Vapaus, June 1, 1950

              f m
im
siis
m mm
•m
•.v'it'.; li
Torstaina/kesäkuim 1 p. — Thursday, June 1
(LIBERTir) Independent labor
Organ of Finnish Canadians. Es^
tablished Nov. 6th. 1917. Authorizcd
as second class mail by the Post
: Office Department. Ottawa. Pub-li£
hed thrioe weekly: T u e s d a y «.
Thursdays and eaturdays by Vapatis
Publishlnff <:ompany Ltd:, at 100-102
E lm St. W., Sudbury> Ont,, Canada.
Telepbones: Business Office 4-4264.
Editonal Office 4-426S. Manager
B. Sulcsi. E d i t o r W . Eklund. Mailing
addreu Box 69. Sudbury, OnUrlo.
Advertising rates upon application.
Translfltion free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadasea: 1 vk. 6.00 6 kk. 3.25
3 kk. 200
Vbdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4J25
Mitä muut sanovat
Nuömoh r a ^
. ^ ^ r k u t e n lehtemme uutisosastoHa on kerrottu, viime sunnuntaina
Saksan nuorisolla vaitava mieleno-soitui;, missä 500,000
i poikaa esiintyi rauhan j a yhtenäisen Saksan puolesta
sodahlicUojia ja natsismin henkiinherättämistä vas-
* taan- Täraäiti rauhanvoimien niielenösoitukscn valtavuudesta saaliin
' tempaava kuVaus lehtemme uutistiedosta, missä kerrottiin
USEIUSIAT TYÖTÄTEKEVÄT
AJATTELEVAT SAMOIN
Puolustakaamme lapsiamtiie
Lapsien puolelta taistelu tällä het-i /Kirj. Eniico Boccara
kellä merkitEee ennenkaikkea taistc-1
Selostettuaan Canterbursn tuomio. I «otaa ja asekilpailua vastaan jn ] laitoksia sellaLsillc lapEille, jotka eivät
^ " F ^ " ^ }t\miljoonien nuorten miesten j a naisren' ole vielä kouluiä^ä, lasten klinikoita,
mobilisoimlsekEl taisteluun atcroipom-1 kirjastoja, staditiroeja ja elokuvateat-mln
kiellon puolesta. ' \ tereita. Esimerkiksi KirkJjsIenNeu-
Nuorison Dsmokraatlinen [ vostotasavallassa yksistään oti 280 a l -
.•nanliitto ja kaikki_dcmokraättkct \ keiilcoulua, joissa on 1 1 ^ lasta, K e -
järje«töt, jotka ovat liuoJissaan 1^ i vääll^ ja syksyllä 776 erikoista lasten-kohtalosta,
tulee yhdistää, i i s t en pui-1 -.eimcäi: I6JK)0 lapselle 1,100 erikoista
lustamisen rauhaniiikkMsi^ alkeiskoulua 25,000 lapselle järjestet­tynä
intti'vnitAisiin fäata' öi i i ^ u . t Mrri >fcn11pfertlwffarririirfna 1 fiHA o l t ^ t c -
sessaan sa-mielenosoitus
tarvitse
sitten on .se ' ' v a a r a ' , mitä demokraattisten maiden (lue
porvarimaidcn) tulee pelätä?
E i sen enempää eikä vähempää kuin ''rauhan vaara'*!
pelätä "rauhan puolesta" järjestettyä Sak-mielenosoitusta?
syystä kun*sodanlietsojat laskevat, että ilman
ää uutta .sotaa Neuvostoliittoa jä kansande-
'500,000 saks^f
ja valheijropägahdasta
raiihan sekä v a -
e,Väik)^ä sodan-ypunkasta:*'
Sodänliclsbjat^ftäöJt^^ liiankin h y -
saksalaisct hyifcäävät natsismin j a sen edustaman milita-sekä
kieltäytyvät niinmuodoin sotimasta Neuvostoliittoa vas-rikoUiset
suunnitelmat kolmannen sodan aloittamiseksi
tuhoon. Kas täsisä on syy, -miksi Saksan nuori-
Jl^.son rauhantahtoa pelätään: Siinä on syy miksi Berlinin rauhan k u l -
asioita on n i i n julkeasti jä mistään piittaamattomasti valehdeltu
erkkinä näistä valheiden levittämisestä voidaan
ilmestyvän suomenkielisen lehden \iutisotsikko,
valheitten mukaisesti kirkaistiin: "Uhkaukset
suunsoitoksi Berlinissä". Juuri näin huusivat kaikki so-stien
lehdet ja niiden i)erässä kulkevat harhaanjohdetut
kaikenmaailman selkäranjjattomat» matelijat. Tosiasia
että '"uhkauk-sia" tehtiin, multa vain Vhdysvallain
i i
Iit
• • • • ^
Toinen emävalhe, jota tämän mielenosoituksen edellä ja aikana l e -
• vntcttiin väellä j a voimalla, oli se, että Uä-Saksas.sa muodostetaan
J uutta totalitääristä armeijaa. Toronto Globo and .Mail puki tämän
ajatuksen vielä viime tiistaisessa toimiluskirjoituksessaan seuraavaan
f asuim: "Mikä tekee tämiän (mielenosoituksen) paha-enteiseksi on sak-
« s a l a i s t e n välmeus anlaa harjoittaa itseään . . . Tällä mielenosuituk-
• sella oli luonnolliscsli syvempi vetoojnus Saksan nuorisoon kuin pelk-
V kä pinnallinen loisto. Sitä ei>äilemättä innoittaa kansallinen ylpeys
V ja toivo Saksan taisteluvoiman henkiin heräämisestä . . . Miitta
^ ItäSaksan asukkaille sodan loppuminen tarkoitti yhdestä lotalitääri-
* muodosta .•siirtymistä toiseen . .
; , Xäin sodanlietsojat toistavat papukaijan tavoin Yhdysvaltain val-f
tiodepartmcntin .Moskovaan lähettämää noottia, missä .syytetään, ct-
^tl^t It« Saksas.s;i muka muodostetaan poliisilaitoksen nimis.sä kenraali
- \Vilhelm Zaisserin johtamaa uutta armeijaa, mikä on yhtä totälitää-
' rincn kuin H i l l e r i n k i n armeija. .Vjatclla sitä* että ne, j o t k a haluavat
i vetää .Län.si-Saksan .Xtlantin sotapaktiin. ne joiden siipien suojassa
, toimiv.it sellaiset, .surullisen kuuluisat natsikenraalit kuiri Halder ja
; Guderian. ovat muka huolissiian siitä, että Itä-Saksan poliisilaitokses­ta
tulee kenraali Zaisserin johdolla uusi armeijai \Mutta kuka on
miehiään tämä Itä-Saksan "vaarallinen" kenraali Zaisser? .Me emme
1 sitä tiedä, mutta oletamme, että Ne\v Y o r k i n 'limes puhuu totta kun
se .<anoo, että Zaisser on Espanjan sodan aikana suurta kuuluisuutta
l saanut kenraali Gomez — siis mainehikkaan fasistivastaisenThael-manin
prikaatin komentaja.
' Glpbe and M a i l puhuu pötyä yrittäessään vätystellä. että Itä-Sak-
; sassa vallitsee muka samanlainen komento mikä vallitsi Hitlerin a i -
l kana. Tosiasia luonnollisesti on, eitä hitleriläiset sotaiset kapitalis-
; tit sekä heidän poliliikkonsa ja kenraalinsa ovat edelleen vallassa
' L ä n s i - S a k s a s s a , mutta Itä-Saksaa on demokratisoitu siiriä määrin,
että Hitlerin keskitysleiristä karanneet Thaelman prikaatin miehet ja
heidän komentajan.sa ovat pinnalla. Ero on siis kuin yöllä ja päi­vällä.-.
Mitä me saamme omin silmimme nähdä - r - ja mistä kaikkien mai­den
ihmisten sietää iloita — on se. että Saksiis,Sii on kehittymässä ja
no.usemassa uusi, rauhan sukuj)olvi, mikä tuomitsee hitlerismin kaik­kine
r o t u - j a sotateoriojneen. •
Xämä Berlinin mielenosoitukseen os;tllistuneel nuoret pojat ja tytöt
olivat todellakin 14—20 vuotiaita — mitä .seikkaa jotkut kylmän sev
dan kannattajat ovat pilkallisesti korostaneet. Mutta meidän sopii
inuistaa, että tämä on j u u r i se ikäluokka, joka ensimmäiseksi aiotaan
uhrata sodan jumalille ja kun tätä suku|K)lvea kasvatetaan rauhan
hengessä ja rauhan tunnuksien alla, silloin saamme kiittää heidän
vastuunalaisia johtajiaah, iiiin kummuni:äteja kuin ^ k s a n ' muitakin
demokraatteja. :-'^^:^''-:::r:r.^r^':^.''/--::'^['''^
tuctnittuaan sen hulikanismin, nittä
kithoitetut ja harhaanjohdetut nuoret
ovat näis£ä canadalaisissa raubanko-kouksihsa
järjestäneet, nimimerkki
''Omintakeisesti ajatteleva työläinen*'
kirjoitti toukckulin 26 pnä Industrta-iistissa
ram. eeuraayaa:
" . . . Täällä Canada»«a ilmeityy
matelevista alhaisimman Pekan ja3>
rltt^Iuja Ja kiihkoilua sodan sekä va­rustautumisen
puolesta...
" 'Pekka' toukok, 18 p. Vapaa Sahan
aumerossa koettaa tapansa mukaan
sakllaisen vastuuttomtiudella pilailla
Dr. Johnsonin rauhan puhetilaisuuk­sia.
Olkoonpa kansainvälisen pysy­väisen
rauhanliikkeen alkuunpanijat
'kommunisteja' tai ei, asia on Joka­tapauksessa
ihmiskunnan elinkysy­mys.
Se että 'kommunistien' rauhan­liikkeen
mukana kulkee huomattava
määrä cppineistpa,. tiedemiehiä, kir­jailijoita,
taiteilijoita sekä valtiomie-hiä.
ei määrää lopullista panosta, ellei
siihen feaada tuotannossa olevaa työ­väestöä
mukaan. Tuotannossa oleva
luokka cn vain «e aines, joka kykenee
lopullisen sanan sanomaan niin rau­han
kuin sodankin suhteen. Kuiten­kin
;Pekka' kokoaa ajattelevan työläi­sen
tucmion j a halveksimisen päänsä
päälie pJlaillessaan yleistä rauhaa
tarkoittavaa liikehtimistä... Jos se,
rauha/ipolitiikka, tuntuu 'Pekasta' tai
Jostakin toisesta liian yksipuoliselta,
niin eikö isitä voitaisi joukkovoimalla
tehdä kaksipuoliseksi; yleistyttää. l a a ­jentaa
Ja saada j-ärjestyneet työläis­joukot
mukaan.
"Tämä yllämainittu ajatukiseni.tun.
tuu ehkä Jostakusta liian 'kommunis­tiselta',
mutta Jos Joukkoihin, ennen
kaikkea työläisiin, voidaan Dr. jQhn-
.<$onin puhetilaisuuksilla Jonkunkaan
verran rauhan saamisen hyväksi A'ai-kuttaa,
niin älkäämme 'Pekan' ja V a ­paa
Sanan tavalla matalamielise.sti
palvelko suurpääoman sodista hyöty­viä
voittoilijoita ja provosccratko r a u .
hankokouspuhetilaisuuksia." — Omin­takeisesti
ajatteleva työläinen, Indus-trialistl.
LITVINOVIN NEUVO
Työttömyys lisääntyy. Farmarit
ovat kritsitilanteessa. Syy? Liian pal­jon
kaikkea — ci ole markkinoita. Tä­mä
palauttaa mieleemme Jutiin so­lmuun
nälkävuosilta.
Krl maiden edustajain JouköSSa
Lontoossa 611 Neuvostoliiton edusta­jana
Lltvifaiov. Työttömyirsklrous o l i
pääasiallisempaha' puheen aiheenfa.
mutta kenelläkään ei tuntunut olevan
tietoa sen lopettamisesta. L6ptik.«i e-räs
englantilainen ioordi kääntyi Neu-vostoliitori
edustajan puolesn.
"Me käsitämme, että teidän maaa-sanne
ei ole työttömyyttä", hän sanoi.
"Voisitteko kertoa meille, miten me
voislmnie vapautiia työttömyydestä."
"Kyllä", vastasi Litvinov, " m u t ta
sanokaa ensin minulle miksi teillä on
työttömyyttu?".
" W e i l . . . tiedättehän, ylituotanto"
sammaLsi loordl. "Meillä oii kaikkea
liiaksi, kaupat ovat täynnä tavaraa,
varastot ovat pullollaan Ja me emme
pääse niistä eroon, kuten tiedätte...
el ole markkinoita, ihmiset eivät halua
tuotteitamme."
"Jos asia on näin", keskeytti L i t v i ­nov,
"silloin voin sanoa miten voitte
25:ssä tunnissa lopettaa työttömyy­den."-
•
Tilanne sähkölstyi. Monokkelin pu­toaminen
olisi kuulunut kun LitvlnoV
Jatkoi: "Pankaa kaikkiinaamulchtiin-ne
ilmoitus, että kuka tahansa ihmi­nen
tarvitsee vaatteita, hänen pitäisi
mennä lähimpään vaatekauppaan Ja
pttaa sieltä mitä hän tarvitsee, kuka
tahansa tarvitsee ruokaa, hänen pitäi­si
hakea .sitä kaupoista Ja näin kautta
linjan, silioln minä takaan että i l l a l ­la
ovat kaikki kauppanne tyhjänä Ja
tehtaanne saavat työskennellä yliai­kaa
kansan tarpeiden tyydyttämisek­si."
.
"O. sanon minä", lausui pettynyt
loordl, "mc emme voi tehdä sitä."
Litvinov nojasi tuolinsa selkäno­jaan
ja hymyili. — The Ukrainlan C a ­nadian.
SUNNITNT.%1K.%LASTAJA.
HITIXUX IHANNE
Englannissa on valmistettu uuden­mallinen,
aika merkillinpn auto. Se
voi kulkea yhtä hyvin eteen- kuin
taaksepäin, vieläpä se voi liikkua s i ­vuttain.
Se ajaa yhtä elegantisti vas­takynnetyn
pellon yli kuin maantiellä­kin
ja se voidaan helposti muuttaa ve-silläkuikevaksi.
amflbioautoksl. .\uton
suunnittelija uskoo lijäksi voivansa
asentaa siihen pienet shvct, jolloin au­to
voisi myös lentää pieniä matkoja.
— Uutistieto.
telia jotta voitaisiin fäajä^ ett?i^:|äpsis-ta
tulisisi enää känjiuhan raö^a^^^
päinvastoin kaikkrin^äryckka^^^
sakuntien pääoma, jota' kpKtkan tulee
osoittaa kaikkein eiiimman-h^^
Tä.v;a suhteessa iJeuycsim^
ka pitää erikoista huolta lapeista,
näyttää kalkkein parhainta esirner/:-
klä.Jokalcella alueella cn synnytys-taitok.
set, lääketieteellLsst huoltolai­tokset
lapsia varten, keskusimaitoase-mat
ja monsnlaisiä alkeiskouluja ja
tim-fcollektllvlfarnieilla. 1.600 alkeis-
}a' ^isOT luokan kouluissa oli 318,000
Jästai?^^'-;'-:--' . — '
" • kaEsahdemökraattlsi£sa maissa on
'ästeh'asema huomaitavasti paraiinet-r
ai 'Aerijälkeen kuft ne vapautettiin
a3ritiimukselli.sten käsistä, Esimer-dksi
Rumanias^i/v. 1949 lopussa oli
!lQ lastenseintä, 426 alkeiskoulua, 2,-
735 ravintokeskusta lapsia varten.
Hyvin erilainen on t,ilanne kapita-istislssa-
ja siirtomaissa, joissa lap-
Pohjois-Ontarioh
aluejuhlien
urheiluohjelma
Kirkland Lake. — Kcnoffamilla
JärJestetUkTän Pohjois-Ontarion a-luejuhlicn
arheilnohjelma on seu-raara:
Mitsten 3-ottcla: kunla, pituns-byppy
ja 100 m. juoksa; Naisten
viesti 4x100: Viesti 10x100 m., jos­sa
pojat alle 15 T. jaoksevai 60 m.;
piippo viesti 4x100 m. yli 33 vnoti-olUe
mieliiUe: alle IS vnotiaiUe tr.
(öllle ja pojille pI(attsh:n>P7 ja 60
m. jnoksn; yldnen 1.500 m. jaoksa.
JärJesiäS v.. Ja n.-senra Jymy.
J . W. Ahlqvist
Kun Canadan Suomalaisen Jär-
. jcstön ja myöhemmin Vapaus-lch-dcn
perustamiseen sekä niiden r a ­kentamiseen
Johtavassa ominaisuu­dessa
osallistunut , J . W . Ahlqyist
, ummisti Ikuisesti shi^äiLsä tcymÄe-ncn
vuotta siitten, hiiii Tapaus jul­kaisi,
silloin hänen työnsä ktinniak-
; ibi^ i ^ l l i s m ^ f ^ t v s k i r ^ o i t u ^
Viikon vaihteessa saapui sitrusano-ma,
että Cariädan' Suomalaisen Jär-
'Jestöh perustaja;- John Werner;''Ahl­qvist,
ori *lmb 'läuiäntaina kuollut* ko­tonaan
Tröut' Lakella, Louis töwhshi-piäsä;:.'
- - V ; : ; ^^
Tämä .äkkinäinen ja odottaftia-i
tön kuolemantapaus - koskee luon­nollisesti
kalkkein kovimmin edesr
menneen henkilön omaisia, hänen
vaimoonsa jä" lapsiinsa, mutta
tuhahriet muut -cänadansuomalaiset,
Jotka t u n s i v a t - J . W . Ahlqvistin i'ja
kunnioittivat häntä työnsä j a toimin­tansa
Johdosta, tiiiitevät myös menet­täneensä
läheisen järakkaksi tulleen
henkilön. Lehtemme Vapaus, jonka
hyväksi edesmennyt toveri on tehnyt
niin paljon ja arvokasta työtä, osallis­tuu
.syvästi Ahlqvistin omaisten suu-reen.
suruun.
Ahlqvist oli todella kansan mies, Jo­ka
tuli kansan syvien rivien keskuu­desta,
toimi sen hyväksi ja kuoli kans­saihmistensä
ja vieläpä vastustajain-sakin
kunnioittamana; Hänen elämä­kertansa
ei voida tässä yhteydessä
kettoa. Seuraavat lyhyt henkilötiedot
antavat kuitenkin jonkunlaisen kuvan
siitä, mitenkä kauniit ajatukset, elä­mästä
saadut kokemukset ja luotta­mus
parempaan tulevaisuuteen innos­tivat
hänen elämäntyötään.
Ahlqvistin isä toimi Tornion kau­pungin
rastuvanolkeuden talonniiehe-nä
jä kaupungin palvelijana, jcsta hän
sai paikakseen 400 mk. vuodessa. Per­heessä
oli 4 lasta, joista J . W. oli van­hin;
Heidän ältin-sä kuoli 32-vuoti-aaiia
ja sen jälkeen vanha Ahlqvist ei
voinut enää hivuttavan keuhkotaudin
johdosta pitää työpaikkaansa. Tämä
oli kovan puutteen jä suuiten kärsi-my.
sten aikaa näille kovaosaisille lap­sille.
Isän kuoleman jälkeen lapset
myytiin «J. W. oli silioln 10-vuotias)
vähiten vaativille hoidettaviksi.
Yhdentoista vuotiaana nuorukaise­na
J . W. Ahlqvist oli jo perustamassa
työväenyhdistystä, mutta silloinen
Suomen senaatti ei hyväksynyt tämän
yhdistyksen sääntöjä. Myöhemmin
hän oli aktiivisena jäsenenä sekä Suo­men
että Ruotsin raittiusseuröissa.
Canadaan Alilqvist saapui'v. 1903.'
Parin viikon kuluttua hän liittyi am-"
mattialansa unioön Torontossa ja seu­raavana
vuonna hän oli Torohtossa
perustamassa raittius- ja työv-äenyh-distystä,
joka myöhemmin liittyi C a ­nadan
sosialistipuolueeseeh. .AhlQVist
toimi seuraavina vuosina yhtenä kaOC-^
kein aktiivisimpana jäsenenä eri'pilo-'*
Ulla Canadaa olleiden canadansuorna-laisten
yhdistysten ja seurojen ^htils-tämisel^
si kansallisessa mittakaavassa
toimivaksi valistus- ja kulttuurijärjes­töksi.
Uutteran ja peräänantamatto­man
toiminnan tuloksena päästiin s i i ­hen,
että Toronton osasto voi jo syys­kuussa
1911 valita toimeenpanevan ko­mitean
tälle järjestölle. Ahlqvist va­littiin
toimintatarmonsa perusteella
tämän ensimmäisen ipk: n ^Johtavaksi
jäseneksi. sen puheeujohtajafcsL
Kuinka tehokkaa.sti Ahlqvist toimi Cr
S J : n hyväksi ilmenee mjn. siitä, että
v. 1911 tähän järjestöön liittj-i 19"0sas-tca.
mutta v. I92l oli järjestöllä jo 57
osastoa.
C S J : n sihteerin ominaisuudessa A h l ­qvist
vei suurta osaa Vapaus-U^en
perustamistöis^^ 191'' ja s^^tä enpezi.
3 ^
Myöhemmin hän toimi Vapauden liik­keenhoitajana
ja kun terveys.syyt pa-koittivat
hänet eroamaan siitä tehtä­västä,
niin hän toimi aivan viimevuo­siin
asti johtokunnan Ja liikkeenhoita­jan
neuvonantajana.
Liioittelematta voidaan sanoa, että
Ahlqvist on henkilöicohtaisesti tehnyt
enemmän kuin kälcaan muu yksilö
CSJrn ja Vapauden hyväk.si. Mutta
hänen toimintansa ei. rajoittunut vie­lä
tähänkään. Heikossa telveyderiti-lässa
olles.saan LoUlse townshlpin
asukkaat valitsivat Ahlqvistin vielä
moniin luottptehtäviin. Hän toimi
suurena innostuksella' kouluhallinnon
jäseniUiä ja tickomissionerina j a oli
paikkal^unnan väestön edustajana
maakuritÄtiallitukssn kanssa käydyissä
neuvotteluissa Jne.
On merkille pantavaa, että Ahlqvist
ci ole olosuhteiden pakosta saanut
koulukasvatusta muuta kuin kaksi
vuotta kansakoulua. Äitinsä kuole­man
jälkeen j a isänsä sairauden aika­na
nuori Ahlqvist joutui kerjäten
hankkimaan elatusta itselleen j a toi­sille
perheen Jäsenille. Kerjuumat-koista
puhuessaan 'Ahlqvist tapasi se­littää,
että "riSmä retket ovat'elämä­ni
katkerampia muistoja"^ K u n hänet
isänsä kuoleman jälkeen 'annettiin
kyihmeheiivubtlaana; hoideteväksi
eräälle fäätälllle; riiin räätäli pani |>o-jan
"oppiin" j a siitä ei iuonnbllisesti-fcaan
Jäänyt- aikaa; koulunkäyntiä: var-ten:
'•.. .: •- • ..;
• - M u t t a J u j i a Juonteita ja' efeenpäin
piyrkiviä' j^silöltä ei niinkään helposti:
voida pitää ;tie*ömättömyydessä/ja
pimeydessä. "Osallistumalla nuoruu­destaan^
asti työväenliikkeen rientoi­hin
Ahlqvist, hankki itselleen myös
laajat :pohjatiedot jä korkean sivistys-
-tason. :•:,.••=' .• .-•
•Ahlqviatin omasta elämästä Saadut
•kokemukset .innostivat häntä..työväen
valistus- Ja kulttuuritoimintaan. Tä­mä
selittää'myös sen miksi hän vie­lä
vanhanakin antoi niin paljon arvoa
paikkakuntansa kouluhallinnon työlle.
Omien kokemustensa ja itseopiske­l
u n perusteella Ahlqvist tuli vakuut­tuneeksi
työläisten ja farmarien jär­jestymisen
välttämättömyydestä. Hän
ei koskaan väsynyt puhumasta jär­jestymisen
tarpeellisuudesta. Hänen
hienotunteisuutensa Ja halunsa avus­taa
vähempiosaisia ihmisiä innostivat
Ahlqvistin toimintaa koko elinikänsä
työväenliikkeen hyväksi.
Cänadansuomalaiset mene ttivät
Ahlqvistissa sivistyneen henkilön, Joka
on tehnyt voimiaan säästämättä työtä
heidän hyväkseen. John Werner A h l ­qvist
on kuollut, mutta hänen työnsä
ja muistonsa elää.
sia elää nälkäioKiIeman . partaalla.
Huhtikuussa' I94S oli YtadysvalloiSEa
14-15 vuoden ikäisiä lapsia 630,000.
jotka tekivät täysimittaisia päiviä
töitä. Työsibtcserta viraston ihnoitak-sen
mukaan jokainen seitsemä.5 14—15
ikäinen öU vakinaisessa työssä.
Vieläkin vähemmän rajoitiiksia on
laixjityövoiman käyttämisessä maata­loudessa.
Satojatuhansia sellaisia lap­sia,
jotka ovat tuskin täyttäneet 6
vuotta käytetään raskaassa työssä;
alle 10 vuotiaiden palkka ci ole edes
kolmannesta siitä mitä 16—17 vuoti­aat
saavat.
Italiassa alle ktiusivuotiaista lap.sis^
ta kolnie ncljänne.stä on aläpainoisia.
Ssitsemänkynnhentä prosenttia lap­sista
sairastaa riisitautia.
Francon Espanjassa on hirttäjjä
Francon fasistinen politiikka tuonut
nälänhädän, joka kaikkein enimmän
vaikuttaa lapsiin. :
Latinalaisessa ' Amerilcassa elävät
lapset myöskäi kauhistuttavassa tilan­teessa.
Eräissä Argentinan maakun­nissa
200 lasta jokaisesta tuhannesta
kuolee, ' i ' '
Mutta vieläkin kauheampi on lasten
asema siirto- jä nippuvaisuussuhteis-sa
olevissa maissa. Voitonjanoissaan
imperialistit .säähmättä riistävät lap­sityöllä,
imevät lasten yeren ja muut•-
tavat sen putmiksi ja dollareiksi.
Intiassa kuolee kolnie miljoonaa las­ta
vniosittain erilaisiin tauteihin.
Syyriassa 14' vuotiaat lapset teke­vät
työtä 16 tuhtia silkkitoukän kote­loiden
päröittämlsessä ja saavat siitä
100 piästeresta; Saadakseen tytöt te­kemään
nopeammin työtä työnjohta­jat
lyövät heitä keiJeinä. Neljäkym­mentä
viisi prosenttia lapsista kuo­lee
pian syntymisensä Jälkeen. Iranis­sa
on köyhyy? saanut sellaisen tilan­teen,
että j vajihemmät myyvät lapsi-,
aan pelastaakseen heidät nälkäkuole­malta.
j*J J '
Tauteja, kucdemaa ja nälkää näi­tä
siirtomaahallitukset ja imperialis­tit
tuovat lapsille.
Meidän tulee.; taistella lastemme
henkisen terveen elämän puolesta i m ­perialisteja
Ja, taantumuksellisia vas­taan.
Jotka yrittävät pilata nousevaa
sukupolvea, ettär siitä saataisiin nöy­riä
sotilaita, poliiseja ja Jakon rikku-reita.
Kalkkia keinoja; käytetään tä­män,
tarkoitusperän saavuttamiseksi:
kouluja, Vaidiöiä,' kirjoja; filmejä; las­ten
järjestöjä.' ^Nykyään ttJteutetäan
Hitlerin säälit£ävää ohjelmaa. Mei­dän
ei siaiaiihöhtaa, että Hitler- alkoi
kbtilujen miiitiaTiSÖinhillä, sitten läp-sehyeroittaiid
ja' e n -
nenkatlieJa^aiiJ^taän. - - •
* Amerikan •impenrfalisml ei ole 'tyyty-yäiriW
seUaisenvaHit
tamisskisi vain Tfhtiysvaiioissa.-^^^
kö söveiluttämaan samaa bpettissys-teemiä
niissa/maissa, jotka ovat sen.
vaikutuksen alaisia "Marshallin suun-nlteimaii''*
icautta^ ja tulvittaa Eiirdop-:
paaideoiogiselia roskallaan.
Monissa, maissa tätä tlihöavaa poli­tiikkaa
kannattaa kirkko ja Vatikaani,
Joka tehostaa imperialismin ideologis­ta
vaikutusta. .
Sanomassaan "opettajille", joka oli
tarkoitettu Italian koulunopettajille,
on tunnuslause joka on tarkoitettu
lasten mieliin:" "Lapset, antakaa paa­vin
tietää, että te olette valmiit kuo­lemaan
hänen" puolestaan." Jos tämä
ilmaistaisiin vieläkin selvemmin, niin
se kuuluisi: "OlKaa valmiit kuolemaan
tulevassa sodassa' Neuvostoliittoa vas­taan."/../^
Tästä syystä. Demokraattisen Nuori­son
Maailmaniiitto ja toiset demo­kraattiset'
nuorisojärjestöt käyvät
taistelua imperialistien taantumuksel-yJatkoa
seuraavalla eivulla)
Toilauksia Toronton kuorojen
ja soittokunnan toiminnasta
Toronto. — Kesän tulon j a tca. vie.
hätysten ym. seikkaln lähden c n tä-ipän
kirjcittaminen hiukan myöhls-
^ n y t . mutta koika se on jätetty iQi-nun
tehtäväkseni on se tehtävä vailr-ka
myöhästyneenäkin-
C S J : n täkäläisen osaston musikaa­liset
voimat valmistuvat parhaillaan
kahta tärkeät tapahtumaa varten.
Eiisimmäinen niistä on Tarmplassa.
juhannuksena: pidettävä Jiihlakonr
sertti, tanfsit aattona j a kon=erttl j u ­hannuksena.
^ S e n jä^keeä on sks^n-omaan
^ edesf ä seitsemänteen: laulu­ja
.'•oittojuhlasn valmistuminen. Täs­tä
laulujuhlasta, joka pidetään tänä
viionna hcinäk. 1 ja 2 pnä Port Ait-
Soon näyttelijät
esittävät
män
Saolt Stc. »larie. — Kylmää kevättä
pn ollut j a ^;asta pari päivää on ollut
vähän lämmintä.
Täällä näyteltiin 21 p:nä näytelmä
"Radiorakkautta", Haali oli täynnä
katsojia. K a i k k i olivat tyytyväisiä esi­tykseen.
Kyllä siinä pn hauskoja
konunelluksia. Näyttelijät kuulema
menevät vierailulle Sudburyyn kesäk.
4 päivä. Toivoisin, että naapmikau-punkilalset
ahtavat hyvän kannatuk­sen.
En paljon puhu sillä näytelmä
puhuu cinasta puolestaan, ainakin
täällä kaikki pitivät sUtä, Muistakaa
saapua 4 p:nä sudljuryn haalilie kat-somaan
"Radiorakkautta". Se on
hauska alusta loppuun. Siinä on 3
näytöstä, yksi väliaika on pitempi kuin
toiset. Katsokaa ilmoitusosastosta a l ­kamisaikaa.
Mrs. Hilma Kulmala loukkaantui
pahasti kun hän putosi keJlarlih." Hä;-
neltä katkesi oikea käsi kahdestäkoh-ti
poikki ja toinen Jalka vääntyi. p a ­hasti.
Toivotaan pikaista paranemis­t
a . • •
Osaston kuukausikokous on 6 päi­vänä
kesäkuuta klo 7 ja kokous alkaa
8 i l l a l l a - T u l k a i kaikki 'kokoukseen
sillä on paljon tärkeitä,asioita. — E. L .
Puolalaiset opettajat
atoimpommia vastaan
Tarspya. — Gdanskin maakuiman
korkeli^pien, oppikoulujen professorit
ovat qsoittfineet kirjeen kapitalistisen
maailman tiedeäiiehille ja pyytävä^
heitä alleklrjpittamaan Tdkholmaii
vetoomukset.
Tässä avpimcsisa. kirjeessä Varsovan
Lääketieteellisen Akatcn)ian professo.
rit sanovat:
"Me pyydämme kapitalististen mai-den
kontioitamme etteivät he kos­kaan
antaisi tietojaan sellaisten tar­koitusperien
hyväksi, joka on heidän
kutsumustaan vastaan. Me kehol­tamme
koko maailman kollegioitam­me
muodostamaan laajan rihfiaman
kaikkein. vaarallisinta basillia — so­dan
basillia vastaan; puolustamaan
rauhan asiaa samalla tavalla kuin he
puolustavat ihmisten terveyttä." '
Kracowan korkeakoulun journalis­min
oppilaat ovat lähettäneet kirjeen
Ranskassa olevan Lyonsin tekstiilite­ollisuuden
korkeakoulun oppilaille ja
kehoitta vat heitä alleklrjoittamaari
Tukholman yetoomuksttt. Samanlai­sen
kifjeen lähettivät Szczeciri Insi-nöörikoulun
oppilaat Pariisin oppilail­le.
.•
hurista, muodcftuu vannaanjs
tistä ehompi. /"«aia
NUtä juhannusaaton
on vielä myymättä ja ne
halpoja ja edullisia, että nijti
nattaa ostaa encmminitia
tarkoituksen tukemiseksi -
inenisjkiän tanssimaan. Ovipi
na pn nimittäin arvokkaita r
loja, yksi miehille ja toinen
Ne oh lahjoittanut mri
avustaakseen kuoremme ma
keräämisessä tällä tavalla.
k%ro lausuu lahjoittajalle
tbteet' mrs. Lindforsin
ystävyydestä.
Kuorolaiset kiittävät säinalli^
kin sitä tuntematonta lahjrättail.'
ka antoi sata dcUaria kuDromaa
Kärahastoon. Kun Martti
shekkiä ilmassa huusivat kui
hurraa ja "Eläköön!" kunnon
le. Shekki annettiin osastoa
hoitajalle matkakassaan
varten.
Kummanicin lahjoittajan pitji
kovasti musiikkiin klintj-neitä,
takseen niinkin paljon m
harrastusten edistämiseen
maan suomalaisten ja erilioBeEii
r l törontolaisten keskuudjsa.
taaksemme jotakin vastaan,
kuorolaisista kuvia näille lahjoitti^
muistoksi ja kiitokseksi aa
varten. E n tiedä näistä kuvista
tään sillä jouduin heti niiden
sen jälkeen lähtemään matlcaan,
ne entisille kotinurkillehi ja Vs]
den läheisyyteen.
Kuorolaiset ovat ystävällistä
koa Joka paikassa. Saapuessani
buryyn olin sikäläisen sdta'
konsertissa. Jossa kuorolaiset
vät minua syntymäpäiväni meri
ahtaen minulle sievän kui
ja lauluaen "Happy Birthdayj
You." Sellaista hetkeä cn voi
taa koskaan sillä se painui
sydämeeni. Kiitos teille kaHdlle,!
yerit! Toivon, että toveruus lujiti
keskuudessamma ja että jcjkbc
kasvaisi entistä suuremmaksi; i
ainoastaan musikaalisten vaan bi
kien muidenkin harrastusten alaHi
"Toveruudella: Seelaolivla.
arat, jotfc
Kiitoslö
flpöydästä
eoitat osa
Vielä kii
CWEST1
CZBG«v<
lm
LAAKINTilOHJEITA
Kaksi paikkakunnan lehden Iqlij
tiedusteliva t toimittaja Ita saadate
apiia hätätilaansa. '
Ensiinmäinen oli käksoisten ö
hän halusi tietää miten hän paib
ten volÄi läpäistä kun hänen k»b
silleen rupesi hampaat puhkeamt
Toinen mies tiedusteli miten saisi fc
näsirkat pois hänen puutarhasta^
'Toimittaja vastasi kummaM
mutta vahingossa vaihtoi kirjetti
la oli kaksoset sai seuraavat ohj«d
— Peittäkää heidät oljilla ja:^
täkää ne tuleen, joka kyUa U?J
pian tuholaiset.
Joka halusi hävittää heinasirbti
seuraavan neuvon:
— Antakaa niille kalanmabaöi;
j a hierokaa heidän ikcniaan rt
vasti.
• • •»
EI MITAAN VAARAA
. Isä kiitti nuorta miestä joka
hänen tyttärensä hukkumasta
päätti puheensa seuraavasU:
"Käsitittekö. että asetitte '
altUksi suuirelle vaaralle?"
" E i mitään Vaaraa ollut", sanoi
r l mies. "Olen mestariuiman ja
si olen naimisissa."
ai Tanska
aeenöpea.'
Qudet hin
' ' ' ; o i
ia», m
1 a. rusii
"I]
|(ibs. pa
1 Ib. rusi:
"I
iSIbs. pa
!a,3ibs.
|7kä pa
tmtaanc
Itiillivaps
iKord
fsnite £
Porvarien tappämishaiuniHiolustajista
Syntymäkaupunkini pirteässä ja
elinvoimaisessa SKDL:n lehdessä
julkaistiin jokin aika sitten verraton
pakina, missä selostettiin, että porva­reissa
— j a heidän palkkarengeissään
— "riehuu kova tappamisen tahi
muunlaisen kiunttamisen himo." Por­vari
luulee, että kommunisti on sa­manlainen
kuin hän itsekin. eU että
kommunisti tidee ja tappaa hänet, e l -
lei hän ehdi ensin",
''•rassä tappamisen himossa j a jat­kuvan
kurittamisen halussa porvarit
ovat suorittaneet peloitta via apuhar-venhuksia
kaikkien maiden kansan-jbtifcfcojeri
keskuudessa valloitussotieh-sa,-
rankaisurettdkuntiensa. poliisitoi-menpiteldensä
ja vieläpä oikeuslaltos-tensakin
avulla.
porvari syyttää kommunisteja, r e ­hellisiä-
sosialisteja Ja muita työläisiä
siitä, mitä hän itse on ammoisesta
nuoruudestaan alkaen tehnjt, väki­vallan
harjoittamisesta, j a tämän ole­tetun
"väkivallan*" estämiseksi hän
katkoo työläisten päitä ja jäseniä.
Ja mitä isot edellä, sitä pienet par-ivuen
perässä, sanottiin ennen van­haan
kotikylässä.
Niinpä Torontossa ilmestyvä ame-rikkalais-
atomipommin mielinen suo-menklellnen
nevirspaperi näkee vihai­sen
sonnin tavoin punaista siitä kun
Y K : n irääsihteeri vieraili Moskovassa
neuvottelemassa rauhan asioista. M a i ­nitun
atomipommi-ne^iiaperln tohni-luksen
mukaan Lie on käynyt "Ve­näjällä
rukoilemassa maailmalle r a u ­haa"
j a unhoitetaan setosiasia . tvk-känään,
että mr. Lie kävi myös P a ­risissa.
Lontoossa ja vieläpä Wash-ingtonissakin:"
rukoilemassa rauhaa".
Tätä et mr. L i e olisi kuitenkaan saa­nut
tehdä, sillä Vapaan Sanan toi­mituksen
mielestä rauhan asian h y ­väksi
toimien on kommunismia, todel-t
lista sosialismia ja kaikkea sitä, mitä
porvari ei mitenkään voi sallia.
Porvarillisen tappamisen ja kuritta­misen
himossa yllämainittu torontolai
nen aviisi julkaisi oikein tohnituskir-joituksen
siitä, miten tämän maan
suomalaisten pitäisi ryhtyä avoimeen
sisällissotaiin j a .ilmlantokilpailuim
toinen toisensa pään menoksi.
Vaikka maihlttu newspaperi lyö
kommimisteja ktiin vierasta sikaa,
vaikka se sanoo, että kommunistit ovat
hävinneet sukupuuttoon maanmies­temme
keskuudessa, ja vaikka se r y ­pee
porvarien kuritushimoon heku­massa
nykyisestä noitajahtlmielettö-myydestä.
niin se on jotenkin h a ­vainnut;
että kommunistiset maan­miehemme
ovat tulleet niin pirulli­siksi,
että ovat tuottaneet tänne s u ­kulaisiaan;
vain 'sen vuoksi, että sai­sivat
ryhtyä ^ katalaan mielipidevai­noon
sukulaisiaan vastaan! 'rassä
asiassa porvarin renlci luulee, että työ­läiset
ovat yhtä kiusanhenkisiä kuin
porvaritkin.
'SanotUkoon- kuitenkin, että kom­munistit,
rahdit scsialistit. unioiUsUt
j a mmat työväenliikkeen Jäsenet e i ­vät
hyrä^y sen paxetiunih sutuLais-tensa
iniin r e n t o v i m d t t e i i ^ tjyötä^
Hi
tekevien sortoa ja mielipidevainoa.
Mainittu torontolainen newspaperi
haukkuu ilmeisesti väärää puuta, sillä
se hourailee, että työväenliikkeen j ä ­senet
ovat muka yhtä katalia kulli
porvarit ja porvarien rengit. Ja Jos
herroilla atomipomminewspaperin toi­mittajilla
on toisenlaisia tcsitietoja,
nUn antakaa koko kansan tietää, mit­kä
ovat sen "kommunistin" Ja hänen
"sortamansa" sukulaisten nimet. M i ­tä
sitä niniettömien ihmisten konnan-töistä
puhuu silloin jos on tosiasioita!
Miksi newspaperin pitäisi yllyttää k a ­taliin
ilmiantoihin silloin kun se voi
julkisesti paljastaa "sortajat"!
Mainittu torontolainen newspaperi
oli kauhistunut myös sen Johdosta kun
Helsmgistä saapui tieto, että Suomi,
saanee vihdoin viimeinkin uuden
kauppasopimuksen N e u v o s toliiton
kanssa. '
Mainitut newspaperimiehet ovat s i ­tä
mieltä, ettei mitään kauppastqii-muksia,
vaan "päin inhaa itää" Ison
Väinön, Varjosen ja Leskisen sekä
vanhan Marshin johdolla, sillä he tie­tävät
etukäteen, että "Suomelta vii­den
vuoden ajan taas Idskotaan luut
ja nahka h t i " .
Mikä olisikaan suomalaisten ollessa,
jos saisivat puraista pettua ^ n ä l ä i -
sen ruis- ja vehnäleivän asemestg?
Mikä taivas Suomesta muodostuisi-kaan.
jos ei saataisi metalli- Ja puu-talcteolllsuuden
sekä laivatelakkojen
jne. tuotteita Venäjälle kaupaksi?
Järkevämmät suomalaiset porvarit­kin
ovat o l l ^ t kovasti huolissaan s i i ­tä,
mihin joutuvat yllämainitut teol­lisuuslaitokset
ja niiden työläiset sota-korvausmaksujen
päätyttyä, ellei n i i ­den
tuotteille l ^ d y vakituisia mark­kinoita.
Mutta torontolaiset atcmi-pommimielisetnenrqpaperiaalehet
huu­tavat^
ettei inltään katipankäyntia, e i ­kä
mitään ystätyjrftä Suoonen Ja sen
itäisen naapurimaan välillä siS
pitää lähteä taas soitellen soi
Atomipommimielirien neffs
huutaa toimitu-spalstallaan
suomalaisten kommunistien
den j a julmuuden johdosta,
sen vasen käsi ei ilmeL^^tikään a
mitä oikea käsi tekee, sillä jo
valla sivulla Canadan suo:
kommunisteja manalaan h e i^
nuutensa ja rauhantahtonsa «tK*
Mainitun newspaperinmuka*a
kalaisten maanmiestemme syrä/
hankaipuu on muka "tohloilua
"muutamalla tuhannella koi
l a " ei kuulemma ole mitään
tä. Jä suomalaisen komm'
mittajan pientä ja raatimatonö
tokh-jasta 'Me haluamme eUa»
sltellaan luettavaksi '
"Mutta kun pää on iso. niin s-J
viteUaan. että ollaan jotaton
suurta ja vaikuttavaa. Nauratt
anteeksi vain, tuppaa tuomnio'.^'
loilut."
Haluaisin kuitenkin lohduttaa
kia "tohloja" rauhanpuolu-^P
toteamuksella, että he eivät
"tohloja". Suomalaisen i
lehden toimittajan lisäksi
•5rK:n pääsihteeri ja lähö tn»
Joonaa rauhanpuolustajaa ffi
maaihnaa. K u n Suomessa^ co
l a i l u f sihiä määrin, etta 3ww*"
keä mukaanlukien Suomen
sen jäsenet on alkkirjoitunsi
hanadressin. niin sopii sita
l a - ja kaikessa "tohloudessa
että vesipisara lisää p-^s:
huolimatta valtämerenfcn .P—
Tappamisen ja kurittaaiisen J
set porvarit, sekä h e d ^ ^ ,
renkinsä saavatkin ^ ^ Z L V
joonaisrt pilkatut fääaä^
täytyvät tappamasta i^nrn
vain siitä ilosta, d*»
voisivat siiti& rikastua: