Vapaus, May 23, 1950

              TiiBtaina, totUcok. 23 p. — Tuesday, May 23
Orsan öf m m i s h Camdlans. E s -
t^llshed Nov. Bth. mi, AttUiorized
eui second dass tnall for tbe Post
OfUce Department, Ottawa, Pvif
Tirihra tiaUx «reekJy: T « e » d f i > y s;
Tbursdajv and Saturdays by Vapaus
PublislUns Company U d , . at 100-102
E lm S t W , Sudbury,Ont„ Canada,
Tetepbones: Business Office 4-4284,
Editorfal Office 4-4265. mmm
E. SiifcsL Editor W, Eklund, SflialUQj?
addiess Box C9, Sudbury, Ontaria
AdV0tlsing rates upon appitcatlon,
Translation free of d^arge-
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vt;, 6/W 6 kk. 3,25
3 kk-, 24»
Yhdyr-aUolisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3Ä)
Buomessa: 1 vk. 7:00 6 kk. 4,25
Avustuksen lisäksi valtim
M a n i t o ^ ^ n a a k u n n a n väestöä on R e d Rrverin suuren tulvan takia
kqidJmnut s u m u ^ suuri onnettomuus minkä johdosta on nyt
iäyimissä kansallinen keräys hyväntekevälsyystarkoituksessa j a l i ­säksi
nousemassa päättävä vaatimus, että liittohallituksen pitäisi o i -
keudemmikaisestinwksaa täysi korvaus tulvan uhreill^^^^^ '
Selvää luonnollisesti on^ että yksityisten kansalaisten j a heidän yh-lahjoitukset
voivat hädänalaisten ihmisten asemaa vähän
scllaiseriaan tätä keräystä tulvan uhrien avustamiseksi
tulee lämpimästi kannattaa. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun
muistetaan, että juuri pikkuihmiset, työläiset, farmarit ja kulmakaup-jpojcn,
pitäjät, joutuvat kaikkein enimmän tulvan tuhoista kärsimään,
iralkic^ he i»vat kaikkein CTiniinän u h r ^ i ^
Varojaankin tulvan tuhojen eh^^
Tpfselta puoleifi on J^äsiUJt näin laajakantoista onnetto-i
^ r Ä iyöv^ärjestöt Ja muut yhdistykset, j o t k a ovat vaatineet kansalli-
8eh hätätilanteen julistamista j a sitä, että liittohallitus takaisi täyden
korvauksen tulvan uhreille, ovat ehdottomasti oikeassa,' Jos missään,
iuht tällaisissa kansallisissa onnettomuuksissa on kansakunnan yhtei-yaroja
käytettävä — j a rahaa on kyllä saativana, jos ei muualta,
niistä sadoista niilJoonista dollareis^ joita nyt haaskataan mlelet-sotavarnsteluun.
Lisäksi on muistettava, että Red R i v e r in tulva ei tullut "minään
iumalan rangaistuksena", vatmvälittömä seurauksena siitä kun ei
ole tunnettua tulvavaaraa poistettu. Tämän huolimattomuusvirheen
v t i o ^ l vaJtiovallao velvoljiso on entistä suurempi tulvan nicnetysten
konraamiseksi. '
V i i m e t i i s t a i n Vapaudessa «yntymä-päiväosastosjsa
o l i m r s . M a r i a X^ h ti
A z i l d a s U mainittu täyttäneen 50
vuotja. Hän o n täyttänyt 60 y . P y yr
dämma anteeksi tuollaisen • v i r h e en
Johdosta.
Huomenna, tk. 24 pnä täyttää A l ­bert
P a l t t i l a A l b i a n l s t a , B. C . 60 v u o t ­t
a . Onnittelumme päivän s a n k a r i l l e I
yi-m
m
MM m
>ijten;on lehtemme uuUsosas^^^ kerrottu, Atlantin paktimaiden
ulkonuoistc pidettiin viime v i i k o l l a Lontoossa samaan
aikaan jolloin V ^ : n yleissihteeri Trygve L i e vieraili eversti Drewn
protesteista välittäihättäMoskijv^^ rauhan asioissa. Torontolainen
" i j l ^ r M l i n e n " lehti joka viimeaikoina on kilpaillut Hearstin likavie-mäirillehtien
kanssa punakäuhun lietsonnassa, esitti kuitenkiii viime
perjantaina johtavassa toimituskirjojtuksessaan seuraavat mietelmät:
- "Tämä on ollut tärkeä viikko kansainvälisellä areenalla, Trygve
X i e , YK. -n päämies, oli pitkässä neuvottelussa pääministeri Stalinin
Ikanssa j a sai vakuutuksen, että >ieuvostoliitto halgaa rauhana, M r .
X l e sanoo, että Jiän on saanut BrUannialta, Yh.<Jysvallojlta, j ^ Rans­kalta,
kuten Vehäjäitäkin^^IupauHsiEi, jotka antavat hänelle toivoa.
Rauhanlähetysmatkalläah hän on korostanut sitä katsantokantaa,
etta sota tarkoittaa tuhoa kaiki}lpibniisille . , . Hän sanoo, ettei hä­nellä
ole tähän mennessä mitään syy Ui olla toivoton yritystensä suh-formulaa,
Pohjpis-kokoontui
Löntpos-komm.
unistisen etene­misen
pysähdy Itämiseksi. Ne tekivät vissejä strategisia päätöksiä ja
järjestivät pysyväisen komitean johtamaan sotilaallista j a taloudellis­t
a yhteistyötä. Joku amerikkalainen oflotctaan nimitettäväksi tämän
komitean puheenjohtajaksi.
" A t l a n t i n paktin 12 maata on suostunut luopumaan kansallisista
armcijoistaan'yhden tiiisteluvpinvan h Ei ole tarpeellista sa­noa,
että Canada, JBrltannia ja Yhdysvallat eivät ole luvanneet panna
kk^o asevoimiaan kansainvälisen komitean kontrolloitavaksi. Tämä
sopiniits tarkoittaa, että euroopalaisten paktimaiden maajoukot tule­vat
yhden (keskitetyn) kontrollin alaiseksi . . . Ranska antaa p p -
•voimat maajoukoille. Britannia varaa jet^taistelukoneita ja pommit­tajia
sotajoukkojen suojaksi sekii vissejä laivastovoimia. Yhdysval­lat
varaa pitkän matkan pommittajia, lentokoneiden emälaivoja ja
taistelulaivöja . .
J a tämän toimituskirjoituksen otsikkona oli asianmukainen toteamus;'
"Valmistelu sotaan ja rauhaan."
Toisinsanoen, samalla kun Trygve L i e o l i matkalla rauhan hy\'äksi,
Atlantin paktimaat olivat sotancuvotteloissa.
Kuten lehtemme uutisosastolla julkaistusta paktimaiden sopimuk­sesta
ilmenee, Lontoon kokouksessa ei teh^y suunnitelmia Y K : n lu*
jittamiseksi eikä Y K : n älaisen"turVallisuuspoiiisin" järjestämiseksi,
Vään pyrkimyksenä on Y K : n ulkopuolella, y h t i i Y K : n jäsentä ja sen
ystäviä va.staan tähdätty paktiarmeija, jonka nimissä paktimaiden
täytyy ''luopua jojstakin kansallisista itsemääräänu'soikeuksistaan".
O n muodostettu erikoinen komitea johtamaan tätä '"kansainvälistä"
armeijaa ja komitean päämieheksi on hyväksytty — visseistä kansalli­sista
oikeuksista kun on luovuttu — joku amerikkalainen kenraali.
Tämän johdosta Toronton Globe and M a i l esitti viime perjantaina
seuraavan hurskaan j a sinisilmäisen huokauksen:
" mitään syytä, miksi pitäi.si olla
l a k i n a , että komentavaksi upseeriksi pitää aina tulla amerikkalainen,
•Tämä tehtävä pitäisi mennä parhaalle miehelle huolimatta hänen kan-laillisuudestaan
. . . " Globe jättää huomioonottamatta, ettei Atlantin
^ paktissa v o i o l la yhtään muuta nim'hv-\ää" miestä kuin joku yhdys-
> valtalainen kenraali, sillä .-Mlantin paktin maat voidaan verrata vaik-
? k a p a kissaan. Jos heitätte kissan ylös miten päin tahansa, se putoaa
Jaina jaloilleen. N i i n myu.s Atlantin paktin maat. Vaikka ne köytet-
C täisiin minkälaiseen nippuun j a v a i k k a ne heitettäisiin ylös miten t a ­l
i n s a , ne putoavat aina maahan siten, että Setä Samuli on riihmäl-
'lään köyhien j a velkaisten •liittolaistensa" päällä j a huutaa: "Teidän
;.täytyy ostaa enemmän amerikkalaisia aseita, eikä .Amerikka yksin
PELK4AVAT KAIKETf
OMAA VABJOAANKÖJ
Lännen ehdottaman (atomlvoiman>
kontroUIo^Jelman vaikutuksena on
saattaa Neuvostoliitto huonoon valoon
a l k a l i , että se njyttää olevan vastuus­sa
siitä k u n m a a t eivät pääse sopi­mukseen
scdan laittomaksi J u l i s t a m i -
sessa. M u t t a jos totuus ori k e r r o t t a ­va,
sitä ohjelmaa vaEtuBtetaan s a l a i ­sesti
kaikissa länsimaissa aina siinä
cnäärin. että Jös NeuvoiStoliltto sen
hyväiesylsi odottamatta, senaatti v o i ­s
i Vtoshingtonissa c i t o t a s e n , , - — T o .
rpnto D a i l y Star,
KAATUUKO SUOMEN HALLITUS?
H e l s i n g i n Sanomat päättää k i r j o i -
tuk£ensa seuraavaan uhkavaatimuk­s
e e n : ' '
" V a l t i o v a l l a n velvolllsiiutena on
k o r j a t a virheensä Ja tehdä voitavan­s
a r i s t i r i i t o j en sovinnolliseksi selvit­tämiseksi,
mutta sen velvollisuus pn
myös huolehtia säännöllisen menon
säilymisestä j a k a n s a l a i s t e n elineh­doista.
H a l l i t u s , j o k a e i tätä pysty a i ­kaansaamaan,
o n menettänyt t o i m i n,
tamahdolllsuutensa.''
T u r u n Sanomat astuu askeleen e-teenpäin
esittäen, että: " n y t pitäisi
o l l a maassa enemmlstähallitus. Jonka
merkitystä olemme erityisesti näls.sä
vaiheissa korostaneet. K u n maas­samme
määrätietoisesti pyritään t u r ­vautumaan
ulkoparlamentaarisiinkin
k e i n o i h i n , h a l l i t u s tarvitsisi sitiUshi
välttämättömämmin laajan tuen e-duskunnassa."
M i l l a i s t a enemmistöhallitusta T u ­r
u n Sanomat tarkoittaa, tiedetään
ennestään. J a j o l l e i , tiedettäisi, r i e n ­tää
a v u ^ i Nya Pressen huomautta­m
a l l a , että mikäli k e k k o s e n h a l l i t us
lyöJclntaat pöytään, o n uuteen h a l l i ­tukseen
saatava — sosdem puolue!
r*agerholm uudelleen! Vaiko y h ­dessä
kokoomuksen kanssa? — Työ­mies.
'
Viime kuun 8 pnä o l i kulunut^ 100<
vyotta N i k o l a i 1 k u u l u i s a n s e n s u u r i -j
asetuksen voimaan tul££ta, Joha k i e l ­l
e t t i i n suomenkielellä juliiaisiemasta
muuta k u i n s e l l a i s i a k i r j o i t u k s i a , " J o t ­ka
loukkaamatta yleisiä sansutirisään-tdjä
sekä henkensä että esitystapaa^^
puolesta tarkoittavat aincastaan u s ­k
o n n o l l i s t a mielen3dennystä t a i k k a t a ­loudellista
hyötyä". Tämän fcäännök-sen
tarkoitt^ksena o l i estää nousevan
suomenkielen kehitysmahdollisuudet
J3i e i m e n k a i k k e a , r a k e n t a a rouuxi n i i ­den
vuoden 1848 uudistus- Ja v a l l a n -
Kirj. Jorma Sitnpura
aön syntyynj
Mitä hallitseva yläluokkamme p e l -
kAsi?. S n e l l m a n o l i Tyhtynyt Saimas­sa
V. 1844 esittämään suomalaisinisoh-
Jfelmaansa. Se o l i k i e l i o h j e l m a , hän
vaati Suomen kansallista kehitystä ja
suomenkielen yleista käyttämistä
maassa. J a hän s a i vastaansa s u u t t u ­muksen
mynskyn. inäluckaa h y r o k r a -
t i a pelkäsL Se p e i y ^ i menettävänsä
yksinoikeutensa Vlrkapaikkoijiin.- y k -
smoikeutensa' korkeampaan "sivistyk-kumouksellisten
aatteiden tielle. Jotka r ^ ^ ^ kielellisestä y h t e & k u n n a j l l s ^ t a.
uhkasivat sen a j a n s a n t a r m i n eapelei-mitään
muuta ylipääl-uskollinen
sotaken-
, raal). Mutta tässäkään «ei ole k a i k k i . Tämän mantereen ihmisiä j a
* erikoisesti yhdysvaltalaisia on narrattu j a v i k i t e l ty sotaohjelman kan-
; pattajiksi sen meriselityksen perusteella, että tuleva sota on amerikka-
; laisille v a in nappuIoLsta painelemista. Kaukaa rintaman takaa ja eh-i
(jlottopasti turiiassa yhdysvaltalaiset muka painelevat vain nappulois-*
ta, joiden avnilla lähetetään ohjattavia projekteja atomipommeineen
] Neuvostoliittoon — j a sitten Yhdysvaltain " l i i t t o l a i s t e n " maa-arniei-
Ijfat suorittavat kaiken likaisen työn j a marssivat M o s k o v a a n .— ellei-s
i^t tuuperru uuden Stalingradin luona. Tämä " i h a n a " ajatus on nyt
. ^ a n u t virallisen hyväksymisen Lontoon kokouksessa, sillä sieltä t u l -
• |eissa uutistiedoissa kerrotaan tämän "kansainvälisen" armeijan " b a -
• l a n s s i i n " panosta siitä mielessä, mistä Toronto D a i l y Star ylempänä
^ tnainitsce: brittiläisille kuuluu onni kuolla ilmassa ja merellä; yhdys-yftltal^
Iset super-duper-atomimestarit antavat sotaan pääasiassa ato-oiiaseita
j a pitkän matkan pommittajia.
H3rvui ovat siis leivät uunissa, eivät pala eivätkä paistu.
P o r t A r t h u r . — J u h l a - a i k a lähenee,
j u h l i e n valmistavat komiteat toimivat
kihrelsestl, mutta. m u k a n a on monta
pulmaa j a majoituskomitea täten k e -
h o i t t a a k a i k k i a Port A r t h u r i n j a F o r t
lATilllamin ihmisiä yhteistoimintaan
hankkiaksemme asunnon j u h l i e n a -
j a k s i , a i n a k i n y l i kahdelle sadalle o h ­j
e l m a n esittäjälle.
J o k a i n e n perheen emäntä J a isän-t
t i k in pankoon käden sydämelle Ja
tuumikoon miten voisi Järjestää k o ­t
i i n s a J o l t a k i n v i e r a i t a täksi lyhyeksi
ajaksi.
K o m i t e a on onnistunut j o saamaan
monia paikkoja, mutta ne eivät lä­heskään
vielä riitä. Joten pyydämme
teitä nyt h e t i tarkistamaan minkä
huoneen voitte luovuttaa vieraiden
käytettäväksi näiden j u h l i e n ajaksi.
K u n olette v a r m a siitä n i i n tiedoitta-
-kaa kiireesti majoituskömitealle. j o ­hon
kuuluu L y y U T o i k k o 26 K n i g h t
St., Tyyne S i i l m a n , 316 B a y S t . , A u l i
j a S am P u k k a l a , 30 K n i g h t S t . J a N i i ­lo
K e t o l a , 158 Court St.. P o r t A r t h u r.
Ont. ' : . . ' " • • • ' .
S i t t e n j u h l i i n aikoville kuoroUle j a
soittokunnille sekä yleensä k a i k i l le
ohjelman esittäjille pyydämme huo­mauttaa,
että ainoastaan Sudburyn
osastosta on tähän saakka tiedoitet-t
u montako henkilöä tulee j u h l a o h j e l ­maan.
Muut osastot eivät ole vielä
antaneet mitään tietoa.
S i i s keholtamme tiedottamaan heti
lähipäivinä, että Voimme tarkistaa
riittääkö meidän t i l a t Ja s i t t en ryhtyä
e r i k o i s i in toimenpiteisiin t i l o j en h a n k -
kimL^.cksi.' Jos o n J u h l i l l e tulijoita,
j o i l l a ei ole yösijaa n i i n tulisi tiedoit.
l a h tälle komitealle Jos mahdollisesti
onnistumme saamaan ylimääräisiä
i paikkoja, että vxjidaan sitten sijoittaa
varsinaisia j u h l a v i e r a i t a k i n.
Toivomme teidän k a i k k i e n ottavan
osaa yhteistyöskentelyyn kanssamme.
— Majoltuskomltcan puolesta: Tyyne
k u l m a n .
Japanilaiset oppilaat
puolustavat poliitti*
sia oikeuksiaan
Tokio. — Sendaissa olevan Tohokun
y l i o p i s t on oppilaat ovat muodostaneet
'•komitean, jonka tehtävänä o n suo­j
e l l a yliopistoa alistumasta ulkomaa­l
a i s e n p o l i i t t i s en v a l l a n alle".
Tämä järjestö . p e r u s t e t t i in senjäl-keen
k u n varaopetusministeri Hideto
I t o pjrysl pääministeri Y o s h i d a a k i e l ­tämään
oppilaiden p o l i i t t i s en t o i m i n ­n
a n tulevaisuudessa. Raportissaan
I t o ehdotti, että yliopistojen presi­denteille
a n n e t t a i s i i n enemm.ln valtaa
sovelluttaaksecn tiukkaa k u r i a oppi­l
a i t a vastaan.
den Ja m u s t a v i i t t a i s t e n byrukratiah
sisään suojautuneen rubtln3.syksinval-l
a n perustaa Ja Joiden tuuletusta Suo­menkin,
Venäjään l i i t e t y n s u u r i r u h t i -
nasktuinan äärimmäiskpziservQttiiyinen
yhteiskuntahuippu pelkäsi. '
T u n t u u ehkä tarpeettranalta kerrata
lUstpriaa nyt, JoUpin tätoän a j a n sen-s
u u r i k a l i l e Juuri o n yrittänyt J a y r i t ­tää
epätoivoisesti estää meidän vuosi­satamme
vallankumouksen levenemi­sen,
nostanut santarmeita Suomesta ja
synnyttänyt meidän vuosikymmenem­me
" E u r o p a n s a n t a r m i n " valtameren
taak.se. mutta kukapa voisi malttaa
suorittamasta vertailuja silloin, k u n
vu(^Lsädan takaisen s i l k k i h a t t u v a l l an
k a i k u kajahtaa vastaan oman aikam­me
l u k k i - i d e o l o g i a n aikaansaannok&Ls-t
a . Tarvinneeko t o d e t a ' v a n h a a : h i s ­t
o r i a toistaa u s e i n itsensä; vaikka
muoto o l i s i k i n e r i l a i n e n!
O l i tapahtunut paljon, mikä oU Jä-ryttänyt
1800-luvun ensimmäisen puo­l
i vubsLsadan r u h t i n a i d e n mielenrau­han.
Eräs levottomuuksien pesä o l i
t i e t e n k i n R a n s k a . S u u t f n y a l l a n k u -
mouksen Jälkeen uudelleen .syntyneen
y k s i n v a l l a n h a j o i t t i kuinoiis j o v . 1830
Ja 18 v u o t t a myÖheimninpaketUJä^
leen kuningas miaastä j a R a n s i i a j u l i s ­tautui
tasavallaksi. Tämä oli h e l m i ­kuun
valiankumoiis, j o n k a vaikutukset
levisivät k a i k k i a l l e Eurooppaan. T u J -
leriessa oli näkynyt p u n a i s i a lippuja.
Preussissa kuohui, Wienissä puhkesi
vallankumous, K o s s u t h julLsti Demre-cxeniE.
sä Habsburgin suvun karkoite-tuksi
U n k a r i s t a . Ja 1848 lyötiin B r y s ­selissä
työväenliikkeen kansainvälinen
ohjelmanjulistus maaihnalle. K a n s a l ­l
i n e n vallankumoas o l i t a r t t u n u t E u -
ropaan. :
M u t t a Venäjällä t a r k k a i l i y k s i n v a l ­tias
t s a a r i N i k o l a i huolestuneena k e h i ­tystä.
Hän k i r j o i t t i Preussin k u n i n.
kaalle "välittömästi odotettavissa ole­vasta
vaarasta", joka uskaa "meidän
yhteistä olemassaoloamme". " M e olem­me
mennyttä, j o s osoitamme vähintä­kään
h e i k k o u t t a " . Ja N i k o l a i e i osoit­tanut
heikkoutta. ''Europan: Jsiauife^
m l t " t o i m i , sapeleiUa Ja dekreeteillä. 1
P i e n i Suomi, Ruotsista erotettu
maakunta, n y t Suomen s u u r i r u h t i n a s ­kunta,
e l i omassa rauhassaan. Ruot­sista
eroaminen o l i k u i t e n k i n m e r k i n ­nyt
paljon: Olihan valtioUisestl t a ­pahtunut
muutos. M a a o l i n y t sisäi­sesti
itsenäinen, v a i k k a sitä h a l h t s i k ln
,sama r u h t i n a s k u i n Venäjää. Tämä
v a l t i o l l i n e n muutos varmasti osaltaan
v a i k u t t i sen l i i k k e e n syntymisen suö-malaisuusllikkeen
«eli lennomanian,
j o n k a pyrkimyksenä oU suomenkielen
saattaminen sille kuuluvaan asemaan.
M u t t a o n selvää, että maassa, jossa
kansalle jo kieleltäänkin vieras y h ­teiskuntaluokka
vuosisataisin perin­t
e in painoi suomalaisen kansan v a l ­tansa
alle, j a j o s s a mustatakklnen t i ­l
a n o m i s t a j a - , pappis- j a v i r k a m i e s v a l -
t a ei voinut; sietää kansallistakaan ase­maansa
millään t a v a l l a horjutettavan
maassa, j o t a jo vuosisata aikaisemmin
p i i kuvattu "virkamiesten luvattuna
maana", syntyi auttomaton r i s t i r i i ta
h a l l i t s e v a n ruotsinkielisen luokan j a
suomalaisuusliikkeen välillä. Ja on
selvää, ettei suomalaiskansallinen l i i ke
kansallisesta perusolemuksestaan h u o -
Ihnatta. t a i oikeastaan juuri siitä J o h ­tuen,
yomut olla pj^kimättä myösldn
y h t e i s k u n n a l l i s i i n parannuksiin. Suo­messa
eli 1848-vallankumous omassa
sarkatakkisessa muodossaan. '
Eräs puoli vuoden 1850 kielisään-'
nöksessä o n ehkä mielenkintolsin:
Millä t a v a l l a ' h a l l i t s e v a ruotsinkielinen
yläluokkamme v a i k u t t i tuon hetkeksi
suomenkielen jokseenkin täysin h a l l i t ­sevan
dekreetin syntyyn?
1850 kielisäännöksen aikoina toimi
Suomen kenraalikuvernöörinä r u h t i ­nas
A . S . M e n s h l k p v . M e n s h i k o v i n k e r ­r
o t a a n suhtautuneen ensin suopeam­m
i n fennomaniseen liikkeeseen. Hän
tajui reaalipoliittisesti ,että tsaristisel­le
vallalle o l i e d u l l i s t a saada puolel­leen
k a n s a n valtaosan peruspyrkimyk­siä
a j a y a n l i i k k e e n myötätunto. M u t t a
hänen mielipiteensä muuttui j a s u o ­men
s i l l p i s in j y r k k i i n k i e l e l l i s i in vas­takohtaisuuksiin
perustuvan j o n k i n ­l
a i s en " h a j o i t a j a h a l U t s e ' - p o i : t l i k an
edut tajusi paremmin vasta hänen
seuraajansa.
M e n s h i k o y i n suhtautuminen suPma-laisuusllikkeeseen
j a kiellsääiir.ö.i s y n ­n
y n kotimaisen perustan on h i s t o r i a n ­k
i r j o i t u s selittänyt yksltyiskchtaisestl.
Erikoisesti mainitaan Menshlkovin
neuvonantajien neljä kotimaisen ylä-luoUoimme
edustajaa: senaatin t a ­lousosaston
varapuheenjohtaja, sala-heuvos
L . G . V . H a a r t m a n , hänen k a k ­s
i lankoaan. V i i p t u i n läänin kuver­nööri
r . K o t h e n j a V i i p u r i n " h o v i o i ­keuden
presidentti G . C. Mannerheim,
j o n k a neuvonantajakykyihin l u o t e t t i in
erikoisen suuresti, sekä senaatin t a ­lousosaston
jäsen O. y . K l i n c h k o w -
Ström. (Vrjö Nurmio kuva, hänen a i ­kaisemmin
esitellyssä kirjassa ^^Tais-t
e lu suomen kielen asemasta 1800-Iu-'
v u n puollvälissä'% h e r k u l l i s en yksitjris-kohtaisesti
tämän nelihaaraisen n e u -
sivistykselllsesti eristetjm. taricoin s u l ­jetun
haUitsiJa-asemansa. Ja t a ta
pelkoa lisäsi k i i h k e i m p i e n fennomaa-nien,
vieläpä S n e l m a n n i n itsensäkin,
esittämä vaatimus. että'naotslnkielisen
yläluokan o l i s i sulauduttava s i i o m a l a i -
seen kansanheimoon. Mutta r n m u i s ­t
e t t a v a : Topeliusltln oU tsittänyt f e n -
nomanisena p h J e 1 m a n j u l i s t u k s e n a :
" Y k s i kansa, y k s i maa. yksi k i e l i ".
T u s k i n p a kuitenkaan' yksmomaan
A r m f e l t i l l e : "Mitä a n h e r r a Räty. t ä ­mä
k u u l i u s a .nimi o n o l l u t luettavana
k a i k i s s a lehdissä muuta k u i n P i e t a r i s ­s
a k a r a n n u t pää-JnopporatU, j o k a on
y i m n u t V h p u r i n katuojissa, m u t t a on
kääntänyt •Wilhelm T e l lm sutmeksi
luulkikseni kenenkään vielä t a r k a s U -
matta, minkälaista tämän koulupojan
suomi o n . Eklöf, j c o k a meteorologinen
suomenkielinen tutkimus p i t i .säätä­män
Tiede Seuran a k t i o i h i n , saman­l
a i n e n irstas sällj.jonka kanssa täällä
fennomaanien k i e l e l l i n en ohjelma olLsi
pystynytherättämään s e l l a i s t a v i h a a i ^ ^ i ^ ^ ^ i i ä t t ä ^ ^ v a ä n ^ i d e l i k u -
lopuksi eivät viitsineet seurustella edes
räätäht j a s u u t a r i t , minkä takia hä­nen
o l i pakko muuttaa P o n i n . Mete­orologinen
tutkimus, j o k a oli k i r j o i ­t
e t tu suomen kielellä, todisti korkean
h e r r a n mielestä k i r j o i t t a j an " i r s t a a k ­si
sälliksi", j e n k a takia s e n ^ i i i n t a r ­v
i t t i i n äirje P i e t a r i i n.
O n selvinnyt-, e t ^ k o t i m a i s t en byro­k
r a a t t i e n kirjeissä bn s u u r i n piirteto
täydellisenä lausuttu Jo ennen kieli-sänhön
antamista tämän asetuksen
teksti. Moneen-iJtteeseen o n v a k u u ­tettu,
k i u n k a varsinaisen "rahvaan"
ei ole sopivaa saa^a lukea edes u l k o ­maan
uutisia. K u i n k a pahasti saat-vastustajissaan.
Joka t a r v i t t i i n k i e l i ­säännön
synnyttämiseen. J a t u s k i n p a
t s a r i s t i n en vältä tunsi erikoisempaa
mielenkiintoa' ryhtyä m e l k e i n täydel­l
i s en kahlitsemisen tielle v a i n suojel­lakseen
r u o t s i n k i e l i s en yläluokan k l e -
lletuoikeuksia. OUhah tsaristisella
v a l l a l l e ruotsinkieli jokseenkin yhtä
vieras k u i n suomenkielikin. Hyökkä­yksen
pohja o l i k i n toinen!
: S n e l l m a n o l i esittänyt myöskin y h ­t
e i s k u n n a l l i s i a palja.stuksia, vaatinut
y h t e i s k u n n a l l i s i a Uudistuksia, kajon­nut
^yrokratlaian. ar.vcstellut r u o t s i n ­kielisen
v i r k a m i e s k i i n n a n toimintoja.
Jä n i i n l i i t t y i n i i h i n neuvonantökir-j
e i s i i n . j o i t a Suomesta lähetettiin P i e ­t
a r i i n k a h d e n l a i n e n i s k u fennpmaniaa
vastaan: M a n n e r h e im s e l i t t i kirjees­sään
ministerivältiosihteeri Armfelr
t i l l e pitävänsä vaarallisena, että alem­p
i i n yhteiskuntaluokkiin kuuluvat
pääsisivät kansoittamaan "sitä alu­etta,
j o n k a h y v i n järjestetyssä valtios­sa
var.sinaisesti pitäisi o l l a varattuna
ylemmiUe l u o k i l l e joiden piirissä sivisr
tyneiden vanhempien istuttamaan .sy­vemmän
moraalin täytyy olla poh­jana
j u l k i s i i n tehtäviin tarvittavaan
todelliseen kelpoisuiiteen", v. H a a r t ­man
puolestaan selittää Menshikoville
f e n i i o m a h i a n yhteenkuuluvaisuutta y -
leiseuropalaisiin v a 1 lahkumousoppei-h
i h j a y l i o p i s t on rehtori Lagtis selittää
A r m f e l t i l l e pelaavansa sitä " i n h o i t ­t
a v an demokratian despotismia" ja
"kauheata t e r r o r i a " , jonka täytyy t u l ­l
a tolkuttoman j a järjettömän fenno-m
a n i a n hedelmäksi":
K i l i n k a - k o p m t l l i s t a . ' Mistä me t a -
{»ammekaan tämän ieOO-luvuhall^^^
.puojen yliopiston rehtorin? K u k a on
k u u l l u t k a a n puhuttavan " i n h b i t t a v an
demokratian despotismista" meidän
aikanamme. S i l l o i n k o u r a l l i n e n byro­kraatteja,
istuivat ne s i t t en senaatissa,
maakartanossaan t a i y l i o p i s t on t u o l i l ­l
a . Nyt o m a n aikamme ' ' b y r o k r a a t i t ",
oman aikamme kalickeutuneet k a n s a n ­demokratian
vihaajat. Vuodet" ovat
kuluneet, sanontatapa j a määritelmät
ovat ehkä vaihtuneet. S i l l o i n " h y v i n
järjestetty valtio" demoloratian vas­takohtana,
nyt "länsimainen demo­k
r a t i a " , "länsimaiset perinteet", " y k ­sinäinen
vapaus" t a i m u i t a keksittyjä
sanoja tämän ajan todellisen demok­r
a t i a n vastakohtana.
J a mikä kuvaavinta. Mannerheun
v a l i t t a a A r m f e l t i l l e , v a l i t t a a Menshi-k
o v i l l e k i n , ajan "kommunistista hen­keä",'
tasaarvoisuuspyrkimyksiä, joiden
horjuttavaa vaikutusta y h t e i s k u n n a l ­leen
pelkää 1848 j u l k a i s t i i n K o m m u ­n
i s t i n e n M a n i f e s t i , seuraavana viion-n
a kummittelee aave Suomen byro­k
r a a t t i e n päässä. K a u h e h i t a s i l k k i p y ­t
y i l l e o h kommunismi s i l l o i n n i i n k u in
n y t k i n . K u i n k a meidän porvaiistom-me
nimittikään niitä, j o i t a se eniten
v i h a a : kommunisteiksi — kpmrnunis-m
i a o n kaikessa, mikä vetää l u k i n ­seittejä
alas. J a p a h u i n i m i , mikä
S n e l l m a n n l l l e a n n e t t i i n o l i : kommu­n
i s t i . '
K u i n k a , s u o m a l a i s k t r j a i l i j o i t a v i h a -
taankaan, Mannerheim kirjoittaa
vltukseen, jos se s a a tietää, että jos­s
a i n Euroopassa kansa saattaa itse v a ­l
i t a h a l l i t s i j a n s a , t a i vielä pahempaa,
heittää tämän pellolle. J a V u p u r i n
läänin kuvernööri V. K o t h e n joutuu
raivoonsa j a S a u n a a n käsitelles.sä Itä­s
u o m e n lahjoitusmaatalonpoikien sie­tämätöntä
asemaa. " E i talonpojille
p o l i i t t i s i a • h o u r e i t a luulotelluista o i ­keuksista
Ja h i i i i edespäin", o n kuver­nöörin
kanta.
Mitä k i r j a l l i s u u t t a kansa tarvitsee?
K i r k o n oppia noudattavat k i r j o i t u k ­set
ovat kansalle" suorastaan välttä­mättömiä.
J a ehkä taloudellista tie­toa
: perunanviljelystä, suonkuivausta,
pellonhoitoa. J a n i i n saatiin maa­hamme
a i k a . j o l l o i n raamattu, p o s t i l la
j a v i r s i k i r j a muodostivat kirjallisuus
den perustan, kulmakivet j a m e l k e in
koko rakennuksenkin. Kielisäännöstä
l i e v e n n e t t i in sitten 1850r-luvulla, . v i ­r
a l l i s e s t i se p e r u u t e t t i in v. 1860.
Yhtä Ja toista
Työväenjärjestöjen edustajat jVaiter Havvrelenko, Rolland Peim» I
j a J a c k E e i m e r tarkastusmatkalla t u l v a n peittänm.sä U i n n i p e g i n ^ 1
fcaopungissa. ^ • '
on
antanut arkistolle
kaaran
A r p i n , Ont. — K o s k a Vapauden
p a l s t o i l l a ei o le näkynyt m o n i i n vuo­s
i i n mitä-an Sisulasta n i i n k i r j o i t an
nyt täältä vähän.
Täällä e i o l e k a an enää paljon suo­m
a l a i s i a asuJckaita j a s u u r i n csa suo­m
a l a i s i s t a ön v a n h a n k a a r t i n väkeä.
J o t k a yksi toisensa jälkeen joutuvat
muuttamaan pois "suureen tuntemat­tomaan".,
Viimeksi s i i r t y i tällä t a v a i .
l a pois keskuudestamme Kassu S e l i n.
Hän kuoU pitkänäperjantaina Cochr
r a n e n sairaalasas pitkällisen h e i k k p u -
d e n uuvuttamana. S e l i n oli kuolles­s
a a n 72 vuoden ikäinen:
T a l v i o l i täällä tavallista kylmempi.
L u n t a oli enemmän k u i n mitä olem­me
näillä seuduin koskaan ennen
nähneet j a kesän tulo näyttää olevan
h y v i n hidasta. Tätä kirjoitettaessa
toukok. 16 pnä o n vielä nmsaasti l u n ­t
a purojen r a n t a m i l l a j a metsässä.
J o t k u t y-ittävät täällä farmata
m u t t a e i sekään homma ole t u o t t a ­vaa
sillä k e r m a n k i n h i n t a a l a s k e t t i in
v i i m e kuussa kuudella sentillä rasvar
paunaa kohden.
. Metsätyöalalla sanotaan olevan.vä­hän
vilkastumisen merkkejä.
Tällä perukala ei ole m u u t a yhteis­t
o i m i n t a a kuin sivuteiden korjaami­nen.
Maakimtahallitus maksaa siitä
puolet j a farmarit toisen puolen.
Edellisinä yucsina k o r j a t t i i n v a i n y h ­tä
tietä suomalälsteii alueella mutta
viime vuonna korjattiin, väliän k a i k ­k
i a teitä. Siinäkin hommassa ilmenea
runsaasti yksilöp3?yteitä, j o k a o n s y n ­nyttänyt
r i i t a a jä e p l s o p u a . O l i s i t o i ­vottavaa,
että keskuudessamme v a l l i t ­s
i s i parempi yhteisymmärrys. Sitä t o i ­voo
a i n a k i n — E e v a n poika.
— V . 1949 loppuun mennessä n o in
830,000 paria silmälasia o l i a n n e t tu
ulos B r i t a n n i a n kansallisen terveys­p
a l v e l u n kautta.
• V i i m e viikon lopulla sai C a n a d an
Suomalainen Arkisto Toronton Y r i ­tykseltä
arvokkaan asiakirjakälrön.
jossa c l i s e u r a n perustavan kokouk­sen
Pöytäkirja, sen ensimmäiset sään­nöt,
lukuisten yuoiien toimintakertö.
mukset sekä j o i t a k i n u r h e i l u l i i t t oa
k o i k e v i a a s i a k i r j o j a k i n , j o i s t a k a i k i s ­t
a arkistokomitea lausim vilpittömät
kiitokset Toronton Y r i t y k s e l l e . :
K o s k a Y r i t y k s e n perustamisesta on
esitetty kaksi e r i l a i s t a tietoa, lienee
tässä yhteydessä tarpeellista todeta,
että " T o r o n t o n Suomalaisen Sosialis-t
i l i i t on Voimistelu- j a Urheilusem-a
Y r i t y s " perustettiin " m a a l i s k u u n 15
päivänä 1906 talossa no. 246 R i c h m o nd
St.. W . " v a r r e l l a . Perustavassa koko­uksessa
oli " c s a n o t t a n e i t a . n o i n 12
henkilöä."
" K o k o u k s e n avasi valmistavan t o i -
mikurman puolesta • h r a Stenman . . .
Hän v a l i t t i i n myös puhetta johta­maan.
Pöytäkirjaa tekemään vajit-t
i i n Walter H e i k k i n e n . . . S i t t e n k u n
o l t i i n yksimielisiä seuran tärpeallisuu-desta"
luki W a l t e r H e i k k i n e n " L i i t on
valitseman -valmistavan toimikunnan
l a a t i m a n sääntöehdotuksen", j o k a s i ­sältyy
kokonaisuudessaan perustavan
kokouksen toiseen pykälään. • ; '
käsittivät' k a i k ­k
i a a n 13 pykälää j a jiäätettiin jättää
edellämainitun l i i t o n lopullisesti vah­vistettaviksi
koska seura toimi sen
alaosastona j a a i n o a s t a a n l i i t o n jäse­net
olivat kelvolliset seuran jäsenyy­teen.-,
•
Väliaikiaseen j o h t o k u n t a a n " t u l i -
vat valituiksi hrat Karenius,, LehtP,
Ahlbom, Nikander j a O^kar H e i k k i ­n
e n , " ' ..
H u h t i k . 15 pnä pidetyssä seuran
johtokunnan kokouksessa " v a l i t t i in
seuran v i r k a i l i j a t Puheenjohtajaksi
t u l i H . K a r e n i u s , varapuheenjohtajak­si
K. Lehto, rahastonhoitajaksi K .
Ahlbom, kalustonhoitajaksi E . N i k a n ­der
j a k i r j u r i k s i Oskar H e i k k i n e n.
H u h t i k . 22 pnä pidetyssä seuran k o ­kouksessa
" v a l i t t i i n voimisteluseuran
j o h t a j a kesäharjoituskaudeksi, joksi
hyväksyttiiri H^ K a r e n i u s ,
Samassa kokouksessa "päätettiin
vuokrata Pekstfömin p i h a u r h e i l u l i a r -
joituksiä varten, jonka vuokra o n ,
k u i n . ostaa kaksi kuormaa santaa."
H a r j p i t u s i l l o i k s i hyväksyttiin t i i s t a l -
j a torstai-Ulat.
Toukok. 5 pnä pidetyssä kokoukses­sa
"hyväksyttiin väliaikainen johto­k
u n t a v a k i t u i s e k s i " j a n i i n o l i saatu
käyntiin "Canadan suomalaisten t o ­dennäköisesti
ensimmäinen v.- Jä u . -
seura. '
Saman vuoden jouluk: 9 pnä p i d e ­tyssä
ensimmäisessä vuosikokouksessa
L A S T E N SUUSTA...
, Eräs isä muisti, että tyttärensä
tymäpäivä lähestyy ja päätti kjr
tämän tyttöystävältä mikä olisi uiä
le sopiva syntymäpäivälaliiaka.
vattuaan tytön kadulla Iiän
" S a l l y , mikä olisi mieluinen lahia
vuotiaalle tytölle?"
"9-vuotias poika", oli vastaus.
PUUSULTA TUNTUC
S o k e a n a o l l e s s a a n runoilija
m e n i n a i m i s i i n j a s a i oikean oi]
s i n e u k o k s e e n . B u c k i n g h a m i n h a t t li
kehaisi r u n o i l i j a l l e naista sanoen l i
r U u s u k . s i .
— E n o s a a s.inoa, minkä vana
hän o n , v i r k k o i M i l t o n , mutta ehiä; |
hän o n r u u s u , koska joka päivä tc
J i e n p i i k i t.
SYNTYMÄPÄIVÄ
Eräänä i l t a n a m u i S t i v a t M a r k
New Yorkissa asuvat ystävät, eri
k i r j a i l i j a n syntymäpäiväi j a päätä
lähettää . hänelle onnittelukin
M u t t a kun h e e i v ä t tienneet,
m a a i l m a n kolkalla h ä n silloin
k e l i panivat he osoitteeksi: " lö
T w a i n , Jumala ties. missä." Maa
mah v i i k o n kuluttua saivat onnitUa
j a t / ^taliq^sta vastauksen, jossa d
v a i n kaksi sanaa: "Hän tiesL" -
HYVÄ FILOSOFm
Eräs henkilö l a u s u i kerran itoest
lynsä Fontenelle sen johdosU,
tällä ollut ketään vihamiestä. E
kysyi tältä:
— Millä keinoin olette saanut tni
ihmeen aikaan?
— Kahdella puheenparrella, joa
a i n a ovat kielelläni vastasi F o n t ad
— Ne o v a t : " K a i k k i on .mahdollisJ
j a "koko maailman ö n oikeassa.'
"päätettiin, ettei jatketa .Yritj]
toimintaa toistaiseksi sen syyn
den, ettei ole s o p i v a a huonetta ha.-je
tuksiä varten." Tämän jällceea
seuraava pöytäkirjassa oleva pöjS
k i r j a eloki 29 p ä i v ä l t ä 1907. j "
päätettiin alkaa seuran toiminta 3
delleeh heti. Seuran p u h e a : ' -
j a k s i v a l i t t i i n E . Löppönen, mf
U)mo Mustonen, rahastonhoit
Heino, kalustoiihci ta j a k s i Sainia
varapuheenjohtajaksi Wlitanea '
meinen pöytäkirja, j o k a on kirjo:
saapuneeseen kirjaan, on päivättj
säk. 12 pnä 1910.
K a i k k i arkistolle tarkoitetut;
tykset o n tehtävä osoitteella: :
C a n a d i a n Arhives, Bö.^ 354, ;
Ont.
Arkistokömitean puolesta: H.
arkistonhoitaja.
Välttäkäämme suurin onnettomuus
Canadassa on s a t t u n u t a i v a n äsket­täin
useita sellaisia onnettomuuksia,
j o t k a ovat järkyttänieet ihinaisten mie­liä
j a k o k o k a a s a n niyötätuntp o n o l ­lut
oimettcmuuksista kärsineiden i h ­misten
puolella.
Ensimmäinen suurin o l i Quebecissä
olevan R i m o u s k i n p a l o . Tässä t u h p a -
lossa paloi neljättäsataa rakennusta
j a n o i n 2300 ihmistä Joutui asunnot­t
o m i k s i . Tuhpalossa menetetyn omai-
.suuden on arvioitu olevan noin
$20,000.000.
H e t i pian tämän Jälkeen paloi
Quebecissä olevassa Cabanon kaup­palassa
toistasataa asuinrakennusta
Ja noin 1.500 ihmistä Joutui koditto­maksi.
Ttilipalon aiheuttama vahin­ko
o n a r v i o i t u $10.000.(W0.
T u l e n aiheuttama tuho näissä k a h ­dessa
edellisessä paikassa supistuu
pieneksi s i i h e n tuhoon mitä tulvavesi
o n aiheuttanut Winjilpegissä J a koko
R e d R i v e r i n laaksossa. Ihndsiä c n
J o i ^ i i t t u evakuoimaan satakrmtatu-h
a t t a J a omaisuuksien tuho uskotaan
Jo olevan yli ^lOOjtMXUOOO. Sanoma-vonantajakunnaa
suhdetta kieIi^uSin> lehtltietojeii peztuteella VtHua^
sen ympäristö o n k u i n sotatilassa. T a ­loudellinen
elämä o n Joutunut pois
normaaliselta radalta. Laajoilla
a l o i l l a ei voida suorittaa kylvöjä j a
näinollen voidaan todeta, että tulvas­t
a , vaikka sen p a h i n vaara o l i s i k in
p i a n ohitse.'tulee aiheutumaan paljon
enemmän taloudellista vahinkoa t u l ­va-
alueen ihihisille kuin mitä tällä
hetkellä o n arvft^tiil
K u n nämä suiuet onnettomuudet
kohtasivat suurta väestöryhmää, n i in
myötätuntoa v a k u u t e t t i i n k a i k i l t a tar
h o i l t a . Työläisten myötätunto o n o l ­lut
ehdottomasti vilpitöntä. K a i k i s sa
ylläolevassa kolmessa paikassa ovat
työläiset uurastaneet kaikkensa tuhon
rajoittamiseksi. Winnipegissä, kuten
uutistiedolssa sanotaan, ovat työväen­järjestöt
erikoisella uhrautuvaisuu­d
e l l a k a i k i n tavoin taistelleet tulvaa
vastaan j a auttaneet tulvasta kärsi­mään
joutuneita. Työväenjäriestöjen
t a h o l t a j o etukäteen v a r o i t e t t i in t u l ­vavaarasta,
m u t t a . n i i d e n t a h o l t a , i o i l.
la oli v a l t a a Ja r a h a S käytettävänä,
e l kallistettu korvaa näille varcUus-huudoUlc.
. T ä l l ä hetkellä maamme k a p i t a l i s t i ­nen
suurlehdistö esiintyy k i l v a n hätä­t
i l a a n joutuneiden ihmisten auttaja­na.
Ottakaa -vaikka mikä maamme
suurin päivälehti käteerme, n i i n niissä
etusivula komeilee mitä ne ovat teh­neet
onnettoinuuteen jöutimeiden i h ­m
i s t e n eteen.
' K a p i t a l i s t i s e n lehdistön vaikutteet
ovat selvät. Niiden takana o n a i na
dcllarinälkä. Onnettomuuksiin Joutu­neiden
ihmisten auttamisella yrite­tään
saada enemmän l u k i j o i t a j a
enemmän dollareita.
K u n K i i n a n k a n s a o n Joutunut j a t ­kuvasti
t u h o i s i e n t u l v i en u h r e i k s i , j o i ­h
i n t u l v i i n R e d R i v e r i n laakson n y ­k
y i n e n tulva on l a s t en leikkiä, n i in
niistä t u s k i n m a h i i t a a n . Imperialistit
ovat heittäneet bUjoonia dollareita
C h i a n g K a i - s h e k i n sotarahastoon ja
riemuiten on kerrottu k u i n k a muka
k o m n ^ n l s m i hävitetään K i i n a s t a.
K u n tästä e i k u i t e n k a a n tullut m i ­tään,
n i i n porvarilöidet ovat olleet
kovasU murheellisia. Mutta sitten
äkkiä näiden lehtien palstoilla rie­muiten
J u l k a i s t a a n u u t i s i a , että s u u -
nälänhätä leviää maassa. Siis k i i n a -
ret tulvat uhkaavat BLiinan kansaa ja
l a s i i l l e . varsinki». k u n he eivät pitä­neet
C h i a n g Kal-sfiekistä j a i m p e r i a ­listeista,
r u k o i l l a a n k a i k e n l a i s i a o n ­nettomuuksia.
Tämä osoittaa v a in
sen. että t a v a l l i s en kansan, i n h i m i l l i.
set kärsimykset eivät l i i k u t a k a p i t a l i s ­teja.
Jotka döllarihimossaan näyttele­vät
hyväntekijän osaa.
M u t t a C a n a d a n Sumsan edessä, e l l ei
sitä kyetä • t o r j u m a a n , on 0^
p a l j on suurempi v a a r a . 1 ^
Oli sota. R i m o u s k i n , Cafaancnjai
R i v e r i n laakson cnneitomuudi:
mitättömiä atomisodan aiheutta
tuhoon. Y k s i atomipommi v o i a i
t a a t a l o u d e U i s c s t i p a l j o n suures
tuhon k u i n nämä kolme enne'
t a yhteensä j a i h m i s h e n k i en
t u l i s i olemaan kauhistuttava.
Jos k e r r a n t o d e l l a tahdotaan-onnettcmuuksia
yleensä, niia
vato näitä s u h t e e i l b e n piena c
tomuuksia? Miksi ei niiden
j o t k a tekopyhinä ilmaisevat ^
tuntonsa o n n e t t o m u u k s i i n jffi^
ihmisiä kohtaan, h a l u t a v a l t u »j
mlsotaa. kaikkein suurinta os--
muutta mitä ei v i e l ä k o s k a ^ ^
semmin ole tullut ^^^^'l^
Se johtuu siitä, e u ä a s e t e n » -:
W a l l Streetin r a h a r u h t i n a a t^
sodan kautta yhä enemmän r ^
s i a pohjattoman ahc^utea^^^-
tämiseksi.
K a l k k i e n ihmisten vel.oia^
auttaa Rtoouskissa. C a t e^
Whmepegissä o n n e t i o m u u^
n e i t a ihmisiä. J a ty5wki c n ^
nyt sitoa parhaansa kerskuen
tä. M u t t a samalla k u n me a h ­naissa
onnettomuuksissa »
n i i n meidän tulee muistaa.^
ihlsota uhkaa vieläiin f
t u h o l l a , ellei sitä iSf^i^
S i k s i Jokainen t a i s t e l u a n ^ ^ ^ j
n d s t a j i a vastaan p e l e t t . ^ f
keila tarmollamme.