Vapaus, October 10, 1950

              11
1.
n ? - - n ^ ^ ^ ^ ^
' SimiriS Tiistaina, lokak. 10 pnä Tuesday, Oct. 10
Oitganrof Fbtolsh Canndtans. E»-
ta£u£ed NoT. etb. 1917. Autborlzed
aa eeeond dass mail b7 tlie <^
OfficeDepartment, Ottawa. . Pnb^
]Ulieir'^tIu1oe weekly: Tue sd ay s,
and Satordays b7 Vapaus
Company Ltd^ at lOOrlOS
W., Bodbury, Ont« C^m&dä;
Tdepbf^: BtlBiäiess OffKe; 4^4284.
Eäitotlal .'OfBce^J^^. .Mäaser
äddress BMC 69, Sodbuiy, Ontaxfo,
Advertlsing rates jxpon appUcatbrn.
HranaHatlott tee dl chatge. .
CanadaSsa: 1 vtc 0i)O e &k. 8^
Ylu^y&vallolssa:
Suiomessa:
3 kk. 2.00
1 Tk. 7i)0 ^ kk. 340
1 vk. 7.00 « kk. 423
Iiii
. Älkäämme pettäkö itseämme ja muita
. Vatkattuaan uloskulumitta jaaritusta siitä, miten " C S J j'a Vapaus
ovat"/muka "kommunistisia orgaaneja ja ottavat ohjeensa Mosko-
Vaöiä Tcäsi" — ikäartkuin patrioottisia sötavastaisia ajatuksia^*! voisi
omata inuut kuin "kommunistiset orgaanit" — C^»a&i^(^^
4ää lokakuun 4 p :n numerossaan seuraavia juurekkäita väitöksiä:"
^ "SttoAalainen sananlasku sanoo: 'Sitä kuusta kuuJCTninen, jonka
ju^rtlla äsuntö,'. . . Ken e» sitä tee ja asetu kahnattaattään iätä mei-däh
-Ganadaa nykyisessä kylmässä sodassa kommunistista maailmaa
vastaan) hän ei ole ajan merkkejä oHcein bkenut. Xämä
Utöin kuin nniutkin vielä vapaat länsivallat ovat valiniita taistelemaan
.Ci, ja jös siinä taistelussa ösa Canadan suomalaisista asettuu C ; S. J : n
ja Vapauden johdolla kommunistista diktatuuria kannattamaan sen
maailmanvalloitusyritykscssä; niin he voivat vain itseään syyttää jos
joutuvat täanän maan yleisen mielipiteen tuomitsemiksi jä voivat jou-
-tualC^ai ahtaalle. Yhdysvalloissa on jo merkkejä siitä millaisten ase-fuksien
ja rekisteerauksien alaisiksi kommunistit voivat joutua, y-
:M^idaH'd-^^ kansalaisten ja asitkkatdeH ei tar-vititMäntem
suhttm olla liuolissamme, Jkunhan vaan kilkin pysyy
loitotti^ kommunistien toiminnoista." (Korostus Vapauden.)
ChjKo varmasti vakuuttunut omasta toiveunes­taan,
vai yrittääkö se rakentaa pilvilinnoja petollisia turVallisuu-
Muistaako Canadan Uutiset, että erääl sösialidernbkraätit> vapaa-ajattelijat
ja muut faslstidiktatuurin periaatteelliset vastustajat teki­vät
Saksassa saman virheen Hitlerin nousun aikana? He myös luuli­vat;
k lä "iöommuniÄtit'' joutuvat yksinään natsidiktäättorieVi mestaus-lavaUe
ja keskitysleireille — -mutta havaitsivatkin, että tämä 'petol­lisen
turvallisuuden toivo" johti heidät heti kommuttisiieri jälkeen sa­maan
kadotukseen.
^OiÄo Canadan Uutiset unhoittanut sen, eftä fasistinen suvaiitsemat-t
j ^ ^ § -1. tnitä Yhdysvaltain "asetukset ja rekisteeraukset" edustavat
kohdistuu perusolemuks^^ kaikkia ulkomaalaisperuisia ihmisiä
^V^taah, A h i ^ lainkaan siitä imitä poliittisia ,tai uskonnoHisia
; rtääjplfetä h^^ itifeidäh Cahädatt sutfm
.piettävä «riielessäinme nykyisissä sotateihöituksessä, sil­lä
jbs.Yli
jp^Canada saadaan vedetyksi siihen mukaan, niin meistä suomalai-i^
ta tuli^ todennäköisesti "vihoUismaalaisia", sillä Supmi jäänee Neu-
•^^Stelfilöri karissa tekemänsä ystävyys- ja yhteistyöstfpimjikseh pe-
^sKfella toiselle puolelle '-ei kenenkään maata", fcänädaii Uutistieh
^imiM4T^ lä^ lialjpn i]|äivimpf mitä;me uskomme harien olevan, jos hän
tbdella usk<to ^ i i i i ^ .tilanteessa minkään suomalaisen ryhmän elämän
Olevan tässä 'r^aassa ruusujen päällä tanssimista, sillä sötakuhkoilijat
jliskfejrat nain: "Kansalllstuntoista suomiystävyyttä löytyy muidenkin
^[l^ten' fetskuuctesta k 'kofmmunisUaksi orgaaneiksi' säftötu^^ CS
Vapäurf^n piiristä ja niinmuodoin on kaiken varovaisuuden
|uoksl pantava kaikki suomalaiset valvonnan alaisuuieeh.'^;y
X ^ ä ^ ä tilanteessa on Canadan Uutisilta kysyttävä: Haluaako se,
4tta>ioe ftaikln joudumme täällä Cä^ädäh vihx>llisniääläistföJeirjöihin
^ 'eFCa'm<&idän lentokoneemme rupeavat pommittamaan ipaljbh kbkb-
4eeHi'uomen kyliä ja kaupunkeja? ,
{ T a i , eikö f,ifuiikin ole rauhanomaista ulospääsy tfetä?
* Canadan Uutiset viittaa vanhaan suomalaiseen sananlaskuun: "Sitä
kuustd kuuleminen, jonka juurella asunto." Me yhdyifvme täy-
^cllisestiv, Me uskomme, että Canädaila ei ole rnrtään voitettavaa nyt
vhkaa^vista sodasta. Päinvastoin historia opettaa, että sföta aiheuttaa
ideille yleisen köyhtymisen ja sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä. Tä-i
^ h maan parhaat edut vaativat nyt — kuten bhheh toisen maailmän-i^
odän^aUcamista sitä vaativat esimerkiksi Saksan ja Suomen kansojen
j|arhaat edut '— päättävää toimintaa rauhan säilyttämisen hyväksi,
Fättiobttfsmiden mittapuuna ei nykyoloissa eikä koskaan ole se, että
kannatetaan sokeasti hallituksen edesottämisla silloinkin vaikka sy-
^äiiriieiäimfe syvimmässä uskomrtie, että haTflitus sturaa virheellistä ja
turmiollista politiikkaa. Haljituk^n sptaohjelman sokea ja itsetah-
^otoh tukeminen on selkärangattomuutta ja maassa matelemista mii-
Mitä muut sanovat
' f :
' r)i ^ ^
t \ - " 1
^.4
V ii f ^ >, h!^
v . ^ ' ' t v , ;
^ ^ 1:
lArtÄ SAH tAHTbd NTT?
Muutamia vuosia sitten julkaisi
SAK tunnetun ohjefanakixj^iensa:
iiitä SAK taDtoo? TfEaxme oli sOIoih
Äohirtla tavalla erilafnen kuta fxyt,
ja kyseinen kirjanen, sisälsi useita
terveitä, periaatteita, kuten m,m. tals-teluvaatimuksen
rauhan Ja yhtenäi­syyden
puolesta iTasismia. Ja imperia­lismia
vastaan. - ,
Mitä SAK nyt tahtoo? Se näkyy ial
ken muun ohella erittäin bjrvin siitä,
että SAKh koulusta, Jonka rakentami­seen
kelpasivat kaikkien työläisten
varat, örj tullut sos-dem puolueen
puclueopisto, johon opettajat on
muutaman porvarin ohella nralittu
kaikki tannerilaisia "sosialidemok­raatteja".
Koulun rehtori on musta
porvari, eikä kculun Johtokuntaan ole
kelvoitettu ainoatakaan kansands-moiiTaattia.
SKOL:n edustajat eivät
ole saaneet lainkaan kutsua koulun
avajai.nilaisuuteen. Linjat ovat siis
selvät» — Satakunnan Ty&, Pori.
"HYtJKKXYS" ON AIVAN
OIKEA SANA
Hyökkäys Pohjois-Koreaan on Jo
ii Kommunistivastaiset" ponaet
eivät 2i2L
Välttääkiä^ Joutumasta buonom-maksl
knäi Bengough, Joka TLC:n
koijventiohlssa /taa '^puhdistustyös-tään-,
Mosher-Conroy-Millard Johto
CCL:n konventfonissa on Järjestänyt
sataiaidalsen pimakaubun lietsonnan
"salamaäodan" Winnlpeg:ssa.
A;
'rl. r
f*' rt- i
Canadan kynunenilletuhaneille unl-onistellte.
jotka etsivät johtoa Ja yh­tenäisyyttä
palkkaölojensa. paracita-.
mi£eksJ, näiden uniofcokbusten edesot-tamiset;
ahtavat surullisen kUvan;;
Tix;:n k<mventt unlonjbsäen
palkankorötusvaatrmuksiin vastattiin
Canadah merimiesunion tarkoitukselr
Usella murskaamisella, tmionlstisen
liikkeen demckratian klelfämisellä ja
häätämällä unioiden valitsemat edus­tajat
kokouksesta — kaikki "komöiu-nlsmivastälsen
taistelun" tekosyyn
perusteella, mutta tbdeXUsuuäeäBa
siinä mielessä, että voidaan edistää
St. Lattrentiitt %anitu^ sot^unr
nitelmta "inidysValtalh valtlcdöpärt^
mentin piirustusten mukaisesti.
Vuosi ilttäi COlirh kdriventibhlÄsa
hyvällä alulla. Kenraali MacArthu- f oritettlin pettaatteettonalla t a v ^
rin antautumisvaatlmusta el Pohjois- international J^rfjon of _Mne^^Mai
Korean hallitus ole ottanut huomioon
< l
ns
I
1- ' f
^1
I
h lv "
ja .siksi Etelä-Korean sotajoukot ovat
mennset rajan 'yli Ja edenneet noin 50
mailia pohjoiseen. Y K ei ole siinä a-siassa
vielä töhnyt päätöstä.^—Cana­dan
Uutisten uutisotsikko, lokak, 4
p:n numerossa.
• • « • •
MUTTA MIKSI EI TAS8X YK:N
"PÄÄTÖKSIÄ" TARVITA
Etela-Airik^in tarjous lentolaivueen
hankkimiseksi YK:n käytettäväksi
ihyvaksyttiin'vlrallisesti tänään Wash-ingtcnlssa
puolustusdepardementin
Juhlassa (ceremony) AP:n uutis-tieto,
elok. 30 p:nä 1950.
VOISIKO ATOiUlVoOSAA
MITENKÄÄN AJATELLA
RAUHAN HYVÄKSi?
Mr. Ben Gardner, Britannian Amal-gamated
Engineering IJnlbn pääsih­teeri
ilmaisi ä^kttäin huolestimei-suutensa
siitä, että. "toinen puoli kan­sainvälisiä
asioita käsittelevistä pää­töslauselmista
(TUC:n' edellä).: i eh^
dottaa, että atomipommien valmista­minen
pitäisi kieltää tai julistaa lait­tomaksi."
Kirjoittaessaan unionsa kuukausi­julkaisussa
hän kysyi:
"Mitä tulee tapahtumaan kalliille
tehtaille, mitkä on raketmettu ato­mipommien
valmistamista vatten, ja
tutkimustyöjärjestölle, mikä tutkii
atomienergiaa? Missään näissä pää­töslauselmissa
el anneta vastausta tä­hän."
and smelter Worketsin erottaminen,
unlon, millä on voittamaton uskolli­suuden
Ja uhrausten historia, ei vain
oman Jäsenistönsä hyväksi, vdan koko
työväeidJlkkeen tairmlaksi.
Raivostuneina siitä kun eivät voi­neetkaan
tuhota erottamisen 'avulla
Mine-Mill Untoa, eikä vielä silläkään
kun hfe "myivät" kaivosmiesten uriio-oIket)[
detOCF:n terä^mo IVlillardille;
MroStier-<)önroy-MiIlai-d juntta häft^
loyt idfiels^aän 0&L:n yhdäl Jä-senrikkalmman
tmion. sähkötyöläls-ten
unlon erottamlspuuhissa.
Hengittäen tulta ja pyhää vettä
CCtr-CCP:n - harhaanjohtajat ovat
antaneeet 'dekrlitin "puhdistaa" kaik­ki
tommunistit ipoiä CCI<:n uniolsta.
Multa unloita voidaan erottaa samoin
kuin erotettiin kaivostyöläisten umo,=
Jos oIkeis£ojohto päättää, että ne ovat
"kommunistisia uniolta".
Kommersiaalisten lehtien töhertä-jille.
jotka kirjoittavat suurbisneksen
hsrväksi, näiden konventionien kom-munlsmivastalnen
hysteria antoi run­saalla
mitalla työvlenvastalsten iiar-
Jauskirjoitusten amehistoa. Ben-goughia
ja Mosheria ylistävät kirku­vat
otsikot työnsivät Korean sotajutut
sisäsivuille. Molemmissa, konventio-nelssa
oli selvästi nähtävissä halu es­tää
keskustelu siitä petoUIdesta osasta;
mitä Frank Hall ja A; R. Mosher ovat
vieneet unloldensa polttavissa palkka-i
kysymyksissä.
Bengoughln ]a Mosherin oimetto-muudeksi
työläiset eivät voi elää kom-munismivastatsUla
päätöslauselmilla,
eivät^ puolustusministeri Brooke
Claxtonln tykkejä voin asemesta oh­jelmalla.
On Jo Ilmeistä, että Moshe-rilla
on paljon vähemmän menestystä
työntää palkka- Ja muita talouskysy­myksiä
tafca-alalle, kuta oH Bengoug-hilla.
Molempien uniokeskusten rivi-'
.]ä'äenien keskuudessa kehittyy nousu»
V i ^ n tavoin vaatimus palkkojen ko-:
-rdttamisen puolesta kohonneiden elin­kustannusten
vuoksi.
Kasvava vaatimus paremman osto­voiman
hyväksi työntää mosherien ja
bengoughien köxtrmunismivastaiset
pormet paperikoriin ja vetää kommu-nistsja
Ja multa tdiäteluml^llsiä etu­alalle
ainutlaisinarrjohtajatyyppelnä.
jotka kykenevät -vcattamaatt ^palkka­taisteluja.
IhUne-Miillln ja sähkötyö-
Iäisten : unlon .mainiot tulokset «enkin
jälkeen kuin ne erotettiin • GCL :stä,
alleviivaavat 1 tätä':hJ;$tori9lllsta tosi-
,seikkaa; •
Canadan unioliikkeen rivijäsenet
vaativat parempaa «palkkaa Ja rau­haa.
Tähän ^meiuiessä St. Laurentin
hallituksen sotac^Je^a, mikä Jyrät­tiin
läpi molemmissa konvent!oneissa
mosherien Ja hengoughlen >toimesta,
tarjoaa jotakin v a l l ^ päinvastaista,
verojen kohoamista . sodan hyväksi,
huonompaa elintasoa ja kommunismi-vastaista
hysteriaa 'siihen kuuluvine
hajaannuksineen ja sekaannuksinen.
Konventionltasolla työväen viholli­set
ovat, 'kiitos bengoughien j a -moshe­rien
selkärangattomalle antautumisel­le,
saavuttaneet nimellisvoiton. Umo-osastojen
portaalla'Voidaan kuitenkin
tehty vaurio helposti korjata mah-dolhsinunan
laajalla yhtenäisyydellä
palkankorotusten^''paremman •elinta­son
ja voimakkaan-un!olflkkeen vaa­timusten
pohjalla.'— Pacific Tribune.
Työkyvyttömyysavustusfa luvataan
korottaa Ontarion maakunnassa
Yli vaotiailte mlfelime ja U vubtiäiUe
naisille luvataan 4Q dollarin avustus
Torontolaisten huomioon
Toronto. — "Piran kh^kon" toi-sintaesitys
on Jouduttu muutta­maan
Sudburyn vierailun johdosta
marraskuun 12 päivään, joka pyy­detään
yleisön ottamaan huomi­oon.—
Näyttämökomitea,
y ö t
Toronto. — Vlssihlaätulset vankeu­teen
tuomitut henkilöt voivat olla
ra ei ole mitään tekemistä demokraattisen katsantokannan eikä suoma- I ^^^^ tavallisissa ansiotöissään Ja
kliseiv vapaudenräkkauden kunniakkaiden traditiohleh kanssa. ,' - « » » " t aa vankeustuomionsa olemalla
j Lyhyesti sahoren tännäri maan yleisedut, sekä Canadan suomalais­ten^
sodissa näännytetyn Suomen ja koko ihmiskunnan parhaat edut
vaativat ratdlaa, ja korkeimmaksi patrioottisiiudeksi tässä maassa
^soittuu toiminta raiihan säilyttämiseksi, sotam'6nojien pienentämi-
|eksi ja kansanjoukkojen hyvinyoihtieh koröttam
t
f i i i i
i^^^^M^iis dyntyitiäiiäivänä
t Vähän toistasataa vuöUa sitten, •tarke'mniinsanöef»l(A^
t834, syntyi köyhässä kyläräätälinoriökissä Palojoen kylässä, Nurmi­järven
pitäjässä poika, jonka nimi bh syöpynyt ikuiseksi ajaksi Suomen
|:U}sahjoukkojen s)'dämiin. -
j Puutteiden painamana ja aikalaisten silmäntekeväin sortamana hän
||-.i lyhyen elämänsä aikana kuolemattomia taideaarteita, jotka tosin
«asta>hänen kuolemansa jälketh saivat "virallisen" tunnustuksen, inut-
Ia-.joT3on arvo tuntuu yhä kasvavan ajan kuluessa. Aleksis Kiven
^änvuotta kestänyt elämä päättyi sairauden ja puutteen murtamana,
fti|i^l|^irauden runtelemana veljensä mökissä Tuusulassa, joulukuun 31
ert{rr872. 'r '•':]:'•[•- ^^•'':y/-^im
2 Multa sitä enn*h tämä kyläräätäli Stenvallm lahjakas ja tit-btlöisiit;
poik<a'^hti kirjoittaa monta kuolematonta teosta, tlähen ehsimtnäi-neh
rpainettu 'teoksensa on 1864 ilmestynyt murhenäytelmä '^Kuller-
VO-'.-- -Samana vuonna ilmestyi Kiven mamiö huvinäytelmä ">Jummi-suularit".
Kahden vuoden kuluttua (1866) ilmestyi pieni huvinäytel-l^
iia "Kihlaus" j a runokokoelma "Kanervala". Vuonna. 1867 ilmestyi
fCiven «murhehäytelihä "Karkurit" ja maälaisidylli " Y ö ja päivä*'i
yuKmna 1869 ilmestyi yksiriäj^töksinen näytelmä " L e a " , jonka ensiesi-iyfcsestä,
toukokuun 1 päivästä 1869, lasketaan Suomen.teatterin syn-
•-Tasan kahdeksankymmentä vuotta öitten, 1870, ilmestji Kiven
Pieitariromaani "Seitsemän Veljestä" ja Vielä 1871 ilmestyi näytelhiä
^Mai^röta".
i J^iio otetaan huomioon Kiven tuotteiden runsaus edellämainittuna
lyrhöifenvuotiskautena ja se tosiasia, että hän kuoli kirjallisen työn-
{ejyjän nuoruusiässä, niin silloin havaitaan sekä Kiven lahjakkuus
«tta se suuri vahinko, mikä hänen ennenaikaisesta kuolemastaan Suo­meni-
kansalle tuli.
• Mistä sitten johtui, että tämä lahjakas kirjailija kuoli vaivaishoi-kolaisena,
herkän mielensä menettäneenä*yhteiskunnan hylkiönä?
« Siitä yksinkertaisesta syystä, että hänen terävät silmänsä näkivät
giikalaiMaan syvemmälle ja kauemmaksi. Hän oli sanan varsinaisessa
j^ten^&i^ • ^ Suomen porvarillisdemokraattisen vallankumouksen alku-i
" ••' • •• •
j yöt vankilassa sen suunnitelman mu­kaisesti
mikä ön parhaillaan tekeillä
maakunnan ojennuslaltosten' minister
riössä, ilmoitetaan täällä.
Suunnitelman mukaan voisi van­keudessa
oleva mies yhtäällä olla en^
tisessä työssään ja toisaalla hubiditla
perheensä elatuksesta, RlköUtoen
vapautettaisiin päiväksi työhönsä,
jossa hän olisi silmälläpidon alaisena
ja olisi illalla pakoitettu palaamaan
vankilaan. Hänen ansionsa luovu­tettaisiin
hänen perheelleen. Suunni­telma
koskee ainoastaan sellaisia hen-
'kilöitä, jotka on tuomittu maakun­nan
lakien rikkomuksista eikä sen
eduista pääse osalliseksi huiunausal-neideh
käyttäjät Ja tapajuopot. eikä
myöskään rikoslain perusteella tuo­mitut
henkilöt. Kaiken lisäksi on
tarkoitus rajoittaa suuimltelma sellai­siin
henkilöihin, jotka ovat halukkaat
yhteistoimintaan Ja osoittavat pyrki­myksiä
päästä uudelleen säädyllisiksi
yhteiskunnan jäseniksi. Samanlai­nen
järjestelmä oli maakumuisSa käy^
tännössä '20-luvun vaiheissa mutta se
pmiutettiin liittovaltion olkeusminls-tei-
iön vaatimuksesta. '
; Vielä fel ole tiedossa miten pian tä­mä
suunnitelma esitetään inaakun-nan
laihlaätljakunnalle, mutta tcden-näköisesti
se tapahtuu tuleVan istun­tokauden
aikana.
Toronto. — Ohtariöh huoltosslöl-den
minlsteii W. A. GobdJfellov öh
Ilmoittanut, että elinkustannusten
jatkuvan ikohoamisen Johdosta on
päätetty - korottaa työkyvyitöhiiHe
•henkilöille maksettavia avustustakso-^
.ja..; •
•• Mr. Goodfellow ilmoitti myöskin,'
että hÄllitus ryhtyy makaamaan fyy-slllisfetä
tai hertsistä syistä työky^
vyttömikHi määriteiiyme iher&iimiie
kuukausittaista avustusta, joka saat­taa
nousta 40 dollariin kimkäudfssa,
ja jcttka acustahhuksiin kuntien pitää
osallistua. Hän gahoi myöskin, että
mkainmnaita , Öh saatavissa >väröjf^
seliäislile Älviillih^nkilÖliie.^k^^ pitäi-"
si ÄVästaa elämän uudelleen alkami­sessa.
Öän sahoi: ''Me käsitämme
varsin hyvin ne probleemat, jbtk^'
övät vöjiaakykyisten ihehkilöidan edes-^
Sä ja otaksumme l^män etiköisaiiis*^
tuksen ösoittautuVah. hyödylliseksi
heidän tarpeitaan ^fiaii*n. TaJrkoituk.i
semme on myöskin ^ d a tämä asiä;
kesikUsleltävaksi tulevassa llittovali
tlon ja maakuntien välisessä konfe­renssissa
siinä mielessä, että saatair
siln huojennusta kunnille vajaakykyi-siä
henlälöitä koskeviin kuluihin
nähden."
Uudet ovustussäädökset arvellaan
tulevan miatesa&taan maakunnalle
noin 400,000 dollaria vuodessa ja nii­den
pääkohdat ovat seuraavat: ,
1. Kaikkien ikäluokkiten ruoka-avustustaksoja
korotetaan kymme­nellä
prosentilla ynnä sen lisäksi 25
prösentlUa mikäli on kysymyksesi
yksinäiset henkilöt ja kaksihenkisten
perheiden aikuiset Jäsenet.
2. Vksinäisten henkilöiden vuokra-avustusta
korotetaan 20 prosentilla
lisää vuokra-apua tarvitsevien per-'
heiden sUhteten samassa suhteessa.
3. Työkyvyttömyysapua maksetaan
aina 40 dollariin saakka kuukaudessa
yksilöille, jotka määritellään työky­vyttömiksi
joko ruumiillisista tai hen­kisistä
syistä.
4. Vajaakykyislä avustetaan Joko
sairasvoimlstelun (terapia) t.ai tar­peellisten
laitteiden avulla.
5. Kalkille avUstusta saaville henki­löille
varataan lääkärinhuolto yhteis­toiminnassa
Ontario Medical Asso­ciationin
kanssa ja sitä koskeva avus­tus
korotetaan noin 50 prosentilla eli
56 sentistä 83 senttiin henkilöä ja
kuukautta kohden.
6. Kaikki yli 63-Vuotiaat miehet Ja
yli GO^vuotiaat naiset, jotka ovat työt­tömiä
ja omaavat edellytykset avus­tuksen
saantiin, voivat saada avus­tusta
vaikka he eivät olekaan työky­vyttömiä
ruumiillisista tai herikisistä
syistä.
7. Avustettavien asulnpaikkamääri-telmiä
on muutettu siten, että enti­nen
hyödyllisessä työssä clemisen
perusta on poistettu ja sen tilalle on
asetettu vaatimus vuoden oleskelusta
samalla paikkakunnalla huhtik. 1 p.
jälkeen 1948.
: 8. Ko*kfein-avuÄtus, Jonka maksami­seen
maafeuttta osallistuu 50 prosen­tilla,
on nyt $175 seitsemän hehkeä
käsittävälle tai sitä suuremmalle per-hee^
e ja:i$l35 kuusi henkeä tai vä­hemmän
käsittävälle psilieelle.
Noin 23,000 henkilöä, ilmoitetaan
olevan nykiyään a.vustuksella Ontarion
kunnissa tai pöhjöis-Ontariph kun-^
nämsesti Järjestämättömillä alueilla.
Tämä ryhmä käsittää pääasialssa he
henkilöt, jotka eivät ole oikeutetut
saamaaii mitään erikoisavuStuSta; ku­ten
vähhuuäeheläkettä, äitien avus­tusta
yms. Pyysillineöi; kyvyttömyys
onpääasiallisena, Byynä a.vustuksen
saantiin. Toisena huomattavana sj^-
lÄ on perheen huollon laiminlyönti
aviopuolison taholta.
< —— , , —:—7 „
Känteimistojen omista­jat
vaativat vapautta
vuokrien korottamiseen
Calgary. — Kiinteimislöjen omista-
Jäin yhdistyksen Johtokunnan presi­dentti
H. A. Lepage Torontosta, esitti
täällä vuokra- ja rakennuskonti-ollin
Kumoamista. Kiinteimistöjen omista^,
jaln järjestön vuosikokouksen ava­jaispuheessaan
hän sanoi, että "ky-syhnän
Ja tarjonnan lalci on paras
kontrolli".
Halusi saada 60 v.
vankeustuomion
New York,—-Kun'SS^vuotias Matt-hew
Gamey tubmlttiin r^osvouksesta
30 vuodeksi vankeuteen, ilmoitti hän
olevansa tyytymätön tuomioon, koska
Jiän sanoi halunneensa saada lain
määräämän korkeimman tuomion 60
vuotta.. /• .. -•
Garney t^iriitöfi/- njrt kolmannen
kerran rosvouksesfca- jä koska hän sa­noi
olevansa tcivoton vapaaksi pääsyn
suhteen, niin olia hän halunnut saa­da
täyden tuomion.--.
RAUHAN EHDOKA1S VXXLEfSSA
Ensi maanantaina tJc. 16 pnä pi-
. detään .Niagaran nfemlmaaUa
TVeilsBdln vaUt&i japllrin täyte­vaalit,
joissa on^rautaan didoldcaa-na'entinen
sotilas Mel Dolg. "Mi-ntm
otajelmani lojam perustukse­na
on: Me^hahmmme^ranliaa, eikä
sotaar'sanoi mr.Doigrpnboessaan
valitsijoille, lielioittaesiiaan -heitä
osalltstmnaan vaaleihin emi maa-
'nantaina. :
Vapaus ilmestyy
4>sivuisena tänään
Vaativat perurfain
hinnan määrätahäai
Charlottetpwn. — Prince , Edward
islandin • perunain lähetyslautakunta
päätti viime lauantaina pyytää Otta^
wah maatalouslruotteiden hintojen tu-kllautakimtaa
viipymättä lyhtymään
Prince Edward Islandin perimain hin­nan
tukemiseen.'
Peruhaläutakunhän Johtaja D.
Reid sanoo, ettei penmamarkkinoita
ole jäfjeststty. Nykyään, tarjotaan
maakunnan penmoista ainoastaan
40—45 senttiä 75 paiman säkiltä ja
että ijerunain viljelljä,t ovat päättä-
Koska Vapauden liike oli maar
nautataa Ulto^äivän Jcfhdosta
'Buijettana fcutea luiibki muafkin
liikkeet, llmeäfyy Vapaus tötiäSn
vain neijäsivalsena ja näin ollen
mnutantia sellaisia kansankirjeitä
ja maltakin kirjoitnksia, jotka OH
lähetetty tai aUottu lämän päivän
numeroon,matta jotka -feaitenkaaa
«ivat ole «Hbotsen kilretiUisiä, on
jOBdutto jättämään torstain no-mmion.
— Toimitus.
Toronton naisteti
järfesfämä jidila
Don-haalilla 22 plhä
Toronto. — Naisten toimesta viete­tään
mahtavat syysjuhlat Don-haa-lilla
t.k. 22 pnä. Siellä tulee olemaan
arvokas Ja monipuolinen cdijelma, ku­ten
-ama; pulisten; järjestän tilai­suuksissa.
Siis pidötäähpä tämä päi­vä
mielessämme Ja täytetään slllom
haali viimeistä sijaa myöten.
Ohjelman sisällöltä myöhemmin.—
kivmiiLTX titAN VÄHÄN
Sydhfey. — Australian polttoaine-ministeri
on ilmoittanut, että maassa
tulee olemaan puutetta kivihiilestä
kulttvan vuodeai aikana. Ministerin
lausuimon mukaan tulee kivihUlen
vajaus olemaan noin 3,000,000 toimia.
Ylioppilas ai^pui
lääkärin ja itsensä
Jeannette, Pai—'.Ylioppilas G. F.
Alandampid täällä,lääkäri A. Gar-manin
ja heti jälkeen ItÄensä. Alaiid
oli mennyt kutsumaan lääkäriä kat­somaan
sairasta isäänsä, mutta kun
täniä oli pukeutuinut valmiiksi lähtöä
varten ampui liänet Ja sen jälkeen
Itsensä. ; • ' . ; •.
Viranomaiset eivät ole voinset ah­taa
mitään seltjstusta tähän tekoon
johtaneista syistä,..! ^
— Canadan
3,987 maUia.
pohjoisrajan pituus on
ilta Sö. Pbrct^iiiiessa
ensi suuhuiitäiha
Tinunins, Ont. — Workers COrope-rative
öl New Ontarion toimerta Jär­jestetään
bsuUstcamimiallliien Illan-ylettb
GSJ:n South Pörcuptaen osas­ton
haallUe suniiuntalksl, alkaen
keno kahdeksan illalla.
Tilaisuudessa esitetään elokuvia Ja
tarjoillaan virvokkeita eekä keskustel­laan.;'/-;
K a i l ^ osuustblmlntaväM oh terve­tullut
tähän osuustoiminnalliseen va-listustilaisuuteeh.
SVTTX VABOVaasimiEEN
sairas: (joka-Jiötastai nättiin sai
laanholtajattärfien) "Olen rakastmut
teain enkä Tialua parantua, imT'
dun pois läheisyydestänne."
Sairaanhoitajatar: «Sh-s. Jösia.
kari ^ t u l s i kuulemaan tuon. mi
varmaankaan ette pääsisi täaitä'öi '
sinkään.pois. Hän mj-öskin oii r J '
kastunut minuun."
" ' * ' ,
TIJLI TIEXÄ5ÖÄN '
Vuosia olin mtaä tietämätön" "
toi pikku rouva, "missä mfehenivieu
ti Iltansa. Mutta eräänä iltana-S
tulin kotiin aikaisemmin niin sleim
hän oU." ^
OSAEllKYSIrX
Matila oli kutsunut tuttavansa Top
pilan ryypylle luoksensa, kaataessaai '
ryyppyä sanoi hän:
"Sano koska kun kaadan." Hän
Urautti ensimmäisen kerran mutta'
Toppila ei puhunut mitään. Häh ii-rautti
uudelleen odottaen kieltoa Jota-ei
vain kuulunut. SUloin häh yhtäk­kiä
kysyi:
"Oleato kuullut että sunnuriteiM.
oli suuri tulipalo?"
"Koska', pääsi Toppilalta Jä silloin
Mattila pisti vapautuneena piillmi
syrjään.
50,000 nimeä yhtenä
päivänä vetoomukseen
Mexico City. — Kaksi taiteilijaa.
Diego RiVera ja vicente Töiedaho,
molemmat myöskin turmettuja aktii­visia
unionisteja, keräsivät yhtenä
päivänä yli 50,000 alieklrjoitust^rau-hanvetoomukseen.
Tilaisildkda
Don-haalilla
Torontossa
Toronto, Oat. — Vapauden tuleva
levltjrakamppallua valmisteleva komi-tea
— Vapauden paikalliset asianHe.
het ja ystävät — Järjestävät illanvie­ton
Don-haalilla perjantal-iltana 16-
kakuun 13 päivä.
Tilaisuiidessa., tullaan keskusteier -
maan. Vapaus-lehden Jä sen levittä­misen
merkityksestä edistysmielisessä'
kansanliikkeessä. Mutta suuria osa,
Illasta tullaan käyttämään vapaasem
seurustelmm. Jota varten <viarat3an
erilaisia seurapelejä. Naiset tulerat
huolehtimaan siitä, että kiahvi ja Vir­vokkeet
eivät tule puiitttunaän. Afe
ja Vätoö ihuolehtivat soitosta, jotei''
tanssihaluistenkin toiveet tufee
dytettyä; . Siis miellytäVä Ja rattoia ~
illanvietto, Ijohoii kaikki ovä terve-tulleitä:
. ••• ' ••• •'
Sunnantaitia lokakuun 15 pälvi
kello 4 iltapäivällä on Don-haaMla ^
tääfi^us,j3|<)s^
komiteiah. jäsren;*^ ' selöstfflnäm7;
iHi^Öliitöti tatJhan^^^^
Jalia käylävän mmlfe^
tyrnistä suomalaisten keskui(däis{i lä
keskt^tenäan keinoista tämän kamp^
paUuh; täiöstaiöi^ksi. Tila&dessi
seitetÄh ' ffl^ esitykäfi ,
joita on täity rai&anpuolustajiern^-
jelhian laajentamiseksi tarkoäiicdlisella-varata'
mahdollisuus rauhatiilittkeen
edelleen laajenemiselle. Kaikki rao-hahystävät
ovat tervetulleita kestois-telemaan
näistä kysymyksistä. - g.
Laivojen kpnemiehet
vaativat korotusta
New York. — CIO:h National Öfl-rine
Engtoeers unio on esittänyt vaa­timuksen
palkkojeh koirottamisesta
elinkustannuksia vastaavalle taa)*-
Vaatlrnus; koskee 7,000 Atlannin Ja
Meksikon lahden alueilla liikennöi-,
vien laivojen koneenkäyttäjää. K i ­vaa
aikaisemmin National M a i ^
unio esitti saidanlaisen vaatiBJiÄsen-vaiheessa
— kansallinen herättäjä ja uuden ajan vaatiman uuden tai­teellisen
suunnan edustaja. Sellaisena Kivi oli luonnollisesti aikakau­tensa
radikaali, eikä voinut saada silloisilta vallanpitäjiltä osaksensa
muuta kuin tylyä ymmärtämättömyyttä ja painostusta.
Mutta Kiven teokset voittr\'at pian ikuisesti säilyvän paikkansa
Suomen kansanjoukkojen sydämissä. Jo viiden «vuoden kuluttua hä­nen
kuolemansa jälkeen, toukok^iussa 1877, Kiven haudalle pystytet­tiin
graniittiilen hautakivi, minkä muistokirjoituksessa on seuraavat
{ialjon puhuvat sanat: '*Kotomaa;mme koko kuva, sen ystävälliset äi*
din kasvot, olivat aiftiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen."
Tänä vuosipäivänä, kuten aina, me omistamme vaatimattoman het­ken
Suomen kansan herättäjän, suuren patriootin ja suomalaisen kir-;
jallisuude» isän, Aleksis Kiven kunniaksi.
Tapasimme tässä CTäänä päivänä
vanhan hyväri inetsämiestuttavamme.
Kuten luonnollista kääntyi pUhe ko-varipuunkahvla
hörppiessämme met­sämiesten
asioihih. Ensin uuteen so­pimukseen
Ja sitten muihin kaikkein
lähemmin suomalaisia metsämiehiä
koskeviin seikkoihin.
IShän tapaan se meidän juttelum­me
käyi.
Mitä sinä ja mitä yleensä enem­mistö
Suomalaisista nietsäaniehlstä —
jä miksei myöskin naisista — ajattelee
ja tykkää uudesta työ^ ja palkkaso­pimuksesta?
Tunnustaako se olevan
vähänkään tyydyttävä?
Kun sanon oman mielipiteeni lUin
luulen Bämalla isanovani ainakin suo-maläisteh
metsämiesten enemmistön
miel^teen j a melko varmasti kaik­kien
metsämiesten enenimistöh mieli-
OPiteen. Ja täliaben se sitten on.
Jatkoi tuttavamme, hörpättyään vä­lillä
keinraft pari höyryävästä kahvi­kupistaan.
• se on noin yleisesti katsoen tyy­dyttävä
ja todennäköisesti nim hyvä
kuin näissä dl(»Uhteissä oli mahdolli­suus
ilman katkeraa — ehkäpä epä-varmaaldn
— taistelua saada. Paljon
parempihan se saisi olla ruoka- ja
p a 1 k k a m ä ä rittelyjenkhi puolesta,
mutta ettkolsestl juuri unlon jäse­nyyttä
koskeva kohta harmittaa täl­laisena
Ibiikkia vakaita unionmläiiä.
Suljettu uniontyömaa se on ollut yksi
päävaatimuksemme, jotta voitaisiin
kaikki lurjuukset Ja soppaluutkhi pa­koittaan
edes .maiksa^aan unionmak-sut.
kun eivät ..muuten osaa katsoa
omaa ja työläisten yhteistä etua. Mut
ta sittenkin, loppujen lopuksi, on ny-kjönen
sopimus, .pj^rhain mitä imiol-lamme
Ja metsämi^billä on vielä tä­hän
mennessä ollut,,
No entä yhtiöt,,.miten niiden puo­lelta
uuden sbpimiiksen määritelmiin
suhtaudutaan?
Ainakin tällä.kerralla ei ote initäpija
moittimista. Met^i^övoimastEdiä^^
nykyään kova kyssnätä jä^se Jo lupn^
nolhsesti tekw,yriti6t'ja;'näitten cd^^
tajat paljon itaiimyalsen^ kasi-teliä.
Jos siis kätojrilläbn hyvät toi­mivat
kämppäkoznjteat Ja -5tewartit,
niin varmasti bn'myösTciia mahdolli­suus
saada olot; muodostumaan sopi­muksen;
määritämien ..mukaisiksi.
Muuten yhtiöt tietenkin ovat valmiit
edelleankin "vetämään välistä".
Mielipiteesi siis an>.— Ja minusta se
kuulostaakin .ihjnyin,oikeaan osimeelta
— että vaikka,sopimus onkm entistä
Ja ehkäpä kaOckia^enUsiä s(q)imuksia
parempi, niin kämppätoimlnta on. p i ­dettävä
ainakin. ..jyhtätehoikkaana
kuin ennemmin ja vieläpä tehostet-tavakin
Jos suinkin .mahdollista. .
Aivan prikulleen, sillä vaikka yhtiöt
tekisivät kuhika suuria voittoja ta­hansa,
niin aina..oaenunän ja enem­män
he ovat 9]alm4^ kiskomaan työ­miehen
selkänahasta jos eivät työ­miehet,
itse mahdollisimman lujasti
pidä puoliaan,,.valvo tehtyjen sopi­musten
noudattamiata. . .
Kun nyt tuli puhe kämppäkoml-teolsta
ja -stewartelsta, min ehkäpä
voisit kertoa mitenkä maanmiehem­me
suomalaiset ovat yleensä edustet-tutea
noissa komiteoissa ja stewart-tien
tehtävls^.. Vieläkö asiat ovat
samota kuin 20 vuotta sitten. Jolloin
usein yhdessä teimme kämpplätelssu-ja,
että suomalaiset oVat yleensä joh­tavassa
asemassa?
Ei ele asiat enää liim, ei sinnepäin^
kään. Tietenkään en ole pätevä pu­humaan
muista kuin siitä piiristä
missä olen työskennellyt, mutta kui­tenkin
uskon Ja olen myös sHtä pal­jon
kuullut tolsUta metsämlehlltä, et­tä
asiat ovat jotakuinkin sanaota
kaikkialla.
Katsos asla on näta. Ensinnäkin
suomalaiset paperipuuteollisuudessa-kin
ovat nyiyään suurena vähemmls-tdnC
samoin ruotsit, slaavit ym.,
ranskalaisten muodostaessa suiffen
ensmmlstöri. Tämä ja jonkmiataen
väärä alenunuustuime näyttää yleen­sä
vaivaavan suonaialsla metsämie­hiä
jä tekevän heidät haluttomiksi ot­tamaan
johtavia asemia.
Mutta eivätkö suomalaiset sitten
eriää olekaan yhtä h3rviä unlomnle-hlä
kuin ennen? kUräldiimne kysy-mäSn^
•
Oikeastaan ei sellainen tulkinta so­vi.
Kyliä' suomalaiset metsämiehet
edelleenkin ovat etupään unionisteja
vanhojen kmmiakkaitten perinteit­tensä
mukaisesti. Mutta enemmistö
heistä — eivät tietenkään läheskään'
kaikki — tahtovat antaa etutUan
ranskalalslUe ym. Canadan syntylslile
huomioimatta sitä, että aöiejtuaan
parhaan miehuutensa Canadan r a ­kentamiselle
he ovat yhtä hyviä ca-hadalalsla
kuin kuka muu hyvänsä-
Ja samalla he silloin unohtavat myös.
kin sen, että kykenevlmplen, koke-nelmplen
Ja tietoisempien pitäisi abia
antaa ohjausta ja jo(htoa toisille. Toi-mia
etummaisina.
: Mitenkä toiset kansallisuudet, esfin...
ranskalaiset Joista puhuit, suhtautu­vat
suomalalsita? .
Kerrassaan kiitettävästi. MööS;
olen tmiut havaitsemaan, pitävät w
suomalaisia — Ja aivan o^Ha f
miion päärafcentajia, sen pehislufeeB
las-kijoma Ja edeUeenkih pail»taa,.
uniönmiehlnä. Myöskin osoltävät so»
käytännössä.
-Mutta onhan sUloin suorastain
väärin, jos suomalaiset pyrkivät jää­mään
tafca-alalle, kiirehdin huoniatt-tamaan.
Nitahän se onkin. Mutta äB »J-teiÄaan
ymmärrä mmua väätki, sffla
eri tarkoittanut heidän yleensä ^
toiminnassa jäävän taka-alalle. Ed«-.
leenkin suomalalÄt ovat h y ^ J^je^
tyneitä: j a vaimoja seisomaan tok­kien
union päätöksien takana, nflt».^
se alenmmustunne, se se vainj^
vaivaa, kun heidät kaikU
käsittämään, että Uhlossa ei saa «BJ
tea mitään kansallisuusrajoja.
hyvä unionisti on »«nrä o l p i a ^ ^
kaniallisuuttft tahansa Ja « » J ^ .
hahnpien on velvollisuus omatt Ja^^
teisen edun puolesta ottaa « « » ^
johtavia tehtäviä, sinoln cliäm
kaikki hyvin. j
NIinpänlin...Luulisitko^^-
van hyödyksi jos pistäisin « s » »^^
kustelustamme vähän lehtenunej»
pauden palstoille? kysäsin lc0c^.
Ehkäpä hyvinkto. voisihan se affl-taa
suomalaisia VJOioUyveieitB ^
miolmaan. että heidän k u m j l^
perinteensä metsätyöläisten^ffi»!^
rakentamisessa edeUyttävät, ew
««äänkin otta»*»' miBoiii:
estelemättä vielä tänäänkin
kalk^ilaiset tehtävät ^^^^um^
suinkin katsovat niihin f f ^ ^
havaitsevat vhHeelllsiksI kalkö « »^
muuskäslttect. ^
Tässä 'se jutustelumme
i i i im
t ,
i i i
mi
ms m mi