Vapaus, September 10, 1949

              i r ;
li--
Sivu 4 Lauantaina, syysk. 10 p. — Saturday, Sept. 10;
Vaikutelmia edustajakoJcousmatkalta Materialistinen historiankäsitys
Kesäkuun 7 päivän Ulalla sanoin i Järvi otti minut vastaan. El ollut
mm
•S- -
rx
MOKAALI
f j a r v i otu mmut vastaan, tn ouui; ^ j ^ ^ ^^^^ matcrlÄsUnen his-
Emil Wilenin kanssa hyvästi nUUe aikaa puhumiseen sillä oli myöhä ja > lariankäsitys ei voi tunnustaa mitään
. =„- . menin levolle. Huone, jossa sain ^ ^ ^ ^ muuttumatonta Ja yhtelskun-yksln
asua. oU oikein miellyttävä, kehityksestä riippumaton-
Vielä hyvänä puolena oli se, että se „ioraalia. Siitä kirjoittaa Engels
oli vastapäätä suomalaista haalia.
1 ^
Iiii?
tovereUle, Jotka olivat tulleet saatta­maan
meitä Vancouverin asemalle.
Lähdimme Sudburya kohti. Siellä
kokoontui CSJnr 17. edustajakokous
Ja meidän tuli edustaa B. C : n aluetta.
Tunsin Itseni hyvin pieneksi Ja vä­hillä
tiedoilla vjinistetuksi niin vas-
' tuiinalalseen tehtävään kuin edusta­maan
niin laajaa aluetta kuin B. C.
on. Mutta olihan minun seurassani
vanha veteraani, johon luotin 100
prosenttisesti Ja myöhemmin tuli tp-dlstetuksi
etltl luottamukseni ollut
turhaa.
Kun pääsin junaan niin ajattelin,
että otan kolmen vuorokauden levon.
Olin todella väsynyt. Nautin todella
matkasta. Syötiin kun oli nälkä ja
nukuttiin kun oli uni. Aika meni
nlfn nopeasti, etten huomannut en­nenkuin
oltiin lähellä Sudburya. O l ­tiinhan
siihen mennessä nähty monta
' paikkakuntaa ja monenlaisia seutuja.
,'^Matka kesti kolme vuorokautta.
% ,.^..,^»6x1116 päästiin kello 10 illalla. As-
M tuessani alas Sudburyn asemalla tun-tiil
niin kotoiselta sillä olimmehan
» ^kaupungissa, jossa lehtemme Vapaus
•H • ja Liekki painetaan. Vastassa meitä
oli meille vancouverilaisllle tuttu Aku
Korhonen herttaisen vaimonsa kans­sa;
Menimme heidän kotiinsa Juo-
-maan tuliaiskahvit. Se malstuikin
liyvältä lohlvolleiplen kera.
r t Korhosten kotona näimme paljon
'^^uomesta ruotuja esineitä kalverruk-sincen.
He itse olivat tuoneet niitä
Suomesta. Ne olivat hyvin mielen­kiintoisia
nähdä. Sitten Aku lähti
viemään minut minulle varattuun
asuntoon. Ystävällinen emäntä mrs.
-M-
...
1 .^
mm:
mmm
.'•t''f-'^X-'*jiV'!.'''"
M.
SELL FUNERAL
HOME
HAUTAANTOIMITTAJAT
Hyvämaineinen palvehu
2746 East Hastinrs Street
PUHELIN HA. 0015
Vancouver Br. Colombia
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
mmmmm
im
1
teumatismin ja Nivel-
Reumatismin pakotuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet'
KOSSE TABS-lääketta kitisalllMn
nivelrcumatismln, hermotulebduk-sen
ja reumatismin pakotuksiin —
n im kokeilkaa sitä Jo TXNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i
•25 vuoden äjätl'Canadassa Ja Y h ­dysvalloissa.
V.tPAASTI TÄMÄN LEHDEN
t i m u o i L L E .
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan k o t i.
osoitteellanne. Käyttäkää 25 tab­lettia
vapaasti. Jos ette ole tyyty.
vainen tuloksiin, niin pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meille takaisia — se el
maksa teille mitään. Älkää lähet­täkö
rahaa, ainoastatm nimexme Ja
osoitteenne:
ROSSE PRODUCTS CO.
Dept. B-5.2708 FanreU Ave^
Chicasro 45. lU XiAJk.
Lähetetään meidän Canadan kont­torista
tulli vapaasti.
Aamulla lähdin kuululle Pinnish-haalllle.
Nähdessäni sen ajattelin,
ettei meidän Järjestötyö ole mennyt
hukkaan omistaessamme näin mah­tavia
haaleja. Sisään astuessani huo­masin
heti, että palkalliset toverit
olivat tehneet tunnollista työtä lait­taessaan
haalin Juhlakuntoon.
Elnsimmäisenä pisti silmääni esi-riptm
yläpuolella oleva tunnuslause:
"Tervetuloa CSJ:n 17. edustajako­koukseen!"
Näyttämön edes.sä oli
Järjestömme perustajan J . W. A h l -
quistin kuva. Joka seinällä olisi sopi­via
tunnuslauseita. Yhdellä seinällä
oli kuvia laulukuoroista, näytelmistä,
tanssiryhmistä yms.
Haalille oli saapunut muutamia
edustajia ja Vapauden henkilökun­taa.
Siellä oli myös Aku Päiviö. Olin
lukenut kirjoituksen "Osaako Päiviö
hymyillä". Siksi menin kysymään
häneltä itseltään sitä ja kyllä hän
sen taidon osasi ja vieläpä päästi
»"hörönaurun".
Entä se meidän Vapauden henki-lökonta?
Olin kuvitellut heidät kes-kl-
iän ylittäneiksi miehiksi ja hyvin
arvonsa tunteviksi. Olivatko he sel­laisia?
JäTkimiehiä kaikki, eivätkä
ensinkään vaikuttaneet itsekkäiltä.
Hyvin vapaita, nuorekkaita Ja m i e l ­lyttäviä
tovereita. Toimittaja Eklund
oli hyvin poikamaisen näköinen, osa­si
kyllä hymyillä Ja laskea leikkiä.
E. Suksen siisti huuliparta teki hänet
hyvin arvokkaan näköiseksi. Hän
puhui aina hyvin harkitusti. H. Sula
oli iloinen, ryhdikäs Ja aina eloa
täynnä oleva mIesT
Kelk) 10 aamulla edustajat ottivat
palkkansa. Kaikki edustajat olivat
saapuvilla. En halua kajota edusta­jakokouksen
kulkuun ja päätöksiin
koska niistä on aikaisemmin kirjoitet­tu.
Tpk:n puolesta annettiin ruokakor­tit
Kuluttajat-ruokalaan. Eikä meitä
tarvinnut sinne kahdesti käskeä. Ruo­ka
oli hyvää ja riittävästi.
Efislmmäisen kokouspäivän illaksi
oli Järjestetty suurenmoiset Illalliset
Työn Puistoon. Työn Puisto on laon-nonlhanalla
palkalla Trout Laken
rannalla. On Ilahduttava asla, että
me työläisetkin omistamme tälläiaia
paikkoja. Huoneita saa vuokrata, r a ­vintolassa
syödä Ja käydä saunassa
kohtuullisilla hlniiollla.
Toveri Wilen sanoi minun paljon
"mistanneen'' kun en'käynyt saunas­sa.
Luulen kuitenkin päässeeni tasan
hänen kanssaan sillä olin tansseissa.
Hypittiin kuin päättömät kanat ja
varmaan hikoilimme yhtä paljon kuin
Saimassa olijat. Tämän voi todistaa
N. Rajala, Montrealin edustaja.
Sunnuntal-IUaksi oli meille järjes­tetty
henkistä ravintoa, nIm. juhla­konsertti
haalille. Tämä tilaisuus oli
hyvin onnistunut Ja mieliin painuva.
Se osoitti meille edustajille ettei mei­dän
järjestömme ole kuoleva järjestö.
Esitetty ohjelma oli ylipäänsä nuo­rison
esittämää. Kun tätä ohjel­maa
seurasi, niin tuli ajatelleeksi, et­tä
kyllä meidän suomalaisten kulttuu­ritoiminta
on korkealla josta kannat­taa
olla ylpeitä. Meidän tulee puhua
Ja opettaa nuorisollemme, että he e-delleen
kehittäisivät Ja harrastaisivat
•Anti-Duringlssä" seuraavasti: " K a n ­sasta
toiseen, aikakaudesta toiseen
ovat käsitykset hyvästä Ja pahasta
muuttuneet niin suuresti, että ne usein
ovat toisilleen aivan vastakkaiset. Vle_
läkin enemmän. Jokaisessa maassa
voidaan havaita useita toisistaan
olen.naisestl poikkeavia moraalisia op­peja."
Niinpä Engels toteaa xnainir
tussa kirjassaan, että porvarillisissa
maissa saarnataan tai opetetaan hy­vin
monenlaista moraalia. •Ensiksi
varhaisemmilta uskon ajoilta perit­tyä
kristillLs-feodaallsta, Joka taas
olennaisesti jakaantuu katoliseen ja
protestanttiseen Ja näistä ei puutu
alajakoja jesuiitta- katolisesta oBtea-oppiprotestanttlseäta
aina vetelään
vallstusmoraallfai saakka. Sen rinnal­la
esiintyy nykyaikainen porvarDlInen
moraali Ja tämän rinnalla taas pro­letaarinen
tulevaisuuden m o r a a l i . . ."
Tämän todettuaan Engels Jatkaa:
"Tämän mukaisesti me hytkfiämme
jokaisen yrityksen. Jolla meille tyricy-tetään
jotain moraalioppla ikuisena,
muuttumattomana siveyslakina sen
varjolla, että moraalisellakin maail­malla
on omat pysyvät i>eriaatteensa.
jotka säilyvät historiasta Ja kansojen
erilaisuudesta huolimatta. Me väi­tämme
päinvastoin, että kalkki tä­hänastiset
moraaliopit ovat viime kä­dessä
kunkin ajan taloudellisen y h ­teiskuntatilan
tuotteita. Ja samoin
yhteiskunta on tähän saakka liikku­nut
luokkavastakohdissa, samoin on
moraali aina ollut luokkamoraalla, se
on Joko oikeuttanut hallitsevan luo­kan
valta-aseman Ja sen harrastukset,
tai se on, niin pian kuin sorrettu
luokka on tullut kyllin voimakkaasti,
edustanut sorrettujen suuttumusta
tätä valtaa vastaan Ja sorrettujen t u .
levalsuudenharrastuksla. EI ole epäl.
lystäkään siitä, että moraali on täl­löin
suurin piirtein kehittynyt sa­moin
kuin inhimillisen tiedon muut­kin
haarat, Mutta luokkamoraalista
emme ole vielä päässeet. Luokka-vastaJcohtlen
Ja niiden muistojen ylä­puolella
oleva todella Inhimillinen mo­raali
käy mahdolliseksi vasta sillä
yhteiskunta-asteella. Jolla luokkavas-takohdat
on paitsi voitettu, myöskin
elämän kulussa unohdettu."
Syynä moraalin kehittymiseen on
epäilemättä ollut yhteiskunnallinen
kehitys, ennen kaikkea työn, tuotan­non
kehitys, sillä aivan samoin kuin
tuotannon kehitys oi> pystynyt muut.
tamaan ihmisen elimistöä, hänen a i ­vojaan
Ja ajattelukykyään, aivan s a ­moin
se on kyennyt muuttamaan hä­nen
yhteiskunnallista tietoisuuttaan,
hänen katsantokantaansa siitä, mikä
on hyödyllistä Ja vahingollista, hyvää
ja pahaa, mahdollista Ja mahdoton*
ta. •
Aluksi olivat Ihmisten moraalisten
käsitysten perustana yhteiskunnalli­set
vaistot ja vietit, Jotka ovat varsin
pitkälle kehittyneet kaiklUa laumois­sa
elävillä eläimillä. Joiden kaltaisis­ta
Ihmisenkin on täjrtjmyt polveutua.
Käimen laumavaisto voimistui mo­ninkertaiseksi
sitä miikaa kuin alku-
Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen luento-mulstilnpanojen
perusteella kir|oittanut
AKU KORHONEN
peräisen Ihmlsyhteistön tuotannoin- i moraalin^ j a eri luokkiin Icuuluvat
nen toiminta laajeni. \ ihmiset kohtelevat toisiaan vihollisi-
Samaan suuntaan vaikutti ptioles- ; na. Joihin ei tarvitse sovelluttaa m i ­tään
puhekielen syntyminen, jcata tu- i tään moraalisia käsitteitä,
l i mitä voimakkain yhteisöä koossa i Sellaisesta asiantilasta on puoles-pltävä
väline, sillä sen avulla yhteis- 1 taan seurauksena, että vallassaoleva
ktmnalliset vaistot voimistuivat, tul:-1 luokka koettaa kaikin keinoin saa­vat
vähitellen selvästi tietoisiksi. Sa- j da omat moraalikäsitteensä voimaan
maila kieli teki mahdolliseksi siirtää 1 myös alistettujen luokkien keskuu-moraaliset
käsitykset Ja tottumukset i dessa ja kun se ei muuten onnistu,
sukupolvelta sukupolvelle. i niin se turvaantuu väkivaltaan myös
Myöskin sota. n i i n kauan kuin sen | siveyssäännösten lujittamiseksi. Sää-tarkoltuksena
on suvun Ja heimon detään lakeja, joiden rikkomisesta
puolustaminen tai lisääminen, siis en- seuraa rangaistus Jne. Sen lisäksi
nen j*sitylsomlstuisen muodostumis- cn hallitsevan luokan hallussa kaikki
ta, oli omiaan vahvistamaan yhteis- i ideologiset keinot, filosofiasta uskon-kunnallisia
vaistoja j a muuttamaan \ toon saakka. Erikoisen tärkeä on
niitä tietoisiksi katsomuksiksi.
Samaan aikaan tapahtui m(»aalis-ten
käsitteiden vaikutusalan laajene­minen.
Alusta alkaen eivät käyttäy­tymistä
koskevat säännökset käsittä­neet
yleensä kaikkia ihmisiä, vaan
määrätyn yhteisön Jäseniä. Vieraa­seen
heimoon kuuluvat olivat vihol­lisia
Ja kuta voimakkaammaksi yh-tetskunnalliset
vaistot muodostuivat,
sitä kiinttömmin lauma tai heimo
esiintyi yhdessä ulkonaista vihollista
vastaan. Yhteiskunnalliset hyveet,
avuliaisuus, uhrautuvaisuus, totuuden­rakkaus
Jne olivat voimassa ainoas­taan
sukutovereihin. saman heimon
Jäseniin nähden, mutta eivät ulottu­neet
toisen yhteisktmnalllsen Järjes­tön
jäseniin.
Mutta sitä mukaa kuin tuotanto­voimien
kehittymisen Johdosta työn-
Jako, vaihto j a ihmisten kanssakäy­minen
kehittyivät, laajeni myös se
piiri. Johon määrätyt moraalikäsit­teet
ulottuivat. Erikoisen voimak-cUut
viimemainitun merkitys sen Jäl­keen
kun alkoivat muodostua vielä
nykyisiinkin vaikuttavat uskonnot,
joissa päinvastoin ktiin vanhoissa
luonnonu^u>nnoi&sa uskonto ja s i -
veysoppi ovat kietoutuneet yhteen.
Olemme Jo aikaisemmin todenneet,
että ylärakenne yleensä on omiaan
auttamaan koko yhteiskimnan kehi­tystä
niin kauan kuin se suurin piir­tein
vastaa taloudellista perustaa, v i i ­me
kädessä tuotantovoimien kehitys­tasoa,
mutta että se muuttuu kehi­tyksen
Jarruksi sitä mukaa kuin risti- j etuja saadakseen.
raalikäätteiden "vastakkaisuus ^ m -
nyttää aivan, toiseniaisen vaikutuksen.
VallankinpoitkgelllseHa luokalla ei ole
mitään etua siitä yhteiskunnalhse-sta
perustasta, jodca on tuonut valliteevan
stveyskäsityksen j a siksi sillä ei ole
mitään syytä kannattaa tuota siveys-käsitettä.
Kuta selvemmin ne käsit­tävät
luokkaetunsa olevan vastalEkai-sia
vallitsevalle yhteiskuntajärjest^-
mälle. sitä vqimakkaajnmin kasvaa
niiden siveellinen suuttunnis ja sitä
suuremmassa määrätesä ne asettuvat
vaphoja moraalikäsitteitä vastaan uu­den
znoraaSin, jonka zie tahtovat saat­taa
koko yhteiskunnan moraaliksi.
Näin syntyy vallankumouksellisten
luoJdden siveellinen ihanne, joka t u ­lee
itsenäiseksi sikäli kuin noiden
luokkien yoinia lisääntyy. Samalla
kiih^vä lutdtkataistelu voimistaa val­taan
pyrkivän luokan s(^idarisuutta ja
uhrautuvaisuutta. Joten siveellisen
ihanteen itsenäistyessä kasvaa innos­tus
Ja laistelxunieli sen toteuttami-s
^ L
Edellä sanpttu ei tietysti merkitse
sitä, etteikö myös valtaan pyrkivän
luokan keskuudessa olisi yksilöitä,
vieläpä-eräinä aikoina aika huon^t-tava
määrä. Joihin tarttuu taantu-muksel
isen luQkan moraalin rappeu-
Uuninen Ja Jotka suostuvat palvele­maan
tuota im&kaa henkilökohtaisia
kaana esiintyy tuolla kaudella yhtei­sön
kaikkien Jäsenten solidaarisuus
sekä tuotannossa että vaaran uha­tessa.
Qmistuskäsityksiin taas pai­naa
cman leimansa tuotantovälinei­den
Ja tuotteiden yhteisomistus. Sel­laista
käskyä kuin älä varasta, Joka
muodostaa kalkissa myöhemmissä y n .
teiskunnissa moraalikäsitteiden kes­kiön,
ei alkuperäisessä yhteisössä tun­nettu.
Perinpohjainen muutos yhteiskun­nallisessa
moraalissa tapahtui sen jäi.
keen kun alkoi siirtyminen alkuiieräi-sestä
yhteiskunnasta luokkayhteis­kuntaan.
Kun tuotantovoimien kehitys teki
lisätuotteen Ja siten riiston mahdol­liseksi,
kim yhteiskunta sen Johdos­ta
jakaantui riistäjiin Ja riistettäviin,
omistaviin Ja omistamattomiin, t a ­pahtuu
samalla^myös Jakaantuminen
moraalisessakin suhteessa. Yhteis­kunnalliset
vaistot Ja hyveet, jotka
aikaisemmin olivat kohdistuneet ':o-ko
yhteiskuntaan Ja ulottuneet kaik­kiin
yhteisön Jäseniin, voimistuivat
kyllä Jokaisen yhtelskuntalucrfcan s i ­sällä,
mutta käsittivät nyt vain tuon-luokan,
eivät enää yhteiskuntaa ko­konaisuudessaan.
Solidaarisuus kos­kee
enää vain luokkatovereita, sa­moin
oikeudenmukaisuuden vaatimus,
rehellisyys, avtaialsuus jne. Luokka-vastakohtien
kärjistyessä Ja luokka­taistelun
kiihtyessä tämä luokkamo-raall
voittaa kokonaan yhteiskunta­an
mmk
m. I
i- •.
i i i :
mm.
mmm
Sadat tuhannet käyttävät vaoslttain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä
• waci
mimapT
Oletteko seuraavien tauUen Ja kipujen uhri: umpltaudin,
ruoansulatushälriöitten, maksavian. sappi- tai keltataudin,
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n ­tanne
alla, kipua kylklluittenne alla. selässänne, vatsanne o i ­kealla
tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsas­sanne,
tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnetteko reu­maattista
pakotiista?. Älkää odottako huomiseen —viivyttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI TREATMENT
STQMACH REMEDY-lääkettä Ja ottakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne j a mennessänne levolle, välttääk-senne
enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelette. on parhaimmankin
lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä. RUSCI TREATMENT
STOMACH REMEDY poistaa epänormaalin kaasim Ja vieraat aineet vat­sasta,
sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a vlrtsatlehyeistä. jonka jälkeen
.olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen prasUmakiuIneen.
Salva, jonlca miljoonat tuntevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär­päät,
ranteet, kipu t a i kylmyys rinnassa, luuvalo,
lannesärky. kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäse­nissä,
jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahai­set
kävelisivät ihon Ja nahan välissä? Käyttäkää
MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen
käytön Jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia Ja
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markki­noilla.
Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen.
Useimniat earooppalalset tuntevat -
EUROOPPALAISET DIANA-tipat
Miksi kärsitte! kylmettymisen, yskän, nenäkatarrin, hengen­ahdistuksen,
henkltorven tulehduksen, hengityshäiriöitten, r i n ­takivun,
kurkkukivun, ikeneitten kivim. korvakivun tai korvis­sanne
kuulujien äänien takia? Muutama DIANA-tippa sokeri­palassa
tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa heti huojen­tamaan
kylmettymistä ja yskää. Sitä voi myöskin käyttää
kurkun kurlaamisessa useita kertoja päivässä. Tuhannet Ja taas
tuhannet pitävät eurooppalaisia DIANA-tippoja kotonaan ke­sällä
Ja talvella, sillä tämä lääke on aina käjrtännöllinen olemas­sa.
Hinta $1.10 pullollinen postimaksiiinieen.
NäUä lääkkeitä voitte ostaa teidän pailcalliscsta rohdos- tai kirjaltaa-pasta.
eli suoraan meiltä. Me enune lähetä Jälkivaatimuksella (C.O.D.).
Liittäkää raha tilauksenne mokaan.
LiOdieen osoRe:
HUSCOE PRODUCTS LIMiTED 8S9 QUEEN STREET WEST TORONTO S. ONT.
esi-islemme perinteitä.
Mieheni on entisiä Long Laken
asukkaita ja hänen lapsensa, sukulai­sensa
Ja tuttavansa ovat siellä. M a a -
nantal-illaksi oli tytär Marget laitta­nut
illallisen kotiinsa Long Lakella,
johon toisetkin sukulaiset oli kutsut­tu.
Vastaanotto oli todella ystävälli­nen,
josta kiitos. Muistan teitä kaik­kia
rakkaudella.
Morgetin koti on kaimis ja ympä­ristö
hyvin romanttinen. Sievä sauna,
jossa kylvöin, on aivan Järven ran­nalla.
Yöllä tulin Vilin ja Martan
kanssa takaisin Sudburyjm.
Osallistuin Vapauden yhtiökokouk­seen.
Kokoukset loppuivat tiistaina
kesäkuun 14 päivänä.
Illalla Bertha Ja Kaarlo Ttoikka
hakivat minun takaisin Long Lakelle.
He olivat mieheni monivuotisia tutta­via.
Molemmat olivat OSJ:n.paikalli­sen
OS. pitkäaikaisia toimihenkilöitä.
Kävin tervehtimässä paikkakunnan
vanhinta suomalaista "Mamma" R i ­taria.
Hän on täyttänyt tätä kesänä
88 vuotta. Hän oli hyvin herttainen
ja miellyttävä vanhus. Hänellä on
hyvä näkö ja lukee työväenlehtiä ja
seuraa tapahtumia. Toivotan hänelle
hyvää terveyttä ja rauhaisaa vanhuu­den
lepoa. Ne terveiset, jotka .lähe­tit,
tofn juuri sellaisena perille kuten
oli määrä. Mieheni oli hyvin iloinen
niistä.
Torstaina lähdettiin katselemaan
Sudburyn ympäristöä. Olihan siellä
kauniitakin paikkoja. Mutta kun t u l ­tiin
Incon nikkelialueelle. niin .siellä
iiäkee maUi määrht kasvullisuudesta
kuollutta seutua. Tiellä Copper CUf-fiin
näk3ry Jo kaukaa kolme jylhää
savupiippua. Jotka tupruttavat ilmaan
myrkyllistä kaasua. Siellä on suun­nattomat
määrät sulattimoata tullut­ta
kuonaa. Jota tulikuumana kaade­taan
määrättyihin palkkoihin.
Sudburjrssa käytiin vanhimman tyt­tären
Vallan kotona. Tapasin myös­kin
Wilenin Ja päätettiin lähteä seu­raavana
aamuna kotia kohti.
Beaver Lake oli vielä näkemättä.
Viimeisenä päivänä mentiin sinne
Martan Ja Vilin kanssa. Trokimme
tarttui "moti booliin" välillä ja k * -
pumatka t e h t i i n Jalkapatikassa.
ta ei ole tarjottavana, mutta heillä
kyllä on merisilliä. Mary Johnsonin
nimi oli minulle ennestään tuttu leh­tikirjoitusten
kautta Ja hyvänä näyt­telijänä
sekä näytelmien ohjaajana
Meillä oli paljon puhumista näytel­mistä
Ja kiilttuurltyöstä. Juttelimme
myöskin Beaver Laken hiihtäjistä Ja
panee melkein uskomaan heidän edus­tajansa
sanota, että "Beaver Laken
lapset kapaloista päästyään saavat
heti sukset Jalkoihinsa'»'.
Tulin myös timtemaan Mary John­sonin
äidin. Tiina Pesosen. OU o i ­kein
Ikävä jättää nämä juuri tutuiksi
tulleet Ihmiset.
Kesäkuun 18 päivän aamulla s a ­noimme
hyvästi Sudburylle ja läh­dettiin
Vancouveria kohti. Päätirnme
yöpyä Canmoressa. Saavuimme sin­ne
maanantaina kesäk. 20 pnä. Can-more
on kai voskylä vuorien keskellä.
Hilma Louhela. vieraanvarainen e-mäntä.
otti meidät avosylin vastaan.
Tapasimme myös D. Kedon. En ollut
nähnyt häntä 13 vuoteen. Hän oli
samanlainen kuin ennenkin, iloinen
Jaihuiunoria täynnä oleva mies. Käy­tiin
vanhojen tovereiden luona katso­massa
Jos lyötyisi sopivia kirjoja C a ­nadan
Suomalaiseen Arkistoon.
Kesäkuun 22 pnä olimme Vancou­verissa.
Mieheni oli (ullut vastaan
asemalle. Hän luuli, että matkus­tamme
herroiksi Ja odotti makuttvau-numatinistajia
kun me taas matkus­timme
päivä vaunussa. Siksi emme
tavanneet toisiamme asemalla.
Olin jälleen kotona kahden viikon
matkan jälkeen. Heti kun tulin s i ­sälle
näinettä minua oli odotettu.
Ensi ja Elma, tietysti papan avusta­mana,
olivat siivonneet huoneet o i -
riita sen j a uusien tuotantovoimien
välillä k ä r j i s ^ . Kaikki tämä pitää
paikkansa myös moraalisiin käsityk­siin
nähden.
Niin kauan kuin moraaliset käsit­teet
ovat yhteiskunnallisten tarpeiden
mukaisia, ne edistävät kehitystä, mu>
ta koska ne eivät muutu välittömästi
tuotantovoimien kehittyessä, vaan
pyrkivät säilymään entisellään tai s i t .
ten kehittymään määrättyyn rajaan
saakka suhteellisen itsenäisesti, niin
ennemmin tai myöhemmin ne vanhe-nevat,
eivätkä vastaa enää uusia y h ­teiskunnallisia
tarpeita Ja ehkäisevät
siten yhteiskunnallista kehitystä.
Kuta kauemmin tällaiset aikansa
eläneet moraalikäsitteet säilyvät val­lassa
olevan luokan ponnistelujen an­siosta,
sitä suuremmaksi muodostuu
va'lltsevlen sivey^käsitysten Ja y h ­teiskunnan
jäsenten elämän Ja pyr­kimysten
vastakkaisuus.
Tuo vastakkaisuus ilmenee eri luo­kissa
eri tavalla. Vallassa oleva
luokka, jonka edut vaativat vanhan
lärjestelmän säilyttämistä, pitää
kiinni vanhoista moraalikäsitteiltä,
kuiter^in vain teoriassa, sillä uudet
yhteiskunnariset tekijät eivät voi olla
vaikuttamatta myös vallassa olevan
luokan käytännölliseen elämään. T u ­loksena
on kaksoismoraali. Joka Ilme­nee
joko häikäilemättömänä asettu­misena
perinnäisten moraalivaati­musten
yläpuole'le ja samaan aikaan
alistetuilta luokilta vaaditaan niiden
noudattamista, taikka sitten noitten
vaatimusten salaisena rikkomisena Ja
kuitenkin samat h e i ^ ö t samaan a i ­kaan
niitä saarnaavat. Siten syn­nyttää
tämä kehityskausi Joko. hä-reämätöntäi
siveyttömyyttä tai yhtä
Inhoittavaa tekopyhyyttä Ja tee^en-r
telyä.
Valtaan pyrkivän luok»n keskuu­dessa
taloudellisen kehityksen j a mo-
Nykyisin kaikissa porvarillisissa
maissa vallitsee selvästi edellä k u ­vattu
tilaime. Vallassa oleva kapi­talistien
luokka ei voi enää elää n i i ­den
moraalisten ihanteiden mukaises­ti,
, jotka nauodostuivat porvariston
keskuudessa kapitalistisen tuotanto­tavan
ollessa edistyksellinen. Tietys­ti
^ t a siveellisiä ihanteita ei ole
voitu kokonaisuudessaan koskaan to­teuttaa,
koska ne muodostuivat val­taan
pyrkivän porvariston keskuu­dessa
Jo slllolh kun sen parhaatkaan
ideologit eivät viem voineet tarkoin
määritellä minkälaiseksi uusi porvä­rillinen
yhteiskunta muodostuu Ja
niin ollen siveelliset ihanteet heijas­tivat
tuon yhteiskunnan sisällä muo­dostuvia
sutitelta täysin idealisoidussa
muodossa. Silloin esitetyt siveelliset
ihanteet: yapaus. tasa-arvo ja vel­jeys
muuttiiivat käytännössä toteu­tettuina
varsin rajoitetuksi porvaril­liseksi
vapaudeksi, tasa-arvoisuudeksi
lain. edessä Ja ennen kalkkia yrittä­jien
tasa-arvoiseksl riiahdollisuudeksi
osallistua taloudelliseen kilpataiste-luun
j a työläisten riistämiseen.
(Jatkuu).
Korjatun haalin
AVIOLIITTOON VIHITTY
ANJA KOSKINEN
JA
ELMAR HENDRIKSOi
TOIVOTAMME PARASTA
ONNEA JA MENESTYSTÄ
Mrs. A. Rautiainen
Finland, Qni..— C S J : n osastolla oli
kokous t.k. 4 pnä ja jäseniä oli ko­kouksessa
saapuvilla sen entinen mää­rä
— e l se näytä siitä paranevan. Se
puolueettomuustauti näyttää riehu­van
täälläkin. Toivon kuitenkin et­tei,
se siitä pahenisi.
Osaston haailin korjaaminen on o l ­lut
täällä jo. pitkän aikaa keskustelun
aiheena. Korjaustyöt ovat nyt vih-dqin
vitmeint käyjmissä — rakennusta
rapataan ja maalataan.'-
Haalin uudelleen avaamistilaisuus
pidetään päivällä sunnimtaina t.k. 18
pnä j a tilaisuuteen yritetään hankkia
oh jeOmaa. Sen lisäksi on kaikille tar­jolla
vapaa ravintola. Kaikki ovat
teryetulleet tähän tilaisuuteen.
Vasta korjatussa haälissa pidetään
sitten avajaistanssit . tJc. 23 pnä.
Muistakaapa . kääntää sypäksen no-
Jcat sUloin haalille päin. Nähdään
sitte ^ t ä siellä on tehty.
Kehoitan kaikkia painamaan myös-|
kään mieleensä, että C S J j n osaston»
kpkpukset pidetään Joka kuukauden
Uudet "
jäsenet ovat tervetulleet. Ei ele niin
vanhfia etteikö kelpaisi osaston jäse­neksi,
joten vaijhuus ei ole mikään
riittävä .syy siyuim jääroiselle. Jär­jestömme
lukuisissa, osast on p a l ­jon
vanhuudemeJäkkeeU olevia jäse­niä,.
kopl^ he: toteavat, että vanhuu-
.•dene^^eet.on-j^atu käy työ-
VäeE^jykkeen pitkäaikaisen taistelun
tuJtoksena. — J .
Elli ja Juho Kivimäki
Harry Tulonen
Aino Koskinen
Mr. ja mrs. Hendrickson .
Annikki ja Toivo Mer6nen j ' ^ a u ^ ^ ^
Rocky Kivimäki -' -
Johnsonilla oli illallinen odottanut
meitä Jo monta tuntia. Iloinen isän­tä
huomauttl,^ että Ty-ynen meren l o h -
kein perinpohjin. Mieheni jok^a luu­li
ettonme tulleetkaan, palasi mur­heellisena
kotiinsa ja hänunästylcsen-sä
oli suuri kun kuuli, että olin ollut
kotona jo useita tunteja.
On ollut paljon työtä Ja touhua e t ­tei
ole tätä kirjoitusta ennemmin jou­tunut
kirjoittamaan. Kiitän B C : n to­vereita
siitä, että lähetitte mhiut
edustajakokoukseen. Se oli mielen­kiintoinen
j a ( o t t a v a kokous. Xuot-tamuksenne
tahdon palkita tekemäl­lä
työtä yhteispyrintömme eteen voin-
Uni mukaan j a olla apuna kun näitä
edusUjakcduMiksen päätöksiä toteute­taan
käytännössä. — Manda Ranta.
arvöl(i(aan paketin
Tiistaina saapui Canadan Suoma­laisten
Arkistolle Jälleen arvoka^ l a h ­japaketti,
joka käsitti 15 kappaletta
Toronton Viikko Uutisten" numeroita
kahden vuoden (1932 Ja 1933) ajalta,
yhden "Canadan Viestin" niuneron ja
Torontossa Julkaisttm suomalaisen. v.
1930 Almanakan. Kaikki kappaleet
olivat hyvin säilyneet ja sellaisia. Joi- ^öisimmäisenä sunnuntaina,
ta arkistossamme ei ollut entuudes­taan.
Kaiken lisäksi lupasi mrs. A .
Rautiainen (Woods, Ont.) lähettää
vielä lisää jos hänen kätköistään
"vielä jotain löytyy.' Hän toi Sud­buryn
seudulla äskettäin vieraUles-saan
arkistoomme myöskm isOn p a -
ketm kirjoja, joista o l i yhtä j a toista
hyötyä arkistollemme. Samalla -.cOi
arkistonhoitajalla tUaisuus näyttää
hänelle arkistohuoneeoune, joka ei
valitettavasti silloin oUut ensiluokkai­sessa
Järjestyksessä.
Mrs: Sigrid I.aine on aikanaan, lä­hettänyt
arkistollemme lyhyen kuva­uksen
Whiteflshin suomalaispendcas-ta,
varsinkin Trout Laken seutuun
nIUiden. K u n tämä .a^akirja pantiin
heti talteen, unohtui sen aikanaan
mainitseminen Ididessä.*
John Särkilahti lähetti Dinsmores-ta,
Sask., kolme kirjaa käsittävän p a ­ketin
hänelle lähetetyn pyynnön m u ­kaisesti.
Ennen kylmien ilmojen tuloa idlisi
tutkittava mitä tärkätä a^kistOfHnme
kelpaavaa kirjallisuutta, asiakirjoja
Ja kuvia saattaa olla ullakoilla ja
muissa paikoissa, joissa säilytehän
"vanhaa rojua.' Arkistoimne haluai­si
saada esim. muutamia kappal^ta
Sudburyssa v. 1922 painettua teosta
Punaiset Ja Valkoiset" fcuinmyöddn
Vaiftuden numeroita vuositta 1917—
1920. Mainitunta vuosilta ei. ole a r ­kistossamme
ainoatakaan Vapauden
numeroa. Myöhemmiltä Toosilta pn
sidotut j a täydelliset vuosflcerrat.
Karkki lähetykset o n tehtävä osqit-t
e ^ : Plnnish-Cänadian ArcUves,
Box 354. Siuibtury, Ont.
J^ff^}^ jQU^ueeseen
,^^^nJö. — tSrS) — Tukhohnassa
syydtuun.9r-lLpiiä)j^ettävään Ruot­si
— mtiU;P<*jolarOtteluun on valittu
27 sU0ixia;^dsta\.edii^ 5 vara-jBiestä.
Viljo Heino, jQka nykyään
fm.}oist<)Jpmito^ ia, olisi paras edus­taja
jsyjäs 5j]|0O metrillä, keskittyy
yrittämjiito . vain kympin jucksun
maallJmaoennätystä.
lisiUcsi lähettää kukin maa mara­toniin
S edustajaa s ^ lO-otteluun
;3. -Parhaittet sijoitukset hucanioi-daan.
Kisoissa, on myös naisten laje­ja,
jotka eivät varsinaisesti kuulu oh-jelmaan.
.
^{H>hJolan joukkueen johtajana toi­mii
.suomalainen Onni Rajasaari se­kä
kapteenilla Tapio Rautavaara.
(Best Man)
Leila Kilkki
(Maid of Honour)
Jean Hendrickson
Aune Rautio
Sodas Nikaido
Annikki Auvinen
Rakel Takoja
Alice, Kauko ja Roy
Paananen
Ossi Luoma
Aino, George ja G .
Gustafson
Sonia Halicchuk
Kuss Piva
Leo Niskala
Ruth Rowlands
Nick Birch
Sigrid Lahti,
A. Wahlman
Ali ja Vilho Roininen
Wilbert ja Frank Hakala
Olga Telin
Allan lUbury
H. Nikander
Mr. Ramberg ja perhe
Mr. ja mrs. Lindfors
Mr. ja mrs. Holma
Olga ja Jalmar Suomala
Kaisa ja Kosti Raita
Aune Laitinen
Jack Ross Miller
Martha Böhm ja Wilb€rt j
Maire Mattila
Muriel, Alan ja Edward
Aito
Helvi ja Sulho Perälä
S. Warjonen
Margie ja John Lehtinen
Josefine ja Sam Kokko
Rauha ja Y. Lemberg
Hilma ja Eino Luoma
Elsie, Mary ja Erkki
Randall
Mr. ja mrs. Kilkki »
Sirkka ja Sulo Hyppönen j
Mamie ja Paul Seppälä
Mary ja Wally Vickberg
Jean ja Eric
Vieno ja Henry
Taimi ja U. Pykälä
Helvi ja Henry
Karvonen, Antti
Kaisa ja Kosti Raita
Elo Sigrid Pohjonen
Selma Paananen
P. Seppänen
Mrs. Alina Niskanen ja
Leila
Allen, Bill ja Eddie
Eva, Bobby ja Aug.
Laitinen
John Kiviranta
Karen, Elli ja Lauri Latva H. Parker
Leo Nikander
Lizzy ja Rocky
Saima ja Reino Taipalus
Eila Tuuttila
Eine Kivimäki
George Pomplin
Elli ja Jack Karvonen
Tom Jokinen
Greta Sjöman
Miss Flora Nielson
Mrs. Vera Varady
Lola Godin
E. Lampinen
Mr. ja mrs. A. Pärssinen
Mr. ja mrs. Jaakkola
Mr. ja mrs. L. Alanko
E. H. Kekki
Aino ja Kalle Kauhala
Anton Laari,
St. Catharines
Hilja ja Kassu Karvonen 1
Impi ja Väinö Tulonen l
SYYSKUUN 2 P:NÄ 1949
TORONTO ONTARK
HfigiBM. .—:,Xagt»uden Tarmon jär-
Jestämissä .iiaistai rata- ja kenttä-urheilun
metttftri^vkilpaMMissa voitti­vat
T D L : n naiset kaikkiaan seitse­män
yhdeksästä mestaruudesta. Mai­re
. Österdahl saavutti kilpailuissa
msröskin T Q L : n uuden naisten e n -
n ä t y k ^ pituushypyssä t u l o k s i a an
5^45 metriä.
JCIITOS
Lausumme sydämelliset kiitokset raha- ja
kauniista lahjoista. Kiitos soittajille ja kaikille. ]om
auttoivat saamaan meidän hääpäivämme niin muisto­rikkaaksi.
AÄJA ja ELMER HENDRICKSON _
30 ROSE AVENUE TORONTO, ONT.