1950-01-07-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rifyfcsea vuosi-okous
tammikuun
5 päivänä
jgeB». ovi. — V.- i a U.-scura
vuosikokous pMetään sun-tanuD&
ima 15 päivä, alkafn
10 aamuna. Kaikkien seuran
olisi otettava-' tämä
ja oltava silloin paikailla, sOIä
onnistuminen vaatii - jäse-
(jgj^Ilstumista siihen maitdoIU-guureUa
joukolla.^:
•gjÖrio lielidtoas seu^anmie viime-j^
jjg^ toiminnassa - onkm cllut
^ siinä, että jäsenistö el ole
lut kokoiÄsiln riittävän suu-"
_itl. Muuten on seuran töi-onut
nousukaudessa; Jäsenmaa^
aj lisääntynyt Ja haiioltttksla on
näka, minkälaisia, nuorille sekä
ja osanotto niihin on ollut
^^tävä. Mutta osallistumtoen ko-
Jjslto näyttää olevan "nahkaa"
ijnntiorlUe kuin vanhoillekin.
ffoiäm. Ja hyörinää sitä tietei&in
({|4 ollakin, ilman sitä ei seuraa
i pUa olemassakaan, ainakaan piikanan
päälte. Mutta on aivan yhtä
rteitä, että tämä touhuilu on Jär-jtdiiiäUistä
Ja säännostdtyä. Ja
Uusi ukralnalaineu
ooppera säviclletty ^
f Kfc*^ — iOiÄarin taldeasiain komi.
tean taideneuvosto on kuunnellut ukrainalaisen
säveltäjän Shukovakin säveltämän
uuden oopperan, jQnka n i mi
on: "Ka&esta sydämestä". Oopperan
aiheena on Maltsevin samanniminen
romaani. Tämä on ensimmäinen
. oapperatecs, joka kuvailee
Isblhoosiky^ elämää j a sodanjälkeistä
rakamiustyötä.
Uuden oopperan arvosteluun osallistuneet
säveltäjät, muusikot j a teat.
tereiden edustajat antoivat siitä
myönteisen arvostelun.
Tämä nuoren säveltäjän teos on a n siokas
korkean aatteellisuutöisa ja
kansanomaisuutensa vuäksi. Sen musikaalinen
kieli on selvää ja kaunista.
Oopperan elämäniloinen musiikki pe,
rustuu Ukrainan kansanlaulujen ja
kansantan^ien melodioihin. Ooppera
ono otettu Kievin, Harkovin ja eräiden
muiden Ukrainan kaupunkien • teattereiden
ohjelmaan.
— Kaasu on aine, jonka molekyylit
ovat vapaasti liikkuvia ja Jolla sen
vucksi ei ole määrättyä muotoa.
jos jäsenistö ei käy kokouksissa n i in
kuka huolehtii sen säännöstelysi ja
seiu-an asiain hoitamisesta yleensä?
Siis kaikin vuosikokoukseen—g.
HYVIN VALMISTETTUJEN
980 iCAPPALE
Valsäi
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Taatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
D Y - ^ Hoppu Polkka
Sellainen on Keliu Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa— Valssi
Solttolevy: R3rtml Pojat •
DY—82 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Solttolevy: Rytmi Pojat .
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anilra — Tango
Laulanut Matti Jurva. , '
DY-81 Ilta KrimiUä - Foxtrot .
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 SuUe v a l n ^ Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut,Eugen Malmsten
DY—104 Kun Stm mä näin — Tango
En syytä Sua —Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin
Muistojen tango
• Laulanut Matti Jurva
DY—122 Weniläi8 makeisia — Valssi
WienUäIs verta — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Hoiinen leski — Valssipotpourl
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja/I ja II osa
« Solttolevy: Rytmi Pojat
DY-132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Solttolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterllla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon Jäähyväiset ^ ValsÄ
La Paloma ^ Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita—Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut.Eugen Malmsten
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat Foxtrot
Laulanut Matti Jiu-va
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onneliin päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY-^65 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesyalsöi
Laulanut. Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
' Tuntematon tie—Valssi
'Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi »
Surullinön Kuu — Slow--fox
DY—271 Jät hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt länsäi Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ia n osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä t u h k i e n järvien maasta, m ja IV osa
8oittoIi>w
TILATKAAjDSOlTrEELLA:
Box 69
LimiTED
Sudbury, Ont.
'Sudesta Sammosta"
laulavat Karjalan
runoillallajat
HelsinkL - T . - J o u l t j ^ u n alkupäivmä:
kuulain Suomen, r^idicssav t r i .Väinö
Kaukosen kiinnosta^'a esitys Neavos-fo-
Karjalan kansannmouden nykyi-:
sestä tilanteesta,' jonka yhteydes^
esitettiin äänilevypäytteitä.
Lähetysen perustana;; o l i Voksin
Suomi—Neuvosto!itbf;JSeurälle lähettämät
kaksi äanlnca.\ihaa,jctka s i lpisivät
Neuvcsts-Karjalassa Aöime
keväänä "Kalevalan*::-täydellisen l a i toksen
lOO-vuotisJiihhen yhteydessä
äänitettyjen runoniaulajain esityksiä.
JTri Kaukosen esittelyt kertoivat siitä
mielenkimtoisesta seikasta, että r u -
nonlaulanta yhä elää Neuvosto-Karjalassa,
samoilla seuduiUa, minne
Elias liöanrot j a muut suomalaiset
tekivät vftme vuosisadalla runonkeruumatkansa.
Siellä elavat vielä r u not,
jotka muistuttavat vuosisadan
takaisia toisintoja. iMutta viela mie-lenkintoisempaa
on etta runor.laulan-ta
on vallannut myös aivan uusia
aihepiirejä sosialistisen rakennustyön
ajalta.
Levyltä esiintyvän Tatjana Perttusen^
kuuluisan laulajan Arhippa
Perttusen pojantyttären esittämänä
kuultiin lähetyksessä runo . Hiiden
hirven hiihdannästä,; mutta* senjal-keen
hänen oma sepitelmänsä, joka
kuvaili Neuvasto-Karjalan sosialistista
yhteiskuntaa. Uuteen aihepiiriin
liittyi myös alajarvelaisen laulajan
Maria Mihejevan cma sepitelmä
" U u s i Sampo",-Joka kertoi viime
vuosikymmenien saavutuksista Neuvosto-
Karjalassa. Muut esitykset h l t -
tylvkt vanhan kansanrunoston aiheisiin.
Tri Kaukosen radiolähetys oli Suomessa
ensimmainert!' esitys , nykyään
syntyvästä neuvcsto-karjaJaisesta r u -
nonlaulannasta ja se oli erittäin mie-lenkiinit/
oinen Iisa Suctfnessa' vasta
viime aikoina tunnetuiksi tulleisim
neuvostovenaläisun kansanrunouden
tutkimuksnn.
Lähettäkää
SÄLjn lahjapciketti
sukulaisillenne ja ystävillenne
Suomeen "
Se on ihanteellinen lahja
syntymäpäivien, merkkivuosien,
häiden, pääsiäisen ja
muiden juhlapäivien yhteydessä.
SALin 'IJ' Lahjäi>aketin
Hinta $8.35, .
(Tammikuun l p :stä lahtien)
6 paunaa »kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
KAKSI UUTTA
SALin
LAHJAPAKETTIA
cänadalaisille' lähettäjille
TYPE / ' A "
HINTA $10.95
6 paunaa kahvia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
1*/^ unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paimaa
TYPE "B''
HINTA S7.70
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuiv. hedelmiä '
1 pauna kuiv. lu[umuja •
1^ unssia kaneeiia
Kokonaispaino II paunaa
Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia
Tässä ovat SALin lahjapa*
kettipalvelun 8 erikoisetua:
1) Nopea lähetys 3l'Gripsholmissa",
''StockholmiEsa" tai S A L i n nopeissa
rahtilaivoissa.^
2) Välitön perilletoimitus ulkomailla.
Ei viivytystä tullissa.
Tulli maksetaan pak^etin ollessa
matkalla. i
3) Maksamaanne jantaao sisältyy
Euroopan tulli. Ainoa, amerikkalainen
pakettipalvelu, joka
tarjoaa tämän'edun. Todellinen
labjapaketU^ n '
i) Vam hienomta laatua ruokatavaroita.
5) Taidokkaasti pakattu erikois-kartonkeihin.
Jotka terasvantei-sina
takavat vahingoittumattoman
penlletolmUjiksen.
6) Aikaa säästyy ostoksissa ja lähettämisessä.
V a s t a a n ottaja
säästyy epämukavuuksilta ja
menoilta. Ei jonottamista eika
ajanhukkaa tullissa ulkomailla.
7) Paketti on tayslji valvontamme
alaisena.
8) Ruotsin Amerikan Linja takaa
perilletulon ja laadun.
Tilatkaa pakettinnetänäanmeiltä:
VAPAUS
Travel'Agency
4
KIRVESMIEHEN POIKA -
LUOMISVOIMAN JÄTTILÄINEN
SAK :n pää-ääncnkannattejassa
Palkliatyöläisessä Helena Parras
esittää kotdolsaa norjalaisen veis-
: täjän> Gustav VIgclandin, joidta
syntymästä cn^limnt 80 vaotta. :
Lahjakkaan Norjan kansan keskuudessa
on elänyt monta hengen suur-miestä,
jotka ovat voittaneet Itselleen
; EDWIN :&I7KSI
Valtuutettui-flsiaroies
Box 69 • 'Snlhnry, Ont.
pysyväisen paikan ihmiskunnan kulttuurin
auringossa. Eräs merkillisimpiä
heistä on Adolf Gustav Vigeland.
talteen jättiläinen; ikuisten luomisvoi--
mien valtava • virransu6. Hänen veis-tostensa
suuruus saa tavallisen kuolevaisen
mykistymään. Ei voi muuta
kuin paljastaa pään^ ja liikuttuneena
tuntea hyvänolon tunnetta siitä, että
saa olla sentään samaa ihmisheimoa'
Vigelandin kanssa. -
Etsiessämme Gustav Vigelandin syn-tymäkehtoa
on meidän mentävä Etelä-
Norjaan Mandalin kylään kirvesmies
Eliseus Thorsenin tavallista tyyliä
olevan ammattityömiehen t a l o o n.
Isäntä teki myös puusepän töitä ja
oli taitava näpertelemään : puusta
vaikka silmäteriä. Poika Gustav, jonka
syntymän 80-vuotismuistoa vietetään
tänä vuonna Norjassa, peri isältään
puunveiston jalon taidon. Ja
uskokaa tai ette, jo Svuotiaana Gustav
käytteli veistä, vuoleskeli tyttöjä
ja poikiaj lehmiä j a hevosia puusta Ja
puuhun. 13-vuotiaana hän antoi h y västit
koulunkäynnille siirtyen isänsä
avustajaksi harrastamaan puunveis-toa.
Norjan pääkaupungissa hänen
pienet puuveistoksensa alkoivat olla
Vähitellen kysyttyjä. Nutä ostettiin,
niista puhuttiin.
Tie oli nuorukaiselle selvä: tahdon
kuvanveistäjäksi!
Nyt alkoi kova kamppailu ympyröiden
selvittämiseksi. Taiteilijain
keskuudessa sellainen on hyvin tuttu,
joskin vaikeasti selitettävä. Se merkitsee
joka tapauksessa oman itsensä
etsimistä, löytämistä, esteiden voittamista.
Tama saattaa olla toisille e l i n ikäinen
nstintie, tulokseton, tuskallinen.
Vigeland — tuon nimen hän otti
aitmsa isan maatilan mukaan—• suor
i t t i elämänsä yliopiston suorastaan
katkeran paineen alaisena, mutta s i tä
kirkkaimman voiton laakerin saan
e e n a . A l u k s i han pestautui laiva-pojaksi,
kavaisi Australiassa, luki
maailmankirjallisuuden parhaita helmiä,
huumautui nerojen elämäkerroista
ja ojentautui niiden mukana omaa
tehtäväänsä kohti. ..
Meille on tunnettua, ettei hy vänkään
kirvesmiehen pojan tie ole. leiyästä leveä,
Vigelandkin karsi nälkää opiskellessaan
Oslossa kuvanveistoa sikäläisten
tekijamiesten opin alla. Vihdoin
han päasi Kööpenhaminaan - j a
taalla 22-vuotias norjalainen alkoi herättää
laajempaa huomiota.
V. 1892 han. sai stipendin Pariisiin.
Tama merkitsi käännettä. Taiteen
kultaisessa kaupungissa Vigeland - a l koi
loytaa yhä paremmin omimmille
iuomislähteilleen. Tuloksena seurasi
ensimmäinen näyttely Norjassa. Mies.
löi itsensä lapi kerta kailtklaan. Siinapa
vasta nuori m i e s '— j a kirvesmiehen
poika! Niin kävi arvostelu,
Viela seurasi ankaran työn lomassa
opintomatkoja eri puolille maailmaa
ja nuden päätyttyä syntyi Vigelandin
ensimmäinen suurtyö, matemaatikko
Abelin muistomerkki. Nuori mies voitti
luonnoskilpailun y 1 i v oimalsesti,
vaikka hänen luomisvoimansa ei seurannutkaan
kaikessa kilpailun sääntöjä.
,
Nyt oli Vigeland löytänyt Itsensä.
Taman jälkeen tapahtui yhä valtavampia
Vigeland-ihmeitä, kunnes sitten
v. 1908 valmistui maailman, mer-k
i l l i sm suihkukaivoluonnos, joka sai
norjalaiset täydellisesti lumoihinsa.
Vigelandin on saatava toteuttaa tämä
jattilaissuunnitelmansa koko Norjan
kansakunnan katoamattomaksi kunniaksi.
Rahaa tulvi eri puolilta, Oslon
kaupunki (silloin Kristiania) teki
mestarille rahalahjoituksen j a . luovutti
talle paikan ateljeeta varten
-smhkukaivotoiden aloittamiseksi.
Ja mestari kuuli kansansa kutsun.
Han kuului siihen.Jcansaan^_fi2n Jty^-
telialmpiin poikun, ja ymmärsi kutsim
sisällön. •
Vigeland sulkeutui nyt työhuoneeseensa.
Oli piilossa täällä koko maailmalta.
• Han v am loi, suurmltteli, teki
hartiavoimin työtä kivijärkeleitten-sa
parissa. Suihkukaivoveistokset saivat
yha jattilälsmaisemmät mittasuhteet.
Kirvesmiehen pojan mielikuvitus
oli.todella kuin mahtavan virran
•suu, josta ikuinen luomisvoima pauhusi
pinnalle. *
K u n sitten 10 vuoden kuluttua V i gelandin
ateljeen ovet avattiin yleisölle,
ei kansan innostuksella tuntunut
olevan rajoja. Tiedot- kulkivat
kaikkialla maassa ja icaukaa tunturi-kylistä
saakka lähdettiin pääkaupunk
i in katsomaan eraan Idrvesmiehen
pojan "kivistä-ihmettä". Työhuoneen
ovelle muodostui pitkiä jonoja. Yleisö
odotti tuijtibausia sisälle pääsyä. Tuo
suihkukaivo oli ikäänkuin kappale
heistä. Ilman sen näkemistä oU v a i l -
hnaista elaä. Se täytyi nähdä!
Pääkaupunki luovutti Vigelandin
suihkukaivojattiläisen paikaksi Fro-ner—
puiston, jonne n3rt alkoi nousta
maailman Uuneellisin Idvi-ihmisten
maailma, kuvanveiston Pantheoni, t a l teen
jumalain valtaistuin- Kirvesmiehen
pojasta oli tullut yksi kaiklden a i kakausien
kilstattomimpia neroja.
Pääkaurmnki tarjosi Vegelandille l a jissaan
maailman, ainutlaatuisinta sopimusta:
Kaupunki kustantaa hänen
elämänsä, rakentaa työhuoneet .antaa
kaikki työskentelyn edellytykset ilman
rahallista korvausta. Vigeland allekirjoitti
sopin^\iksen; Omasta puolestaan
hän suostui luovuttamaan kalkki
kättensä aikaansaannokset Oslon'
kaupungin omaisuudeksi. Nyt täm&
kuuluisa kirvesmiehen poika sai t i l a i suuden
heittäytyä varauksettomasti
mielikuviensa maailmaan. Hän oli v a paa
taloudellisista huolista.
Kolmevuosiksmimentä Vigeland loL.
Hän loi n i in palavalla innolla, että sil-;
le on vaikea löytää vertauskohtaa.
Hän saattoi unohtua työhuoneeseensa,
olla syömättä ja juomatta yötä päl=
vää! Tyo oli hänelle tärkein. Vigeland,
joka ei näyttäytynyt juuri kenellekään
ja sanoi jäähyväiset ulkomaailmalle,
kasvoi oslolaisten silmissä taruolen-noksi.
Mestarin kuollessa v. 1943 oli
hänen kotimaansa vieraan vallan mle- *
hittama. Keskeneräinen oli hänen
mittava elämäntyönsäkin, yhä keskeneräinen
kuin norjalaisten vapaustaistelukin,
mutta ehdottomasti voitollinen
ja kaunis.
Kuoleman jälkeen Vigelandin töitä
ryhdyttiin asettamaan mainittuun
puistoon, jolle annettiin nimeksi Vlge-landpulsto.
Paikka on nyt kävijälleen
ikimuistoinen elämys. Mestari ehti
suunnitella portinkin tänne, j a sekin
jo sinänsä pysähdyttävä taideluoma,
' Ensimmäisen puistoalueen läpi kulkevan
Frogner-puron y l i johtaa kivisilta,
jonka seinustoilla sillan kaiteella
seisoo 60 suurikokoista pronssikuvaa,
•veistosta, jotka väkevyydessään vangitsevat
ihmisen: Alastomiksi kuvatuissa
ihmisissä kuvastuu raju alkuvoima.
Nämä ovat mestarin vlimeai-kalslmpla
töitä. Tuntuu merkilliseltä
se seikka, ettei niissä ole sitä suloutta
ja herkkyyttä kum monissa aikaisemmissa
töissä. Selitetään ,että Vigelandin
luomispaine kasvoi kuoleman lähestyessä
n i i n . valtavaksi, ettei hän
ehtinyt herkistää kaikkia töitää, täytyi
vam synnyttää alkuperäisiä hahmoja
sarja toisensa jälkeen. Puistolammen
rannalla on lapsi ryhmä mikä
Ilmeiden runsaus, elävyys, filosofia!
L^psl vanhempineen on kuvattu mitä
moninäislmmiBsa muodoissa. Mies ja
namen-alhe on myös yleinen voima ja
kauneutta uhkuvissa veistoksissa.
* J a se paljon puhuttu suihkukaivo
sitten? Kuusi mieshahmoa kohottaa
sujyrta kulhoa, josta vesi suihkuaa ates
altaisiin. Elämänpuualheinen kuvien
xunsaiis kiertää altaan jreunoja. Koko
ihmiselämä kehdosta hautaan on. k u vattu
siinä. Suuremmoinen kohoku-vasarja
kertoo saman tarinan toisessa
kohdassa Puiston mäellä on mestarin
päätyö, 17 metrin korkuinen k l v l -
obellskl, suurin hakattu kivi faaraoiden
Jälkeen. Siinä monet kymmenet
kiveen hakatut ilunishahmot pyrkivät
kohti valoa. Vertaus on valtavaa taistellen
kohti valoa, klvlkohtalon kanssa
kilvoitellen ylemmäksi, ylemmäksi!
Kirvesmiehen pojan sielunäyte tätä 14
vuotta teonalla ollutta Jättilälstyotä
tehdessään oVat olleet huikaisevia.
' Siihen — ja koko Vigelandlsfca lähteneeseen
elämännäkemykseen ja työn
paljouteen — on puserrettuna Ihmissuvun
parhaiden Jäsenten'väkevä^ku-kistumaton
pyrkimys vapauden valta-vUorlUe,
joissa kahllmaton Ihmisyys
hallitsee.
Lauantaina, tammik. 7 p. — Säfagfay, Jan. 7 J3ivu%
Italian taiteilijat
eivät halua
Jugoslaaviaan
Rooma, — Unlta-lehti kertoi äskettäin,
että Jugoslavian hallitus välitti
äskettäin Taidegallerian kautta monille
italialaisille taidemaalareille
kuttsun Jugoslaviaani missä helliä
olisi tilaisuus tutustua kauniisiin maisemiin
j a vaihtaa kokemuksia tito-laLsten
intelletotueBien kanssa, » u t -
sun saaneet talteöijat, heidän. Joukossaan
mm. tunnetut taidemaalarit
Pizzhiato, Zancanaro Ja Turooni, ovai
-antaneet kutsuun lakconisen kieltävän^
vastauksen. Taidemaalari Elo
Vlttoarlno on vastaidtsessaan ibnoltta-sa,
ettei hän halua clla missään tenut,
ettei hän halua "olla missään tekemisissä
Belgradm hallituksen kanssa,
jonka politiikka herättää hänessä
mhoa.
Ent. punakaartilaisille
lähetettiin Torontosta
Suomeen 40 p. kahvia
Toronto. — Täällä toimivan ent,
punakaartilaisten palkallisen komitean
puolesta Umoltti I<en Hjorth vuo,
den lopulla, että komitea on ostanut
•käsillä olleilla varoillaan 40 paunaa
kahvia, joka on lähetetty entisten
punakaartilaisten järjestölle Helsinkiin.
Komitea oli samassa kokouksessaan
päättänyt jatkaa toimintaansa
paikallisessa mittakaavassa.
Samalla päätcitUn ihnoittaa, että
komitealla on vielä muutamia ylimääräisiä
entisten punakaartilaisten
rintamerkkejä, j o l U voi saada kahden
dollarin hinnasta osoitteella; Len
Hjorth, 43 HarlKurd St„ Toronto, Ont,
Jos näitä merkkejä tilataan lisää Suo,
mesta maksavat ne enemmän. «.
Komitea toivottaa kalkille entisille
punakaartilaisille cnnelllsta Ja toi-mintavlreätä
uutta vuohta.
MESTARUUSKILPAILUUN
Kun Canadan mestaruuskilpailut kau-noluistelussa
pidCiään helmikuussa St.
CatharinesLssa niin osallistuu kilpailuihin
muiden muuassa myöskin sikäläisen
v.. Ja u.- seura Starin jäsen
nUss Jean BrolJer, Joka on pitkät
ajat harjoitellut kaunoluistelua; Jeanin
kuva on otettu muutamia vuosia
takaperin kun hänoli lehiemme Perheen
nuorempien osaston, jäsen. Hän
kilpailee naisten nuorten sarjassa,
Johon osallistuu kaiken todennäköisyyden
mukaan myöskin miss Joyce
Salo Sudburysta,
Osuusliikkeissä oii
1,127,129 jäsentä
lieinäkuussa 1948
Ottawa, — Liittovaltion maatalousministeriön
julkaiseman selostuksen
mukaan toimi Canadassa heinak. .31
pnä 1948 kaikkiaan 2.249 toiminnastaan
tietoja antanutta osuusliikettä,
Joissa oli yhteensä 1,127.129 jäsentä
Ja Joiden liikevaihto oli $780.084.955
vuodessa. Kolmen edellisen vuoden
aikana , kohosi tietoja antaneiden
osuuskuntien lukumäärä yli 400 Ja n i i den
liikevaihto lisääntyi 195 miljoonalla
dollarilla, joka on suurempi
summa kuin osuaskuntien yhteinen
liikevaihto vuonna 1938.
Vaikka ensimmäinen • osuu.skauppa
perustettiin Canadaan Stellartonissa,
Nova Scotiassa, lähes 90 vuotta sitten,
ei osuustoimintaliike .saanut Canadassa
Jalansijaa ennenkuin tämän vuosisadan
alkuvuosien aikana, jolloin perustettiin
runsaammin, osuuskauppoja,
mm. siiomaläistenkin toimesta. Vanhimmat
toimlnnaE.sa olevista maan
osuusliikkeistä ovat. Nova Scotiassa,
jossa Sydney Mlnen Briti,sh Canadian
Co-operative Sodiety on" ollut toimin-nassa
noin 44 vuotta Ja Farmers'
Trading Co. noin 43 vuotta. Kolmanneksi
vanhin maan huomatuimmista
osuuskaupoista saattaa olla Solntula
(B. C.) Co-operative Store Association,
jonka .säännöt laillfstettiln yli 40
vuotta takaperin. Muut huomattavimmat-
suomalaisten osuusliikkeet
toimivat Port Arthurin alueella, Ontarion
kulta-alueella Ja Sault Ste.
Marie&sa.
Toinen ja yleisempi nou.sukauRl C a nadan
osuustoimintaliikkeessä oli ensimmäisen
maailmansodan Jälkeen.
Kolmas nousukausi on ollut havaltta-vksä
erikoisesti vuoden 1945 jälkeen.
Nitä on tehtävä ^
kansalaiseksi
pyrittäessä
Kolme vuotta takaperin, tammik.
1 pnä 1947 astui voimaan Canadan
kansalaiatandslaki. Sen mukaan ovat
seuraavat tolmsnpiteet tarpeelliset
maan kansalaiseksi pyrittäessä:
1. Ensimmäinen askel on tehdä asiasta
aikomusjullstus (Declaration of
Intention). Sen voi tehdä kuka 18
vuotias tahansa maahan saapuminen,
sa jälkeen, sitä varten on painettu
erikoisia lomalkkelta (Form A). joita
voi saada kauntin tai pliriolkeuden
kirjureilta. Kansalaiseksi pyrkivän
on täytettävä nUtä kaksi kappaletta
la kummankin mukaan on liitettävä
2.5x2.5" valokuva, joka on otettu k u luneen
vuoden aikana.
Oikeuden kirjuri lähettää aikomus
julistuksen asianomaiseen—virastoon
Ottawaan. jostaTähetetään kultti sen
perille saapumisesta. Sitä ei lähetetä
kuitenkaan ennen kuin oikeuden
kirjuri on pannut aikomusjul^stuksen
kaikkien nähtäväksi virkahuoneessaan
kolmen kuukauden ajaksi.
K u i t t i aikomu.sjulistuksen perille
saapumisesta el anna teille Canadan
kansalaisoikeuksia slUä se on alnoas^
taan todistus siltä, ettär'ölelte'otra-neet
ensimmäisen askeleen kansalais,
lumisen suhteen,
2. Seuraava toimenpide on kansa-lalstumlshakemuksen
(Petltion for
Cltlzenshlp) esittäminen, jonka voitte
tehdä seuraavien edellytysten vallitessa:
a) että olette saapuneet maahan
laillisella tavalla Ja eläneet maassa
viisi vuotta. '
b) että olette esittäneet aikomus-julistuksen
vähintään vuoden j a enintään
vhsl vuotta aikaisemmin.
e) että omaatte moitteettoman mai.
neen. • • •;. •-r:..,'.
d) että taidatte riittävän hyvin eng.
lantla tai ran.skaa (ellette ole olleet
Canadassa 20 vuotta tai kauemmin).
e) että tiedätte riittävän hyvin C a nadan
kansalaisen velvollisuudet ja
oikeudet.
f) että olette vähintään 21 vuoden
Ikäinen, ,
Hakemuksenne pannaan julkiseen
paLkkaan oikeuden kirjurin vltkahuo.
tteessa kolmen kuukauden ajaksi.
3. Kolmas askel on tuomarin tutkimus.
Oikeuden kirjuri ilmolttiaa
teille ajasta ja palkasta.
Tuomari lähettää lausuntonsa kan-salalstamlsvirastoon
Ottawaa»]i, jasta
kansalalstodlstuksenne lähetetään o i .
keuden kirjurille siinä tapauksessa,
että se, on hyväksytty. ~
4. Viimeinen askel uskollisuusvalan
tekeminen. Oikeuden kirjuri kutsuu
teidät tähän juhlatilaisuuteen, jossa
teidän on tehtävä vala, jonka jälkeen
saatte fcansalBtstodistuIcfiCinne. ^^kok
pälvSnä teistä tulee Canadan .lEa£69'-A'^j.
lainen. \ ' . / .
Yksityiskohtaisempi selostos ^^^a|^., ,
ta'annetaan kaiisalalstamisvlniffit^'^.,'^
julkaisetnassa kirjasessa ;*^Bowto'Bf
come a Canadian Citizen". lläiUl
kirjoja saa maksutta oikeuden klrjil»
reiltä tai kirjoittamalla ; osoitteella:^
Canadian - Cltizeoship Brandb, De-^
partment of the Secretary ofSbte,
West Block, Ottawa. Ont.
Ottawa laajentunut
Ottatra. — Tämän vuoden alasta^
lähtien on Canadan päätcäuptizikiin
Uitetty 22.000 eekkeriä Nepean Ja
Oloucesterm maaseutukunnista etelään,
itään ja länteen Ottavasta.
Rockllffen ja Eastvlewn kylät ;8lo«
taan myöskin liittää pääkaupunkialue
eeseen.
•--Suomen kansakouIuIait(!S4>erus*V.
tettim V. I856r-— '
VapaasTravelAgency
(EDWIN SUKSI)
Valtuutettu asiamies
^iärjestämme
Huvimatkaiihe
SUOMEEN
i a l
MUtHIN EUROOPAN
MAIHIN
Edustamme kaikkia johta-vimpia
v a i t a m e r i linjoja.
Suunnitellessanne huvimatr
käa Suomeen tai muihin Eu*
roopan maihin, voitte luofta-:
muKsella kääntyä puole^r
me lippu'- y;m. maticaa kosr
kevissa asioissa.
AVUSTAMME TEITÄ PASSINNE
JA VIISUMINNE HANKINNASSA.*
PYYDETTÄESSX lAHETKMME;
rEILLE YKSITYISKOHTAISeX
OHJEET KAIKISTA MATKAA
KOSKEVISTA KYSYMVKSISTÄi
e Tämän vuoden kulkuvuo-;
rot on nyi lärjestetiy.
e Tilatkaa h y i tipatkkaane
nyti .^---r^' o Ainoastaan r a S o i t e t tu
määrä palkkoja iälellä.
VipisTrafelAgenfi^
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Box 69' Sudboryf dnt>
Suomen metsätyöpalkat
vaaditaan korotettavaksi
80 markalla
Helsinld. — Suomen Metsä- ja ult-totyöväen
Liiton liittotoimikunta
päätti Joulukuussa pitämässään kokouksessa
esittää soslaaliministerldlle,
etbÄ se ottaisi kiireellisesti harkltCa-väkseen
metsätyöläisten palkkakysy-myltsen
j a korottaisi mainitun työntekijäryhmän
päivä- ja urakkapaivä.
työnormeja 80 markalla päivää kohden.
Esityksensä perusteluissa lllttotoi-mlkuhta
esittää mm. seuraavia syltä
palkankorotuksen tarpeelllsuudes-t
l : Jo viime hakkuukaudella ilmen)
työtilaisuuksien vähenemistä Ja työttömyyttä,
joiden seurauksena metsätyömiesten
ansio väheni n, Ija mk
pälT^dltä. Nyi on työttömyys kym-
.nenjcertalstunut viime vuoteen verrattuna.
Tätä tilannetta työnantajat
tulevat käyttämään hyväkseen
metsätyömiesten palkkoja määritellessään,
ja nyt on jo havaittavissa,
.2ttämet.sätyömlehct eivät aina saavuta
edes voimassaolevia paikkanormeja
työnantfljlDn matesamllla urakkapalkoilla,
Julklsuude£.sa on kiirehditty koros,
tamaan että indeksi el salli palkkojen
korotusta. Jos metsä- Ja uiltotyö-väen
palkat aiotaan sitoa indeksiin,
on läljlnnä huomioitava vanha Indeksi,
Ns. HakulLssn indeksi ei sovellu
metsä- Ja uittotydmtesten palkkakysymyksen
käsittelyn perustelksiT
Edellämainituilla penistellla Mltfco-
Loimlkunta esittää BOKlaallminlstenöl-le
met.«ä Ja uittotyöIäj.'5ten palkkauk-nen
uudelleenjärjestelyä, — DLJ».
UUSI LEVYIÄHETYS
SAAPUNUT SUOMESTA
Tämä lähetys etupäässä käsUtää hyvin vaU
mistettuia RYTMI- ja ELECTRO-levyJä.
Tilatkaa heti että saatte uusia levyjä
joulujuhlien ajaksi
BYTMI-LEVYJÄ
B-2093 MIKÄ Yö, Swingfox
KEN LIENETKA»N, Tango
Laulanut Henry Theel
2i02 KAIPAUS, Valssilaulu
KAKSI YOTA. Foxtrot
Laulanut Eero Väre
B-2I10 KUUTAMOYtt VOLGALLA, tangolaulu
TAMAN ILLAN SUN LUONASI ISTUISIN, valssilaulu
Laulanut Maire Ojanen
B-2145 JOKA AINOA HETKI, Tango
BAKAS TUNTEMATON, Valssi
Laulanut Henry Theel
ELECTRO-LEVYJÄ
KUUTAMON KUKKA, valssilaulu
SUA SAANKO KANTAA KX8ILLXIN, tango
Laulanut Henry Theel
KUN TAAS KEVÄT SAA, tango
KOSKAAN EN KOSKAAN, valssi
Laulanut Henry Theel
MABIATTA YSTÄVÄIN, tango
ENSI SILMÄYKSELLÄ, foxtrot \
Laulanut Henry Theel
PIBTTISAAREN VALSSI
MARKKINAPOLKKA
Laulanut George Malmsten -
SOINTU-LEVYJÄ
TUiSS'KULTANI, foxi,: —
KUUBALAINEN 8EBENAADI
Laulanut Reino Armio
EHKÄ TÄSTÄ TULEE ISKELMÄ, f0X1
ILTA SANTA CBUZIS8A, Hidas-foxi
Laulanut Olavi Vhto
Hinta $ 1 . 2 3 kappale läheiysknluineen Jos Uiaos
fcäsiUää kolme levyil tai enenunäo. -/
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
V Sudbury, Ontario
3122
3140
3153
4013
430
010
Box 69
h.
)
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 7, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-01-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500107 |
Description
| Title | 1950-01-07-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
rifyfcsea vuosi-okous
tammikuun
5 päivänä
jgeB». ovi. — V.- i a U.-scura
vuosikokous pMetään sun-tanuD&
ima 15 päivä, alkafn
10 aamuna. Kaikkien seuran
olisi otettava-' tämä
ja oltava silloin paikailla, sOIä
onnistuminen vaatii - jäse-
(jgj^Ilstumista siihen maitdoIU-guureUa
joukolla.^:
•gjÖrio lielidtoas seu^anmie viime-j^
jjg^ toiminnassa - onkm cllut
^ siinä, että jäsenistö el ole
lut kokoiÄsiln riittävän suu-"
_itl. Muuten on seuran töi-onut
nousukaudessa; Jäsenmaa^
aj lisääntynyt Ja haiioltttksla on
näka, minkälaisia, nuorille sekä
ja osanotto niihin on ollut
^^tävä. Mutta osallistumtoen ko-
Jjslto näyttää olevan "nahkaa"
ijnntiorlUe kuin vanhoillekin.
ffoiäm. Ja hyörinää sitä tietei&in
({|4 ollakin, ilman sitä ei seuraa
i pUa olemassakaan, ainakaan piikanan
päälte. Mutta on aivan yhtä
rteitä, että tämä touhuilu on Jär-jtdiiiäUistä
Ja säännostdtyä. Ja
Uusi ukralnalaineu
ooppera säviclletty ^
f Kfc*^ — iOiÄarin taldeasiain komi.
tean taideneuvosto on kuunnellut ukrainalaisen
säveltäjän Shukovakin säveltämän
uuden oopperan, jQnka n i mi
on: "Ka&esta sydämestä". Oopperan
aiheena on Maltsevin samanniminen
romaani. Tämä on ensimmäinen
. oapperatecs, joka kuvailee
Isblhoosiky^ elämää j a sodanjälkeistä
rakamiustyötä.
Uuden oopperan arvosteluun osallistuneet
säveltäjät, muusikot j a teat.
tereiden edustajat antoivat siitä
myönteisen arvostelun.
Tämä nuoren säveltäjän teos on a n siokas
korkean aatteellisuutöisa ja
kansanomaisuutensa vuäksi. Sen musikaalinen
kieli on selvää ja kaunista.
Oopperan elämäniloinen musiikki pe,
rustuu Ukrainan kansanlaulujen ja
kansantan^ien melodioihin. Ooppera
ono otettu Kievin, Harkovin ja eräiden
muiden Ukrainan kaupunkien • teattereiden
ohjelmaan.
— Kaasu on aine, jonka molekyylit
ovat vapaasti liikkuvia ja Jolla sen
vucksi ei ole määrättyä muotoa.
jos jäsenistö ei käy kokouksissa n i in
kuka huolehtii sen säännöstelysi ja
seiu-an asiain hoitamisesta yleensä?
Siis kaikin vuosikokoukseen—g.
HYVIN VALMISTETTUJEN
980 iCAPPALE
Valsäi
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Taatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
D Y - ^ Hoppu Polkka
Sellainen on Keliu Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa— Valssi
Solttolevy: R3rtml Pojat •
DY—82 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Solttolevy: Rytmi Pojat .
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anilra — Tango
Laulanut Matti Jurva. , '
DY-81 Ilta KrimiUä - Foxtrot .
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 SuUe v a l n ^ Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut,Eugen Malmsten
DY—104 Kun Stm mä näin — Tango
En syytä Sua —Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin
Muistojen tango
• Laulanut Matti Jurva
DY—122 Weniläi8 makeisia — Valssi
WienUäIs verta — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Hoiinen leski — Valssipotpourl
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja/I ja II osa
« Solttolevy: Rytmi Pojat
DY-132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Solttolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterllla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon Jäähyväiset ^ ValsÄ
La Paloma ^ Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita—Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut.Eugen Malmsten
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat Foxtrot
Laulanut Matti Jiu-va
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onneliin päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY-^65 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesyalsöi
Laulanut. Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
' Tuntematon tie—Valssi
'Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi »
Surullinön Kuu — Slow--fox
DY—271 Jät hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt länsäi Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ia n osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä t u h k i e n järvien maasta, m ja IV osa
8oittoIi>w
TILATKAAjDSOlTrEELLA:
Box 69
LimiTED
Sudbury, Ont.
'Sudesta Sammosta"
laulavat Karjalan
runoillallajat
HelsinkL - T . - J o u l t j ^ u n alkupäivmä:
kuulain Suomen, r^idicssav t r i .Väinö
Kaukosen kiinnosta^'a esitys Neavos-fo-
Karjalan kansannmouden nykyi-:
sestä tilanteesta,' jonka yhteydes^
esitettiin äänilevypäytteitä.
Lähetysen perustana;; o l i Voksin
Suomi—Neuvosto!itbf;JSeurälle lähettämät
kaksi äanlnca.\ihaa,jctka s i lpisivät
Neuvcsts-Karjalassa Aöime
keväänä "Kalevalan*::-täydellisen l a i toksen
lOO-vuotisJiihhen yhteydessä
äänitettyjen runoniaulajain esityksiä.
JTri Kaukosen esittelyt kertoivat siitä
mielenkimtoisesta seikasta, että r u -
nonlaulanta yhä elää Neuvosto-Karjalassa,
samoilla seuduiUa, minne
Elias liöanrot j a muut suomalaiset
tekivät vftme vuosisadalla runonkeruumatkansa.
Siellä elavat vielä r u not,
jotka muistuttavat vuosisadan
takaisia toisintoja. iMutta viela mie-lenkintoisempaa
on etta runor.laulan-ta
on vallannut myös aivan uusia
aihepiirejä sosialistisen rakennustyön
ajalta.
Levyltä esiintyvän Tatjana Perttusen^
kuuluisan laulajan Arhippa
Perttusen pojantyttären esittämänä
kuultiin lähetyksessä runo . Hiiden
hirven hiihdannästä,; mutta* senjal-keen
hänen oma sepitelmänsä, joka
kuvaili Neuvasto-Karjalan sosialistista
yhteiskuntaa. Uuteen aihepiiriin
liittyi myös alajarvelaisen laulajan
Maria Mihejevan cma sepitelmä
" U u s i Sampo",-Joka kertoi viime
vuosikymmenien saavutuksista Neuvosto-
Karjalassa. Muut esitykset h l t -
tylvkt vanhan kansanrunoston aiheisiin.
Tri Kaukosen radiolähetys oli Suomessa
ensimmainert!' esitys , nykyään
syntyvästä neuvcsto-karjaJaisesta r u -
nonlaulannasta ja se oli erittäin mie-lenkiinit/
oinen Iisa Suctfnessa' vasta
viime aikoina tunnetuiksi tulleisim
neuvostovenaläisun kansanrunouden
tutkimuksnn.
Lähettäkää
SÄLjn lahjapciketti
sukulaisillenne ja ystävillenne
Suomeen "
Se on ihanteellinen lahja
syntymäpäivien, merkkivuosien,
häiden, pääsiäisen ja
muiden juhlapäivien yhteydessä.
SALin 'IJ' Lahjäi>aketin
Hinta $8.35, .
(Tammikuun l p :stä lahtien)
6 paunaa »kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
KAKSI UUTTA
SALin
LAHJAPAKETTIA
cänadalaisille' lähettäjille
TYPE / ' A "
HINTA $10.95
6 paunaa kahvia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
1*/^ unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paimaa
TYPE "B''
HINTA S7.70
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuiv. hedelmiä '
1 pauna kuiv. lu[umuja •
1^ unssia kaneeiia
Kokonaispaino II paunaa
Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia
Tässä ovat SALin lahjapa*
kettipalvelun 8 erikoisetua:
1) Nopea lähetys 3l'Gripsholmissa",
''StockholmiEsa" tai S A L i n nopeissa
rahtilaivoissa.^
2) Välitön perilletoimitus ulkomailla.
Ei viivytystä tullissa.
Tulli maksetaan pak^etin ollessa
matkalla. i
3) Maksamaanne jantaao sisältyy
Euroopan tulli. Ainoa, amerikkalainen
pakettipalvelu, joka
tarjoaa tämän'edun. Todellinen
labjapaketU^ n '
i) Vam hienomta laatua ruokatavaroita.
5) Taidokkaasti pakattu erikois-kartonkeihin.
Jotka terasvantei-sina
takavat vahingoittumattoman
penlletolmUjiksen.
6) Aikaa säästyy ostoksissa ja lähettämisessä.
V a s t a a n ottaja
säästyy epämukavuuksilta ja
menoilta. Ei jonottamista eika
ajanhukkaa tullissa ulkomailla.
7) Paketti on tayslji valvontamme
alaisena.
8) Ruotsin Amerikan Linja takaa
perilletulon ja laadun.
Tilatkaa pakettinnetänäanmeiltä:
VAPAUS
Travel'Agency
4
KIRVESMIEHEN POIKA -
LUOMISVOIMAN JÄTTILÄINEN
SAK :n pää-ääncnkannattejassa
Palkliatyöläisessä Helena Parras
esittää kotdolsaa norjalaisen veis-
: täjän> Gustav VIgclandin, joidta
syntymästä cn^limnt 80 vaotta. :
Lahjakkaan Norjan kansan keskuudessa
on elänyt monta hengen suur-miestä,
jotka ovat voittaneet Itselleen
; EDWIN :&I7KSI
Valtuutettui-flsiaroies
Box 69 • 'Snlhnry, Ont.
pysyväisen paikan ihmiskunnan kulttuurin
auringossa. Eräs merkillisimpiä
heistä on Adolf Gustav Vigeland.
talteen jättiläinen; ikuisten luomisvoi--
mien valtava • virransu6. Hänen veis-tostensa
suuruus saa tavallisen kuolevaisen
mykistymään. Ei voi muuta
kuin paljastaa pään^ ja liikuttuneena
tuntea hyvänolon tunnetta siitä, että
saa olla sentään samaa ihmisheimoa'
Vigelandin kanssa. -
Etsiessämme Gustav Vigelandin syn-tymäkehtoa
on meidän mentävä Etelä-
Norjaan Mandalin kylään kirvesmies
Eliseus Thorsenin tavallista tyyliä
olevan ammattityömiehen t a l o o n.
Isäntä teki myös puusepän töitä ja
oli taitava näpertelemään : puusta
vaikka silmäteriä. Poika Gustav, jonka
syntymän 80-vuotismuistoa vietetään
tänä vuonna Norjassa, peri isältään
puunveiston jalon taidon. Ja
uskokaa tai ette, jo Svuotiaana Gustav
käytteli veistä, vuoleskeli tyttöjä
ja poikiaj lehmiä j a hevosia puusta Ja
puuhun. 13-vuotiaana hän antoi h y västit
koulunkäynnille siirtyen isänsä
avustajaksi harrastamaan puunveis-toa.
Norjan pääkaupungissa hänen
pienet puuveistoksensa alkoivat olla
Vähitellen kysyttyjä. Nutä ostettiin,
niista puhuttiin.
Tie oli nuorukaiselle selvä: tahdon
kuvanveistäjäksi!
Nyt alkoi kova kamppailu ympyröiden
selvittämiseksi. Taiteilijain
keskuudessa sellainen on hyvin tuttu,
joskin vaikeasti selitettävä. Se merkitsee
joka tapauksessa oman itsensä
etsimistä, löytämistä, esteiden voittamista.
Tama saattaa olla toisille e l i n ikäinen
nstintie, tulokseton, tuskallinen.
Vigeland — tuon nimen hän otti
aitmsa isan maatilan mukaan—• suor
i t t i elämänsä yliopiston suorastaan
katkeran paineen alaisena, mutta s i tä
kirkkaimman voiton laakerin saan
e e n a . A l u k s i han pestautui laiva-pojaksi,
kavaisi Australiassa, luki
maailmankirjallisuuden parhaita helmiä,
huumautui nerojen elämäkerroista
ja ojentautui niiden mukana omaa
tehtäväänsä kohti. ..
Meille on tunnettua, ettei hy vänkään
kirvesmiehen pojan tie ole. leiyästä leveä,
Vigelandkin karsi nälkää opiskellessaan
Oslossa kuvanveistoa sikäläisten
tekijamiesten opin alla. Vihdoin
han päasi Kööpenhaminaan - j a
taalla 22-vuotias norjalainen alkoi herättää
laajempaa huomiota.
V. 1892 han. sai stipendin Pariisiin.
Tama merkitsi käännettä. Taiteen
kultaisessa kaupungissa Vigeland - a l koi
loytaa yhä paremmin omimmille
iuomislähteilleen. Tuloksena seurasi
ensimmäinen näyttely Norjassa. Mies.
löi itsensä lapi kerta kailtklaan. Siinapa
vasta nuori m i e s '— j a kirvesmiehen
poika! Niin kävi arvostelu,
Viela seurasi ankaran työn lomassa
opintomatkoja eri puolille maailmaa
ja nuden päätyttyä syntyi Vigelandin
ensimmäinen suurtyö, matemaatikko
Abelin muistomerkki. Nuori mies voitti
luonnoskilpailun y 1 i v oimalsesti,
vaikka hänen luomisvoimansa ei seurannutkaan
kaikessa kilpailun sääntöjä.
,
Nyt oli Vigeland löytänyt Itsensä.
Taman jälkeen tapahtui yhä valtavampia
Vigeland-ihmeitä, kunnes sitten
v. 1908 valmistui maailman, mer-k
i l l i sm suihkukaivoluonnos, joka sai
norjalaiset täydellisesti lumoihinsa.
Vigelandin on saatava toteuttaa tämä
jattilaissuunnitelmansa koko Norjan
kansakunnan katoamattomaksi kunniaksi.
Rahaa tulvi eri puolilta, Oslon
kaupunki (silloin Kristiania) teki
mestarille rahalahjoituksen j a . luovutti
talle paikan ateljeeta varten
-smhkukaivotoiden aloittamiseksi.
Ja mestari kuuli kansansa kutsun.
Han kuului siihen.Jcansaan^_fi2n Jty^-
telialmpiin poikun, ja ymmärsi kutsim
sisällön. •
Vigeland sulkeutui nyt työhuoneeseensa.
Oli piilossa täällä koko maailmalta.
• Han v am loi, suurmltteli, teki
hartiavoimin työtä kivijärkeleitten-sa
parissa. Suihkukaivoveistokset saivat
yha jattilälsmaisemmät mittasuhteet.
Kirvesmiehen pojan mielikuvitus
oli.todella kuin mahtavan virran
•suu, josta ikuinen luomisvoima pauhusi
pinnalle. *
K u n sitten 10 vuoden kuluttua V i gelandin
ateljeen ovet avattiin yleisölle,
ei kansan innostuksella tuntunut
olevan rajoja. Tiedot- kulkivat
kaikkialla maassa ja icaukaa tunturi-kylistä
saakka lähdettiin pääkaupunk
i in katsomaan eraan Idrvesmiehen
pojan "kivistä-ihmettä". Työhuoneen
ovelle muodostui pitkiä jonoja. Yleisö
odotti tuijtibausia sisälle pääsyä. Tuo
suihkukaivo oli ikäänkuin kappale
heistä. Ilman sen näkemistä oU v a i l -
hnaista elaä. Se täytyi nähdä!
Pääkaupunki luovutti Vigelandin
suihkukaivojattiläisen paikaksi Fro-ner—
puiston, jonne n3rt alkoi nousta
maailman Uuneellisin Idvi-ihmisten
maailma, kuvanveiston Pantheoni, t a l teen
jumalain valtaistuin- Kirvesmiehen
pojasta oli tullut yksi kaiklden a i kakausien
kilstattomimpia neroja.
Pääkaurmnki tarjosi Vegelandille l a jissaan
maailman, ainutlaatuisinta sopimusta:
Kaupunki kustantaa hänen
elämänsä, rakentaa työhuoneet .antaa
kaikki työskentelyn edellytykset ilman
rahallista korvausta. Vigeland allekirjoitti
sopin^\iksen; Omasta puolestaan
hän suostui luovuttamaan kalkki
kättensä aikaansaannokset Oslon'
kaupungin omaisuudeksi. Nyt täm&
kuuluisa kirvesmiehen poika sai t i l a i suuden
heittäytyä varauksettomasti
mielikuviensa maailmaan. Hän oli v a paa
taloudellisista huolista.
Kolmevuosiksmimentä Vigeland loL.
Hän loi n i in palavalla innolla, että sil-;
le on vaikea löytää vertauskohtaa.
Hän saattoi unohtua työhuoneeseensa,
olla syömättä ja juomatta yötä päl=
vää! Tyo oli hänelle tärkein. Vigeland,
joka ei näyttäytynyt juuri kenellekään
ja sanoi jäähyväiset ulkomaailmalle,
kasvoi oslolaisten silmissä taruolen-noksi.
Mestarin kuollessa v. 1943 oli
hänen kotimaansa vieraan vallan mle- *
hittama. Keskeneräinen oli hänen
mittava elämäntyönsäkin, yhä keskeneräinen
kuin norjalaisten vapaustaistelukin,
mutta ehdottomasti voitollinen
ja kaunis.
Kuoleman jälkeen Vigelandin töitä
ryhdyttiin asettamaan mainittuun
puistoon, jolle annettiin nimeksi Vlge-landpulsto.
Paikka on nyt kävijälleen
ikimuistoinen elämys. Mestari ehti
suunnitella portinkin tänne, j a sekin
jo sinänsä pysähdyttävä taideluoma,
' Ensimmäisen puistoalueen läpi kulkevan
Frogner-puron y l i johtaa kivisilta,
jonka seinustoilla sillan kaiteella
seisoo 60 suurikokoista pronssikuvaa,
•veistosta, jotka väkevyydessään vangitsevat
ihmisen: Alastomiksi kuvatuissa
ihmisissä kuvastuu raju alkuvoima.
Nämä ovat mestarin vlimeai-kalslmpla
töitä. Tuntuu merkilliseltä
se seikka, ettei niissä ole sitä suloutta
ja herkkyyttä kum monissa aikaisemmissa
töissä. Selitetään ,että Vigelandin
luomispaine kasvoi kuoleman lähestyessä
n i i n . valtavaksi, ettei hän
ehtinyt herkistää kaikkia töitää, täytyi
vam synnyttää alkuperäisiä hahmoja
sarja toisensa jälkeen. Puistolammen
rannalla on lapsi ryhmä mikä
Ilmeiden runsaus, elävyys, filosofia!
L^psl vanhempineen on kuvattu mitä
moninäislmmiBsa muodoissa. Mies ja
namen-alhe on myös yleinen voima ja
kauneutta uhkuvissa veistoksissa.
* J a se paljon puhuttu suihkukaivo
sitten? Kuusi mieshahmoa kohottaa
sujyrta kulhoa, josta vesi suihkuaa ates
altaisiin. Elämänpuualheinen kuvien
xunsaiis kiertää altaan jreunoja. Koko
ihmiselämä kehdosta hautaan on. k u vattu
siinä. Suuremmoinen kohoku-vasarja
kertoo saman tarinan toisessa
kohdassa Puiston mäellä on mestarin
päätyö, 17 metrin korkuinen k l v l -
obellskl, suurin hakattu kivi faaraoiden
Jälkeen. Siinä monet kymmenet
kiveen hakatut ilunishahmot pyrkivät
kohti valoa. Vertaus on valtavaa taistellen
kohti valoa, klvlkohtalon kanssa
kilvoitellen ylemmäksi, ylemmäksi!
Kirvesmiehen pojan sielunäyte tätä 14
vuotta teonalla ollutta Jättilälstyotä
tehdessään oVat olleet huikaisevia.
' Siihen — ja koko Vigelandlsfca lähteneeseen
elämännäkemykseen ja työn
paljouteen — on puserrettuna Ihmissuvun
parhaiden Jäsenten'väkevä^ku-kistumaton
pyrkimys vapauden valta-vUorlUe,
joissa kahllmaton Ihmisyys
hallitsee.
Lauantaina, tammik. 7 p. — Säfagfay, Jan. 7 J3ivu%
Italian taiteilijat
eivät halua
Jugoslaaviaan
Rooma, — Unlta-lehti kertoi äskettäin,
että Jugoslavian hallitus välitti
äskettäin Taidegallerian kautta monille
italialaisille taidemaalareille
kuttsun Jugoslaviaani missä helliä
olisi tilaisuus tutustua kauniisiin maisemiin
j a vaihtaa kokemuksia tito-laLsten
intelletotueBien kanssa, » u t -
sun saaneet talteöijat, heidän. Joukossaan
mm. tunnetut taidemaalarit
Pizzhiato, Zancanaro Ja Turooni, ovai
-antaneet kutsuun lakconisen kieltävän^
vastauksen. Taidemaalari Elo
Vlttoarlno on vastaidtsessaan ibnoltta-sa,
ettei hän halua clla missään tenut,
ettei hän halua "olla missään tekemisissä
Belgradm hallituksen kanssa,
jonka politiikka herättää hänessä
mhoa.
Ent. punakaartilaisille
lähetettiin Torontosta
Suomeen 40 p. kahvia
Toronto. — Täällä toimivan ent,
punakaartilaisten palkallisen komitean
puolesta Umoltti I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-07-03
