Vapaus, June 7, 1949

              Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7
pr
•A- t
,1
i i l i l i
METSÄSTMT JA KAUSTAJAT!
RUOTSALAISIA
Aiidersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
No. 347 $3.75
No. 27
No.
No. 13
- "Mora" melsastyt^uukko, hinta
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
- "Mora" metsastyspuukko, hinta $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu­pessa.
22 — "Mora" tuppipuukko, hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
"Mora" luppipuukko. hinta . $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista lo.koa.
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
4K>«-Sir
»me]sinBl'isii, toukokun-27. pnä 1949.
~ 'Suomi-Seura)
m§mh
,()..
J >
- i
;• • i--
• • 4*.
• r
r
t J U T E E . V OLY.MPIAKYLÄÄN 12
v 3 r - 4 - K E R R O K S l S T A T A L OA
Valtuustossa tehdyn aloitteen joh­dosta,
Joka koskee pitkähkön ajan­jakson,
lähinnä vuosien 1949-52 k u n ­n
a l l i s e n rakennusohjelma laatimista,
kiinteistölautakunta huomauttaa l a u.
»Ista taloa, Joiden uuteen oljTnplaky-lään
on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k -
alsta taloa, joiden uuteen olympiaky­lään
on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k ­sista
taloa, joiden yhteinen kuutio­tilavuus
on n , 130,000m3.
Toistaiseksi el ole r a t k a i s t u , r a k e n ­netaanko
kylä ykaltj/syrltteliälsyyden
toimesta väl puolikunnallisena y r i t y k ­senä.
Viimeksi m a i n i t t u a silmällä p i ­täen
olisi a r v i o n 650 m l l j . mk sisälly­tettävä
öhjelniään.
tCULtAKUUME LAPkSSA
kultakuume .oh Jälleen alkanut L a ­peissa.
Saamamme tiedon-mukaan on
erityisesti Inarin Lemmenjoelle saa­punut
erittäin runsaasti kullanhuuh­tojia
erityLsesli Etelä-Öuomesta.. E n ­tiset
valtaukset on otettu käytäntöön
ja työt on Jo aloltettti. • ^
olympiafcomiteas.sa, pankinjohtaja J.
W. Rangell,
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi
Valittiin johtokuntaan lisäksi Suomen
cdu-taja kan-sainvälLsessä olympiako­miteassa,
pankinjohtaja J. W. Ran­gell.
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi
valittiin V. A . M . Karikoski ja vara­puheenjohtajaksi
toimitusjohtaja Ola-
\i Suvanto.
on
S U O U A L y i l Y T A A L T O Y I I i f J YS
V A A . S A S T A U S A r l l A N -
Vaa-san rannikkoradio3S3malla
jonkin aikaa oltu puuha.ssa suoran
Amerikan lähettimen kuntoon saat-tamisek-
sl. Sitä varten cn rakennet­tava
erityinen lyhytaaltolähetin, joka
on valmistettu lennätinhallltuk.sen
omassa radiokonepajassa. Lähetin on
nyt valmistunut ja asetettu , paikoil­leen,
samoin myös erikoisantennil. i öitten .saastuttamat heinät ja muu re,
PERNARUTTO ON
Pernarutto on t a r t t u v a t a u t i . Joka
aiheutuu p e m a r u t t o b a s i l l i s t a . P e m a -
ruttobasilli voi muodostaa itiöitä, j o t ­ka
eivät helposti tuhoudu vaan säily­vät
esim. maassa v-uosikjramieniä,
.selittää n i m i m e r k k i O. D . Suomen
Työkansan Sanomissa j a j a t k a a :
Pernaruttoon voivat sairastua k a l k ­k
i kotieläimet ( s i i p i k a r j a h y v i n h a r ­voin)
Ja myö.?kin ihmiseen se voi
tarttua. Siihen sairastuvat helpom­min
nuoret sekä rasittuneet, heikosti
ravitut eläimet. Myöskin l i i a n r u n ­saasti
ruokitut, veltostuneet eläimet
sairastuvat siihen helposti.
Pernaruttoa ilmenee aika a j o i t t a in
eräillä p a i k k a k u n n i l l a Suomessa. V.
1936 tautia esiintyi maassamme e r i t ­täin
runsaasti — 239 tapausta. Sen
jälkeen tapaukset ovat vähentjmeet
huomattavasti, mutta tänä vuonna
iapauk,slen määrä o n jälleen lisäänty­nyt
erittäin lämpimän j a runsasveti­sen
talven yhtejdessä. Tavallisesti
pernarutto paikallistuu j a puhkeaa
esiin määrätyillä, t a u d i n s a a s t u t t a m i l ­la
tjaikoilla. Sellaisia paikkoja ovat
tavallisesti alavat, vetiset, ajoittain
tulvan peittämät j a soiset alueet. T a u ­din
esiintyminen määrätyillä p a i k k a ­kunnilla
liittyy taudin itiöiden huo­mattavaan
elinvoimaisuuteen. Jonka
ne säilyttävät maaperässäkin.
Maaperään itiöt joutuvat sairaasta
eläimf;.5tä tai p e m a r u t t o b n kuolleiden
eläinten ruhoista. Koirat Ja l i n n ut
yrn. eläimet voivat levittää tartuntaa
paikasta toiseen. Maaperästä itiöt
voivat huuhtoutua lumesta sulaneen
tai .sadeveden mukana j a joutua sen
jälkeen ruohoon ja tai ve.sislölhin (jo­kiin,
järviin jne.) saastuttaen ne. T ä s -
sa iuhtcessa ovat erittäin v a a r a l l i s ia
pienet lätäköt ja suot. P e r n a r u t o n i t i -
m a t t a laitoxoella tai parressaan. T a i
eläin hengittää r a s k a a s t i , h o r j u u , k a a ­tuu
j a menehtyy k o u r i s t u k s i i n , isimsta,
s i e r a i m i s t a Ja perätiehyelstä tulee
tummaa verta.
2) S a i r a u s ke-stää 1—2 päivää Eläi­men
lämpö kohoaa 40—42 asteeseen,
eläintä p u i s t a t t a a j a värisyttää usein
Hengitys on nopeaa J a _ e l ä in o n r a u ­haton.
Hevosilla voi o l l a ähky. Eläi­millä
ei ole r u o h a l u a eivätkä ne m ä ­r
e h d i . Usein eläimen suusta, s i e r a i ­m
i s t a ym. l u o n n o l l i s i s t a tiehyeistä t u ­lee
verta. Tässä muodossa o n mah­d
o l l i s t a myöskin paiseiden Ilmaantu­m
i n e n kehon eri osissa. Aluksi p a i ­seet
ovat k o v i a Ja k u u m i a , m u t t a myö-
Tiemmin ne pehmenevät j a Jäähtyvät.
3) K o l m a s muoto o n harvinaisempi.
Siinä esiintyvät samat oireet kuin
edellisessäkin, mutta se Jatkuu 7—9
päivää.
P e r n a r u t t o o n sairastuneiden eläin­t
en kuolevaisuus on k o v i n suuri. S i i ­h
e n kuolleen eläimen raato on t a v a l ­lisesti
— erikoisesti vuoden lämpimänä
a i k a n a — kovasti turvonnut Ja eläi­men
luonnollisista tiehyeistä tulee
verta. Pernaruttoon kuolleen eläimen
perna o n luonnottomasti suurentunut.
Se on 4-^5 kertaa n o r m a a l i a simrempi.
jotka on tarkalleen .suunnattu Amerik. hu levittävät pernaruttoa. Sitäpaitsi
O L Y M P I A K O M I T E A N V A L T U U S ­K
U N T A P I T X N Y T V U O S I - JTA
VAALIKOKÖLKSENSA
Suomen Olympialaisen komitsan
valtuuskunnan varsinaisessa kokouk-
^ ^ e s ^ toukokuun .23. pnä j o h t i puhetta
• »;?aiiii(uskuiirian. puheenjohtaja, evers-
*5,^l(l V . - A i M . K a r i k o s k i j a sihteerinä
toimi varatuomari E r k k i Hara.
J o h t o k u n n a n laatima vuoden 1948
v u o s i . Ja t l l i k e r t o m u s v a h v i s t e t t i i n ja
t i l i n t a r k a s t a j a i n laa<>unnpn lukemisen
Jälkeen hyväksyttiin vastuuvapaus
» Johtokunnalle sekä raha9tonholtajalle.
äuomen olympialaisen komitean jäse­n
i k s i vuosiksi 1949-52 v a l t t i i n vuo.-
rlneuvos W i l l i a m l , e h t l n e n . toimitus­j
o h t a j a Olavi SuvATito. insinööri Yrjö
Enne, kaupunginjohtaja E. v on F r e n .
c k e l l , j o k a s a m a l l a toimii Suomen t o i ­sena
edustajana kansainvälisessä
olympialaisessa komiteassa, tuomari
A r v i Heiskanen, pääkonsuli Arvo H i m ­berg
sosiaalijohtaja Akseli Kaskela,
maisteri L a u r i M i e t t i n e n J a maisteri
V i k t o r Smeds. Itseoikeutettuina j ä ­seninä
v a l i t t i i a Johtokuntaan lisäksi
Suomen edustaja kansainvälisessä
kaan. Lähetys tapahtuu n. 19 metrin j ta: tuv.ta l3viää myös haavojen ja han-aaltopituudella.
Aseman lähetysky-; hautumien kautta, jos niihin Joutuu
kyä on jo koeteltu ja .saatu yhtey.:! itiöitä esim. maaperästä. Tartuntaa
Rocky Pointin asemaan Nevi' Yorkin
lähellä. Sähkötys tapahtuu Morse-menetelmällä
Ja kokeet ovatkin csoit.
tautuneet erinomaisiksi. Asema toi­mii
tolstaLseksi vara-asemana Num-,
voivat levittää myöskin purevat Ja
vertainievät hyönteiset.
Pernamttolset eläimet muodostavat
suuren vaaran ympäristölleen, isillä
lannan, virtsan, m a i d o n ym. välityk-melan
lyhytaaltoa.scmaa varten, josta | «ellä ne rehujen, veden, kuivikkeiden
kaikki Amerikan lähetykset nykyisin \ kautta levittllvät t a r t u n t a a,
tapahtuvat.
V I I S I V U O T I A S U A U M A L . i I . i EN
Y K S I N Y L I A T L A N T IN
Toukokuun ^3. pnä lähti Raumalta
Helsinkiin 5-vuotias raum!:lain(,'n pik­kupoika
Seppo AhlqvL^t. joka touko­kuun
28 pnä jatkaa Helsingistä mat­kaansa
Amerikkaan, iyhdy.svalloi.ssa
odottavat Sepon äiti ja hänen uusi
jsän.~ä pientä matkalaista, joka yksin
ylittää viikon vaihteessa lentämällä
Atlantin. , .
Pernarutto voi eläimissä esiintyä
kclme.ssa muodo.ssa, joilla Jokaisella
ori omat oireensa:
1» Eläin ly.sähtää jaloiltaan odotta-
Taxidin nopean k e h i t t y m i s e n vuok.si
Jokaista eläimen odottamatonta ja
äkillistä kaatumista, erikoisesti s i l l o in
k u n esiintyy paiseita t a i verenvuotoa
sieraimista, suusta tai perätlehyeistä.
o n pidettävä mahdollisena pernaruton
ilmauksena j a siitä on viivyttelemättä
i l m o i t e t t a v a eläinlääkärille. Ennen
eläinlääkärin saapumista on välttä­mättä
asetettava v a r t i j a ' täi aidata
eläin n i i n , etteivät toiset eläimet pääse
sitä lähelle. Eläinlääkärin saapumi­seen
s a a k k a on eläin peitettävä myös
hyönteisiltä (kärpäsiltäkin) eikä
myöskään k o i r i a ole päästettävä sen
lähelle. Myöhemmät toimenpiteet
r i i p p u v a t eläinlääkärin antamista o h ­j
e i s t a .
E l l e i i h m i n e n noudata välttämätön­tä
suojelutoimenpiteitä joutuessaan
tekemisiin sairaiden tai m a i n i t t u un
t a u t i i n ku<jllelden eläinten kanssa t a i
t a u d i n a i h e u t t a j i a sisältävien rehujen
.kanssa, voi myös i h m i n e n saada p e r -
n a r u t t o t a r t u n n a n . Ihmiselle se on
erittäin v a a r a l l i n e n tauti. Lääkärit
käyttävät pernaruttoon sairastuneen
i h m i s e n lääkitsemiseen pemaruttovas-talsta
seerumia y m .
Hevosten päälaull on tarttuvaa
MITALI MARIAN ANDERSON.VILLE
Amerikkalaiselle laulajattarelle Ma.
rian Andersonnllle, jpka.iiiljattain an­toi
ainoan konserttinsa Helsingissä,
annettiin Yhdysvaltain lähetystössä
järjestetyssä juhlatilaisuudessa Pro
Behignitate Humanamitali. Mitalin
ojensi hänelle Suomen Valkoinen Ruu­sun
ja Suomen Leijonan ritarikun.
nan hallituksen puheenjohtaja, va­paaherra
E. F . Wrede. .
.VJ'
•AA
J •
Kaksi hyvää kirjaa
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . JVasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta ja
sodan voittaneista miehistä?
rt.'-'
Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K I r j . N i k o l a i Ostrovski
"Kmä teos, Jonka p i t i ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi t e k i ­jän
kuoleman t a k i a , kuvaa P u o l a n tapahtumia ensimmäisen m a a i l ­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ R O M A A NL
Sid. 228 sivua
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
Päätauti on b a k t e e r i n (streptokok­ki)
aiheuttama tauti, joka esiintyy
etupäässä nuorissa hevosissa, harvtJin
viittä vuotta vanhemmissa. Kevät­t
a l v i j a kevät ovat päätaudille o t o l l i ­simpia
aikoja.
T a u t i tarttuu helgommin s e l l a i s i in
hevosiin, jotka eivät ole sitä ennen
sairastaneet. Pahimpia taudin l e v i t -
tämispaikkoja ovat esim. meijerien,
m y l l y j e n y.m. l i i k e p a i k k o j e n läheisyy­dessä
olevat "hevospuomlt" j a yhteiset
juottoaltaat, Joissa hevoset pääsevät
kosketuksiin toisten hevosten kanssa
t a i k k a jättävät t a r t u n t a - a i n e t t a (bak-tereja)
näihin paikkoihin. Päätau-d
i n itämisaika on k o v i n l y h y t , ainoas­taan
4-5 vuorokautta.
En.=immäisiä taudin oireita on r u o ­k
a h a l u n väheneminen, eläin y s k i i jos­kus
j a sieraimista tulee nestettä. T a u ­din
oireet siLs alussa ovat Jokseenkin
samanlaiset kuin hevosien hengitys­elimissä
esiintyvissä muissakin t a u ­deissa.
Siksipä eläinten omistajat e i ­vät
a i n a tarpeeksi ajoissa kiinnitä s i i ­hen
huomiota. Taudin kehittyessä
rauhaset tulehtuvat ja turpoavat,
k a u l a vaikuttaa kankealta Ja eläin syö
m i e l u i m m i n maasta. Eläimen Juo­dessa
vesi tulee takaisin sieraimista
j a sen hengitys on vaikeata. J o n k un
a j a n kuluttua imurlsat • muodostavat
suuren, kuuman j a kipeän ajoksen, Jo­ka
harvoin paranee l i u h k e a m a t t a .
Päätauti ei ole k o v i n vaarallinen
t a u t i , sillä harvoin hevonen siihen
kuolee, jos saa a i k a n a a n sopivaa h o i ­toa.
Yleensä o n sanottava, että sisäi­siä
lääkkeitä annettaessa on v a r o t t a ­va^
että niitä ei mene k e u h k o i h i n , sillä
siitä voi olla huonot seuraukset. P ä ä -
t a u t i s t a hevosta ei o l i s i annettava olla
tallissa, j a ruokittava m a h d o l l i s l n u n an
voimakkaalla r u u a l l a . Jos t a u t i h u o ­mataan
ajoissa Ja a n n e t a a n hoitoa. On
mahdollista; että tulehdus ja t u r p o a ­minen
menee takaisin i l m a n märki­mistä.
Hoidon alusta alkaen o n käy­tettävä
kylmiä kääreitä. Rauhastu­lehduksille
o n voiteleminen kuumalla
puuöljyllä. jodisalValla taikka eloho-peasalvalla
hyvää. Yskän l a u h d u t t a -
mlseksi o n hyvää tärpättihöyry j a v e ­sihöyry,
Tervahöyryjä ei tässä t a u ­dissa
saa käyttää. Sisällisesti yskään
voisi käyttää anissia, l a k r i t s a j u u r t a,
kuminaa y.m, r u o a n joukossa. Jos el
ajos leuan alta mene t a k a i s i n o n se
kypsytettävä. Tällöin on käytettävä
lämpimiä hauteita. Hiercrtaan s a k s a n,
suovalla, käytetään pellavansiemen-puuroa
kuumana j a keko kaula j a l e u ­a
n alus kääritään h y v i n lammasna-h
a l l a . Lämminkäärettä käytetään
n i i n kauan k u i n ajos joko itsestään
puhkeaa, taikka täysin kypsyneenä
puhkaistaan. Ajoksen aukko on p i ­dettävä
a u k i , että märkä pääsee pois
j a aukko o n pestävä lysoo|ivedellä p a r i
kertaa päivässä. Päätautia vastaan
on myöskin seerumia^ j o t a eläinlääkä­rit
käyttävät taudin parantamisessa.
K o s k a päätauti o n t a r t t u v a a o l i s i s i ­tä
eläinten o m i s t a j i e n m a h d o l l i s u u k s i ­en
mukaan estettävä leviämästä, e r i s ­tämällä
sairaat eläimet.
Paj^risdinänen koskee Uimisten
eläniää kalTfefctälla. ' R a a k a m a i t o a on
P3st&is>i£u Vu^ se n o p e ­a
s t i ievfinnyt käs^ntöSn myaödn
Juustoteollisuudessa.
N i i n 'ihmeelliseltä k u i n se t i m t u u k i h
pastöriseeraus on s y n t y n y t v i i n i t e o l -
Usuudessa. Pahentuminen alkoi k i u ­s
a t a vuorten riintelllä kasvavista m e ­h
u k k a i s t a viinirypäleistä v a l m i s t e t t u ­j
a viinejä A r b o i s i n kylässä. R a n s k an
itäosassa.
J o k u v i i n i tuli karvasta, toinen
mudddstiii venyväksi j a j o t k u t taas
m u u t t i v a t h a p p a m a k s i — samoja v i ­k
o j a , joita i t e i a a n t u u maitoon. V U -
nlnvlIjelijÖiUe k o i t u i s u u r i a r a h a l l i s ia
menetyksiä.
P a i k a l l i s e n n a h k t t f i n p o i k a oli k ä y -
nsrt yliopistoa j a palasi kotikyläänsä
täjrnnä opettamisintoa, Pariisissa o l ­lessaan
hän o l i opiskellut kiemiaa.
Hänen ' k o k e i l u n s a tuottivat hämmäs­tyttäviä
seikkoja päivänvaloon.
N u o r i tiedemies kompastui ensim­mäisen
k e r r a n i h i k r o o b e i h i n . K a t s e l ­lessaan
mikroskoopilla aineita hän
keksi pieniä h i i v a s o l u j a . J o t k a käsitti­vät
s o k e r i j u u r i k k a a t a l k o h o l i k s i . Hän
etsi e s i in j o u k o n pieniä t a n s s i v i a t ) l e n -
n o l t a , Jotka a i h e u t t i v a t p i l a a n t u m i s ta
Ja estivät a l k o h o l i n muodostumisen.
M o n i a vuosia kestäneiden t u l o k s e l ­l
i s t e n k o k e i l u j e n jälkeen. J o t k a salvat
ihmeitä aikaan tieteen maailmassa,
tämä mies r y h t y i käyttämään l a h j o ­j
a a n v i l n i t e o l l i s u u t t a uhanneen vaa­r
a n torjumiseen.
Kotikylänsä vanhasta kapakasta
tämä tiedemies apulaisineen muodos­t
i l a b o r a t o r i o n Jossa käytettiin kylä­seppien
Ja puuseppien valmistamia
k a r k e i t a työkaluja. Apulainen polki
p a l k e i t a , joiden avulla tuli p i d e t t i in
sysiä polttavassa uunissa, Väliaikoina
hän kantoi vettä kylän kaivosta.
Tiedemies k u l k i ystäviensä l u o n a j a -
h a n k k i heiltä näytteitä pilaantunees­ta
viinistä. Hän t a r k a s t i niitä m i k r o ­skoopillaan.
Hänen silmiään kohtasi
i h m e e l l i n e n näky. Ihan j u u r i n i in
k u i n hän o l i a r v e l l u t , jokaisella p ir
laantuneella v i i n i l a j i l l a o i l o m a m l k -
rooblnsa — venyvää, öljjnstä, kitkerää,
hapanta — jokaisessa oli j o t a k i n e r i ­l
a i s t a .
K i i h k o i s s a a n tiedemies kutsui k a u p ­piaat
j a v l i n i n k a s v a t t a j a t koolle. He
toivat tullessaan vilnipiulloja, joiden
sisältö o l i p l l a a n t i m u t . "Alkää sano­ko
m i n u l l e , mikä niissä o n v i k a n a , m i ­nä
s a n o n sen m a i s t a m a t t a " , sanoi t i e -
deniies. Miehet nauroivat j a k a t s e l i ­vat
toisiaan, Öhko mies mennyt pääs­tään
sekaisin? k u i s k a i l i v a t h e ;
Huvittaäkseen itseään he työnsivät
tiedemiehelle s i l l o i n tällöin p i l a a n t u -
•niattcman viinipullon. Katseltuaan,
sitä mikroskoopillaan tiedemies lau­s
u i : "Tässä viinissä e i o le mitään v i ­kaa.
Antakaa m a i s t a j a n Se todeta,"
M a i s t a j a m a i s t o i Ja nyökytti päätään,
Kaupipiaat j a v i i n i n k a s v a t t a j a t häm­mästyivät
k u n tiedemies t a r k a s t e l t u ­a
a n mikroskoopillaan pulloja, selosti
mikä vika vaivaa kussakin pullossa
olevaa viiniä. K u n hän s a n o i : "Se
o n hapanta"^ h i i n se todella o l i h a ­p
a n t a . K u n h än s a n o i : "Venyvää",
n i i n sellaista se o l i k i n.
T o i n e n asia o l i löytää keinot, j o i ­den
avulla v i k a voidaan k o r j a t a . Sitä
j u u r i tiedemies apulaisineen r y h t yi
etsimään J a lojiiätä löysikin sen. K u u ­mentakaa
v i i n i hellävaroen pisteeseen
jossa se o n m e l k e i n k i e h u m a i s i l l a a n.
n i i n mikroobit j o t k a - a i h e u t t a v a t p i ­l
a a n t u m i s t a , kuolevat pois, neuvoi
hän.
Täten p e l a s t e t t i i n R a n s k a n v i i n l t e -
oUisuus Ja Samalla tavalla maidon
käyttö t e h t i i n t u r v a l l i s e k s i i h m i s k u n ­n
a l l e . Tätä prosessia nimitetään p a s -
torisoiiniseksi keksijänsä, etevän r a n s ­k
a l a i s e n tiedemiehen mukaan. lHmä
tiedemies o l i L o u i s Pasteur.
siifQSsöiini
G R E G O R Y PECK S.AI
SrOMESTA KELLON
Tunnettu amerikkalainen elokuva-näyttelijä
Gregory Peclc. Joka o n n a i ­misissa
suomalaisen naisen kanssa,
sai jokin aika sitten apeitaan S u o -
inest.i syntymäpäiväkseen h y v i n eri­koisen
lahjan, kellon, Gregoryn s y n ­tymäpäivänä,
h u h t i k u u n 6:ntena k e l ­lo
soitti Joka t u n n i n k u l u t t u a k a p p a ­leen
"Happy birthday t o y o u " . Tämä
toistuu joka vuosi h u h t i k u u n 6 pnä.
Eräs helsinkiläinen kelloseppä o n eri-koistilauksesra
valmistanut tämän a i -
uuUaatulsen kojeen.
Venäjällä tulevat
käytähtÖön
sähkötraktorit
Moskova. — Maatalousministerin
apulainen P . S , K u c h m o v sanoi touko­k
u u n 30 pnä Pravdassa julkaistussa
haastattelussa, että Neuvostoliitto
r y h t y y maanviljelyksen laajakantoi­seen
vallankumoukseen käyttämällä
sähkötraktoreita,
* K u c h m o v sanoi, että nämä t r a k t o ­rit
saavat voimansa korkea jännitys-johdoista
yksilöllisesti kuljetettavien
muimtajlen Ja automaattisesti k e r i y -
t}'vlen Johtojen välityksellä, -tiänen
selostuksensa mukaan nämä t r a k t o r it
voivat toimia 75 eekkerinlaäjuisella
maalla muuntajaa siirtämättä.
T O T T A SE O N
ICasvikset ovat makeimpia. josä k a s ­vatatte
ne itse.
irian
• E t a n a t (slugs> ovat Hartoahtavia
o l i o i t a initkä syövät hehtojen kasvik­s
i e n lehtiä - j a jättävät l i m a i s e n j u o ­v
a n l e h d i l l e J a k a s v i s t e n atle missä ne
kulkevat. Ne elVät r a j o i t a t i i h o ^ ö -
tään yäih ^kasviksiin, kuten k a i ^
kasvimaan"he>!*ijat tietävät.
Ne väJtta^t päivänvaloa j a meaaes-tyvät
pärhaitäi s i ä l ä missä o n p a l j on
kosteutta. Ne o v a t k a i k k e i n h a i t e i U -
^ ^ p i a sateisena sesonldna Ja s e i l a i -
sOia a l a v i l l a maioia. niissä ön raiSkäs
Oletteko jo tutustunut sisal-törikkaaseea
"Kevät 1949''rJal-kaisuun?
Ellette ole. tutustu­kaa
siihen en^ tilassa.
lasA j a p a l j o n inaata lähcälä Olevaa
k a s v u l l i s u u t t a .
E t a n i e n kiusaamia alueita voidaan
s u o j e l l a siten, että pölytetiiän sam­mutettua
k a l k k i a (hydrateid lime) k.o.
k a s v i e n l e h d i l l e j a myös maahan a u -
ringön lasfain jälkeen, j o l l o i n etanat
rupeavat syömään, siammutettu k a l k -
k l oh 'tehokasta etanoita vastaan a i ­noastaan
kuivana Ja tästä syystä
T a r k o i t u k s e n m u k a i n e n siitoseläinten
r a l i n t a on^i^iiäaiTiaiisen tärkeä tehtävä
k a f j u i p t n b t a m i s e s s a . Siihen pe­r
u s t u n siaarelta o u l t a koko Jalostus-tofmfnlfi.
C ^ O n siis mahdollisimman
t a r k a s t i i » i i t t a v a n e lehmät, J<dsta a i ­omme
o t t a a Vasikoita. Jos o n tärkeä­t
ä j a l o s t u k s e n kannalta. sUtoslehmien
inalinta, n i i n vielä tärkeimpää on
s i i t o s s d n n i n . v a l i t s e m i n e n .
, S i i t o s s o n n i Jättää v u o s i t t a i n useita
kymmfTitä jälkeläisiä, mutta lehmä
t a v a l l i s e s t i ' Y a l n yhden. Sonnin m e r ­k
i t y s - j a l o s t u k s e n onkin sentähden
m o n i n v e r r o i n tärkeämpää k u i n l e h ­män.
j(Hen jalostuksen onnistumisen
ehtona on mahdollisimman hyvä s i i -
tossbnni. Sen h a n k k i m i s e k s i ei* ole
katsottava vaivaa j a k u s t a n n u k s i a ­k
a a n , sillä varmasti hyvillä omi­n
a i s u u k s i l l a varustettu sonni kor­v
a a jälkeläisillään ajan mitään
ne uhraukset, joita siitä on t u l -
l u L Huono sonni u s e i n pilaa koko
k a r j a p o l v e n j a jalostustyö menee k o ­k
o n a a n hukkaan. Etenkin p i e n v i l j e ­lijät
käyttävät vielä siitokseen a l a a r -
v o l s l a sonneja, k u n n o l l i s e n sonnin
p i t o Ja h a n k k i m i n e n tulee k a l l i i k sL
S i k s i heidän oUsi edullista perusta-m
a i l a sonqtinpitoyhdistyksi» saada
a s i a a n korjausta,
u l k o m u o t o on eläimessä yleensä h e l ­p
o i n arvostella j a sille o n k i n annettu
l i l a n suuri merkitys v a l i n t a a t o i m i t e t ­taessa.
Vaikka ulkomuoto ja eläi­men
rakenne o n k i n otettava huomi­oon,
ei sitä vielä voida pitää eläimen
hyvyyden mittana. Usein pidetään
s e l l a i s i a tilkönaisia, nierkkejä tärkeänä,
j o i l l a ei ole mitään tekemistä todel­l
i s e n hyvyyden kanssa,
iSuureha '"virheenä karjanjalostuk­sen
k a n n a l t a o n pidettävä sitä tapaa,
j o t a useinkin pienviljelijät käyttävät,
että o t e t a a n spnnivasikka joko omasta
k a r j a s t a t a i k k a ostamalla i h a n u m p i ­mähkään.
Tällaisella s o n n i l l a astute­t
a a n jo n o i n 1 v, ikäisenä lehmiä.
S o n n i a pidetään n . 2—3 vuoden v a n ­h
a k s i Ja myydään s i t t en teuraaksi.
Tätä t a p a a Jatketaan vuodesta t o i ­seen
dttam'atta ollenkaan huomioon
iniinkäläista jälkeä se tulee jättämään.
Olkoonpa kysymyksessä maatiais-t
a i k k a a y r s h i r e l a l s k a r j a , o n s o n n i v a ­l
i t t a v a parhaista mahdollisista van­hemmista^
joiden suku j a perinnäi-syys
tunnetaan useammassa polvessa.
Meillä k y e t ä ä n hyviäkin s i i t o s o n -
n e j a l i i a n afkaisin siitokseen. E l ole
k o v i n k a a n harvinaista, että sonnia
käytetään astutukseen j o vuoden v a n ­h
a n a j a liäih p i l a t a a n usein hyväkin
s o n n i n . a U t i ^ Yleensä ei ennen \\^2
vuotta vanhaa sonnia olisi käytettävä
siitokseen j a vasta 2 vuoden ikäisenä
sitä v o i d a a n varsinaisesti astutukseen
käyttää^, As^tutusikä s o n n i l l a r i i p p uu
myöskin siitä,; k u i n k a se o n k e h i t t y n y t .
S o n n i n . arvo karjanjalostuksessa
r i i p p u u siitä, minkälaisia Jälkeläisiä
se jättää. Jös o n o n n i s t u t t u saamaan
hyvä sonni, on se säilytettävä n i in
k a u a n k u i n suinkui o n mahdollista,
H y v ä l ^ h o i d o l l a j a r u o k i n n a l l a p y s j^
Sonni siitoskykyisenä 12—14 vuotta,
k a i k k e i n v a r m i n t a olisi h a n k k i a Jsel-l
a i n e n - S o n n i , Josta o n Jo tiedossa s en
jälkeläisiet j a n i i t t e n tuotannot,, m u t ­ta
niitä, o n vaikea saada muussa t a ­p
a u k s i a , k u n j o s t a k i n karjasta täy­t
y y sonni myydä sukusiitoksen vält­tämiseksi.
Tällainen hjrväksi tunne.t-t
u sonni ön,useassa tapauksessa n i in
vanha j a käyttökelvoton, että siitä e i
ole i l o a pitkäksikään a i k a a.
Y l e i s i n t a p a siltossonnja h a n k i t t a e s ­s
a on^ että ostetaan sonnivasikka jos­t
a k i n hyväksi tunnetusta karjasta. S en
o n oltava sellainen, että se parantaa
ne virheet j a • puutteellisuudet mitkä
omalla k a r j a l l a on, • J o s esim, omassa
karjassa Oli hyviä maitolehmiä, muttJa
rasvapitoisuus alhainen, o n s o n n i n o l ­tava
runsasmaitoisuuden lisäksi k o r -
kearasvaista-sukua, että s o n n i n a v u l ­l
a kohotetaan inaldon rasvapitoisuut­ta.
SaihaftJbn sanottava myöskin r a ­kennevirheistä
j a heikkouksista omas­sa
karjassa. Tällöin ei ole otettava
huomioon ^Vastakohtia sonnissa, vaan
sen pitää olla vankkarakenteinen ja
k a i k i n p u o l i n virheetön rakenteensa
p u o l e s t a , ' voidakseen jättää hyväta-k
e n t e i s i a jälkeläisiä.
Tärkeä ominaisuus siitossonnilla on
myöskin hyvä luoime. Vihaisuus t e ­kee
usein soinnin vaaralliseksi h o i t a ­j
i l l e . Sopivalla kohtelulla Ja k a s v a ­t
u k s e l l a on^ tässä tärkeä osuutensa,
v a i k k a se-on inyös perinnöllinen o m i ­naisuus;
samoin k u i n velttous. H y ­vältä
ditössohhilta vaaditaan^ että Se
a s t u u ^ h y v i n - j a lehmät tulevat k a n t a ­v
i k s i , Y
M . L . Työkansan Sanomat,
•YRITYS JA CLUB DONVVM
vierailevat
CSJ:h Sprncedalen osaston h
LAUANTAINA KESÄKUUN U P:^^
Ohjelma- ja tanssi-iltama
Voimistelua klo 8—9 illalla
i Yleinen tanssi klo 9—12.
SUNNUNTAINA KESÄKUUN 12 P \ J
alkaen klo .1 i.p.
OHJELMA:
• Club Donway Symphonettes • Mattoliikkeitäj
• Soitto- ja laulusooloja • Tanssi y,m e s S l
O h j e l m a n esittäjä Sigurd Ilomäki '
"Me itse määräämme
asioistamme", sanovat
turkistyöläiset
New Tbrk. — Noin 2,000 tarlds-työläistä
täällä osallistai Manhat­tan
Centressa pidiettyyn kokouk­seen
jokin päivä sitten, antaen epä-mielnisen
vastaöksen C I O : n oikeis­tojohtajille,
jotka yrittävät pakot­taa
unionistit seuraamaan Trnma-nin
linjaa.'. 1.999 äänellä yhtä (1)
vastaan turkistyöläiset {»ättivät
tukea union virkailijain kantaa ja
hylätä CIO:n kansallisen johdon
määräyksen, jonka multaan unlol-den
tullisi "potkaista vasemmisto­johtajansa
pois" ja ryhtyä tuke­maan
Minrayn poOtiikkäa, joifca si­toisi
työväen IVall Streetin impe­rialismin
sotavänkknrediin.
"Me jäsenet määräämme itse
nnloinme asioista", sanoivat tur­kistyöläiset.
Zilliacus saa koti.
paikkakuntalaistenal
täyden tuen
Lontoo. — SskettäiBi
lueesta erotetun snon
parlamenttiedusla^n
acoksen kotipaikkaki^
head on antanut
siitä, että se antaa
natoksensa parlat
leen.
Labbr-puoiueen Gj
osasto j a Trade Union <
hyväksyneet päätöslaa
yhtä vastaan ja päj
tuetaan Zilliacusta hän
saan puo!ueen kansallisal
j a n politiikkaa vastaaa
WeUandin ehdokkaan
radiolaajaliuksia
WeUand. Ont. — W e l l a n d i n vaUt-sijapiirissä
L P P : n ehdokkaaksi n i m i ­tetty
M e l D o i g puhuu vaalikysymyk­sistä
C H V C - a s e m a l t a Joka m a a n a n t a i -
j a perjantai klo 7.20 I l l a l l a , i l m o i t t aa
hänen v i r a l l i n e n vaaliasiamiehensä
Douglas Campbell täällä. Hänen v a a -
llpäämajansa sijaitsee 83 Ontario
R o a d i n v a r r e l l a täällä.
Urkkijoista Oh puute
Yhdysvalloissa
Moskova. — H a l l i t u k s e n äänenkan­n
a t t a j a Isvestia sanoi kesäk. 1 pnä,
että Yhdysvalloissa vallitsee työttö­myys
k a i k i l l a a l o i l l a , u r k i n t a a l u k u u n ­ottamatta.
Artikkelissa oU lainaus
A m e r i c a n Legion Magazinesta, jossa
kehoitetaan kaikkia "tledustelutyö-hön"
perehtyneitä henkilöltä i l m o l t.
t a i n a a n itsestään W a s h i n g t o n i i n . I s ­vestia
lisäsi, että t a v a l l i s e t a m e r i k k a ­laiset
eivät ole Ilmeisestikään h a l u k ­k
a i t a moiseen työhön — u r k i n t a a n .
— Jo k i v i k a u d e l la
k a u l a k o r i s t e l t a .
a l e t t i i n pitää
Eislerin vaimo panti
vankina US:ssa
Praha. — Yhdysvaltain •
s i l t a k a r k u u n päässyt
G e r h a r t E i s l e r sanoi täällä, e
dysvaltain viranomaiset pitjTl
vaimoaan "panttivankina.
moin kuin natsitkin t«fc
E i s l e r s a n o i , että " e i ole mii
hänen v a n k i n a pitämiseensä',
viranomaisten vapauttavaa l
tä mrs. E i s l e r voisi lähteä i
luokse.
Suomalainen
arkkitehdiksi
Port Arthur. — Canadan!
kertoo, että Toronton yli
duoituu t.k. 8 pnä arkkitel
syntynyt ja kasvanut Matti!
on työskennellyt täkäläisesi j
Wattin arkki tehtuuritoin
oli äskettäin kuuluisan
arkkitehdin,. Eliel Saarisen i
Detroitissa.
SUOMEN LÄJ
LEGATION OF FI
140 VVellington
OttaiFa, Ontario.
PuheUn 6-2389
TÖRONTOLAISET
TANSSIT
Jo)ca lauantai-iltana
TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHIN!
CSJ:N ÖSAStOJlN KOKOUl
—- E ^ C x ^ a h l ä b o r - p u o l u ^ h o h -
'jelnucoa ^(iä3^»>pimukseh aikaansäami-h
^ h ' ^ u v d s t o l i i t o n i u m s s ^ s i l l o i h , kuifa
jpuolue p|S^ valtaan' Britanniassa,
inutta hyt'^1iöiue oh luopunut siifö
jänkkien painostuksesta.
—'Etelä-Äfraiassa idSytetäaii y e r i -
k t i k a n i n e h t i a n u o l i e n myrkyttämisek-sL
useampi pSIytys kolmen t a i neljän
päivän väliajoilla on tehokkaampi
k u i n y k s i v a h v a pölyytys. B o r d e a i i x -
sebs o h myös sopi\raa a i n e t t a etanoita
vastasoi ä l l ä tällaisen ruiskeen a v u l la
voidaan tasveja jossakin määrin suo-j
& a e t a S ^ ^ •
^ n & ^ p u p b D i x h o i s ^ missä hinta
ei öle hiiif" tärkeä seikka kuin tavalU-säla
viljelysmailla. voidaSh tyydyttä-
C S J : n W a n a p i n osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­t
a i n a k l o 1 i p . osaston h a a l i l l a.
S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti.
Wanup, Ont.
C S J : n Heairstin osaston k u u k a u s i ­kokoukset
pidetään jolcaisen k u u -
Icauden toisena s u n n u n t a i n a k lo
2 i p.
CSJin Spraeedalen osaston N o . 30.
kuukausikokoukset pidetään j o ­k
a i s e n kuukauden ensimmäisenä
s u n n u n t a i n a kello 2 i p . J o h t o ­k
u n t a kokoontuu tuntia a i k a i ­semmin.
C S J : n Sndburyn osaston 1
pidetään jokaisen kuukaffl
simmäisenä sunnuntaii»;,
heenjohtaja Oscar J.länm
t e e r i HUmä Mäki, osoite J
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osast<
k u u k a u s i kokoukset
Cimton-haa lilla joiais^
kauden toisena sunnunts
2 i p . Johtokiinta
puolitoista tuntia
C S J : n KaposkasinginiJ*
kausikokoukset pidetään,
sen kuukauden toisena
t a i n a klo 2 i.p.
CSJ:nF(»t Artlnirin osaston k u u - C S J : n Sanlt Stc. MW»;
kaiisikökouksetDidetään j o k a i s e n No. 5 työkokoukset^P
Iniukauden ensimmäisenä k e s k i ­v
i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a , 316 B a y St.
J o h t o k u n n a n kokoukset pidelSän
j o k a i s e n kuiikauden viimäseiiä
k e s k i v i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a samas­s
a paikassa. K i r j e e n v a i h t o o s o i - cSJ-n Vai d O r i n « » *
te: A . K a r i , 71 N . K e n o g M U i Ave., kaiisikokoukset pidetään
P o r t A r t h u r , O n t . _-;_..„srsP!
kuukauden ehsimmamen J
mas sunnuntai osastoa
t a l o l l a , 321 John St, aia
8 i l l a l l a.
CSJ:n Toronton osaston varanai­nen
kuukatisikoköus pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina, kello 8 iHalla: osas­ton
huoneistolla Dbn-faaaliBa.
västi käyttää JDoetaldehyde ja brääni-sydUejä
joita, voidaan ostaa valmiiksi
seattuEua useimmista, äen^lsnkaupoista.
Niitä on käytetti^vä vaääistajan oh­jeiden
inukalsestL
kuukauden ensinunäi:^
n u n t a i n a klo 2 i-P- r ^ ,
cxsoite: Olga Koskela,»^
V a i d-Or, Que.
C S J : n Beaver Laken
kausikokous pidetasB
C S J : n nmmtnsin osaston kuukau- Jräuden kolniantena^J-ökökoiikset
iddetään jokaisen klo 1 päivällä o ^ a ^ ;
kuukauden ensiinmäisenä sun- Kirjeenvaihtajan oss»-
huhtaiiia keOb 7 j l l a l b . Ä&ika, B . K. 1. Wi