Vapaus, April 18, 1950

              ^ ^ ^ ^ ^
8ivu 2 Tiistaina, huhtik. 18 p, — Tuesday, April 18
(LIBERTir) — Independent Labor
Oxgan of F i n n i s h Canadlans. E s -
tabUshedANov. 6th. 1917. A u t h o m ed
3». second class m a i l tiy the Post
O f f i c e Department. O t t a v a . P u b -
llfihed thrtce weekly: T u e u d a y s,
Thursdays a n d Saturday.$ by Vapaus
P u b l i s h i n g company L t d . . a t 100-102
E l m St. W., S u d b u i y , Ont.. Canada.
Telephones: B u j r f n d a Offixie 4>4264.
B d i t o r i a l Office 4-4265. Bäanager
E. S u k s i . E d i t o r W , E k l u n d . M a i l i ng
address B o x 69. Sudbuxy. Ontario,
A d v e r t i s l n g rates upori applicatfon.
Translatfon free o f cKalrge
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v t 6JO0.6 kk, 3 5 5
3 kk. 2M
Yhdysvallotesa: 1 v k . 7.00 6 k k . 3.80
Suomcjjsa: 1 vk. 7,00 6 k k . 4.25
Rauhanliike voimistuu Canadassa
Rauhanliikkeen eritvi^ena piirteenä niyttää olevan .«ellainenkehl-
,lyssuunta, että hiissä maissa, jotka joUtutvät sodan jalkoihin, Se kas-
[vaa paljon voimakkaampana kyin niissä, jotka eivät joutuneet kansi­oinaan
sodasta. Tämä onkin luonnollista, sillä ihminen, joka itse on
joutunut kokemaan sodan Kaiken kauhun j a erikoisesti natsien j a f a -
ti^tien miehittäjien julmuuden, kasittfui paljon päremmm rauhantais-itelun
tarpeellisuuden kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat eFäneet kauka­na
sotatantereilta, Mita syystä on rauhanliike Kuroopassatemman-
'nut mukaansa miljoonia ihmisia. ;
' ^faaliskuun lopussa Tukholma.ssa pidetyssä maailman rauhankong-
'res->i5sa todettiin, etta tällä mantereella on rauhanliike k^^
paljon hitaammin kuin Euroopassa. Vlempänä mainitun syyn lisäksi
' vaikuttaa myöskin äärimmilleen jännitetty taistelu rauhanpuolustajia
•vastaan.
Sikäli kuin Canada tulee ky.symyksecin näyttää kuitenkin siltä, että
ifaubanliike viimeaikoina on saanut suurempaa vauhtia. Mitä lähem-
' litaksi f U l l a a n toukokuun aluepa pidettävää rauhankongressia, sitä mu­t
k a a rauhantyö voimistuu kaikkialla Canädässä.Viim^^ saapuneet
'•iedot osoittavat, että Canadan toisesta rauhänkongressista tulee huo-Äinattavasti
suurempi kuin ensimmäisestä.
; Canadan Rauhankongressin taholta ilmoitetaan, että tähän men-
' P^ssä on SOO edustajaa ilmoitettu Toföntön ulkopuolelta. ICun tähän
Jiiäätaän Toronton ja sen esikaupunkien cdustajieh lukumäärä, niin
'huomattavasti y l i tuhannen tulee osallistumaan rauhankonjgre.ssin
edustajina.
Eräillä tärkeillä paikkakunnilla on rauhantyö raahannut jälessä,
'linutta nyt on havaittavissa heräämistä. Vksitällairieii paikkakunta
on Sudbury. X y t kuitenkin voidaan todeta, että tämä tärkeä nikkeli-t
alue tulee osaltaan tekemään kaiken •voitavansa rauhantaistelijäin rihr
tamassa.
' Viime helmikuun lopulla Lumber and Säwmill AVorkers Union pai­kallisen
osaston toime.^ita kutsuttiin paikallinen iäuhankonfereiissi;
Maaliskuussa kokoontuneeseen konferenssiin osallistui 6 järjestöä 12
' edustajalla. Valittiin väliaikainen rauhanneuvosto, jonka tehtäväksi
annettiin toisen konferenssin kutsuminen toivossa, että saataisiin laa­jempi
edustus. . ^ i _ •
Viime sunnuntaina pidetyssä konferenssissa .saatiin ilolla todeta, et-ta
toiveis.sa ei petyttykään. Kdustettuna oli, M M & S \ V : n lokaali 598,
joka edustaa noin 12,000 työläistä ja saman union naisten apujärjes­tö,
joka on ehdottomasti suurin naisten järjestö koko Sudburyn alueel­la.
Kaikkiaan oli saapuvilla 26 edustajaa 10 eri järjestöstä j a useita
tunnettuja paikkakuntalaisia. ,
Tässä konferenssissa valittiin kaksi edustajaa rauhankongressiin ja
samalla eri järjestöjen edustajat velvoitettiin ottamaan esille kukin
, omassa järjestössään kysymyksen edustajain lähettämisestä Toron-
' toon toukokuun alussa. Myös monia muita raulianliikettä edistävää
raatosta tehtiin. V-;--/.
Viime sunnuntaina kokoontunut C S J : n Sudburyn alueen aluekokous
myöskin päätti lähettää kaksi edustajaa rauhankongressiin, joka pää-los
oH esimerkillinen ja sita on ilolla tervehdittävä.
k u t e n näkyy rauhanliike voimistuu Canadassa. Nyt on jännitet­tävä
kaikki voimamme allekirjoitusten hankkimiseksi "Pommi pan-
- naan" adre^iin. Vapau.s julkaisee, jos tila s a l l i i , jokaisessa numeros­saan
kuluvan kuun loppuun .saakka tämän adressin, jonka saa lehdestä
leikata i r t i j a hankkia siihen lumiä j a lähettää adressissa mainittuun
paikkaan.
Tehkää kaikkenne rauhan puolesta!
Oikea toimenpide
Lehtemme edellisessa numerossa kerrottiin C S J : n Toronton osaston
hyväksyneen äskettäin eraanpaatcislauselmah lähetettäväksi maakun­n
a n pääministerille.
Päätöslauselmassa on kysymyksessä diskriminoinnin lopettaminen
J y o n saantiin nähden. Kaikki ulkomaalaissyntyiset työläiset tietävät
varsin hyvin, etta lukuisat työnantajat tai johtoasemissa olleet työn­antajain
edustajat ovat harjoittaneet usein hyvinkin julkeata diskri­minointia
j a puolueellisuutta työvoimaa valitessaan. Se ön ollut eri­koisen
julkeata huonon työllisyystilanteen vallitessa ja sitä on kaiken
Iisaksi harjoitettu hallituksen hätäaputöihinkin nähden. Esimerkiksi
Sudburyn alueella kerrottiin aikanaan, että hätäaputöihin |>ääsyn eh­tona
oli silloin vallassaollecseen puolueeseen liittyminen j a vähäisen
maksun suorittaminen sen yhteydessä. .Samoin tiedetään menetellyn
maakunnan muissakin osissa.
V l e i s i n t a on kaikenlaatuinen diskriminointi kuitenkin ollut yksityis-fen
työnantajain taholla. Milloin sitä on harjoitettu uniw>n kuulu-mi.
scn. kansallisuuden, vissiin kirkkokuhtaan tai järjestöön kuulu­misen
j a milloin jonkin nuiun sy>-h i>erusteella. Suomalaistenkin kes-
:<uudessa on ollut tapauksia, etta työnsaannin ehtona oh ollut, tehty­jen
sopimusten mukaisesti.: vissiin kirkkokuntaan tai kansallisseuraan
kuuluminen. Suomalaiset eivat saaneet työtä elleivät voineet esittää
sita varten suosituksia seurakunnan papilta tai järjestön johtomiehil-ta.
Sellaisen suosituksen saannin, ehtona oli joko seurakuntaan tai
järjestöön hittyminen tai huomattavan "lahjoituksen" tekeminen.
Moiset kiristystoimenjjiteet .siunoinkuin kaikki muukin puolueelli­suus
ja diskriminointi on mita torkeintä maan väestön tasa-arvoisuu-den
loukkaamista la kaikkein tuomittavinta kun sitä harjoittavat pa­jut
ja kirkkokunnat. .Se ei ole saarnatun kristillisen Veljeyden sääntö­jen
mukaista vaan törkeätä samaan kansallisuuteen kuuluvien sorta­mista.
Kaiken Iisaksi johtaa diskriminoinnin harjoittaminen sen edelleen
laajenemiseen, jopa siina maarin; että on ollut tapauksia, että kansal-
Hsseurojcn ja pappien puuhat ovat lopulta johtaneet työn saannin
kieltämiseen kaikilta suomalaisilta. .Näiden väärien paimenten toi­menpiteet
johtivat lopulta siihen, että kaikki suomalaiset laskettiin sa­maan
laumaan, olivatpa he sitten mustia tai valkoisia lampaita.
Canadan Suomalainen Järjestö j a sen äänenkannattaja ovat aina
taistelleet kaikenlaatuista diskriminointia \'astaan j a tulevat sitä yhä
edelleenkin jatkamaan, puolustaen siten ei ainoastaan suomalaissyn­tyisten
vaan muidenkin ulkomaalaissyntyLsten oikeuksia tasa-arvoi-scen
kohteluun yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla.
On ilahduttavaa havaita, etta järjestömme Toronton-osasto on toi­minut
asiassa ennen lainlaattjakunnan istuntokauden päättymistä.
Kuusi viljalaivaa
: Arg^entiinasta ja
Kttotsista Suomeen
H e l s i n k i . — (S-S) — V i l j a n k u l u t us
o n t u r v a t t u Ja y l e i s t i l a n n e t t a voidaan
pitää täy.sin tyydyttävänä. Maalis­kuun
aikana tulee maahan yhteensä
lähes 24 miljoonaa kiloa vehnää jä
lisäksi on viljaa myös m>'llyjen v a ­rastoissa.
Täten v i l j a n kulutus oh
turvattu tulevaan satoon saakka.
Soperior, Wisc, — ( C ^ l t a kirJieeD-v
a i h t a j a l t a ) ~ V i i i i ) ^ l a u a n t a i n a tääl»
lä pidetyssä Työmies: S o c i e t y n 47resä
vuosikokouksessa Tallitai vielä nuore-ka
« itseluottamus Ja i t u i o s t u s ^ ^
ansioituneen yeljeslebtenuu^ Uileval-suuden
suhteen. Kokouksessa hyväk­s
y t t i i n yksimielisesti liikkeenhoitaja
Ernest K o s k e n esittäniäasialiinentiU-liertcmus
j a Työmiehen vastaavan
t o i m i t t a j a n Leo J ^ t t s o h i n esittämä,
mainio raportti t d i a i l t a ^ o U t i i k a ^ t a;
käytiin vapaa Ja d e m o k r a a t t i n e n lägs-kustelu
l e h t l l l i k k c e n asioista yleensä
j a erikoisesti yhdysvaltalaisten veljes-lehtiemme
tuleväi«uudeh pejfipektil-vistä,
,
Kokoukseen osallistui k a i k k i a a n 117
henkilöä. Joista v a l t a k i r j a n tarkastus-komitean
lausunnon mukaan 63 o li
osakkeenomistajia Ja v i r a l l i s i a edus­t
a j i a sekä 54 v i e r a i l i j a a . Lisäksi olJ
kokukessa yhdysvaltalaisen veljcsjär-jestömme
T P K : n «dustaJaM. G . V ä s ­tilä
j a "Eteenpäin" l i i k k e e n h o i t a j a R.
H e i k k i n e n sekä Vapauden lähettämä­nä
yeljesedustä J a n a W . E k l u n d.
Työmies Societyn vuosikokouksen
avasi liikkeen j o h t o k u n n an puolesta
L a u r i Kämäräinen, j o k a yhdessä A n ­t
o n A n t t i l a n kanssa V a l i t t i i n kc&ouk-sen
puheenjohtajaksi. Sihteerinä t o i -
mi A. R o l i i e .
Edesmenneen "ntotcllmleheo"
Huorö Paasikiven fconnlaksi pl-detttin
tninaufin lilljaisträs.
L i i k k e e n h o i t a j a Kosken raportista
i l t h e n i , että Työmies-lehti omine t a ­loineen
j a painoiheen on v a k a v a r a i ­sella
pohjalla. Se o n miltei velaton
taitos Jonka suhteen k a i k k i A m e r i k an
suomalaiset ja erikoisesti keskivaltio-laiset
työväenmieliset suomalaiset ovat
oikeutetusti ylpeitä. Jatkuva k u s t a n ­nusten
nousu j a eräät muut seikat, k u ­t
en esim. kiihtyvä punakauhun liet­sonta
mikä on a i n a k i n vähän v a h i n k oa
aiheuttanut, ovat k u i t e n k i n a i h e u t t a ­neet
sen, että v i i m e vUoden t i l i k a u d en
aikana oli t u l l u t tappiota y l i $4.000
— seikka m i h i n k i i n n i t e t t i i n vakava
huomio.
Vastaavan t o i m i t t a j a n L . M a t t s o n in
esittämässä tolmitusraportissa käsL
t e l t l l n selvästi, totuudenmukaisesti,
opettavalla Ja s a m a l l a kansanomaisel­la
tavalla sitä. m i t e n T^amlear oft k u -
lujäe^n vuoden atkatia ^puolustanut
vähävaraisen kansiän oUcetik5la;;°tt&e'
vastaan, taistellut n e e k e r i ^ f e ^ b ^ ja
s i t en myös k a l k k l e n i i m j ; ^ ^
m l ^ r j r h m i e n : blka^^iflaHiö^
pyÄlnyt e d e s a u t t ä i ^ n . V.ie4
«elUeen yhtenäisyyden kehitys­tä
j a vastustanut «ellalsia penisIaSlli-sia
oikeuksia u h k a a v i a l a k e j a J a edes-ottamisia
k u i n ovat esim. p a h a m a i n e i ­nen
Mundt-lakfesltys, ulkosyntyisten
karkoitus jne.
Esiteiyt raportit. Joiden suhteeD
käytUn vilkas kesknateln. byrak-
»fttUn yksfaniensestl. Lehden i o l -
mUtikselle annettiin tärsl tännns-
,ttäi hyvin j a antaaninksella mori-tietosfa
työstä Ja antta Ufkbeenlioi-
Ujaa päätettiin tervehtiä — " B n o .
teliraiehen" tradltiojen mukaisesti
—siten, että kevatryntäyksen ätka-na
hankitaan 1,500 tilausta Ja
piat" päälle.
Kokous hyväksyi erityispäätöksen
farm&ysymysten käsittelyn edistämis
seksi, lähetti vastalauseen M u n d t - I a -
kiesityksen Johdosta Ja päätti enti­sestä
tehostaa taistelua käynnissä ole­vaa
karkoitusvimmaa vastaan,
Ainoa vielä välttelyä aiheuttanut
kysymys o l i siitä, m i t e n voidaan par­h
a a l l a j a tuloksellisimmalla tavalla
suorittaa päivälehtien Eteenpäin ja
Työmiehen yhdistäminen hiin,/että
saadaan entistä moriipuolisetnpi Jä ko.,
ko maan edistysmielisiä suomalaisia
— työläisiä, f a r m a r e i t a Ja m u i t a p l k -
Jcueläjiä palveleva yhteinen äänenkan­nattaja.
Kokous o l i sataprosenttises­ti
yksimielinen tämän yhdistämisesi-tyksen
p u o l e l l a . J a v a i k k a yhdistettä­vän
lehden k o t i p a i k a n s u h t e e n oli v i e .
lä h y v i n terävääkin erimielisyyttä,
n i i n kokous lausui k u i t e n k i n sen t o i ­vomuksen,
että keskustelua on p y r i t ­tävä
viemään mahdollisemman nope­assa
tempossa ratikäisua k o h t i.
J o h t o k u n t a a n v a l i t t i i n J o h n Salo,
A n t o n A n t t i l a , B e r t h a Kiitki. Chas
^aaso. O. R a h k o n e n , A . R o i n e j a A l m a
K a n t o l a .
Ba Ja ItaUan työläiset johtavat Uistelussa rauhan puolesta.
Caiiadan toinen rauhankongressi
Suomessa oU ennenvanhaan sel­lainen
paikka, jodka nimi' oli Vuo-
Almäki. Se sijaitsi noin kolmen
kilometrin päässä Savonlinnan
kaupungista. Siellä toimi aikojen
alussa, tarkemmin sanottuna v.
1899, käsityökoulu. Itooinn Oppi­laat
Järjestivät mainitun vuoden
lukukauden päättäjäisiksi Iltaman.
Sitä varten harjoiteltun koko tal­ven
ajan näjrtelmää. Joka oU Alek­sis
Ktven kirjoittama "karkurit".
Koko Savonlinnan väki saapui
tähän iltamaan niin tarkoin, että
: Jos olisi sattunut syttymään kau­pungissa
tulipalo hiin kukaan ei
olisi Jäänyt tulipalon uhiiksL
Mainitsin tästä VuObImäestä sen
vuoksi, että Nipigon on nykyisten
ajoneuvojen aikakaudella mefkrin
Vuohimäen asemassa Port Arthu­riin
Ja siellä ensi kesänä vletetfä-vään
laulu- Ja soittojuhlaan näh-
• den. , ••;
Nipigonista saapuneiden viestien
mukaan tuntuu sieltä suuntautu­van
- laulujuhtaan samanlainen
kansainvaellus kuin ehnenvanhaan'
Savonlinnasta Vuohimäelle — a i ­nakin
nllkäU suomalainen väestö
on kysymyksessa. Saapuneet tiedot
Tiittaa>-at siihen, että kaikki kyn­nelle
kykenevät suomalaiset saa­puvat
NipigonisU Port Arthurissa
helnäk. 1 pnä alkavaan laulu- Ja
solttojnnlaan.
LJukelmlen mukaan pitäiid au­tokaravaanin
olla niin pitkin, ctfä
kun alkupää on Red Rockan .tien
haarassa niin viimeiset lähtijät
kokoilevat vielä kotlveräjällä
kamppeitaan antoihin. Mokaan
lähtevät tietenkin Riku PykäUnen.
Jack Nevala muijansa kanssa sekä
monet muutkin nimeltään tutut.
— Mainostaja.
Suomen-Israelin
kauppasopimus '
H e l s i n k i . — (S-S) — Tasavallan
presidentti on päättänyt antaa edus­kunnalle
esityksen Israelin kanssa
tehdyn kauppasopimliksen hyräksymi-sestii.
Näiden maiden kesken h e l m i ­kuussa
tehty kauppasopimus sisältää
näet säännöksiä. Jotka kuuluvat l a i n ­säädännön
alaan.
I s r a e l i n ja Suomen välisestä kaup­pavaihdosta
viime vuodelta m a i n i t t a ­koon,
että tuonnin ärvo Israelista o l i
68.8 m i l j o o n a n markkaa, siitä I s r a e l i in
11.8 m i l j . markan arvosta, etupäässä
puu- ja paperlfeolllsuuden tuotteita.
Kauppavaihto ei ol6 Kuitenkaan pääs­syt
kehittymään hankauksitta k t i n -
tiösoplmuksen edellyttämällä J a v a l t a ,
koska ei ole ollut olemassa sopimusta
mblehiminpuolisesta tullisuosituim-muudesta.
Viime syksynä aloitettujen
heuvotfelujen tuloksena on tämä puo­li
nyt s a a t u Järjestymään.
Keskustehtkdkoul»
Doit-haalilla
tk. 25 päivänä
foronto; Ont. — Tämän kaupungin
työläiset Ja edLstysmielinen v f e tö
yleehsä tulee viettämään v a p p u j t ^ l aa
lauantaina h u h t i k u u n 29 pnä-iltapäi-vällä
Wlllowdale parkissa (Chrfstie
pits». B l o o r - Ja G h r i s t i e - k a t u j e n - " r i s ­teys.
Sfellä tulee olemaan puhujia
useampiakin Ja soittoa sekä rniiuta
ohjelmaa. Joukkueet eri osista k a u ­punkia
kerääntyvät eri p a i k k o i h i n Ja
marssivat niistä juhlapaikalle.
Neljännen Wardin Joukkue, Jolla
alueella useimmat suomalaisetkin a s u ­vat
Ja t o i m i v a t , kokoontuu Harbord Ja
Spadina-katuJen kulmaan kello 1.30
iltapäivällä. Niiden jotka haluavat
t u l l a kulkueessa j u h l a p a i k a l l e on o l ­tava
a i k a n a a n kokoontumispaikaUa.
R A U H A N K U L K UE
Toronton alakaupungilla toimivat
rauhanvoimat järjestävät kulkueen
l a u a n t a i n a huhtikuun 22 p n iltapäi­vällä.
K o k o o n n u t a a n Spadinan y m ­pyrään
kello 1 iltapäivällä, josta läh­detään
l i i k k e e l l e.
K a i k k i a r a u h a n ystäviä j a v a r s i n k in
sellaisia, j o i l l a on j o n k i n l a i n e n ajo­neuvo,
polkupyörä, jne. kehoitetaan
osallistumaan tähän kulkueeseen. J o ­ka
on ensimmäinen laatuaan Toron­tossa.
'.
S E U R A A V A K E S K U S T E L U K O K O US
C S J : n paikallisen osaston valistus-komitean
Järjestämä seuraava keskus-tclukokous
pidetään Oon-haaliUa t i i s ­t
a i n a h u h t i k u u n 25 p kello 8 I l l a l l a.
Keskustelun aiheena tällä kertaa t u ­lee
olemaan ''Cariädän nykyinen po­l
i i t t i n e n t i l a n n e ".
Viimelcsi pidetty keskustelukokous
onnistui v e r r a t t a i n h y v i n . Sanoma-
IchtlkysjTnyksestä syntyi vilkas kes­kustelu,
ehkä paras mitä meillä on
oHut koko talvena. Osanotto tosin
olisi voihut olla vähän runsaampi.
K o r j a t a a n se epäkohta tällä ker­taa.
— s.
• Toronto. Ont. — T o i n e n ylelscana-d
a l a l n e n rauhankongressi pidetään
täällä toukokuun 6 j a 7 päivinä ja
k a i k k i merkit viittaavat siihen, että
siitä tulee muodostumaan^ todella
suuremmolnen. Jo tähän mennessä
saapuneiden tiedotusten perusteella­k
i n saapuu kongressiin y l i 800 edus­t
a j a a ulkopuolelta Toronton Ja lähi­ympäristön.
Siihen k u n lisätään p a i ­k
a l l i s e t ja lähiympäristön edustajat
n i i n noasee edustajien lukumäärä
Jo toiselle tuhannelle j a u u s i a t i e d b l -
t u k s i a saapuu Jatkuvasti.
K o n g r e s s i n järjestäjien suurimpana
vaikeutena o n o l l u t k i n riittävän s u u ­r
e n kokoushuoneen' saaminen. Ei
s i k s i , etteikö Torontossa olisi s u u r i a ­kin
kokoushuoneita. Mutta ne ovat
suuren rahan p a n t t i n a Ja r a u h a n l i i ­ke
k u n on pääasiassa vähävaraisen
kansan liikettä n i i n se e i pysty mak­samaan
sellaisia v u o k r i a mitä niistä
kiskotaan. Joissakin kouluissa olisi
kyliä a v a r i a k i n h u o n e i t a Ja t a v a l l i s e s t i
ne ovat yieisöri käytettävänä vapaas­ti.
Mutta täiiiah kaupungin k o u l u ­l
a u t a k u n t a on enemmistöltään n i in
taantumuksellinen, että se ei s a l li
k o u l u j e n suojissa puhuttavan r a u h an
asiasta ja kicltääntyy luovuttamasta
huonetta kongressia varten, käyttäen
tekosyynä tavaksituUutta kommuhis-m
i n vaaraa.
Useimmat k i r k k o k u n n a t ovat k u i ­t
e n k i n osoittautuneet myötämielisiksi
rauhanasialle -Ja . o l i s i v a t valmiit
myöntämään kirkkonsa kongressia
varten. Mutta toisissa tapauksissa
sitäkin vaikeuttavat aikaisemmat Jär­jestelyt,
v i h k i m i s e t y m . k i r k o l l i s e t t o i -
moituksct. Nykyl§et järjestelyt kokor
uspaikan suhteen ovat, että l a u a n t a i ­na
6:es päivä kongressin istunnot p i ­detään
B a t h u r s t - k a d u n yhdistyneellä
k i r k o l l a (alapuolella Bloorkadun) ja
sunnuntaina 7:äs päivä juutalaisten
haalissa 83 C h r i s t i e St. Jos tähän
Järjestelyyn tulee muutoksia n i i n tie^
dotetaan siitä a i k a n a a n.
JOUKKOKOKOUS » I A P L E L E AF
.GAR:^NtSSA .. ^
Kongressin kohokohtana Ja s a m a l la
sen päättäjäisistuntona f^ulee ole­m
a a n s u n r i u n t a i - i l t a n a Maple Leaf
Gardenissa pidettävä joukkokokous,
j o s t a kaiken todennäköisyyden m u ­k
a a n tulee muodostumaan suurin Ja
v o i m a k k a i n vaatimus r a u h a n puolesta
mitä Canadassa on tähän mennessä
nähty j a k u u l t u .
Tässä joukkotilaisuudessa tulee e-slintymään
useita kansainvälisesti
t u n n e t t u j a rauhan asian puolustajia.
T r i Hewlett Johnson, C a n t e r b u i T n de-kaanus,
tulee A u s t r a l i a s t a tänne pää­asiassa
j u u r i tätä t i l a i s u u t t a varten.
V i i m e kerralla k i m C a n t e r b u r y n de-kaanus
kävi täällä järjestettiin hänel­le
puhetilaisuus Massey H a l l i i n , m u t ta
tuhannet Ihmiset jotka olisivat h a ­lunneet
kuulla häntä jäivät ulkopuo­lelle,
k u n eivät mahtuneet h a a l i i n.
Nyt on niilläkin Jotka s i l l o i n p e t t y i ­vät
tilaisuus k u u l l a t r i J o h n s o n i n p u ­he,
sillä M a p l e L e a f G a r d e n i i n m a h ­tuu
17.000 Ihmistä, k u n j ä än palkalle
l a i t e t a a n myöskin istuimet.
' T i a u h a n Kongressin presidentti, t r i
jäTifes G . E n d i c o t t . saapuu j u u r i siksi
myöskin Euroopan matkaltaan. Hän
o n kierrellyt useissa Euroopan mais­sa,
yksinpä " r a u t a v e r h o n " takanakin
j a osallistunut tällä m a t k a l l a m a a i l ­m
a n r a u h a n l i i k k e e n m o n i i n tärkeisiin
k o k o u k s i i n j a neuvotteluihin. Hänellä
on epäilemättä tärkeää j a m i e l e n k i i n ­toista
kerrottava^ tältä matkaltaan.
Isä D u f l y , joka on viime kuukausien
a i k a n a k i e r r e l l y t e r i p u o l i l l a Canadaa
puhumassa rauhan asian puolesta ja
on t u l l u t tunnetuksi rohkeana rauhan
puolustajana, tulee myöskin esiinty­mään.
tässä tilaisuudessa. Tästä jouk-kokokooksestä
epäileinättä muodostuu
s e l l a i n e n , että s i i h e n k a n n a t t a a tulla
vähän etäänpääkin.
"POÄIMIT-PANNAAN"
N I M I E N KERÄYS •
R i n n a n kongressin muiden valmis­telujen
kanssa kiilkcc n i m i e n keräys
A - p o m m i n pannaan julistamisen puo­lesta.
Tämä kamppailu nimien k e ­räämiseksi
mucdostaa - t a u s t a n ja
ikäänkuin pohjan kongressille ja s en
yhteydessä pidettävälie joukkokokcuk-selle.
J a n f e r k i l l e pantavaa tässä y h ­teydessä
ön ,että sitä mukaa kuin
kongressi lähenee, k i i h t y y n i m i e n k e ­räyskin.
W a l l - k a d i m r a h a r u h t i n a at
Jä heidän apurinsa kiihdyttävät " k y l ­mää
sotaansa" ja m u o v a a v a t siten
maaperää otolliseksi n i m i e n Steräämi.
selle j a kamppailulle r a u h a n puolesta
yleensä. Monissa sellaisissakin p i i ­reissä
Joissa alussa s u h t a a n n u t t i i n t ä ­hän
katnppailuun kylmäkiskoisesti,
suhtaani/utäan siihen n y t myöntei­sesti
j a n i m i e n s a a n t i o n helpomijaa.
M u t t a tämän kamppailun aika l y ­henee
päivä päivältä j a jälellä olevat
päivät o n käytettävä m a h d o l l i s i m m an
edullisella t a v a l l a . Näitä n i m i e n k e -
räyislistoja o n vielä huomattava mää­rä
ulkona suomalaistenkin keskuudes­sa.
Nyt- c n Järjestettävä tehokas
l o p p u k i r i j a s i t t e n palautettava listat,
nimineen sinne mistä' l i s t a t on lähe­t
e t t y k i n . K a i k k i l i s t a t tulee p a l a u t t aa
h u h t i k u u n loppuun mennessä, että n i ­met
ehditään laskemaan j a järjestä­mään
eiineh kongressia;
Kongressi tulee valitsemaan jouk-kolähetystön,
johon toderihäköisesti
v a l i t a a n edustajia eri osista maata
j a joka menee Öttäwään heti k o n ­gressin
jälkeen jä esittää anomuksen
A - p o m m i n paiulääh jullstämi^ksi
h a l l i t u k s e l l e . — G . SUnÖqvist.
todistus SOS. talouden vakavuudesfo
Sanoo Moskovan Pravda kultakantaan siif-tj^
istä käsittelevässä kirjoituksessaan
^VAROVAINEX
Eräs a u t o i l i j a aina ajoi katsi
tia sellaisissa mutössa. joissa Ö
r c i t u s t a u l u "Vaarailiasn".
k y s y t t i i n mistä tämä johtui
j a s e l i t U . että koska alue oa
nen, n i i n yritän mmkä terlahi-sellaisesta
palkasta.
• • •
TYTÄR TIESI
Lääkäri hyökkäsi ulos
taäh. "Antakaa minulle
huusi hän.
^ "Minkä tähden?" kysyi hänen tJ
täreasä. .-• ''.
" J O k u mies soitti minulle j a ^
että hlrn e i v o i elää ilman minia',
noi lääkäri hengästyneenä.
, "Odottakaa hetkinen", tanoi if
haaveellylsen näköisenä, "liijö jj
ien, että soitto oli minulle."
T A I V A A N PUUTTEIT.%
Pyhä P i e t a r i huomasi, että tai*
j a helvetin välinen raja-aita
koutunut; Hän meni saatanan a
h e i l l e jä sanoi:
'Xähetä insinöörejä korjaaajj
tämän r a j a - a i d a n . " i
"Ikävä kyllä", sanoi saatana,
k i i l a m i n u n miehilläni oii niiä
että ne eivät jouda aitoja k
m a a n . "
" S i t t e n m i n im on haastattera
oikeuteen", sanoi Pietari.
" V a i niin", sanoi saatana
ten. - "Mistä saat tuomarit ja
h e t ? "
Moskova. — (DLP) — Siitä, mitä
r u p l a n äskeinen k u l t a k a n t a a n s l l r t y -
i n i n e t i merkitsee erikoisesti k a n s a i n ­välisen
talous- jatfinarissielämän k a n ­n
a l t a - k a t s o e n , antaa kiinnostavaa se­litystä
se vastaus, j o n k a Pravda on
j u l k a i s s u t vastauksena erään l u k i j an
tiedusteluun.- Selitettyään e n s i n N e u .
vostoliftcn ulkomaankaupan erfkois-l
u o h n e t t a valtion monopolina j a t o ­dettuaan
myös ulkomaanvaluuttojen
täten määräytyvän suunnitelmallises­ti
eikä luonnonvoimaisesti kuten k a ­p
i t a l i s t i s i s s a maissa, P r a v d a j a t k a a:
R u p l a n kurssia määrättäessä on
perustana käytetty e r i ulkomaanva­l
u u t t o j a . Niinpä neuvostohallitus
päätti helmikuun 29 päivänä 1936
määrätä ruplan suhteen Ranskan
f r a n g i i n seuraavaksi: 1 rupla = 3
R a n s k a n frangia. Ruplan kurssin
määrääminen R a n s k a n f r a n g i n poh­j
a l l a j o h t u i siitä, että R a n s k a o l i s i l ­l
o i n suurten k a p i t a l i s t i s t e n v a l t i o i d en
joukossa ainoa maa, j o k a o l i säilyttä­n
y t valuuttansa-pys3rvän k u r s s i n mää­rätyllä
k u l t a k a n n a l l a.
Tämä keskinäissuhde ei k u i t e n k a an
pysyniyt voimassa kauan. F r a n g i n d e -
valvoimisen jälkeen m a r r a s k u u n 1 pnä
1936 rupian kurssi körötettiin 4,25
f r a n g i i n sen mukaisesti, k u i n Rans­kan
frangin arvo kullassa o l i laskenut,
V . 1937 tapahtui R a n s k a n frangin
uusi devalvoiminen. Se menetti k u l t a,
k a n t a n s a eikä enää l a i n k a a n soveltu­n
u t perustaksi Neuvostoliiton j a m u i ­d
e n valtioiden välisen ulkomaankau­p
a n tilienhoitoon.
Heinäkuun 19 p n ä 1937 neuvosto­h
a l l i t u s teki päätöksen r u p l a n k u r s s in
määräämisestä Amerikan dollarin
p o h j a l l a : 1 d o l l a r i = 5 r u p l a a 30 k o -
pekkaa. A m e r i k a n d o l l a r i n kurssi j o u ­tui
kuitenkin j y r k k i e n vaihtelujen
alaiseksi. T o i n e n maailmansota j a k a ­p
i t a l i s m i n yleisen k r i i s i n j a t k u v a kär­j
i s t y m i n e n ovat sodan jälkeen j o h t a ­neet
useimpiein k a p i t a l i s t i s t e n maiden
talouden j a f i n a n s s i t pahaan sekasor­toon.
.
K a p i t a l i s t i s i s s a maissa sodan Jälr
keen toimeenpannut rahanuudistuk­set
ovat epäonnistuneet perinpohjin.
Belgiassa, H o l l a n n i s s a , Ranskassa ja
muissa maissa rahanuudistukset eivät
johtaneet toivottuun h i n t o j e n vakau­tumiseen,
vaan ne alkoivat jälleen
nousta heti seuraavana päivänä uusien
r a h o j e n llikkeellelaskemlsesta. Seu­rauksena
o l i , että eräissä maissa de­v
a l v o i t i i n raha useampaan kertaan.
M a r s h a l l - m a a t elävät edelleenkin f i ­n
a n s s i k r i i s i n . Valuuttojen arvon ale­nemisen
j a h i n t o j e n nousun p u r i s t u k ­sessa".
Rainossa esiin, h i n n a t ovat
vuoteen 1937 v e r r a t e n kasvaneet 20-
k e r t a i s i k s i . I t a l i a s s a 60-kertaisiksi j n e .
K u l u t u s t a r v i k k e i d e n h i n t o j e n huo­mattava
nousu on osoitus r a h a n a r ­von
jyrkästä alenemisesta, s6. i i i f l a a -
tioprosessin kehityksestä k a p i t a l i s t i ­sissa
- maissa. Viime vuosina nämä
( J a t k u u 5. s i v u l l a)
K y s y m y s : Onko ei-Canadan
l a i s e l l a ; nykyään mitään
suuksia saada vierailulupaa
töihin?
Mikä o n viraston osoite, joka
a s i o i t a hoitaa? Kiitollinea
' VästauS: Koska tietääksemme
te Suomen kansalainen, niin teidän
h a n k i t t a v a Suomen lähetystöstä
men passi ^ Yhdysvaltoihin ma
mistä varten. Sen jälkeen tulee
dän kääntyä jonkun Yhdysv
koiisuläatin taikka Ottavassa
Y l i d y s v a i t a l n lähetystön puoko.
anoa viisumia'. / •
' Eräissä tapauksissa on vaaditts^
kausta, mutta toisissa tapauäsissaj
Konsulivirastosta taikka lähetystä
r i i p p u u kokonaan annetaanko Ti^
t a i k k a ei.
Valittu Toronlosu
•li •
Toronto. — Viime' viikolla ^
Sbihtulassa syntynyt 17-Äiiötias
B l i d täällä suuren huomien koi­si
k u n hänet valittiin Ontarion m
r i k k o i s t e n lasten hyväksi j-ärj
j e n juhlallisuuksien yhteydessä^
sadun mukaan Ontarion Cin'
tytöksi, maakunnan epäit
maksi j a työteliäimmäksi tytöksi'
B l i d saapui noin vuosi sitten T
toon, jossa hän on työskenneUjt.
v.elijattärena erään miljonäärin
lossa. Hän sai palkinnokseen
puolisen vaatevaraston ja
edestakaisen lentomatkan HoH,
d i i n . Miss B l i d oli viimeinen
kas, j o n k a palkintotuomarit:
vät tähän kilpailuun, jonka :^
sanotaan lähetettävän 24 lasU
kesänä kesäleirille.
M i s s B l i d lähtee keskiviilöMa
19 pnä Mältonin ilmailuasemall»
tinsä, mrs, Hansenin kera Trfikm,
t a v a l l e matkalle Hollyvoodiin.
hän on Walt Disneyn i
vieraana. Hän aikoo poiketa
la matkalla pariksi päiväksi
v e r i i n , tavatakseen siellä
sä. ,
Neuvostoliitossa
rakennetaan suurta
fitmikylää
Moskova. — Mosko'V'an filmistudiot,
jotka sijaitsevat L e n i n i n mäcllS. t u l ­l
a a n huomattavasti laajentamaan.
Neuvostotaide-niminen lehti kirjirft-taa.
että entisissä studioissa ralriHstet-t
i i n v a i n värittömiä fitmejä. Uusissa
studioissa t u l l a a n valmistamaan noin
40 täysimittaista värifilmiä niöslttälh.
Studiot tullaan variistamaan t e k n i i ­kan
viimeisen sanan mukaisesti j a ne
tulevat olemaan ainutlaatuiset m a a i l ­massa.
- • »•'••:•
U u s i e n studioitten valmistuttua, t u ­lee
Neuvostoliiton filmituotanto fiuo-mattavasti
laajentumaan.
V i i m e v i i k o n l o p u l l a teräsuniopomo
M i l l a r d s a i i o l , et£ä hän J a hänen k ä n -
klnsä on l u j a s t i p o i m l s t c l l u t teräspa-rooneja
vastaan saadakseen eläkkeet
j a paremmat palkat. K a u n i i s t i s a ­n
o t t u . M i l l a r d c n paksu mies j a t o i .
s e t k i n saman i m i o n pomomiehet k u u ­luvat
raskaaseen s a r j a a n , tarkoitamme
fyysillisessä mielessä. K i m nämä ras­k
a a n s a r j a n papat alkavat Jonnekin
päin nojailemaan, n i i n pitäisi sen p a i ­n
o n tuntua. Miiitta hän ei k u i t e n ­k
a a n sanonut mitään tuloksista, e i a i ­n
a k a a n mitään sellaista, että t a v a l l i ­n
e n raskaassa työssä r a a t a n u t (eräs-työläinen
olisi sitä tuntenut. M u t ta
k u k a tietää k u n M i l l a r d känkinsä
kanssa nojailee j o n k u n a i k a a , n i i n e h ­käpä
teräskapitalistit l i i k a h t a v a t tä­män
voiman edessä.
E n n e n k u i n siirrymme katseinaan
mitä, M i l l a r d U i t o i s e l t a rintamanosalta
k u u l u u , n i i n palautamme jälleen mie­l
i i m m e sen Ihmeellisen kaupan, joka
k a i k e t i o n a i n u t l a a t u i n e n u n i o n i s t i ­sessa
liikkeessä ko&o maailmassa.
A s i a on sellainen, että k u n C C L : n
johto o l i v o i m a l l a j a väellä yrittänyt
murtaa M i n e - M i i l i n r i n t a m a a hajalle,
n i i n he h a i v a i t s i v a t k i n . että siinä
työssä pii o n n i s t u t t u . Onnistuttu s i ­käli
k u i n C o n r b y n jä M o s h e r i n t a r k o i ­tus
o l i kysymyksessä. Quebecin ja
O n t a r i o n pohjoisosassa-itoiniiva kai­vostyöläisten
unio s a a t i i n h a j a l l e ja
t a i s t e l u r i n t a m a murskatuksi. P a l k k a -
t a i s t e l u r i n t a m a myöskin s a a t i i n h a j a l .
le j a tästä syystä palkat ovat siellä
hämmästyttävän alahaiset verrattuna
esimerkiksi Sudburyn seudun kaivos­työläisten
p a l k k o i h i n.
S a m a l l a Conroy j a M c s h e r myöskin
huomasivat, että tämä hajoitustyö c l i
käynyt k u k k a r b i i päälle n i i n vakavas­ti,
että se p a n i C C L : n h e r r a t r a a p i ­maan
saivaristoaan. M u t t a pelastuk­sen
enkeli ilmestyi paikalle teräs-pamppu
M i l l a r d i n haamussa j a pelas,
t i tilanteen. Hän nimittäin tarjosi
i50,000 siitä erikoisoikeudesta, että s aa
tehd4 p a h a a työväen riveissä,^ Conroy
J a Mosher suostuivat kauppaan, tosin
he v a l i t t i v a t tällaista .surkeaa t i l a n ­n
e t t a , m u t t a k u n k u k k a r o o l i l a i h t u -
nut j a tarjous oli e d u l l i n e n , n i i n kättä
lyötiin päälle. Nyt o n C C L : h M i l l a r -
d i l l a Conrbyn j a M o s h e r i n antaiha
yksinoöeus p a h a n tekoon k a i v o s a l u ­e
i l l a Ja ehkäpä l a a j e m m i l l a k i n k e n ­tillä.
Mikäli käytännölliseitä näkökul­m
a l t a asioita katsomme, n i i n M i l l a r ­din
taktiikka b i i s e u r a a v a : n o j a t a h l l -
jälleen tcräsfcapitalisf e i h i n päin,' m u t ­ta
sankUa lähettää kyioonieEtlttäin hy^
vin palkattuja "Järjestäjiä" kaivos­työläisten
unioa hajoittamaan. K a ­pitalistit
jätetään r a u h a a n j a täydellä
höyryllä käydään kaivostyöläisten
kimppuun.
Täällä Sudburyssa o n mahdolUsims
seurata tätä taistelua läheltä. Heti
aluksi vuökxattiUi E l m S t r e e t i n v a r ­r
e l t a konttori. I k k u n o i h i n maalat­t
i i n h y v i n s u u r i l l a k i r j a i m i l l a C I O j a
pienemmillä C C L . Tämä palauttaa
niieleen M i l l a r d i n täkäläisen "Järjes­täjän"
J . R a n k i n i n k a n n a n s i i h e n a i ­k
a a n k i m h ä n vielä Oli M M S W : n j ä r ­jestäjänä.
Silloin hän v a a ^ että
C C L : n pitää painaa suur|lla k i r j a i ­m
i l l a j a C I O : n pienemmillä. M i l l a r ­din
sotaratsut ehkä ajattelVat nyt,
eikä suotta, että t a v a l l i n e n kaivosmies
Vihaa nykyään n i i n p a l j o n C C L . että
on parempi m a a l a u t t a a Se p i e n e m m i l ­lä
k i r j a i m i l l a j a että C l O r l l a ö n vielä
ehkä j o n k i n l a i n e n vetbvbima.
V i i m e k s i m a i n i t t u täpatis on väiii:
pieni taktiilkkatemppu 3^iillärdln so­tasuunnitelmassa.
Päätarkoitus on f
saada kaivetuksi maa MMSW3
k a i n alta. Niinpä cn kahdelss,
l a r d i n : vakinaista -järjestäjää"
roineet täällä siinä pahanteos*
MiUärd maksoi $50.000. Tej'
t en varoja on tämän jälkeen,
p a l j o n kulutettu tähän P ^ ;
j o t a M i l l a r d pitää niin tärkeäffl-
M u t t a kaivos- ja sulafjr
ovat h y v i n •jäykkää'väkei
selkänsä ei v a i n taivu, vaiiäa-l
u p a a maat j a mannut, H ö ^ .
lestään M i l l a r d i n tulisi jarjet»
rästyöläiset. j o i t a on vielä i i ^,
uniori ulkopuolella sekä taiS*^
räskapitalisteja, eikä kaiv^--"
lattlmotyöläisiä vastaan- M»-^
toiselta puolelta ei käSita^ 9*
k a p i t a l i s t e j a vastaan
päätafstelu, eikä kaiTOstyo^
t a a n . Josta syystä hän hens»^
binryyn päin nyrkkejään.
K e n r a a l i Millard
(afctiiktaMisa heti kuo sm
teiut i n c o n ja kaivostyolaJS»
välillä. Näyttää siltä, e ^
h a v a i t s i sudburyn
rintaman liian lujaksi, ja s »
pääjoukkonsa Port C o » » ^
thnotyöläisten rintamaa
vöen siellä läpimurtoa. f*-°^
erittäbi tervetullut pal«w»
p i U l i s t e i l l e .
T ^ t i i t i k u i t e n k i n siltä. tS»
li Jälleen joutuu muuttaniua
kaansa. — U o t i.
\SJl'iM»l!fX:'''':>^::;te^^ , . , , „ , , , , - • • . - : - , . „— ; ;-.,.v;w----.-,.(|--»,t;.,H,,i,,,---,„,5„, , „ , , , „ ,, ,,.„, , „ . , , .,
•ti:..