Vapaus, August 27, 1949

              T ^ R . L. DesROSIERS
g: Elm St. East Sndbury. Ont.
Si'.malainen tyttö palveluksessa
PoieUn 8-8573 KoUpuhelin 8-E529
Regent teatterin v i e r e s sä
tTri.aibcrt ^ . llanfeincn
Suomddin^in Hammaslääkäri
Huone HO — Maekey rakennna
£ lm j a D a r b am kat. knlm.
p a r i i n -779» Sodbmy
DR. L. HOOEY
LÄÄKÄRI J A KmUBGI
Puh. 7-7355 K o t i i n 6 - 6 7»
ja»Elm S t E . 8»db«BT
SUBBURY CUNIC
DR. s. S. P O L A C K
DR D. W. S T E W A R T
DR. R. M . T H O M S ON
DR I- VV. D A V I D S O N
DR J. E. M A R S H A L L
L ä ä k ä r i t j a k i r u r g it
H a m m a s l ä ä k ä r i
DR. L. M . H O B B S
iM Elm St. E., puh. 5-5665, Sndlmry
Kulttuuripakinaa
V i i s a a t j a kirjanoppineet o\-at k i r j o - j luokka tappoi n ä l k ä ä n . Nyt vasta s a -
teUeet p i t k i ä tutkielmia eri kansojen ' d a n \Ticden p e r ä s t ä on s i l t ä taholta
k u l t t u u r i k y s y m y k s i s t ä . Niinhän sitä koetettu antaa täysi t u n n u s tm K i v en
on seloHteltu Suomen kansankin k u l t - työlle. On pystytelty patsaita ja muu-tuuririen:
oja. Ne selcslelut cn mel- teakin paeltu vainajalle ylistyksiä. Jos
i€in poikkeuksetta tehty keko kansan
n i m e s s ä mutta, hallitsevan luokan
eduksi. Varsinaiselle työtätekeväJe
kansalle on yksinkertaisesti sanottu:
P i t ä k ä ä suunne k i i n n i , te ette n ä i s t ä ' maille.
K i v i voisi nousta haudastaan, k i r o a i ­si
h ä n varmasti sllkkipyttyisten ulko.
kuUaisuuden ja menisi t e r v e h t i m ä än
Jukolan veljeskuntaa Hämeen salo-asioista
m i t ä ä n y m m ä r r ä . Me h a l l i t ­semme
t e i t ä j a huolehdimme puolas­tanne
kulttuurikysymysten selvittelys-
K i v e n j ä l k e e n ovat monet muut k i r ­j
a i l i j a t rikastuttaneet suomalaista
ta, etujemme mukaan. Kouluissa j a ! kansankuvausta. M i n n a Canth n ä y -
kotona o n opetettu rakastamaan i s ä n . j t e r n i l l ä ä n . M a i j u Lassila, Linnankos-maata,
olemaan kuuliaisia käskijöille. I k i y.m. U s e i t a muita voidaan p i t ää
K i r k o i s s a on j a t k u v a s t i saarnattu l a i n i todellisina Suomen ikansan e l ä m i i n j a
kuuliaisuutta: antamaan keisarille j pyrkimysten kuvaajina mutta melkein
m i k ä r k e i s a r i n o n j a j u m a l a l l e m i k ä j u ­malan
on — se on, maksamaan s a n m -
5 s i i t t ä j i l l e kymmenykset vaikka itsel­läsi
j a p e r h e e l l ä s i ei c l i s i leivän palaa
suuhun panna. . H a l l i t u s t e n taholta
on kautta aikojen myöskin terotettu
suurempi karjit b n niitä k i r j a i l i j o i t a ja
muita taiteen' a l a l l a toimivia, jotka
k ä s i t t e l e v ä t samoja k y s y m y k s i ä pienen
hallitsevan l u o k a n etujen mukaisesti.
Mahdollisesti h e i t ä kannustaa se, e t tä
saisivat noukkia niitä muruja, jcita
lainkuuliaisuutta kansan sydämiin. I putoaa h e i d ä n herrainsa jxiydiltä. E i -
iuiii<i>i"i:i>'<'"'''<""'"""""""""""""""""""."""""""""""""'^
Hääkttkkavihkoja |
_ K U K K A K I M P P U J A — 1
P U H E L I N 5-5341 1
MANHATTAN FLORISTI
g Cedar Street Sndbory. O n t i
S.C.A. Urheiluliiton
v i r k a i l i j o i d e n osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park B l v d.
Puhelin H.O. C195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto, Ont.
Bahastonhoilaja: Vilho Heikkilä
84 Day Ave. Toronto, Ont.
Puhelin R.E. 4386
Kirjeenvaihto sihteerille. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
Morrison Plumbing
and Heaiing
Pe-ltLsepän ja s ä h k ö t y ö t ä , vesi­pumppuja
ja l i k a v e s i s ä i l i ö i t ä sekä
iiiminit.v.slaiitcita ja r ä y s t ä s k o u r u -
ja laitfta.ui.
Konttori- j a n ä y t t e l y h u o ne
16-1 E I . G I N ST, S.
Sudbury Ontario
P U H E L I N 4-4782
KOKEILKAA
2-WAY
JUOMAA
Hyvää yksin tai seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
On terotettu mieliin; e t t ä vaaran uha­tessa
c n jokaisen " i s ä n m a a t a a n " r a ­kastavan
"uhrattava sydän veren =.äkin
•'rakkaan i s ä n m a a m m e puolesta".
"Suomalaiset! Nouskaa aseisiin,
Kuotsin kuninkaan valta horjuu
j a uskon'ioa \'ainotaanl'*
Tuo huuto kuu.ui Ruotsista päin
vuosisatoja Suomen kansalle, n i i n -
kauan kuin Sucmi oh R u o t ä i n alus­maana.
Lainkuuliaisena kansana suo.
malaiset r i e n s i v ä t k i n puolustamaan
kuningastaan, m i l l e i n mihin maahan.
P a l k k i o k s i Suomen kansan uhrauksis­ta
lahjoittelivat kuninkaat jalomi:4i-s
y y d e s s ä ä n Suomen maata ruotsalai­sille
sotaherroille, jotka verojen n i ­messä
kiskoivat viimeisenkin leivän­p
a l a n sodalta s ä ä s t y n e i d e n suomalais,
ten suusta. Jos h i s t o r i a a n on v ä h ä n ­k
i n luottamista j a s i t ä oikein y m m ä r.
r e t ä ä n , olivat ne vuosisadat mitkä
Suomi oli R u o t s i n vallan alaisena,
alusta loppuun saakka Suomen kan­san
sorron aikakauttii. Kaiken h y ­v
ä n p ä ä l l e historia toteaa senkin, e t tä
s i l l o in kuin Suomi joutui puolasta-maan
omia etujaan, sai .se tapella
omiin n i m i i n s ä . Ruotsista ei apua h e ­runut.
Vielä senkin j ä l k e e n kuin Suomi l o ­pullisesti
joutui osaksi V e n ä j ä s t ä o'i
ruotsalaisuus maassa johtoasemassa.
Ruotsinkieh oli hallittiksen kieli. S a ­moin
kaikki opetus tapahtui ruotsin­kielellä.
Suomen kansa ja suomen­k
i e l i olivat p i t k ä n aikaa halvek.situn
'.apsipuolen asemassa, pienen vähem­m
i s t ö n komenneltavana cma.ssa maas­saan.
• • . •• • ^
M u t t a aikojen kuluessa alkoi oppi­neiden
p i i r e i s s ä h e r ä t ä yksilöitä, jotka
y m m ä r s i v ä t antaa arvon Suomen kan­san
kulttuuriperinteille j a p i t i v ä t v ä ä.
kä he ole s i i n ä e r e h t y n e e t k ä ä n . Jotkut
c n p a l k i t t u a r v o n i m i l l ä , toiset valtion
e ä k k e i l l ä . Niin, onhan n i i t ä toisen­puolen
m i e h i ä k i n p a l k i t t u . M a i j u Las­sila
sai k u u l a n Ikalloonsa, Toivo K u u la
tapettiin muuten v a i n j a t o i s i a on k i .
dutettu vankiloissa. Viimeisimpänä
urotekona on nyt Hella Vuolijoen
erottaminen yleisradion palvelukses­ta.
• • • •
Tuo vuosisatoja k e s t ä n y t suomalai­sen
kansallisuuden sorto, m i l l o i n m i n .
k i n vieraan maan taholta, o n lyönyt
leimansa Suomen kansan v ä h ä v ä k i ­seen
osaan. Pieni v ä h e m m i s t ö , omis­tava
luokka, p i t ä ä i t s e ä ä n etuoikeutet­tuna
kansallisten perinteiden omi-sta-jana.
Se o n , sanoisinko, palkkoluovut.
tanut kaikki kansallislaulummekin
emäksi omaisuudekseen. K a i k k i a l l a ja
k a i k i l l a keinoilla se koettaa t y r k y t t ää
valheLsänmaaUisuutta kansalle. Omien
etujensa takia se m ä ä r ä ä papit uskon,
kon nimessä julistamaan, e t t ä jumala
on m ä ä r ä n n y t jotkut r i k k a i k s i j a muut
köyhiksi ja e t t ä köyhien p i t ä ä olla
k u u l i a i s i a herroillensa. I s ä n m a a l l i ­suuden
n i m e s s ä on kansaa kytketty
v a n k i l o i h i n j a toiset komennettu p y s .
.sy k ä d e s s ä tappamaan vihollisia, puo­lustamaan
isänmaata, muutamien
harvojen rahakukkaroa j a valta-ase­mia.
• * » »
O l i n tilaisuudessa tarkastecmaan
.^ucmessa j u l k a i s t u a viime maailman­sodassa
kaatuneiden albumia. Siinä
on tunansla kuvia 16—40 v. i k ä i s i s tä
m i e h i s ' ä j a naisista, jotka ovat vuo­dattaneet
sydänveren-sä muka isän­maan
alttariUe . T - X ei oman asiansa
puolesta vaan vieraan mahtlvallan
m ä ä r ä y k s e s t ä , tuhotakseen sen maan
kansan e l ä m ä n ja pyrkimykset mikä
oh puhdistanut p ä ä l t ä ä n valheisän-
K A I K I L L E
T I L A I S U U K S I L L E Kukkia
ARCADSAN
FLOWER SHOP
"Muistakaa tämä n i m i kun
haluatte k a u n i i t a lahjoja"
88 Elm St. W. Sudbury
Lähellä V a p a u t u Puh. 3-3941
NOPEA K O T I I N A J O P A L V E L US
maallisuuden j a j ä r j e s t e l e e e l ä m ä ä n sä
r ä n ä sen, e t t ä varsinaisen kansan k i e l - sellaiseksi, e t t ä jokainen tuntee ole­vansa
i h m i s e n ä saman arvoinen j a et­t
ä jokaisella cn oikeus n a u t t i a isän­t
ä halveksitaan j a sorretaan. Lönnrot
läksi kokoilemaan vanhoja runoja
kansan suusta. Niin syntyi mahtava
Suomen kansan eepos Kalevala ja
Kanteletar. Snellman feorotti ä ä n e n ­sä
Suomen kielen kohottamiseksi t a ­savertaiseksi
hallituskieleksi. Menet
muut korottivat ä ä n e n s ä ja vaativat,
e t t ä kansaa on kouluissa opetettava
oma'la k i e l e l l ä ä n . P i t k ä a i k a i s e n tais­telun
tuloksena c n suomenkieli p ä ä s ­syt
Suome.ssa t ä y s i i n oil?euk.siinsa. O -
soituksena s i i t ä miten .syvälle on ruot­salaisuus
Suomessa piintynyt., on se,
e t t ä siellä p i t ä ä olla nimellisEsti n i .
metty ruotsalainen yliopisto. Muissa
maissa ei oppikouluja n i m e t ä sen ja
sen kielisiksi, sillä yliopistoissa on
luormollisesti pääikielenä k u n k i n maan
oma kieli.
S a m a l l a kun suomenkieli pääsi o i ­keuksiinsa,
alkoi, i l m e s t y m ä ä n k i r j a i ­l
i j o i t a , jotka kuvasivat teoksis.saan
Suomen kansan e l ä m ä ä . Uranuurta­j
a n a j a .suomalaisen kirjallisuuden
p e r u s p y l v ä ä n ä on ehdottomasti Alek­sis
K i v i , jonka Suomen halhtseva
LAATU
POLTTOAINEITA
PUHELIN 6-6433
EMPIRE COAL & LUMBER CO., LIMITED
1 FKOOD HOAD B V P B U B T . ONT.
J. HALONEN, N.D., D.C.
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street
-Sudbury, Ontario,
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA IVILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
633 Lorne St. Sudbury
maansa aineellisista sekä h e n k i s i s tä
eduista t ä s a - a r v o i s e s t i.
V a l h e i s ä n m a a l l i s u u d e n nimessä on
Suomen porvaristo, sos-dem. r e n k l e n sä
avustamana tapattanut monia tuhan.
sia parhaassa t y ö k u n n o s s a olevia kan­salaisia
j a tehnyt tuhansia t y ö k y v y t t ö ­miksi.
Se on pyssy kourassa pakotta,
nut yhden osan kansasta l ä h t e m ä än
mailtaan j a mannuiltaan, potkupal­loina
k i e r t ä m ä ä n karua Suomen n i e n ­t
ä . T ä m ä k a i k k i on tapahtunut muka
suomalaisen k u l t t u u r i n j a " l ä n s i m a i ­sen
sivistyk-sen puolesta". Voidaanko
kansan kulttuuri h ä v i t t ä ä verivirtoi­hin?
E i ! Sellainen harvojen kulttuuri
ja sellainen l ä n s i m a i n e n sivistys mikä
pohjautuu kanfsaihmisten teurastuk­seen
j a rotujen sortoon s a a k i n tuhou.
tua j a tuhoutuu s i l l o i n kuin kansat i t .
se rupeavat m ä ä r ä ä m ä ä n kohtalois­taan
j a e l ä m ä s t ä ä n.
Voidaanko Suomen t y ö l ä i s i ä j a Suo.
men kansan e n e m m i s t ö ä s y y t t ä ä siitä,
e t t ä se ei ole t ä y d e l l i s e s t i omaksunut
k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä johbotähdricseen?
Voidaanko y l i p ä ä n s ä m i n k ä ä n luokka-valtion
työläisiä s y y t t ä ä s i i t ä ? Suo­men
v ä h ä v ä k i n e n kansa on k a u t t a a i ­kojen
orut pakotettu taistelemaan t a ­loudellisella
r i n t a m a l l a omien elineh­tojensa
puolesta. Se on a i n a ollut
siksi ankaraa, ettei ole o l l u t aikaa l ä .
hemmin syventyä kulttuurikysymyk­s
i i n . Toiseksi on koko yhteiskuntara.
kennus j ä r j e s t e t t y sellaiseksi, että
juuri näi£.sä kysymyksi.ssä on piener.ä
v ä h e m m i s t ö l l ä yhteiskunnallinen tur­va
puolellaan ja kansan suurella
e n e m m i s t ö l l ä pakkovaltaan nojautuva
tottelevaisuus. niskassaan.
• • •
Eikä .se Suomen porvariston valhe-i
s ä n m a a l l i s u u d e n l e v i t t ä m i n e n ole r a ­joittunut
Suomen rajojen s i s ä r e . M a i ­ningit
s i i r a ovat kantautuneet t ä l l e k in
mantereelle. Oikein olantakaiset m i t.
tasuhteet on sen l e v i t t ä m i n e n saavut­tanut
V, 1918 l ä h t i e n . Heimosiltaa on
rakennettu väellä Ja voimalla. Mel­kein
aina on s i e l t ä joku pappi tai
muun t i t t e l i n cmaava h e n k i l ö k i e r t ä -
mä.ssä t ä m ä n maan "tosisucmalalsten"
keskuudessa saarnaamassa, e t t ä jas
rakkaasta Suomesta saataisiin h ä v i ­t
e t t y ä kommunistit n i i n s i i t ä t u l i s i p a ­r
a t i i s i . K a i k i l ' a n i i l l ä v a l k o i s i l l a e n ­keleillä
on o l l u t p o h j a s ä v e l e e n ä vihan
lietsominen t ä k ä l ä i s t e n suomalaisten
keskuuteen, lukuunottamatta niitä
harvoja työväen miehiä, jotka ovat
puhuneet asiallista asiaa. N i i n ! O n -
j h a n t ä ä l t ä tehty vastavierailuja. M e i .
Idän surkeankuululsa Tokoi. Suomen
t y ö v ä e n l u o k a n verivihollinen, taitaa
o l 'a parhaillaan puristelemassa h e n -
genheimolaistensa T a n n e r i n j a aseveli
Varjosen v e r i s i ä k ä n n y j ä . UKkella on
j u h l i t t u omiensa joukossa t ä y d e l l ä t e ­r
ä l l ä Ja tmJUm änien syytäkin tatme.
rUaisten s i l m ä l l ä k a j j ^ t t u a a . Muur­mannin
Legionan aikaiset tapahtimiat
y k s i s t ä ä n e d e l l y t t ä v ä t P.^gerholni.n
- t y ö v ä e n h a l l i t u k s e n " kunnianosotuk-sen.
K u n siihen l i s ä t ä ä n 30 vucde::
aikainen neuvostoharituksen j ä r s i m i ­nen
j a Suomen t y ö v ä e n l u o k a n s e l k ä än
puukottaminen, n i i n jopa on ansioita
tarpeeksi Tokoin-museon muodosta-mlssen.
Eikö olisi sopivaa. e t : ä nyky;,
nen Suomen • ' t j ö v ä e n h a l l i t u s " anta^s;
T a k o i l l e kunniapalkinnoksi s ; n sum­man,
m i n k ä Suomen fasistinen h a l l i ­tus
a i k o i n a a n lupasi palkinnoksi K u u -
si£en tappamisesta.
• • •'
Samanaikaisesti o l i t ä ä l t ä Su:me?.^a
\ierailemassa tov. P a a s i k i v i , joka ov,
35 vuotta h i k i hatussa tehnyt työtä
t y ö v ä e n vasemmiston hyväksi j a n r -
tanut aimo annoksen suomalaisten
kulttuurikysymysten e d i s t ä m i s e e n . S i ­t
ä vierailua ei ole huomioinut edes
omat l e h d e t k ä ä n . Vapaus vain t u n -
man mittaisella m a i n i n n a l l a . Työmicj
ihmisten maksetuilla ilmoituksilla iv
toiset vaikenemalla. Ero on .«siis mic
hen j a miehen välillä.
Olemmeko me t ä ä l l ä k ä s i t t ä n e e t o i ­kein
kulttuurikysj-mykset ia toimincol
sen mukaisesti. Me e l ä m m e tää! ii
myöskin luokka valtiossa j a olemin
joutuneet etupää-ssä tappelemaan ta­loudellisten
etujemme puolfsla y h ­dessä
lukemattomien muiden kans.il-lisuuksien
kanssa, joten pakostakiiL
on j ä ä n y t v a i n rajoitettu m ä ä r ä aik..a
omille pyrinnöille. Sitäkin rajoiti.';-
tua aikaa on e h k ä k ä y t e t t y virheelli­sesti.
Olemme o l e s t hyvin taipuvai­sia
y h d i s t ä m ä ä n perusajatukselta;, n
kaksi e r i l l i s t ä kysymystä, luokkatai:^-
telun j a k u l t t u u r i t o i m i n n a n yhteen i:.
edelleen olemme tuudittaneet itsemme
s i i h e n oiskcon. e t t ä kourallisena suo­malaisia
emme voi omiisa kansallisis­sa
k y s y m y k s i s s ä k ä ä n tehdä mituiin,
vaan m e i d ä n täytyy elää Canada.^^.s.s
-kuin canadalalset, siis ehta imp?rin-l
i s t i s - i s ä n m a a l l i . s e e n tapaan. Toimin­tamme
on o l u t sen mukaista.
Me olemme p i t ä n e e t esim. toisarvci-sena
asiana suomenkielen opett.ami.sf-.M
lapsillemme, j o k a olisi k i e l t ä m ä t t ä t...
loudelli.=estikin heille eduksi. Kok(>-
mushan on todistanut, e t t ä kuta ur;'-
ampaa k i e l t ä hallitsee k i r j a l l i s e s t i ja
puheessa, s i t ä pari?mmat taloude'li.'^ t
mahdollisuudet ovat. Vapauteen pt -
r u s t e t t i in last:-n osasto m u i s t a ä k s : ni
s i t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n , t t t ä suomalaislfu
lapset harjaantuisivat käyttämäim
s u o m e n k i e l t ä . Sekin on nyt k u i t c r i -
k i n muuttunut englanninkieliseksi, j o ­hon
lienee antanut y l l y k e t t ä tov. Su­l
a n aikuinen seka.sotkuinen lastin
osaston toimittaminen.
Nyt viime aikoina on t a v a l l a a n t u l ­lut
kumotuksi se v ä i t ? , e t t e i k ö eri k a n.
sallisuudet vei p i e n i n ä r y h m i n ä n ä i s.
s ä k i n oloissa toimia huomiota he:ut-t
ä v ä ^ t l omissa kansallisissa kysymyk­s
i s s ä ä n . Sen on erikoisesti todennut
C S J : n toimeenpanemat laulujuhlat ja
Sudburyn pormestarin k i i t t ä v ä lau­sunto
viimeisistä liittojuhli.sta. Ne
ovat omiaan toteamaan,' e t t ä .mcma-laiset
ovat n ä i s s ä k i n oloissa kantaneet
jo arvokkaita, avuja Canadan ylitöi­seen
kulttuurikekcon.. Tulevaisuudes­sa
m ; voimme tarjota yhä arvoktiaam.
p i a arvoja kun l ä h d e m m e t'.tuu<je.^sa
kulkemaan s i t ä k u l t t u u r i l i n j a a niL-ikä
viimeinen edustajakokous viitoitti, .ai­noastaan
kulttuurikysymysten ympä-ri:
ie me voimme saada kootuksi y h ­teistoimintaan
k a i k k i ajattelevat, e n .
nakkoluuloista vapaat suomalaiset. —-
L o s o j ä t k ä .
Neuvostoliitossa on alliaisiminat
vuokrat kam muualla maailmassa
Kunnantaioakatcmla n johtaja
Valtava enemmistö Neuvostoliiton
k^-iupunkicn ja t y ö l ä i s t e n asutusaluei­den
asuinrakennuksista kuuluu val­tiolle,
joka m ä ä r ä ä asunlo^niokran
suurujuen. Tällöin valtio ei tavoit­tele
voiton saamisia asuntojen vuok­raamisesta.
Päinvastoin, se s i a t ää
s?llaisft vuokrat, jotka eivät rasita
; t y ö t ä t e k e v i ä , vaan antaa heille m a h -
i dollisuuden .asua hyvissäkin asun-
; nol-^sa. ei v a i n esikaupungeissa, vaan
myöskin kaapunkien keskuksissa.
' Vuokra: on t ä l i ä n n.sti peritty Neu-i
vostoliiton hallituksen v. 1928 teke-
' : n ä n p ä ä t ö k s e n mukal-ijstj. jonka mu-i
kaan vuokran suurjus riippuu vuok-i
r n l a i i c n palkan suuruudesta ja asan-
; non pinia-alasta-. Pinta-ala yksikkö-
; n ä p i d f t ä ä n n i l i ö i n e t r i ä . Vuokra i>e-r
i i ö i iu \ ; i i i i varsijiaisista nsuinhuo-n>
l;;a. Eteisjsiii. keittiöstä, kylpy-h,
icneista jne. ei p e r i t ä m i n k ä ä n l a i s ta
' vnrkraa.
V n c k r a n siuu-.uis vaihtelee 30 k o -
piekast.i 1 riiplarm 32 kopeekkaan
! r . ' ! i ( i n i o t : i s ( ä . Laki e d e l l y t t ä ä monia
• ii:'lp.'t ;k^!a vuokranmakjussa. Niin-
; pii rväiit työUi;s:t j a v i r k a i l i j a t saa-
! vat 10—80 prosentin alennuksen vuok-
: ianni.ik.';us-a. feuiiria huojennuksia
• annetaan myö.-ikin invaliideillo ja
1 n;ilK; prrhcille, joiden haoltaja on
j cliikkoellä.
i Vuokraa .saatetaan alentaa, myöskin
fon p.-Tusticlia. niissä a.sunto sijait-sp?
ja niisr^i kunnos.sa se on.
Edellii on luiomautettu, e t t ä vuok­ran
suurjus riippju vuokralaisten
Ijalkunsuurujde.sta. Laki ei kuiten-k.
ian tarkoita t ä l l ä perheen kalkkien
ja.se!itcn t i l o j a , vaan ainca.staan' sen
perh'.^:ii i ä s i n e n tuloja, jonka palkka
jjerhi :'.s.sii cin korkein. Olettakaamme,
i n t ä perlifi.-sii c n koJm? h e n k e ä , j o i l la
un jonkinlaista tuloja: Isä on t y ö l ä i ­nen
ja h ä n e n ku ikau.sipalkkansa on
1.500 ruplaa, poika on vielä opissa ja
saa 800 l u p l a a kuussa, j a t y t ä r , joka
011 ylijppila.s ja lukee yliopistossa, .sna
valtion stipendiä 350 r u p l a a kuussa,
' l i i n i ä pjiiu? joutuu niak.samaan vuok­raa
1 r u p l a n '12 kopskkaa neliömet-iMltii
.sille lain mukaan kuulu
j o i t a k i n ln-lprtuksia). Olettakaamme,
(•t!;i täniitn perhren huostassa on 5
huonetta, jriden yhteinen p i n t a - ä la
on n. CO n i l i ö i n e t r i i i . Niiin ollen kuu-ka
isiviiokr.i nouste noin 80 ruplaan.
on viillän yli Ti prosenttia perheen
huoltajan kniikausipalka.stä j a v a i n 3
prosenttia koko perheen tuloista.
K a i k i s t a niukavujkslsta, ts. kcskus-l
ä m m i t y k s r s t ä . vedestä, kaasusta ja
s ä h k ö s t ä c d o l i ä m a i n i t t u perho mak­saa
^'li pio.':enttia perheen huoltajan
tuloista tai 4 iMo.Sv-nttia koko perheen
tuloista. Näin ollen perhe joutuu
m a k s a m a i n asunnostaan, l ä m m i t y k ­s
e s t ä , valosta ja muista mukavauk-sista
yhteensii noin 11 prosenttia
h u o l i a j a n r a kuukausituloista tai 7
pro.scntiia koko perheen tuloista.
Vu3kr:ilainen ci mak.sa mitään
m u i t a maksuja. Vuokra-sopimuk-sessa
v a i n vaaditaan, e t t ä vuokralainen el
m i t e n k i i i i n turvcl3 asuntoaan j a tar­peen
vaati;-.s.sa suorittaa omaan las­kuunsa
valkaisu- ja maalau.styöt.
K a i k k i sujr:m:nat k o r j a u s t y ö t , muu-rau.
k.-^cl. lämrnityÄjiattcroiden, kaasu-johtojen,
kylpyhuoneiden, lattioiden,
ikkunoiden ja ovien korjaus suori­tetaan
valtion laslcaun.
Näin ollen Neuvostoliitossa perlttft*
vät vuokrat o n m s n t a kertaa plenem»
m i i l k u i n kapitalUtistssa .^maissa. V i ­r
a l l i s t en tietojen mukaan vuokralai­set
joutuivat ennen sotaa maksamaan
vuokraa eri maissa seuraavasti: E n g ­lannissa
24% tuloistaan. Saksassa
23.6rc, Norjassa 20.g%. Yhdysvalloissa
28 jne. Sodan j ä l k e e n n ä i s s ä maissa
on vuokria y h ä Icorotettu Jotavastoin
t y ö p a l k a t ovat e n t i s e s t ä ä n laskeneet.
Yhdysvalloissa menee t y ö l ä i s t e n p a l ­koista
\-uokrlln 20—40%, Englannissa
30"^;. jne. Näin ollen vuokrat ovat
e n t i s t ä rasittavimmat. Yhdysvallois­sa
on jokin aika sitten kuoletettu
Rooseveltin aikainen laki, joka edes
jo.ssakin m ä ä r i n rajoitti talonomista­j
i e n suurta ruokahalua. Vuokralaiset
ovat nyt joutuneet kapitalististen t a ­lonomistajien
mielivaltaan. Englan­nissa
vallitsee mitä suurin asunto­kurjuus,
mutta h a l l i t u s o n t ä n ä vuon­na
myöntänyt a s u l n r a k e n n u s t y ö h ön
vielä väliemmän varoja kuin alkai-semmhi.
Talonomistajat sensijaan
h y ö t y v ä t asuntopulasta, koska he v o i ­vat
periä korkeampia vuokria.
T a l o n - ja maanomistajat k ä y t t ä v ät
talojensa kunnossapitoon vain kol­manneksen
vuokralaisiltaan p e r i m ä s -
t i i ä n vuokrasta. T ä m ä n t ä h d e n m i l ­joonat
t y ö t ä t e k e v ä t perheet ovat p a ­kotettuja
k i e l t ä y t y m ä ä n asumusta
kunnon asunnoissa j a asumaan sen
sijaan jols.sakin kurjissa hökkeleissä.
Amerikkalaisten lehtitietojenkin m u ­kaan
y k s i s t ä ä n New Y o r k i s s a on y l i
150,000 koditonta p e r h e t t ä ja Lon­toossa
240.000.
Ncuvostolllto.s.sa on jo kauan sitten
h ä v i t e t t y k a l k k i asunnon virkaa teke­vät
luolat jotka ovat n i i n ominaisia
k a p i t a l i s t i s i l l e kaupungeille. Neavcs-t
o l i l t on esikaupungit ovat nyt saman­veroisia
kaupungin keskustan kanssa.
Maassa .suoritetaan laajoja asulnra-k
e n n u s t ö l t ä . Yksistään kolmen v l l -
mekslkuluneen vuoden aikana asun­toja
on kunnostettu ja rakennettu
n i i n paljon, e t t ä hiiden yhteinen
asuinpinta-ala on 51 miljoonaa neliö­m
e t r i ä . K a l k k i uudet talot ovat a r k -
kitehtuurlsesti kauniita ja kaikilla
nykyajan mukavuuksilla varustettuja.
Nämä asunnot palvelevat vain t y ö t ä ­tekeviä,
koska h e i l l ä o n n y t m a h d o l l i ­suus
vuokrata h y v i ä k i n asuntoja pien­t
ä vuokraa vastaan.
Lauantaina elokuun 27 p., — Sat., AuguiBt-27
SK DL: n o h j e l ma
I X .
Maamme i t s e n ä i s y y s a j a n puola;;us-voimat
muodostuivat vuoden 1918
varojen valvonnan aikaansaamiseksi
c n luotava tarvittavat elimet. A r -
meiajs;;;i , U',:itef.ava,';sa koulutukses-kansa:
ais.sodan valkoise.sta armeija ' ^ • j . ' ; , i j. i k-,;,vritukso-.sa on noudatettava
N i i d e n t e h t ä v ä k s i tuli alunperin, pait- j >:;ns.n,H.1 - : M . pe.-isatt-ita j a siihen
si - sotaisen hyökkäy-shengen vaainni- i yy^^f. :,.--;.;-:t!.,.'niU.-t.-i .siiiä kieltäytyvät
neh j a sodan valmistelu so.sjali; !,:.';:a '
Neuvostolittoa vastaan, myös , i>^;rva-j
i s t o n Uloudelllsten etuoikeuk.vi.-n ja
p o l i i t t i s en luokkaherruuden l u r v a i i i n i -
nen työtätekevien luokkien doi.Tj-k
r a a t t i s i a j a sosialistisia pyrkimyii/iä
vastaan. It.senä,isyysajan ensim.-.':;i.i-s
i l i ä vuosikymmenillä puo.uMu. voi­mista,
SO. niiden korkeimamsia jhh-dosta,
muodostui .suorastaan \^luo
valtiossa, joka muitten oikeist.on ulko­parlamentaaristen
V o i m a k c s k a i t en
ohella sekaantui m a a n peru-stuslaiiiis-ten
halUtus- j a l a i n s ä ä d ä n t ö e l i n t en
toimintaan j a ajoi jopa omaa ujko-p
o i t i i k k a a n s a k i n . Maan luon;.'/ o-maan
,^ulkcpoliittiseen etuvart;-;;; e-maan
vedoten "taantumus myös
kuvasti lisäsi sotilasmenojen taa.:-::ra
kan.san harteilla, n i i n e t t ä ne v. ;'jri8
muodostivat l ä h a s n e l j ä n n e k s e n koko
v a l t i o n talou.sarviosta.
S o t i l a s p o l i t i i k a n romahduksen vii-keen
lakkautettiin suojelu.skuiiri;it,
j o i l l a porvariston a.seelliiena liii'k-k
a j ä r j e s t ö n ä oli o l l u t maan puolur;-
tuslaitokse.ssa t ä r k e ä , kohtalokas o a,
ja itse s ä ä n n ö l l i s e n puolustasvoim-in
miesvahvuutta j a assistusta rajoit-t-t
i l n . Kansamme ulkoista ja ä i ki.T.yksi.-ta. S'; or; rnyö> tukenut k i r -
'ip.siio:;!, '.-;iji(.-ttLiv.i. Uuden päällys­t
ö n / / . ' i i i : ;;:mi t.;sa on erikoisesti
' j d i s i - t t i i v ä t: oiai.-,- ja talonpoLkajs-nu
o r i.s on k c u iu t u s m a h d oi 1 Isu u k.si a.
A.^ivelvoilii-uut'aan .suorittaville on
. a r a t l J v a m:ilidoili.;uijs vaikuttaa olo-jcn.
sa jarjefitclyyn joukko-osastoissa.
•\:,evc-lvo!i.suu.';a]k3, anneijan vahvuus
ja piiolur tu-:vo;main koko toiminta s i -
nii aikana, kun vakinainen armeija
vielä on cle:n:;:-sa: on j ä r j e s t e t t ä vä
.Tiaamm',- tal'jud'-!li:j'.a kantokykyä
vastaavaksi.
X .
, I'.'-f;ri;ii;,yy;.;;jyn e n s i m m ä i s e t vuasl-
>ymmenr-t ovat .»nerkinneet myös kult-t
u u r i e l ä i n a i i Kapit iIi.;t::-:oitumista, luo­van
h(-nki.-.r-n työn joutumista suur-p
ä J i 'm -1 r-ippuvaksi .sekä samalla
henkisen lyö.-i :o'kijäin .suurten jouk­kojen
prcletririsoitu.Tilsta j a kulttuu-r
i t a a n t i i r n u s f i . fiuu.'-pääoman valta
on kah:-:h'.;n 11 .s.vlstyk:-;en leviämistä
v ä ä r i s ä n y t ja ;<aupallLsUnut kulttutJ-r
i e j i m ä r i . v i i y t t ä n y t .sen välityksellä
nousukaMniii-oii. p i k k u p c v a r i J l i . s i a tal-pumuteia
.s:rkä loitontanut sivlstynels-l
ö n var.sir.ais':.-;ti kan.sa,sta ja .sen pyr-,
Tri Lehto kuollut
äkkiä Torontossa
Toronto. — T r i ^ i l l l a m S. Lehto
kuoli äxkiu keskiviikkona kodissaan
W i l l c ö c k s - k a d u n varrella 40 vuoden
I k ä i s e n ä . H ä n e l l ä oli s y d ä n v i k a usei­ta
vuo.sla.
T r i Lehto tuli Suomesta Canadaan
1 vuoden i k ä i s e n ä . Hänen vanhem-pan.
sa asettuivat asumaan St. C a t h a r i -
nassa. Hän opiskeli Queen's yliopis-tos.
sa j a suoritti siellä l ä ä k ä r i n t u t k l n,
non VV. 1933.
T r i Lehdolta jäi vaimo Marie, ojj.
Halme j a kolmen vuoden i k ä i n e n t y t är
C h r i s t i n a .
Suomalainen hukkui
Superior-järveen
Port Arthur. — Ollessaan kalasta-mitssa
S u p c r i o r - j ä r v e l l ä hukkui 35-
vuotlas t ä k ä l ä i n e n h i i l i - j a puukaup-pias
Sulo Krokback tuntemattomalla
tavalla. Hänen ruumiinsa Kiydetttin
Grandviewn läheisyydestä noin 12
m a i l i n e t ä i s y y d e s s ä I t ä ä n t ä ä l t ä . V a i ­naja
oli s y n t y n y t t ä ä l l ä ja h ä n t ä ji»i
suremaan vaimo, potka, sisar j a van­hemmat.
t u r v a l l i s u u t t a uhkaavien varojen l i ­s
ä ä n t y e s s ä o n v ä U ä m ä t ö n t ä p e r i n i j h -
j a l s in uudistuksin k e h i t t ä ä puolustu -
voimat Neuvasto.iiton kanssa r-o-rn-mamme
y s t ä v y y s - j a avunanto./.;ji-muksen
hengen mukaisesti totielii
kan-sanarmeijaksi, joka olisi rai;"n
j ä kansanvallan t u k i . Armeijan rr;;-:-
j a aseistusvahvuutta s e k ä h e n k e ä i - r -
kevia rauhansopimasehtoja on t i . k . -
m ä t t ä noudatettava. K a i k k i yrityk­set
armeijan käyttäml%k.si taantu­muksen
v ä l i k a p p a l e e n a seka .suojeius-k
u n t a - j a l o t t a j ä r j e s t ö n henkiinh=-r;;*.-
tämLseksi j a naisten asevelvoiilsuuion
aikaansaamiselcsi o n j y r k ä s t i t/jrjut-tava.
Armeijan j ä r j ; s t y . s m u o t ' i a on
k e h i t e t t ä v ä siten, e t t ä kansan vjJvon-taa
j a v a i i c u t u s v ä l t a a siihen lisäoaän.
A r m e i j a n t a r k o i t u k s i i n ^ y t e t t ä v i en
kp]]l->o-:v.-.a elämäoriä fif;;lntyvää ahdas-
.•nieli-syyttä, k ä y t t ä n y t askontoa p o l l i l -
tii^iin tarkcit i k s i - n j a koko kansa'!!-
?.en ko-.'r.,iti-..sj;':rjfc.'-;'eIrnan voimalla
luonut p-vykologisia edeliytyksiä p o l i i t ­tiselle
taantumukselle ja sotapolitii­kalle.
•
.Suc-rnen Kansan Demokraattinen
L i i t t o r.ak-oc- n ä i n o l l e n e r ä ä n ä p ä ä t e h -
:ävän.vä puhrjisfivis.-ia ja luovassa
ku'ttuunr3i-.t'rlu-.sa, j o l l a k u l t t u u r i > l ä -
mä vapr.ut^f^ain s u u r p ä ä o m a n h o l -
h-iuk-v-rsta j a uudet perusteet laske­t
a a n kansakunnan henkiselle ka.sva-tvy.
txV.p Ja vilielykselle .SKDL työs-y.
entf:\zn tieteelils^-n maailmankatso-muk-
x-n levittämiseksi j a puolustaa
t ä y d e l l i s t ä uskonnonvapautta kuten
ajataksenvarjautta ylipäämiäkln.
S K D L tunnustaa ruumiillisen kolt-
Bulgariassa opetetaan
kaivostyöläisiä
Hutia. — (ALN) — Kaivosten ja
luonnonrikkauksien ministeri ilmoit­taa,
että 35 k a i v o s t y ö l ä i s t ä saavat
hallituksen kustannuksella erikoisope-tusta
geologiassa ja k a i v o s i n s i n ö ö r i -
a l a l l a . Samalla k u n h a l l i t u s kustan­taa
näiden k a i v o s t y ö l ä i s t e n Icoulun-k
ä y n n i n n i i n lisäksi h e i d ä n p e r h e e n sä
myö.skln saavat hallitukselta erlkois-aviistuKta.
Eu-vlmmät oppilaat p ä ä ­sevät
lopuksi Neuvcstolllttoon taikka
toisiin i t ä - E u r o p p a n maihin opinto­matkalle.
ittos
Haluamme lausua sydämelliset kiitokset sUtIi tooi-v^
yllätyksestä, jonka olitte järjestäneet Wanupin hfiOiUt i
t.k. 20 p'.nä meidän yhteiselämämme alkamisen j<^ii^kMiiL
ioille seka herkullisesta kahvipöydästä ja kai
kasista. Samoin soittajille.
Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen,
Wanup
AILI JA EDWIN HEINO
Iktjoinpani-iniistft
Imk-
Ontario
Canadan kansallinen
näyttely avattu
Toronto. — Canadan kansallinen
n ä y t t e l y a v a t t i i n t ä ä l l ä perjantaina.
Se k e s t ä ä 14 p ä i v ä ä sj-yskuun 10 päi­v
ä ä n asti.
S u u r i Joukko työläisiä on tehnyt
viikkokausia v a l m l s t u s t ö l t ä pulato-ssa
ja t^^cenntiksissa. KaUdtl MjrtteDrtt.
lat myytiin ennakolta Ja ]i))eiaOt od(H i
tetaan tulevan rtäyttelyyn eimfttyi^
m ä ä r ä . |'
V i i m e vuonna kävi n&jritelyBsft 3,^^
C12O0O h e n k i m j a n ä y t t e l y n p i ä j o h.
taja Elwood Hughes odottaa, e t t ä i » ;;
m ä ä r ä y l l t e t ä ä n > t ä n ä vuoxuia. Mäytte*
lys.ä odotetaan myös h y v i ä r a h a U l a l»
tuloksia.
— M o n t r e a l i n läheisyydessä sijait-
.sevalle Caughhawagan intiaanien re-
.•^«rvlalueelle rakennetun koulun väl­i
t t ä ä n olevan maan hienoimman «in-tlaanlkoulun.
SUnä o n 14 luokkahuo­netta
j a »e on mak-sanut $350,000.
UVSI levylähetys
saaiHinut SUOMESTIi
Sojnfn-, Decca-, Rytmi-, Trioin- j|i
Sävel-levyjä '
SOINTU-LEVYJÄ
. . . - • ' •
S—904 Kulkuri kuutamosaa — Jenkka '
Jos oUstn sulttaani — foxl >
Laul. Georg Malmsten I
S—905 P«nniton uneksUa — Jenkka
j On morsiameni suukkoja vailla — valssi.
Laul. Georg Malm.sten ,
B—941 Viuluiyttö — mustalaUvalssi !
Sydänyön satu—tango
Laul. Reino Armio »
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänälltana --valssi
Laul. Reino Armio \
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä Ja hopeaa .— valssi
Laul. G. Malnisten i
8-^1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virt»
J ä i hyvästi armas — valssi :
Laul. Usko Kantola ;
DECCA-LEVYJÄ
O Sole MIo, — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
Napolltana. Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre ;
Sadun Maa—SIow foxtrot, Eero Väre*
Mandoliinit YÖssa — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre '
Caballero Ja Ruusu — Tango Henry Theiel
Mi olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri ,
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri i
Kulkurin valssi
Harmaat silmät — valssi
Henry Theel ja Decca-orkesteri
Ruusuinen hetki — slovr-fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye /
Unelmien Linna Olavi Virta ,
PIcardyn ruusuja — foxtrot ' /<.
Sen hetken vuoksi — tango /
Henry Theel ja Decca-orkesteri «
RYTMI-LEVYJÄ
SR-
— Rockefeller Foundation o n lah­joittanut
$125,000,000 sen penutemi-scsta
saakka v, 1913.
t u u r i n suuren nMJrkltyksen j a tukee
kan.san ruumillfeen kunnon kohotta­mista
pannen p ä ä p a i n o n kansalls-k
l l h k o s t a vapaan joukkourheilun l a a ­jentamiselle.
S K D L p i t ä ä uuden demokraattisen
Suomen, y h t e n ä perusedellytyätsenä
k u l t t u u r i n tekemistä koko kansan
omaisuudeksi, k u l t t u u r i t y ö n Johdon
ottamista edistyksellisen valtion k ä ­s
i i n , k u l t t u u r i n hengen demokratisoi­mista
sekä s i v i s t y n e i s t ö n j a kansan
' . ä h e n t ä m i s t ä S K D L : n aikaisemmin
hyväk-symän yksityiskohtaisen kult­tuuriohjelman
mukalsestL
(Loppu.)
-7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi ;;
Henry Theel ja Rytmi-yhtye >
SR—7015 Suutarin tyttären pihalla — Jenkka
Reino Heli.smaa ja Olavi Huuskan kvartetti
Helmiä etelästä — tango I
Harmonikkatytöt, Eini Kotiranta ja '
Maire Tammenlaakso I
VR—6013 Moltl.Matti — polkka f
Savotta-Jenkka l
Paul Norrback, hanuri ^
TRIOLA-LEVYJÄ :
T—4010 Mustalainen — lauluvalssi
Sydämeni Sävele — Tango
laiilanut Henry Theel
T—9001 Kosinta-Jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten -
T—9002 El onni ole lahja — tango '
Rakkain lauluni valssi \
Laul. Henry Theel l
T—9003 Toivetangoni
Tuulen viemää — foxtrot i
Laul. Henry Theel *
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 I ^ P P A L E [
Yllämainittuja fcvyjä lähetetään kaikkialle Canadass0
vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskuiut. '
•-ii •
V
7