Vapaus, April 21, 1949

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 21 p., — Thursday, April 21
mm
m
mmi'
mm.
Mm
s i i li
tiili
mmk:
«rA.iPii.iiSi
lUBEBTT) — Indetiendait Labor
On»D of Fbmidx CsuuUaiia. E>»
TUepbanci: BatfneM Otfto» M M .
1Mltwtai Office 4-CMi. f^^^t—
tidOBlied m>v. etu m?. Anttunized
M seoosd clasi mall by tbe Post
Qtftee Department, Ottawa. Pub-l
i ä » d thrice weekly: T u e s d a y s .
TfamiMlays and Satordaya by Vapaus
PobUsblDg Cosmtany Ltd., at 100-103
Gm St W^ Sodbury. O t ^ Canada.
Trenslatlon free of cbaise.
U L A U B H I N N A T :
CTanadaua: 1 vk. 6>00 « kk. 3.25
S.kk. 2X0
VhdysTaDalna: 1 vk. 7i)0^6 kk. 3.80
Saamessa: I vk. 7.50 6 kk. 4^
»P^liilillSlila: .
Maalina
__Kuten toisessa paikkaa lehteämme julkaistavasta tiedonannosta
ilmenee, Parisissa eilen kokoontunut maailman rauhankongressi on
ehkä historian s;uurin rauhankokous, mikä yhdistää noin 300 miljoonaa
ihmistä taistelussa elämän puolesta sotaa vastaan.
Tämän räuhankongressin on kutsunut koolle Wroclawssa viime
vuonna kokoontunut intellektuaalien maailmankongressi rauhan puo­lesta.
Vaikka rauhan asiaa pelkäävien sotaisten valtiomiesten tohnesta
Oli pantu kaikenlaisia esteitä nyt Parisissa^kokoontuvaan raubankon-gressiin
osallistuvien-tielle, niin alustavat tiedot viittaavat kuitenkin
siihen, että edustajia on kaikilta ilmansuunnilta. Erikoisen mielen­kiintoista
on todeta, että maailman räuhankongressin edustajien jou-'
kossa on työläisten ja farmarien järjestöjen lisäksi myös suuri määrä
o{>pineita.
; Vaikka soidanlietsojat yrittävätkin leimata tämän räuhankongres­sin
"kommunistikokoukseksi", tosiasia kuitenkin on, että kommunis­tien
lisäksi on miljoonia sosialidemokraatteja, liberaaleja, pasifisteja ja
niuita, jotka vihaavat sotaa ja rakastavat elämää ja löytävät niinmuo­doin
sodan uhatessa yhtymäkohdan taistelussa rauhan puolesta. Olisi
stjiurta naiviutta ja lapsellista herkkäuskoisuutta olettaa, että Pärisin
rauhankongressi, mihin nsallistuvat kaikkipn yllämainittujen voimien
edustajat, tulee pääsemään .sataprosenttiseen yhteisymmärrykseen kai­kissa
asioissa. Eri puolilta maailmaa tulevien edustajien välillä on
mpnienlaisia raja-aitoja, kuten kielieroavaisuudet ja erilaiset traditiot
siejlcä,melko paljon toisistaan erilaiset yhteiskunnalliset asemat ja kai­ken
lisäksi ennakkoluulot ja tietämättömyydestä johtuvat epäilyt.
^iHlaisia suurpulmia ei voida kädenkäänteessä poistaa ja ne voivat
hyvinkin viedä oman osansa Parisinkin rauhankongressissa. Mutta
pääkysymyksessä, rauhan asiassa, voidaan saavuttaa täydellinen yhte­näisyys
ja se on ratkaiseva tekijä. Jos näin tulee tapahtumaan, kuten
on toivottavaa, riiin silloin Parisin rauhankongressi tekee suuren palve­luksen
mobilisoidessaan ihmiskunnan parhaat voimat taisteluun elämän
puolesta sotaa vastaan.
• * • • . • •
' Canadan edustajat osallistuvat myös Parisin rauhankongressiin
ja meidän edustajistomme etumiehenä on tri James <3. Endicptt, jdia
on juuri suorittanut kansallisen puhuja- ja järjestäjämatkan Canadan
väliaikaisen rauhanneuvoston hyväksi. Sivumennen mainiten voidaan
todeta, että tri Endicottin puhujamatka onnistui suurenmoisesti ja
suorastaan yli kaikkien odotusten.
l Parisin räuhankongressin jälkeen pidetään Torontossa toukok.
fy~~7~8 pnä Canadan kansallinen rauhankongressi johon odotetaan ja
tuleekin hyvin laaja edustajisto Canadan rauhanrintaman kaikilta
sektoreilta. Se on toinen tärkeä tilaisuus, jonka valmistelua ja kehi­tystä
kannattaa hyvin tarkasti seurata. Eikä seuraaminen yksinään
ole riittävä, sillä maanmiehemme voivat unioissa, osuusliikkeissään ja
k|ilttuurijärjestöissään huolehtia vaatimattomalla tavallaan siitä, että
hp itse saavat edustajansa tähän tärkeään rauhankongressiin.
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
T ä n i ä n täyttää Sbintulassa B.C.
mrs. Bland» Pakkala 70 vuotta. Päi­vän
sankari on iebtlemme tilaaja Ja
S J : n osaston Jäsen. Onnittelemme!
Viime tiistaina t ä y t t i Anttt PUkäoen
Stei>stonessa O n t 60 vuotta. Pit­känen
on vankka työväenliikkeen
mies. Yhdymme onnitteluihin!
Huomenna, perjantaina t ä y t t ä ä On­ni
Sikala Rou3missa 9ue. j a Viinö
Mäki Keneaultissa Que. 50 vuotta
Toivotamme päivän sankareille onnea
Ja pitkää ikää!
|pCCF:nkin jäsenet paktia vastaan
; Lehtemme uutisosastolla julkaistaan tänään erikoisen tärkeä uu-tistietoBritisli
Columbian CCF: n maakuntajaoston konventionista.
< Siitä uutistiedosta ilmenee, että CCF:n maakuntajärjestön jäse-njstöä
edustanut konventioni tuomitsi huomattavalla äänten enemmis-töllg.
Pohjois-Atlantiii paktin, mutta puolueen oikeistojohto ilmoitti
käenkin, että huolimatta siitä mitä jäsenjoukot haluavat, se tukee
"N^l Streetin sotaohjelmaa. Jäsenistön edustajisto päätti 54 äänellä
4 ^ ä n t ä vastaan hyljätä Atlantin paktin kannatuksen mutta €CF:n
^ n maakuntajohtaja Harold VVinch ja CCF:n kansallinen sihteeri
Uävid Lewis viittasivat kintaalla jäsenjoukköjen demokraattisesti il-n^
emaan rauhantahtoon ja julistivat, että liberaali- ja konservatiivl-
PlS^^een hännillä he osallistuvat Atlantin paktin tukemiseen! Tässä
^'S^^a näyte näiden canadälaisten oikeistososdemijohtajien "demo­kraattisesta
sosialismista", mistä he tapaavat kerskua!
• MuttaCCF:n BC:n maakuntajaoston konventionin päätös Atlan­tin
paktia vastaan osoittaa kerran uudelleen, että Canadan työväen­luokan
sydän on terve. Herrat Pat Conroy, Mosher ja kumppanit voi­vat
Financial Postin ja sen toimeksiantajien iloksi väliaikaisesti hajoit­ta
unionistien rivejä. Herrat Coldvvell, Winch, Lewis ja kumppanit
voivat väliaikaisesti käyttää väärin sitä luottamusta, mitä he työväen­luokan
puolueen johtajina nauttivat. Mutta syvällä työläisten, farma­rien
ja keskiluokkalaisten sydämissä sykkii turmeltumaton edistyksen
sydän^mikä vastustamattomalla voimalla työntää pinnalle sitä mikä
Oli arvokasta, hyvää ja eteenpäin pyrkivää.
Erikoisen rohkaisevaa on nykyvaiheessa todeta se, että BCin
progressiiviset CCF:n jäsenet eivät ole yksinään. Tosiasia nimittäin
on, että koko länsi-Canadan CCF on ohjelmakysymysten vuoksi ja­kaantunut
kahdeksi leiriksi. Manitoban, Saskatchewanin, Albertan ja
British Columbian maakuntajärjestöissä on nyt CCF:n jäsenten kes­ken
käynnissä julkinen väittely Marshallin avun ja Atlantin paktin
johdosta. Mainittakoon vain se tunnettu tosiasia, että Manitoban
lainlaatijakunnan ccf:läiset jäsenet Berry Richards, joka vastustaa
Atlantin paktia. ja mr. Swailes, joka kannattaa Wall Streetin sotapoli­tiikka,
ovat radiopuheissa ja muissa julkisissa tilaisuuksissa \'äitelleet
näistä tämän hetken peruskysymyksistä.
[ Canadan kansa on syvästi huolissaan nykyisestä sotahysterian
lietsomisesta. Säällä kansanjoukkojen riveissä on lähtemätön epäily
siitä, että Atlantin paktin tarkoitus ei olekaan suojella maailman rau­haa,
vaan estää demokratian ja sosialismin kehitys, ei vain Euroopassa
ja siirtomaissa, vaan myös Englannissa ja Canadassa. Väestön sydä­messä
kristalloituu käsitys, että .\tlantin pakti on avoin sodanjulistus
demokratiaa ja sosialistista edistystä vastaan kaikkialla maailmassa,
muta ennenkaikkea juuri Canadassa. Ja mitä enemmän tämä käsitys­kanta
kansanjoukkojen keskuudessa saa jalansijaa, sitä voimakkaam­maksi
nousee myös CCFrn jäsenjoukköjen "kapinallisuus" oikeisto-johtajiensa
petoksellista sotapolitiikkaa vastaan.
YLEISÖN
KIRJEITÄ
TiHä O U M O M inlkalfUaa jUltSn Itirjeiti Ja n«
riit ediuu*at UtloilUjaio ndelipitcili. Kirjeet
pitäisi rajoitu*, jdk mabdoIUiia, 200 aanaaa. Tähia
oaaatoon lähetetljrili khjeiti ei palaolcU.
VAHAS ITSEKRITIIKKIX '
Hfeille, Jotka olemme vastuunalaisia
Järjestötehtävissä, Vapauden levitys-ryntäyksen
epäonnistuminen, mikäli
on kysymys uusien tilausten hankin­taosuuden
täyttämisestä, on vakava
varoitus siitä, että emme vieläkään
osaa oikealla tavalla lähestyä n.s. toi­sin
ajattelevia maanmiehiämme.
Toinen vakava heikkous, ainakin
tällä paikkalnmnalla on se, e t t ä levi-tystyön
teko ei tullutkaan Joukkotyök­si,
vaan se Jäi Joidenkin harvojen yksi­löiden
tehtäväksi.
Nämä Ja mahdollisesti muut esiin-tulevat
opetukset on pidettävä visusti
mielessä seuraavia kampanjoita jär­jestettäessä.
— J . N . , Toronto.
"Vihfahousu" esi­tetään
Timminsissä
ensi sunnuntaina
TJarnilns. — Näytelmien esittämi-seen
nähden on t ä ä l l ä ollut verrali
t a in hiljaista kulimeen talven aika­na
sillä olemme nähneet vain i>e'rin
harvoja suomenkielisiä näytelmiä. Nyt
meillä o n kuitenkin tilaisuus siihen­kin,
koska meidän näyttelijämme ovat
harjoitelleet esityskuntoon kokoillan
huvinäytelmän. Jossa on kolme osaa.
Sen nimi on "Vihtahousu" j a Jo n i ­mestäkin
päättäen sen pitäisi olla
kiinnostavan näytelmän.
S i t ä sopii tulla katsomaan niin
läheltä kum kaukaakin. Näytelmään
John Campbell:
Espaojan kansan vastarinta kasvaa
Seuraava on «ffmhinilfijäa keftoBtes Eqtanjan kannn taistehista F m -
eon hallitiMia vastaaa. Canpbdl ULvi i A e t t ä i n Eqiaiijassa ja hän kertoo
havatnnoMaan Ja vaikatelmfstaaB sleitt. Tämä artikkeli osoMtaa, minkä­laista
faaimfn etelinnakkeea Jotatojaa, Ftoancoa, t ä n i a mantereen taaa-tnmakselllset
yrittävät vetää YKin riveihin.
Mitä muut ftB^pvat
Lentolippu Amerikkaan
Suomen rahalla
Bielsinki. — (SS) — Suomalaisen-
U n p i t ä i s i joskus päästä xilkonlaille,
^. ,:m^ valuutta on tiukassa. Hah-
;4ottavana uutisena yastaanotettanee
' ä k ^ se skandinavisen lentoyhtiön S-
.Ä8:n edustajain. Johtaja Pehr Back-en
ja. liikennepäällikkö Johannes N i e l -
•S edustajille antama tie-
' to, ^että. markoJlla saattaa Ixmastaa
' / l e n t o l i p u n aina valtameren taakse.
( S u o m e n Pankki tietei&in pitää
jrleistapauksissa kiinni matkavaluut-a^
Hi':-;'-.':.-;.:, • > . : . . . . ..
toja koskevista määräyksistään, mut­ta
SAS on nyt päässyt sen kanssa
sopimukseen, jonka pohjalta yhtiö voi
esimerkiksi Amerikkaan lentävän l i i ­kemiehen
rouvalle, stipendiaatille t ai
muussa yhteiskimnallisesti hyödylli­sessä
tai suotavassa tarkoituksessa u l ­komaille
pyrltivälle suomalaiselle myy­dä
lentolipun Suomen rahassa. Kan­sainvälisten
yhteyksiemme kannalta
t ä t ä on pidettävä varsin tervetulleena
huojennuksena.
S A S . n lentoyhteydet ovat suuria­kin
vaatimuksia iTydyttä-i^^ Euroop­palaisten
yhteyksien lisäksi, jotka
T A U T I N E N K I N "OIKEUS"
AIEILLii TAITAA OLLA
. . . Me tiedämme kaiken tämän ja
maailman kaikki tummaihoiset tietä­vät
sen^ Valkoihoisten rotu voi, jos
se niin tahtoo, verottaa itsensä köy­hyyteen
j a aseistaa itsensä itsemurhaa
varten, mutta ihmiskunnan suiui
enemmisttf marssii eteenpäin j a (val­koihoisten)
yli vapauteen j a itsehal­lintaan
. . ."*
T r i W. E . B . Dubols New Yorkissa
pitämässään puheessa.
• • •
ENSIMMÄINEN OIKEUS
Elämän ensimmäisenä oikeutena on
oikeiis elää. Elää kimnes vanha pää
painuu alas j a luonto l ä h e t t ä ä sen v i i ­meiseen
pitkään uneen.
Jos kiskaistaan nuorena elämästä,
se on epäluonnollinen jajcatala ko­kemus
. . .
Sotasanat eivät ole filosofiaa, ei­vätkä
ne ole Järjen sanoja; ne ovat
paviaaniaplnaln ääntelyä. — Irlanti­lainen
näytelmäkirjailija Sean 0'Ca-sey.
• • •
VOITTAJALLE K U U L UU
SAALIS — SANOTAAN
Berlinissä oleva norjalainen katseli
kun saksalainen oli hakemassa vii­kottaista
lelpäannostaan Ja huomaut­ti
vaatlmattonAsti: "Norjassa me em­me
saa noin paljoa."
Saksalainen raivostui: "Miten sinä
voit verrata teidän tilannetta mei­hin?"
hän karjui. "Kuka hävisi so­dan!"
— New York Times.
• * •
D A L S K 0 6 I A VOIDAAN
AUTTAA
Emie Dalskog on vankilassa. H ä n
on siellä siksi kun h ä n ei pettänyt
jäsenistönsä luottamusta. Hän on
sieUä siksi kun hän kieltäytyi louk­kaamasta
lupaustaan "lakkorahaston
suojaamiseksi".
J a hän on siellä siksi kun IWA:n
vh-kailljat katsoivat että kapitalisti­sessa
oikeuslaitoksessa on edullisempi
p ä ä t t ä ä työläisten lakkorahastosta,
sillä he luottavat enemmän oikeuden
päätökseen kuin työläisiin . . .
Kuinka kauan Ernle on vankilassa
j a hänen saavutuksensa työläistensä
puolesta riippuvat huomattavassa
määrässä siltä mitä metsätyölälset te­kevät,
tukevatko he h ä n t ä vai tuke­vatko
he Alsburyä. joka yrittää saa­da
tämän rahaiston kuukausimäärik­si
sidotuksi kalliiseen oikeuskuuluste-luun
. . .
Sadat metsätyölälset tuntevat E r -
nlen ja p i t ä v ä t hänestä. Hän on elin-kautensa
taistellut heidän puolestaan
Nyt on aika ottaa kanta hänen puo­lestaan,
taistella niiden .periaatteiden
puolesta. Joiden johdosta h ä n on nyt
vankilassa. Toimikaa, ja toimikaa
nopeasti, sillä jokainen viivytys mer­kitsee
Emielle yhtä lisäpäivää van­kilassa.
^
J a kysykää itseltänne: Olisiko Ste­wart
Alsburylla, joka yritti murskata
Iron Rlverln pikettlUnjan, olisiko
George MitchellUlä tai Red Fadlingil-lä
rohkeutta ottaa s i t ä kantaa, minkä
Ernle omaksui? — Union Woodwork-er,
Vancouver, B . C.
osallistuu seUaisiakin henkilöltä, j o i ­t
a el ole ennen nähty täällä näyttä­mön
palkeilla. Uskomme näiden uu­sien
tulokkaiden esimtymisen miellyt­tävän
katsojia kun se e s i t e t ä än C S J :n
haalllla täällä ensi sumnmtaina tk.
24 pnä, alkaen klo 8 illala. Toivomme
silloin qtiäkevämme haalin täynnä kan-saa,
viimeistä tilaa myöten.
Sitten meillä on vielä tulossa t o i
nenkin tilaisuus t ä m ä n kevään aikana
sillä kuoromme. Joka. on koko talven
ajan säännöUisesti harjoitellut, on
p ä ä t t ä n y t Järjestää kevätkonsertin. Se
pidetään , t ä ä l l ä Timminsissä touko­kuun
e päivänä. Silloin meillä on
tilaisuus kuulla ja n ä h d ä mitä kuo­romme
on talven mittaan saanut a i ­kaan.
Saapukaa silloin joukolla t ä ­hänkin
tilaisuuteen. Kevätterveisin
M . K .
Kartasena, Espanja. — Eqianjan
työtätekevän kansan viha Icasvaa p ä i ­vä
päivältä s i t ä jalmaa komentoa vas­taan.
Jonka fasistikenraali Franco on
sälyttänyt heidän päälleen. Sitä ei
tosin huomaa ensinäkemältä, sillä se
on n i i n hjrvin peitetty. Sen täjrtyy-kln
olla peitetty, sillä kaikkialla Es­panjassa,
jokaisen kaupui^in ja
kauppalan kaduilla, jokaisessa kyläs­sä
Ja joka paikassa näkee sotilasjouk­koja
aseineen pitämässä silmällä sor­rettuja
ihmisiä Ja kuunt^massa mi­t
ä he puhuvat.
Mutta kaikista varokeinoista, huo­limatta
fasistisen armeijan kaikesta
julmuudesta, ihmisten mielissä riehuu
viha. Harvolfi näkee yksinäistä so­tilasta,
he ovat aina ryhmissä, kul­kien
pöyhkeinä päät pystyssä aivan
kuin Hitler Ja Mussolini opettivat f a ­sistinsa
kulkemaan. Niillä meistä.
Jotka näimme Hitlerin j a MussoHniti
armeijain sotilaita, e i ole valkea olla
huomaamatta samoja merkkejä E s ­panjassa.
Täällä Kartagenassa, ehkä parem­min
kuin muualla Espanjassa, näkee
fasismin ilettävyyden, sillä t ä m ä van­ha
maurien iiseita satoja vuosia sit­ten
rakentama kaupmiki on F r a i K on
laivaston Välimeren asemakohta. T u l ­lessa
kaupunkiin mereltä päin, näkee
korkeilla kaupunkia ympäröivillä vuo­rilla
vanhoja, kummallisia mamien
rakentamia limioituksia. Joita Franco
käyttää nyt sotilasvankiloina. Joissa
viruvat ne vapauden Ja ihmisyyden
kannattajat, jotka taistelivat häntä
vastaan. Olot näissä vankiloissa ovat
kurjat, miden tietojen mukaan, j o i ­ta
on vuotanut paksujen vankilain
muurien läpi Kartagenan väestön
korviin, vangit, vaikka he kärsivät
kaikista kauheuksista mitä fasistit
saattavat suinkin keksiä, eivät vielä­kään
ole menettäneet uskoaan siihen,
e t t ä Espanja on vielä jonain p ä i v iä
vapaa:
P E L K O J A N X L KX
Kulkiessani tässä gamlsonikaupun-gissa
n ä i n rääsylhln puettuja vanhoja,
useimmatkin jo yli 60-vuotiaita naisia,
jotka yrittivät myydä arpalipptija
saadakseen vähän ruokaa. Nämä
vanhat Ihmiset sanovat, e t t ä he p i t ä ­vät
Francosta. He sanovat tämän
nälän aiheuttamalla heikolla äänellä.
He kertovat n ä i n jonkin aikaa kimnes
-Jltuomaavat; ettei' heidän puhuttele­mansa
henkilö ole Francon ystävä,
ettei h ä n ole fasistinen ittkkija, vaan
e t t ä h ä n on ulkomaalainen, joka v i ­haa
Francoa j a fasismia, mutta rakas­taa
Espanjan kansaa, joka haluaa
kallaan työläisen täytyy ostaa sään­nöstelyn
alaista ruokaa, kuten mus­taa
l e i l i ä , joka maksaa 2 pesetaa
kappale. Perunat maksavat 5 pese­taa
kilo (2 paunaa) j a l i h a , josta on
tullut kokonaan ylellisyystavaraa työ­läisille,
maksaa 30 pesetaa — siis kol­men
päivän palkan — kilo. Jo n ä i ­den
kolmen perusruokalajin (istaml-nen
muiden v ä l t t ä m ä t t ^ n i e n ruoka­tarpeiden
lisäksi vie työläisen palkan,
eikä se aina riitäkään. "BSkn. saa tus­kin
vaatteita päälleen, vaan h ä n e n bn
pidettävä niikkavierua pukua vuosi'
kausia.
• »
VASTARINTA K A S V AA
Mutta t ä s t ä toivottumuudesta huoll-
- matta työtätekevä kansa on sällsmjrt
10 vuotta j a tolvönsäde näkyy Jo ho­risontissa.
T ^ y m ä t t ö m y y s muuttuu
ifaikkiaiift fasismin rautakoron alla
elävän kansan keskuudessa vastarin­naksi.
Maanalainen liike kasvaa päi­vä
päivältä kaikkialla Espanjassa.
Sankarillisten Galidan sissien joka­päiväiset
menestykset, ovat saaneet
aikaan paljon hUolta Francon halli­tuksessa.
UGT (Espanjan'Yleinen Työväen-liitto)
järjestää paitiaillaan työläisiä
kaikkialla Espanjassa vapunpäivän
yleislakkoon. UOT on valmistanut
Ihmisten kanssa puhellessa tulee o l ­l
a hyvin varovainen. Missä hyvänsä
h e i t ä puhutteleekin, vilkuilevat he a -
llnomaan ympärilleen päästäkseen sel-viUe,
ettei kukaan pidä heitä silmällä.
He eivät luota keneenkään. Mies,
joka kiillottaa katukahvilassa kahvia
juovan asiakkaan kenkiä, saattaa olla
hallituksen urkkija, joka kuuntelee
ulottuvat Istanbuliin, Teheraniin ja
^airoon Idässä. yhUöllä on yhdeksän
Viikottaista lentovuoroa Pohjols-Ame-xlkkaan
ja kaksi viikottaista vuoroa
Etelä-Amerikkaan: Ero o n tieten­k
i n kihiteSssä yhteydessä SAS:n
kanssa, mutta sitfipaitsi SAS:lla on
oma edustuksensa Helsingissä.
— Kiinalaisten kelloissa viisarit py­syvät
palkoinaan ja taulu kiertää.
Ernie Dalskog sai
luottamuslauseen
ed. kokoukselta
Vancouver. — Suomen ruotsalainen
Ernle Dalskog, joka on parhaillaan
Oakallan vankilassa sen johdosta, et­t
ä hän on kieltäytynyt luovuttamas­ta
British Columbian puutavaratyö-lälsten
keräämän lakkorahaston v a ­roja
($130.000) olkeudeUe, sai tääUä
pidetyssä Woodworkers' Industrial
Union of Canadan ensimmäisessä
sääntömääräisessä edustajakokoukses­sa
luottamuslauseen k im hänet nimi­tettiin
ilman vastustavaa ehdokast^,
Union ensimmäisen varapresidentin
ehdokkaaksi Ja yleisäänestyksellä suo­ritettavia
vaaleja varten. Samalla
tavalla nimitettiin tulevia vaaleja var^
ten muiksi ehdokkaiksi seuraavat: ^
Presidentiksi Harold Pritchett, toi-seksi
varapresidentiksi Hjalmar Ber­ggren,
kolmanneksi varapresidentiksi
Jack Peace, neljännetesi varapresiden­tiksi
Marlow Ramlo j a sihteeri-rahas­tonhoitajaksi
Jack Forbes, Kaikki
ehdokkaat, paitsi Peace j a Ramlo, 1 takaisin Francon siltä riistämän va-ovat
mainituissa viroissa uhion pe- pauden.
Tustavassa kokouksessa toimitetun
vaalin perusteella siihen saakka kun­nes
toimitetaan ylelsäänestys.
Mr. Dalskog antoi muutama tunti
vangitsemisensa jälkeen lausuimon,
jossa h ä n totesi e t t ä kyseessä ole­vat
$130.000__ Qvat-hänen_halluBsaan
koskemattomana j a ehdotti, e t t ä va­rojen
luovuttamista varten perustet­taisiin
TWA:n ja WHJC:n jäsenistä
muodostettu komitea, joka toimisi
Korkeimman oikeuden nimittämän
erotuomarin johdolla ja laatisi suun­nitelman
kysymyksessä olevien "varo­jen
jakamisesta kahden union kesken,
niiden todellisen jäsenmäärän perus­teella.
Hän sanoo, e t t ä rahat on an­nettava
työläisille, jotka ovat ne ke­ränneet
ja ehdotti siitä syystä edellä­mainittua
jakotapaa.
Arkistolle saapunut
lisää lahjoituksia
Canadan Suomalaisten Arkisto cn
saanut kolmen viime päivän kuluessa
useita lahjoituksia j a avustuksia ko­koelmiinsa,
etupäässä kirjallisuutta.
Mrs. Ellen Saari lähetti Sudburys-ta
tiistaina, saman päivän lehdessä
ollen pyynnön johdosta e r i t t ä i n hsrvin
säilyneen kappaleen Aku Päiviön ym.
"Murrosajan lauluja".
Mrs. licmpi Peterson lähetti K i v i ­koskelta
viisi julkaisua, joista yksi
oli kerrassaan uusi ilmiö arkistoom­me
ja toinen oli hyvässä kunnossa
säilynyt Vapauden Soihtu n vuodelta
1920.
S. Erkkilä lähetti Intolasta kuusi
kirjasta, jotka olivat kaikki oikein
hyvin säilsmeitä. Yksi niistä oli sel­lainen,
jota ei ollut entuudestaan ar­kistossamme
Ja muut olivat hyvän
kuntonsa vuoksi tervetulleet kaksois­kappaleeksi.
Häneltä saimme myös­kin
yhden "Metsätyöläisen" numeron,
jota ei ollut entuudestaan arkistos­samme.
H. Lappalainen lähetti stepstones-ta,
Ont. valokuvan todistukseksi i n -
tolalalsten musikaalisista harrastuk­sista
ViUe Airolan johdolla.
Arkisto kiittää kaikkia lahjoitta­jia
lähetyksistään.
Canadan Suomalaisten Arkisto, H .
Sula, arkistonhoitaja.
kirjoituspaperia. Tämän takia eivät
vahdit vanginneet paperia kuljettaa
y r i t t ä n e i t ä lastaajia, sillä eihän mies­t
ä voida vangita siksi, että h ä n kir­joittaa
sukulaisiileen.
K A R K A A M I S IA
TTnrir^prpinpn Kartagenan merisoti-l
a l t t c » keskuudessa on nykyään hyvm
laajamittaista. Nämä miehet otetaan
etupäässä pak(dla palvelukseen -rap-nikkokaupungeista.
K i m he astuVat
palvelukseen, pitää faeidän käydä l ä ­pi
ankara kolmen kuukauden harjoi­tus
ennenkuin heidät m ä ä r ä t ä ä n l a i ­voille.
Monet sairastuvat pahasti an­karien
harjoitusten Ja saamansa koh-telim
takia, etmenkuin kolmen kuu­kauden
harjoitusaika on ohi. Laivas­tossa
nämä nuorukaiset oppivat pian
tietämään, kuinka Julnuia fasismi voi
olla j a he kyllästyvät siihen. He nä-
J e u i e Landihg, BC. — TääUä^
couverin saaren länsirannalla
sateet ole t ä n ä kevännä olleet [
Tuuli usein tekee haittaa tukkien J
kevät-pian ,että loistava Francon lai-« tajille. Sen takia on joutunut
Toronton naisilla
kuukausikokous
tk. 25 päivänä
Toronto. — Täkäläisen
kerhoa kokous pidetään
taina, tJk- 25 pnä keUo 8 il _
haalilla. Pitäkääpä naiset
mielessänne j a tulkaa oiktin i
r e l l a joukolla kokookseen.
knolemme m.m. tov. Ellen
n i n raportin Ottawan m a t k i ­en
varmaan kaikkia
asia. — H , J .
BC:n metsäyhtiö
lupaa mutta ei
sanaansa
mitä asiakkaansa puhuu kerjäläisten
kanssa.
SUURI TYÖTTÖMYYS
Kaupungissa on paljon työttömiä.
Melkeha puoli työtätekevästä väestös­t
ä on työtönnä Ja heille, jotka ovat
työssä, maksetaan orjapalkkoja. Kes­kinkertaisen
työläisen palkka on 8-12
pesetaa päivässä. Dollarin mustan
pörssin kurssin mukaan tämä palkka
on noin 30—50 senttiä, "railä p a l -
t ä t ä lakkoa Jo kauan ja kaikki on
suuimiteltu. Viimeinkin Espanjan
kansa, joka vuosikausia o n oUut Fran­con
rautakoron alla, alkaa nyt ravis­tella
Itseään vapaaksi.
Joltain kuukausia sitten suoritetuis­sa
valhevaaleissa pysyi hoin 40 pro­senttia-
väestöstä poissa äänestyspai­koilta
huolimatta:hallituksen Julkai­semista
ukaaseista ankarista rangais­tuksista
kaildUe sellaislUe, jotka Jät­tävät
äänestysoikeutensa käyttämättä.
Fasistit liettyivät. Kansa tiesi, että
vaali olivat vain tekopeliä, vain fasis­tisten
halUtsljahi järjestämä texiuipu,
jolla saatiin useammille opportmiis-teille
tilaisuus kiskoa enemmän rik­kauksia
orjuutetim kansan hiestä.
Tämän tekopelln Ja monia multa
tapauksia on paljastanut Espanjan ta­savaltalaisten
radio, mikä toimii
Ranskassa. Nämä faslsmivastaiset r a ­diolähetykset
tulevat joka viikko yhä
tehokkaammiksi. Espanjassa olevat
tasavaltalaiset ottavat radiolähetykset
vastaan j a levittävät n i i s t ä tietoja sei-*
laisille ihmisiUei JoiUa ei ole radiota.
P A P E l t l ÖN LUVATONTA
Minä näin erään huvittavan ta­pauksen,
joka osoittaa kuinka paljon
fasistit pelkäävät maanalaista toimin­taa.
Tämä tapahtui satamassa erääl­l
ä laivalla. Kaikki lalvanlastaajat
joutuvat falanglstlen perinpohjaisen
tarkastuksen alaisiksi. Heidät tarkas­tettiin
kirJaimeUIsestä päästä varpai­s
i i n saakka. Eräät. lastaajat olivat
löytäneet laivasta kirjoituspaperia ja
työstä i p t i e s s ä ä n alkoivat viedä löy­tönsä
mukanaan. Mutta vahdit. Joi­den
tehtävänä on vahtia kaikkien las-taajien
liikkeitä Ja smrittaa tarkas­tus
heissä työajan päätyttyä, eivät
sallineet lastaajien viedä paperia pois
laivasta. K t m kysyin vahdeilta, mik­si
ei lastaajien sallittu viedä vanhaa
paperia mukanaan, vastasivat he, et­t
ä paperi mahdollisesti joutuisi % s a -
valtalaisten käsiin j a n ä m ä käyttäisi­vät
sitä lentolehtisten painamiseen.
vahdit olivat mahdollisesti oikeas­sa.
Mutta voi oUa, e t t ä lastaajat olisi­vat
käyttäneet paperia kirjoittaakseen
omaisilleen, sinä he eivät ansaitse n i in
paljon, e t t ä voisivat ostaa ruokaa Ja
vasto, josta he ovat lukeneet sanoma­lehdistä,
onkin vain silmää pettävä
laitos, sellainen, jonka tarkoituksena
ön tehdä heistä Juhnureita Ja riistää
h e i l t ä säädyllisen nuoruuden.
Maanalaisen liikkeen lentokirjaset
j a -lehtiset löytävät tiensä laivaston
kasarmeihin Kartagenassa, vieläpä
laivoillekin. Tämä aiheuttaa paljon
paniikkia laivastoupseereissä. Tällai­nen
kirjallisuus on sitä, minkä fasis-tiupseerit
haluavat viimeislmmäksl le­viävän
merisotilaltten keskuudessa ja
siksi he tekevätkin kaiken voitavansa
estääkseen näin vaarallisen kirjalli­suuden
joutumasta merimiesten k ä ­siin,
koska tämä kirjallisuus puhuu
totta.
TUNNUSLAUSEITA
Fasistisia viranomaisia vaivaa vielä
se, Inm Uidulla piirrettyjä tuimuksla
ilmaantuu ölshi kaupimkien talojen
seiniin. Nämä tunnuslauseet osoit­tavat
fasisteille, e t t ä maanalaisen l i i k ­keen
työntekijöitä on kaikkialla. Heil­t
ä on kaikkialla, mutta fasistit eivät
tiedä missä.
Kartagenan talojen seinillä näkee
vieläkin jos katsoo oikein tarkasti, t a ­savaltalaisten
tunnuslauseita, vaikka
falangistit y r i t t ä v ä t aina hangata nii­t
ä pois niiden ilmaaimuttua. Näiden
tunnuslauseiden Joukossa on seuraa­via:
^'Eläköön Espanjan tasavalta!"
"Alas fasismi!" "Kuolema Francolle,
eläköön kansanrintama!" "Eläköön
U G T ! "
Kevättanssit pidetään
Montrealissa tk. 23 pnä
MontreaL Koska taas kohta ol-r
laan siinä vuodenajassa, että pääs­t
ä ä n luonnonhelmaan nauttimaan ke­s
ä n Ihanuudesta j a uida mullkoimaan,
kalastelemaan ym., niin C S J : n pai-icalllnen.
osasto ottaa toiminnassaan
kesäloman. Mutta kuitenkin ennen
s i t ä on vielä yhdet tanssit Ja ne on
tk. 23 p n ä klo 9 i l l a l l a alkaen entisessä
paikassa 926 Atwater Ave.
Kuten sanottu nämä ovat viimeiset
varsinaiset talvikauden tanssit joten
muistakaa saapua runsain joukoin
silloin tansselhta. Soitosta huolehtii
sama oricesteri kuin ennenkin j a lat­t
i a on ainakin yhtä liukas kuin viime
kerrallJ&in. Siis tervetuloa. — Oka.
Canada on menettänyt
ulkomaiset markkinat
sanoo asiantuntija
Toronto. — Canadan vientikauppa
on '^vaarallisessa tilassa" Ja Canadan
"kalkki mtmat ovat-yhdessä korissa",
sanoi Canadan vientikauppayhdistyk-sen
toimiiman johtaja J . A. Marsh
t ä ä l l ä maanantaina.
naan olemaan pois työstä.
' Täällä on päiväpalkkatyoliäai
sellaisia, jotka tekevät urakka"
Tk. 1 p : s t ä alkaen luvattiin
se yUmääTäinen dollari päivälle,
sovittiin jo v. 1947 ja joka on i
palkaksöpimuksessa. Se maksett^
viime vuoima. Nyt se luvattiin, i '
ta samalla huononnettiin mittaa i
paljon, e t t ä tämän dollarin saanöii
loppujen lopuksi merkitse miti
T ä s t ä syystä ovat union
Iljat teroittaneet meidän niieliloia
e t t ä urakkatyö olisi poistettava ji
sitä meidän kaikkien tulisi nnft
vakavasti harkitsemaan ja keskusj,
lemaan kaikilla kämpillä. Näin a
saisimme selville kaikkien mielipi!«
j a voisimme evästää edustajamme ai
mukaisesti tulevia työehtoneuvottei
j a silmällä pitäen. — Logger.
Jänkki-imperialistien
"maareformi" Koreassa
Pjensjanff. (STT-Tass) — Pienti-jelijäin
yhä kasvavan tyytymättömjr.
den johdosta amerikkalaisten miehi
tämän Etelä-Korean viranomaisten o
ollut pakko ottaa harkittavaksea
maareformi. Nykyään suutilaDisei
omistavat 63 prosenttia kaikista TJ.
jelyskelpolsista maista. Pienviljö
jäin, jotka vuokraavat suurtilallisiia
maita, on suoritettava niistä vuobu
50—70 prosenttia jokaisesta sadai
Viranomaisten nyt laatima lakiehd».
tus "maareformista" merkitsee to
tenkin vain nykyisen tilanteen vah*
tamlsta tai pikemminkin pienvil]*
j ä i n alistamista varsinaiseen maacT"
jUuteen. Luovutetusta maasta «Ei
maksettava kymmenenä vuotena SUH-tilallisille
38 pros. sadosta ja liäJd
veroa kolmekymmentä prosenttia.
Beduinit surmasivat
6 juutalaista
Tel Aviv. — Israelilaiset sotlM
etsivät Kuolleen meren eteläpuolet
beduinien vaatteisiin puettuja henS-löitä,
jpidn sanotaan murhanneeni
juutalaista siviilihenkilöä ja haaToi>
taneen -viittä.
Yhdysvallat ostaa nyt 54 prosed-tia
Canadan viennistä ja sen llsäö
noin 20 prosenttia aiheutuu Marshall-suunnitelman
ostoista. "Canada a
menet» markkinoitaan — se on.joB
menettänyt, seurauksena nykyisesi
dollari- ja pimtatilanteesta", sanoi m-
Marsh. Hän sanoi Cariäöän kotimais­ten
markkinain olevan hyvässä tilasä
j a väitti, e t t ä kotimaisten markkinaa
suhteen ei ole havaittavissa mitääa
laskusuuntaa.
PÄIVÄN PAKINA
Poliittiset vuodekumppanit
UUUSI T U L I T I K K U K E K S I T TY
Belgrad. — Jugoslavialainen insi­nööri
on keksinyt tulitikun, joka On
noin n e l j ä n tuuman mittainen j a j o l ­la
saa 100 kertaa ottaa tulta. Näitä
uusia tulit&kuja on myytävänä tou­kokuun
ensimmäisestä päivästä läh­tien.
Canadassa e l e t ä ä n vaalien kynnyk­sellä
j a ihmiset j n l t t ä v ä t arvailla m i l ­loin
liittovaltion vaalit p i d e t ä ä n . L l -
heraalipuolueen johtaja on jo vaa-limatkalla
lännellä. Hän on p ä n t ä n ­nyt
kuiilljoittensa päihin miksi on
v ä l t t ä m ä t ö n t ä äänestää liheraallpuo.
luetta vaaleissa. Hänen valttinsa on
se. e t t ä koska liberaalit saavat enem­mistön,
niin siksi on paras antaa Ä ä ­net
niille. Jos h ä n esittäisi todella­k
i n demfokraatUsta menettelytapaa
tulevissa liittoparlamentin vaaleissa,
nito hänen olisi pitänyt sanoa, e t tä
punnitkaa kunkin puolueen politiik­kaa
käytännössä j a äänestäkää sitä
puoluetta mikä 09 kunkin äänestä­j
ä n etuja parhaiten ajanUt, n i i n se
olisi ollut reilua puhetta. Näin hän
el ole tehnyt, mutta lupaiiksia on sitä
runsaammin h ä n e n huuliltaan vuota­nut.
Tarkoituksemme ei ollut piihua l i i t ­toparlamentin
vaaleista. T^dymme
vain toteamaan, e t t ä maamme poliit­tisella
rintamana n ä i n vaalien edel­l
ä on havaittavana vilkastumista.
Kesän läheslTessä eri Järjestöt v a i.
mistuvat teiätoimlntaci varten. € » -
J : n osastot eri puolilla maata valmis­tuvat
kesäjuhlien järjestämiseen ja
6CAI7L:n nuoret kuumeisesti 10. l i i t ­tojuhlien
pitoon. 2 ^ pidetään Snd-buryssa
beinäl j a eiokimn vaihteessa
j » etukäteen voidaan taata niiden
mnodostuvan «tmrimmiksi knhi yh-detkfian
aikaisemmat.
Olemme nryffsM" bayainneet. että
6oonon on j ä r j e s t e t ty laulujuhla ja
sen yhteyteen «riiiäkölslä neuvotte-hikökbuksia.
Meillä ei luonnollisesti
ole m i t ä ä n sitä vastaan jos Ihmiset
harrastavat laulua j a soittoa. Iföiden
taidelajien harrastaminen on kult­tuurielämän
kaimalta hyvin suotavaa.
Mutta Soon laulujuhlaan kiintyy
huomiomme eräästä toisesta syystä.
Siihen osaliistuvlen ryhmien kökomi-pano
poliittiselta kaimalta katsottuna
on perin kirjava, Kuitei&in tämän
juhlan järjestäo^Lseilä on r ä i k e ä po­l
i i t t i n en tarkoitus.
SikäU kuin t ä h ä n asti Julkaistuista
tiedoista voi p ä ä t t ä ä , n i i n siihen osal­listuu
eri suomiseuroja Ja kirkkoseura­kuntiin
kuuluvia ryhmiä. Kuten
yleensä on tunnettua n ä i h i n seuroihin
j a kirkkokuntiin kuuluvat ihmiset ovat
alha vieroksimeet kaikenlaista edis­tysmielistä
liikettä j a ^ t t ä h i U n työ­väenliike
on heille ollut suoranainen
kauhistus. Heidät voidaan poliitti­sesti
p i t ä ä konservatiiveina.
Näihin kom«iyatiryeihhi liittyy C a ­nadan
Su<»nBJainen Kansanvallan
Liitto, icigBi k e i ä m u kannattavansa
CCF, kuultunatta kuitenkaan siihen.
Vallan sopiva poliittinen vuodekump-panl!
Mutta ei kahta ihmm k<dmea. Soon
Ja Fort Arthurin iww:]äiset johtejat
ovat Imvasti touhuissaan kysymykses.
sS olevan juhlan valmistamisessa. Tie­tysti
mwin taholta «pIHrtMn ettei
heidän '^(ddcatafstehijärfestSIIään''
ole mitään tdcemlstä mainitun Jidi-l
ä n kanssa. Niin siltä taholta on ai­kaisemminkin
väitetty. Kuitenkin I -
WW:n Ja sen kaimatuslilton johta­vat
jäsenet touhuavat juhlan Järjes­tämiseksi
yhteistoiminnassa toisten
ryhmien kanssa.
Tällaisiin puitteisiin rakentuu näi­den
kolmen yhteistoiminta tällä het­kellä.
Mutta on olemassa eräitä viitteitä
siitä, ettei t ä m ä yhteistoiminnan muo­to
ole kuitenkaan niin sopusointui­nen
kuin päältä päin luulisi. Se
ilmeni Fort Arthiuissa samojen ryh­mien
järjestäihässä laulujuhlassa.
Yhdellä puhujalavalla esiintyi taan­tumuksellisten
kanssa Industrialistln
toimittaja mrs. Vitikalne. Hän tie­tysti
höysti puheensa vasemmisto-fraaseilla.
Jotka, saivat eräät pata-taantumukselllset
raivoihinsa. Luon-mdlisesti
konservatiiveja kai^iistutti
pieninkin viittaus työveänliikkeeseen.
Tämä aiheutti IWW:n kannattajien
keskuudessa keskustelua, jonka yhtey.
dessä eräät ke^usteluun osallistujat
Umaiisivat tyytymättömyyttä tällaista
yhteistoimintaa vastaan. Tämä to­distaa
ettei harmonia näiden ryhmien
teskuudessa ole niinkään loistavaa.
K u n seuraa Toronton Vapaata Sa­naa
niin Jolloinkin siinä pn erinäisten
kysymysten suhteen näkynyt ilmene­v
ä n erimielisysrttä sen Ja Canadan
Suoinalalsten Kansanvallan Liiton
johtajfen kesken. Jos tutkii C S K L :n
antamia julisteita j a vetoomuksia n i in
ne ovat ristiriidassa Vapaan Sanan
toimituddrjoltusten poliittisen sisäl.
lön kanssa. Vapaan Sanan kanta on
viime vuosina ^htt äärimmäisen taan-tumukselUsta
kun taas C£KL;n ju-listaksis^
a tm ilmennyt joissakin ta-pauksissa
myötämielinen suuntaus
tySväeäiikettä kohtaan.
Kuinka ritten (m mahdollista, että
nnlden kolmen xjtmiän keskoi on
yhteistoiminta mahdollista ? KuJiH
on selitettävä se, e t t ä k u n Canada
edistysmieliset järjestöt, kuteh CS-J
: n osastot j a e r ä ä t osuusliikkeet O T -
esittäneet erinäisissä kysymyfesä
yhteistoimintaa, hiin ne ovat jääaö
vastauksetta taikka sitten o n asetats
jyrkästi yhteistoimintaa vstaan. Poi
keuksena mainittakoon kuitenkin Ca­nadan
Suomiapu, 'josta eristäj-twi*
vain muutamat äärimmäisen oikeL^s
ryhmät.
Näiden kolmen r y h m ä n yhteistoi­minta
eri rhuodoissa on tähdätty Ca­nadan
suomalaisten edistysmielia
järjestöjä vastaan. Me emme ers^"
k ä ä n ihmettele sitä jos suomalaisi
patataantumukselliset vihaavat «Ö*
tysmielisiä järjestöjä, jotka laistdenJ
rauhan, demokraattisten oikeuksS
j a työväen taloudellisten etujen pie­lestä.
Sitä suurempi ihmety'Kseffi3
on se kun IWW:läiset, jotka san^n:
tuomitsevansa kaikki sodat ja
levänsä työväen elinoikeuksien ?**
lesta, yhtyvät sellaisen r y h m ä n iasi-sa
yhteistoimintaan, jotka ktiuiir*
sodan kannattajiin j a työväenliiidKO
vihollisiin. Meistä tuntuu myösö
perin kummalliselta, että CSKU
Johto, joka vakuuttaa k a n n a t t a r s E»
C C P : n politiikkaa, liittoutuu koBse-vatiivien
kanssa yhteistoimintaai
K u n taantumukselliset suomal^^
järjestävät j ä r e ä ä tykistöään aseffl^
pommittaakseen Canadan edistys^
lisiin järjestöihin kuuluvia työSis*
n i i n eikö todellakm ole h ä p ^ D i i i
e t t ä t ä m ä n tykistön takana
myöskhx ihmisiä, jotka väittävät is^-
luvansa työväenliikkeen piiriin?
ka kauan tällainen yhteisttffflö*
jatkuu, sen n ä y t t ä ä tulevaisuus. 3 ^
t a on syytä udcoa, ettei täUainc»!*'
teistoiminta voi ikuisesti
t ä ainakin toivovat edi
suomalaiset. — jPott.