1950-01-17-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' • u ^ ' ^ L.i: ' ' ^ ' M '^1 V ""'"^ '^V'''^V^ V ^ - ' : ^ i ' ^ l y ' ^ , ' n y , , , , , ,,,,,,, , , , , , , i ^
mettu.saarj
sanojaan,)
lEsaan j;
olleita::
m:
»vat il
'Nais
a,^että.hea
USA:n ranaiKSOTartioston toimesta on kehitetty erikoiset
kellukeet helikopteriin, jolla voi laskea veteen,
suomaalle, lomeen taikita jäälle. Näillä keveillä kel-iukkeUla
voidaan laskentaa j a nousta vaikka merellä
olisi joko tyyni taikka ankara myrsky^
keisarinca;
• oU.av(Rii.|
'taja^.Jähei
et,, että
an, häa
lOTisaaniat
penmtaa-;
lavana £10,
iniatuölista:
ioneeksi,4
'in paljasta,
les kasvoili
i sanara mi.
mtan ja E^
ugoslaviän
okoontuu
:aistelläl<$een
iile vuorille jälleen
san parhaita ihmisiä
kavaltaiia vastaai
Alerb Meeting ,
There wai be an Alert's general
ineeting at Työn Puisto aftcr the ski
meet next Sunday. The ski mect wiU
begini at 1 o'clock so i f you c a n t get
there i n time for it, though we hope
yöu do, please attend the meeting
afterwards as there are so:tto very
important matters to discuss.
Bemember, Sunday, aftemoon at
Työn Puisto! — A Boostcr.
Sodan jälkeen käsitti Jugoslavian
ansa alkavan sosialismin rakentamien
ja tarttui suurella, innolla työhön.
:uitenlnn mitä edemmäs on menty,
itä pareminin on huomattu, että h a l -
tus ei olekaan kansan asialla.
Jugoslavian taloudellinen tilanne on
yt valkeampi kuin toisen maailman-
,:dan alkaessa ja sen päättyessä. Ta^
iällinen leipäannös on 300 gr.'päiväs-ä,
raskaan työn tekijä saa 500 gr.
toinen jal- | Jäidenkin - annosten saanti pn epä,-
ii sairaalaa
menetst}'sti
t-EYKSK'
m i t s i a^n^!
1 hänet.Tk-j
i käsivaröi
Jttaessahäi
;N ,
i ostaa'hi.
usiikkikaiqi.
kalleimma
tuli.
I rannaa, vaikka on kysymys maasta,
oka luonnonmahdolllsuuksiensä puo-esta
on Euroopan parhaimpia. Työ-
I Jäivät ovat 12-t^tisia, Uusia asuiii-
I 'akennuksia ei ole rakennettu, vaikka
T
tä sanoi, tt.
i", sanoi !ä
ieiä toimia
s. hämniäj
asia."
sn- Tj'ö7.äei
onaa jäsa
1 pääminä
en.
aitaian tyj
nol
m lähetti
meidän S
että Italia!
i sotaa vas
•unisten -a
räelä CETSZT
äuudessa.'- p
— — f
1 uita kipeästi, tarvittaisiin. Sanalla
^anöen työväenluokan asema on nyt
„_»„_jinpl kuin sodan päättyessä.
1 Mvokset on luovutettu ulkomaiseh,
ppias faaliEp [m«rlkkalaisen ja englantilaisen pää-
I >man käsiin, joka yhä suurenunassa
I näärin valtala maan muitakin tuo-
Ijantoaloja.
Tilanteen huonontuminen oli ha-aittavlssa
jo ennen Kominformln
päätöslauselmaa, joka . osoitti. Titon
§ lolltlikan virheellisyydet kokonaisuu-ä,
sillä ffiiS'I lessaan: Kuten tunnettua ei. Tito
II ;aattanut Kominformin päätöstä J u -
i| ;oslavIan kansan tietoon. Siitä huoli
imatta se tuli tunnetuksi., j a asiaa kali
iteltiln työläisten keskuudessa, jotka
i aatiyat virheiden tutkimista j a . kor-aarnista.
Tällöin . valmistaudtittiin • parhaitaan
ns. V puoluekokoukseen.' Niin-anottuun
sikäli, että kyseessä ei ollut
Jnikään kommunistisen puolueen ko-.
:ous, vaan Titon ja Rankovicin masi-
1^^^ I loima omien kannattajiensa kokoi^,
^ ' % t ä oli jo edeltänyt puhdistus puolueessa.
Publueeh organisaatiosihtee-
Inä toimi tällöin sisaminisCeri R a n -
Ifovic, joka suoritti itse edustajien va-itsemisen,
tis. hyväksyi vain Titon
'pskolllset kannattajat. Tässä kokouk-hyväksyttiin
täysin fasistinen
luolueohjelma.
Suorastaan fasistinen terrorikomen-
0, jollaista Jugoslavian kansa ei s y n -
än monarkiankaan aikana ollut
Srsinyt, alkoi. Terrorin ensimmäisiä
1 valuuttJ
dessä
ihreja oli sodämaikaisen partisaatii-
• I
kuritustoä i
ihtelivat
Ruotsin Jäfi
ittu lai
än oli
tta SuoEe|!,
Ikaistes^
otaan,
ä sui
istä
lila yi
diein
taan
i o l i
jpatsaan
atsasse
ien valo?
isestä
tää o;
tuhut ji
itoi itsecs:-
Kallunld
lahda
,tä SU
jat:
LVOSt
veissa.
us on
csella
opai
hovimestä j^,
hdysVf"
siin. Ilfikkeen todellinen päällikkö, 'Arsö
an parustj | fovanovitsh, joka nautti entisten par-ins.
Itas I Jsaanien luottamusta; Hän toimikoko
;eHut tshä | odan ajan partisääniliikkeeh ' yleis-jan^
PitasSi
toimi ed^
tiden velja
väUttejäd
•Uisyys TS f
sikunnan päällikkönä j a suoritti me-lestyksellisiä
operatioita. Sodan jäl-
:€€n hän matkusti Neuvostoliittoon
atkamaan opintojaan Sotilasakatemi-
5sa. Ne päätettyään hän palasi ko-imaahansa
y. 1948 alussa. Hän
oltti Titolle tämän politiikan v i r -
leelUsyydet ja joutui epäsuosioon, j o -
lopulta, joulukuussa 1948 johti hä-yjeh
knrilÄ^" murhaansa. Jovanovitsh on nyt
^•••|emokraattisen Jugoslavian kansallis-ankari.
. ' . '
Alussa vallinnut luulo, että Tito oli^
ienee päSfll' ^^''^ erehtynyt, on osoittautunut
t/ätääräksi. Vasta nyt alkaa kansa k a lttaa
illegaalisen taistelun ja vasta-innan
tärkeyden. Kommunisteja on
urhattu n. 2,000. Ke.skitysleirejä on
nistettu enemmän kuin saksälai-pUa
oli sodan aikana j a niissä viruu
50,000 ihmistä.
Vankiloissa ön vanhoja työväeri-i^
een veteraaneja, jotka olivat ak-iiTisesti
mukana puolustamassa työ-ätekevien
oikeuksia jopa 50 vuoden
ijan. Vain pieni arvosteleva sana
tolaisista riittää saattamaan ihmi-en
keskitysleiriin ja sitä tietä van-itoUiin
ja kuolemaan. ,
Kun kiristetystä työtahdista ei ole
'P^t apua työläisten elämälle, aletaan
paremmin huomata, että kysees-
" on petos, väärän kuvan antaminen
ta. Parhaiten tämä petos
•y selville kun työläiset vtertaavat
^ naapureina sijaitseviin kansan-
.'itiöihin, joissa elintaso on
«ttekmuksiin ja sotamenetyksiin
Ien parantunut suhteellisen -noja
tämä siksi, että tuotantolai-ja
maatalouden tuotannon l i -
ityminen koituu, välittömästi työ-tekevien
hyväksL TJlkonaalnen pää-
'a»a on karkoltettu kalkUta tuotannon
aloUta eikä kotimaisillakaan te-
^Jtalisteiiia ole, mitään määräysvaltaa
•'^^^^äoiän johdossa-
K i r j . Jorma Kuus^inen
TÄ»IÄ E I OLE SOSIALISMIA
1 Maareformi ja valhekolhoosit ovat
karkea petos, Joiden tarkoituksena on
synnyttää talonpoikaistossa vihaa
kollektivisointia ja sosialismia vastaan.
V. 1945 toimeenpantiih poliittinen
maareformi, Tästä uudistuksesta
puhuttiin paljon, mutta todellisuus
on osoittanut, että kyseessä oli
vain muodollinen toimenpide, joka
paremminkin oli tähdätty pientalon-poikia-
Vastaan suurtalonpoikien etujen
suojelemiseksi, joillakin paikoin
jaettiin suurtiloja, mutta maanjako
oli epätäydellistä ja suurtalonpoikais-ton
enemmistön tilat jätettiin koskemattomiksi.
- M a a t a 1 o u skoneistbn
hankkimiseen ei kiinnitetty huomiota,
ja maatalouden varsinainen tieteellinen
parantaminen jäi toteuttamatta.
Kun sitten v. 1947 yhtäkkiä
siirryttiin kollektivisointiin, o l i luonnollista,
että maatalouden tuotto oli
kollektiivitilojen koneiden ym. puutteessa
varsin huono. Tämän järjettömän
toimenpiteen tarkoituksena olik
i n synnyttää talonpoikaiston keskuudessa
tyytymättömjryttä j a lopuksi
vihan kollektivisointia j a koko sosialistista
järjestelmää kohtaan.
"Vuosien .1947—48 vaiheessa annettiin
asetusi jolla koko pientalonpoi-kaisto
määrättiin kollektivisoihtiin..Se
oli mitä kavalin ele, jonka titolaiset
suorittivat Kominformin Jugoslavian
maatalousreformia, arvostelevan asen-teeri
johdosta. Kaikkien tilojen oli
liityttävä koUektiiveihin j a sillä muka
oli astuttu aimo askel kohti sosialis-inia.
Mutta suurtilat jätettiin koskemattomiksi;
Ja missä suintalonpoikä
liittyi- pientalonpoikien kollektiiviin,
hän pääsi sillä, että antoi pienen osari
maastaan kollektiiviin ja oU sen jälkeen
vapaa veroista, saattoi käyttää
paikallista työvoimaei, oirtalla maallaan,
jopa lukeneisuutensa ansiosta
päästä kollektiivin johtoonkin. Kollektiivien
muodostamisessa käytettiin
mitä häikäilemättömimpiä pakkokeinoja.
Kommunistiseen puolueeseen
kuuluva talonpoika uhattiin erottaa
puolueesta, ellei hän Uity kollektiiviin.
Ei-jäsenet saivat ankaran varoituksen.
Tälläkin toimenpiteellä oli selvä
tarkoitus: synnyttää valhekolhooseilla
talonpoikaiston viha sosialismia kohtaan.
Miten erilaista tämä onkaan
muihin itä-Euroopan m a i h i n verrattuna,
joissa talonpoikaisto on vaaleissa
ilmaissut tyytyväisyytensä maareformiin
ja ryhtynyt oma-aloitteisesti
muodostamaan kollektiiviälouksia. J u goslaviassa
on "kollektiiveista" muodostunut
pientalonpoikalston riistämisen
välikappale. Valtio perii kollektiiveilta
ylivoimaisesti suurimman
osan vuoden tulosta. Lisäksi on myös!
maatalous joutumassa amerikkalaisten
ja englantilaisten saallstukssn
kohteeksi. Tito toimittaa elintarvikkeita
länsi-Saksaan ja Italiaan jä jättää
oman kansan näkemään puutetta.
Maa ön tuottoisa ja sillä on nmsaat
metsävarat. Niinikään on maalla h y vä
karjakanta, mutta hyöty siitäkin
koituu ensi kädessä ulkomaille.
Määräykset sadon luovuttamisesta
valtiolle ovat tiukkoja, ja ellei talonpoika
pysty aina niitä noudattamaan,
on hänen maksettava korkeita sakkoja.
Tällaisten olosuhteiden vallitessa
talonpojat luoruiollisesti keksivät keinoja
pakkoluovutusten kiertämiseksi,
mm. pitämällä "mustia" sikoja. Mutta
Titon poliisi ei ummista silmiään,
vaan suorittaa yllättäen, usein keskiyöllä
ns. sikaratsioitaaa ja vie mennessään
ylimääräiset eläimet.
K A U P A N A L A L L A TAPAHTUI
YHTÄ YLLÄTTÄVÄÄ
V. 1948 lopetettiin yhtäkkiä kaikki
yksityiskauppa. Toimenpidettä seurasi
melkein kaaosmainen tilanne.
Syntyi valtava mustapörssi. Valtion-kaupoista
ei ollut minkäänlaisia kokemuksia
j a jakelun järjestämisessä i l meni
heti sumia häiriöitä., Jos tätä
toimenpidettä. verrataan esim. Unkarissa
suoritettuun, havaitaan sen v l r -
h e e l l i ^ s . Unkarissa c n kansallistettu
kauppa vähitellen vaUoittanut
yhä suuremman osan jakelusta, ja sen
osuus kokonaiskaupasta on nykyisin
n.: 80%. ^ Kansallistaminen aloitettiin
tukkukaupasta, jonka osuus jakelussa
on määräävä. Kansallistettujen vähittäiskauppojen
perustaminen tapahtui
vähitellen j a ennenkailtkea siten,
että kuluttajissa ja tuottajissa on herätetty
luottandus valtionkäuppaan
sen täsmällisen jakelutavan, siisteyden
ja tavaroiden halpuuden avulla.
Siirtyminen kansallistettuun kauppaan
on tapahtunut luonnollisesti tarpeen
syrinyttämänä j a ilman häiriöitä.
Jugoslaviassa selitettiin syntyneet
häiriöt "luonnollisiksi". NFP-kauden
vaikutuksiksi, jonkalaisia oli aikoinaan
neuvostokansankin kestettävänä. Tällaiseen
selittelyyn sisältyvä valheelli-suuJs
käy ilmiselväksi, jos vain vaivaudutaan
pieneenkin vertailuuii Jugoslavian
ja muiden itä-Euroopan maiden
välillä.
"Fraasisosialismin" r i e m u voitoksi
voitaisiin kutsua Jugoslavian 5-vuo-tissuunnitelmaä.
Sen päätarkoituksena
on luoda teollisuus, jolla maa
eristettäisiin sosialistisen talouden
emämaasta Neuvcstoliitosta ja ympärillä
olevista kansandemokratioista.
Suunnitelma • ei edellytä yhteistyötä
kansandemokratioiden kaiissa, mutta
sallii sen lännen pulatalouden kanssa,
jopa edellyttääkin sitä. TP^uus
on, että sosialismia ei voida ralcentaa
teollisesti takapajuisessa maassa i l -
jman muiden sosialististen maiden
apua, ei ainakaan sillä menettelyllä,
jota: Tito Jugoslaviassa harjoittaa.
Huomioonottaen Titon viimeaikaiset
lainanhakupuuhat TrSA:sta, ei erehdytä,
vaikka suunnitelma leimattaisiin
yksinkertaisesti imperialistiseksi
riistosuurmitelmaksi. Tosiasia onkin,
että,työtätekevä kansa ei timne suunnitelmaa
omakseen, vaan - pitää si^ä
-riistosuunnttelmanä, jonka hyöty joutuu
aivan muihin kuin työläisten käsiin.
.
Nytkin auttaa vertailu naapurimaahan
Unkariin. Työtätekevien jakamaton
3-vuotissuunhitelman kannatus
Unkarissa aiheuttaa sen, että suunnitelma
saadaan päätökseen ja ylite-tääiikin
vajaassa kahdessa ja puolessa
vuodessa. Jugoslaviassa selittävät
titolaiiset nanimaisesti, että. ellei Neuvostoliitto
auta, niin kyllä Amerikka
auttaa . . . sosialismin rakentamista.
Korkeintaan idiootti saattaa uskoa tämän
tökeryyden. Todettakoon, että
kansan suhtautuminen amerikkalaisiin
ei ole vähääkään myötätuntoista.
Mielialan purkautumista estää toistaiseksi
vain ankara terrori.
Voidaan kysyä, miten on mahdollista,
että Tito kykenee tällaisissa oloissa
pitämään vaUan käsissään. Jo
edellä todettiin, että Titon petoksen
paljastiiminen oi^ vienyt aikansa ja
että se on selviämässä parhaillaan
koko kansalle. Enää el Tito saa suosionosoituksia
kansanjoukoilta, enää
ei nuoriso-pysähdy huutamaan hänen
nimeään kaduilla. Vain ankara t e r -
rottkomento estää avoimet vastalauseet.
Titon valta perustuu suurtilallisiin,
upseeristoon ja poliisin sekä viime
kädessä amerikkalaisten ja englantilaisten
tukeen. Rajkin jutun yhteydessä
paljastui Tito-järjestelmän tor
dellinen tehtävä läntisen sotaleirin
sillanpääasemana kansandemokratioita
vastaan, sillanpääasemana, josta
suunniteltiin jopa aseellista provokaatiota
Unkaria, vastaan.' Tämä selittääkin,
miksi Titolla on nyt aseissa
700,000 miehen armeija.
Taistelu /todellisen sosialismin puolesta
ei ole päättynyt, se' jatkuu ja
saa Jugoslavian työtätekevät nousie-maan
ensin passiiviseen ja siitä a k t i i viseen
vastarintaan terroria ja valhe-järjestelmää
vastaan. Näin ovat asiat
todellisudessa Jugoslaviassa. Pohjol
a n asukkaasta tuntuu vaikealta y m märtää
Jugoslavian kansan ja sen
työväenluokan koettelemuksia. Tämän
kirjoittaja näkee tuon kaiken kerto-jensa
kassoilta, nuorten maansa rajojen
ulkopuolella olevien jugoslaavien,
jotka ovat kuvailleet kotimaansa ja
kansansa koettelemuksia. Heidän s a noistaan
kuvastuu sellainen varmuus
ja päättäväisyys Tito-järjestebnän
valheellisuudesta, ettei ulkopuoliselle
jää mitään epäilystä sitä. etteikö kaik-
Names and /
Incidents
Maybe it doesh't matter what you
call a rose. But then again. maybe it
dpes. Some names seem to häve
strange powers over their owners.
There is the case of a Yonkers, N.Y.
man. His name was W i l l i am Ouch,
and he sustatoed extremely painful i n -
juries i n an automobile accident. But
he iittered not a $ingle word of com-plaiht
as he was borne pf f to the hös-
.pital.'. ::
The Army found the right man for
the right Job ät Buckley Field, Colo.
It was the choice of the man to ans\ver
the chaplaln's phone. In ansvvering
he was supposed to give his. name.
What callers heardwas "Thls is Pre.
St. Peter."
One day the calender of the San
Diego, Calif. divofce court was compo-sed
of only two cases. One of them
seemed altogether fitting: Guarrels
vs. CJuarrels. The other: Bliss vs.
Bliss. - . • V •,
A midwestem farmer named Arte-mus
Knuckles brought suit against a
neighbour who had confiscated brie
of his pigs, Hes hired a lavvyer names
David Hogg, to clinch the case, cited
a decision by judge M a r t i n L. Pigg.
Who says there's nothing Iri a name!
A JEWEL O F WISDOM
Happiness is a ball that you run
after when It rolls, and klck vhen it
stops.
CATASTROPIIE
Two sparrows met on a telephone
wire. The one sleek and perfectly
grocmed, regarded the other — bloody,
bättered and disarranged — with hor-ror,
and asked: " I n heaven's name,
vs^hat happened tö you?"
"Plenty," groaned the mutilated
spaiTOvv. "1 got up this morning,
feellng fit as a jaybird. I ate two d e l -
icious worms, thien I thought I*d exer-cise
a bit. So I did a couple of short
flights, some lopps, an Immelman and
a barrel roll. I topped theni off with
a nice dive — and got mixed up i n a
badininton game!
., - USEFUL
Doctof (aftcr examinirig patient):
I dQn't like the look^ of your hus-bänd,
Mrs. Brövvn. .
Mrs. Brovirn: Neither do I, dpctor.
but he's goodtp our children.
SPONTANEOUS ANSWEnS
Quizmaster Bob Hawk asked a con.
testant vvhether he could name a pro-duct
in which the supply exceeds tlie
draiand. The contestanfs reply:
"Trouble."
When Bob Hawk asked a contestant,
"What do you work at?" The reply
was, "Intervals."
Kl u
Ainoastaan täten kutsumme kaikkia
S C A U : n kuuluvia seuroja ja niiden
jäseniä osallistumaan v.- ja u.-seura
Alertsin järjestämiin kansallLsiiri h i i h -
tokilpailuihin helmik. 5 pnä Työn
Puistossa Sudburyn lähellä, alkaen klo
l i p .
Kilpailuissa on hiihdettävänä seuraavat
matkat eri sarjoissa:
Ikämiehet, yleinen sarja ja alle 18-
vuotlaat.5 km., alle 15-vuotiaille 2 km.
ja naisille ja alle 12-vuotiaille 1 km.
Kaikissa sarjoissa jaetaan kolmelle
parhaalle palkinnot mutta alle 12-v.
sarjassa annetaan palkinto jokaiselle
kilpailijalle.
Samalla kilpaillaan myöskin Kuluttajat-
pokaalista: Kunkin seuran parhaiden
edustajien tulosten perusteella
lasketaan pisteet siten, että parhaan
ikämiehen, parhaan yleisen sarjan ja
parhaan alle 18-v. sarjan hiihtäjän t u lokset
lasketaan seuransa hyväksi.
Näissä kilpaUuissa noudatetaan liiton
-/limeislmpiä kilpailusääntöjä.
Osanottajat voivat Ilmoittautua k i l pailuun
kilpailupaikalla; Ulkopaikkakuntalaisille
järjestetään mäjoitas jos
asiasta ilmoitetaan etukäteen seuramme
.sihteerille osoitteella: 399 Cross St.,
Sudbury, Ont.
Toivomme runsasta osanottoa!
SudbUry Alerts
L. K . Laine P. P. Prederickson
puheenjohtaja sihteeri
ki mitä he ovat kertoneet, olisi totta.
Taistelu oikean sosialismin puolesta
on jäUceu' alkanut Jugoslaviassa. A k tiivinen
vastarinta terroria kohtaan
ilmenee työpalkoilla, talonpoikien aktiivisena
toimintana pakkoluovutuksia
vastaan Ja ennen muuta sUhä, että
jälleen kokoontuu Jugoslavian vuorille
kansan parhaita Ihmisiä osallistuakseen
aseelliseen partisaanitolmihtaan
Titoa, kansanJEia kavaltajaa vastaan.
Helsingin Työkansaln Sanomissa
nimim. "Neula" kerloQ.^crä|5tä Suomessa
kustaimetusta kuvakirjasta,
jota ilineisesti aiotaan lähettää ulkomaille,
myöskin Cänadaian:
/Edessäni c n upea kuvakirja, upeista
upein, Sucmalaiskoteja — I l em i
Finland —.Hcmes i n Finland on tänään
kirjan nimi. Myös sen teksti on
sekä suomen-, ruotsin, että englanninkielinen,
mikä merkitsee sitä. että
•kirja on tarkoitettu niyös ulkomaille
levitettäväksi. Kauniina kuvateoksenahan
se on lahjakirjaksi peräti so.
piva.
Kuvittelen, että joku uikomaalaUien,
vaikkapa italialainen, saatuaan käsiinsä
"Suomalaisia jkpteja", toteaa,
että Suomessa on paljon tilaa. Ja
hän toteaa aivan oikein: Suomessahan
on vain nelisen miljoonaa asukasta
ja sen pinta-ala on sentään
337,113 neliökilometriä. Esimerkiksi
Italian pinta-ala on sensijaan vain
hieman yli 310,000 neliökilometriä ia
siellä asuu noin 42 miljoonaa ihmistä.
Italialainen tulee varmaan huokaise,
maan, että asuapa Suomessa: siellä
on lääniä olla ja eleä.
J a todellakin, kun suomalainen itse
katselee kuvakirjaa, hän. hämmästyy
maansa kotien tilavuutta ja rikkautta.
Ne ovat öikeaissa suhteessa maan
pinta-alaan: Upeasti sisustetun huoneen
leveästä työntöoviaukosta näkyy
toinen yhtä upeasti kalustettu
huone ja sen aukiolevasta ovesta näkyy
kolmas upea huone, Tilaa, valoa,
taideteoksia, kirjahyllyrivejä, pehmel.
tä mattoja, karhuntaljoja ja kaikkea
sellaista, kamusta.
Todellisuuttako tämä ja untako l u kema
ttcmleri tuttavieni kodit? Sellaiset,
joissa parlnkymmeneh neliön
huoneessa asuu viisihenkinen perhe
j a jossa on hellauunl, aikuisten vuoteet,
lastensängyt, puulaatikot, lasten
leikkikalut, kaappi, pöytä ja neljä
tuolia ja — niin, enempää siellä el
olekaan mutta se riittää tekemäär.
huoneen niin ahtaaksi, että on sovitettava
jalkansa tarkkaan määrätyille
neliösenteille ollakseeii kompastumatta
ja kaatumatta tuolin, pöydän, lastensängyn
tai konttaavan lapSen
päälle.
; J a untako sellainen kainuulalskpti,
Joka on Jautavajassa, jossa asuu 9-
henklnen perhe, eräässä nurkassa isal-ras
isoäiti, j a jossa, jois kotiin sattuu
tulemaan vieras, on pari lapsista sijoitettava
niikkumaan nurkkaan perunasäkkien
päälle? Ja edelleen, u n tako
scllaiucn hclsinkUaiskoU. jossa,
pienessä hellahuoneessa, asuu kuusi
aikuista, erää;sä vuoteessa vuoden
halvaantuneena maannut vanhus?
Tietysti näinä kodit eivät ole unta.
Ne ovat karvasta todellisuutta. Todellisuutta,
mutta Ihanaa, ovat inyös
mainitun kuvatecksen kauniit Jä t i l a vat
kcdit -7 ne ovat vahi lukumäärältään
tuhatkertaisestl vähemplä
kuin nuo köyhän kaiisan kodit.
Tämä kuvateos on eräässä mielessä
sensatiokirja. Kirjassa on nimittäin
enimmäkseen kuvia kuuluLsuuksien
kpdelsta ja kuvien alla on kodin omis.
tajien syvämietteinen lause tai mietelmä
kodin merkityksestä. "Ahaa,
minä chtan kirjan nähdäkseni, millainen
koti on sillä j a sillä Ja mitä
hän tuumii kodista"—- näin saattaa
moni "tiedonhaluinen" ihminen tuumia.
Ne syvämietteiset mietelmät kuvien
alla! "Kotimme merkitsee meille
kaikkea ...", "Kotimme cn meille
kaikki kaikessa", "Kotimme on meille
maailman ihanin paikka . . . " Jne.
On sieltä muutamia hauskoja jä pcr-scönallisiakin
mietelmiä, mutta yleensä
ne ovat sovinnaisia j a opittuja
fraaseja ylläesitettyyn tyyhin. Näl.
den uskontunnustuksiksi muuttuneiden
fraasien tarkoitus — jaa. onkohan
tarkoitus tahallinen, mutta kirjan
selallija alkaa •vähitellen harmistua
tarkoituksellisuuden tunnusta:
Vain koti — ja joskus—- lapset
on se, jenka takia kannattaa elää
j a tehdä työtä; Sulkeudu kotiisi maaliman
myrskyiltä, tee kodistasi linna,
älä lähde sieltä ulos kanssalhmlstesl
pariin, yhteiskuntaan. Viis muista
j a muitten kodeista ... No. joku
pappi kertoo yhteiskunnan tulevan
hänen kotiinsa (katuvaisten .syntisten
muodossa kai), mutta yleensä, erältä
poikkeuksia lukuunottamatta, Itsekul.
lekln ön hyvä koti hyvän kodin i t sensä
vuoksi. Jumalan vuoksi ja abstraktisen
Isänmaan vuoksi.
Puutuin ylläclevässa etupäässä pcr
riaatteelliseen puoleen. • Miitta' elävänä
Ihmisenä minä olisin kuvannut
koditkin elävimmin — kaUkki ovat
nyt paraatlkunnossa, yhdessäkään el
ole liikkuvaa j a pyörivää. Vain eräässä
kuvassa on vauva istutettu lepo-sohvalle,
eräässä kissa sängyn päälle
ja eräässä nukke laiskanlinnaan.
Asiaankuuluvasti mainittakoon —
juttuni saa käydä paremman puutteessa
arvostelustakin — että kirjan
pn kustantanut WSOY ja toimittanut
E l l a Grönroos.
Suoitien rahauudistus-komitean
ehdotukset /
Helsinki. — (t>IJ*) — I t a u ^ ^
tustoimikunta oiif nyttemmin säattsr
nut Julidisuutcen laajan mietinnön r a -
haoloJcmmejärJeistämli^estU. Toimikunta
pn kuullut useita asiantuntijoita
j a päättänyt ykstaUelisesti ehdottaa
otettavaksi käytäntöön uuden rahayksikön.
Joka ^ n l(Wkertäoiilin suuri
kuin nykyinen. Laki rahaplojen Järjestämisestä
ehdotetaan tulevaksi v>>i-maan
1 pnä tathmlk. 1952.;
Uuden rahayksikön nimi näyttää
eniten . aiheuttaneen erimielisyyksiä
toimikunnan keskuudessa. Enemmistön
asettuessa kannattamaan rikslä.
Jonka sadasosa olisi. Joko,matlcka t a i
sentti, ovat toimikunnan Jäsenet P a a vo
Korpisaari j a K . J . Kalliala liittäneet
mietii>tööu vastalauseensa, edellisen
ehdottaessa suurmarkkaa ja jälkimmäisen
taalcria.
Sctelerihan mallia ja kokoa el l a k i ehdotuksessa
ole tarkenunln määritel-
Vaihtorahoiksi .tulisivat kahden ja
yhden riksln rahtf, jotka lyödään r a -
hahopeasta, viidenkymmenen viiden ja
kymmenen markan raha, jotka lyödään
älumliniumlpronssista, sekä v i i den
ja yhden markan kupariraha.
Torontolälsten
•keskusicli^^
^•'seit} r osäuMtön-'/''^^
' J ä i i e s t ä x n ä 'MO^^
. k o D s / p i d e ^
kcllq 8. KeSktistelan aiheena tnlec - -' jS<
olemaan: «ICalnen edlstystsldlses»; , ' - ^ '
s ä i u o s a n l i i U u ^ ^
Helen Tt^aJbneD^
Aihe on t&riuä J» ajankdrtalanc^
^nhan^esimertilBrp^
jestelyn alaisen» naisten maata-/. 1:|
käsittävä raoliankonpTssL J a n i i n '^<l
VnalseUlsdta" kuin aihe faniil«s«a^
neekin. niin d se suinkaan tAeyk'
sin naisten asla. Se on i^van I |t
täritcä miehille. Tulkaa siis sano;. ^ ^
maan vakava sananne^ laonli^vä/
inulstaa, että näaiä tilalsimdc^ al('>j
kavai Uuoltettniin alluai^
kuinka sattuu. On sUs paras ol]^.:
paikäUa keUo 8 illalla^-^g.
---Sanomalehdet vmttavai tktö* ;
iä tnaaHman tapahtumista. Saadaksenne
luotettavat tiedot, titat- i
i-na VAPAUS.
HYVIN VALMISTETTUJEN
""fieiivostolUtpn urheilijat öviat/ tämän
vuoden kymmenen kuluneen
kuukauden aikana saavuttaneen 386
uutta N-liiton ennätystä. Täten ennätysten
määrä viimevuotiseen verrattuna
on yli kaksinkertainen. .
Maailmanmestaruutta tavoitellessaan
N-llltonurhei|ijat ovat 1949 s a a .
vuttaneet 32 maäilnianennätystä.
Näistä on 25 uusia N-liiton ennätyksiä.
-Loput 7 ovat parempia kuin-viralliset
maailmanennätykset, mutta huoncm.
pia kuin N-Liiton ennätykset.
Jo vuoden alussa SojaHoltshevnlko-va
saavutti uuden maailmanennätyk.
sen 3,000 metrin luistelussa ajalla.5
min. 29,1 sek. Tämä on jo kolmas
viidestä maailmanennätyksestä, Jön-ka
N-liiton naisluistelijat ovat saavuttaneet.
Suurimman määrän ennätyksiä
ovat saavuttaneet yleisurheilijat; nlm.
118, joista 6 maailmanennätystä.
Lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä
tunnetut yleisurheilijat ovat
parantaneet maailmanennätystä 30
kilometrin juoltsussä, joka ennätys on
aikaisemmin kuulunut meidän Mikko
Hietasellemme (1 t. 40 min. 46,4 .sek.)
F. Vanin juoksi tämän matkan ajas-sa
1 t. 39 min. 14,6 sek. ja V . G o r d i -
jenko ajassa 1 t. 39 min. 27,8 sek.
N-lIitcn jceinänähelttäjättäret ovat
osoittautuneet rnaailman parhaiksi.
Leningradilainen heittäjätär N. Smir-nitskaja
on tämän urheilukauden a i kana
heittänyt keihästä 53 m. 41 sm.
Hänen keihäänsä on täten lentänyt
5 metriä pidemmän kaaren kuin muim
maailman parhaiden kelhäänheittä-jättärlen.
Myöskin muilla aloilla N-lUtoa u r heilijat
Ovat saavuttaneet; voittoja ja
ennätyksiä.
N-liitön painijat voittivat ä,skcttäin
kaksi maaottelua, nimittäin Tshekkoslovakiaa
j a Suomea vastaan käydyt,
N-lilton painonnostajat ovat vuoden
kuluessa jo 26 kertaa paranta.
nect maansa ennätystä. Näiden k y m .
menen kuukauden kuluessa he ovat
saavuttaneet 10 maailmanennätystä.
Yksistään tunnettu painonnostaja
Maltsev cn parantanut 6 kertaa maailmanennätystä.
Hyviä tulok-sia ovat saavuttaneet
myöikin ampujat. Erikokestl ori
mainittava G. Kupko, joka sotilaski-väärlllä
ampruen kohncsta eri asennosta
on saanut 1,200 mahdollisesta
pisteestä 1,093, mikä pn 47: pistettä
raaallinan irarhaiden ampujien tuloste.
6cn llsäk-si 9 muuU neuvosto-ampujaa
on ylittänyt maailmanennätyksen.
/ Niinpä 19 henkilökohtaisesta
maailmanennätyksestä ammunnassa
kuuluukin nyt N-UitPlle 19,
Neuvosfcouimarit saavuttivat vllroe
vuonna 6 uutta N-liiton eimätystä,
mutta tänä vuonna he ovat tehneet
huomattavasti enemmän, tähän mennessä
Jo 51.
Kotimainen autoteollsuuden yhä
Neuvostoliitossa
kehittyessä myöskin autoilijat Ja
moottoripyöräilijät ovat päässeet h y viin
tuloksiin j a heidän tilillään oh
tänä vuonna 72 uutta N-lilton ennätystä.
Niinpä neuvostoliittolaisen
moottoripyörän G K - 4 tuntinopeudeksi
on saatu 181 kilometriä tunhlijsa. .
Polkupyöräilijät ovat tämän vuoden
kuluessa Jo saavuttaneet neljättä,
kymmentä uutta N-liltoii ennätystä.
Jalkapallo on sellainen ala, jota el
voida vaitiollen sivuuttaa, silloin kun
on puhe neuvostohlton urheilusta,
vaikka sen tuloksiaj ei voidakaan m i tata
metreissä ja sekunneissa.
Miljoonat neuvostokansalaiset pelaavat
jalkapalloa j a N-lIiton j a l k a palloilijat
ovat voittaneet monia maa.
ilman voimakkaimpia jalkapallojoukkueita.
Jalkapallokausi N e u V o .s t o liitossa
päättyi marraskuun 4 pnä, jolloin
pelattiin viimeinen kiivas ottelu Neuvostoliiton
Maljasta. Sarjaan osallistui
8,500 Joukkuetta, joten on selvää,
että sen voittaminen tuottaa
suurta kunniaa voittajajoukkueelle,
N-lliton maljasta on kilpailtu 1939
alka*n. Maljan on tänä aikana omis.,
tanut vain 5 Joukkuetta, nimittäin
Spartak, ZDKA, Moskovan Dynamo,
Moskovan Lokomiotly ja Leningradin
Spartak, Eräät näistä jouStkuelsta,
kuten Moskovan Spartak on omista-hut
maljan useampia kertoja. Tänä
vuonna malja ori vaihtanut omistajaa,
sillä sen on voittanut M o j o v an
Torpedo.
Kuuluisa Dynamon joukkue luotti jo
voittoonsa, mutta menettekin viimeisen
ottelun Torpeedollc 2—1. Tästä
voimme myös päätellä jotakin sarjan
loppuottelujen kireydestä, — Terä.
Talonpojan viisautta
Eräs Husbyssa Söderamanl! annissa
asuva maanviljelijä on ratkaissut vesipulmansa
yhtä mukavalla kuin vlck-kaaliakin
tavalla.
Maanviljelijä, joka asuu vilkkaan
turistitien äärellä, on asentanut vesipumpun
aivan valtatien ääreen. Useat
ohikulkijat haluavat sammuttaa j a nonsa,
mutta vettä el tule. Mitä j a -
noisemmJksi he tulevat sitä epätolvoi-simmln
he pumppaavat. Jos oh&ulkl-jalla
on hyvä tuuri, tulee pumpusta
jo puolen tunnin kuluttua kirkasta Ja
kylmää lähdevettä, mutta «itä ennen
ovat maanviljelijät omat vesivarastot
täyttyneet reimojaaji myöten.
Ottawa. — Canadan tilastollinen
toimisto ilmoittaa, että maalisk. 31 p,
1948" päättyneen tilivuoden aikana
käytettiin Canadassa alkoholipitoisia
juomia kaikidaan $572,000,000 arvosta,
osoittaen 48 miljoonan dollarin lisäystä
edelliseen vuoteen ve^rattun.
Enemmän kuin puolet viinaksiin käytetyistä
varoista virtasi vallmsteve-rolna,
tullimaksuina y.m. veroina l i i t tovaltion
ja maakuntien rahastoihin.
Ostajan maksettava lähetyskulut^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^:
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että jpääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVyjÄ
DY-~50 Heppu Polkka
Seilaillen ön Kettu Kaioa —Jönkka
Rytmi polkien kvintetti
DY~60 Tonava kaunoinen •^Voleal
Kultaa Ja hopeaa — Valosi
Bolttolevy: Rytmi Pojat
DY~62 Dolores — Valasi
Valssiunelma
Bolttolevy: Rytmi Pojat / / >
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
:Anitra' —.•'.Tango .•••}y--:K^
Laulanut Matti Jtu^a
DY—81 Ilta Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetköt ^ valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 SuUe vain — Tango
Suven löikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY-—104 Kun Sun naä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
Laulanut Eugtn Malmsten
DY—122 Wieniläte makoisia— Valssi
Wlenilä{s verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
..'Aarre • Valssi ^ •::.-••/•//;^
Soittolcvy: Rytmi Pojat
DYr-126 Sikermä Suomalaisia kansanlaiuja JaV
tansseja, I J a II osa
Soittolcvy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat toverit— Marssi <
Gladiaattorien tulo ^ JMarBsl
Solttolevy
DY—139 Revontulten maa.— Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterllla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY-ISB Kielon Jäähyväiset —/VÄUBft
Lä Paloma — Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri .
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—283 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää iuoksein — Tango
Saariston tyttö— MerimlesyakuA
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Ttmtematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvl Päivä — Vah»l
Surullinen Kuu — SloW'«fox
DY—271 Jää hyvästi armas—• /Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssU TUta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien järvietiniaasia,
I ja II osa
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasto,
III Ja IV osa
SoittolRvy
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPASS P0BLISHIH6 1 ^
ilMITEO
Su dbturyv Ont*
I
Box 89
^ • ^ i ! i / i / l ; / " ^ / • ^/ilfe/^: :/-«:? Si^-v^l -^*!:'//l/ll|fe//lKt'v|4 : 'Js '.;•:,-;/* v44:-l;:,,|;.,,;,ii- //•|v^/:i^'H,:^!r'//::.-^
:-.#|li'//i';:/-:^'' ^ /^:'ll/,ife/liliM ;/.:/\'-/|;.;i^i;Ä :J/i''.;l,::^
=ll:/liS/l/i''/•i'^'. siiprlis,//^^ ,,:i!p/:i:/t«» '"hj^ ' ".,:|:'::/'^'" .:ri.,./!'..:>,.^/;'v'4/''.:'i' ?i//ii|ir pipp
^ .r^ ' M { l i , / i ' J M f ^ l " ' ' , 'I ,i/ ' ^ ' ' t , ''
IIII
ti0'//|?
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 17, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-01-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500117 |
Description
| Title | 1950-01-17-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
' • u ^ ' ^ L.i: ' ' ^ ' M '^1 V ""'"^ '^V'''^V^ V ^ - ' : ^ i ' ^ l y ' ^ , ' n y , , , , , ,,,,,,, , , , , , , i ^
mettu.saarj
sanojaan,)
lEsaan j;
olleita::
m:
»vat il
'Nais
a,^että.hea
USA:n ranaiKSOTartioston toimesta on kehitetty erikoiset
kellukeet helikopteriin, jolla voi laskea veteen,
suomaalle, lomeen taikita jäälle. Näillä keveillä kel-iukkeUla
voidaan laskentaa j a nousta vaikka merellä
olisi joko tyyni taikka ankara myrsky^
keisarinca;
• oU.av(Rii.|
'taja^.Jähei
et,, että
an, häa
lOTisaaniat
penmtaa-;
lavana £10,
iniatuölista:
ioneeksi,4
'in paljasta,
les kasvoili
i sanara mi.
mtan ja E^
ugoslaviän
okoontuu
:aistelläl<$een
iile vuorille jälleen
san parhaita ihmisiä
kavaltaiia vastaai
Alerb Meeting ,
There wai be an Alert's general
ineeting at Työn Puisto aftcr the ski
meet next Sunday. The ski mect wiU
begini at 1 o'clock so i f you c a n t get
there i n time for it, though we hope
yöu do, please attend the meeting
afterwards as there are so:tto very
important matters to discuss.
Bemember, Sunday, aftemoon at
Työn Puisto! — A Boostcr.
Sodan jälkeen käsitti Jugoslavian
ansa alkavan sosialismin rakentamien
ja tarttui suurella, innolla työhön.
:uitenlnn mitä edemmäs on menty,
itä pareminin on huomattu, että h a l -
tus ei olekaan kansan asialla.
Jugoslavian taloudellinen tilanne on
yt valkeampi kuin toisen maailman-
,:dan alkaessa ja sen päättyessä. Ta^
iällinen leipäannös on 300 gr.'päiväs-ä,
raskaan työn tekijä saa 500 gr.
toinen jal- | Jäidenkin - annosten saanti pn epä,-
ii sairaalaa
menetst}'sti
t-EYKSK'
m i t s i a^n^!
1 hänet.Tk-j
i käsivaröi
Jttaessahäi
;N ,
i ostaa'hi.
usiikkikaiqi.
kalleimma
tuli.
I rannaa, vaikka on kysymys maasta,
oka luonnonmahdolllsuuksiensä puo-esta
on Euroopan parhaimpia. Työ-
I Jäivät ovat 12-t^tisia, Uusia asuiii-
I 'akennuksia ei ole rakennettu, vaikka
T
tä sanoi, tt.
i", sanoi !ä
ieiä toimia
s. hämniäj
asia."
sn- Tj'ö7.äei
onaa jäsa
1 pääminä
en.
aitaian tyj
nol
m lähetti
meidän S
että Italia!
i sotaa vas
•unisten -a
räelä CETSZT
äuudessa.'- p
— — f
1 uita kipeästi, tarvittaisiin. Sanalla
^anöen työväenluokan asema on nyt
„_»„_jinpl kuin sodan päättyessä.
1 Mvokset on luovutettu ulkomaiseh,
ppias faaliEp [m«rlkkalaisen ja englantilaisen pää-
I >man käsiin, joka yhä suurenunassa
I näärin valtala maan muitakin tuo-
Ijantoaloja.
Tilanteen huonontuminen oli ha-aittavlssa
jo ennen Kominformln
päätöslauselmaa, joka . osoitti. Titon
§ lolltlikan virheellisyydet kokonaisuu-ä,
sillä ffiiS'I lessaan: Kuten tunnettua ei. Tito
II ;aattanut Kominformin päätöstä J u -
i| ;oslavIan kansan tietoon. Siitä huoli
imatta se tuli tunnetuksi., j a asiaa kali
iteltiln työläisten keskuudessa, jotka
i aatiyat virheiden tutkimista j a . kor-aarnista.
Tällöin . valmistaudtittiin • parhaitaan
ns. V puoluekokoukseen.' Niin-anottuun
sikäli, että kyseessä ei ollut
Jnikään kommunistisen puolueen ko-.
:ous, vaan Titon ja Rankovicin masi-
1^^^ I loima omien kannattajiensa kokoi^,
^ ' % t ä oli jo edeltänyt puhdistus puolueessa.
Publueeh organisaatiosihtee-
Inä toimi tällöin sisaminisCeri R a n -
Ifovic, joka suoritti itse edustajien va-itsemisen,
tis. hyväksyi vain Titon
'pskolllset kannattajat. Tässä kokouk-hyväksyttiin
täysin fasistinen
luolueohjelma.
Suorastaan fasistinen terrorikomen-
0, jollaista Jugoslavian kansa ei s y n -
än monarkiankaan aikana ollut
Srsinyt, alkoi. Terrorin ensimmäisiä
1 valuuttJ
dessä
ihreja oli sodämaikaisen partisaatii-
• I
kuritustoä i
ihtelivat
Ruotsin Jäfi
ittu lai
än oli
tta SuoEe|!,
Ikaistes^
otaan,
ä sui
istä
lila yi
diein
taan
i o l i
jpatsaan
atsasse
ien valo?
isestä
tää o;
tuhut ji
itoi itsecs:-
Kallunld
lahda
,tä SU
jat:
LVOSt
veissa.
us on
csella
opai
hovimestä j^,
hdysVf"
siin. Ilfikkeen todellinen päällikkö, 'Arsö
an parustj | fovanovitsh, joka nautti entisten par-ins.
Itas I Jsaanien luottamusta; Hän toimikoko
;eHut tshä | odan ajan partisääniliikkeeh ' yleis-jan^
PitasSi
toimi ed^
tiden velja
väUttejäd
•Uisyys TS f
sikunnan päällikkönä j a suoritti me-lestyksellisiä
operatioita. Sodan jäl-
:€€n hän matkusti Neuvostoliittoon
atkamaan opintojaan Sotilasakatemi-
5sa. Ne päätettyään hän palasi ko-imaahansa
y. 1948 alussa. Hän
oltti Titolle tämän politiikan v i r -
leelUsyydet ja joutui epäsuosioon, j o -
lopulta, joulukuussa 1948 johti hä-yjeh
knrilÄ^" murhaansa. Jovanovitsh on nyt
^•••|emokraattisen Jugoslavian kansallis-ankari.
. ' . '
Alussa vallinnut luulo, että Tito oli^
ienee päSfll' ^^''^ erehtynyt, on osoittautunut
t/ätääräksi. Vasta nyt alkaa kansa k a lttaa
illegaalisen taistelun ja vasta-innan
tärkeyden. Kommunisteja on
urhattu n. 2,000. Ke.skitysleirejä on
nistettu enemmän kuin saksälai-pUa
oli sodan aikana j a niissä viruu
50,000 ihmistä.
Vankiloissa ön vanhoja työväeri-i^
een veteraaneja, jotka olivat ak-iiTisesti
mukana puolustamassa työ-ätekevien
oikeuksia jopa 50 vuoden
ijan. Vain pieni arvosteleva sana
tolaisista riittää saattamaan ihmi-en
keskitysleiriin ja sitä tietä van-itoUiin
ja kuolemaan. ,
Kun kiristetystä työtahdista ei ole
'P^t apua työläisten elämälle, aletaan
paremmin huomata, että kysees-
" on petos, väärän kuvan antaminen
ta. Parhaiten tämä petos
•y selville kun työläiset vtertaavat
^ naapureina sijaitseviin kansan-
.'itiöihin, joissa elintaso on
«ttekmuksiin ja sotamenetyksiin
Ien parantunut suhteellisen -noja
tämä siksi, että tuotantolai-ja
maatalouden tuotannon l i -
ityminen koituu, välittömästi työ-tekevien
hyväksL TJlkonaalnen pää-
'a»a on karkoltettu kalkUta tuotannon
aloUta eikä kotimaisillakaan te-
^Jtalisteiiia ole, mitään määräysvaltaa
•'^^^^äoiän johdossa-
K i r j . Jorma Kuus^inen
TÄ»IÄ E I OLE SOSIALISMIA
1 Maareformi ja valhekolhoosit ovat
karkea petos, Joiden tarkoituksena on
synnyttää talonpoikaistossa vihaa
kollektivisointia ja sosialismia vastaan.
V. 1945 toimeenpantiih poliittinen
maareformi, Tästä uudistuksesta
puhuttiin paljon, mutta todellisuus
on osoittanut, että kyseessä oli
vain muodollinen toimenpide, joka
paremminkin oli tähdätty pientalon-poikia-
Vastaan suurtalonpoikien etujen
suojelemiseksi, joillakin paikoin
jaettiin suurtiloja, mutta maanjako
oli epätäydellistä ja suurtalonpoikais-ton
enemmistön tilat jätettiin koskemattomiksi.
- M a a t a 1 o u skoneistbn
hankkimiseen ei kiinnitetty huomiota,
ja maatalouden varsinainen tieteellinen
parantaminen jäi toteuttamatta.
Kun sitten v. 1947 yhtäkkiä
siirryttiin kollektivisointiin, o l i luonnollista,
että maatalouden tuotto oli
kollektiivitilojen koneiden ym. puutteessa
varsin huono. Tämän järjettömän
toimenpiteen tarkoituksena olik
i n synnyttää talonpoikaiston keskuudessa
tyytymättömjryttä j a lopuksi
vihan kollektivisointia j a koko sosialistista
järjestelmää kohtaan.
"Vuosien .1947—48 vaiheessa annettiin
asetusi jolla koko pientalonpoi-kaisto
määrättiin kollektivisoihtiin..Se
oli mitä kavalin ele, jonka titolaiset
suorittivat Kominformin Jugoslavian
maatalousreformia, arvostelevan asen-teeri
johdosta. Kaikkien tilojen oli
liityttävä koUektiiveihin j a sillä muka
oli astuttu aimo askel kohti sosialis-inia.
Mutta suurtilat jätettiin koskemattomiksi;
Ja missä suintalonpoikä
liittyi- pientalonpoikien kollektiiviin,
hän pääsi sillä, että antoi pienen osari
maastaan kollektiiviin ja oU sen jälkeen
vapaa veroista, saattoi käyttää
paikallista työvoimaei, oirtalla maallaan,
jopa lukeneisuutensa ansiosta
päästä kollektiivin johtoonkin. Kollektiivien
muodostamisessa käytettiin
mitä häikäilemättömimpiä pakkokeinoja.
Kommunistiseen puolueeseen
kuuluva talonpoika uhattiin erottaa
puolueesta, ellei hän Uity kollektiiviin.
Ei-jäsenet saivat ankaran varoituksen.
Tälläkin toimenpiteellä oli selvä
tarkoitus: synnyttää valhekolhooseilla
talonpoikaiston viha sosialismia kohtaan.
Miten erilaista tämä onkaan
muihin itä-Euroopan m a i h i n verrattuna,
joissa talonpoikaisto on vaaleissa
ilmaissut tyytyväisyytensä maareformiin
ja ryhtynyt oma-aloitteisesti
muodostamaan kollektiiviälouksia. J u goslaviassa
on "kollektiiveista" muodostunut
pientalonpoikalston riistämisen
välikappale. Valtio perii kollektiiveilta
ylivoimaisesti suurimman
osan vuoden tulosta. Lisäksi on myös!
maatalous joutumassa amerikkalaisten
ja englantilaisten saallstukssn
kohteeksi. Tito toimittaa elintarvikkeita
länsi-Saksaan ja Italiaan jä jättää
oman kansan näkemään puutetta.
Maa ön tuottoisa ja sillä on nmsaat
metsävarat. Niinikään on maalla h y vä
karjakanta, mutta hyöty siitäkin
koituu ensi kädessä ulkomaille.
Määräykset sadon luovuttamisesta
valtiolle ovat tiukkoja, ja ellei talonpoika
pysty aina niitä noudattamaan,
on hänen maksettava korkeita sakkoja.
Tällaisten olosuhteiden vallitessa
talonpojat luoruiollisesti keksivät keinoja
pakkoluovutusten kiertämiseksi,
mm. pitämällä "mustia" sikoja. Mutta
Titon poliisi ei ummista silmiään,
vaan suorittaa yllättäen, usein keskiyöllä
ns. sikaratsioitaaa ja vie mennessään
ylimääräiset eläimet.
K A U P A N A L A L L A TAPAHTUI
YHTÄ YLLÄTTÄVÄÄ
V. 1948 lopetettiin yhtäkkiä kaikki
yksityiskauppa. Toimenpidettä seurasi
melkein kaaosmainen tilanne.
Syntyi valtava mustapörssi. Valtion-kaupoista
ei ollut minkäänlaisia kokemuksia
j a jakelun järjestämisessä i l meni
heti sumia häiriöitä., Jos tätä
toimenpidettä. verrataan esim. Unkarissa
suoritettuun, havaitaan sen v l r -
h e e l l i ^ s . Unkarissa c n kansallistettu
kauppa vähitellen vaUoittanut
yhä suuremman osan jakelusta, ja sen
osuus kokonaiskaupasta on nykyisin
n.: 80%. ^ Kansallistaminen aloitettiin
tukkukaupasta, jonka osuus jakelussa
on määräävä. Kansallistettujen vähittäiskauppojen
perustaminen tapahtui
vähitellen j a ennenkailtkea siten,
että kuluttajissa ja tuottajissa on herätetty
luottandus valtionkäuppaan
sen täsmällisen jakelutavan, siisteyden
ja tavaroiden halpuuden avulla.
Siirtyminen kansallistettuun kauppaan
on tapahtunut luonnollisesti tarpeen
syrinyttämänä j a ilman häiriöitä.
Jugoslaviassa selitettiin syntyneet
häiriöt "luonnollisiksi". NFP-kauden
vaikutuksiksi, jonkalaisia oli aikoinaan
neuvostokansankin kestettävänä. Tällaiseen
selittelyyn sisältyvä valheelli-suuJs
käy ilmiselväksi, jos vain vaivaudutaan
pieneenkin vertailuuii Jugoslavian
ja muiden itä-Euroopan maiden
välillä.
"Fraasisosialismin" r i e m u voitoksi
voitaisiin kutsua Jugoslavian 5-vuo-tissuunnitelmaä.
Sen päätarkoituksena
on luoda teollisuus, jolla maa
eristettäisiin sosialistisen talouden
emämaasta Neuvcstoliitosta ja ympärillä
olevista kansandemokratioista.
Suunnitelma • ei edellytä yhteistyötä
kansandemokratioiden kaiissa, mutta
sallii sen lännen pulatalouden kanssa,
jopa edellyttääkin sitä. TP^uus
on, että sosialismia ei voida ralcentaa
teollisesti takapajuisessa maassa i l -
jman muiden sosialististen maiden
apua, ei ainakaan sillä menettelyllä,
jota: Tito Jugoslaviassa harjoittaa.
Huomioonottaen Titon viimeaikaiset
lainanhakupuuhat TrSA:sta, ei erehdytä,
vaikka suunnitelma leimattaisiin
yksinkertaisesti imperialistiseksi
riistosuurmitelmaksi. Tosiasia onkin,
että,työtätekevä kansa ei timne suunnitelmaa
omakseen, vaan - pitää si^ä
-riistosuunnttelmanä, jonka hyöty joutuu
aivan muihin kuin työläisten käsiin.
.
Nytkin auttaa vertailu naapurimaahan
Unkariin. Työtätekevien jakamaton
3-vuotissuunhitelman kannatus
Unkarissa aiheuttaa sen, että suunnitelma
saadaan päätökseen ja ylite-tääiikin
vajaassa kahdessa ja puolessa
vuodessa. Jugoslaviassa selittävät
titolaiiset nanimaisesti, että. ellei Neuvostoliitto
auta, niin kyllä Amerikka
auttaa . . . sosialismin rakentamista.
Korkeintaan idiootti saattaa uskoa tämän
tökeryyden. Todettakoon, että
kansan suhtautuminen amerikkalaisiin
ei ole vähääkään myötätuntoista.
Mielialan purkautumista estää toistaiseksi
vain ankara terrori.
Voidaan kysyä, miten on mahdollista,
että Tito kykenee tällaisissa oloissa
pitämään vaUan käsissään. Jo
edellä todettiin, että Titon petoksen
paljastiiminen oi^ vienyt aikansa ja
että se on selviämässä parhaillaan
koko kansalle. Enää el Tito saa suosionosoituksia
kansanjoukoilta, enää
ei nuoriso-pysähdy huutamaan hänen
nimeään kaduilla. Vain ankara t e r -
rottkomento estää avoimet vastalauseet.
Titon valta perustuu suurtilallisiin,
upseeristoon ja poliisin sekä viime
kädessä amerikkalaisten ja englantilaisten
tukeen. Rajkin jutun yhteydessä
paljastui Tito-järjestelmän tor
dellinen tehtävä läntisen sotaleirin
sillanpääasemana kansandemokratioita
vastaan, sillanpääasemana, josta
suunniteltiin jopa aseellista provokaatiota
Unkaria, vastaan.' Tämä selittääkin,
miksi Titolla on nyt aseissa
700,000 miehen armeija.
Taistelu /todellisen sosialismin puolesta
ei ole päättynyt, se' jatkuu ja
saa Jugoslavian työtätekevät nousie-maan
ensin passiiviseen ja siitä a k t i i viseen
vastarintaan terroria ja valhe-järjestelmää
vastaan. Näin ovat asiat
todellisudessa Jugoslaviassa. Pohjol
a n asukkaasta tuntuu vaikealta y m märtää
Jugoslavian kansan ja sen
työväenluokan koettelemuksia. Tämän
kirjoittaja näkee tuon kaiken kerto-jensa
kassoilta, nuorten maansa rajojen
ulkopuolella olevien jugoslaavien,
jotka ovat kuvailleet kotimaansa ja
kansansa koettelemuksia. Heidän s a noistaan
kuvastuu sellainen varmuus
ja päättäväisyys Tito-järjestebnän
valheellisuudesta, ettei ulkopuoliselle
jää mitään epäilystä sitä. etteikö kaik-
Names and /
Incidents
Maybe it doesh't matter what you
call a rose. But then again. maybe it
dpes. Some names seem to häve
strange powers over their owners.
There is the case of a Yonkers, N.Y.
man. His name was W i l l i am Ouch,
and he sustatoed extremely painful i n -
juries i n an automobile accident. But
he iittered not a $ingle word of com-plaiht
as he was borne pf f to the hös-
.pital.'. ::
The Army found the right man for
the right Job ät Buckley Field, Colo.
It was the choice of the man to ans\ver
the chaplaln's phone. In ansvvering
he was supposed to give his. name.
What callers heardwas "Thls is Pre.
St. Peter."
One day the calender of the San
Diego, Calif. divofce court was compo-sed
of only two cases. One of them
seemed altogether fitting: Guarrels
vs. CJuarrels. The other: Bliss vs.
Bliss. - . • V •,
A midwestem farmer named Arte-mus
Knuckles brought suit against a
neighbour who had confiscated brie
of his pigs, Hes hired a lavvyer names
David Hogg, to clinch the case, cited
a decision by judge M a r t i n L. Pigg.
Who says there's nothing Iri a name!
A JEWEL O F WISDOM
Happiness is a ball that you run
after when It rolls, and klck vhen it
stops.
CATASTROPIIE
Two sparrows met on a telephone
wire. The one sleek and perfectly
grocmed, regarded the other — bloody,
bättered and disarranged — with hor-ror,
and asked: " I n heaven's name,
vs^hat happened tö you?"
"Plenty," groaned the mutilated
spaiTOvv. "1 got up this morning,
feellng fit as a jaybird. I ate two d e l -
icious worms, thien I thought I*d exer-cise
a bit. So I did a couple of short
flights, some lopps, an Immelman and
a barrel roll. I topped theni off with
a nice dive — and got mixed up i n a
badininton game!
., - USEFUL
Doctof (aftcr examinirig patient):
I dQn't like the look^ of your hus-bänd,
Mrs. Brövvn. .
Mrs. Brovirn: Neither do I, dpctor.
but he's goodtp our children.
SPONTANEOUS ANSWEnS
Quizmaster Bob Hawk asked a con.
testant vvhether he could name a pro-duct
in which the supply exceeds tlie
draiand. The contestanfs reply:
"Trouble."
When Bob Hawk asked a contestant,
"What do you work at?" The reply
was, "Intervals."
Kl u
Ainoastaan täten kutsumme kaikkia
S C A U : n kuuluvia seuroja ja niiden
jäseniä osallistumaan v.- ja u.-seura
Alertsin järjestämiin kansallLsiiri h i i h -
tokilpailuihin helmik. 5 pnä Työn
Puistossa Sudburyn lähellä, alkaen klo
l i p .
Kilpailuissa on hiihdettävänä seuraavat
matkat eri sarjoissa:
Ikämiehet, yleinen sarja ja alle 18-
vuotlaat.5 km., alle 15-vuotiaille 2 km.
ja naisille ja alle 12-vuotiaille 1 km.
Kaikissa sarjoissa jaetaan kolmelle
parhaalle palkinnot mutta alle 12-v.
sarjassa annetaan palkinto jokaiselle
kilpailijalle.
Samalla kilpaillaan myöskin Kuluttajat-
pokaalista: Kunkin seuran parhaiden
edustajien tulosten perusteella
lasketaan pisteet siten, että parhaan
ikämiehen, parhaan yleisen sarjan ja
parhaan alle 18-v. sarjan hiihtäjän t u lokset
lasketaan seuransa hyväksi.
Näissä kilpaUuissa noudatetaan liiton
-/limeislmpiä kilpailusääntöjä.
Osanottajat voivat Ilmoittautua k i l pailuun
kilpailupaikalla; Ulkopaikkakuntalaisille
järjestetään mäjoitas jos
asiasta ilmoitetaan etukäteen seuramme
.sihteerille osoitteella: 399 Cross St.,
Sudbury, Ont.
Toivomme runsasta osanottoa!
SudbUry Alerts
L. K . Laine P. P. Prederickson
puheenjohtaja sihteeri
ki mitä he ovat kertoneet, olisi totta.
Taistelu oikean sosialismin puolesta
on jäUceu' alkanut Jugoslaviassa. A k tiivinen
vastarinta terroria kohtaan
ilmenee työpalkoilla, talonpoikien aktiivisena
toimintana pakkoluovutuksia
vastaan Ja ennen muuta sUhä, että
jälleen kokoontuu Jugoslavian vuorille
kansan parhaita Ihmisiä osallistuakseen
aseelliseen partisaanitolmihtaan
Titoa, kansanJEia kavaltajaa vastaan.
Helsingin Työkansaln Sanomissa
nimim. "Neula" kerloQ.^crä|5tä Suomessa
kustaimetusta kuvakirjasta,
jota ilineisesti aiotaan lähettää ulkomaille,
myöskin Cänadaian:
/Edessäni c n upea kuvakirja, upeista
upein, Sucmalaiskoteja — I l em i
Finland —.Hcmes i n Finland on tänään
kirjan nimi. Myös sen teksti on
sekä suomen-, ruotsin, että englanninkielinen,
mikä merkitsee sitä. että
•kirja on tarkoitettu niyös ulkomaille
levitettäväksi. Kauniina kuvateoksenahan
se on lahjakirjaksi peräti so.
piva.
Kuvittelen, että joku uikomaalaUien,
vaikkapa italialainen, saatuaan käsiinsä
"Suomalaisia jkpteja", toteaa,
että Suomessa on paljon tilaa. Ja
hän toteaa aivan oikein: Suomessahan
on vain nelisen miljoonaa asukasta
ja sen pinta-ala on sentään
337,113 neliökilometriä. Esimerkiksi
Italian pinta-ala on sensijaan vain
hieman yli 310,000 neliökilometriä ia
siellä asuu noin 42 miljoonaa ihmistä.
Italialainen tulee varmaan huokaise,
maan, että asuapa Suomessa: siellä
on lääniä olla ja eleä.
J a todellakin, kun suomalainen itse
katselee kuvakirjaa, hän. hämmästyy
maansa kotien tilavuutta ja rikkautta.
Ne ovat öikeaissa suhteessa maan
pinta-alaan: Upeasti sisustetun huoneen
leveästä työntöoviaukosta näkyy
toinen yhtä upeasti kalustettu
huone ja sen aukiolevasta ovesta näkyy
kolmas upea huone, Tilaa, valoa,
taideteoksia, kirjahyllyrivejä, pehmel.
tä mattoja, karhuntaljoja ja kaikkea
sellaista, kamusta.
Todellisuuttako tämä ja untako l u kema
ttcmleri tuttavieni kodit? Sellaiset,
joissa parlnkymmeneh neliön
huoneessa asuu viisihenkinen perhe
j a jossa on hellauunl, aikuisten vuoteet,
lastensängyt, puulaatikot, lasten
leikkikalut, kaappi, pöytä ja neljä
tuolia ja — niin, enempää siellä el
olekaan mutta se riittää tekemäär.
huoneen niin ahtaaksi, että on sovitettava
jalkansa tarkkaan määrätyille
neliösenteille ollakseeii kompastumatta
ja kaatumatta tuolin, pöydän, lastensängyn
tai konttaavan lapSen
päälle.
; J a untako sellainen kainuulalskpti,
Joka on Jautavajassa, jossa asuu 9-
henklnen perhe, eräässä nurkassa isal-ras
isoäiti, j a jossa, jois kotiin sattuu
tulemaan vieras, on pari lapsista sijoitettava
niikkumaan nurkkaan perunasäkkien
päälle? Ja edelleen, u n tako
scllaiucn hclsinkUaiskoU. jossa,
pienessä hellahuoneessa, asuu kuusi
aikuista, erää;sä vuoteessa vuoden
halvaantuneena maannut vanhus?
Tietysti näinä kodit eivät ole unta.
Ne ovat karvasta todellisuutta. Todellisuutta,
mutta Ihanaa, ovat inyös
mainitun kuvatecksen kauniit Jä t i l a vat
kcdit -7 ne ovat vahi lukumäärältään
tuhatkertaisestl vähemplä
kuin nuo köyhän kaiisan kodit.
Tämä kuvateos on eräässä mielessä
sensatiokirja. Kirjassa on nimittäin
enimmäkseen kuvia kuuluLsuuksien
kpdelsta ja kuvien alla on kodin omis.
tajien syvämietteinen lause tai mietelmä
kodin merkityksestä. "Ahaa,
minä chtan kirjan nähdäkseni, millainen
koti on sillä j a sillä Ja mitä
hän tuumii kodista"—- näin saattaa
moni "tiedonhaluinen" ihminen tuumia.
Ne syvämietteiset mietelmät kuvien
alla! "Kotimme merkitsee meille
kaikkea ...", "Kotimme cn meille
kaikki kaikessa", "Kotimme on meille
maailman ihanin paikka . . . " Jne.
On sieltä muutamia hauskoja jä pcr-scönallisiakin
mietelmiä, mutta yleensä
ne ovat sovinnaisia j a opittuja
fraaseja ylläesitettyyn tyyhin. Näl.
den uskontunnustuksiksi muuttuneiden
fraasien tarkoitus — jaa. onkohan
tarkoitus tahallinen, mutta kirjan
selallija alkaa •vähitellen harmistua
tarkoituksellisuuden tunnusta:
Vain koti — ja joskus—- lapset
on se, jenka takia kannattaa elää
j a tehdä työtä; Sulkeudu kotiisi maaliman
myrskyiltä, tee kodistasi linna,
älä lähde sieltä ulos kanssalhmlstesl
pariin, yhteiskuntaan. Viis muista
j a muitten kodeista ... No. joku
pappi kertoo yhteiskunnan tulevan
hänen kotiinsa (katuvaisten .syntisten
muodossa kai), mutta yleensä, erältä
poikkeuksia lukuunottamatta, Itsekul.
lekln ön hyvä koti hyvän kodin i t sensä
vuoksi. Jumalan vuoksi ja abstraktisen
Isänmaan vuoksi.
Puutuin ylläclevässa etupäässä pcr
riaatteelliseen puoleen. • Miitta' elävänä
Ihmisenä minä olisin kuvannut
koditkin elävimmin — kaUkki ovat
nyt paraatlkunnossa, yhdessäkään el
ole liikkuvaa j a pyörivää. Vain eräässä
kuvassa on vauva istutettu lepo-sohvalle,
eräässä kissa sängyn päälle
ja eräässä nukke laiskanlinnaan.
Asiaankuuluvasti mainittakoon —
juttuni saa käydä paremman puutteessa
arvostelustakin — että kirjan
pn kustantanut WSOY ja toimittanut
E l l a Grönroos.
Suoitien rahauudistus-komitean
ehdotukset /
Helsinki. — (t>IJ*) — I t a u ^ ^
tustoimikunta oiif nyttemmin säattsr
nut Julidisuutcen laajan mietinnön r a -
haoloJcmmejärJeistämli^estU. Toimikunta
pn kuullut useita asiantuntijoita
j a päättänyt ykstaUelisesti ehdottaa
otettavaksi käytäntöön uuden rahayksikön.
Joka ^ n l(Wkertäoiilin suuri
kuin nykyinen. Laki rahaplojen Järjestämisestä
ehdotetaan tulevaksi v>>i-maan
1 pnä tathmlk. 1952.;
Uuden rahayksikön nimi näyttää
eniten . aiheuttaneen erimielisyyksiä
toimikunnan keskuudessa. Enemmistön
asettuessa kannattamaan rikslä.
Jonka sadasosa olisi. Joko,matlcka t a i
sentti, ovat toimikunnan Jäsenet P a a vo
Korpisaari j a K . J . Kalliala liittäneet
mietii>tööu vastalauseensa, edellisen
ehdottaessa suurmarkkaa ja jälkimmäisen
taalcria.
Sctelerihan mallia ja kokoa el l a k i ehdotuksessa
ole tarkenunln määritel-
Vaihtorahoiksi .tulisivat kahden ja
yhden riksln rahtf, jotka lyödään r a -
hahopeasta, viidenkymmenen viiden ja
kymmenen markan raha, jotka lyödään
älumliniumlpronssista, sekä v i i den
ja yhden markan kupariraha.
Torontolälsten
•keskusicli^^
^•'seit} r osäuMtön-'/''^^
' J ä i i e s t ä x n ä 'MO^^
. k o D s / p i d e ^
kcllq 8. KeSktistelan aiheena tnlec - -' jS<
olemaan: «ICalnen edlstystsldlses»; , ' - ^ '
s ä i u o s a n l i i U u ^ ^
Helen Tt^aJbneD^
Aihe on t&riuä J» ajankdrtalanc^
^nhan^esimertilBrp^
jestelyn alaisen» naisten maata-/. 1:|
käsittävä raoliankonpTssL J a n i i n '^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-17-03
