Vapaus, June 6, 1950

              mu mm
5
^ t u kestänyt Malakan
vapanssota on jäänyt
le
on aiä!tL*|
n sopjamu, J
se ole tei
sunlona ta.|
le."'
Mii. MeBB-i
itakau &aä
Vietnamin taistdoiden
Kaikesta haolimatta on
kansan taistdn snhteel.
. tärkeä. Siisti siellä on
selviää tästä artikkeUs-i
D-jnlopin kumiyhtiö omls-r;^^^
äj23 92.843 eekkeriä, josta
' ^ T ^ v a t e u a n kumipulta
J^^^grillä. Nämä maat kuulu.
ILK) Malayan Estatss-yhUöUe.
^r^^ hmitsee Dunlop
j„jj3jä Ltd. Näiltä kumivUjelyk-jjädäsn
pääosa Dunlcpin vol-
. ja nämä voitot « m suun-
Vuodelta 1948 ilmoitetut
Dousjvat 10.768,000 puntaan,
jSBunasta jaetUih osinkoa 15
tYlitiön johtajat saivat ösuudek-j5j^
j35 punua. Näihin johtajilti
"lOiiLCUve Ballieu. joka esit-'
1 jjjjjuraaosaa Englannin teolli.
rjoUtajain liitossa. Dunlopin
uus nousee 24 miljoonaan
_ j miestä - Sir John Bar-
• A MacPadyean. Sir E. Mac
Sir John Hay. J . E. Adiri.-
f,E Maguire ja Charles Mann —
at diitaattorimaisella vallalla
^ t ä Malakalla toimivista 61
ksta kumiyhtiöstä. He ovat
Kirj. Jack Woddls
kruunaamattomia kuninkaita Lon>
toon Mincing i>aneUa, jossa näiden
kumiyhtiöiden pääkcnttorlt sijaitse­vat.
Ja juuri närnä kumiyhtiöt saavat
suimnattomla voittojia samalla kun
brittiläiset sotilaat ja Malakan kansa
vuotavat verta ja kärsivät.
HARVAINVALTAA
liihes kolmeneljäsosaa Malakan
kumiviljelykslstä . ovat eurooppalais­ten,
pääasiassa englantilaisten omis­tamia.
Mr. Noel Bakerin mukaanliäi-den
viljelyksien arvo nousee 120 mil­joonaan
puiltaan. Viljelykset cmista-vien
kumiyhtiöiden omistussuhteiden
tarkempi tutkimus osoittaa, että
useimpien yhtiöiden valvonta on kes­kitetty
muutamien harvojen kapitalis-Öeh
käsjln. EräUlä. kumin ostajilla,
kuten esimerkiksi Ounlöpilla'tai aine-rikkalaisilla
autorengasyhtlöillä. ovat
omat -viljelyksensä. Mutta tavallinen
viljelyksien hoitomuoto cn sellainen,
että yksi tai toinen suuri brittiläinen
agentuuri hoitaa vDjelyksiä. mikä ta­pa
on perin luonteenomalstta brittiläi­selle
vaikutukselle idässä.
Suurin näistä agentuureista bn
Harrlsons and Crossfield, joka hoitaa
kokonaispääomaltaan 11 miljoonan
puiman arvoisia kumiviljelyksiä.
!SEä Cartjeris
taviin tajt^
iaaksl nimi.
huu radKsa
asta. Esa
n perjantaim
a toinen bx-y
10.45 lp. «r.
lUja, joka 08
nnettu Maj.
suomalflida,
tärkein kysy
:eh(ritan bii.
itelemaah isf-
>n Eanottam
set tapahtml
lituudelta tcD
V - ja U. SEURA DYNAMON
YOIMISTELUKURSSIEN
inakin sadaksi
a njittea ho.!
. tänä kesidi
lOjen uikopso-t
iolloin matkifri
t nyt, öU niUM
umäärä jS»)
iiemniän.;.lw
ennäty&vö(n^'
latkailun kät]
glanti ja M - |
uristeja^^dotK
f'ikäänibääi
nna heitä sa-
•00.
i, että pohjoö'
Ile Tukholnas.
n. 700 henld
päivät ovat T.
STEELTON-HAALILLA
SAULT STE. MARIESSA
Sunnuntaina kesäkuun 11 p:nä
klo 8 illalla
Paljon hyvää ohjelmaa
Ravintolalii^u'65f^
olevat yhtyi*
n Jässnmääria
suksessa, ffis
ette pikapuolia
imin osuuskaj-imo
Simiemäii
Icalaisten iln?^j
avälmistelopo&l
enemmän ku-rkseen
prof. J»-
lallmassa, n3i
sorkealle tJeteoj
,ia listien Teri^JJ
i saa-v-utumaai j
öinen siitä,
jia kaikissa
anoikln Tuklfi-raavasti:
ikoita AmffJlaä-j
nitanniassa setij
Imoittaneet ki^j
yöstä atonueöS'
5i sotatartoiö**!
omlkranisariaiöj
tpa ne tiedcsiö-f
, ovat vakavt^^l
tehtävistään m
mään työtä »-^'f
i on saanut stf-aa
AP:n Pi^l
;ston G.-ovcrio -1
jtinen, jossa r df
raatimus «««='1
julistamisesta s l
iin paljon vtiJii
j-uurimpaiö sft
id Pressin t^'*
ivat iätä söesJj
ä vastaan oJe E!-j
laa ...'* I
•ain sotavateJ^I
mutta säti bx£-|
ttä ajroopsa»^'!
TOimistoo J» *j
5 TBuhauaJte-J^I
e johtaa, wSo»j
rtettan..««*«2
riscaeteeo^f
o rauhaa
ON ILMESTYNYT PAINOSTA
HINTA 50c
Vapaus Publishing Co. Ltd:n tavanmukainen kevätjulkaisu on
itaestynyt taas tänäkin keväänä hyvin aistikkaana ja hyväsisältöi-
»na. Huolimatta kohonneista kustannuksista on sen hinta pidetty
samana kuin "Joulu 1949".
"Kevät 1950" käsittää huomattavan paljon kaunokirjallista luet­tavaa,
runoja ja hyvin ajankohtaisia kuvia. Kaikki sen kertomukset
CTatalttäin mielenkiintoisia ja huolella valittuja.
Seuraavassa on tämän julkaisun slsältöluettelo:
VAPPU-INTERMEZZO V. 1943. kuuluisan tshekkiläisen sano­malehtimiehen
Julius Futsikin vankilassa kirjoittama mieliinpainuva
»appumuisielma. ' .
KAHVIPANNU. Lastun, tunnetun kynäilijämme erittäin hieno
ja i^tenkiintoinen kertomus — kahvipannusta.
. ^/?^DERIC CHOPIN, lyhyt tutkielma kuuluisan puolalaisen sä­veltäjän
elämästä.
hm ^?-^^'TAJAN SOTATAITO, Suomen nuoremman polven yhden
»metuimman edustajan. Pentti Haanpään, eloisa kertomus eräästä
«ionien sodan "urhosta".
raxsilS-PAKINOO, huvittava murrejuttu. -
"MUI.VEN, w. Somersett Maughamin hieno tarina.
tomStI ' Tshehovin. yksi kuolemattomista ker-tiirJ^^^^^^'^^^^
mielenkiintoinen kertomus merimiehenä
ojosteeraan dollarikuninkaafl huvipurressa.
SUOaiALAISISTA FARMAREISTA, Canadan Buo-
"»»««tei Arkistonhoitaja H..Sulan tUastoihln perustuva katsaus,
n m , ^ ? ! * ^ ' HööKI JA RaOKI. Sakari Pälsin huvittava kerto-n
n ^ ^ ' ^ entisajan mestarista, joUla oli «rt metkuja. :
tnn.i 5; . '^"^^"1 Weno ja syväUinen kertomus tytöstä, joka 1P^O,^^^'^"*^^O^<> naaailnian, omistaessaan lapsen,
ffiafnf i?*^^'* ON HYVIN KÖYHÄ, John Rublovrekyn kirjoittama
^ ^ e ^ . ^ ? ^ ^''rtolalsperheen elämästä ja taisteluista.
mn*^Cty^^^^^ KEKKERIT, nimimerkki Sohvin pirteä kerto-Ä^^^
l^ereistä. .
.»ATEE.\vAHJOSTA, juttu sateenvaYjosta, sen kehityksestä a l -
^'«^^^mästä muodostaan saakka.
baipuUe kuvaus noususta kuuluisan tulivuoren
«»^'»^i^^^o *""n«°ialainen kertomus.
cenht"u IHMISVIHAAJA, Kaapro Jääskeläisen erikoi-r^%^'^'""
5 yhdestä eläanän murjomasta ihmisestä.
j j ^ n K i . Syvällinen kertomus herkästä ihmisestä, jonka sota
bsTa^K K ^ ^ * ' ' ^ ' ^ RENGAS, Willrid Le Crosin^ tunnetun tiedemiehen
iItV>"^^'^^^^^ta ihmiskunnan ongelmaa käsittävästä löydöstä.
K r l ? i J i ? . ^ ' ^ ' ^ ' ^ ^ ö ' A v e r t s h e n k o n sat
K K . J^M'* "'^ RENKI, kuvaus rengin sairaudesta ja mielialoista.
ODEN AAMU. kuvaus Suomen suurista katovuosista.
ätaudesu ^ ^ ^ ' " ^ o^elenkiintpinen kuvaus erään pikku pojan
ii^^f^J^^'^" postitetaan tänään pitempimatkaisille asiamlehille
^ ^ / ^ ' ^ J o m n l l l e sitä mukaa kuin julkaisu vahnistuu lähiiölvlnä.
kaienvipf >ri<»aa todella hyvää ja mielenkiintoista luettavaa.
yiW.leva sisällyslufetteto osoittaa. NUltä paikkakunnilU, Joilla
««•ittt^S^^^"*^' 'f^^oitamme lähettämään tUaukset suoraan
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
Sudbury.Ont.
Yleensä kaikki Malal^n kiuniviljelys*
yhtiöt ovat läheisissä: linansslstihteis-sa
suunin Aasian finanssielämää hal­litseviin
pankk<>ihln ehkä hyvin lä­heisissä
suhteissa muihin suuria kapi­talistisia
etuja edustaviin yhtymUn,
Agentuuriyhtiöiden johtajat ovat sa­malla
johtajina suurpankeissa ja mul­ta
aloja edustavissa suurybtymissä.
• .;VÖlTOT'''; • •'
Viime vuosien aikana amerikkalai­set
pankkiirit ovat pitäneet kumin
hintoja jäädytettyinä.; Tämä ei kui-ten^
an ole «stänyt kumiyhtlöltä te­kemästä
suuria voittoja. Tarkastel­kaamme
eräitä viime vuoden voittoja,
Golden Hope Rubber Estate — yU
70.000 punt; Highiands and Lowlands
Para Rubber Ca. — yli 100.000 pimtaa;
Kepong Rubber Estates — 125,000
puntaa: Kuala Lumpur Rubber Co.
— 105.000 puntaa: l^taling Rubber
Estates — 158.000 pimtaa: Lcndon
Asiatic Rubber azul Pröduce —
205.800 puntaa; United Sua Befcong
Rubber iEstates — 208.600 pimtaa;
Scottia Malayn Estates 160.800 pun­taa
jne. Tällaisia ovat voitot sUta
huolimatta, että'kumin hinnat ovat
olleet suhteellisen matalalla. Nyt ku­min
hinnat ovat huomattavasti nous­seet
— ja epäUemdttä tekevät niin
myös voitot.
Mutta näiden yksityisten yhtiöiden
voitot eivät ole tärkelij asia. Kaikkien
yhtiöiden kaikki voitot >ii;!uenevät suu-rinunaksi
«saksi sampill^ itarvoille ih­misille.
Jotka ovat Maltikaii kymme­nien
kumiyhtiöiden osakkeenomista­jia
ja johtajia. Mallattakoon heistä
eräitä. Sir John Hay '^li jc^tajana 12
kumiyhtiössä. j . E. Adinsell 15 yhtiös­sä.
P. E. Maguire on 9 kutoiyhtlön joh­tajana.
Sir John Barlbw vUden.
Charles Mann seitsemän. Sir E. Mac
Fadyean johtaa kokonaista 18 kumi-yhtiötä.
BritUlälsten sotilaiden Ja Malakan
kansan verta vuodatetaan tässä hä­peällisessä
sodassa kumin vuoksi:
Brittiläiset sotilaat ja Malakan icansa
saavat kuolla, mutta Mincing Lanella
kaikki cn hyvin, sillä voitot virtaavat
jatkuvasti yhtiöiden kassakaappeihin.
Kaatuneiden sotilaiden äideille ei
tuo paljonkaan lohtua tieto, että Ma­lakan
kumlyhtlön pääagentti Harrl­sons
and Crossfield Ltd. sai viime
vuonna lähes 600,000 punnan voitot.
Nämä voitot yhtä vähän kuin United
Sua Betong Rubber Estatesin voitot­kaan
eivät tuo heidän poikiaan takai­sin
elävinä. ^
PELKÄÄVÄTKÖ HE PUHUA?
Malakan kumi on pirskoitettu -ve­rellä.
'•Kumin hlrvlönaäinen historia",
lausui Hl G. 'Wells tutsututtiiaan ku-miteollisuuden
vaiheisitn; 40 vuotta
sitten paljastuivat Et^elä-Amerikan Ja
Belgian Kongon hirvittävät kumi-skandaalit..
Silloin oli olemassa eräs
Sir Roger Cäsemeht puhuakseen ja
asettaakseen syytettyjen penkille ylei­sen
mielipiteen tuomioistuimen, edes­sä
Putumayon kumlylitiöt, jotka k i ­duttivat
ja murhasivat tuhansia in­tiaaneja
kumivoittojaan tavoitelles­saan.
40 vuotta sitten oli olemassa
eräs E. D. Morel kirjoittaakseen lie­kehtivin
sanoin sensatioartikkelin ku­ningas
Leopoldlsta ja hänen häpeäl­lisestä
kumikuningaskunnastaan
Kongossa.
Mutta missä on jonkun E. D. More-lln
ääni tänä-äp? Missä on demo­kraattisten
oikeuksien välvojain liiton
ääni? Missä on New Statesman and
Nationin omatunto? En puhu Daily
Heraldista, deakineista, lawthereista.
morrisoneista enkä bevinelstä. He sa­novat
avoimesti kannattavansa imps-rialismia
ja uskovansa brittiläisen Im­periumin
säilymiseen. Mutta missä
ovat fabianit, klngsli^y. martinit ja r i -
tamindenit? Miksi he ovat niin vaite­liaita
Malakan sodasta?
Olisiko niin, että heitä hävettää
piuhuia? Olisiko niin, että he_tietävät
kumikuninkaiden saapiat. s\iunnatto-mat
voitot ja tletäe^Säii iämän he
pelkäävät puhua?
KAUHISTUTTAVA HISTORIA
Totuus on murtava tämän hlljaisuu.
den salaliiton kuten totuus aikoinaan
tuli ilmi Putuinayosta Ja Kongosta.
Tosiasiat ovat Itsepintaisia. Itsepin-taislmpia
näistä tosiasioista ovat
Mincing Lanen kumiyhtiöiden voi­tot.
Niitä ei voida salata.
Batu Tiga Rubber Co. Buklt Mer-kajam
Rubber. Co., Gula Kalumpong
RuU}er Estates, Kuala MudaBubber
Estates, Tanjong. Malim Rubber Co
Kuinka kauniilta nämä nimet soin­tuvatkaan.
Kuinka helppoa onkaan
niiden laustiminen. Kuinka kaukaisil­ta
ne näyttävätkään. Mutta Jokaisen
nimen takana on Mincing Lanella sfi-jaitseva
konttori. Ja Jokaisen kontto-rinoven
takana loistaa hymy Ja hyri­see
tyytyväisyys päivittäisiä voittoja
laskettaessa. "Kumi voi hyvin". Mut­ta
Jokaisen voittopunnah taakse kät­keytyy
kauhistuttava historia kuole­masta
Ja murhasta, sodasta Ja kur­juudesta,
f
Malakan 61 kumiyhtlötä sai vHme
vuonna voittoja kaikkiaan 2,457,199
puntaa. Vuodesta 1948 lähtien 131
brittiläistä sotilasta on saanut sur-maiisa
Malakkalla Ja 1,150 ma lakka-laista
sissiä on menettänyt henkensä
brittiläisten Joukkojen ampumina Ja
teloittamina. Jokainen kaatunut brit­tiläinen
sotilas, merkitsi murhenäytel­mää
Jossakin brittiläisessä kodissa.
Jokainen kaatunut malakkalalnen
merkitsi samaa jossakin malakkalal-se&
sa kodissa. Jokainen kaatunut brit.
tilainen sotilas merkitsi 18,763 pimtaa
Malakan 61 kumiyhUöu kumlvuitols-sa.
stutta Rnglannln kansalle, j<dai
on maksanut 100—150'miljoonaan
puntaa *&st& sodasta ja Joutuu mak>
<a>mfn>n vieläkin kaUIinunan ^iiPTtap,
ellei sotaa lopeteta, brittiläisten Ja
malakkalatsten henki on liian kallis
hinta. On aika lopettaa sen maksa­minen.
MALAKAN TINA
Mr. J . H . Rich Johtaa 13 malakka-laista
tinayhUötä. Jotka pitkään a i ­kaan
eivät ole menestyneet niin hyvin
kuin nyt. Tronoh Mines Ltd:n Joih-tajahl
hOn UmoltU äskettäin, että hä­nen
yhtiönsä jakaa 65 prosentin osin­koja.
Mutta Mr. J . H . Rlch ei ole a i ­noa
onnellisista tinakuninkaisfa. Hei.
tä on muitakin. J . R. Farquarson J ( ^ .
taa 12 UnayhUötä. E. V. Pearce Ja W.
M, Warren kumpikin 11, O. W. Slms,
Stanley Wickett Ja D. T. Warln kukin
10. A. G; Glenister. H . A. Coates Ja
Sir W. Mafisy-Greehe kukin 9 Ja H .
A. Hop« vaatimatonta 6 tinayhtlöilä.
11 MIEHEIXÄ liO YHTIÖN JOHTO.
Nämä 11 miestä johtavat siis 110
maiakkalaista ' tinayhtiötä. Tämän
suunnattoman tlnalmperiumin kes­kellä.
Jonka kaivokset ovat Malsikkal-la
ja pääkonttorit Lontoon Cityssä
hallitsee osiolta British Tin Investm­ent
.Corporation Ltd. 2 miljoonan
punnan pääomalla. Josta summasta
suurin osa on sijoitettu Malakan piar-haimpiin
tinakalvokslln. /nimäh kon­sernin
johtajana toimii E, V, Pearce,
jonka hallussa, kuten Jo olemme jnfili-heet,
on 11 malakkaloisen tinayhtiön
Johto ja sen lisäksi vielä kymmeniä
johtajanpalkicoja muissa konserneis­sa.
Osa tim^onsemln pääomasta on
sijoitettu London Tin Corporationiin,
jonka pääoma nousee 3.6 milj. pun­taan,
mikä pääoma taas vuorostaan
on investoitu lukuisiin tinayhtlöihln.
London Tin toimii siis lukuisten tina.
yhtymien Jchtavaha agenttina. Bri­tish
Tinin johtaja E. V. Pearce on
myös Consolidated Tin Smeltersln'
johtajana. Joka johtajiensa välityksel­lä
edustaa sekin kymmeniä Malakan
tlnayhtymiä.
KASVAVAT VOITOT
Kuinka nämä tinayhtymät menes­ty
vät? Erinomaisesti. Eräs esimerkki:
Southern Kinta Cotvsolldated Ltd.-ti-näyhtlö
sai viime vuonna voittoa
632,705 puntaa voiton ollessa vuonna
1948 vain 157,279 puntaa. Vieläpä Dai.
ly Heraldinkin on ollut myönnettävä,
että 20 malakkalaissn tinayhtiön voi,,
tot kahden viime vuoden kuluessa
ovat kasvaneet 919,609 punnasta
1,444,213 . puntaan "Kahden vuoden
kiiluessa". Toisin sanoen juuri siitä
hetkestä lähtien, jollohi Malakan so­ta
alkoi ja sikäläiset anunattiyhdis-tykset
hajoitettlin, Malakan tinaku-ninkaat
alkoivat kerätä kassakaappel-hlnsa
ennätysvoittoja. Daily Heraldin
mukaan ovat myös osingot kasvaneet
ilmiömäisesti. Eräitä esimerkkejä:
Ayer Hltam-yhtlö 65 pros. (1948 el mi­tään),
SungelBesi 60 pros. (1948 10
pros.). Tronoh 65 pros, a948 30 pros.).
Kramat Bulai 200 pros. Ja lahjapalk-kla
100 pros. (1948 100 pros.) Jnef. Niin
suuria kiiin nämä voitto-oslngpt ovat­kin,
JääviSt ne kuitenkin ilmeisesti
kauas tämän vuoden voitoista, mikäli
jo ilmoitetut ennakkotiedot voitto-osingosta
ovat ilmapuntarina.
Mikäli Malakan Unayhtlöltä tutki­taan
tarkemmin, pääsee tarklcailija
perille eräistä • hätkähdyttävistä asi­oista.
Malakalla toimivista 56 Johta­vasta
tinayhtlöstä oh 39 sellaista, joi>
den Johtokunmissa istuu yksi tai toi­nen
yllämainitusta 11 miehen tinaoli-garkiasta.
Suurinta osaa näistä yhti­öistä
johdetaan suoraan Lontoosta.
Niissä ei todellakaan ole juuri muuta
vaihtelua kuin erilaiset nimet Ja voit.
to-osinkojen erilainen suuruus. Vii­me
vuonna tuottivat nämä Malakan
56 johtavaa tinayhUötä voittoa 4.23
miljoonaa ptmtaa.
LAPSET KUOtEVAt NÄLKÄÄN
Tinayhtlölden Lontoon-konttorel-den
kassakaappeihin keräytyy alati
kasvavia Jättilälsvoittoja. MutU Ma­lakalla
eläznä on halpaa^ Kuunnel­kaamme
Aasian naisten traagllllsta
vetoomusta:
"Lapsemme ovat alastomia Ja kuo­levat
nälkään samalla kun tuhannet
laivat lähtevät satamistamme tava­roilla
lastattuina. Työskentelemme 15
tuntia päivässä ansaitaksemme icou-ralUs
«n riisiä. Kärsimme alituisesta
nälästä Ja puutteesta. Onnettomat
lapsemme työskentelevät S :ttl tai kuu-denneste
Ikävuodestaan lähtien kai.
^'Oksissa, tehtaissa Ja plantaasheilla.
He eivät tiedä mitään lapsuuden on­nesta.
He ovat työnsä näännyttämiä
ja tyäskent«Ievät siksi kunnes he ovat
luurankoja iässä. Jolloin teidän lap­senne
käyvät koulua. Te Englannin
naiset Ja äidit, jotka rakastatte lap:
sianne Ja olette heistä yhtä ylpeitä
kuin me omistamme, te voitte ymmär­tää
niiden äitien kauheita kärsimyk­siä.
Joiden U^set on murhattu. Mitä
aiotte tehdä lopettaaksenne hallituk­senne
suorittamat rikokset?" V
Niin. Mitä Englanti aikoo tehdä?
Malakan lapset ovat alastomia Ja
kuolevat nällcään. Mutta Malayan Tin
on ilmoittanut voitto-osingoksi 50
pros. Malakan lapset ovat työnsä
näännyttämiä Ja tekevät työtä siksi
kunnes ovat luurankoja. Mutta Sou­thern
Malayan Tlnin osinko oli 60
pros.
Malakan kansa saa "Joka päivä ko­kea
pikkumaista pollisikhrlstystä Ja
turmelusta, plantaashlen Ja kumivU-Jelykslen
omistajat iu^televat heitä
solvaavasti, virkamidhet käyttäytyvät
tyypillisellä siirtcmaamentaliteetilla
ja koulujärjestehnässä on mitä eääUt-
Toronto. — Kiittäen lehden luki­joita,
sekä erikoisesti asiamitiilä ja
kirjeenvaihtajia hyvästä yhteisym­märryksestä
sekä heidän arvokkaasta
työstään leiitemme hyväksi, mitä 11-,
nian Vapaus olisi paljon nykyistä köy­hempi
ja kuivempi lehti. Vapauden
yhtiökokoukselle täällä viikon valh-teessä
esitetyssä toimituksen vuosira­portissa
selostettUn lehtenmie toimi­tuspolitiikkaa
mm. seuraavasti:
"Jos pidämme lehtemme tarpeelli­suuden
yhtsnä mittapuuna sitä, missä
määrin Vapauden lukijat Ja kannat­tajat
ovat Itse käyttäneet Vapauden
palstoja suurempien tai pienempien
kysymysten ratkaUun hyväksi, niin
silloin nähdään selvästi, että Vapaus
pn edelleenkin hyödylllnien ase^ eli
työkalu täkäläisten maanmiestemme
käsissä.
"Kaiken kaikkiaan on kuluneen
vuoden 5 kk. aikana Vapaudessa Jul­kaistu
434 kansankirjettä. 350 lasten
kirjettä ja 20 Club Newsin kirjettä se-kä
huomattava määrä syntymäpäivä-,
kysymyksiä Ja vastauksia- sekä Sud-buryn
osastolle tulleita kirjeitä. Toi­sinsanoen
on Julkaistu 21 kansankir­jettä
viikossa jo yli 7 kansankirjettä
keskimäärin Vapauden jokaisessa nu­merossa,
sekä lähes sama määrä las­ten
osaston Ja Club Newsin kirjeitä.
Täten nähdään, että Vapauden juuret
ulottuvat melko syvälle Canadan suo­malaisten
riveihin, mistä se Imee Jat­kuvasti
elämännestettä Ja .voimaa
itseensä voidakseen siten entistä pa-remmin
täyttää sllie kuuluvan kollek­tiivisen
tienviitoittajan osan maan­miestemme
edistyksellisissä riennois-
Edelleen Vapauden toimittajon W.
Eklundin esittämässä toimituksen
vuosiraportissa osoitettiin havainnol­lisin
esimerkein miten lehden levikki
j a levitystyö kulkevat käsikädessä toi.
mltuksen ja kirjeenvaihtajien työn
kanssa, sekä korostettiin, että oikein
Ja päättävästi toimien voidaan suu-rlmmotkin
vaikeudet voittaa Ja leh­temme
levikkiä lisätä, kuten koke­mukset
osoittavat.
Toimituksen yuo.)Iraportlssa ilmeni
terävää Itsekritiikkiä ja korostettiin,
että esim. kalkkisisältävässä sodan ja
rauhan kysymyksessä Vapauis olisi
voinut tehdä paljon enemmän "pom­mi
pannaan" kampanjan hyväksi ja
se on katsottava vakavaksi heikkou­deksi
kuluneelta vuodelta".
Tältä pohjalta Ja - huomioonottaen
saadut kokemukset toimituksen ra­portissa
korostettiin Joumalistisen
työn laadun. Ja ennenkaikkea toimi­tuksen
työn parantamisen välttämät­tömyyttä.
Viitaten edellisen yhtiöko­kouksen
päätöksiin, toimituksen ra­portissa
sanottiin mm. seuraavaa:
; "Tässä yhtiökokouksessa on vaka­vasti
harkittava, miten on tätä tär­keätä
ohjetta noudatettu Ja toteutet­tu.
Olisi Itaiketl väärin, ellei myön-nettiilsl,
että parannusta ort havait­tavissa,
Joskin se saattoa olla 'paikku-lalsta'
ja 'ajoittaista'. Erikoisesti on
mainittava, etui kirjeenvaihtajien
työn laatu on hiljaa mutta varmasti
nousemassa. Pelkkien 'pufflen' ase­mesta
mitkä tietysti ovat välttämättöi-mlä
ja tarpeellisia, kerrotaan entistä
eheoimän niiden arvokkaiden kultiuu-rljuhllen
sisällöstä ja merkityksestä,
mitä on eri paikkakunnilla järjestet­ty.
SlUoln tällöin saadaan hyvinkin
tärkeitä tietoja kunnallLiIsta, maa-kunnallisisto
ja kansalllsLsta kysy­myksistä.
Kalkki tämä osoittaa oike­aan
suuntaan johtavaa kehitystä Ja
tävlmplä puutteita", kirjoitti Michael
Davidson Observer-lehdessä huhti­kuun
9 pnä 1950, Mutta Kramat Tln-yhtiö
Jakoi voitto-osinkoa 40 pros.
KUINKA HE VOIVAT VAIETA?
Voiko kukaan rehellinen ammatti­yhdistysmies
ja työväenpuolueen jä­sen
Englannissa valeta hallituksen so­dasta
Malakalla, Jos hän on tietoinen
edeiuacirjoitetusta? Kuka nimensä ar­voinen
sosialisti voi tuntea Itsensä on­nelliseksi
tietäeaBään, että englanti­laiset
Ja malakalalset kuolevat samal­la
kun London Tin Corporation, jon­ka
johtokunnassa l&tuu vanhoillinen
parlamentin Jäeen ja entinen Mijn-ch*
nln mies W. S. Morrison, kääri vU.
me vuonna kokoon yli 450.000 punnan
voitot? .
Tinayhtiöiden Lontoon-konttorit
voivat tuntea hilpeää juhlamieltä
voitto-osinkojensa, suuruuden johdos­ta-
Sillä tina vastaa näinä aikoina
miltei painoaan kullassa.
Mutta Malakan kansan no.stettavis-
£3 ei ole voittoja. Voittoja ei tule
myöskään Englannin kansalle. Kou­rallinen
rikkaita englantilakia, jotka
omi&tavat Malakan kumin Ja tinan ja
valvovat «itä. edustaa eamaa hallitse­vaa
luokkaa. Joka on jäädyttänyt
Englannissa palkat, supistanut ole­mattoman
asuntorakennusohjelman
Ja työntää Englantia parhaillaan kol­manteen
maailmansotaan.
Taistellessaan vapautensa puolelta
Mincing Lanen. Ctieapsideri ja Moor-ga
te Streetin tina- ja kumlkunlnkaita
vastaan Malakan kansa taistelee sa­malla
sitä liaUltsevan luokan avain­ryhmää
vastaan, joka riistää Englan.
nin kansaa. Vastustamalla päättäväl-
«est: Malakan sotaa Englannin työ­väenluokka
ei ainoastaan avusta Ma­lakan
kansaa, vaan iskee samalla
oman \^pautens3 puolesta.
paikkokuntaklrjelden sisällön elävöl-tymlstä.
"Mutta kaikesta huolimatta on enr
tista enemmän korostettava työmme
laadun parantamisen tatpeellisuutta
. . . Tässä yhtiökokouksessa on tois­tettava
kalkki se. mitä vuosi sitten sa­noimme
tästä asiasta ja tiukasti vaa­dittava,
että toimitus kiinnittää jat­kuvasti
huomiota tähän tärkeään
asiaan. Lehtityömme Joumalistisea
laadun paraneminen . pn vielä liian
hidasta. Toimituksen velvolllsuuB on
ennenkaikkea parantaa oman työmä
Journalistista tasoa ja siten käytän-^
nöUlsen esimerkin avulla outettava
myös kirjeen vaihto jlo heidän A-olkeas-sa
ja paljon vaativassa työssään., Me
emme voi,: emmekä saa puolustaa
huonoa työtä sillä, että emme ole saa­neet
korkeata koulusivistystä, emmekä
journalistista koulutusta. Melddn täy­tyy
oniaksua se kanta, että työ teki­jänsä
opettaa, kunhan Itse pyrimme
'jatkuvasti lisäämään sosiaalista ia
yhteiskunnallista tietomääräämme,
sekä parantamaan teknillisesti kirjoi­tustaitoamme
* . ."
" Suurta huomiota kiinnitettiin ra­portissa
aatteellisen selvänäköisyyden
välttämättömyyteen ja osoitettiin, et­tä
nykyhetken rajuls.sa aatteellisissa
toisteluissa törmäävät vastakkain so­dan
ja rauhan Ideologiat, joiden kes­kellä
el ole mitään välimuotoa. "Tä­mä
vaatii työväenlehdiltä, ja stls
myös Vapaudelta, Ideologista valp-poui^
ta jo tietoisuutta. Taantumuk­sen
sotoideologiaa vastaan pn päättä­västi
esitettävä sosialistinen rauhan
Ideologia. Ja kun sodanlietsojat sa­novat,
että sota tulee, eikä sitä voi
mikään torjua, niin sUhcn oh vastat­tava:
Sota voidaan välttää, sillä rau­hanpuolustajia
on miljoonittain, jos
rauhaorokostavat ihmiset eivät onna
Itseäiin peloltella Jo norrata. Sota el
ole voin politiikkojen Ja hallituksen
t osio, vaan satojen .miljoonien ihmis­ten
elämää, terveyttä ja tulevaisuutta
koskeva «kysymys, mistä päättävät
kansanjoukot Itse . . . "
Vallitsevan tllonteen, edessäolevicn
tehtävien ja kuluneen vuoden aikana
saatujen kokemusten perustella, tule­van
vuoden toimintaohjelman pcrus-taksr
ehdotettiin toimituksen raportls-
60 seuraavia to voiteita:
TULEVA OHJELMA:*
"1, KalkklsLsältävä toiminta rauhan
ja elämän puolesta .sdtao Ja kuolemaa
vttstoon. Erikoisesti on tuettava CS-J:
n rauhan työtä jö Canadan rauhan­puolustajain
kampanjaa puolen ntii-joonon
ntmen keräämiseksi adressiin
minkä perusteella julistetaan sota­syylliseksi
se maa mikä ensimmäisek­si
käyttää atomia.setta mitä tahansa
miiuta maata vastaan.
"2. Toiminta työmahdollisuuksien II-säämtseksl.
työttömien olosuhteiden
parantamiseksi ja parempien palkko*
Jen puolesta lyölälsillei sekävau­raamman
elämän saavuttamiseksi far-nuirellle.
Conadan tulisi käydä kaup­paa
kaikkien maiden kanssa.
"3. Demokraattisten kamalalsvopa-uksien
puolustaminen ja erlkolBestl
puhe-i kokoontumis- ja sanomalehtl-vapauden
tukeminen korostamalla si­tä
seikkaa, että nykylsjen tllantcc^n
mukaisesti tarvitaan tässä maoBsa
laadittu ja hyväksytty penjstuslakl,
i siihen kuuluvine Oikeuksien Lakei­neen.
^ "
"4. On päättävästi toimittava val­tion
ylelÄlllä varolllo kustannettavan
vanhUudeneläkkeen puolesta siten, et­tä
kalkki G5-vuotlaat canadalatset sai­sivat
$60 kuukausieläkkeen heidän va­rallisuuteensa
katsomatta. On toimit­tava
työttömyysvakuutuksen korotta­misen
puolesta ja yleensä sosiaalisen
huollon parantamiseksi.
"5, On toimittava kansallisten kult-tuurltraditiolmme
säilyttämisen ja el­vyttämisen
hyväksi «Iten, että edis­tyksellinen
k u 111 u urltolmlntamme
näytelmätalteen, musiikin, urheilun
ymij aloilla vetää mukaansa kalkki
hyvää tahtovat maanmiehemme Ca-nadOÄsa.
Ja että heidän palava va­paudenkaipuunsa
»aisl niiden toimin­tojen
yhteydfcKsä ja kautta llmalsu-muotoma,
"6, On peräänantamatta ja väsy­mättä
paljasteltava niitä työväerilllk-kten
petturi johtajia. Jotka yrittävät
Rltoa työtätekeviä Ihmtelä Wail Stree­tin
suuren rahan »olavankkurlen ve­täjiksi,
^lllä tämä on perusehto laajan
ja horjumattoman yhtenäisyyden saa­vuttamiseksi
edi^ätyksen ja rauhan asi­an
hyväksi. Tällainen yhtenäisyyden
puoltAla on tlnkin;ättä joka päivä Ja
kaikiÄsa olosuhteL-Jsa taisteltava."
Tiistaina, kesäkuun 6 p. — Tuesäay, June 6 * Sivu 3
Kyspiybi]!
Kysymys: Ovatko Ontarion metsä­miehet
työttömyysvakuutukseen näh­den
samojen asetuä>ten alaiset kuin
esimerkilcsi tehdas- Ja rakennustyö­läiset?
Jos metsätyölälhen on ollut
kahden \-uoden aikana 180 pälyää
työssä ja joutuu sen jälkeen työttö­mäksi,
onko hän oikeutettu saamaan
työttömyysvakuutusapuo. J o u t u Ipa
hän sitten työttömäksi mihin vuo­denaikaan
tahansa? ~ J- J.:
Vastaus: Viime huhUk. 1 päivästä
lähtien ovot Ontarion' metsätyölälsel
olleet työttömyysvakuutukseen näh­den
somassa asemassa kuin muiden­kin
alojen työläiset. Olkcuj» työttö-myysvokuutusavun
saahttih pieruatuii
^niihin moksulhln. joista on kiinnitet­ty
merkit yakuutuskhrjoonne. Jos
kirjossanne on kahden vuoden ajal­ta
ainakin 180 päivän meridt, olette
oikeutettu saamaan työttömyysapua
elleivät vakuutusviranomoiset kykene
antamaan teille sellaista työtä, jon­ka
voitte hyväksyä. Te saatte .työt­tömyysapua
edelläolevln varauksin,
Jouduittepa työttömiksi mihin aikaan
vuodesta tahansa. /
Ennen huhtik. 1 paiyäll olivat oi-noastaon
B, C:n metsätyöläiset työt-tönnyysyakuutuksen
oloiset Jnutto sen
Jälkeen ovat kalkki Canadan metsä-työläiset
Joutuneet myöskin valnnt»'""'
tuksen alaisiksi.
tCalkklen meteätyöläisten on tiUS
syystä pldettävft työtUtanjrysvakuu^*
kirja aina mukanaan kun menev^t^
metsätöihin s iM kaikki oikeuiletr.p^/>;
rustuvat kirjaan kUnnltettylhtn" Vd^^^ ;
kuutusmerkkelhin, Josta syystä sUtft
on huolehdittava' ikäänkuin se ql)i^r' l
pankkikirja. > n
Kun Joudutte tyfittöinäksi mehkääT! >
heti rekisteröhnttän itsenne työttä- '
maksi slUä teille «i anneta työttö- ^*
myysopua,ennenkuin O odotuspäHrän
jälkeen. ' Vasta sen' jälkeen voitte
.tehdä vaatimuksen avun saatmlsta.
Metsätyöläiset ovai tulevana talvena
(tammlk. 1 päivästä maalisk. 31 päl-' '
vään saakka) annettavaan hätätibi-
(ipuun nähden vielä siinä poikkeusoise- '
massa, että he voivat saada tyfittö- .
myysapua vaikka he eivät voi täyte­kään
kalkkia normaalista edellytyk­siä
sitä varten. Niinpä he voivat saa- '
da työttömyysapua jos he voivat' to- '
dlstaa olleensa puutavorateoUlsuudeit.,
palveluksessa vähintään 00 päivää 12
peräkkäisen kuukauden aikana 18'
kuukauden kuluessa ennen helmit-kuun
28 päivää 1950. Tlitä
hätätila-apua maksetaan heille'
vaikka heillä ei olisi vielä yhtMn.^ .
merkkiä vakuutuskirjassaan. Jo^ ho
voivat todistaa olleensa työssä vähin­tään
edellämainitun ajan. HätätiQi'-' '
apua maksetaan luonnollbestlklh
myöskin niille. Jotka ovat saaneet kol^-r
ken heille normoallsesU kuuluvon •
työltömyysavun.
CSJ:I
CBJ:n Wanopin oaaäton kuukau- C8J:n Sudbaryn otaatoo kokoukfic;;!
Bikokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haallHa.
Sihteerin osoite: Voitto Lehu;
Wanup, Ont. ^
CSJ:o liearatin oluuton kuukauBt-kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
•-•a-ip.',
CSJ:n Sprucedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo-koisen
kuukauden enBimmälsenä
sunnuntaina kello 2 lp. Johto­kunta
kokoontuu tuntia olkai-
. semmln..'.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-pidetään
Jokoisen kuukauden en*
almmäisenä sunnuntaina. , Pui>' ^
hcenjohtaja Oscar Männistö, sih­teeri
Hilma Mäki. osoite Bos S H "
Sudbury. Ontario. .><
CSJrn Vancouverin osaston kuu,- ^
kauBlkokoukset pidetään Olin-.
ton hoallsisa, joko kuukauden toi-r
senn torstaina, alkaen kello 7JO
Illalla. Johtokunta kokoontuu
Joka kuukauden ensimmäisenä;
perjantaina kello 7.30 IlloIIa. Klr,-
Jecnvaihto sihteerille: Hilda
Saari, 1708 E. Pender St. Van-'
eouvcr, B. C,
CSJ:n Kaposfaaslnffin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo a l.p.
kauslkokoukset pidetään Jokaisen CBI:n SauH 8te. Marien ooasto
kuukauden ensimmäisenä keski-,
viikkona klo 7 Illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pUletään
Jokaisen kuukauden vi^elsenä
keskiviikkona klo 7 Ulalla somas­sa
polkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Siilmun, 310 Bay 8t„
Port Arthur/Ont.
CSJ:n Toronton osaston varstnai-ncn
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalilla.
CBJ:n Timmlnsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisena sun­nuntaina
kello 7 Ulalla.
No. S työkokoukset pidetään Joka ^
kuukauden ensimmäinen Ja kol­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John 8t.. alkaen klo <
8 ttiallB.
CBJ:n Vai d'Orio osaston kuu-'
kauslkokoukset pidetään Jokaism <
kuukauden ensImmlUsentl sun­nuntaina
klo 2 l.p. Sthteerin
osoite: Lempi Ojanen. Box 858,
Vai d'Or, Que.
CSJ:n Beaver lAken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu-r
kauden t o i s e n a sunnuntaina,
klo 1 päivällä osaston hoaliUa.
KIrJeenvalhtaJon osoite: A. Rei­nikainen.
R, U . 1, Virorthlngton,.
Ont.
Me allamainUut kutsuvieraat lausumme
TOVERllUSET ONNITTELUMME
St. Laurent vierailee
Yhdy s valioissa
Ottava. — PääminiiiterI St. Laurmt
lähti ftunnuntal-lJtana St. LculÄlin.
Missouriin, presidentti Trumanln ko­tivaltioon.
Hän puhuu St. Loul«in
yliopistoja pääxstöluokllle tiistaina ja
saa samalla kertaa lakitieteen kunnia-tohtorin
arvonimen,; Pääministeri pa­laa
Ottawaan tCTstaina,
Bevinissä suoritettu
pieni leikkaus
Lontoo. — Ulkoministeriö Ilmoitti
lauahtaina, että ulkoministeri Bevl-nlsEä
on suoritettu uasj pltnl Idkkaus,
ja hänen tilama on tyydyttävä. Be-vlnln
uskotaan kuitenkin viipyvän tai-raalaisa
iu«Ita viikkoja.
Einari Hänniselle
hänen syntymäpäivänsä johdosta sekä kiitämme '.
herkullisesta tarjoilusta ja hupaisesta illasta
Fanny ja Perdy
Mr. ja mrs. Mikko Palomäki Ja
Kalle
Jorma Palomäki
Hilja, Lily Ja Sam Hietikko
Linda, Viesti jä Fred Le<^;nard
Vieno Tuomi
Viljo Hietikko
Alex Haanpää
Hilma ja Toivo Ranta Ja perhe
Hilja ja Hanlel Kalenlus
Esa Peltoniemi
Kalle Kuukkanen
Kauno Hietikko
EnÄlo Niemi
Väinö Kilpinen , ,
OJga Manninen, ' i
Tyko Mäenpää
Thelma, Lily ja Elleri Mäki
Allan Ja Riku Walli
Emmi Ja Erkki Penttinen
Helien ja Eino Tikkanen
Laila ja Onni Rintamäki
Piispa.%'t
Sanni Ja Jack Mäki
Aune Hautamäki
Ludvlk Laitila
Pauline, Saima Ja Arvo
Tuuri, soittaja
Maiju ja Evert Mäenpää
Pyydän lausua kiitokseni teille, kun saavuitte viettä­mään
kanssani syntymäpäivääni. Kiitos lahjoista Ja raha­lasta,
jotka säilytän arvokkaina muistossani.,
WMlhiiicton. Ontario, toukokuun 27 p. 1050
EINABI HANNINEN
' 4
l t
VJ
•h *