Vapaus, July 29, 1950

              j y.. . . . . J l L . d, A , 1.
Situ 2 Ijauantaina» heinak. 29 p.—Saturday, July 29
ffMBBTt} — IiuIepeKUtent; Labor
Ctrgan odt iSstUsti Canadlans. E&-
täl)^lsh«d^p7;t$aL 3917. Antbarizea
Bä secfsa -dftss ^oMil ii7<"flie-l>08t
Q&Uee Dei»rUnent/ <nt^^ POb*
lidied thrlce wee]d Tuesdaye,
Itrarsdayaiuui Saturdays bjr Vapaus
Pobltrtifng Company Xtd^ at 100-108
Elto St. W^ Sodbury. Ont^ Canada;
Tdepbones: Business Ottiee 4-4281
EditOTlal Office 4-4269. Manager
E, SuksL Edltor W. EktouL MaJling
Advemsiiiff Tstes «pos appllcatiffio.
TOAVSHXNHAT:
Cauadassa: l ^ OJOO 6 kk. 3 ^
3kk.2iK)
lOuljrBvanolssa: 1 ^ 7 j O O 6 k k . 0^
Suomessa: 1 vk. 7JOO « kk. 4:%
toistakymmentä vuotta siitiM^^
_ . IP^jsaiP^*»'®^;?^ sUtoin vielä fasistisoitunpksa Euroopan
^Ä^iifi|ii^=ii'-?Ässa :harjoitettiin mifelipidevainoa,: vanuttiin:, ihmisiä Iieidän poliit-suorttettiin
seulomisia ja "lojaalisuusko-maassa
kuin Yhdysvalloissakin i a -
^whtu4 t ä ä l l ä ^ V Ä mei<Iän de-olkcuttavat
kaikille ihmisi^^ mielipide­vapauden
j a kuka tahansa vo^ — sillä me taiste-paremmtllaaattieen
aseilla yi^ tuomittavia aatteita
;>Iutta k;a^^ pn jo menneisyyteen Ituuliivaa. IVrfiittinen su-
^ ^ i U s e ^ j ^ ^ on astunut entisen suvaitsevaisuuden tilalle. Ih-jiiisiä.
v^gitaan ja raahataan esim. Quebecin poliisilaitokselle ei väin
jK>liit.(jsteh vaan -^el^pä uskonnollistenkin mielipiteidensä vuoksi.
Jtäj^ttäessä suoritetaan seulomisia j a lojaalisuusko-ityisteh
M»mistamisM tehtaissakin erotetaan "ei-
Ifai^inriallisen ^ ä yäittdlyn afsemesta liet-a
lavastetaan suuna ' ' y a ^ Sanalla
keskustelun tilalle on tukxssa poliisin nyrkki-otetaan
tehtäväänsä hartiainsa leveyden eikä s i -
ovat nousemassa: aatteellisen tribunaalin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Huomenna, tk. 30 p:nä. täyttää Mea-dov
Portagessa. Man. 81 vuotta nnti.
Maxgaret SHeini. Yiidymme Meadöw
Portagen nafclilton onncntoivotitk-sesn
iufxfsean iäji saavuttaneeUe päi­vän
sankarille.
mk mMmmt
m
mmml i
puhumattakaan nyt sen aiheuttamista
^'myöhemmin;;''-•^•••
sauntautuyaa -tämä "niskasta kiinu^
rÄtia on. se nä^yy kahdesta seuraavasta esinterkistä: Montreal Daily
Star julkaisi kesäkuun 25 pnä vihaisen protestin Ilja Ehrenburgia
Kuten lehtemme uutisosastolla viime torstaina kerrottiin,
?^euvbätbliitbn y Ilja Ehrenburg puhui tohtoossa
i c p £ rrtna^ rankkaaateesta teplhiniatta jkokiKmtui
\il 10,000 henkeä käsittävä yleisömäärä. Palauttakaamme lyhyesti mie-i|||||;?
Ä:0^(^mm .-torstaiiia' 'kerrottiin -lehdessämme: • ••
't^ . "Meidän on puolustettava maailman lapsia. Meidän on puolus-llt
tuttava Lqntcota ja Moskovaa sekä sivistystä. Minä keholtan teitä
[l v.iatimaan, että atomipommi on kiellettävä ja minä kehoitan teitä te-
^ |. j,. ( kemään sen Lontoon lasten nimissä'^, sanoi vKirenbur^
* ,7f' . Hän sanoi, että jos Neuvostoliitto olisi tehnyt siten kuin amerikka-
Iäiset ovat tehneet Koreassa, liiin tätä rauhallista
vää. ei • olisi^ollut"Trafalgar •Squarella.v;'• ,
^'tf "Meidän kansamme ei tahdo sotaa. Ou tullut aika, jolloin ameriC-
,l{ , . kalaisten on ymmärrettävä se,«ttei koko Eurot^pa ole häidän 49. yal-:
S' ^'onsa. Mina kehoitan teitä Lontoon väestöä ehkäisemään sodan en-
'[ oenkyin se on Ulan myöhäistä.''
Näin ^
;.||;:vr>; ••
mm:
k'
puhui Neuvostoliiton johtava sanomalehtimies ja kirjailija
Ehrenburg Lontoossa. Tämä puhe nostatti vihan purkauksen
Montreal B a i l y Star'in toimituksessa.
\> Mutta esittikö Montreal Daily Star joitakin- "parempia aatteita"
Ilja Ehrenburcnn rauhanajatuksia torjumaan?
«yvin arvasitte, sillä tosiasia on, ettei Montreal Daily Star uskal-fanut
.esittää yhtään ainoata vastaväitettä sille mitä Ilja Ehrenburg
Lontoossa sanoi. Päinvastoin se turvautui rauhanpuolustajain musta­maalaukseen
ja vaati pontevasti, että Ehrenburgia ei olisi pitänyt
päästää lainkaan Englantiin — puhumaan "vaarallisesta" rauhan­aatteesta.
"Mutta miksi päästettiin häntä lainkaan maahan" kysyy
Star poliittisessa vararikossaan, kun ei voinut esittää mitään muuta
vastaväitettä kuin sen, että "niskasta kiinni" pakkovaltaa on käytet­tävä
rauhanaatteen torjumiseksi.
Sitten toinen tapaus.
.Ottawasta tuli heinäkuun 26 pnä tieto, että siellä pidettyyn Kan­sainväliseen
Indentifiointi-Yhdistyksen" kokoukseen osallistuu mui­den
lisäksi 12 saksalaista poliisiupseeria ja yksi heistä on .Albert Muel-ler,
joka sanoo täysin bitleriräiseen tapaan pelkäävänsä edelleen kom­munismia
j a kertoo olleensa toisessa maailmansodassa kolme vuotta
itäisellä rintamalla. Tämän sankarin kerrotaan nyt sanoneen: "Itäi­sellä
rintamalla meidän täytyi tapella eläinten lailla. Ellette ole ta­pelleet
venäläisiä vastaan, teillä ei ole aavistustakaan siitä minkä-laista
se o l i . " : .'• • • y : / - , v;.:
Kuten -muistetaan, Neuvostoliitto pii silloin meidän liittolaisemme,
joka uhrasi <m?ansa ja myös meidän maamme vapauden puolesta mil­joonia
ihmishenkiä. Myös muistettaneen että oneidän omat mene-tyksemme
olivat viime sodassa suhteellisen pienet pääasiassa Neuvos­toliiton
asevoimain sankarillisen taistelun johdosta.. Eikä kokonaan
ole kaiketi unhoitettu sitäkään, että Albert Mueller ja muut natsit
' tappelivat "eläinten lailla'' murhaten, ryöstäen ja raiskaten, niin Ca-
V ^ nadäa kuin sen liittolaisiakin vastaan. Kaikista näistä kieltämättö-
',; mistä tosiasioisLa huolimatta emme ole nähneet Montreal Daily Sta-
'I rissa sen paremmin kuin muissakaan suuren rahan omistamissa ja
^controlloimissp sötalehdisisä edes pientä äänen piipahdusta sitä vas-h
taan, että entinen natsisotilas saa täällä kerskua "eläimellisyydel-
,-t ,.^an 1 ; . . ; , .V-.....
i|i I Ehrenburg puhui rauhasta. Hänelle raivottiin ja sanottiin, ettei hän-
; V ta olisi saanut päästää Englantiin.
Saksalainen poliisipäällikkö Mueller ylisti natsiarmeijan "eläimel­listä
taistelua" lietsoakseen sotahenkeä Neuvostoliittoa vaataan, ja
j7 , vaikk^^^ hän siten menetellen häpäisi ja solvasi niin Canadan kiiin Neu­vostoliitonkin
asevoimissa kaatuneita nuoria miehiä — hänelle anne­taan
päänsilitystäpä myönteistä mainostusta.
Tällainen kehitys ei lupaa hyvää maallemme. PäinrVastoin se on
vakavana varoituksena uhkaavasta vaarasta. Jos valtapiirit saavat
vastaansanomatta jatkaa tätä perikadon ohjelmaansa, niin jonakin
'kauniina {>äivänä saamme havaita, että laskut lankeavat siitä koko
kansan ja «nnonkaikkea juuri työläisten, farmarien j a keskiluokkalais-teh
^maksettavaksi.
suvaitsemattomuus « i nimittäin ole mitään
valmennusta sotaseikkailuihin osallistu-pikkumaana
lähdemme auttamaan Yhdys-
Viet Namin, Indo-Kiinan ja muiden
maiden orjuuttamiseksi niin siten menetellen me tulemme var-noöstTTnenettämään
oman kansallisen vapautemme — sillä mikään
maa, joka sortaa toista maata, ei voi itse olla vapaa, mutta vielä vä-i
pikkumaan * mahdollisuutta itsemääräämisoikeutensa säi-se
tässä sortopolitiikassa antautuu jonkun suur\'allan
TYÖVÄEN K V N M A T E H T A VX
Solidaarisuus ^Aasian kansojen
itanssa ei ole vain tunnuslause, vaan
IcunnialUnen velvoUlsuus kaikille •työ­läisille,
erikoisesti USAsssa, Suurbri-tanniassa.
Hollannissa Ja kaikissa
kapitalistimaissa oleville... Anunat-tiJärJestSJen
Maailmanliitto ikehoit-taä
Ikaikkia siihen acuuluyia järjestöjä
iThtymään, sikäli kuin icansalliset o-losuhteet
sallivat, hetikobtaisiin Ja
tarpeeliisUn toimenpiteisUn estääk­seen
Amedkan sodanlietsojain pirul­liset
suunnitelmat Ja antamaan t u ­kensa
korean uniotovereUIe... K o ­ko
maaliman työläisten tulee saada
tietää, että Korean miehet Ja naiset,
työläiset, talonpojat Ja intellektuaa-lit
Itäyvät nyt taistelua heidän van­haa
vihollistaan vastaan... Koko
Korean kansa oh noussut suureen Ja
oikeutettuun <7&paustaisteluun. Oli­pa
imperialistien voimat kUinkä suu­ret
hyvänsä, niin ne eivät onnistu
voittamaan ihmisiä, Jottca taistelevat
vt^autensa puolesta, liopullinen voit­to
tulee olemaan rauhanpuolustajain
voitto keko m^ailmasfa — Anum^tti-
Järjestöjen KTäaUmanliiton yetco-muksesta.
,'
SOTAVALMISTELUJEN
HINTA CANADASSA
.. .Kuusikynunentä prosenttia I f h -
^ysvaltainhudjetista käytetään sota-täikoittdcsiln.
Truman on lopettanut
asuntojen rakentamisohjelman; toi-maailniansodan
veteraanit saavat
odot^a asimtoja. Hiimat Ja voitto-osingot
kohoanrat
Canadaa Ja muita Wall Streetin ot­teessa
olevia maita painostetaan seu­raamaan
esimerkkiä — ottamaan
pakflco-otoxv käytäntöön Ja lähettä­mään
Jalkaväkeä Koreaan, käänty­mään
kokonaan sotatalouden tielle
ja sokeasti kulkemaan Trumanin tie­tä
kolmatta maailmansotaa kohti.
St. Laurentin ihallltus hyväksyi
manta sotaohjelman Julistamalla:
"Toimenpiteet, Joihin, Yhdysvaltain
hallitus on ryhtynyt Ja tulee tyhty-mään
oVat k a u o ^ n t o i s i a Ja täfkeitä.
Fjongjang, Pobjois-Korea. —
(Uaden Siinan -mtistoimlston
mukaan) — 114 miestä käsittävä
ameribfcalalslen EOtavanlden ryh­mä
on laajaltannt Yhdysvaltain
balUtoluidle Jäsen Koreassa ole-
Talle sotsjonkoille osoUeton vetoo-mokscn,
missä keholtetaän 'lopet­tamaan
ampmninen Ja pommitta­minen
korealaisia vastaan, JoUca ei­vät
ole tehneet mitään pahaa Y h ­dysvalloille,
Ja poistamaan Kore­asta
vUvyttcIemättä".
Tämän radiopuheen piti luutaiantti
Berliert E. Marlatt heinäkuim 14 päi­vänä.
Marlatt palveli Yhdysvaltain
armeijan 24:nnen divisionan 34:ssä
rykmentissä-. 114 amer&kalaista sota­vankia
valitsi luutnantti Marlattin ja
kersantti F . lloyn^ esittämään tä­män
vetoomuksen sen< hyvälEsi, että
Yhdysvallat lopettaisi interventionin-sa
Koreassa.
"Vangituksi Joutumisen Jälkeen mei­tä
c n ikdhdsltu inhimillisesti" lausui
luutnantti Marlatt radiopiiheessaan.
"Meidät lähetettiin Koreaan selittäen,
että meidän piti auttaman oletetusti
vapauttaan rakastavia . eteläkorealai­sia
Ja heidän tasavaltaansa, «ekä pa­lauttamaan
rauhan Ja Järjestytksen."
Mutta hän selitti, me näimme tuhat­lukuisten
eteläkorealaisten sotilaiden
pakenevan. Etelä-Korean siviili-ih­miset,
ovat avoimesti osoittaneet h a ­luavansa
yhtenäisyyttä Pdhjois-Ko-reah
asukkaiden kanssa.
"Huomioonottaen Korean kansan
selvän tahdon, meistä sotavangeista
tuntuu, että Korean kansan pitäisi
antaa ratkaista oman sisällissotansa
Ja omat sisäiset probleeminsa. Jos ei
olisi Amerfitan interventiota, sisällis­sota
olisi Jo päättynyt. Amerikan i n ­terventio
on aiheuttanut JoiÄkomi-tassa
ihmishenkien Ja omaisuusarvo­j
en hävittämistä tässä julistamatto-massa
sodassa. Tuhannet korealaiset
m l ^ e t , naiset j a lapset ovat jo Joutu­neet
«codittomiksL Amerikan -lento-voimat
ovat aiheuttaneet paljon
omaisuusvahinkoja. Lukematoin mää­rä
amerikkalaisia on ^ o l l u t .
KOREALAISET VOITTAVAT
"Me uskomme, että interv^ntionin
edelleen jatkaminen aiheuttaa vain
suurempaa -ihaöätgn^öm
suusarvojen haaskaamista, reikä idllä
Kukaan « I ole vielä esittänyt yhtään ainoata venäläisten kuvaa S o ­reasta.
Mutta Jatkuvasti julkaistaan Koreassa olevien amerikbalaiisten
k n v l a j a tähän .asti Koreassa ei olekaan ollntmnita ulkomaalaisia maa­joukkoja
kuin amerikkalaisia. Mutta Britannian meri- j a ilmavoimat
ovat myös osallistuneet talstelnon korealaisia vastaan. Kuvassa näh­dään
Britannian Kuninkaallisen laivaston Seafire lentokoneita H.M.S.
Triumphjn kannella taisteluoperatlojen aikana Korean aluevesillä.
saavuteta kerrassaan mitään, 'paitsi
ko:keat-kustannuk£et michitysarmeir
Jan ylläpitämiseesi :yihaniiäi£es;^;
maassa. Se aiheuttaa vain vEbaa ko­realaisten,
iks^uudessa amerikkalaisia
kohtaan samalla k u i n on vannaa että
SEorealaiset saavuttavat kuitenkin i t ­senäisyytensä."
' Uutistoimiston' suorittama haastat­telu
toisten amsrfkkalaisten upEeeri-en
kanssa vahvisti kaiken sen. mitä
-amerikkalaisten .sotavanlden vetoo­muksessa'Sanottiin.
41-vuotias kapteeni Nugent, Illinoi­sista,
Joka on arvoltaan korkein up-ceerl
näiden sotavanleienjoi&ossa, sa­noi
toisten upseerien läsnäollessa seu­raavaa:
"Me olenmte h y v in SditoUisia 'hyväs­tä
kohtelusta Korean Kansanarmei­jalle.
Minusta tuntuu, ettei imeillä
amerikkalaisilla ole pienintäkään
syytä taistella korealaisia vastaan.
Ameriiätaiaisten sotajouklkojen pitäi­si
viivyttelemättä -poistua /Koreasta."
Lähellä oUut upseeri, jet-lentoko-
•neen ohjaaja, ensimmäinen limtnant-t
i Donald S. Sh-man, liittyi keskuste­luun
Ja sanoi:
"Minä hyväksyn Jokaisen sanan
m i i ^ kapteeni -Nugent lausui. Minä
olen sitä mieltää että Koreassa onnyt
«isäUiJssota.' «Syngman -Jlhee pakeni
siÄSi kun hän pelkäsi joutuvansa van-
«iksi. C l ole mitään syytä ^miksei
Amerikan hallituksen pitäisi vetää,
joukkoja pois Koreasta. . :-Minä us-'
kon. että Korean kansa .^ulee voit­tamaan."
r-SitÄs
=TÄTÄ.
Vanha^hfeixaämes c l i j u m i .
nuthoteniln Jonka kirjanpitää
iJänelle kaSienlalsia ta
"Oletteko vaima siitä, että
hotelU on terveellisellä paifaib-herrasmies
lopulta kysytAö?
'"33erveelliBellä paikallako?"
8i kirjuri hymyillen. "KyUs,
t l ! ,«feimerkBcsi muutama Tiia!
t en tänne luotita Santohioii^
tamalla erästä vanhusta ^ fa
kauden täällä oltuaan hm
pois l a t u j a a n maksamatta"
'HkkUFOika tuli psttyneenä
oltuaan ensimmäisen päivän k(
sa.
"Mfajä en mene huomemia fer|
luun" sanoi hän topakasti r**
" M ^ i et mene, rateaaniy kn
äiti osanottavasti. •
"No, -nUnä en osaa lukea enkä W
joittaa _ eikä opettaja amia
puhua. Mitä hyödyttää «itten
kouluun!"
fftbt Goven
Kdaistlon:
1, Canad;
«gjntrifs, of
^dijusseztc
J ^ t h e f o l f i l
2, Canada
ibieb fint OS
This 1
to « IS
N A J
TULIKO EREBDTST
Zeke oU kuoUut ja hänelle
mahtavat hautajaiset Pappi
p i t i saamaansa, jossa hän Js^uj,
desmennyttä toveria, kuinka
uen tämä oli oUut, kuitfia hän oli i
tostettu mies ja hyväluontolnfn
Vihdoin kuolleen miehen
kuiskasi epädlevästi eräälle
lapsistaan: "Menepäs tuomie ja
Eo arkkuun onko hän varmasti I
^ lauä iapahtuu
Aasiassa, i^traliassa ja'
selli pallonpuoliskolla? La
maUa VAPAUTTA pääsee i
öelville.
CSJ:n aluejuhlat onnistuivat
puolin hyvin BG:ssa
"mm
Täällä Canadassa me tulemme myös
painostamaan toimenpitcfitä, mitkä
jlsäävät tämän, maan valmeutta."
R C A P : n .laiv^ on lähetetty J a ­paniin^
Yhdysvaltalaisen keöiräalin
MacfArthurin komennuksen alaisena
canadalalset lentäjät j a merimiehet
ovat nyt sekaantuneet Korean sotaan.
Kovapaineinen aseväpväys cn me­nossa
tarkoituksella lisätä Canadan
asevoimia 20 prosentilla. Korkeam­mat
hinnat j a voittö-öshigot, työväen
kahlehtiminen, verojen jyrkkä koho­aminen,
asuinrakennusten j a yleisten
töiden suunnitelmien keskeyttäminen,
kansallisen terveyssuunnitelman /hyl­lylle
pano j a vanhuudeneläkkeen u u ­simatta
Jättäminen ovat korikealla
Ottawan suunnitelmissa.
Tämä on se hinta minkä canadalai.
set maksavat j a tulevat maksamaan
siksi kun st. Laurentin hallitus orja,-
maisesti seuraa Trumanin sotaohjel-mäa...
— Canadian Tribune. •
olkaa hyvä
Sillobi tällöhi saapuu toimitukselle
kirjoituksia, Jotesa ei ole kirjoittajan
nimeä Ja osoitetta. Joskus lienee n i ­men
kirjoittaminen imohtunut kii­reen
tms. syyn talkla. Tolsinaan on
kirjoittaja saattanut arvella, että kyl­lähän
ne siellä tolmitulcsessa arvaa-
'vat käsialasta. tms. seikoista päätel­len
kuka .kirjoittaja on.
Muistutamme siis kerran vielä, että
Icaikkien kirjoittajien pitäisi muistaa
'kirjoittaa nimensä Ja osoitteensa —
mieluummin kirjoituksen alkuun, sen
oikeanpuoleiseen nmCckaukseen. K u n
siten menettelette, kirjoitatte sen en­simmäiseksi,
ei se missään tapauk­sessa
unohdu mainitsematta. Kirjoi­tuksen
alle voitte sitten kirjoittaa sen
puumerkkinne mitä haluatte käytet­tävän.
Toimitus haluaisi käyttää, mikäli
mahdollista ja luvallista, mahdolli­simman
paljon -kirjoittajan oEkeata
nimeä. Se antaisi kirjoituksille enem­män
arvoa ja meilkitystä. SUtä syys­tä
katsoo toimitus olevansa oikeutet­tu
mainitsemaan kirjoittajan nimen,
ellei kirjoitus ole vanmettu Jollakin
puumerkillä sitä varten.
Vieläpä 'kysymysten j a vastausten­k
i n suhteen on noudatettava tätä
sääntöä. Puhumattakaan siitä, että
se alkeellisten kohteliaisuusvaätimus-ten
mukaista, on usein täriceätä tie­tää
missä maakunnassa ^kysyjä asuu.
Ilmoittakaa siis nimenne Ja osoit­teenne
kun kirjoitatte lehdellemme.
Se on yleinen tapa, jonka noudatta­mista
kaikki sanomalehdet vaativat.
Vancouver, B.C. - C S J r n B C : n alue-
Juhlista kh-Joitettiin puhvaus sekä
muussa mielessä paljon lehdessäinme.
Nyt ne ovat olleet Ja lienee paikallaan
kertoa sananen niiden Johdosta.
Juhlat alettiin tansseilla. Jotka on­nistuivat
hyvin. Rajantakaiset .ystä­vämme
olivat koko Joukollaan muka­na
antaen tansseille pirteän luonteen.
Joka on omiiuista aina -vieraiden läs­näollessa.
Varsinainen Juhla oll< sit-!
ten sunnuntaina, heinälE. 16 p^närjott-^
ka kohokohdaksi muodostui Juhlaoh-:
Jelman suoritus. . Veljesjärjestöjen
edustajat toivat erikoisen pirteän Ja
hyvin valmistetun ohjelman, joka Jo.
sinänsä ahtoi jtdilille erikoisen luon-
-Tervehdyssanat lausui aluekomitean
puolesta M . Saari, luoden pikaisen s i l ­mäyksen
Järjestömme kulttuuriseen
työhön, toivottaen Jiihlavieraat terve­tulleeksi
juhliimme. Amerikkalaisvie-raiden
lisäksi oli mukana Järjestöto-vereita
aina Port Arthurista asti
vaikka Sanni Haataja ei suinkaan
esiintyne minään vieraana, päinvas-:
toin touhusi keittiössä kuten omakin
väki. Esimerkillisiä Vieraita. Hänen
mukanaan oU tyttärensä Esteri, jopa
hänellekin katseltiin jotain touhua
vaan ömä riuoriväki t u l i tehtävihii Jo­ten
hänen olonsa muodostui enempi
JuhUmiseksi. Seattlen toverien puoles­ta
esitti tervehdyksen p . Halonen.
Olen iloinen, että voimme osallistua
näihin Juhliin ohjelman muodossa ja
uskon, että se e i ole vlimetaen kerta,
lausui puhuja, kiittäeh vierailuista
meidän osastomme edustajia. Keskitti
hän ajatuksen rauhantyön tärkeyteeni
Jonka piti erikoisen tärkeänä sehvuok--
sikin.' koska mitään kulttuurista toi­mintaa
ei voi olla jos ei ole rauhaa.
Meille on koQcemus tämän osoittanut;
Tämän Jälkeen tuli vieraittemme lau­lukuoro,
esittäen kolme laulua aika
näppärästi ottaen huomioon, että tä­mä
kulttuuri elin on harjoitellut vasta
noin vuoden ajan Ja lisäksi, kokoon­panoltaan
se oli nuorta väkeä. Saitnaa
voi sanoa heidän tanssijoukostaan,
jotka esiintyivät usealla eri ohjelma­numerolla.
Niissä oli vauhtia ja sula­vuutta
kun vielä' mainitsemme erinäi­set
yksityisnumerot. ohjelmassa niin
vieraittemme panos oli täydellinen.
— Alankomaiden vaateteollisuus an­taa
työtä 38.000 naiselle Ja 8,000 mie-heUe.
valloittaen yleisömme täydelleen. Par­hain
kiitos teille, toverit.
Juhlapuheen piti englanninkielellä
nuorempi Endicott. .Hän on nuoresta
iästään huolimatta yksi parhaimpia,
puhujia. Tässä puheessaan käsitteli
hän Korean kysymystä, selvittäen sen
niin seikkaperäisesti, että siihen ei
jäänyt mitään tyhjiä paikkoja, vedo­ten
lopuksi rauhantsrön tärkeyteen Ja
etenkin, että nuorison tulisi työsken­nellä
rauhan asian puolesta. Se ei ole
vieläkään lUan myöhäistä vaikka so­dan
pilvet leijailevatkhi sangen u h ­kaavina.
Puhe palkittiin valtavin
suosionosoituksin, joka puolestaan to­teaa
sen. että rauhan puolesta -ovat
poikkeuksetta työtätekevät ihmiset.
Vierailijoiden lisäksi esiintyi ohjel­massa
osastomme sekakuoro kaijutel-len
kesäisessä luonnossa laulujaan
johtajansa Kerttu Viitasen johddllal
Naisten muodostama ohjelmajoiikkue
esitti kansantanhuja sekä voimistelu-esityksen.
Omien avustajiemme esltyk*^
set lukien tulikin ohjelmaa erikoisen
runsaasti, jotkut sanoivat liikAakinr
joka oli valitettava seikka. Urheilu ja
voimistelu nuorten Joukossa kulkee
meillä aivan alkuasteUlaan ja tällai­set
seikat ovat omiaan heikentämään
sitä vielä siitäkin, meillä on paljon
opittavaa vierailijoiltamme. Heillä o l i
nuoret touhussa, sellaiset toverit kuin
setä "Paukkunen" olivat vain kämme­niä
hakkaamassa Ja se on mielestäm­me
oikeaa touhua. Sitä seuraten eivät
urheiluUit^tomme asiafchrjat lepää
"Jossakin" Josta ne tulisi kaivaa sitä
parempi mftä pikemmin. Tällaiset
suurjuhlat vaativat paljon työnteki­jöitä
j a niitä löytyi nyt kUten ennen­kin.
Yhcemen oli'asiamme Ja yhteisen
tunnustuksen annaihme teille työs­tänne,
etenkin nuorten joukolle avun­annosta
eri tehtävistä, kiitos. Tuo
kaikki näytti erikoisen hyvältä Jä s i i ­hen
laskemme - toivomme.Kenttäiip-pujen
yhteydessä arvottiin .kolme
palkintoa ja ensimmäinen, rannekello,
larikesi numeröile 832. Voittajaksi i l ­moitettiin
mrs. A i l i Asterblad. Lipim
oli ostanut Mar^ Lehtonen Ja isanonut
Ailille, että saat ^Jos voitto tUlee. Me
puolestamme vain onnittelemme voit­tajaa;
Toinen meni Mary McLead Ja
kolmas K. Falk. Kenttäpeleissä käy­t
i in kovaa kilpailua Ja voittajat oli
vaikeasti löydettävissä n i in tasaväkis­tä
oli ikamppaiiu.
K u n näitä juhlia järjesteltiin niin
ajatuksena oli saada hiistä parhaat
tähän astisista j a siinä ei tullutkaan
mitään pettymystä. Voimme pitää
näitä parhaimpina tähänastisista
alUeJuhlistanune niin aatteellisesti
kuin taloudellisestikin. Henge^ä oli
juhlassa mukana koko B O : n Järjestö-väki
aina Sointulaa myöten ainakin
lahjavoittolippujen myynnissä. Vir­heistä
oppineena voimme taasen tule­vaisuudessa
petrata tästäkin.
Tulkoon tässä mainituksi yksi ikävä
seikkakin. Entinen v.a1uesihteerlmme
toveri Frank Holmes joutui olemaan
sairaalassa näiden .juhlien aikana Ja
hyvin vakavassa tilassa. Hän o l i luo-massii
pohjaa näille Juhlille Ja kuiten­kaan
ei voinut olla mukana. Tätä k i r ­joittaessa
hän kuitenkin voi jo p a ­remmin
Ja toivomme, hänelle pikaista
tervehtymistä. Terveisien tuojat ker­toivat,
että Frank jo kUrpilee Ja se on
liyvän merkki, kyllä se sydänkin pian
tasaantuu tehtäviinsä.
Kiitämme yleisöä kannatuksesta
näihin Juhliimme nähden. — Isoisä.
01
Bdelläolevar
(jgoadan balf
Ue altefcit
LEttäCa
lilikappaleen,
maUen toimf
^Jtstelään t
2. Että C
osO^fcäyttä
Ylläoleva]
Julkaistu Can
Tossa, että l€
uiressiin. L i
mennessä osc
Toronto, tai C
Taizvell, Ont. — 'Mekin saamme
täällä Viimeinkin ne Icauan^odotetut
sähkövalot, min: pari viikkoa sitten
laltettUn paaluja pystyyn Ja nyt/tätä
kirjoittaessa langoitetaan. Nokiset,
savuavat lampputulkut saavat sUrtyä
Suomen ustusvoimat
Syysk. 15 pnä 1947 ratifioidun r a u -
hansopimukssn mukaan on Suomen
-puolustusvoimien vahvuus rajoitettu
yhtesnsä 41,900 mieheen, joista •rima-voimissa,
Tajävaftiolaitckssssa Jä II-matorjuntatyScistössä
saa olla enin­tään
34,400 niiestä, laivastossa enin­tään
4,500 ja ilmavoimissa enintään
3,000 miestä. Muista rauhansopimuk­sen
. määräämistä rajoituksista -mai­nittakoon,
että Suomella saa olla
enintään 60 lentokonetta, mutta niis­tä
ei yhtään pommituskonetta. S u ­kellusveneitä
Ja moottoritbrpeedove-neitä
ei Suomella .!3La olla.
— Posliinisavea sanotaan kaoliinik­si.
sivuun sähkövalojen -tullessa käytän- ^
töön. Onhan sekin yksi uutuus meille
maalaisille. Eipä olisi osaiuiut imeksia-kaan
yli kolmekymmentä vuotta
taaksepäto. että inetsäpolkujen ase­mesta
täälläkin on läpikulkeva yalta-maantie.
Jä nyt tämä viimeinen saa­vutus,
sähkö;' Ne ovat psolttamassa
ettemme enää asu sydänmaassa.
Karhut ovat tehneet ttihoaan"Win-terin
lanimaslaunaassa. Heiltä on hä-vhmyt
toistakymmentä lanunasta n i i ­den
ollessa yksinäisellä farmlQa kesä­laitumella,
Jossa e i ölepUutäsu^
Winterlt Itse asuvat toisella tarmilla
noin kohnen mailin etäisyydiessäll^^
Winter on saanUt; p^j^liään},Jpl-|
tain karhuja vaan täolkn kirjoittajalla
ei ole tiedossa kiUnka monta..
Canadan rauhahkongressih anp-mukisen
atomipommin pannaan Julis­tamiseksi
on täälläkin kerätty allekir­joituksia
Ja niiden saanti oU tyydyttä-vä.
;;;;; • ; ; ^ r : ; ; : v - , . ;
Echon voimlstelijajoukko on harjoi-i
i a varten. Täältä meneekin i
Joukko voimisteliJoitB näini
paikkäkiumaltaja myös joitain j
klurheilijoita. Toivon beUle
onneamatkaan jaolen paboiUani 1
en voi päästä mukaan.
Täällä on aloitettu heinätyöt^:
histoi
liomessa
löyde
denaare
ija), solide,
kultarah
kuufalaisia ho]
lyöty raha tu
ristiretkien
lyötU
kun 140£
rahapaja.
Ja sterUnli
•r-^attoinaleliti oh määriä]!
Uin^tyTä painotuolet jonka |
koitttksena on uutisten }«"
«eminen ja erinäisten tapa
xnien arvosteleva kasBielf
:nen. Sen lakia se on vältti
tellUt säännöliis^ti tulevia lUttöJuhT tön kaikille ihmisille.
näyttää olevan kiusallista hi
kun aina sataa, että se panee
«iääh niiten saa heinän tehtyä
höllisestl.
Mrs, Anna Auranen Peni
shenen^ Ont, sairaalass? pyytää
suä sydämelliset kiitokset
Tiime henlölöille, jotka lahjolttin
siihen keräyslistaan, jolla hänen Iij
väkseen kerättiin, hänen täyttäessää
70 vuotta. Hän tunsi suurta iloa di!
;kun ystävät eivät ole häntä jmhoitö
neet. «erääjänkln puolesta imm
kiitokset kaikille slUä mielestäni se o
kaunista, että joskus nauistetaan to
Van kohtalon naurjomaa pienellä p»h
tlUa. — H . L .
Of-59
ten kilpailut kokonaan Järjestämättä
Viime viikon aikana teki United
Automobile Workers Union, sörullisen
kuuluisa presidentti Walter Heuther
presidentti Trumanille .ehdotuksen,
että Yhdysvallat sijoittaisi 1,300^00
nillJoonaa dollaria satavuotiseen tais-tduun.
"totaaliseen xauhan: ryntäyk­seen"
: kommunismin lakaisemiseksi
pois maapallon pinnalta.
Eikä tämän ryntäyksen kulungit r a ­joittuisi
mainittuun summaan siliä
Walterin ehdotukJsen mukaan se olisi
ainoastaan Yhdysvaltain osuus tässä
totaalisessa raulian offensiivissa. Joka
pitäisi Järjestettämäh hänen ehdotuk­sensa
mukaan Y K : n johdolla. Walter
alisti sitä varten Tnmianille yhdeksän
kohtaa käsittävän ohjelman. , ^
Kuten muistetaan tehtiin Walterista
Joku aika takaperin erään yliopiston
kunniatohtori niiden palvelusten joh­dosta,
joita hän on tehnyt vallassa-olevalle
luokalle työväen riveissä toi­miessaan.
Tämän jälkeen tippuu var­maankin
näitä kunniatohtorin titte­leitä
oikein rutkasti. Siihen viittaa se­kin^
että Walteria ylistettiin heti tä­män
ehdotuksen julkisuuteen -tulon
Jälkeen ."suureksi valtiomiei>eksi."
Tämä Walterin ohjelma riierkitsisi
todellisuudessa kapitalismin totaalista
taistelua kaikkia V uusia aatteita vas-mielestämme
tämänVuoksi jäivät las-^ t a a n :Sillä sitä olisi mahdoton rajoittaa
ainoastaan kommtmismiin. Siitä tulisi
siis eräänlainen parannettu painos
Hitlerin tasismista koska Y K t a i hä­nen
ehdottamarisa maailman kansojen
rauhankokous pitäisi saada sen taakse
maailmanlaajixisessa mittakaavassa —
tietenkin Yhdysvaltain imperlai:smin
johdolla.
Siten saataisiin jänkkien^dollaride-mokratia
tturvatuksi; Jos Jokin maa
rupeaisi niskottelemaan eikä haluaisi
alistua dollaridiktatuikiin n i in voitai­siin
se julistaa kommuhlsmilcsi ja " l a ­kaista
pois maapallon pinnalta" k u ­ten'Walterin
ehdotus edellyttää;
Jos jokin maa ei ostaisi yhdysvalta­laisia
tuotteita/sanokaammepa vaik­ka
J im Parleyn Coca-Colaa, olisi se­kin
kommtmismia, sillä ovathan kom­munistit
eshn.Ranskas£Ea kannatta­neet
maan virvoitusjuomien valmista­j
ia taistelussaan Jimin aitoamerMia-lalsta
juomaa vastaan. Sen lisäkisi
ovat kansandemokratian maatkin,
joissa kommunisteilla on Johtava ase­ma
hallituksessa, kieltäytyneet osta-nuista
J i n i in valmistetta. J a asia ön
nählcääs siten, että Yhdysvalloissa
katsotaan asioita sillä tavalla; e t ^ Co-ca-
Colan juominen Ja kauiqpaaminen
on eräänlainen merkki siitä, että ne
maat, Joissa sitä myydään j a Juodaan,
ovat varmasti Jänjkkien dollarldemo-b
a t l a h kannalla j a ainakin jossain
laatuinen vastaan hangoitteleminen
käsitetään "liänslmalsen Sivistyksen"
vastustamiseksi, eikä se luonnollisesti­kaan
ole mitään muuta kuin kaplnoi-ridsta
yfäll Streetin komentoa Vas­taan,
eikä sitä voida määritellä mik­sikään
muuksi kUin kommunismiksi.
Vielä huHummhi olisi aislanlalta
luonnollisestikin, jos Jokin maa Idel-täytyisi
ostamasta korkealla hinhalla
muita "länsimaisen sivistyksen" tuot­teita,
eshherklksi sellaisia kuiri Walte-r
in union mlegten yalhilstanila auto­mobiileja
Jä sbtatarvJakelta.
Walterin ehdotus edellyttää, että
Y K muodostaisi valtavan ralmiston
"fcsloudlelllsta j a yhtel^kunnallisfai r a -
kentariilsta varten" ja että kaikkien
siihen osauktuvleri maiden pitäte^^
taa myöskin dollareita tähän rahas­toon.
Josta sitten annettaisiin luottoa
amerikkalaisten: tuotteiden
varten nylkyhinnalla. Ellet osta ;Olet
kommimisti. Siten pitäisi USÄ:n hol­houksessa
ja talutusnuorassa oleiHlen
maiden vetää hlrttosihniikka.om^
kaulaansa--Ja Siiriä tapauksessa sel­lainen
maa pitäisi "lakalista pois maan
pinnalta" kiiten oin sariottui
Se "yhteiskunnallinen rakennustyö'
käsittäisi täydelUsen riiaailman nttleli-piteiden
marshalloinniri riliri että.
maan kamaralla ei olisi riiifään muita
kuin W a l l Sf3%etln l a n a l l a ' v a^
tuja Ja sen tarkoituksia edistäviä kä­sityksiä
— kaikki muu olisi kommu­nismia
ja pitäisi "lalEaista pois maa­pallon
phmalta". Se olisi erittäin ihan­teellinen
tilanne kun maailma muo­dostuisi
^ ' aU Streetin Yhdysvalloiksi-.
-Minkään maan itseriäisyystaistelu ei
voisi Walterin ehdotuksen mukaan
tulla kysyrityicseenkään. K u n Vletna-määrin
marshalloituja,maita. Kaiken-'hnin. 'Burman.* Malakan. ^Korean tai
muiden maiden kansat taistelevat Ico-tlmaisia
Ja ulkondaisia sortajiaan i
taan. on se selvää kapinoimista,
on tietenkin kommunismia. "
jokaisessa maassa pitäisi
Wall Streetin hyväksymisen
komento. Ellei se ole sitä m» ^}
mimlsmia — se olisi siitä syystä'
laistava pois maapaUon
Sillä tavalla tehtäisiin maallniftJ
valllseksi Wall Streetin do
kratian herruutta varten.
Walteriri ehdotus on hyvin i
heijastus: siitä aitoiasistisesta i
uksesta mikä on nykyisin v a l l^
dysvaltata haUitusplireissa. VaDw«
asia on tietenkin se, saako se
valtata kansan hyväksymlsea «»
jriaa kuitenkin on. että maa
maat j a kansat eivät sitä hyväbT»
lä kaikkialla tietenkin vaistotaan, r
sen >tarkoituksena on alistaar
maalima Wall Streetin 1
ten fasistisen ikeen alaJsUtsi^
Ilahduttavana piirteenä voidafflT
tää sitä. että sen Jälkeen lann^»'
iski tämän ehdotuksensa avuDai
sä iapeetiUe kapitalistisessa 1
sa. el asiasta ole puhuttu sen <
Todeimäköisesti hänen ehd
pidetään ;llian julkeana sillä «n
sla muita keinoja Ja tapoja.^
avulla voidaan pyrkiä toteuw
samoja tarkoituksia. Silhm s
tähtää sekto Ttumanin JiiJö»»
Yhdysvaltata baUitus on vatoö*
tSaSamn yKkiisneastsf äk.a entstaäa W aU" ^S^trJee.t^in..
iwt ^lähettävät ase- ja
VietnariUto puolustamaan
sen bnperialismto jäännökrfa ja»
kririaari "dollaridempkratiauejr'
jaa myöskin Aasian siUä IcolöB* =
Kalle Tcarä. „ _
DY-ioo
DY-in
DT-ue
0¥.221
Dy.247
01-250
Dy-2S|
Dy.253
Dy-262
Ahia
Kai
Lau
Vih
Vai
Lau
Me)
Mä
Laii
Kai
Viii
Lau
Ko
Oly
Lau
OI
Eet
Lai
K tl
Bei
Lal
EiV
Ma
Lai
Lai
Syc
Fo]
Lal
Tei
K a
Lat
Mii
K a
Lai
Ba
Mii
Lai
K5^u
Lai
Yk
KIi
Lai
K£
Hö
1^1
VA
BOX 69
mm m
m
l:;:ii??lf:?!liÄiiiife
,1, ,is.4ii'''i";':
m