi vanhaa kalastajaa
kerran laskennosta ja kumpikin
tietävänsä siitä enemmän kuin
nen. Väittely jatkui niin kauan,
kalastusaluksen kapteeni päätti
l^n; puuttua juttuun. Hän antoi
hille seuraavan laskutehtävän:
Jos kalastusaluksen miehistö a
5P0 paunaa turskaa ja myy saaläs
8 sentiUä paunan, niin kuinka pjljs
rahaa siitä tulee?
'Väittelykaverit ryhtj-ivät tutkima
laskutehtävää, mutta se tuntui hjii
visaiselta molemmista. Lopulta
ha Bill pyysi kapteenin kertaam
esimeirkin.
"Jos kalastusaluksen naiehistö»
500 paunaa saaliin turskaa
"Sanoitteko, että kysymys i
turskasta?" kysyi B i l l.
" N i i n minä sanoin", vastasi kapi»
ni.
"Jaa-a, onko sitten ihme. että no
en saanut sitä lasketuksi, sillä
luulin koko ajan kysymyksen oKs
lohista." • * •
RAHALLISISSA VAIKEUKSISSA
Setä: "Miksi pienokainen itkee?
Isä: "Hän on sattunut joutunac
rahallisiin valkeuksiin."
Setä: Rahallisiin vaikeuksiin-tiö
sa iässä?
Isä: "Niin, h ä n nielaisi vjisiljs
mentäpennisen."
• • •
EI SUSIJAHTI
Helsingin Vapaan Sanan EskoJ*
kaa: * Reuterin uutistoimisto
USA:n ulkoministeriön edustajana-lylttäneen,
"ettei Suomen Lapissa t*
meenpantu susijahti lentokoneida
avulla - pienimmässäkään määÄs
kiinnosta Yhdysvaltoja.. "
Niin, arvaahan sen: ei susijahti
PÄIVÄN PAKlNA
Kiinan kansan voitonmirssj
Eräässä kirjoituksessa, joka on k i r ­joitettu
vuosisadan alussa, tunnettu
kirjailija* Kaapro Jääskeläinen kertoo
e r ä ä s t ä keskustelusta kiinalaisen
kanssa. Hän oli tavannut tämän k i i ­nalaisen
Jossain Malkosaarella j a h ä n
snritti huonolla englannin kielellä kes-kustefla
hänen kanssaan j a lopuksi
keskustelu ^11 päättynsrt uskontoon.
kUnalaitKn oli sanonut, että h ä n ei
halua sellaista uskontoa k u i n kristin­usko
on sillä se on raakaa. Kristitjrt
ovat tappaneet oman Jumalansakin,
o l i kiinalainen sanonut. Tämän joh­dosta
Kaapro sanoi, e t t ä katso tuota
peijakkaan vinosilmää ktm 1 ^ kris­tinuskon
kaikkein heikompaan k o h -
täAn.
Tosiasiassa meidän suomalaisten­k
i n keskuudessa on havaittavana
inyöskin toisten kansojen, erittäinkin
Idinalaisten. halveksuminoi. Tällai­sen'porrarilUsm
eimak^ ktt-kbninen
pois meidän mielistämme on hsyin t ä r k e ä . MeidBn oo muistetta-ya,
e t t ä K i i n a n kansalla on ikivanha
Sivistys, laatta sen kehittyminen
muiden maiden ir&malla esti vanha
m ä d u i t y n y t dynastia. Nyt kuitenkin
K i i n a n kan§a .muintaa vuosituhansien
maaorjuuden Jeodalismln kahleet.
K i i n a n kansan vallankumous ei
suinkaan mleUytA kalkkia ihmisiä.
Äskettäin Britannian sodanaikainen
pääminisiteri. W f e i ^ n Churchin piti
Massachusettin Teknol(«isessa insti­tuutissa
puheen Jonka yhteydessä h än
sanoi: '
" K i i n a n kukistttminen kommunis­tien
h y ö k k ä y k ^ ' edessä on suurin
onnettomuus m i t ä t ö n sattunut voiton
jälkeen." . r
Churchill tietysti tuUdtsi Britan­nian
itnperialistiietf mielialoja. Kuten
tunnettua Britsmhiälla on suuria k i i n ­nityksiä
Kifna.V<ä? j a K i i n a n kansan­armeijan
voitto merkitsee kiinalaisten
Tallautumista u&bmaalaisen i»«^"inr»
riistosta. Kfiiuuä kansan todelliset
edut eivät ole yfadeiuniikaisia britti­l
ä i s t en imperialistien etujen kanssa.
Ehrätkä k i i n a l a i t ole y h t ä mieltä
impoialistien puhemi^en Churchil­l
i n kanssa.
Viimeiset tiedot Kiinasta osoittavat,
e t t ä mädäntynyt kuomintangin h a l l i ­tus
on menettänyt täydellisesti K i i n an
kansan luottamuksen. Kansan va-pausarmeljan
jatkuvat voitot todista­vat
kenen puolella K i i n a n kansa.on.
Kalkki merkit viittaavat sUhen, että
ei kestä kauan kun K i i n a on vapaa
Ja se ; merkitsee suurta kääniaettä
myöskin koko ihmiskunnan histori­assa.
Hyvin harvat ihmiset uskoivat muu-taöia
vuosi sitten, e t t ä 'fenanin kan­sanhallitus
tulee pian voittamaan
kuomintangin .ja vapauttan^an K i i ­nan
orjuudesta. Kiinan kcmmtlnl^it.
niiden etunenässä Mao Tse-timg ja
Chu Teh, olivat vakuutettuja kansan­armeijan
voitosta vielä silloinkin k u n
Japanin ja kuomintangin armeijat
yhdes^ hyökkäsivät Yenania vastaan.
Kommunistit. uskoivat, että Kiinan
kansan vapauttamisessa maaorjuudes­ta
ja Ulkomaalaisten imperialistien
riistosta saa kansan valtavan enem­mistön
kannatuksen.
Amerikan imperialistien sokeutta
osoittaa se, e t t ä kuomintangin h a l l i ­tukselle
annettiin a i n r i a lainoja sota­tarvikkeiden
ostoa vÄrten. He eivät
m i t ^ i k ä ä n uskoneet, e t t ä kansan v a -
pausaxmoiJa voi voitta? taistdu& sillä
he.eivät tunne ^iinui kansan pobja^
IffiRosten ajatuksia ja pyricUnyksiä.
siksi he pettyivät, m ole turhaan
sanottu^ e t t ä USA:n liamtuksai K i i -
nan poMtilkka on ensimmäinen sis
diplomaattinen tappio mitä se onö:-
slnyt sitten toisen- maailmansodan.
Entinen Britannian päämifliJts
puhuu "onnettomuudesta". Mika if-nettomuus
KUnan kansaUe on injc*
vapauttaa Itsensä orjuudesta
tl.se on onnettomuus niille,.jotkai*
voivat saavansa jatkaa kii
riistämistä. Heiltä loppuu ri:
dollisuudet. l»utta. Kiinan
ja Jcalkille työtätekeylHe ihmisille
suuri onni, että riisto lopetrfaan
niaaksl maassa, missä asuu 450
jocmäa' ifiiini^;^' . . ' - :,
KalkiUe niille ihmisiUe. jotka
televat rauhan vakiinnuttamisen
lesta. K i i n a n tapaukset antavatj
uskoa sille, e t t ä sota voidaan vr
450 miljoonan ihmisen
rauhanrintamaan herättää
luottamusta, että rauha voidaan
l y t t ä ä j a - e t t ä eri kansakuntien
naiset suhteet voidaan ratkaista
hallista tietä.
S i k s i ' juuri edistysmieliset
tuntevat suurta iloa kun he
vat mahtavan K i i n a n kansa:
loistavaa voitonmarssia, joka
jen lopuksi päättyy kansan s
voittoon. Se on. suuri tapaus
idnmioi j c t ^ ^ k a e ^ sorrosta
teen j a sOcd s i t ä tervdidltäan
kialla työtätekeviai ihmisten