Vapaus, October 6, 1949

              , fiivu 2 Torstaina, lokak. 6 p., — Thursday, October 6
( U B B B T D — HSdependeni liitbor
Qcgan of Tlnniab C M I X H M »
tabUdied Nor. 6th 1917. Aotborlzed
^ia Meond c l a n mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pab-
Häbed tbtlce weekl7: T u e s d a y i ,
Ttaundayi and Saturdays bjr V ^ M K U
Publlatilng Oompaay Ltd., at 100>lfla
B m 8C W.. Bndbory. Ont.. Canada.
KSolciL XdttorW.
addreai Box 60,
Adraettaiag talim
Ttaafriatlon fria et
llLAtTÖälMNAT:
Canadam: i rk. 84» 6 kk.
ThdmaPolMa;
S.kk SJOO
1 fk. T J M • kk. t JO
i f k . TJoekk. C3B
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mao Tshe-
M n . B e r t h a K n m m n South Porcu-pinesta
täytti eilen 50.vuotta. Y h ­dymme
sukulaisten j a ystävien on­n
i t t e l u i h i n !
Vanhuudeneläke on riittämätön
Dollarin arvon alentaminen, kunhan sen vaikutus tulee
.yleiseksi hintojen kohoamisen muodossa, iskee kaikkeih ko^
vimmin niitä, joiden elämä on muutenkin jo hyvin puutteen­alaista,
nimittäin vanhuudeneläkettä nauttivia ja työttömyys-avustukisen
varassa eläviä.
Toronton Welfare Councilin suorittama tutkimus mikä
perustuu hyvin varovaisiin arviointeihin 75-vuotiaan yksinäi­sen
miehen menoista, osoittaa kouraantuntuvalla tavalla, että
vanhuudeneläke on aivan riittämätön säädyllistä elämää var­ten,
jonka me kaikin soisimme vanhuksille ja jonka he ovat
—uutteralla työllään ja toiminnallaan itselleen ansainneet. Mai­nittu
tutkimus osoittaa, että vanhuudeneläke ei riitä kaikkein
vaatimattomimmaksi katsottua siedettävää elämää varten
-näutta vielä huonommaksi tulee tilanne nyt kun dollarimme
arvoa alennettiin siten, että kaikkien Yhdysvalloista tuotet-tavain
tavarain hinnat kohoavat kymmenellä prosentilla ja
kotimaistenkin tavarain hinnat kohoavat ainakin sikäli, mi­käli
tuotettavien raaka-aineiden ja niiden valmistamisessa
käytettävien koneiden hintojen kohoaminen canadalaiseen
tuotantoon vaikuttavat.
Ainoa ulospääsytie tässä tilanteessa on se; että valtioval­lan
toimesta tunnustettaisiin vanhuudeneläkkeen riittämättö­myys
ja dollarin arvon alenemisesta johtuva hintojen tuleva
kohoaminen ja ryhdyttäisiin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin.
Tämä edellyttääi sitä, että vanhuudeneläkettä olisi kohotettava
$40 kuukausimaksusta $60 kuukaudessa.
Työttömyysvakuutusmaksuja .pitäisi kohottaa myös sa­massa
suhteessa, eli 50-prosenttisesti.
Lapsiavustusta, veteraanien eläkkeitä ja muita ns, mää­riteltyjä
tuloja pitäisi korottaa sikäli kuin kohoavat elinkus­tannukset
vaativat.
Jos tällaisia lakivoimaisia reformeja ei suoriteta, se tar­koittaa
yleistä kurjistumista niiden keskuudessa, jotka ovat
yhteiskunnassamme muutenkin kaikkein vähempiosaisia.
Siksi työväenliikkeen velvollisuus on, ei vain vaatia lisää
palkkaa työläisille ja parempia tulomahdollisuuksia farma­reille,
vaan myös vanhuudeneläkkeen, työttömyysvakuutuk­sen
ja muiden tällaisten tulojen lisäämistä.
Uuden Kiinan tunnustaminen
Moskovan radio vavahdutti jälleen koko maailmaa kun
se lokakuun toisena päivänä tiedoitti, että Neuvostoliitto on
tunnustanut Kiinan kansan tasavallan keskushallituksen. Sa­malla
Moskovari radio ilmoitti, että Neuvostoliitto on rikko­nut
diplomaattiset suhteensa Kuomintangin mädän dikta-tuurihallituksen
kanssa mille itse Kiinan kansa on ratkaise­vasti
kääntänyt selkänsä.
Tämä Neuvostoliiton toimenpide, vaikka se heijastaakin
diplomaattisessa maailmassa sitä tosiasiaa, että Kiinan kansa
; on käytännössä katkaissut välinsä vanhaan, taantumukselli-
' seen ja mätään diktatuurihallitukseen, sekä lähtenyt uudelle,
kansandemokratian tielle, oli historiallinen merkkitapaus, jo­ka
puolestaan auttaa Kiinan kansan ja demokratian voiton
nopeistumista, sillä varmaa on, että Neuvostoliiton antama
tunnustus lokakuun 1 päivänä muodostetulle Kiinan kansan
tasavallan hallitukselle nopeistuttaa muiden maiden tunnus­tamisen
antamista.
Samalla kertaa Neuvostoliiton uudelle Kiinalle antama
diplomaattinen tunnustus on elävä muistin piristäjä siitä, että
maailman ensimmäinen sosialistinen maa on voimakas tuki ja
turva kaikille itsenäisyyteen ja demokraattiseen hallitusjär­jestelmään
pyrkiville kansoille. Muistetaanpa vain sitä tosi­asiaa,
että Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa myös Suomen
itsenäisyyden tunnustamisessa ja niin kautta linjan aina tä­hän
päivään saakka, missä hyvänsä edistyksen voimat ovat
l^ääntäneet historian lehtiä eteenpäin.
Mutta entäs länsivallat? Koska Canada, Britannia, Yh­dysvallat
ja muut demokraattisuudestaan ylpeilevät maat
tunnustavat Kiinan kansan tasavallan hallituksen? Selvää
on, että pitkää aikaa ei voida olla tunnustamatta uutta K i i ­naa,
sillä 450 miljoonainen kansa/jolla kaiken lisäksi on vielä
\^oimakkaita ystäviä, muodostaa sellaisen kansainvälisen voi­man,
ettei sitä voida olkapäiden kohotuksella sivuuttaa. Sitä­paitsi
joillakin länsivaltalaisilla piireillä on niin suuria pää­omasijoituksia
ja kauppayhteyksiä Kiinassa, että nekin vaa­tivat
normaalisten yhteyksien järjestämistä uuden Kiinan
kanssa. Niinpä esimerkiksrLontoon Times huomautti, että
Britannialla on "suuremmat pääoma- ja teollisuussijoitukset
kiinassa kuin millään muulla länsimaalla". Tältä pohjalta
tiedetään, että vissit brittiläiset liikemiespiirit painostavat
Attleen hallitusta tunnustamaan Kiinan kansan tasavallan
Hallituksen. Mutta työväenpuolueen hallituksen ikuiseksi
häpeämerkiksi jää UP:rt uutistieto missä kerrottiin, että "Bri­tannia
on taipuvainen tunnustamaan Kiinan uuden kommu-riistihallituksen,
mutta pidättyy siitä, jos Yhdysvallat sitä vas­tustaa".
Dollaripulan ja Marshallin avun suunnitelman pa­hentaman
talouskriisin kourissa kamppaileva työväenpuo-llieen
oikeistososialidemokraattineri hallitus tiedustelee ensin
•yVall Streetin miesten lupaa, voiko se tunnustaa uuden K i i ­nan
hallituksen ja järjestää kaupankäynnin Kiinan ehtymät­tömillä
markkinoilla! Sen suurempaa miellyttömyyttä ja
oman kansan etujen polkemista ei miltään hallitukselta voida
ddottaa!
; Ja Ottavvasta tiedoitetaan, että St. Laurentin hallitus ön
viimeksikuluheitten viikkojen "aikana harkinnut koko tätä
kysymystä ja keskustellut siitä Britannian, Yhdysvaltain ja
muiden ystävällisten valtojen kanssa", mutta uuden Kiinan
tunnustamisesta ei ole hetikohtaisia toiveita (BUP, lokak. 3 p).
Ijläyttää siltä, että Ottavvassa myös odotetaan isännän mää-ijäyksiä
Wall Streetilta, vaikka meidän maamme edut vaatisi­vat
ystävyyttä ja sen perusteella järjestettävää laajaa kau­pankäyntiä
uuden Kiinan kanssa. Mitä se liikuttaa Canadaa
jä Britanniaa jos Yhdysvaltain mieletön kylmän sodan poli­tiikka
on nostattanut Kiinan miljoonien joukossa sammumat­toman
vihan Wall Streetin imperialistista sotapolitiikkaa vas­taan.
Antaa Wall Streetin raharuhtinaiden selvitellä omat
sekasotkunsa, mutta meidän maamme, Canadan, pitäisi käyt­tää
tilaisuutta hyväkseen ennenkaikkea Canadan kansan ja
Canadan ekonomian sekä samalla Kiinan ja koko ihmiskun­nan
parhaitten etujen mukaisesti. On varmasti hyödyksi Ca-
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Jos heniilö tekee täällä
testajTientin SuomeBsa olevalle l a p s e l.
leen« tuleeko lapsi .saamaan perin­nön?
— Tietoa hali^ava.
Vastaus: Kyllä.
Seuraava o n teksti M a o T s c - t a n . [ Ihmlsknrinan h i s t o r i a a n . Se tulee s a .
gin. Känän kommanistipaolaeai
paheenjohtajan: paheesta, m i n ki
hän p i t i K i i n a n K a n s a n Poliittl»«s-sa
XenrotteluJconferenssiasa syjB-k
u a n 21 pnä.
Mitä muut sanovat
P A A V I N , T I T O N J A
• X Ä N N E N " S Y M P A T I AT
• V a t i c a n City. — V a t i k a a n i n p i i r e i s ­tä
tiedoitettiin tänään, että päämi­nisteri
T i t o n cdotetaan vapauttavan
a r k k i p i i s p a Aloyziyc Stepin a c i n , joka
Jugoslavian oikeudessa v. 1946 tuomit-t
l h i kuudeksitoista vuodeksi vanki­l
a a n yhtci£toiminnasta saksalaisten
kanssa. Tämä tiedoksiantaja, j c l la
on läheisiä yhteyksiä Jugoslaviaan,
l a u s u i : " K u n T i t o on valmis l o p u l l i ­sesti
kääntymään länteen Ja jättä­mään
Moskovan, hänen yksi ensim­mäinen
tekonsa tulee olemaan Stepi-n
a c l n vapauttaminen". — A P : n u u ­tistieto,
lokak. 3 pnä.
V E R O T K A N S AN
H A N K K I M A T - .
Ottawa. — Puolustusministeri Cläx-ton
sanoi tänään alahuoneen istun­nossa
kenraalimajuri G . R . Pearkesin
V C (PC, Nanaimo) kysymyksen joh­dosta,
että Exercise Eagle (elokuun
alussa Alaskan maantien varrella
suoritettu taisteluharjoitus) tuli mak­samaan
$131,0(X> j a siihen osallistui
1,624 miestä armeijasta ja ilmavoi­mista
. . . C P : n uutistieto lokak. 3 pnä.
« « •
IHMISELLÄ O N K A L L I I M P I A K IN
A R V O J A K U I N D O L L A RI
Paul Robeson on provosoinut laa­jakantoista
suuttumusta kommunis­tisten
lausuntojensa johdosta. Pari
viikkoa sitten hän aiheutti kahakan
New Y o r k i n valtiossa . . . U s e i m m at
ihmiset havaitsevat vaikeaksi ymmär­tää
miksi Robeson on kommunisti.
Hän e i ole y k s i proletaareista. Hän on
k a u t t a maailman tunnettu taiteilija.
Yhdysvallat on ollut hänelle hyvä.
Missä muualla hänen l a h j a n s a olisi
n i i n rDckaasti p a l k i t t u ? E i ainakaan
Venäjällä.
M u t t a Venäjällä Robesonia to-dennäitöisesti
kohdeltaisiin kaik­k
i a l l a tasa-arvoisena ihmisenä.
Hän voisi mennä p a r h a i s i i n h o t e l -
l e i h i n . Häh voisi matkustaa millä
hyvänsä juna|la.,tai lentokoneella
ilman, että kanssäma,tkustajat t u n ­t
i s i v a t itsensä saastntetuiksi. Vehä
iälle ei ole, n i i n sanotaan ( j a me
uskomme sen), r o t u d i s k r i m i n o i n t i a .
Useimmille meistä r d t u d i s k r i m i -
n o i n t i ci tunnii tärkeältä. Tämä
siksi k u n me emme ole sen uhreja.
Robesonille se t u n t u u o l e v an kaik­k
e i n liärkein seikka joliapäiväises-sä
elämässä Vapauden maassa. Ro
beson on kuten olemme sanoneet,
kautta maailman tunnettu t a i t e i ­l
i j a , siitä huolimatta Robeson ei
pääsisi mihinkään h o t e l l i i n etelä­valtioissa.
Tässä on syy m i k s i R o .
beson on kommunisti . . . — J . V .
McAree, Globe and M a i l .
N E U V O S T O T I E T E E N
A L I A R V I O I N T I
" K u t e n Neuvostoliiton atomiräjäh-dys
on todennut, on venäläinen tiede
j a teollisuus huomattavasti edisty-neempl
k u i n on otaksuttu. Sen tiede­miesten
joukossa on miehiä, j o t k a ovat
tutkineet atomien hajottamista n i i n ­k
i n kauan k u i n v. 1940 lähtien j a j o t ka
olivat pommin kehittämisen tiellä jo
ennen Hiroshimaa . . . Onpa vielä
s e k i n mahdollista, että venäläiset ovat
kehittäneet paremman pommin kuin
amerikkalaiset." — Life, Chicago,
ft * •
L I I A N VÄHÄISTÄ A I V O J EN
KÄYTÖSTÄKÖ?
Tietoomme on tullut, että fasisti­n
e n pakinamaakari Vaasan Jaakkoo
on jälleen joutunut sairaalaan "pää-taudlsta".
Tällä kert;aa on kysymyk­sessä
veritulppa päässä, joka lienee
johtunut l i i a n vähästä aivojen käy­töstä
pakinoista laaditaessa. — K a n ­san
Ääni. Vaasa.
, » • • • • • «
t t E A L I S M I A '
Huddersfield, Eng. — Lckak. 4 p.
— (C. P.) — Royal-teatteri-esitti eilen
iUalla " T l j e Right to Strike'.'-nimisen
näytelmän. Sisältö oli linja-autotyö-läisten
lakkoa käsittelevä.
Teatteri oli v a i n puoleksi täynnä —
johtuen linja-autotj-öläisten lakosta
Mary Tohmo palannut
Suomesta
New York. — Run R u o t i i n Ameri­k
a n L i n j a n Gripsholm saapui tänne
Edustajatoverit, i a n s a n joukkojen
k a i k k i a l l a maasia odottama P o l i i t t i ­nen
Neuvottelukonferenssi on aBca-nut.
Meidän konferenssissamme on y l i
600 edustajaa, jotka edustavat K i i ­n
a n k a i k k i a demokraattisia puolueita
j a ryhmiä, kansan järjestöjä, K a n s an
Vapausarmeijaa, eri kansallisuuksia j a
meren takana olevia k i i n a l a i s i a . Tä­mä
osoittaa, että meidän konferens­simme
c n kansan suuren yhtenäisyy­den
konferenssi.
Urhea K i i n a n K a n s a n Vapausar-melja,
j o n k a veroista ei t u s k i n ole k o ­ko
maailmassa, o n kolmen vuoden äl.
kana murskannut K u o m l n t a n ^n
taantumuksellisen haUituksen mil­joonaiset
armeijat, joita A m e r i k a n i m ­perialismi
tuki j a r y h t y i sen jälkeen
vastahyökkäykseen j a s i t t en offensii­v
i i n . Tällä kertaa K a n s a n Vapausar-meljan
kenttäjoukot joihin kuuluu
useita miljoonia miehiä, ovat-edcai-neet
alueille lähellä T a i w a n l a , K w a n g -
ttmgia, Kwangsla, Weichöwia, Szech.
wania j a S i n k i a n g l a j a ovat vapautta­neet
enemmistön K i i n a n kansasta.
Vähän yli kolmen vuoden aikana
kansa yhdisti rivinsä kautta maan
tukeakseen Kansan Vapausarmeijaa
j a vastustaakseen vihollisiaan j a saa­vutti
suuria voittoja. Tällaisella pe­r
u s t a l l a K a n s a n P o l i i t t i n e n Neuvos-tokonferenssi
alkoi tänään.
Meidän konferenssiamme sanotaan
poliittiseksi neuvottelukonferenssiksi
siksi k u n meillä oli p o l i i t t i n e n neu­vottelukonferenssi
Chiang K a i - s h e i k in
johtaman Kuomintangin kanssa 3
vuotta sitten. Sen konferenssin tuho­si
Chiang K a i - s h e k i n Kuomintang
apulaisineen, m u t t a se Jätti lähtemät­tömän
vaikutuksen kansaan. ^
Se ikonferenssl osoitti, ettei mitään
kansalle hyödyllistä asiaa voida rat­k
a i s t a yhdessä imperialismien k u l k u ­koirien,
C h i a n g K a l - s h e k i n K u o m i n ,
t a n g i n j a sen rikoskumppahien kans­sa.
Siitä ei ole mitään hyötyä s i l l o i n ­kaan
k u i n tällaisiin suhteisiin rj-hdy.
tään vastahakoisesti. Kuomintangin
taantumukselliset repivät ikaikki pää­töslauselmat
ensimmäisessä sopivassa
tilanteessa j a vastustavat kansaa sää­limättömän
sodan muodossa. Ainoa
hyöty siltä konferenssista oli se per
rusteellmen opetus, minkä se antoi
kansalle, ettei kompromissi ole mah­d
o l l i n e n Imperialismin kulkukoirien,
C h i a n g K a l - s h e k i n K u o m i n t a n g i n ja
sen rikoskumppanien käitisa. Kysy»
mys on j<3ko nälSen v i h o l l i s t en "kuklsf
tamisesta t a i siitä, että joudutaan n i i ­den
teurastettaviksi t a i orjuutettavik.
s l .
K i i n a n kommunistipuolueen joh­dolla
K i i n a n kansa kasvoi kolmessa
vuodessa tietoiseksi tilanteesta, jär­jesti
itsensä maanlaajuiseen suureen
y h t e i s r i n t a m a a n Imperialismia, feuda
lismia, byrokraattista kapitalismia ja
n i i d e n keskitettyä edustajaa — K u o ­m
i n t a n g i n h a l l i t u s t a vastaan — tuki
K i i n a n K a n s a n Vapausarmeijaa, löi
maahan K u o m i n t a n g i n taantumuksel.
l i s en hallituksen, kukisti imperialis­m
i n Kiinassa j a herätti uudelleen
eloon P o l i i t t i s en Neuvottelukonferens­sin.
N y k y i n e n K i i n a n K a n s a n P o l i i t t i ­nen
Neuvottelukonferenssi on kokoon,
tunut v a l l a n toisella pohjalla. Se edus­t
a a kansaa k a u t t a maan ja n a u t t ii
kansan luottamtista j a kannatusta.
Tämän vuoksi K i i n a n K a n s a n P o ­l
i i t t i n e n Neuvotteliikonferenssi julis­taa,
että se käyttää maatakäsittävän
kansan kongressin valtuuksia.
Konfierenssin työohjelmaan kuuluu:
X K l r t i a n K a n s a n Tasavallan kes­kushallituksen
järjestöllisen muodon
määrittely.
X K i i n a n K a n s a n Poliittisen Neu­vottelukonferenssin
yhteisen ohjel­man
laatiminen.
K i i n a n K a n s a n P o l i i t t i s en Neuvot­telukonferenssin
kansallisen komitean
valitseminen.
X K i i n a n K a n s a n Tasavallan h a l ­l
i t u k s e n hallitusneuvoston valitsemi­nen.
X Kansallisen l i p u n j a kansallisen
vaakunan hyväksyminen K i i n a n K a n ­san
Tasavallalle. •
X K i i n a n K a n s a n Tasavallan pää­kaupungin
määrittely.
X S d l a i s e n kalenterin hyväksymi­nen
mitä enemmistö ihmiskunnasta
käyttää..
Edustajatoverit, me k a l k i n tiedäm-ine,
-että 'meidän työmme kirjoitetaan
nomaan: K i i n a l a i s e t , j o t k a muod::s-tavat
7 h d e n neljänneksen ibmifflnin-nasta,
ovat tästä hetkestä a l k a e n sei­soneet
pystyssä!
K i i n a on a i n a ollut suuri, v a k a a Ja
i työteliäs m a a ; vasta nykyhistoriassa
kiinalaiset ovat Jääneet Jälkeen. Tä­mä
takapajuisuus r i i p p u u kokonaisuu­dessaan
ulkomaisten inq)erialistlen ja
kotimaisen täantumiycsellisen h a l l i ­tuksen
sorrosta Ja rilisfosta.
Y l i sadan vtioden aäana meidän
edeltäjämme eivät ole hetkeksfitään
peräänantamatonta taisteluaan, l u ­keutuen
tähän t r i S u n Y a t - s e n in
Johtama v. 1911 k a p i n a , mikä o n K I I .
nan vallankumouksen edeltäjä, u l k o ­maisia
j a k o t i m a i s i a s o r t a j i a vastaan.
Meidän edeltäjämme kehoittivat Ja
pyysivät meitä täyttämään heidän
työnsä.
Nyt me s en teemme!
Me olemme yhdlstsmeet Ja me olem­me
kukistaneet n i i n ulkomaiset k u in
k o t i m a i s e t k i n sortajat Kansan V a ­paussodan
j a Kansam Suuren V a l ­lankumouksen
avulla.
Me ilmoitamme K i i n a n K a n s a n T a ­s
a v a l l a n perustetuksi. Meidän maam­me
l i i t t y y tästä a l k a e n r a u h a a j a v a ­pautta
r a k a s t a v i i n m a a i l m a n mäihin.
Se työskentelee Urheasti j a uutterasti
kehittääkseen oman sivistyksensä ja
onnellisuutensa, j a tulee s a m a l l a ker­taa
edistämään m a a i l m a n rauhaa Ja
vapautta. Meidän maastamme ei t u .
le koskaan enää häväisty maa. Me
olemme seisoneet pystyssä. Meidän
vallankumouksemme on voittanut
myötätuntoa Ja k u n n i o i t u s t a laajojen
kansanjoukkojen keskuudessa k a i k k i ­a
l l a maalknassa. Meillä on ystäviä
k a i k k i a l l a maailmassa.
Meidän v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n työm­me
el ole vielä päättynyt, K a n s a n V a ­paussota
Ja K a n s a n V a l l a n k u m o u s l i l .
ke ovat vielä käynnissä J a n i i d e n täy­tyy
jatkua. Imperialistit Ja k o t i m a i ­set
taantucnukselUset eivät varmaan­k
a a n antaudu suosiolla vaan taistele­vat
loppuun astL- S e n Jälkeen k u n
tulee r a u h a maahan, ne ryhtyVät s a ­botaasiin
j a hajoitustyöhön Ja yrittä­vät
k a i k i n kähoin Ja Joka m i n u u t ti
päästä takaisizf' v a l t a a n . ' 'täiDä' on
kiertämätöntä Jä k a i k e n e j ^ y n i d -
kopuolella Joten meidän tulee oUa
Jatkuvasti valppaina.
Meidän valtiojärjestyksemme, K a n -
sandemokratlah diktatuuri o n voima,
kas ase K a n s a n Vallankumouksen
hedelmien säilyttämisen hyväksi sekä
u i k o - j a k o t i a l a i s t e n v i h o l l i s t en v a l ­l
a n t a v o i t t e l u n vastustamisessa. Mei­dän
täytyy ottaa luJasU k i i n n i tästä
aseesta. -.
Kansainvälisesti meidän täytyy y h ­distyä
k a i k k i e n maiden ja k a i k k i en
kansojen kanssa. Jotka rakastavat
r a u h a a Ja v a p a u t t a j a ennenkaikkea
Neuvostoliiton Ja kansandemokratian
maiden kanssa Jotta emme ole y k ­sinämme
puolustaessamme Kansan
Vallankumouksen hedelmiä Ja vastus-taessamme
k o t i - J a fllkcmaalaisten vi­h
o l l i s t en v a l l a n t a v o i t t e l u j a . N i i n k a u ­an
k t i i n me säilsrtämme kansandemo»
k r a t i a n d i k t a t u u r i n J a yhdymme k a n ­sainvälisiin
ystäviimme, me olemme
loppumattomasti voittoisia.
K a n s a n d e m o k r a t i a n diktatuuri Ja
yhtenäisyys kansainvälisten ystäviem­me
kanssa a u t t a a meitä saamaan me­nestystä
rakennustyössämme. Meidän
edessämme o n Jo k o k o maanlaajuhien
t a l o u d e l l i n en rakennustyö. Meidän
erikoisen edullisena olosuhteenamme
on meidän kansamme, 475,000,000 i h ­mistä
Ja 9,597,000 nellökilometrhi l a a ­j
u i n e n maamme. On luonnollisesti
valkeuksia, monenlaisia vaikeuksia
edessämme, m u t t a . m e uskomme va­k
a a s t i , e t tä k a i k k i vaikeudet voitetaan
kansan urhean taistelun avulla. K i i ­n
a n k a n s a l l a o n h y v i n rikkaita koke­muksia
vaikeuksien voittamisessa. Jos
meidän edeltäjämme j a me itse k y k e ­nemme
läpäisemään tämän pitkän Ja
äärettömän vaikean ajanjakson Ja
saattamaan voimakkaat k o t i - J a t i l k o -
maiset taantumukselliset tappioon,
nrflksi»^ emme s i t t en voisi nostattaa
vaurasta Ja kukoistavaa m a a t a voiton
jäBceen? N i i n k a u a n k u i n me säily­tämme
kovan taistelun työtyylimme,
n i i n kauan k u i n olemme yhtenäisinä
k u i n yksi mies, niin kauan kuin
ylläpidämme' kansandenaokratian-d
i k t a t u u r i a Ja yhdistämme voi­mamme
kansalnvällsteh "ystäviemme
kanssa, me tulemme saavuttamaan
nopeita voittoja taJoudellisella rinta­m
a l l a .
Tämän taloudellisen nousun yhtey­dessä
tulee klertämättömästi myös
k u l t t u u r i n e n nousu. Ajanjakso, Jol­l
o i n k i i n a l a i s i a p i d e t t i i n sivistymättö­minä,
o n n y t mennyt. Meistä tulee
m a a i l m a n korkeasti sivistynyt m a a .
Meidän k a n s a l l i n e n puolustuksem­me
vakiinnutetaan eikä minkään i m ­p
e r i a l i s t in s a l l i t a enää hyökätä maa­hamme.
Meidän kansamme asevoi­mat
on ylläpidettävä j a niitä o n k e h i ­tettävä
siten, että perustana o n urhea
Ja teräksinen K a n s a n Vapausamieija.
Meillä ei tule olemaan v a i n voimakas
armeija, v a a n myös voimakkaat i l m a ­voimat
Ja laivasto.
Vapiskoot u i k o - Ja kotimaiset taan­tumukselliset
meidän edessämme!
Välttäkööt he, ettei meistä ole m i n ­nekään
siinä tai tässä asiassa. Pe­räänantamattomalla
sitkeydellä K i i ­n
a n kansa menee j a t k u v a s t i päämää­räänsä
k o h t i!
K u o l e m a t o n ktmnla k a n s a n s a n k a ­r
e i l l e , j o t k a hittyivät K a n s a n Vapaus­sotaan
Ja K a n s a n Vallankumouk­seen!
Eläköön K a n s ^ Vapausarmeijan
sota Ja K a n s a n Vallankumous!
Eläköön vastaperustettu K i i n an
K a n s a n Tasavalta!
Eläköön K i i n a n K a n s a n P o l i i t t i s en
Neuvottelukonferenssin menestys.
-SITÄ:
JO
TÄTii
Sha w ja
Bernard Shaw on lähettänyt Zilliacukselle
räiskyvän arvostelun Labor-puolueesta -
K u n K o n n i Z i l l i a c u s e r o t e t t i in B r i ­t
a n n i a n Ziabour P a r t y n Jäsenyydestä
lähetti kuuluisa näytelmäkirJaUiJa
•George B e r n a r d Shaw K o n n i l l e sen
Johdosta seuraavan kirjeen:
M y Dear Z i l l y,
P o t k a i s t u a a n Sinut ulos eivät L a -
boiu--ihinisterit avaa koskaan suutaan
j u l i s t a m a t t a , että k a i k k i o n pantava
s i v u u n k a i k k e i n tärkeintä tehtävää
varten yltlöIsänmaalUnen sota V e ­näjää
vastaan.
O l l e n kohteliaasti doIlarlkrUslksl n i ­m
i t e t y n kansallisen v a r a r i k o n Ja l a k ­kojen
k u l k u t a u d i n edessä, he vakuut­tavat
meille, että e i ainoastaan lakot
v a a n myöskin k a l k k i heldäi^mlelettö-myykslensä
arvostelut ovat kommu­n
i s t i e n tekoja. Joita suoritetaan
K r e m l i n määräyksestä länsimaisen s i ­vistyksen
vaarantamiseksi j a lietsovat
hyökkäyssotaa pitääksemme lukumää­rältään
luonnottomasti suurempaa a r ­meijaa
kuin varamme edellyttävät,
vähentääksemme miehiä teollisuudes­t
a taistelemaan Venäjää vastaan,
ikäänkuin S t a l i n olisi 20. vuosisadan
A t t i l a , eikä Etiroopan r a u h a n päätuki,
koska hän tietää, että toinen sota hä­vittäisi
Neuvostoliiton Ja että hänet
a m m u t t a i s i i n jos häntä r u v e t t a i s i in
edes epäilemään moisen onnettomuu­den
suunnittelemisesta.
B e v i n a l o i t t i k a i k e n tämän p a n i l k -
k i t a u d i n mielettömyyden Julistaes­saan,
että meillä b n oikeus o l l a B e r l i -
nissä Ja.että me aijomme pysyä s i e l ­lä
j a että kommunismi o n vihollisem­me.
S i l l o i n alkoi B e r l i n i n sotilaallinen
komentaja heti kylmän sodan, r y h ­t
y en häiritsemään miehitykseen c s a l -
l i s t u v i a venäläisiä k a i k e l l a m a h d o l l i ­s
e l l a t a v a l l a ampumista aloittamatta.
O l l e n kykenemättömät taistelemaan
B e v l n i n voimakasta persoonallisuutta
Ja hänen kykyjään vastaan hänen o i ­k
e a l l a a l a l l a a n , ' o l i Ättleen Ja Shaw-c
r o s s in matkittava tätä vaarallista
r o s k a a n i i n äänekkäästi, että k y k e n i ­vät
tukldmaan Winston C h u r c h i l l in
suun sillä hän.tietää, että Laboiur-miehet
eivät- tiedä mitään diploma­t
i a s t a.
Gatesheadin välitsljapiirln on t u l ­t
a v a avuksi j a v a l i t t a v a Sinut uudel­leen
alahuoneeseen selvällä Ja r u n ­s
a a l l a enemmistöllä.
Taistelukysymys on selvä yltiöisän-m
a a l l i s e n a m m a t t i yhdlstysUikkeen
(bevinismih) j a / s e n demokraattisen
fablolalsen sosialismin kesken, jonka
Icaikkeln tietoisin edustaja Sinä olet.
Gatesheadin t o i n e n mahdollisuus on
v a i n huonompi Ja Gateshead kykenee
helposti voittamaan maamme demo­k
r a a t t i s e n yleisfen mielipiteen johto­aseman
kannattamalla Sinua.
J o k a i n e n ääiU Sinua vastaan on
ääni toisen sodan puolesta. G . B . S h aw
Lauluilta Torontossa
lokakuun 15 päivänä
Toronto. — Peoples Songs-järjestön
•toimesta pidetään laulajaiset täällä
l a u a n t a i n a lokak. 15 pnä 83 C h r i s t ie
St. v a r r e l l a . Se o n ensimmäinen siinä
konserttisarjassa. Jonka tarkoituksena
o n tutustuttaa torontolaisla canadar
l a i s i i n kansanlauluihin. Ohjelmaan
sisältyy myös A n n B a l a y n selostus
Budapestissa pidetystä m a a i l m a n nuo­risojuhlasta.
Eräs Canadan ranskaa
l a i s t a kansanmusiikkia esittävä filmi
on myiäs ohjelmassa. Sen jälkeen
l a u l e t a a n yhteisesti j a lopuksi o n soit­toesityksiä
k i t a r a l l a Ja h a n u r i l l a , kä­sittäen
pääasiassa canadalalsta k a n ­sanmusiikkia.
PÄÄSI T I V E N I IV
"Sinä et siis puhele lainkaai
p u r i s i kanssa?"
" E n . Hän lähetti minulle
voiteluöljyä ja kehoitti käyiij
sitä ruohon lelkkauskonees^säni
k u n ryhdyn kello kuusi sjnn
aamuna ruohoa leikkaamaan."
" J a mitäs sinä teit?"
"Lähetin sen takaisin ja ki
käyttämään sUloin kuin liäne
monsa ryhtyy laulamaan.' • • .
O I K E A MIES
K a u p u s t e l i j a : "Voisinko puhu
k l s e n kanssanne?'
U h r i : "Kyllä, mutta lyhyesti
harvasanainen mies."
K a u p u s t e l i j a : '-Juuri sellalne:
mitä etsinkin. Myyn sanank;
• * * .
ITSEPINTA1SULTT.\
Tarmokas kauppamatkustaja
halusi päästä suurliikkeen pää]
puheiUe, pääsi vihdoinkin erii
sihteeristöjen läpi ja .syöksyi
suussa virastoon.
"Myyjäkö", murahti pääporhc
dättekö, että minun .sihteerin
tänään heittäneet jo 13 mvvji
d u l l e ? "
"Kyllä, herra", vastasi liaupi
kustaja kohteliaasti, "minä ole
kuulumisia
Urheiluliiton kokous
pidetään Torontossa
marrask. 24-26 pnä
Toronto. — Canadan olympialaisyh-distyksen
uudelleen muodostaminen
tulee olemaan ehkä tärkeimpänä k y ­symyksenä
täällä marrask. 24—26 pnä
pidettävässä Amateur A t h l e t l c U n i on
of Canadan vuosikokouksessa, sanoo
olymplalaisyhdlstyksen kunnlaslhtee-ri
Nelson C . H a r t Julkaisemassaan y h ­distyksen
syysk. buUetllnissa.
Suunnitelmat edellyttävät, että
olymplalalsyhdlstys muodostettaisiin
s i t en ,että siihen valitsisivat edusta­jansa
k a i k k i ne eri a l o j en kansalliset
järjestöt, joiden aloille läheteiään
edustajia olymplalalsklsOlhin. Sen l i ­säksi
kuuluisivat yhdistykseen Cana­d
a n edustajat kansainvälisessä olym-plalalskomiteassa,
entisen yhdistyksen
presidentti j a kymmenen aslanhar-
So. Porcupine. — Niin, viim
n u n t a i n a kävimme sitten "rort
massa" niitä polttopuita ha;
tarpeiksi tulevan talven aikan
johdosta pitää rykäistä arvokkj
mahtavasti koska puita saatii:
runsaasti. Niitä on n i in paljo
plkkuperheessä ne kestäisivät
kausia poltella. Mutta tämä i
järjestöperheemme homma onl
hän suurempaa meininkiä. Sit
t en tarvitaan aika paljon yhde
d e n k i n aikana.
Halontekijöitä oli kolmekyn
partasuu-urosta ja melkein
ammattimiehiä. Naisväkeä ed
kolme Elliä ja yksi Irma. Hi
telivät isollaisella pannulla kah
ko väelle. Lausun tässä monet
set kiitokset kaikille, jotka uh:
vat yhteisen asian hyväksi. S
v o i s in esittää toivomuksen niil
ka lupasivat tehdä osansa, et
r a i l i s i v a t metsässä. Siellä or
runsaasti puita jälellä — ja pol
t a tarvitaan.
" U U S I KYLÄTIC"
E n s i sunnuntaina tapaamme
k i n toisemme haalilla. Silloin
tään siellä se ihka uusi näytelr
läpääläisille j a tuskinpa sitä c
nen nähneet tämän kultap
maidenkaan paikkakuntien asi
Se o n nimeltään "Uusi kylätie"
Siihen kätkeytyy monia sellais
oita, j o i l l a ei ole kerrassaan
tekemistä tien kanssa. Mielen
riittää a i n a k i n yhdeksi illaksi.
S A I R A S L I S T A L L A
V i i m e viikolla tapasin Eino
roosin, joka on kantofarmarin:
Ien perukalla. Hän kertoi käj
taas Torontossa etsimässä apu
nontuneelle terveydelleen. £
hän kertoi, että sikäläisessä G
sairaalassa on kaksi tämän p
pitkäaikaista asukasta, nimittä
Helga Grönroos ja Lily Korri
mahdollisesti joutuvat olemaai
vielä pitemmän ajan.
Pyydän, että torontolaiset
kävisivät heitä tervehtimässä.
rastajaa. Täten muodostunut
tys valitsee sitten keskuudesta
jäsenisen johtokunnan, joka •
yhdistyksen' valitsemien virk
avuksi sihteerin ja rahastonh(
PÄIVÄN PAKINA
Kumman tien valitsette?
t i i s t a i n a oli matkustajien joidcossa
myöskin mrs. M e r i Tohmo ja hänen
tyttärensä Doris Montrealista. Äiti
j a tytär ovat olleet koko kesän \ i e r a i -
l u l l a Suomessa ja palaavat tällä v i i ­k
o l l a kotiin. Doris oli koko paluu­m
a t k a n merikipeänä.
Äskettäin julkaisivat muutamat
amerikkalaiset suurlehdet erään u u ­tisen.
Jossa k o r o s t e t t i in sitä, että A m e ­r
i k a n mantereen rauhankongresäin,
j o k a p i d e t t i i n viime kuussa Mexico
Cityssä, osallistui v a i n 700 edustajaa.
TäUä t a h d o t t i i n korostaa sitä, että
rauhäntoimlnta A m e r i k a n mantereel­l
a o n laskusutmnassa. Tämä o l i s i t i e ­t
y s t i ilosanoma niine, j o t k a kauppaa­vat
aseita' j a m u r h a välineitä. Taval­liselle
kansalle, Jonka <m täytynyt
k a n t a a sodan kustannukset j a minkä
nadalle jos historian lehdet toteavat, että tämä maa oli ensim­mäisten
joukossa Kiinan kansan tasavallan hallituksen tun­nustamisessa.
Parempi olisi ollut jos olisimme kansakuntana
ehtineet Neuvostoliiton edelle uuden Kiinan tunnustamisessa,
mutta missään tapauksessa ei pitäisi Wall Streetin miesten
epäonnistuneen politiikan avustamisen -vuoksi jättäytyä jät-kipäähän
uuden Kiinan tunnostamisessa.
on täytynyt u h r a t a elämänsä impe­r
i a l i s t i s en sodan taistelutantereilla,
m e r k i t s i s i rauhantahdon heikkenemi­nen
vakavaa vaaraa.
A s i a ei oimeksi ole sellainen k u in
amerikkalaisten imperiaUspain ääni­torvet
huutavat. Asioita seiu-anneet
ihmiset tietävät, että A m e r i k a n s i l r -
tolaisviranoniaiset salvat määtayksen
tehdä k a i k k e n s a k a u t t a k u l k t i h i v a n e h -
kälsemis^l C a n a d a n edustajille.
Tlstä syystä Canadan edustajisto oli
p a l j o n pienempi k u i n alkujaan oli
suunniteltu^ Canadälaiset edustajat
joutuivat, kiertämään amerikkalaisen
r a u t a e s i r i p tm lentämällä B a h a m a n Ja
K u u b a n k a u t t a Meksikoon.
B r a s i l i a s s a Ja A i ^ e n t i l n a s s a , Jotka
ovat latinalaisen maiden suurimpia
v a l t i o l t a , r y h d y t t i i n vainotolmenpitei-s
i i n Meksikon konferenssiin aikoyia
edustajia vastaan. Tällaisilla vaino-toimenpiteillä
s a a t i i n A m e r i k a n m a n ­tereen
rauhankongressin edustajien
lukumäärä pienemmäksi. Joka e l mis­sään
tapauksessa merkitse r a t i h a n t a h -
don heikkenemistä. K a i k k i tosiasiat
osoittavat, että A m e r i k a n mantereen
v a l t i o i s s a ottTf^uhanvoinäen lukumää­rä
lisäänt3rnyt;ja n i i d e n a k t i i v i s u u t e n ­sa
kasvanut. -
Jonktm kongressin edustajain l u ­kumäärä
oh h y v i n pettävä perusta
v i s s i n l i i k k e e n suuruuden määrittele­misessä.
ElsimeFkiksl C C L : n p a r h a i l ­l
a a n koolla oletassa kongressissa on
nohi 1,000 edustajaa, jotka edustavat
n o i n 350,000 jäsentä Ja kyllä v a r m a a n ­k
i n Mexico C i t y n rauhankongressin
700 edustajaa edustivat monta kertaa
tämän määrän ihmisiä. K i i n a n K&n-s
a n Neuvottelukokouksessa ei ollut
k u i n n o i n 600 edustajaa Ja tästä huo­l
i m a t t a he edustivat melkein iMljän-ne
«]saa koko m a a i l m a n ilunisistä.
A m e r i k a n j a Canadan h a l l i t u k s i en
toimesta asetetaan rauhantolmintaa
k a n n a t t a v i e n ihmisten tielle k a i k e n ­l
a i s i a esteitä. N;äin tehdään k a i k e s ta
siitä h u o l i m a t t a , että molemmat maat
ovat olleet laatimassa Y K : n C h a r ­teria,
Jonka kolmatmessa kohdassa s a ­notaan:
" K a i k k i e n jäsenten tulee ratkaista
riitaisuutensa r a u h a l l i s i n k e i n o i n sillä
t a v a l l a , ettei kansainvälinen rauha,
turvallisuus Ja oikeus Joutuisi vaa­r
a a n . "
Näiden maiden hallitusten tekopy­hyyttä
k u v a a se, että ensiksi hyväksy­tään
tällainen rauhaa l u j i t t a v a pää-tösläu^,
mutta, k u n tulee kysymyk­seen
sen soveltaminen käjrtännössä,
niii\, sitä vastustetaan k a i k i n keinoin.
Täxaä toteaa, että länsivaltain t a h o l ­ta
hyväksytään sopimuksia todellisten
tarkoitusperien salaamiseksi.
T o i s e l t a puolen voidaan todeta, et­tä
kansandemokraattisissa maissa Ja
Neuvostoliitossa seurataan rauhan
l i n j a a käytännössä. Niiden haUituk-set
ovat k a i k i n keinoin tukeneet r a u ­hantyötä.
Näissä maissa on viimeis­t
e n vuosien aikana kokoontunut eri
järjestöjen kansainvälisiä kongresse­j
a , joiden tehtävänä o n o l l u t m a a i l ­manrauhan
tukeminen. V i i m e vuonna
kokoontui Puolassa Wrochlawssa i n -
t e l l e k t u a a l l en rauhankonferenssi. B r i ­t
a n n i a , Canada Ja Yhdjrsvallat t e k i ­vät
k a i k k e n s a etteivät heidän inteUek-tuaalinsa
voisi osallistua siihen. V i i ­me
vuonna Prahassa Ja kuluvana
vuonna Budapestissa pidettyjä M a a ­i
l m a n Nuorisokongresseja vastustet­t
i i n "länsimaissa" kieltämällä edusta­j
i l t a kauttakulkuviisumit. Samoin
Budapestissa kuluvan %-uoden
pidettyä Naisten Kansainvälisi
gressia saboteerattiin länsivalt
holta.
Nämä muutamat tosiasiat o'
vinä todisteina siitä, että maa:
jakaantunut sodan ja rauhan
h l n . Tämä jakaantuminen
tapahtunut valtion rajojen n
vaan ihmisten yhteiskunnain
man perusteeUa. T>-ötätekeva
huolimatta vielä laajasta poli
hämmennyksestä, näkee ihmis
tialevaisuuden rauhassa. Kap
luokka j a sen asiamiehet nal:e
pitahstlsen luokkayhteiskunna
toUtuvan yhdessä maassa toisei
k e e n j a siksi ne uskovat sodaD
säUyttävänsä siirtomaiden
pienten kansojen alistamien,
tekevän luokan riiston jatkum
Tällä hetkellä on mahdotor
puolueettomana. Jokaisen on»
t a v a mitä tietä , he tulevat ^
maan. On vaUtUva joko kapi
sodan tie. j o k a suunnattomi^ i
tynelden ruumiskasojen ja n»
j e n taloudeUisten- ja k-olttuun
k a u t t a tuo ihmiskunnalle po
T ^ i on vaUttava rauhan M «
l u o k a n j a edistysmielisten IB«
aahen kanssa. RauhantaistöU
vakuutettuja, että i h m i ^ ^ -^
neUinen tulevaisuus £a3nitet«
hallisessa kanssakäymisessä^
k u n t i e n kesken ja ^>:ötäte^^
m i s t e n suunnattomien pom
k a u t t a . Siis valitsetteko W
t a i k k a elämän, siitä eikä
on n y t kysymys. — Uoti.