1950-04-22-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bdsn^ Vapaan Sanan tiidU»^ .sä Thomas reaUstäsessavajankuvauk-toimittaja
maisteri Maija sessaan, subjektuvisemmm, aktiivi-csittaä
äskettäin kaoUeea semmin. kumouksellisena satiirikkcna.
saksalaisen kirjailijan i Vumemainittu piirre tekee ymmärret-
Mannin metkityfcsen tavaksi sen, että Heinrich Mann myö-ellscnä
kirjailijana. Esi- hemmin vertasi suhdettaan kuuluisampaan
veljeensä, kuiluun. Ja myös
sen, että hänen kehityksensä Johti
hÄnet vuosien kuluessa yhä enemmän
vasemmaUe, kun saman aikakauden
uusromantikot yleensä siirtyivät bi-
^jjuinin veli." on kuollut. Santa kealle. Maailmankatsomuksellinen
Kaliiomiassa f 8 vuoden. radikaalisuus sehttaä, miksi esim. ang-iertoivat
viikeri allissa ly-j losaksit tundvät iiiin vähän mielen-
-e ohttllisena koko kirjoitnk-
Männ, saksalainen kirjaiU-
-Koljelin palkinnon saaneen Tho-lehdtiedoitukset.
Niihin ei liit-ylistäviä
nekrologeja eikä khrjal-tatkielmia
vuosisadan easimmäi-puoliskon
eräästä huomatta^-
safcalaisesta kirjailijasta, jonka
olinen tuotanto käsittää neU-
(Dtä teosta, ja joka E ^ än
ttikirjailijoista intohimoi-taisteU
fasismia vastaan.
ailijana Heinrich Mann on aina
nuoremman veljensä Thomas
varjoon. Kun jälkimmäisen
jijulslmmatkin teokset bn no-tahdissa
käännetty muille kie-
Biyös suomen, on Heinrichilta
tuskin käännetty yhtäkään,
an alun kaikki huomattavim-uua-
Mnanttiset kirjaiUjat on tun-täällä
paremmin kuin saman ai-den
rohkea kuvaaja Heinrich
Mutta olihan myös ero kirjai-
Kun keisariajan Saksan kir-al
pakenivat karkean poroporya-preussilaismentallteettia
ja aJi.i
melämänllmaa yllhienostuneen
norsunluutorniin esteettisen —
tiilisen — nautiskelun maailmol-jtmka
värisävyn esim. IlipmaS
on säilyttänyt myöhäisenkin
tonsa viileässä objektiivisuudes-ja
elegantissa muodossa, Heinrich
liittyi ainakin toiselta osaltaan
min virtaukseen, joka tarr
teli ja leikkeli todellisuutta sääli-
Bän paljasti Zolan esikuvien
•kiintöa Heinridh Mannin fasisminväs-taista
tuotantoa kohtaan — Ranskasta
hän sentään sai turva- ja toimintapaikan
siihen saapui kunnes hän
kymmenen vuotta sitten Joutui pakenemaan
miehityksen tieltä Kaliforniaan,
j ; ' ; - ';
Heini^ch Mamiin elämänikäistä yh-teiskuzmaUista
radikalisuutta ja ku-moitsheinkeä.
joka kohdistui ennenkaikkea
hänen oman maansa ilmiöitä
ja kansaiisa ominaisuuksia vastaan,
porvarillinen kritiikki on yksipuolisesti
pyrkinyt selittämään hänen äitinsä
puolelta porimällään kreolUalsella verellä,
joka muka aiheutti kh-Jailijan
muukalaisuudentimteen Saksaan nähden
ja vihan saksalaisuutta kohtaan
Saksalaista tulisempi verenperintö on-tosin
antanut leimansa kirjailijan laatuun,
hänen subjektiivisuuteensa^ re-nessarissihenkeensä,
tj^liinsä. Totta
myös, että hän ensimmäisissä romaa.
neissaan "lm Schlaraffenlahd" (1900)
"Die Jagd nach Uebe" ja "iMe Göt-tinnen"
ei ollut vähdmmän sensualistinen
erotiikan kuvaaja kuin dekadentit
aikalaisensa, ja että hän niiden
syntymisaikoihin tunsi voimakasta sukulaisuutta
: italialaiseen dekadentti-kirjailljäain
Gabriele d'Annunzioon
viihtyen mainiosti italialaisessa ympä,
ristössä. Mutta hän näki samalla läpi
oman aikansa todellisuuden.. Lyy-pekkiläineri
varakas ka.upplaskoti,
Heinrich tarttui todellisuu- jossa kirjailija 1871 oli syntynsrt. eli
lisäksi toisella tavoin kuin veljen, keskellä vilhelmilälsen keisarikauden
.KORKEAMPI TEATTERITAIDE
. - NEUVOSTOLIITOSSA
Kiti. K. BUSHEV
Teattereiden nöSrä lisääntyy Neuvostoliitossa,
vuosi vuodelta. Neljäii-nen
«ft^ltriiiVifi»»?! TttsTpiinHssminnitel-man
mukaisesti pysyvalsesU toimivien
teattereiden lukumäärä on kuluvana
vuoima 898. "ramä" numero osoittaa
kuinka suuri: Neuvostoliitossa on uu-
BETTY PmiXIFS
vancooverilainen lanlajatar. jonka
laulaja laajalletaanCBCin välityksellä
joka maanantai kello 7 Illalla, v
mnmitrauiiiiDmimiHiiiniiiinnmuniiuiiniiniii
titos
Kiitokset V.- ja u.-seura Aicrtsille niistä kauniista kukista. Kiitos
myöskin Airille, Kaarinalle jä Veronicalle kukista.
Sydämellinen kiitos kaikille tytöille J a pojille, jotka kävivät minua
katsomassa sairaalassa ollessani sekä niille jotka tavalla tai toisella
muistivatminua sairauteni aikana.
Ystävinä edelleenkin!
MAIRE INKERI KAIHO
Sudbury Ontario
KMoimiiiiniigmimniuinniniiiniiiMKiiiiuiiiiuiiuiniiuiuiniuituiitnmiuiiiuiiniiniiiii^
Parhaat onhitielumme
hänen syntymäpäivänsä johdosta
seuraavilta tuttavilta:
Paavo Turunen
Aino ja Arvi Venala
Vuokkoja Tauno Wiitala •
Kerttu ja John Engblom
Iris j a Nick Stef f luk
Toivo ja Elina Rauhio ja
lapset
Alla ja Vili Santa
Meimi ja Arne Kauppinen Enni ja Niilo Latvala
ja lapset
Fred, Anni ja Ruben
Erickson '
Shirley, Lily ja Aleksi
Finnilä
Hilma ja iPauli Manninen
Heimo, Helmi ja Erkki .
Linnala
Anne, Hilma ja Erkki Inha
Henry, Helen, AlU ja
Heikki Raitanen
Aino ja Emil Mäki
Sanni Kupiainen "
Toni Kupiainen
Tyyne ja Arvid Laine
ja lapset
M.Sametz
Saima ja Bruno Sjöblom
Aino Kaasalainen
Lmd
ja lapset
Lempi ja George Torvi
Allan, Maija ja Ville
Punkari
Hiljai ja Onni Ojanperä
David, Eileen ja Uno
Holmlund
Alma, Risu ja Arttu
Lindewall
Aino Wirtanen
Saimi Matikainen
Laila, Edith ja William
Salminen
Mary Mäki
Ilrene ja Aku Alakoski
Margaret ja Laina Purq
J. Miettinen
Carl Sidensnore
Helen Lehto ja lapset
i^mda, Elvi ja Tauno Pudas Martta ja Viljo Kimmo
t-arol Vieno ja Lloyd Impi Knaäppi :
Golench Leo Kovanen
KIITOS
Lau-sun sydämelliset kiitokset ystäville ja tuttaville siitä
suurenmoisesta yllätyksestä, joka-oli minulle järjestetty
Mr. ja Mrs. Linnalan kotiin.
^ Tuhannet kiitokset siitä kallisarvoisesta lahjasta jonka
sain vastaanottaa ja kauniista kahvipöydästä. Joka oh ku-
"Ha koristettu,
_Kaunis kUtos alkuunpanijoUIe mrs. EngblomiUe, mrs.
Kauppiselle ja iHan emänniae. Erikoinen kiitos mr. ja mrs.
venalaUe sekä mr. ja mrs. VUtalaUe.
Myös kiitos niille, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät
•omeet saapua. ,
Torontossa huhlikuun 18 p:nä 1950
HAimA TURUNEN. .
pikkukaupunkilaista hiljaiseloa, tunkkaista,
ahdasta, preussilaista; Heinrich
Mann Mki maansa myös 'Myn-chenin
näkökulmasta, jonne perhe
siirtyi isän kuoleman jälkeen, edelleen
Berliinistä käsin; missä hän nuorukaisena
opiskeli. Määrätön vallan- ja
nautlnnonhimo poroporvarillisina elämäntottumuksina
— siinä kirjailijan
ensimmäisten teosten näkemys aikalaisistaan
saksalaisista. Toisaalta tile-nosteleva
dekadenssi, toisaedtaporoporvarillinen
alamaisuus ja niatelevai-suus.
preussilaisen keisarivallan henki,
herätti intohimoisen kaplnantun-teen,
joka pyrU myös^luomaui uutta,
kuten Heinrich^annin inyöhäisempi
julkinen toiminta on todistanut.
Pialjastayaksi, ilmaisutapansa vuoksi
myös sensatiomadi^ksi äjankrltii-klksi
muodostuivat Heinrich Mannin
ensimmäiset teokset; ja on myönnetty,
että lähinnä hän oli se kirjailija. Joka
asetti vuosisadan alun maailman ja
sen pyrkimyssuuhnan peilin eteen,
missä se saattoi nähdä itsensä, oppia
paremmin itsensä tuntemaan. Ei vihasta
omaa kansallisuuttaan kohtaan,
vaan vihasta. preiissilaislienkeä kohtaan
syntyi Mannin kuuluisa romaani
"Professor XJnrat" (1905), joka 30-
Imiilla *^Siniseh enkelin" nimellä esitettiin
elokuvanakin. Miten syövyttävää,
intohimoista satiiria onkaan ku_
vaus despoottisesta koulunjohtajasta,
Joiika lyhytnäköinen vallanhimo ei rar
joitu vain oppilaisiin, vaan vuosien ku-luessa
sulkee piiriinsä koko pikkukau-pmigin
väestön, ja miten säälimättömän
irvokas on professorin lankeemus
mitättömän kabareetaitellljattarcn
pauloihin, mikä .riistää häneltä surkeasti
koko pienoisyaltakminah! •
Vielä selvemmän satiirisen pilakUr
van Vilhelm. II:n valtakunnasta ja
saksalaisesta sielusta hän, antoi romaanissaan
"Der Untertafnv (Alamainen,
suomcnn), joka .kirjoitettiin jo
1911 mutta ilmestyi 1919. Aikakauden
saasta, siveettömj^S; kyynillisyys Ja
raakuus ei anioassakaan toisessa
ajankuvauksessa ole yhtö voimak-ka,?
isti ilmaistu. Romaanin päähenr
kilö Dietrich Hessling tuntuu edustavan
sitä, mitä Heinrich Maim piti vii,
helminäjan saksalaiselle luonteelle o-minaisimpana:
keisarin kritiikitöntä
ihailua, olutisänmaallisuudesta, ulkonaisen
loiston kunnioitusta, järkkymätöntä
uskoa luokkajakoon. Preussilainen,
joka katsoo alamaisesti ylös,
mutta polkee alapuolellaan olevaa, on
ikuistettu "Alamaisen" päähenkilössä,
ja profeetallinen Heinrich Mann kieltämättä
näki siinä Jo fasismin ihmi.
sen, sen alistuvan, barbaarisen saksalaisen,
jota hän syystä oppi vihaamaan,
ja Jonka vihan hän ilmaisi natseja
vastaan kohdistamassa teoksessa
"Der Hass" (1934). Syystä fasistit pitivät
häntä pahimpana vastustajanaan.'
"Alamaista" seuranneina vuosina
Mann tarttui myös poliittisissa esseis.
sä rohkeasti päivänkysymyksiln. Kokoelmat
"Macht und Mensch", (1919),
"Die Diktatur /der Vernuft", (1923).
"Sieben Jahre" (1929) ja "Gelst und
Tat" (1931) edustavat muodoltaankin
korkeatasoista poliittista kirjallisuutta.
Romaanit "Der Kopf" (Pää. 1925)
jä "Die jgrosse Sache" (Suuri asia,
1930) ovat myös luonteeltaan poliittisia.
Emigranttivuo.-ina HeinricAi Mann
kirjoitti runsaasti novelleja Ja histo^
riallisla romaaneja. Joista suuri yh-teiskunnalliiaen
romaani Ranskan ku.
ninkaasta Henrik IV:stä «kuvattuna
edistykselliseksi kansanjohtajaksi on
huömattavip. ' ~
Heinrich Mann oli saanut turvapaikan
Ranskasta, .jonka^ demokratiaa
hän iliaili'— aika oli kansanrintaman
Ranskan! — Ja siellä hän saattoi yhtyä
ajan cdlstiyksellisten aatteiden rlh-tamaatt.
Kun Euroopan, edistyksellinen
kulttuuririntama luotiin 1930-lu-vim
puoiivälissä, Heinrich BCann oli
sitä perustamassa Pariisin kokouksessa
ja hän astui myös iSaksan kansanrintaman
Johtoon pyiklfen luomaan
kaikkien demokraattisten Voimien
rintaman. Hän ilmaisi solidaarisuutensa
ja ihailun.sa l^euvostollitossa tapahtuneelle
yhteiskunnaUiselle Ja
kulttuurivallankumoukselle. Loka-kuttssa
1938 Heinrich Mann kirjoitti:
"Sivistys voidaan pelastaa — vallan^
kumouksen kautta. Vallankumouksella,
Jota mc kannatamme, on yksi
päämäärä: uusi humanismi... Uusi
humanismi on oleva sosialistista...
^ m ä kuuluu kaikkien säätyjen ja
ammattien työläisille. Vain heidän
kauttaan kulkee elämä eteenpäin.
Vain he ovat hedelmällisiä, vain hdl-lä
on selvä kuva tulevaisuudesta. EI
ole epäilystä siitä, että valta tulee siirtymään
työläisille — kaikille työtätekeville.
Ei tarvita mitään tonnödlh-koa
tai oppilauseita tämän toteami-seksi,
riittää että omistaa terveen huo.
miokyvyn...
slen korkeasti ammattitaitoisten näyttelijöiden
ja ohjaajien tarie. Maa
tarvitsee yhä enemmän taiteellisen sivistyneistön
kaadereita, jotka pystyvät
kehittämään. neuvostoteatteria, ratkaisemaan
puolueen ja kansan helUc
asettamia suuria. tehtäviä. Senpä
vuoksi on ymmärrettävää, miksi neu-.
vcstoliitossa on niin suuri merkitys
teatterllaitosten nuorten mestareiden
kasvattamisella^ . ; ,'
Johtava merkitys . Keuyostolliton
tcatterikoulutiötsen Järjestelmässä ori
korkeimmilla oppilaitoksilla. Entisajan
Venäjällä ei oUut äinoitalman
teatterikorketOcoulua. Lukuv uorina
liM0r-4i Neu^ teatte-rikorkeakbclua,
nyt niitä öri jö 15.
Niissä opi^elee yli 2,500 ylioppilasta.
Teatterikorkeakouluja ori Moskovassa
ja muissa suuremmissa kaupungeissa:
Kievissä, *n>ilisissä, BakUssa, Eri-vanissa,
Tashkentissa, Minskissä, Tallinnassa
Riiassa, Sverdiovsklssa, Le-.
ningradLLssa ja Harkovlssa^
Ainoassaicaan maassa ei ole niin
laajaa ja jatkuvasti kasvavaa teatteri
työntekijöitä kouluttavien korkeirii-pien
oppilaitosten verkostoa kuin Neuvostoliitossa.
Korkeiriiinassa teatterikoulutuksessa
Neiivostoliitcssa yhtyvät harmoonises-
U näyttämötaldon opetuksen periaat-;
teet Ja näyttelijän polllttineh kasvattaminen
yhtelskuimalliseksl toimihenkilöksi.
Joka välittää kansalle aikansa
edistybsellisimplä aatteita. Neuvostoliittolaisen
teatterikoulutuksen keskipisteenä
ovat aatteellisen kasvatuksen
kysyriiykset. Tulevan näyttelijä
tutkii marxilals-leninilälstä tiedettä.
Joka aseistaa hänet Ihmisyhteiskunnan
kehityshistorian lakien tuntemuksella
Ja antaa hänen toiminnalleen
määritellyn aatteellisen suunnan.
Teatterlnuorison kasvatus pisfiistuu
nerokkaan näyttelijän, ohjaajan ja
opettajan K. S. Stanlslavskln järjestelmään.
Korkeakouluopintojen aikana
nuoret näyttelijät saavat suuren
käytännöllisen kokemuksen henkilökuvan
itsenäisessä luomisessa osallistuessaan
kitrssl-. ja tutklntonäytelmiin.
Valtion teatteritaiteen korkeakouliit
eivät rajoitu vain draamanäyttelijöi-den
kasvattamiseen. Niiden tehtäviin
kuuluu myös ohjaajien kouluttaminen.
Tätä on erikoisesti korostettava,
sillä ennen Lokakuun- vallankumousta
el tunnettu ohJauEtaldoh tiedettä.
Vasta neuvosto vallan aikana
ohjäusteoriastä on tullut todellinen
tiede, tosin vielä riuörl, riiuttä herkieä-mättä
kasvava, ja se ori astumassa
oleellisena osana teatteritieteeseen.
Korkeakoulussa tullevat ohjaajat
suorittavat perusaineensa ohjaajaopin
ohella myös näyttelijätaidon täydellisen
kurssin. Mutta kim riäyttelijöl-deh
diplomityönä on henkilöosan esittäminen
tutklntonäytelmässä, niin ohjaajat
hankkivat diploomlnsa ohjaamalla
näytehnän.^ He ovat siihen täysin
valmistuneita korkeakoulussa opiskelunsa
aikana, siitä koko viiden vuoden
ajan he ohjaavat bppllasnäyttä-möllä;
Neuvostoliittolaisissa teatterikorkeakouluissa
valmistuu myös teatt€rlar-vostelljolta
.teattereiden kirjallismis-asiantimtljoita
(dramaturgeja), opettajia
ja tieteellisiä tutkimustyönteki-jöltä
teaitterlhistorian ja -teorian alalle.
Teatteriairvostelijolden valmentaminen
ön vähintään yhä vaativa tehtävä
kuin näyttelijöiden tai ohjaajien
valmennus. Humanististen tieteiden
opiskelun ohella nuoret teatteriarvostelijat
osallistuvat lukuisiin käytännöllisiin
seminaareihin. Erikoinen
merkitys on - luovilla semin aareilla,
joissa ylioppilaat harjoittelevat kaikkien
viiden opiskeluvuoden aikana
valmistautuen klrjalllsuas- Ja _ arvostelutoimintaan.
Seminaareissa pohditaan
teatterUcatiden* huomattavimpia
näytelmiä, liusia teatteria käsitteleviä
kirjoja sekä historiallisia ja.teoreettisia
kysymyksiä-tia.
Nuorilla ohjaajilla, näytlolijöillä
ja teatteriarvostelijoilla on koulun
päätj-ttyä edessään suun liedelmaUl-nen
elämä, v- Teatt-erirakennustyön
valtavat mittasuhteet turvaavat Neu-vostohitossa
kaikille heille työtä alallaan;
Smiä mielessä h}'Vin kuvaavia
ovat A. V. Lunatsharskille omistetun
Moskovan teatteritaiteen korkeakoulun
päätöstilaisuudet. Mainitusta korkeakoulusta
on viime \'Ucsien aikana
valmistunut useita taydclUst^^ tcat-terikollektiiveja,
jotka ovat hc.ll aloittaneet
toimintansa itsenäisinä pysyvinä
teattereina. Ne ovat A. P. Tshc-hoville
omistettu Taganro^in Draamateatteri,
Kalmlngradm. Tallinnan,
Klalpedan ym. kaupunkien draama-teaiterit.
--^
• Maan korkeimmissa teatterioppllal-toksissa
•{ kiinnitetään erikoista huomiota'
kallallisten kaadereitten kouluttamiseen
autonomisia ja lilttotasn-valtcja
varten. Yksin Moskovan teatterikorkeakoulussa
oh vuodesta 1930
lukien koulutettu Polijols-Osetian, Ja-kutlan,
Kabardinian Ja Karakalpak-klen
teattereiden kollektiiveja sekä
KJrglisian yhdistetyn valtion teatterin
dramaosaston henkilökunta. Korkeakoulussa
on sitäpaitsi toiminut
kasakhialainen,; tadahlkilainen, turk-merilalaincn,
mordvalainen, tatarialai-rieri,
Kamln ja Tshuvasslin studiot,
joiden päästökfcäät ovat sitten llltty-lieet
kansallisten tasavaltojen teattereiden
henkilökuntiin.
Korkeakoulussa on nykyhetkellä liettualainen
ja eestiläinen studio, Moskovan
teatteritaiteen korkeakoulussa
opiskelee 25 eri kansallisuuden oppihil-u:
Teatterlnuorison kasvattaminen—jä
koulutus on uskottu neuvostoteatterin
suurimmille mestareille. Maan
teatterikorkeakoulujen cpcttajina ja
professoreina tolhilvat Stalin-palkinnon
ansainneiet Neuvostoliiton kansantaiteilijat
A. Popov, J. Zavadskl, N.
Kedrov, A. Horava, A. Vazadze, A.
Butshma, I. Jura, Z. Smllgls, M.
Krushelnitski, A. Lauter ja monet
muut.
He antavat koko teatterikokemuksensa,
kaikki tietonsa nuorisolle, Joka
astuu neuvostotaiteen suureen, valoisaan
inaailmaan. ;
Lapsinäytteiijätär
saanut palkinnon
Moskova. — Pikku tyttö, jonka näytteleminen
on saanut monen moskovalaisen-
katsojan palan nouscraaau
kurkkuunV oU viime viikolla tapaa-niaksa
Kremlissä Korkeimman neuvos-
Työftömäin kokous
maanantaina klo 2
Timmirisissä
Timmins. — Mine-Mill-unipn
osasto no. 211 ja Lumbcr and Saw-mill
\Vorkcrs Union osasto no. 2905
toimesta pidetään yleinen työttömien
kokous Timminsln kaupun-gintalolla
maanantaina.-Iiuhlili. 24
päivänä, alltacn klo 2 lp.
Tänun koftouksrn tarkoituksrna
on keskustella lyotlom.vyden syistä,
työttömiä koiikcvista pulmista ja
valita virkailijat pcrustettavallr
tyottomirn Järjestölle
T)'uttom}en lukumuara on vJimc
aikoina lisiiiiniynyt Timminsln ja
Cochranen alueilla hälyytläx-alla t»
. valla ia sen takia on x^Utumlitön-
IS, että rj>hdytään pikaisiin tbimen-piteisiin
tilnlntccn johdosta koska
monet työttömät ovat jo • saanvrt
kaiken scri työttömyysvakuutus-avun,
johon hc oral oikeutetut voimassa
olevien sJiiidöstcn muk.iises'
M. •:
Kaikki t.vöttömäti niin naiset
kuin miehetkin, ovai lervctuilcct
tähän koiioukscch kcskustelem!iian
yhteisestä toiminnasta tyiittömien
aseman parantamiseksi. '
Lauantaina, huhtik. 22 p.—Saiurday, Aptil 22 Sivu 3
KIITOS
KaunU kiitos teille, ystävät Ja toverit. Jotka yllättäen saavtUtte. >
tcrvchtlmuän meitä onuui kotiimme muuttamisen Johdosta. KUtoei4^'
kauniista kolivipoydtistä kauniine kukkineen ja maukkalne leivoksi* ~
nccn. Kiitos on liian pieni sana tulkitsemaan kiitollisuu^taiäm^i^v'
alkuunpanijoille ja illan emännille Almalle. Hilmalle, Tyynelle io^^"
tytöille seka Katrille muistorikknosta runosta ja Idalle sanon tuonnista.
Kiitos mrs. TolmoscUe ripkiUin lahjoittamisesta ja Helkki"''
Strömille Suumihaitarin soitosta. Kiitos lahjolttaJUle ja kcräajlUe '
suuresta uhraavalsuuflcstannc.
Kiitos myöskin rahalahjasta. Jonka saimme vastaanottaa.
Toveruudella,
U.%Nä, F.MMI JA PAAVO SVOMAIA ?
591 Spnirc St. Sodbtuy. Ontario-tori
puheenjohtajan N. M. Schvernikiä.
Yl^ltols^avtiotias Natashä Zaslichlpl-ua^^
pka esitti "iHelllä, qn Isänmaa"-
nimisfesä filmissä Ira Sokolovan csaa,
«11 |nliclcii mukana jotka saivat Neu-vastoliltori
FilmiteoIll.suudcn 30-vuotis-päiyänä
kunniamitalin. Hänelle an-
•iiettllh "Työn kunniamerkki!'.
Hän on näytellyt useissa filmeissä,
kutpn "Olipa kerran pieni tyttö".
"Elefantti". Pala lankaa" ja Eiisim-mäisjBf^
npjuin oppilas",
Naii^a yn nykyään Moskovan tyt-tökoiiiurir
neljännellä luokalla. Hän
on hyvin vaatimaton: Kun kerran
eräs, ulkomaalainen kirjeenvaihtaja
haastatteli häntä, niin Natasha sanoi:
"En halua puhua tuolle kummallisen
näköiselle sedälle, jolla on rillit nokallaan.
Antaa hänvn puhua äitini kans-ensitiloilla
Bostonin
Canadan Taideneuvosto
on tehnyt esityksen
Massey n komissiönUIe
Ottawa. — Canadan Taideneuvosto,
joka «dustaa 10 Järjestöä ja noin 10,-
000 jäsentä, ön jättänyt Mas.?eyntai-dekomlssionille
10 kohtaa käsittävän
ehdotuksen. Tämän neuvoston esityk.
set ovat:' . • • *
1. Korottaa Canadian Broadcasting
CorporatjoJle finanssiavustusta ja tai-
•»'ilijolden edustajat CBC:n Ja t<?lc-visionin
lautakuntiin; •
2. Plnamslapua yliopistoille ja
muille oppilaitoksille taiteen, draaman
ja musiikin kehittämiseksi ja kansallisia
stipendejä sekä palkintfjja eri tai-
Teatterikorkeakoulujen puolue- ja teenaloille.
Näin el puhu nihUisti ja hedelmätön
repijä, josta porvarillinen arvoe-nuorisoUittoJärJestöillä
on suuri merkitys
nuorten teattcrikaädereitten valmentamisessa.
Penustchtävänsä ylioppilaiden
aatteellisen Ja poliittisen
kasvattamisen ohella teatterikorkeakoulujen
puolue- ja nuoriöollittojär-jestölllä
on suuri vaikutus koulujen
koko toimintaan. Niiden aloitteestR
järjestetään säännöllisesti näyttelijöiden
Ja ohjaajien oppilastöiden ja
teatteriarvostelijoiden te oreettisten
tutkimusten yleisiä käsittelytilalsuuk-sla.
Ne järjestävät näytelmiä ylioppilaiden
€»ittämlnä sekä konsertteja
tehtaissa, kollektilvitalouksissa ja kouluissa..
Teatterlarvosielun opiskelijat
lähetetään pitämään csU/clmiä taiteesta,
kirjallisuudesta Ja teatterista.,
Teatterikorkeakotilulssa i u o r i Uaa
I<q}putu|^lcinnon vuosittain yli 500 henkeä.
Teatterityöntekijäin riveihin tuli
viime vuonna 5^ nuorta spesiaiu;-
telu on Heim-ich Matmiä syyttänyt.
Hänen laaja muistelmateoksensa "Ein
Zcitalter wfa-d bcslchtigt" (Aikakautta
tarkastellaan, 1946), jossa 7d-vuo-tias
kirjailija tiUttää sitä. mitä hän
on Icokemit, ajatellut, tarkoittanut,
osoittaa myös miten vuosisadan alun
renefisanssitaitellijasta aika on kypsyttänyt
aktivistin, joka taistelee uuden
maailman puolesta. Vain luotta^
mustaan miteen Sakeaan hän ei ennättänyt
teoissa Ilmaista.
3 KansalliBen kirjaston rakentami-ntii
ensitilassa.
4. Finans-siapua teattereiden, kon-serttLsalien,
taidcgalcrioiden ja talde-keftkuljslen
rakentamljcksl eri ofiiiii
Canadassa.
5. Pinanssiapua baletin, oppcroidcn
ja orkcsteriesltysten järJestämiKeksi ja
apua kiertävien taidenäyttelyiden jär-jc.'
Itämiseksi.
C. Jotain apua kalkille vapaaehtoisille
taidejärjestöille.
7. Yhdistyneitten KansJikuntasin vallitus-,
soslall- ja kulttuurijärjestön
ko.Tilsslon perustaminen Canadaan.
8. Kaikkien hallitusten kulttuuritoiminnan
keskittäminen yhden dcpart-mfintln
alaiseksi,
ö. Kansallisen FU mi lautakunnan
r/h.iftlman laajentaminen,
JO, Kansallifccn gallerian palveluksen
laa »entäminen."
Timän yhteydessä lisäksi korostettiin
intiaanien ja eskimoiden taiteen sekä
kä-sitölden edistämistä ja keholtettiin
"kiinnittämään vakava huomio kirjailijoiden
vakavaan taloudelliseen prcb-iecmiin".
Boston, — Kolme korcalai.sla .sivapui
maaliin enslmmiii.sinä läiillil keskiviikkona
suoritetussa; 54. *vuotiii.T<'s.sn ma-ratonljuoksu.
ssa. johon ösnUistui kalk-
Iclaan 135 kilpailijaa, niiden Jouko."^sa
kolme enlistU' voiUajaa. Neljiiiitcnä
saapui perille 32-vuotias liiciiinies.
John P. Lnffcrly Jcr.scy City.stii Ja
vildcntenil "lU-vuotias Jchn Kellpy
West Actonista. Hän <)li yk.si kilpailun
entisistä' volllajistu.; Viime vuotinen
voittaja Karl Göstil Lcandcr^son
Ruotsista oli pakotettu krskeyttiimiiän
muutaman mallin ))uussu mnalLsta ja
kilpailun KeitHenkcrtalncn voittaja. 01-
vuotias Clarence Dc Miir Rca-singista
.sijoittui 41 tilalle,. Hiin osallistui kilpailuun
30. kerran.
Paras canadulriinen oli Paul Collins
Wclfvillcsta. N. S. Hän sijoittui knh-deksannek.
si tiiUii 20. mallin ja 385
jaardin matkalla, Toroj^iolalscn Glfid-stone
A. C :n cdustaju Prancls D, P,
Mulvihill oli 18. j;i Gcoi7;c C^aliiint
Mouctoni.sta oli 20. Kilpailun iieliii-kertalncn
voittaja Gerard Cote Quebecista
el ottanut o.saa kilpailuun.
Kilpailun voitti 10-vuotias koululainen
KeeYong liam 2 tunhis.sa, 32
min, )a 39 sfek. ' Aika on, liismiillccn 7
min. huonompi kuin .sc j-ataennätys,
minkä «luvutti korcUfiJufn Vua 13ck
Suli 1947,
Toisena saapui po.^-ille 20-vuf;ll;i.s Kil
Yoon Song, ollen kolme «minuuttia jä-lcs.
sä.. Kolmas oli 21-vuotia.'; Yun Chil
Choi, Joka saapui maaliin neljä minuuttia
myöhcminiln.
•
Tulva uhkaa Winni-pegin
seutuja
Winnipcff. — Tulvavedet hu^ivat
torstaina Manltoban eteläo.';assa, mutta
Red Rivcrln tulvjitilanne tuli vaarallisemmaksi
joka halki. AVInnipcgiii
etcläpuolcILa St; Norbertln Ja ,St. A-gathen
välillä räjäytettiin Jääruuli-kia.
Winnipegin kohdalla nou.-jl Jo<;n
vesi nopea-sti Ja se lähenteli virallista
tulvatasoa, mutta KC öJi kultenkio
vielä neljä Jalkaa alempana kuin mitä
.se oli V, 1948 tulvan aikana. Viran,
cmaiset sanoivat, että Torontosta tuodaan
tänne lcntokcnceM;a .'jcerumla
lavantautia vastaan.
— Historian takaisina aikoina eläneet
kamat, kuten Sveitsin järvlatuk-kaai,'
harjoittivat jo viljan kasvatta-miita.
Kiinalaiset ovat kasvattaneet
viljaa todikeUavastl jo 2700 vuoUa
enrjen kristillistä ajanlaskua.
Metropoiiitan oopperan
uusi Johtaja voi ottaa
neekereitä
New York. — Motropollitan Oopperayhdistyksen
uusi jchL-iJa Rudolf
Blng sanoi viime ke;>kiviikkona, että
hän on ValmLs ottamaan ncekcriJaula-
Jan Metropoliitan palvelukj;cen jo.*4
"minä löydän oik<-an äänen oikf.aan
osaan".
Mr. Bing, Joka ottaa Metropoliitan
Johtajan UAmcn anai ke«iikuu» I p;,<jtii
alkaen, r>,inoi että hänen "perxdonajli-nen
suhlautumi-j<;nf;ri ncck<:reihin voidaan
nälidJi Kiitä, '.ttä v. 1947 hiin
kut;;ul jieckmbsrit^^onin jiyUi Dun-canin
Edinburghin 1< ,<;tivjialiln".
Tähän mcnncxfiä Metropolilta.SKa *fi
ole kosiiaan <'SJintyny», nwker51aulaja;ii
Canadan Ican.satlista
teatteria esitetään
Ottawa, — Ryhmä o't;iv.'aIa»«ia
näyttt-Jijoitä ja kirjailijoita ovat esittäneet
liittohaHiiukselle pyynnön
kamalllMjn teatterin rakcntamlKCSta
heti tänne, jotta voitaisiin täyttjiä
Canadan k.'iijkkc-in tärkein kulttuuritarve,
Ottawan "V/rlt<;r« and Players
Club" on Jättänyt M3.wyn taidcko-mis-
sipnille aAtyiv^n. joayd cuositf?!-
laari, että sellainen teatterin kujst^m-nukietpcittäiKivät
liitto- ja kunnallinen
hallitus,
"Kunnes Kclliiincn teatteri TUVMTI'
nctaan", sanotaan esityk^c«5ä, "Kan-sallfcmuÄeon
haalin tylee luovuttaa
luentoja, harjoituksia Ja n-äytftkilä
varten ja että tätä kutsuttaisiin "Kan-
«alllAtcattcriksi".
— V. 1914 oli Canadan vökjluku
8,787i»40.
K/t.'
PARHAINTA 'ONNEA
UUTEEN KOTIIN
toivottavat seuraavat toverit ja ystävät:
. 1 /
Helien ja Ayrnc* Laakso
Saimi ja Matti Kokko
Ola ja Nick Ylikylä
Hilma ja Matti Rasmu.s
Greta ja E. Hakala
Katri ja P. Mäkinen
Martta ja Yrjö Tamminen
SyJvi ja John Niemelä
Hilma ja Eino Luoma
Vili Laakso
Hilma ja N. Lehto
H.Jaakkola
Alli ja Martti Vuori
Tom Pennanen
A. A. Pärssinen
Lydia ja Vili Niemi
Rauha ja Y, Lemberg
Elli ja Jack Karvonen
Aino ja Jack
Eva ja Otto Salmelin
Rauha ja Alex Rahkonen
Elli ja Lauri Johnson
Venla Kuosmanen
Elvi Mäki
Olga ja Tuovi
Sallyjä Hilja
Anni ja V J I I Knuuttila
Juho Nissinen
Eaiev ja Vilho Luoma
Seidi ja E. FJrkkilä
Aino ja A, Oksanen
Urho Hiltunen
Mr. ja mrs, J. Okkonen
Mr, ja rnrs, P. Turunen
Mr. ja mrs. K. Rytkönen
Mr. ja mrs. K. Kerkko
Mr. ja mrs. A. Laitinen
Mr. ja mrs. A. Anderson
Mr. ja mrs, A. Merihelmi
Mr, ja rars.,J. Latva
Mr, ja mrs, R. Taipalus
Mr. ja mrs. Leskinen
Mr. ja mrs. E, Välkki
Mr, ja mrs. J. Hauvonen
Mr,'ja mrs, H. Aho
Mr. ja mrs. L. Rinne
Mr. ja mrs. K. Lahti
Mrs, S. Paananen
Myra, Elma ja L, SemeliuSj
Tyyne ja S- Salminen
Meimi ja A. Laakso •
Aili ja E. Eineberg
Aino ja J. Lahti
Linda ja Uuno
Mr. ja mrs, Engblom
Alma ja O. Saine
Sigrid Lahti
Fanny Saarinen
Anni Romo
Ida Rinne
Mr. A. Lahtinen
Mr. Ensio Vicklund
Mr. K. Siljander
Helien ja Nick
E.Frantsi
A. Haili
H, Pietikäinen
Tekla Vuori
Laina ja Margit Puro
)(,> I
Talidom/ne y/itäväUir/e>ti kiittäii yfitävlä ja tovereita silta
yllätyk,<5ectä. Jenka Järjestitte meille omaan kotiimme muuttamisen
johdc^/ta huhtikuun 15 p:nä, tuomalla kauniin
kahvipöydän Ja rahalahjan,
Erikotsc;iti kiitämme illan cmiintiä ja homman alkuunpanijoita.
Teitä kalkkia kiittäen,
HILJA JA ONNI OJANPERÄ
31 Monarch Park Ave. Toronto, Ontario
7^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 22, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-04-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500422 |
Description
| Title | 1950-04-22-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Bdsn^ Vapaan Sanan tiidU»^ .sä Thomas reaUstäsessavajankuvauk-toimittaja
maisteri Maija sessaan, subjektuvisemmm, aktiivi-csittaä
äskettäin kaoUeea semmin. kumouksellisena satiirikkcna.
saksalaisen kirjailijan i Vumemainittu piirre tekee ymmärret-
Mannin metkityfcsen tavaksi sen, että Heinrich Mann myö-ellscnä
kirjailijana. Esi- hemmin vertasi suhdettaan kuuluisampaan
veljeensä, kuiluun. Ja myös
sen, että hänen kehityksensä Johti
hÄnet vuosien kuluessa yhä enemmän
vasemmaUe, kun saman aikakauden
uusromantikot yleensä siirtyivät bi-
^jjuinin veli." on kuollut. Santa kealle. Maailmankatsomuksellinen
Kaliiomiassa f 8 vuoden. radikaalisuus sehttaä, miksi esim. ang-iertoivat
viikeri allissa ly-j losaksit tundvät iiiin vähän mielen-
-e ohttllisena koko kirjoitnk-
Männ, saksalainen kirjaiU-
-Koljelin palkinnon saaneen Tho-lehdtiedoitukset.
Niihin ei liit-ylistäviä
nekrologeja eikä khrjal-tatkielmia
vuosisadan easimmäi-puoliskon
eräästä huomatta^-
safcalaisesta kirjailijasta, jonka
olinen tuotanto käsittää neU-
(Dtä teosta, ja joka E ^ än
ttikirjailijoista intohimoi-taisteU
fasismia vastaan.
ailijana Heinrich Mann on aina
nuoremman veljensä Thomas
varjoon. Kun jälkimmäisen
jijulslmmatkin teokset bn no-tahdissa
käännetty muille kie-
Biyös suomen, on Heinrichilta
tuskin käännetty yhtäkään,
an alun kaikki huomattavim-uua-
Mnanttiset kirjaiUjat on tun-täällä
paremmin kuin saman ai-den
rohkea kuvaaja Heinrich
Mutta olihan myös ero kirjai-
Kun keisariajan Saksan kir-al
pakenivat karkean poroporya-preussilaismentallteettia
ja aJi.i
melämänllmaa yllhienostuneen
norsunluutorniin esteettisen —
tiilisen — nautiskelun maailmol-jtmka
värisävyn esim. IlipmaS
on säilyttänyt myöhäisenkin
tonsa viileässä objektiivisuudes-ja
elegantissa muodossa, Heinrich
liittyi ainakin toiselta osaltaan
min virtaukseen, joka tarr
teli ja leikkeli todellisuutta sääli-
Bän paljasti Zolan esikuvien
•kiintöa Heinridh Mannin fasisminväs-taista
tuotantoa kohtaan — Ranskasta
hän sentään sai turva- ja toimintapaikan
siihen saapui kunnes hän
kymmenen vuotta sitten Joutui pakenemaan
miehityksen tieltä Kaliforniaan,
j ; ' ; - ';
Heini^ch Mamiin elämänikäistä yh-teiskuzmaUista
radikalisuutta ja ku-moitsheinkeä.
joka kohdistui ennenkaikkea
hänen oman maansa ilmiöitä
ja kansaiisa ominaisuuksia vastaan,
porvarillinen kritiikki on yksipuolisesti
pyrkinyt selittämään hänen äitinsä
puolelta porimällään kreolUalsella verellä,
joka muka aiheutti kh-Jailijan
muukalaisuudentimteen Saksaan nähden
ja vihan saksalaisuutta kohtaan
Saksalaista tulisempi verenperintö on-tosin
antanut leimansa kirjailijan laatuun,
hänen subjektiivisuuteensa^ re-nessarissihenkeensä,
tj^liinsä. Totta
myös, että hän ensimmäisissä romaa.
neissaan "lm Schlaraffenlahd" (1900)
"Die Jagd nach Uebe" ja "iMe Göt-tinnen"
ei ollut vähdmmän sensualistinen
erotiikan kuvaaja kuin dekadentit
aikalaisensa, ja että hän niiden
syntymisaikoihin tunsi voimakasta sukulaisuutta
: italialaiseen dekadentti-kirjailljäain
Gabriele d'Annunzioon
viihtyen mainiosti italialaisessa ympä,
ristössä. Mutta hän näki samalla läpi
oman aikansa todellisuuden.. Lyy-pekkiläineri
varakas ka.upplaskoti,
Heinrich tarttui todellisuu- jossa kirjailija 1871 oli syntynsrt. eli
lisäksi toisella tavoin kuin veljen, keskellä vilhelmilälsen keisarikauden
.KORKEAMPI TEATTERITAIDE
. - NEUVOSTOLIITOSSA
Kiti. K. BUSHEV
Teattereiden nöSrä lisääntyy Neuvostoliitossa,
vuosi vuodelta. Neljäii-nen
«ft^ltriiiVifi»»?! TttsTpiinHssminnitel-man
mukaisesti pysyvalsesU toimivien
teattereiden lukumäärä on kuluvana
vuoima 898. "ramä" numero osoittaa
kuinka suuri: Neuvostoliitossa on uu-
BETTY PmiXIFS
vancooverilainen lanlajatar. jonka
laulaja laajalletaanCBCin välityksellä
joka maanantai kello 7 Illalla, v
mnmitrauiiiiDmimiHiiiniiiinnmuniiuiiniiniii
titos
Kiitokset V.- ja u.-seura Aicrtsille niistä kauniista kukista. Kiitos
myöskin Airille, Kaarinalle jä Veronicalle kukista.
Sydämellinen kiitos kaikille tytöille J a pojille, jotka kävivät minua
katsomassa sairaalassa ollessani sekä niille jotka tavalla tai toisella
muistivatminua sairauteni aikana.
Ystävinä edelleenkin!
MAIRE INKERI KAIHO
Sudbury Ontario
KMoimiiiiniigmimniuinniniiiniiiMKiiiiuiiiiuiiuiniiuiuiniuituiitnmiuiiiuiiniiniiiii^
Parhaat onhitielumme
hänen syntymäpäivänsä johdosta
seuraavilta tuttavilta:
Paavo Turunen
Aino ja Arvi Venala
Vuokkoja Tauno Wiitala •
Kerttu ja John Engblom
Iris j a Nick Stef f luk
Toivo ja Elina Rauhio ja
lapset
Alla ja Vili Santa
Meimi ja Arne Kauppinen Enni ja Niilo Latvala
ja lapset
Fred, Anni ja Ruben
Erickson '
Shirley, Lily ja Aleksi
Finnilä
Hilma ja iPauli Manninen
Heimo, Helmi ja Erkki .
Linnala
Anne, Hilma ja Erkki Inha
Henry, Helen, AlU ja
Heikki Raitanen
Aino ja Emil Mäki
Sanni Kupiainen "
Toni Kupiainen
Tyyne ja Arvid Laine
ja lapset
M.Sametz
Saima ja Bruno Sjöblom
Aino Kaasalainen
Lmd
ja lapset
Lempi ja George Torvi
Allan, Maija ja Ville
Punkari
Hiljai ja Onni Ojanperä
David, Eileen ja Uno
Holmlund
Alma, Risu ja Arttu
Lindewall
Aino Wirtanen
Saimi Matikainen
Laila, Edith ja William
Salminen
Mary Mäki
Ilrene ja Aku Alakoski
Margaret ja Laina Purq
J. Miettinen
Carl Sidensnore
Helen Lehto ja lapset
i^mda, Elvi ja Tauno Pudas Martta ja Viljo Kimmo
t-arol Vieno ja Lloyd Impi Knaäppi :
Golench Leo Kovanen
KIITOS
Lau-sun sydämelliset kiitokset ystäville ja tuttaville siitä
suurenmoisesta yllätyksestä, joka-oli minulle järjestetty
Mr. ja Mrs. Linnalan kotiin.
^ Tuhannet kiitokset siitä kallisarvoisesta lahjasta jonka
sain vastaanottaa ja kauniista kahvipöydästä. Joka oh ku-
"Ha koristettu,
_Kaunis kUtos alkuunpanijoUIe mrs. EngblomiUe, mrs.
Kauppiselle ja iHan emänniae. Erikoinen kiitos mr. ja mrs.
venalaUe sekä mr. ja mrs. VUtalaUe.
Myös kiitos niille, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät
•omeet saapua. ,
Torontossa huhlikuun 18 p:nä 1950
HAimA TURUNEN. .
pikkukaupunkilaista hiljaiseloa, tunkkaista,
ahdasta, preussilaista; Heinrich
Mann Mki maansa myös 'Myn-chenin
näkökulmasta, jonne perhe
siirtyi isän kuoleman jälkeen, edelleen
Berliinistä käsin; missä hän nuorukaisena
opiskeli. Määrätön vallan- ja
nautlnnonhimo poroporvarillisina elämäntottumuksina
— siinä kirjailijan
ensimmäisten teosten näkemys aikalaisistaan
saksalaisista. Toisaalta tile-nosteleva
dekadenssi, toisaedtaporoporvarillinen
alamaisuus ja niatelevai-suus.
preussilaisen keisarivallan henki,
herätti intohimoisen kaplnantun-teen,
joka pyrU myös^luomaui uutta,
kuten Heinrich^annin inyöhäisempi
julkinen toiminta on todistanut.
Pialjastayaksi, ilmaisutapansa vuoksi
myös sensatiomadi^ksi äjankrltii-klksi
muodostuivat Heinrich Mannin
ensimmäiset teokset; ja on myönnetty,
että lähinnä hän oli se kirjailija. Joka
asetti vuosisadan alun maailman ja
sen pyrkimyssuuhnan peilin eteen,
missä se saattoi nähdä itsensä, oppia
paremmin itsensä tuntemaan. Ei vihasta
omaa kansallisuuttaan kohtaan,
vaan vihasta. preiissilaislienkeä kohtaan
syntyi Mannin kuuluisa romaani
"Professor XJnrat" (1905), joka 30-
Imiilla *^Siniseh enkelin" nimellä esitettiin
elokuvanakin. Miten syövyttävää,
intohimoista satiiria onkaan ku_
vaus despoottisesta koulunjohtajasta,
Joiika lyhytnäköinen vallanhimo ei rar
joitu vain oppilaisiin, vaan vuosien ku-luessa
sulkee piiriinsä koko pikkukau-pmigin
väestön, ja miten säälimättömän
irvokas on professorin lankeemus
mitättömän kabareetaitellljattarcn
pauloihin, mikä .riistää häneltä surkeasti
koko pienoisyaltakminah! •
Vielä selvemmän satiirisen pilakUr
van Vilhelm. II:n valtakunnasta ja
saksalaisesta sielusta hän, antoi romaanissaan
"Der Untertafnv (Alamainen,
suomcnn), joka .kirjoitettiin jo
1911 mutta ilmestyi 1919. Aikakauden
saasta, siveettömj^S; kyynillisyys Ja
raakuus ei anioassakaan toisessa
ajankuvauksessa ole yhtö voimak-ka,?
isti ilmaistu. Romaanin päähenr
kilö Dietrich Hessling tuntuu edustavan
sitä, mitä Heinrich Maim piti vii,
helminäjan saksalaiselle luonteelle o-minaisimpana:
keisarin kritiikitöntä
ihailua, olutisänmaallisuudesta, ulkonaisen
loiston kunnioitusta, järkkymätöntä
uskoa luokkajakoon. Preussilainen,
joka katsoo alamaisesti ylös,
mutta polkee alapuolellaan olevaa, on
ikuistettu "Alamaisen" päähenkilössä,
ja profeetallinen Heinrich Mann kieltämättä
näki siinä Jo fasismin ihmi.
sen, sen alistuvan, barbaarisen saksalaisen,
jota hän syystä oppi vihaamaan,
ja Jonka vihan hän ilmaisi natseja
vastaan kohdistamassa teoksessa
"Der Hass" (1934). Syystä fasistit pitivät
häntä pahimpana vastustajanaan.'
"Alamaista" seuranneina vuosina
Mann tarttui myös poliittisissa esseis.
sä rohkeasti päivänkysymyksiln. Kokoelmat
"Macht und Mensch", (1919),
"Die Diktatur /der Vernuft", (1923).
"Sieben Jahre" (1929) ja "Gelst und
Tat" (1931) edustavat muodoltaankin
korkeatasoista poliittista kirjallisuutta.
Romaanit "Der Kopf" (Pää. 1925)
jä "Die jgrosse Sache" (Suuri asia,
1930) ovat myös luonteeltaan poliittisia.
Emigranttivuo.-ina HeinricAi Mann
kirjoitti runsaasti novelleja Ja histo^
riallisla romaaneja. Joista suuri yh-teiskunnalliiaen
romaani Ranskan ku.
ninkaasta Henrik IV:stä «kuvattuna
edistykselliseksi kansanjohtajaksi on
huömattavip. ' ~
Heinrich Mann oli saanut turvapaikan
Ranskasta, .jonka^ demokratiaa
hän iliaili'— aika oli kansanrintaman
Ranskan! — Ja siellä hän saattoi yhtyä
ajan cdlstiyksellisten aatteiden rlh-tamaatt.
Kun Euroopan, edistyksellinen
kulttuuririntama luotiin 1930-lu-vim
puoiivälissä, Heinrich BCann oli
sitä perustamassa Pariisin kokouksessa
ja hän astui myös iSaksan kansanrintaman
Johtoon pyiklfen luomaan
kaikkien demokraattisten Voimien
rintaman. Hän ilmaisi solidaarisuutensa
ja ihailun.sa l^euvostollitossa tapahtuneelle
yhteiskunnaUiselle Ja
kulttuurivallankumoukselle. Loka-kuttssa
1938 Heinrich Mann kirjoitti:
"Sivistys voidaan pelastaa — vallan^
kumouksen kautta. Vallankumouksella,
Jota mc kannatamme, on yksi
päämäärä: uusi humanismi... Uusi
humanismi on oleva sosialistista...
^ m ä kuuluu kaikkien säätyjen ja
ammattien työläisille. Vain heidän
kauttaan kulkee elämä eteenpäin.
Vain he ovat hedelmällisiä, vain hdl-lä
on selvä kuva tulevaisuudesta. EI
ole epäilystä siitä, että valta tulee siirtymään
työläisille — kaikille työtätekeville.
Ei tarvita mitään tonnödlh-koa
tai oppilauseita tämän toteami-seksi,
riittää että omistaa terveen huo.
miokyvyn...
slen korkeasti ammattitaitoisten näyttelijöiden
ja ohjaajien tarie. Maa
tarvitsee yhä enemmän taiteellisen sivistyneistön
kaadereita, jotka pystyvät
kehittämään. neuvostoteatteria, ratkaisemaan
puolueen ja kansan helUc
asettamia suuria. tehtäviä. Senpä
vuoksi on ymmärrettävää, miksi neu-.
vcstoliitossa on niin suuri merkitys
teatterllaitosten nuorten mestareiden
kasvattamisella^ . ; ,'
Johtava merkitys . Keuyostolliton
tcatterikoulutiötsen Järjestelmässä ori
korkeimmilla oppilaitoksilla. Entisajan
Venäjällä ei oUut äinoitalman
teatterikorketOcoulua. Lukuv uorina
liM0r-4i Neu^ teatte-rikorkeakbclua,
nyt niitä öri jö 15.
Niissä opi^elee yli 2,500 ylioppilasta.
Teatterikorkeakouluja ori Moskovassa
ja muissa suuremmissa kaupungeissa:
Kievissä, *n>ilisissä, BakUssa, Eri-vanissa,
Tashkentissa, Minskissä, Tallinnassa
Riiassa, Sverdiovsklssa, Le-.
ningradLLssa ja Harkovlssa^
Ainoassaicaan maassa ei ole niin
laajaa ja jatkuvasti kasvavaa teatteri
työntekijöitä kouluttavien korkeirii-pien
oppilaitosten verkostoa kuin Neuvostoliitossa.
Korkeiriiinassa teatterikoulutuksessa
Neiivostoliitcssa yhtyvät harmoonises-
U näyttämötaldon opetuksen periaat-;
teet Ja näyttelijän polllttineh kasvattaminen
yhtelskuimalliseksl toimihenkilöksi.
Joka välittää kansalle aikansa
edistybsellisimplä aatteita. Neuvostoliittolaisen
teatterikoulutuksen keskipisteenä
ovat aatteellisen kasvatuksen
kysyriiykset. Tulevan näyttelijä
tutkii marxilals-leninilälstä tiedettä.
Joka aseistaa hänet Ihmisyhteiskunnan
kehityshistorian lakien tuntemuksella
Ja antaa hänen toiminnalleen
määritellyn aatteellisen suunnan.
Teatterlnuorison kasvatus pisfiistuu
nerokkaan näyttelijän, ohjaajan ja
opettajan K. S. Stanlslavskln järjestelmään.
Korkeakouluopintojen aikana
nuoret näyttelijät saavat suuren
käytännöllisen kokemuksen henkilökuvan
itsenäisessä luomisessa osallistuessaan
kitrssl-. ja tutklntonäytelmiin.
Valtion teatteritaiteen korkeakouliit
eivät rajoitu vain draamanäyttelijöi-den
kasvattamiseen. Niiden tehtäviin
kuuluu myös ohjaajien kouluttaminen.
Tätä on erikoisesti korostettava,
sillä ennen Lokakuun- vallankumousta
el tunnettu ohJauEtaldoh tiedettä.
Vasta neuvosto vallan aikana
ohjäusteoriastä on tullut todellinen
tiede, tosin vielä riuörl, riiuttä herkieä-mättä
kasvava, ja se ori astumassa
oleellisena osana teatteritieteeseen.
Korkeakoulussa tullevat ohjaajat
suorittavat perusaineensa ohjaajaopin
ohella myös näyttelijätaidon täydellisen
kurssin. Mutta kim riäyttelijöl-deh
diplomityönä on henkilöosan esittäminen
tutklntonäytelmässä, niin ohjaajat
hankkivat diploomlnsa ohjaamalla
näytehnän.^ He ovat siihen täysin
valmistuneita korkeakoulussa opiskelunsa
aikana, siitä koko viiden vuoden
ajan he ohjaavat bppllasnäyttä-möllä;
Neuvostoliittolaisissa teatterikorkeakouluissa
valmistuu myös teatt€rlar-vostelljolta
.teattereiden kirjallismis-asiantimtljoita
(dramaturgeja), opettajia
ja tieteellisiä tutkimustyönteki-jöltä
teaitterlhistorian ja -teorian alalle.
Teatteriairvostelijolden valmentaminen
ön vähintään yhä vaativa tehtävä
kuin näyttelijöiden tai ohjaajien
valmennus. Humanististen tieteiden
opiskelun ohella nuoret teatteriarvostelijat
osallistuvat lukuisiin käytännöllisiin
seminaareihin. Erikoinen
merkitys on - luovilla semin aareilla,
joissa ylioppilaat harjoittelevat kaikkien
viiden opiskeluvuoden aikana
valmistautuen klrjalllsuas- Ja _ arvostelutoimintaan.
Seminaareissa pohditaan
teatterUcatiden* huomattavimpia
näytelmiä, liusia teatteria käsitteleviä
kirjoja sekä historiallisia ja.teoreettisia
kysymyksiä-tia.
Nuorilla ohjaajilla, näytlolijöillä
ja teatteriarvostelijoilla on koulun
päätj-ttyä edessään suun liedelmaUl-nen
elämä, v- Teatt-erirakennustyön
valtavat mittasuhteet turvaavat Neu-vostohitossa
kaikille heille työtä alallaan;
Smiä mielessä h}'Vin kuvaavia
ovat A. V. Lunatsharskille omistetun
Moskovan teatteritaiteen korkeakoulun
päätöstilaisuudet. Mainitusta korkeakoulusta
on viime \'Ucsien aikana
valmistunut useita taydclUst^^ tcat-terikollektiiveja,
jotka ovat hc.ll aloittaneet
toimintansa itsenäisinä pysyvinä
teattereina. Ne ovat A. P. Tshc-hoville
omistettu Taganro^in Draamateatteri,
Kalmlngradm. Tallinnan,
Klalpedan ym. kaupunkien draama-teaiterit.
--^
• Maan korkeimmissa teatterioppllal-toksissa
•{ kiinnitetään erikoista huomiota'
kallallisten kaadereitten kouluttamiseen
autonomisia ja lilttotasn-valtcja
varten. Yksin Moskovan teatterikorkeakoulussa
oh vuodesta 1930
lukien koulutettu Polijols-Osetian, Ja-kutlan,
Kabardinian Ja Karakalpak-klen
teattereiden kollektiiveja sekä
KJrglisian yhdistetyn valtion teatterin
dramaosaston henkilökunta. Korkeakoulussa
on sitäpaitsi toiminut
kasakhialainen,; tadahlkilainen, turk-merilalaincn,
mordvalainen, tatarialai-rieri,
Kamln ja Tshuvasslin studiot,
joiden päästökfcäät ovat sitten llltty-lieet
kansallisten tasavaltojen teattereiden
henkilökuntiin.
Korkeakoulussa on nykyhetkellä liettualainen
ja eestiläinen studio, Moskovan
teatteritaiteen korkeakoulussa
opiskelee 25 eri kansallisuuden oppihil-u:
Teatterlnuorison kasvattaminen—jä
koulutus on uskottu neuvostoteatterin
suurimmille mestareille. Maan
teatterikorkeakoulujen cpcttajina ja
professoreina tolhilvat Stalin-palkinnon
ansainneiet Neuvostoliiton kansantaiteilijat
A. Popov, J. Zavadskl, N.
Kedrov, A. Horava, A. Vazadze, A.
Butshma, I. Jura, Z. Smllgls, M.
Krushelnitski, A. Lauter ja monet
muut.
He antavat koko teatterikokemuksensa,
kaikki tietonsa nuorisolle, Joka
astuu neuvostotaiteen suureen, valoisaan
inaailmaan. ;
Lapsinäytteiijätär
saanut palkinnon
Moskova. — Pikku tyttö, jonka näytteleminen
on saanut monen moskovalaisen-
katsojan palan nouscraaau
kurkkuunV oU viime viikolla tapaa-niaksa
Kremlissä Korkeimman neuvos-
Työftömäin kokous
maanantaina klo 2
Timmirisissä
Timmins. — Mine-Mill-unipn
osasto no. 211 ja Lumbcr and Saw-mill
\Vorkcrs Union osasto no. 2905
toimesta pidetään yleinen työttömien
kokous Timminsln kaupun-gintalolla
maanantaina.-Iiuhlili. 24
päivänä, alltacn klo 2 lp.
Tänun koftouksrn tarkoituksrna
on keskustella lyotlom.vyden syistä,
työttömiä koiikcvista pulmista ja
valita virkailijat pcrustettavallr
tyottomirn Järjestölle
T)'uttom}en lukumuara on vJimc
aikoina lisiiiiniynyt Timminsln ja
Cochranen alueilla hälyytläx-alla t»
. valla ia sen takia on x^Utumlitön-
IS, että rj>hdytään pikaisiin tbimen-piteisiin
tilnlntccn johdosta koska
monet työttömät ovat jo • saanvrt
kaiken scri työttömyysvakuutus-avun,
johon hc oral oikeutetut voimassa
olevien sJiiidöstcn muk.iises'
M. •:
Kaikki t.vöttömäti niin naiset
kuin miehetkin, ovai lervctuilcct
tähän koiioukscch kcskustelem!iian
yhteisestä toiminnasta tyiittömien
aseman parantamiseksi. '
Lauantaina, huhtik. 22 p.—Saiurday, Aptil 22 Sivu 3
KIITOS
KaunU kiitos teille, ystävät Ja toverit. Jotka yllättäen saavtUtte. >
tcrvchtlmuän meitä onuui kotiimme muuttamisen Johdosta. KUtoei4^'
kauniista kolivipoydtistä kauniine kukkineen ja maukkalne leivoksi* ~
nccn. Kiitos on liian pieni sana tulkitsemaan kiitollisuu^taiäm^i^v'
alkuunpanijoille ja illan emännille Almalle. Hilmalle, Tyynelle io^^"
tytöille seka Katrille muistorikknosta runosta ja Idalle sanon tuonnista.
Kiitos mrs. TolmoscUe ripkiUin lahjoittamisesta ja Helkki"''
Strömille Suumihaitarin soitosta. Kiitos lahjolttaJUle ja kcräajlUe '
suuresta uhraavalsuuflcstannc.
Kiitos myöskin rahalahjasta. Jonka saimme vastaanottaa.
Toveruudella,
U.%Nä, F.MMI JA PAAVO SVOMAIA ?
591 Spnirc St. Sodbtuy. Ontario-tori
puheenjohtajan N. M. Schvernikiä.
Yl^ltols^avtiotias Natashä Zaslichlpl-ua^^
pka esitti "iHelllä, qn Isänmaa"-
nimisfesä filmissä Ira Sokolovan csaa,
«11 |nliclcii mukana jotka saivat Neu-vastoliltori
FilmiteoIll.suudcn 30-vuotis-päiyänä
kunniamitalin. Hänelle an-
•iiettllh "Työn kunniamerkki!'.
Hän on näytellyt useissa filmeissä,
kutpn "Olipa kerran pieni tyttö".
"Elefantti". Pala lankaa" ja Eiisim-mäisjBf^
npjuin oppilas",
Naii^a yn nykyään Moskovan tyt-tökoiiiurir
neljännellä luokalla. Hän
on hyvin vaatimaton: Kun kerran
eräs, ulkomaalainen kirjeenvaihtaja
haastatteli häntä, niin Natasha sanoi:
"En halua puhua tuolle kummallisen
näköiselle sedälle, jolla on rillit nokallaan.
Antaa hänvn puhua äitini kans-ensitiloilla
Bostonin
Canadan Taideneuvosto
on tehnyt esityksen
Massey n komissiönUIe
Ottawa. — Canadan Taideneuvosto,
joka «dustaa 10 Järjestöä ja noin 10,-
000 jäsentä, ön jättänyt Mas.?eyntai-dekomlssionille
10 kohtaa käsittävän
ehdotuksen. Tämän neuvoston esityk.
set ovat:' . • • *
1. Korottaa Canadian Broadcasting
CorporatjoJle finanssiavustusta ja tai-
•»'ilijolden edustajat CBC:n Ja tkiviikkona, että
hän on ValmLs ottamaan ncekcriJaula-
Jan Metropoliitan palvelukj;cen jo.*4
"minä löydän oik<-an äänen oikf.aan
osaan".
Mr. Bing, Joka ottaa Metropoliitan
Johtajan UAmcn anai ke«iikuu» I p;, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-22-03
