1950-10-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' 1)jyt jälleeh on Suomen kaupallisia P^pSis^J^^^l^lvi;' v?;;.vpt;.:;Ä•:;"^5•'«ödiböiaj^•Moskovassa' neuvottcleraas-nien kansa «Jää jälleen odotuksen a i kaa tämän kauppasopimuksen t ä y - tähtööhpahÖn kohdalta. K i i n ker- -aslat ovat näin, timtuu suoras-edesvastuUttbmalta, e t t ä Suo^ »n c i ^ s t ä x>saa muica.; edustavali 'hfenkilöt ovat iiyhtyneet avoimeen ' h j ^ k k ä i l j ^ n t ä t ä kauppavaihtoa väs- ^taari.; j N l m e U i ^ ^ tämä «lyökkäys- . kampanja on verhottu e r ä ä n suoma-ia1s-^ euvostöliiix7lli8en suu^^ jtlariitecfcn, vaikka sen avulla yrlte-itee asiassa tehdä sUcranaisia: 'jiisröiiMyksiä (^^ koko ••kajippaa vastaan. ,^f ~ P^Jiimptoa osapuolisina Ja -vc^lheel-. -UfitMi tietojen levittäjinä ovat esiin-sosialldenibkraatlt; Syyn ymmärtänee ainakin s i k ä l i / e t t ä --> Iku-c:. jteh-muistetaan r^söslalidemo ricn hallitus el saahut aikaan m l n - m fcäätdaist^ katipjKiso^Imusta c a a i n i r t i ^ Kolmin liaiutiöKeD Äii^^^ mlnlst«ri isama mies. Joka dsalltetui iuime^ttuuh iini^ IKiaä — sai tT^^ kovasta Ja luovuttaa paikkansa t o l - siUe; Täinä: ItKnmollisesU kirvelee sosialldenioaEräattisen oikeiston mieliä j a s i i t ä syystä olisi heidän n ä h t ä västi yritettävä kaikkensa pärjätäkseen s i t ä kauprpaa. Jonka uusittu valtuuskunta sai aikaan. ' Paris. — Maailman rauhanliikkeen Toiseen Kongressiin, Joka pidetään Sbeffieldlssa, Englannissa, marras-fcinm 13-19 pnä, uskotaan saapuvan Joka puolelta maailmaa noin 3.000 miestä ja naista, Jotka kaikki haluavat rauhaa huolimatta yksimieHsyy-dcstään tai erimielisyydestään muissa t^symyfcsissä. Maailman Rauhankomitean, ulosan-tamassa alustuskirjäsessa tehdään selväksi, että Sheffieldin kongressi tulee olemaan laajin rauhankokous maailman historiassa. Siinä annetaan vastaus neljään tärkeään kysymykseen: 1. Kenelle Toisen Kongressin kutsu on osoitettu? "Niiden miljoonien nimessä. Jotka ovat allekirjoittaneet maailman rau-hanvetoomUksen, on kutsu osoitettu kaikille niille, jotka — vaikka eivät vielä olisikaan allekirjoittaneet yetoo-musta — vaativat atomiaseen kieltämistä Ja aseistuksen vähentämistä niille Jotka vastustavat hyökkäystä; niille jotka tahtovat pysähdyttää ja Jbs äfilä oMMKvaln lopettaa nykyisen taistelun, sekä ai-- täinen, -olisi, näille frfkktt huitaisuille j kaahsaattaa todellisen rauhan j a yh-valnkolmfccttava olkapäitä, sillä yk-1 teisyrnmärryksen k a n s a in .välisten Bihfctttälsutidessaari^ s&telväi MäeUAmmtääm^ ta näldettligrökkäysten takana piilee paljon enemmän. A Aikoinaan hallitusta perustettaessa salvat sosialidemokraatit toimlhtsiohJeensa suoraan meren t i k a ä jiiibi^ naaastä, Jossa mm. puolu-i een pääsihteeri lieskisen nhn usein M y h j t hieuvbtteluj l^rnä a-mecikkalanen' suuhtaiij paköitti silloisen ballitus avbimi^cn neulanpis-topolltUUcaäh Neuvostoliittoa kohtaan Ja isiltä sjfystä Neuvostoliitto ei s v l i h ^ ä n tellnyi^ x^^ hallituiksen tähänkin sitä pyrit^Uikini K u n kuitenkin sbplrtxisioimii^^^ uusitun v a i - tiii^kuhnan alieklrjbittamaita saatiin syntymään, oli se raskas Isku tälle amerlkkaiaiselle suuntaukselle. EHTOS » W0 Lausun vilpittömän kiitoksen kaikUle hiille. Jotka niih suurilukuisena joukkona aivan arvaaimattä saapuivat kotiini Jä yllättivät •'minut täyttäessäni 60 vuotta.. ' Kiitos yllätyksen järjestäjille Ja i l l a n ciijäi^ime. .Samoin lau- -lusta j a foltosta. .Kiitos arvokkaasta lahjasta. Ja lahjan humorlstl-suudesta sekä lahjapuheesta. " - , * liöltoitte I l l an rattoisaksi j a seurustelun kodikkaaksi. Vielä kerran kiitos kalkille, Jotka tavalla t ä t t o l s e U ä ottivat osää t ä h ä n iltaan. Kiitos niillekin. Jotka eivät voineet saapua, v ^ Teitä aina muistaen: '"**"^'' - < J • Ontario neuvottelujen avulla." ^ 2. Ketkä tulevat osallistumaan?' " K a i k k i miehet j a naiset Jotka haluavat rauhaa, huolimatta yksimieli-syydestääii tai erimielisyydestään muissa kysymyksissä. Kunkin maan edustajisto tulee muodostamaan k a i - fcehlaisten^yyhmieii ja järjestöjen va- Htsemlsta henkilöistä. Osallistujia ei vaadita hyväksymään m i t ä ä n määrättyä ohjelmaa rauhan saavuttamiseksi eikä heidän tarvitse olla sidottuja päätöksiin mitä kongressissa tullaan tekemään . . ." 3. Kuinka monta henkilöä. tulee osallistumaan? "Noin 3.000 miestä ja naista eri puolilta maailmaa. (Ensimmäiseen rauhanlilkkceiT kongressiin huhtik. 1949, osallistui 2,000 edustajaa "ja v:e-rasta 70 maasta. "He puhuivat yli 600 • milj. ihmisen nimissä.) 4. Voidaanko kutsusöa mäihittujcn kysymysten lisäkäi liittää ohjelmaan muita kysymyksiä? "Kaikki rauhan asiaa edistävät l i säykset hyväksytään, mikäli ne eivät ole . ristiriidassa ohjelmajulistuksen kohtien kanssa." Perustaen kutsun esitykseen julistaa laittomaksi atomiaseet j a vähent ä ä asei^usta. vastustaa hyökkäystä kaikkialla jä tdkopuolisra sekaantumista toisten kansojen asioihin, «raatia lopettainaan sotapropaganda kaikissa muodoissa. Rauhankomitean presidentti Prederic Joliot-Gurie sanoo lisäksi siinä: "Maailman ihmiset ymfnärtävät, e t t ä tie rauhaan käy kansainvälisten Loppuryntäys " ^ ^ ^ Port Arthur .1 .1 -i-jt^f V > "Vielä on aikaa kerätä tuhansia litmiä raoban asiakirjaan","'huomauttaa Canadan Ranhänkongres-sin- sihteeri Miss Jennison, kehpit-taessaan nimien kerääjiä kiihdyttämään keräystä aina marraskaan 11 päivään asti.. Hän e s i t t ä ä saan-nitelman, jota h ä n kutsuu neljän kohdan oHJelmaksi "lopparyntäys. fä'' \-arten nimien k e r ä y k s e s ^ atomipommin laittomaksi jalistami-scksi. ; : . 1. J ä & a k a a nikttiett keräy^t^ v i i meiseen päivään asti. Z. E i öle liian myöhäistä anfaai listoja ausilTe kerääjlile. '3. Tarkistakaa —' bliaksennc varmoja, e t t ä jokainen myötämie-lisiistä järjestöistä on aliekirjbit-tanut. • 4. Lähettäkää ' viivytteleiiiättä täydet listat laskettaviksi, ' "Olkaa varinöjä, e t t ä k a l k k i , v i i meiset listat saapuvat konttbriim-me 49 Walker Ave., Toronto, mar- ,raskaan 'lO pnä viimeistä nimien laskemista varten. Yöllk marraskaan 11 p n ä tiedoitetaäh kää^eli-sancmana Icpputnlos' maailman ranhanllikkeen Toisen Itongressin edustajille Sheffieldiin, fingland", h ä n ^ h c o . . . ' ; „.^';,.;i •,, . "Olkaa hyvät j a huolehtikaa', s i i tä, että myöskin kalkkien järjestöjen jä kokouksien vahvistamat erikolsUstat tulevat varmasti lähetetyiksi." rauhanomaisten neuvottelujen kautta' perustuen erilaisten elämäntapojen, uskontojen Ja ajatuskantojen rinnäk-' kaiseen menestymiseen. He myöskit^ käsittävät, e t t ä ensimmäinen askel t ä h ä n suuntaan on julistaa- laittomaksi atcmiaseet, joilla voidaan suo-; rittaa melkeinpä koko maaUman i h misten joukkotuhoaminen. "Menneisyys on osoittanut, e t t ä - a i na Ja kierfämattomästi on joldenkhi välineiden kasaantiuninen johtanut niiden käyttämiseen. Aseistautumis-' kUpailu el ole koskaan päättsrnjrt muiihuh kuiri yhteentörmäykseen: Ne hallitukset Jotka ovat suoraan hylänneet tai suhtautuneet välinpltSttiät-: tötnästi kansan yleiseen mielipiteeseen j a ovat valmistautuneet hyväk-symääri kaikkein sotaistmpien aines-' ten vaatimukset j a jotka Jo nyt n ä y t tävät ryhtyneeri luoiiiaari varastoja rii.'nsanottua puolustusta varten, ovat! lähteneet sodan tielle. Tämän johtopäätöksen oikeudeiMn^kälsuus ori • saanut .vahyistukiseri löuutäriueri viiirie .kuukausien tapahtumista. "Mutta: sota ja,,;vataiistautUniirien" sotaan voi menestyä j a kukoistaa vain' siksi, e t t ä yleinen mielipide on kön-- trolloitU piropagarröäUa' j t ä ä j a r ö h i a i s c e uä^öia: V a) että sota on kiertämätön b) e t t ä ihheiset hjyöKkäävät toimenpiteet ovat ainoastaan puolustusme-netelmiä, c) että erilaisten elämäntapojen rinnakkaisen meriestymisen toivcnni-neri j ä ajatteleminen on mahdotonta, ; d) että rauhan puolustajat, jotka jokaisessa maassa ovat tehneet parhaansa estääkseen sodan puhkeamisen, ovat kansallisen puolustuksen saboteeraajia, e) e t t ä puute, joica on aseistautumisen kiertämätön tulos, on tarpeellineri kärsiä rauhan puolustamiseksi. "Se tapahtuu tältä pohjalta kuri sotapropagandassa on rj^hdytt^^ käyttämään nimitystä' "ehkäisevä" atomisota. Tämä uusi menetelmä, joka viime kuukausien aikaria on käytän-töönotettu, vaatii kaikkia hyvää tarkoittavia ihmisiä kaikialla maailmassa .tehostamaan toimintaansa rauhan f säilyttämiseksi." Työmies-Eteenpiin lehdeä folnittaja HeMin^n pidäteiEty Työniiea^JSS^Päin kertoo tk. 24 p n ä : Pian sen jälkeen kun WashingtonIs-t a ilmoitettiin: maanantaina; e t t ä o i - keusviraston taholta on ryhdytty p i d ä t t ä m ä ä n ulkomaalaisia. Joita vastassa « v a t o l i e e t vu-elllä karkcitus-jutut, saapuivat Duluthln silrtxrfais-v i r a n o m a i S e t \ ^ ; : p i d ä t t l v ä t lehtemme toimittajana työskennelleen Knut E . Heikkisen. , K u t e n tiedetään, kaarkoi-; tUsjiittu H'eiikikstä vastaan aloUettlin öikeusvira^dh'tMmesta viime, kesänä. Washirigtoriin'tiedon mukaan e l len pidätettiin 20 n i i s t ä 86 henkilöstä; jotka on nierkitty pidätettöväksl kar-koitusta varten.; pidätettyjen Joukossa o n mm. V i n cent Andrulis, llettuankiells*n sano-irialehden Viluisin toimittaja, Alex-dCT Bittehnan New Yorkista j a Peter J ö h n Warhol St^ Paulista. Pidätyksiä ilmoitetaan: tehdyn Oaklandissa. San Francisconsa. New Yorkissa, Phir lädelphiassa, Chicagossa, Seattlessa j a LoB Angelesissa;' Oikeusvirastön tiedon mukaan eri' toupungeisra,'^'pidätetyt uBmmaalal-set lähetetääÄ Ellls-saOTelle, kuuden^ kuulcaUderi ajdksi ellei terftä •voida- ^ t ä enain kätiioittaa tai eivät lähde maasta vai»ääehtois£stL^^^^ ^v - J BFitaniii^sa British A.meri(^n Journal tiedolt-t l liontoÖ6Sä;i"6ttä Britanniassa on syntynyt hännällinen lapsi, joka voi heiluttaa häntäänsä kuiri vlhateen k i s s a ; : -^...r^vs^l- , HuoIestunUt^'äiti vei lapsen sairaalaan 11 kuukauden vanhan». Häntä oli silloinen täyteen pituuteensa vedettynä vain 3'tuuman mittainen. Great ormond kadun lastensairaa-' lan leikkausraiisteeraja P. J . Blax-latid' k i r j o i t t i !' "Vapaaksi päästettyä se (häntä) lyheni j a Veli"'itsensä kippuraan k u ten sian häntä'. Sitten loppui Jännitys j ä se heUiii puolelta toiselle." liääkäfi leiickasl hätulätt pois ja läpsi on nyt' täysin normaalinen. — Yhdysvalloissa «oi vain jfesl hammaslääkäri Jokaista 1,900 henkilöä kohti. ai ii- M 4 SYDÄMELLINEN KIITOS Eoolalsille ystäville, kun saavuitte Steelton-haalllle hyvästi Jättämään. Kiitokset niistä arvokkaista j a miellyttävistä lahjoista, rahalahjasta Ja kahvitarjoilusta. ' KiHcs Hilmalle, Annilter ja SllriUe. kun kaiken tämän järjestitte. ^ Myös kiitos miehille, kun ottivat osaa Showeriin. Teitä kalkkia ystävällisesti muistaen. SIGRID JA JACK SAVOLAINEN •Pickcring Ontari» tm r s J KIITOS SydämelliEet kiitoksemme ystävillemme, jotka niin monilukuisena tulitte irioitä yllättämään omaan kotiimme muuttamisen johdosta. Kiitos arvokkaista lahjoista, kukista j a herkullisen kahvipöydän antimista. Parhain Iciitcs yllätyksen alkuimpanijoillo Ja 1 1 ^ emännille. Kiitos myös laeille jotka ottivat osaa, mutta eivät voineet f aapua tilaisuuteen. Tämä hetki j ä i pysyväiseksi j a kauniiksi.muistoksi meille. TEKLA JA HEIKKI KAUPPINEN 1280 VAUQUETTE AVE. VERDUN, MONTREAL 13. QUE. Allamainitut sukulaiset ja ystävät lausuvat tervetulleeksi kotiin Suomiinatkaltaan. > 1 5- 1 4i "h Vilho Roininen A i l i Ja John Roininen j a pojat Amalia j a Aai^ro Pärssinen Elma j a Topi Tuominen Sisko ja Tuomas Pennanen' Anni j a Antti Hovi Edla Juuti Paavo Seppänen Inganits ja Olga Elsa' Ja Uuno Sutinen Selma Paananen Justiina ja Arvltt Suoma Ja. Kassu Luoma Anni J a iSikko T i i ra Lyyli j a Yrjö Mäki Marjbrie ja Toivo KICTOS Kauniit kiitokset suuresta yllätyksestä, jonka j ä r j e s t i t t e minulle kotiin palattuani. Torontossa lokakuun 21 p. 1950. MRS. ALI ROININEN POLYTEKNIKKOJEN KUORO SAI YLISTÄVÄN ARVOSTELUN : . Montreal. — K u n Polyteknikkojen kuoro esiintyi ensimmäisen kerran Canadassa sai se varsin ylistävän lau-stumcai esitystensä joiidosta. Kuoro lauloi täällä McGiUln yliopistolla- keskiviikkona tk. 25 p n ä j a Montreal Starin musiikkiarvostelija Eriv M c - Leain kirjoitti sen johdosta seuraavaan tapaan: "Sitä vähäistä tilaa minkä (käytämme suomalaisen kuoren McGillin GymnasiumiSEa: esilntymiEen jbhdcsta: ci pidä käsittää miksikään merkiksi kuoron suhteellisesta arvosta. "Tuskin mitään jää sariottä-vaksi. Tämä 62 m i e s ä ä n t ä käsittävä kiicro oli yhtä lähellä täydellisyyttä kuin mikään niistä, joita olen kuullut. K u ri, äänten laatu, erlkoisestlkln barl-toonlt j » bassot, ja tasasuhteisuus — ioaikki ne olivat niin kiistämättömän oikeat, i t t ä niiden yhteistul(» oli henkeä salpaava. / / " S i n i f i n csa sävellyksistä pii tuntemattomia, mutta ainakin kaksi ohjel-masea huomatta;v;3lIa ta-valla edustetuista säveltäjistä ovat hyvin tunnettuja tällä mantereella —Palmgren j a Sibelius. " "Päätellen - siitä koritrollista, jonka h ä n omasi kuoroon nähden, oh een johtaja Ossi Elobäs öilltel ykslnomaian vastuussa, sen kehitlg^misestä. Se oli miltei liikkeetöntä rtlutta paljcri puhuvaa johtamista. "Kuulemistani ohjelman ensimmäi-seri osan lauluista nautin eniten e r ä ä s tä mr. Blokkaan omaista sävellyksestä (Kuutamolla) j a Kutilan sävelly&seftä "HUllun häät.'' Mitkään sävellykset eivät uloitu harmoniaain n ä h d e n kaU-aksikäan taakrepäin 3ES vuosisadan vaThaisvuosistd; mutta kaikki olivat taidokkaita j a todella musikaalisia. "On Tralitettavaa, että tämä kuoro el voi tciEtaa esUntymistään MÖrit-- realissa.: Vaikka ikonsertti oli aJvoin' suurelle ylersölle, näytti kuulijakunta niuodcrstuneen etupäässä McGilllh o-piskelijöista. Suuremman ylelEöjbu-kon olisi pitärtyt hankkia itselleen tilaisuuden kUullä nllri loistavaa laulua. Tämä: c n senla^atulrien kuoro, joka saattaa meidäri uskomaan, ^©ttä lhmu=ääni on kaunein ja moriipuöli-sin kaikista. (musllklnV keinoista." Karjil»^-saoinalain6A m^^a on disfynyt eiititt kaiMHa aloitta Monissa sodan aikana miehitetyissä piireissä ^ on saatu jo yhtä suud sato kuin ennen sotaa CSJm Toronioa osaston näyiielijät esittävät (3 näytöstä, 4 kuvaelmaa) Donrhaalilla, Torontossa SUNNUNTAINA, MARRASKUUN 5 P:NÄ KLO 4 LP. JO K i r j . AäoU Paul — Suomentänut^Aame-Otuatsalo Y L E I S O B J A U S : Lennart U j o i th HENKILÖT: , •Asmus Ane; h ä n e n vaimonsa Risto Jaakko ESITTÄJXiit; Ä. Hiäi e. i . . . H e l m i Tervola - . • . . . . . . . . . . . , . . V."Jarvis' . . . . : . , . . .y A . Nummi . . . . . , / K . Kujanpää Pastori ....^E. Tarvainen P i r u ............... .X. . L. Hjorth Lavastus: W. K ä h ä r ä j a K . Kujanpää Toronton os. näyttämökomitea. Natsejp ei pidä fmi^ Canadaan M o n t r ^ — "Natsien maahaa p ä ä s täminen niiden saksalaisten, siirto-lalsteri Joukossa, Joideri sallitaan saa-; pua t ä i i ä n maahan vaarantaa cana-t ^ ^ i s e n . elämän sopusoinnun Ja vaikeuttaa i n ä a n turvallisuuden yalvomls ta", sanotaan sUnä Canadian Jewlsh Öongressliä kirjeessä, joka on l ä h e t e t ty asian Johdosta pääministeri St. LaUi«iitlile Ottäwai^^ > k i r j e e s s ä sanehan, e t t ä rie canada-lälset; jotka oVat aritärieet raskaita uhreja taistelussa natsien aatteita vastaan, eivät ole vielä unhoittaneet niiden yU kahdeksan miljoonan kristityn slvUlI-ihmisenJä kuudön miljoonan juutalaisen siviUi-Ihmsen mur-haa; mista Jotka suorltettito silloin kun ^ u r i n osa Eurooppaa oli natsien miehittämä. Edelleen viitataan kirjeessä Saksassa suoritettuun natsien "puh-yflstustyöhön" j a sanotaan sen olleen kaikkea muuta kuin onnistune "Natsismi myrkyttää vielä monit saksalaisten mielet . . . eikä ole tj häisiäkään takeita siitä, etteikö näi j?ahuuden voimat ole valmiit tilaisu' den tullen jatkamaan tuhoaan." Canadan juutalaisten kongres ' / k e h o l t t a a s e n t ä h d e n hallitusta käji t ä m ä ä n valtaansa viivyttääkseen Salj san ottamista mukaan kansojen pc heeseenvsiihen saakka kunnes on sfi vää, että sellainen teko ei meriiti natsien julman Historian tahallis unohtamista. Kirjeessä esitetään ajatus siltä, t> t ä saksalaisia siirtolaisia ei pitäi p ä ä s t ä ä Canadaan, kaikkein vähes märi entisiä natseja. SähkÖtyöIäiset saivat palkankorotuksen Montreal. — Philllpä Electrical yi tiön työläiset Montrealissa ja Brod. villessa saivat 8 prosentin palkanio rotuksen, k im mainittujen paikkaljim tien sähkötyöläisten unio-osastot yhtiön edustajat allekirjoittivat sopi muksen. Sopimus o n taannehtiva elo kuun ensimmäissen päivään asti. 70 uutta yliopistoa perustettu Nyliittoon viime sodan jälkeen Moskova. — Neuvostoliiton yliopis-tomlnisteri Kaltnbv ilmoitti äskettäin eräässä täällä pidetyssä professorien j a ylioppilaiden yhteisessä kokouksessa-, e t t ä Neuvöstoliitorsa on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen perustettu kaikikaan 70 uutta yliopistoa. Samaan aikaan.on yliopistoissa opiskelevien lukumäärä lisääntj^yt 285,000 henkilöllä. Suunnitelmat edellyttävät, että seuraavien viiden "vuoden aikana tulee Neuvostoliiton maataloudellisiin oppilaitoksiin noin s a t a ' ^ ä t t a uutta opiskelijaa. Tänä vuonna on käsrtetty opiskelijain stipendeihin 1,300 miljoonaa ruplaa j a ensi vuonna on a i komus (käyttää 1,500 miljoonaa ruplaa uusien luentosalien yst ylioppilas-asuntoloiden rakentamiseen. Kiinnostavia tietoja Berliini.; — (Telepress) — Mannheimissa * Länsi-Saksassa ilmestyvä "Manriheiriier Morgenpost" on julkaissut mielenkiintoisen tilaston i s i l t ä kulttuuripanoksesta, jonka Hblly-wopdln filmit antavat saksalaisten kulttuurin uudelleen kohentamiseen. Lehden kirjeem-aihtaja oli valmistanut erään länsi-Berliinissä tohnivim elokuvateatterin ohjelmien penisteel- Yli 4 tuhatta toimia saippuaa vailkiiistettu Suomessa v. 1950 Helsinki. — Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä olivat tehtaat toimittaneet markkirioille 4.839 tonnia pesusaippuaa eli 1,207 tonnia enemmän kUin vastaavana aaangi v i i me 'Vuonna. Edellämahiitut nUmerot osoittavat, ettei saippuapula ole Joli-tUnut siitä; että' tuotarito olisi ollut riittävä. Syyt siihen ovat muualla. Liittolaisuus Neuvostoliiton kanssa Los Angeles. — Entinen YhdysVal-: tain senaattori S. M . Shortridge, h y vin tunnettu konservatiivi ori siano-nut: " . . . Vettä j ä el ole ikoskaan o l - ,lut meidän vöiollisemme, mutta se e l koskaan myöskään olisi tullut liitto-laisekBl. ellei Hitler olisi ollut voitokas. — 500 paunasta tuoreita merirapu-ja saadaan 100 paunaa lihaa; l a luettelon, mitä tässä teatterissa esitetyissä, etupäässä amerikkalaisissa f ilmeissä tapahtuu. . Vuoden aikana feuvattiin täSa y h dessä ainoassa teatterissa esitetyissä filmeissä yhteen^ 360 murhää, 84 itsemuiihaa-. 26S ^ y ^ t ö ä . 37 murtoa j a 236 avlotrlkostapaUsta. • (SIB),—: Karjalals-suomalaiseh tasavallan väestö on sodan jälkeen muiden tasavaltojen avustamana nopeasti Jälleenrakentanut kansantalouttaan j a k e h i t t ä n y t kulttuuriaan. Se on täydellisesti '• jälleenrakentanut Kontupohjan Ja Karhumäen, jotka sodassa tuhottiin melkein maan tasalle., / Selluloosa- Ja .paperiteollisuus, eräs tasavallan , tärkeimmistä teollisuusaloista, on Saatu kehittym ä ä n siinä määrin, e t t ä sen tuotanto ori y l i 2S4 pros. sodanedelliseen tuo-täritoöri yerrätturiä. Tasavaltaan on Bodan jälkeen raikcrinettU morilä teli-t ä l t ä jotka valmistavat' puutaloja turbiineja, moottoreita, kalastusaluksia; verkaa yrii.^ Myös iriaatalouden jälleenrakentaminen dn ollut mönestylcsellistä. Monissa s O d ä n a i ^ n ä m i e l i i ^ ^ t y i k s i joutuneissa piireissä, kuten eSrm.Auhuk-sen, Kitrkijoen, Aänlsenrannan ym.' piireissä ori saatu ylitä sUufi sato kilin ennen sotaa. Aunuksen piirin kolhoosi "Iskrä* on tl. 4«) ihehtaariri läBjuisilta viljelyk- Eiltään saanut t ä n ä vuonna y l i 17 sehtiheriri sadon hehtaarilta. Suuren sarvikärjan määrä,, on koliiooselssa lisääntynyt vuoden 1948 tasoon verrattuna 22.8 pros. (lehmien' 16.6 pros/, lampaiden 42.5 pros. sikojen 63.3 pros. j a siipikarjan 1,5 kertaisesti. Karjalais-suomalaisessa tasavallassa on nyt 716 koulua. Joista alkeiskouluja 509, seiisenvuotisia kotiluja •174 japppikpuluja 32. ... : Tasavallan budjettivaroista myön- ^ncttlln tänä vuonna kansarivalistus-tärkoltuicslln 118 miljoonaa ruplaa. Kirjalals-Suonialälsessa täsava sa ilinestyy 4 koko tasavaltaa käsitt ä v ä ä lehteä i& 24 pilrllehteä. Sitä paitsi jiiäaistsuan kirjallistaiteellista Julkaisua "Na rubezhe" ("Rajalla''), ja kirjailisuusjulkalsua "Junalippu". "fasavallan kustaririusliike julkaisi vuosien 1945—li949 välisenä aikana *5i8ä eri' teosta, joiden yJiteirien pai-hosniäärä' on 4,391,000 kappaletta. Suomen .kielellä on viiden viimelcsiku-liirieeri Vuoden alicariä julkaistu 203 teosta, joideri yhteiiieri p s ^ ö s o i ä ä rä ori" 828;O0C kappaletta: Veriäjäh ja suoirieri'kielettä ilriies-tyy hyvlh päljöö käiiriökirjäliisuutta^ s ^ klassillista että neuvostoliittolaista. V f e t i ä l ä i k ä ^ s s i n i s t ^ M ]^ suutta ori naiden viiden vuoden; a i kana' ilmiestyriyt 28 teosta. Joidferi yh-teliieri ]3alriäs on 437,000 kappaletäfii VeriäjSn Welel»ä ori j u l ^ i s t x i 'ittm Aleksis Kiveri "Seit^eriiän veljestä" ja Maijti Lassilan "Tulitikkuja lainaa-iriaäsa"'. . jälkeen, j a : sen, nykyiset näyttelijät .ovat lähtöisin kansan eri kerroksista. iNiinpä esim. Stalin-palkinnon äskett ä i n saahut tasavallan ansioitunut taiteilija Tpivo Lankinen on entinen rakennustyöläiiiien. Stalin-palkinnon saanut tasavallan- ansioitunut taiteil i j a Liisa Tombe^re^^ agroribmi j a Styiri-rpäiidhnöri ^ ä r i u t tasäval-läri änsi6ituiiUF'caitelijä Valter Surii: entinen opettaja. : Teatteri on viime aikoina esittänyt suurella menestyksellä eSirii; sellaisia näyteUniä k u ^ H.. Lavreneviri '^Niiden puolesta, jotka, ovat nierellä", B . R i - niäshevin "Suuri voima", K . Siriiono-vin ."ViiBrasvjEO-jQ", J . Rugpjevin "3Vla-riko^ a valiot"^; Aleksis Kiven '"Kul-lei- TO" j a E . ^Jrinhi "TuuU etfelästä*', jorika esittämj^estä suomalaiset n ä y t telijät saivat .itönä vuonna Stalin-palkintoja.^ "JjTi^avallan venäläinen draamateatteri on esittänyt mm. P Pavlekon rpms^^nin mukaan suunni-telluri n ä r t e i m ä n "Onni". A. Jacob- Ecmln " K a k d y.nj. ' Monia "arvqS^aita teoksia ovat luoneet myöis t a s a ^ l l a n säveltäjät. Suu-reri meriestyfcs^non saavuttanut esim. nuoren sä^ypltäjan Helmer Sinisalon sinfonia "Metsän jättiläiset" j a rau-tion. Pergamentin, Vislikarevin ym. musiilcki j a laulut. R r i t t ä i n suuressa suosiossa on tanss i - , soittor j a lauluyhtye "Kantele", E H t t ä i h lajajat KehltysniafadolUSuu-det ori'saatmttasafvollan teatteritaide. Tasavalta on Saanut ifttottlalaf-' sen teatterin' vasta' TaUanSumouläen ^lU^akuUimie r^ Sioiix Löokoittissa Sibux^^koucfe Ont. Ohtiariöri v l l - riiäisin kiiltainitofie riehim parhall-l a ä t f täällä. Seosäi" alkuriSa ioub p l t - käaikaineli- %(!iiiröSplfekt6ri Stewart Staimtöö' löysi: ^ t a a Neepawa Is-landissa Minnitaki-Järvellä, noin selt-semfitt riiaöHr^^täTiSyj^essä kaakkoon t ä ä l t ä . Maeähmriän kalvantomlnisteri on julistanut sen "yliseksi tärkelnunlstä kultalöydöistä moniin vuosiin. " H ä n sariol kultaa sisältävien i^^lcne^ten ibuodösturiileri bleVari noinf 40 mailin pituiset jia e t t ä hublfelliricjn proispek-töiriti vbl Johtaa triulhln kultalöytöl-hlri. Täällä olevat kaivosmiehet välttävät, stsöiliitonM löydön paljastiarieeri yhden päithairiuriista piritaihniöistä öiltä ]i6*Tb^^K|^oskäan^i^^ tairilen riiaielTMköjen aikana on t ä n - rie virrannut alituisesti prospektorel-ta; Jbtka''ovat,kirJanneet paljon valtauksia.- ValtiaukslaSiJehty kaikkialla M l n - tiltäki-JäirvQa^Tm^Cristdssä Ja Lava-' Brownbräfgi&'-^ y.m. to)^mshlpeIssa aina to-, Siv Go^e St 15 Saadaksenne tietoja, paikantilauksissa ja pakettiasiolssa kääntykää asia ' miehemme puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE 1225 Phillips Sq„ Montreal 2, Out . 470 Main Sir., Vinnnipeg, Man. Nevlurid-kafvannolle saakka, Jdka s i jaitsee noin 20 mallia itään Neepawa Islandista. > -, Sjrvästi surren j a kaivaten ilmoitamme, e t t ä rakas elämäritovcrini j a ä i t m r . ' ESTHER LEHTINEN ,, (o-s. Leppänen) nnkkoi Icnolon uneen Essex Conntjm Sanatoriumissa Windsoris53, Ontariossa, lokakann 13 p : n ä 1950. \v . Vainaja saatetfiiu v i i m e i s ^ ' l e p o o r i s ä €>reenwooain hantaus-maäiiän Sauli SCe. Matiessa, Ont, lokaknmi 18 p : n ä 1950 suuren ysIäväjoDkön saattamana. 'Vainatjä' oli' syntynyt Lavialla^ Porin B ä n i f ^ Suomessa, fcesä-bmm 30 p . 190913 o l i kuollessaan 41 v. 3 bk. Ja 13 ifc ikäinen. . • • f ä l i i n n ä j ä i v ä t mnisteläaiaan minä^ h ä n e n miehensä, poikamme Elmer, veli, E r k k i Leppänen peitieliiteen. t ä t i Ja kaksi enoa perheineen t ä ä l l ä sekä laaja tnttavapilri Sault Ste. Mariessa ja useissa On tuulet tyyntynyt ja myrskyt laannut, ja rauha iäinen saapunut. Rakkaudella muistaen: Miehesi Wllltam. Äiti vaan nukkuu syksyisen kukkakummun alla. Kiitos äiti huollostasi. Rakkaudella muistaen:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 28, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-10-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501028 |
Description
Title | 1950-10-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | ' 1)jyt jälleeh on Suomen kaupallisia P^pSis^J^^^l^lvi;' v?;;.vpt;.:;Ä•:;"^5•'«ödiböiaj^•Moskovassa' neuvottcleraas-nien kansa «Jää jälleen odotuksen a i kaa tämän kauppasopimuksen t ä y - tähtööhpahÖn kohdalta. K i i n ker- -aslat ovat näin, timtuu suoras-edesvastuUttbmalta, e t t ä Suo^ »n c i ^ s t ä x>saa muica.; edustavali 'hfenkilöt ovat iiyhtyneet avoimeen ' h j ^ k k ä i l j ^ n t ä t ä kauppavaihtoa väs- ^taari.; j N l m e U i ^ ^ tämä «lyökkäys- . kampanja on verhottu e r ä ä n suoma-ia1s-^ euvostöliiix7lli8en suu^^ jtlariitecfcn, vaikka sen avulla yrlte-itee asiassa tehdä sUcranaisia: 'jiisröiiMyksiä (^^ koko ••kajippaa vastaan. ,^f ~ P^Jiimptoa osapuolisina Ja -vc^lheel-. -UfitMi tietojen levittäjinä ovat esiin-sosialldenibkraatlt; Syyn ymmärtänee ainakin s i k ä l i / e t t ä --> Iku-c:. jteh-muistetaan r^söslalidemo ricn hallitus el saahut aikaan m l n - m fcäätdaist^ katipjKiso^Imusta c a a i n i r t i ^ Kolmin liaiutiöKeD Äii^^^ mlnlst«ri isama mies. Joka dsalltetui iuime^ttuuh iini^ IKiaä — sai tT^^ kovasta Ja luovuttaa paikkansa t o l - siUe; Täinä: ItKnmollisesU kirvelee sosialldenioaEräattisen oikeiston mieliä j a s i i t ä syystä olisi heidän n ä h t ä västi yritettävä kaikkensa pärjätäkseen s i t ä kauprpaa. Jonka uusittu valtuuskunta sai aikaan. ' Paris. — Maailman rauhanliikkeen Toiseen Kongressiin, Joka pidetään Sbeffieldlssa, Englannissa, marras-fcinm 13-19 pnä, uskotaan saapuvan Joka puolelta maailmaa noin 3.000 miestä ja naista, Jotka kaikki haluavat rauhaa huolimatta yksimieHsyy-dcstään tai erimielisyydestään muissa t^symyfcsissä. Maailman Rauhankomitean, ulosan-tamassa alustuskirjäsessa tehdään selväksi, että Sheffieldin kongressi tulee olemaan laajin rauhankokous maailman historiassa. Siinä annetaan vastaus neljään tärkeään kysymykseen: 1. Kenelle Toisen Kongressin kutsu on osoitettu? "Niiden miljoonien nimessä. Jotka ovat allekirjoittaneet maailman rau-hanvetoomUksen, on kutsu osoitettu kaikille niille, jotka — vaikka eivät vielä olisikaan allekirjoittaneet yetoo-musta — vaativat atomiaseen kieltämistä Ja aseistuksen vähentämistä niille Jotka vastustavat hyökkäystä; niille jotka tahtovat pysähdyttää ja Jbs äfilä oMMKvaln lopettaa nykyisen taistelun, sekä ai-- täinen, -olisi, näille frfkktt huitaisuille j kaahsaattaa todellisen rauhan j a yh-valnkolmfccttava olkapäitä, sillä yk-1 teisyrnmärryksen k a n s a in .välisten Bihfctttälsutidessaari^ s&telväi MäeUAmmtääm^ ta näldettligrökkäysten takana piilee paljon enemmän. A Aikoinaan hallitusta perustettaessa salvat sosialidemokraatit toimlhtsiohJeensa suoraan meren t i k a ä jiiibi^ naaastä, Jossa mm. puolu-i een pääsihteeri lieskisen nhn usein M y h j t hieuvbtteluj l^rnä a-mecikkalanen' suuhtaiij paköitti silloisen ballitus avbimi^cn neulanpis-topolltUUcaäh Neuvostoliittoa kohtaan Ja isiltä sjfystä Neuvostoliitto ei s v l i h ^ ä n tellnyi^ x^^ hallituiksen tähänkin sitä pyrit^Uikini K u n kuitenkin sbplrtxisioimii^^^ uusitun v a i - tiii^kuhnan alieklrjbittamaita saatiin syntymään, oli se raskas Isku tälle amerlkkaiaiselle suuntaukselle. EHTOS » W0 Lausun vilpittömän kiitoksen kaikUle hiille. Jotka niih suurilukuisena joukkona aivan arvaaimattä saapuivat kotiini Jä yllättivät •'minut täyttäessäni 60 vuotta.. ' Kiitos yllätyksen järjestäjille Ja i l l a n ciijäi^ime. .Samoin lau- -lusta j a foltosta. .Kiitos arvokkaasta lahjasta. Ja lahjan humorlstl-suudesta sekä lahjapuheesta. " - , * liöltoitte I l l an rattoisaksi j a seurustelun kodikkaaksi. Vielä kerran kiitos kalkille, Jotka tavalla t ä t t o l s e U ä ottivat osää t ä h ä n iltaan. Kiitos niillekin. Jotka eivät voineet saapua, v ^ Teitä aina muistaen: '"**"^'' - < J • Ontario neuvottelujen avulla." ^ 2. Ketkä tulevat osallistumaan?' " K a i k k i miehet j a naiset Jotka haluavat rauhaa, huolimatta yksimieli-syydestääii tai erimielisyydestään muissa kysymyksissä. Kunkin maan edustajisto tulee muodostamaan k a i - fcehlaisten^yyhmieii ja järjestöjen va- Htsemlsta henkilöistä. Osallistujia ei vaadita hyväksymään m i t ä ä n määrättyä ohjelmaa rauhan saavuttamiseksi eikä heidän tarvitse olla sidottuja päätöksiin mitä kongressissa tullaan tekemään . . ." 3. Kuinka monta henkilöä. tulee osallistumaan? "Noin 3.000 miestä ja naista eri puolilta maailmaa. (Ensimmäiseen rauhanlilkkceiT kongressiin huhtik. 1949, osallistui 2,000 edustajaa "ja v:e-rasta 70 maasta. "He puhuivat yli 600 • milj. ihmisen nimissä.) 4. Voidaanko kutsusöa mäihittujcn kysymysten lisäkäi liittää ohjelmaan muita kysymyksiä? "Kaikki rauhan asiaa edistävät l i säykset hyväksytään, mikäli ne eivät ole . ristiriidassa ohjelmajulistuksen kohtien kanssa." Perustaen kutsun esitykseen julistaa laittomaksi atomiaseet j a vähent ä ä asei^usta. vastustaa hyökkäystä kaikkialla jä tdkopuolisra sekaantumista toisten kansojen asioihin, «raatia lopettainaan sotapropaganda kaikissa muodoissa. Rauhankomitean presidentti Prederic Joliot-Gurie sanoo lisäksi siinä: "Maailman ihmiset ymfnärtävät, e t t ä tie rauhaan käy kansainvälisten Loppuryntäys " ^ ^ ^ Port Arthur .1 .1 -i-jt^f V > "Vielä on aikaa kerätä tuhansia litmiä raoban asiakirjaan","'huomauttaa Canadan Ranhänkongres-sin- sihteeri Miss Jennison, kehpit-taessaan nimien kerääjiä kiihdyttämään keräystä aina marraskaan 11 päivään asti.. Hän e s i t t ä ä saan-nitelman, jota h ä n kutsuu neljän kohdan oHJelmaksi "lopparyntäys. fä'' \-arten nimien k e r ä y k s e s ^ atomipommin laittomaksi jalistami-scksi. ; : . 1. J ä & a k a a nikttiett keräy^t^ v i i meiseen päivään asti. Z. E i öle liian myöhäistä anfaai listoja ausilTe kerääjlile. '3. Tarkistakaa —' bliaksennc varmoja, e t t ä jokainen myötämie-lisiistä järjestöistä on aliekirjbit-tanut. • 4. Lähettäkää ' viivytteleiiiättä täydet listat laskettaviksi, ' "Olkaa varinöjä, e t t ä k a l k k i , v i i meiset listat saapuvat konttbriim-me 49 Walker Ave., Toronto, mar- ,raskaan 'lO pnä viimeistä nimien laskemista varten. Yöllk marraskaan 11 p n ä tiedoitetaäh kää^eli-sancmana Icpputnlos' maailman ranhanllikkeen Toisen Itongressin edustajille Sheffieldiin, fingland", h ä n ^ h c o . . . ' ; „.^';,.;i •,, . "Olkaa hyvät j a huolehtikaa', s i i tä, että myöskin kalkkien järjestöjen jä kokouksien vahvistamat erikolsUstat tulevat varmasti lähetetyiksi." rauhanomaisten neuvottelujen kautta' perustuen erilaisten elämäntapojen, uskontojen Ja ajatuskantojen rinnäk-' kaiseen menestymiseen. He myöskit^ käsittävät, e t t ä ensimmäinen askel t ä h ä n suuntaan on julistaa- laittomaksi atcmiaseet, joilla voidaan suo-; rittaa melkeinpä koko maaUman i h misten joukkotuhoaminen. "Menneisyys on osoittanut, e t t ä - a i na Ja kierfämattomästi on joldenkhi välineiden kasaantiuninen johtanut niiden käyttämiseen. Aseistautumis-' kUpailu el ole koskaan päättsrnjrt muiihuh kuiri yhteentörmäykseen: Ne hallitukset Jotka ovat suoraan hylänneet tai suhtautuneet välinpltSttiät-: tötnästi kansan yleiseen mielipiteeseen j a ovat valmistautuneet hyväk-symääri kaikkein sotaistmpien aines-' ten vaatimukset j a jotka Jo nyt n ä y t tävät ryhtyneeri luoiiiaari varastoja rii.'nsanottua puolustusta varten, ovat! lähteneet sodan tielle. Tämän johtopäätöksen oikeudeiMn^kälsuus ori • saanut .vahyistukiseri löuutäriueri viiirie .kuukausien tapahtumista. "Mutta: sota ja,,;vataiistautUniirien" sotaan voi menestyä j a kukoistaa vain' siksi, e t t ä yleinen mielipide on kön-- trolloitU piropagarröäUa' j t ä ä j a r ö h i a i s c e uä^öia: V a) että sota on kiertämätön b) e t t ä ihheiset hjyöKkäävät toimenpiteet ovat ainoastaan puolustusme-netelmiä, c) että erilaisten elämäntapojen rinnakkaisen meriestymisen toivcnni-neri j ä ajatteleminen on mahdotonta, ; d) että rauhan puolustajat, jotka jokaisessa maassa ovat tehneet parhaansa estääkseen sodan puhkeamisen, ovat kansallisen puolustuksen saboteeraajia, e) e t t ä puute, joica on aseistautumisen kiertämätön tulos, on tarpeellineri kärsiä rauhan puolustamiseksi. "Se tapahtuu tältä pohjalta kuri sotapropagandassa on rj^hdytt^^ käyttämään nimitystä' "ehkäisevä" atomisota. Tämä uusi menetelmä, joka viime kuukausien aikaria on käytän-töönotettu, vaatii kaikkia hyvää tarkoittavia ihmisiä kaikialla maailmassa .tehostamaan toimintaansa rauhan f säilyttämiseksi." Työmies-Eteenpiin lehdeä folnittaja HeMin^n pidäteiEty Työniiea^JSS^Päin kertoo tk. 24 p n ä : Pian sen jälkeen kun WashingtonIs-t a ilmoitettiin: maanantaina; e t t ä o i - keusviraston taholta on ryhdytty p i d ä t t ä m ä ä n ulkomaalaisia. Joita vastassa « v a t o l i e e t vu-elllä karkcitus-jutut, saapuivat Duluthln silrtxrfais-v i r a n o m a i S e t \ ^ ; : p i d ä t t l v ä t lehtemme toimittajana työskennelleen Knut E . Heikkisen. , K u t e n tiedetään, kaarkoi-; tUsjiittu H'eiikikstä vastaan aloUettlin öikeusvira^dh'tMmesta viime, kesänä. Washirigtoriin'tiedon mukaan e l len pidätettiin 20 n i i s t ä 86 henkilöstä; jotka on nierkitty pidätettöväksl kar-koitusta varten.; pidätettyjen Joukossa o n mm. V i n cent Andrulis, llettuankiells*n sano-irialehden Viluisin toimittaja, Alex-dCT Bittehnan New Yorkista j a Peter J ö h n Warhol St^ Paulista. Pidätyksiä ilmoitetaan: tehdyn Oaklandissa. San Francisconsa. New Yorkissa, Phir lädelphiassa, Chicagossa, Seattlessa j a LoB Angelesissa;' Oikeusvirastön tiedon mukaan eri' toupungeisra,'^'pidätetyt uBmmaalal-set lähetetääÄ Ellls-saOTelle, kuuden^ kuulcaUderi ajdksi ellei terftä •voida- ^ t ä enain kätiioittaa tai eivät lähde maasta vai»ääehtois£stL^^^^ ^v - J BFitaniii^sa British A.meri(^n Journal tiedolt-t l liontoÖ6Sä;i"6ttä Britanniassa on syntynyt hännällinen lapsi, joka voi heiluttaa häntäänsä kuiri vlhateen k i s s a ; : -^...r^vs^l- , HuoIestunUt^'äiti vei lapsen sairaalaan 11 kuukauden vanhan». Häntä oli silloinen täyteen pituuteensa vedettynä vain 3'tuuman mittainen. Great ormond kadun lastensairaa-' lan leikkausraiisteeraja P. J . Blax-latid' k i r j o i t t i !' "Vapaaksi päästettyä se (häntä) lyheni j a Veli"'itsensä kippuraan k u ten sian häntä'. Sitten loppui Jännitys j ä se heUiii puolelta toiselle." liääkäfi leiickasl hätulätt pois ja läpsi on nyt' täysin normaalinen. — Yhdysvalloissa «oi vain jfesl hammaslääkäri Jokaista 1,900 henkilöä kohti. ai ii- M 4 SYDÄMELLINEN KIITOS Eoolalsille ystäville, kun saavuitte Steelton-haalllle hyvästi Jättämään. Kiitokset niistä arvokkaista j a miellyttävistä lahjoista, rahalahjasta Ja kahvitarjoilusta. ' KiHcs Hilmalle, Annilter ja SllriUe. kun kaiken tämän järjestitte. ^ Myös kiitos miehille, kun ottivat osaa Showeriin. Teitä kalkkia ystävällisesti muistaen. SIGRID JA JACK SAVOLAINEN •Pickcring Ontari» tm r s J KIITOS SydämelliEet kiitoksemme ystävillemme, jotka niin monilukuisena tulitte irioitä yllättämään omaan kotiimme muuttamisen johdosta. Kiitos arvokkaista lahjoista, kukista j a herkullisen kahvipöydän antimista. Parhain Iciitcs yllätyksen alkuimpanijoillo Ja 1 1 ^ emännille. Kiitos myös laeille jotka ottivat osaa, mutta eivät voineet f aapua tilaisuuteen. Tämä hetki j ä i pysyväiseksi j a kauniiksi.muistoksi meille. TEKLA JA HEIKKI KAUPPINEN 1280 VAUQUETTE AVE. VERDUN, MONTREAL 13. QUE. Allamainitut sukulaiset ja ystävät lausuvat tervetulleeksi kotiin Suomiinatkaltaan. > 1 5- 1 4i "h Vilho Roininen A i l i Ja John Roininen j a pojat Amalia j a Aai^ro Pärssinen Elma j a Topi Tuominen Sisko ja Tuomas Pennanen' Anni j a Antti Hovi Edla Juuti Paavo Seppänen Inganits ja Olga Elsa' Ja Uuno Sutinen Selma Paananen Justiina ja Arvltt Suoma Ja. Kassu Luoma Anni J a iSikko T i i ra Lyyli j a Yrjö Mäki Marjbrie ja Toivo KICTOS Kauniit kiitokset suuresta yllätyksestä, jonka j ä r j e s t i t t e minulle kotiin palattuani. Torontossa lokakuun 21 p. 1950. MRS. ALI ROININEN POLYTEKNIKKOJEN KUORO SAI YLISTÄVÄN ARVOSTELUN : . Montreal. — K u n Polyteknikkojen kuoro esiintyi ensimmäisen kerran Canadassa sai se varsin ylistävän lau-stumcai esitystensä joiidosta. Kuoro lauloi täällä McGiUln yliopistolla- keskiviikkona tk. 25 p n ä j a Montreal Starin musiikkiarvostelija Eriv M c - Leain kirjoitti sen johdosta seuraavaan tapaan: "Sitä vähäistä tilaa minkä (käytämme suomalaisen kuoren McGillin GymnasiumiSEa: esilntymiEen jbhdcsta: ci pidä käsittää miksikään merkiksi kuoron suhteellisesta arvosta. "Tuskin mitään jää sariottä-vaksi. Tämä 62 m i e s ä ä n t ä käsittävä kiicro oli yhtä lähellä täydellisyyttä kuin mikään niistä, joita olen kuullut. K u ri, äänten laatu, erlkoisestlkln barl-toonlt j » bassot, ja tasasuhteisuus — ioaikki ne olivat niin kiistämättömän oikeat, i t t ä niiden yhteistul(» oli henkeä salpaava. / / " S i n i f i n csa sävellyksistä pii tuntemattomia, mutta ainakin kaksi ohjel-masea huomatta;v;3lIa ta-valla edustetuista säveltäjistä ovat hyvin tunnettuja tällä mantereella —Palmgren j a Sibelius. " "Päätellen - siitä koritrollista, jonka h ä n omasi kuoroon nähden, oh een johtaja Ossi Elobäs öilltel ykslnomaian vastuussa, sen kehitlg^misestä. Se oli miltei liikkeetöntä rtlutta paljcri puhuvaa johtamista. "Kuulemistani ohjelman ensimmäi-seri osan lauluista nautin eniten e r ä ä s tä mr. Blokkaan omaista sävellyksestä (Kuutamolla) j a Kutilan sävelly&seftä "HUllun häät.'' Mitkään sävellykset eivät uloitu harmoniaain n ä h d e n kaU-aksikäan taakrepäin 3ES vuosisadan vaThaisvuosistd; mutta kaikki olivat taidokkaita j a todella musikaalisia. "On Tralitettavaa, että tämä kuoro el voi tciEtaa esUntymistään MÖrit-- realissa.: Vaikka ikonsertti oli aJvoin' suurelle ylersölle, näytti kuulijakunta niuodcrstuneen etupäässä McGilllh o-piskelijöista. Suuremman ylelEöjbu-kon olisi pitärtyt hankkia itselleen tilaisuuden kUullä nllri loistavaa laulua. Tämä: c n senla^atulrien kuoro, joka saattaa meidäri uskomaan, ^©ttä lhmu=ääni on kaunein ja moriipuöli-sin kaikista. (musllklnV keinoista." Karjil»^-saoinalain6A m^^a on disfynyt eiititt kaiMHa aloitta Monissa sodan aikana miehitetyissä piireissä ^ on saatu jo yhtä suud sato kuin ennen sotaa CSJm Toronioa osaston näyiielijät esittävät (3 näytöstä, 4 kuvaelmaa) Donrhaalilla, Torontossa SUNNUNTAINA, MARRASKUUN 5 P:NÄ KLO 4 LP. JO K i r j . AäoU Paul — Suomentänut^Aame-Otuatsalo Y L E I S O B J A U S : Lennart U j o i th HENKILÖT: , •Asmus Ane; h ä n e n vaimonsa Risto Jaakko ESITTÄJXiit; Ä. Hiäi e. i . . . H e l m i Tervola - . • . . . . . . . . . . . , . . V."Jarvis' . . . . : . , . . .y A . Nummi . . . . . , / K . Kujanpää Pastori ....^E. Tarvainen P i r u ............... .X. . L. Hjorth Lavastus: W. K ä h ä r ä j a K . Kujanpää Toronton os. näyttämökomitea. Natsejp ei pidä fmi^ Canadaan M o n t r ^ — "Natsien maahaa p ä ä s täminen niiden saksalaisten, siirto-lalsteri Joukossa, Joideri sallitaan saa-; pua t ä i i ä n maahan vaarantaa cana-t ^ ^ i s e n . elämän sopusoinnun Ja vaikeuttaa i n ä a n turvallisuuden yalvomls ta", sanotaan sUnä Canadian Jewlsh Öongressliä kirjeessä, joka on l ä h e t e t ty asian Johdosta pääministeri St. LaUi«iitlile Ottäwai^^ > k i r j e e s s ä sanehan, e t t ä rie canada-lälset; jotka oVat aritärieet raskaita uhreja taistelussa natsien aatteita vastaan, eivät ole vielä unhoittaneet niiden yU kahdeksan miljoonan kristityn slvUlI-ihmisenJä kuudön miljoonan juutalaisen siviUi-Ihmsen mur-haa; mista Jotka suorltettito silloin kun ^ u r i n osa Eurooppaa oli natsien miehittämä. Edelleen viitataan kirjeessä Saksassa suoritettuun natsien "puh-yflstustyöhön" j a sanotaan sen olleen kaikkea muuta kuin onnistune "Natsismi myrkyttää vielä monit saksalaisten mielet . . . eikä ole tj häisiäkään takeita siitä, etteikö näi j?ahuuden voimat ole valmiit tilaisu' den tullen jatkamaan tuhoaan." Canadan juutalaisten kongres ' / k e h o l t t a a s e n t ä h d e n hallitusta käji t ä m ä ä n valtaansa viivyttääkseen Salj san ottamista mukaan kansojen pc heeseenvsiihen saakka kunnes on sfi vää, että sellainen teko ei meriiti natsien julman Historian tahallis unohtamista. Kirjeessä esitetään ajatus siltä, t> t ä saksalaisia siirtolaisia ei pitäi p ä ä s t ä ä Canadaan, kaikkein vähes märi entisiä natseja. SähkÖtyöIäiset saivat palkankorotuksen Montreal. — Philllpä Electrical yi tiön työläiset Montrealissa ja Brod. villessa saivat 8 prosentin palkanio rotuksen, k im mainittujen paikkaljim tien sähkötyöläisten unio-osastot yhtiön edustajat allekirjoittivat sopi muksen. Sopimus o n taannehtiva elo kuun ensimmäissen päivään asti. 70 uutta yliopistoa perustettu Nyliittoon viime sodan jälkeen Moskova. — Neuvostoliiton yliopis-tomlnisteri Kaltnbv ilmoitti äskettäin eräässä täällä pidetyssä professorien j a ylioppilaiden yhteisessä kokouksessa-, e t t ä Neuvöstoliitorsa on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen perustettu kaikikaan 70 uutta yliopistoa. Samaan aikaan.on yliopistoissa opiskelevien lukumäärä lisääntj^yt 285,000 henkilöllä. Suunnitelmat edellyttävät, että seuraavien viiden "vuoden aikana tulee Neuvostoliiton maataloudellisiin oppilaitoksiin noin s a t a ' ^ ä t t a uutta opiskelijaa. Tänä vuonna on käsrtetty opiskelijain stipendeihin 1,300 miljoonaa ruplaa j a ensi vuonna on a i komus (käyttää 1,500 miljoonaa ruplaa uusien luentosalien yst ylioppilas-asuntoloiden rakentamiseen. Kiinnostavia tietoja Berliini.; — (Telepress) — Mannheimissa * Länsi-Saksassa ilmestyvä "Manriheiriier Morgenpost" on julkaissut mielenkiintoisen tilaston i s i l t ä kulttuuripanoksesta, jonka Hblly-wopdln filmit antavat saksalaisten kulttuurin uudelleen kohentamiseen. Lehden kirjeem-aihtaja oli valmistanut erään länsi-Berliinissä tohnivim elokuvateatterin ohjelmien penisteel- Yli 4 tuhatta toimia saippuaa vailkiiistettu Suomessa v. 1950 Helsinki. — Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä olivat tehtaat toimittaneet markkirioille 4.839 tonnia pesusaippuaa eli 1,207 tonnia enemmän kUin vastaavana aaangi v i i me 'Vuonna. Edellämahiitut nUmerot osoittavat, ettei saippuapula ole Joli-tUnut siitä; että' tuotarito olisi ollut riittävä. Syyt siihen ovat muualla. Liittolaisuus Neuvostoliiton kanssa Los Angeles. — Entinen YhdysVal-: tain senaattori S. M . Shortridge, h y vin tunnettu konservatiivi ori siano-nut: " . . . Vettä j ä el ole ikoskaan o l - ,lut meidän vöiollisemme, mutta se e l koskaan myöskään olisi tullut liitto-laisekBl. ellei Hitler olisi ollut voitokas. — 500 paunasta tuoreita merirapu-ja saadaan 100 paunaa lihaa; l a luettelon, mitä tässä teatterissa esitetyissä, etupäässä amerikkalaisissa f ilmeissä tapahtuu. . Vuoden aikana feuvattiin täSa y h dessä ainoassa teatterissa esitetyissä filmeissä yhteen^ 360 murhää, 84 itsemuiihaa-. 26S ^ y ^ t ö ä . 37 murtoa j a 236 avlotrlkostapaUsta. • (SIB),—: Karjalals-suomalaiseh tasavallan väestö on sodan jälkeen muiden tasavaltojen avustamana nopeasti Jälleenrakentanut kansantalouttaan j a k e h i t t ä n y t kulttuuriaan. Se on täydellisesti '• jälleenrakentanut Kontupohjan Ja Karhumäen, jotka sodassa tuhottiin melkein maan tasalle., / Selluloosa- Ja .paperiteollisuus, eräs tasavallan , tärkeimmistä teollisuusaloista, on Saatu kehittym ä ä n siinä määrin, e t t ä sen tuotanto ori y l i 2S4 pros. sodanedelliseen tuo-täritoöri yerrätturiä. Tasavaltaan on Bodan jälkeen raikcrinettU morilä teli-t ä l t ä jotka valmistavat' puutaloja turbiineja, moottoreita, kalastusaluksia; verkaa yrii.^ Myös iriaatalouden jälleenrakentaminen dn ollut mönestylcsellistä. Monissa s O d ä n a i ^ n ä m i e l i i ^ ^ t y i k s i joutuneissa piireissä, kuten eSrm.Auhuk-sen, Kitrkijoen, Aänlsenrannan ym.' piireissä ori saatu ylitä sUufi sato kilin ennen sotaa. Aunuksen piirin kolhoosi "Iskrä* on tl. 4«) ihehtaariri läBjuisilta viljelyk- Eiltään saanut t ä n ä vuonna y l i 17 sehtiheriri sadon hehtaarilta. Suuren sarvikärjan määrä,, on koliiooselssa lisääntynyt vuoden 1948 tasoon verrattuna 22.8 pros. (lehmien' 16.6 pros/, lampaiden 42.5 pros. sikojen 63.3 pros. j a siipikarjan 1,5 kertaisesti. Karjalais-suomalaisessa tasavallassa on nyt 716 koulua. Joista alkeiskouluja 509, seiisenvuotisia kotiluja •174 japppikpuluja 32. ... : Tasavallan budjettivaroista myön- ^ncttlln tänä vuonna kansarivalistus-tärkoltuicslln 118 miljoonaa ruplaa. Kirjalals-Suonialälsessa täsava sa ilinestyy 4 koko tasavaltaa käsitt ä v ä ä lehteä i& 24 pilrllehteä. Sitä paitsi jiiäaistsuan kirjallistaiteellista Julkaisua "Na rubezhe" ("Rajalla''), ja kirjailisuusjulkalsua "Junalippu". "fasavallan kustaririusliike julkaisi vuosien 1945—li949 välisenä aikana *5i8ä eri' teosta, joiden yJiteirien pai-hosniäärä' on 4,391,000 kappaletta. Suomen .kielellä on viiden viimelcsiku-liirieeri Vuoden alicariä julkaistu 203 teosta, joideri yhteiiieri p s ^ ö s o i ä ä rä ori" 828;O0C kappaletta: Veriäjäh ja suoirieri'kielettä ilriies-tyy hyvlh päljöö käiiriökirjäliisuutta^ s ^ klassillista että neuvostoliittolaista. V f e t i ä l ä i k ä ^ s s i n i s t ^ M ]^ suutta ori naiden viiden vuoden; a i kana' ilmiestyriyt 28 teosta. Joidferi yh-teliieri ]3alriäs on 437,000 kappaletäfii VeriäjSn Welel»ä ori j u l ^ i s t x i 'ittm Aleksis Kiveri "Seit^eriiän veljestä" ja Maijti Lassilan "Tulitikkuja lainaa-iriaäsa"'. . jälkeen, j a : sen, nykyiset näyttelijät .ovat lähtöisin kansan eri kerroksista. iNiinpä esim. Stalin-palkinnon äskett ä i n saahut tasavallan ansioitunut taiteilija Tpivo Lankinen on entinen rakennustyöläiiiien. Stalin-palkinnon saanut tasavallan- ansioitunut taiteil i j a Liisa Tombe^re^^ agroribmi j a Styiri-rpäiidhnöri ^ ä r i u t tasäval-läri änsi6ituiiUF'caitelijä Valter Surii: entinen opettaja. : Teatteri on viime aikoina esittänyt suurella menestyksellä eSirii; sellaisia näyteUniä k u ^ H.. Lavreneviri '^Niiden puolesta, jotka, ovat nierellä", B . R i - niäshevin "Suuri voima", K . Siriiono-vin ."ViiBrasvjEO-jQ", J . Rugpjevin "3Vla-riko^ a valiot"^; Aleksis Kiven '"Kul-lei- TO" j a E . ^Jrinhi "TuuU etfelästä*', jorika esittämj^estä suomalaiset n ä y t telijät saivat .itönä vuonna Stalin-palkintoja.^ "JjTi^avallan venäläinen draamateatteri on esittänyt mm. P Pavlekon rpms^^nin mukaan suunni-telluri n ä r t e i m ä n "Onni". A. Jacob- Ecmln " K a k d y.nj. ' Monia "arvqS^aita teoksia ovat luoneet myöis t a s a ^ l l a n säveltäjät. Suu-reri meriestyfcs^non saavuttanut esim. nuoren sä^ypltäjan Helmer Sinisalon sinfonia "Metsän jättiläiset" j a rau-tion. Pergamentin, Vislikarevin ym. musiilcki j a laulut. R r i t t ä i n suuressa suosiossa on tanss i - , soittor j a lauluyhtye "Kantele", E H t t ä i h lajajat KehltysniafadolUSuu-det ori'saatmttasafvollan teatteritaide. Tasavalta on Saanut ifttottlalaf-' sen teatterin' vasta' TaUanSumouläen ^lU^akuUimie r^ Sioiix Löokoittissa Sibux^^koucfe Ont. Ohtiariöri v l l - riiäisin kiiltainitofie riehim parhall-l a ä t f täällä. Seosäi" alkuriSa ioub p l t - käaikaineli- %(!iiiröSplfekt6ri Stewart Staimtöö' löysi: ^ t a a Neepawa Is-landissa Minnitaki-Järvellä, noin selt-semfitt riiaöHr^^täTiSyj^essä kaakkoon t ä ä l t ä . Maeähmriän kalvantomlnisteri on julistanut sen "yliseksi tärkelnunlstä kultalöydöistä moniin vuosiin. " H ä n sariol kultaa sisältävien i^^lcne^ten ibuodösturiileri bleVari noinf 40 mailin pituiset jia e t t ä hublfelliricjn proispek-töiriti vbl Johtaa triulhln kultalöytöl-hlri. Täällä olevat kaivosmiehet välttävät, stsöiliitonM löydön paljastiarieeri yhden päithairiuriista piritaihniöistä öiltä ]i6*Tb^^K|^oskäan^i^^ tairilen riiaielTMköjen aikana on t ä n - rie virrannut alituisesti prospektorel-ta; Jbtka''ovat,kirJanneet paljon valtauksia.- ValtiaukslaSiJehty kaikkialla M l n - tiltäki-JäirvQa^Tm^Cristdssä Ja Lava-' Brownbräfgi&'-^ y.m. to)^mshlpeIssa aina to-, Siv Go^e St 15 Saadaksenne tietoja, paikantilauksissa ja pakettiasiolssa kääntykää asia ' miehemme puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE 1225 Phillips Sq„ Montreal 2, Out . 470 Main Sir., Vinnnipeg, Man. Nevlurid-kafvannolle saakka, Jdka s i jaitsee noin 20 mallia itään Neepawa Islandista. > -, Sjrvästi surren j a kaivaten ilmoitamme, e t t ä rakas elämäritovcrini j a ä i t m r . ' ESTHER LEHTINEN ,, (o-s. Leppänen) nnkkoi Icnolon uneen Essex Conntjm Sanatoriumissa Windsoris53, Ontariossa, lokakann 13 p : n ä 1950. \v . Vainaja saatetfiiu v i i m e i s ^ ' l e p o o r i s ä €>reenwooain hantaus-maäiiän Sauli SCe. Matiessa, Ont, lokaknmi 18 p : n ä 1950 suuren ysIäväjoDkön saattamana. 'Vainatjä' oli' syntynyt Lavialla^ Porin B ä n i f ^ Suomessa, fcesä-bmm 30 p . 190913 o l i kuollessaan 41 v. 3 bk. Ja 13 ifc ikäinen. . • • f ä l i i n n ä j ä i v ä t mnisteläaiaan minä^ h ä n e n miehensä, poikamme Elmer, veli, E r k k i Leppänen peitieliiteen. t ä t i Ja kaksi enoa perheineen t ä ä l l ä sekä laaja tnttavapilri Sault Ste. Mariessa ja useissa On tuulet tyyntynyt ja myrskyt laannut, ja rauha iäinen saapunut. Rakkaudella muistaen: Miehesi Wllltam. Äiti vaan nukkuu syksyisen kukkakummun alla. Kiitos äiti huollostasi. Rakkaudella muistaen: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-28-04