1949-08-23-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Yhden päivän (Jatkoa edelliseltä sivulta) «lirun <-l-i iunnustetta\'a'Viihtyväni - - ;r:vall:se5£a majatalossa. /^"'sT en orjanmerkki ystäväni! >^«r nauraen. Mutta nyt . io-3'^:n. inistä varmasU pidat. '^Häi tui..ui %-ahtimestarin j a tilasi . ^ - maa. jonka nimeäkään en -nut ennen kuuUut. '"Minun cli kyllä ihafltava häntä. •Tjn hän näyui olevan niin kotonaan, v-fcän väliä hän kohottautui j a ter- Xii vlb:.i.-:iä naisia — hän käyttäy- | ^ ' k u : n ci milloinkaan olisi oUut ffiuuta kuin kreiri. , gun tiU aika lähteä, tarttui y^r^ jrauhic^tuneena povitaskuunsa. ' c ^ - j . =;r.ä. kuule, ctappa ja lainaa "ull' k - :nppi. kuiskasi hän j a nau-rorväl3ä! i ujosti. Minulla ei ole y h tään pieniä rahaa. Tämä oli vanha hyvä temppu r a - k£3nu£til:nri]tä. . ' y - t - ; s.nahan olet rikas! huudahda h;ini:n:>s:yneenä. _ p>h ivjo äyrit, ne saivat kyllä Piaa laia: aile. Nyt elän velkoja te-iemäi: a- .Muistathan, että fysiikan fciria=Ä3 sellaista, että kun päästi tiilikiv.n putoamaan kuudennesta ker:okf-c?'.a. n i i n se voisi lingota toisen tiilikr. cn yhtä korkealle — siis tavallaan puioukseh voimasta! Niin ofl' niinunkin laitani, ymmärrätkö- Kun on pannut menemään 45,000 tniunua, vei tehdä velkoja yhtä paljon, ennen kuin köyden pää tulee eteen. Ja kun v a i n kerran olen naimisissa, niin Hiincn oli luvattava lähettää rahani ensi tila.^sa. Minullahan oli oltava ne datukseini, kunnes saisin työtä. Mutta hän tietysti unohti asian. Muuten sainkin lyötä heti kotiin tultani. Mestari Olsen oli saanut rohkeutta piipjnrakcnnistyömme jälkeen ja ottanut tehdäkseen k i r k o n muurauksen. Aloitin uudelleen apumiehenä. Eräänä piiivänä keskellä kesää seisoimme ryiimä.5sä telineillä huilaamassa, cli näet hj'vin lämmin. Olimme .saaneet vähän olutta osuuskaupasta ja iciimme rintatautisgn tove-nmme muistoksi — hän oli juuri kuollut. Tuella pölyisellä maantiellä kävili nuori mies laahustaen käärö kainalossa — hän heilutti keppiään ja lauloi kuuluvasti. • — Tiiolla ei ole pölyä k,urkuEsa, sanoi mestari Olsen, ja ms muut nau-roimn: e. Mutta mitä hittoa — voi saakelin perhanaa! Totisesi) se o l i Ludvig. Hän kävi kiinni telinelankkuihin kuin metsä- TaloudeQinen kdramto Hclsiiiia. >- (S-S) — rralousvaa*al-la puita hellaan" on konemestari Otto Pilikäsen uuden pilkeliesikeksinnön mottona. Ja tämä motto pitää k i r j a i mellisesti paikkansa, sillä esim. kolme pientä piliettä. joiden yhteinen paino on •vaia 250 gr. keittää 10—12 minuutissa yhden kiron vettä 100 asteeseen. Pikalieden polttoainesäästö on 80 %. Konemestari Pitkänen on suunnitellut tätä uutta pilkeUettä kuutisen vuotta, j a keksintö esiteltiin jo viisi vuotta sitten asiantimtijoille. Silloisen vaikean raaka-ainetilanteen ja patenttisuojan hankkimisen takia ei päästy Uesien joukkoyalmistiikseen. Nyt on patenttitoimisto kuitenkhi r e kisteröinyt mainitun keksinnön. Asiantuntijat ovat la^eneet, että jos kaikki maan liedet uusittaisiin, voitaisiin näin saadulla polttoainesäästöUä maksaa vuosittain koko meidän sotakorvauksemme. Piikeliesi on tunnettu sellaisesta yhdistelmästä, että tulipe-sään- jchdetaan polttoaineen kaasuuntumista'varten kuumaa palamisilmaa paineen alaisena keskitetysti ja näin syntynyt kaasu poltetaan keittoastian alla Ja sivuilla. Koska polttoaineeiksi sopivat kuiva pilke, kävyt, paperi, yms., tulee tämän kansantaloudellisesti tärkeän lieden yleistymisen rinnalla myös polttoaineen kuivaus j a pakkaus ajankohtaiseksi. SUOMEN LÄHETYSTÖ LEGATION O F F I N L A ND 140 Wellington Street, Ottawa, Ontario. Puhelin 6-2389 piru, seisoi yhdellä hyppäyksellä edessämme ja sinkosi nyytin lankulle. — Kuuletkos, mestari — voinko taas aloittaa? sanoi hän hyvin tyytyväisenä. Viidessä minuutissa hän oli vaihtanut vaatteita ja oli täydessä vauhdissa. — Sinä et mennytkään naimisiin silloin? kysyin minä hieman vahingoniloisena, kun olimme yhdessä jälleen aivan kuin ennenkin. — Äsh, se oli pötyä kaikki! Asia on niin. että se voisi kyllä olla mukavaa sille, joka tykkää sellaisista asioista, mutta minä ainakin omasta puolestani sanon kiitos — J a kuinka on yhdistyksen laita? Niin. se oli hajaantim^it. — Meidän on saatava se käyntiin taas, kuules — ja pantava ylipäätään vähän vauhtia agltatioon. Sillä minä sanon sinulle — siellä on ihmisiä, jotka istuvat j a hyötyvät — ja juhlivat köyhän kustannuksella. Ihmisiä, jotka elävät suurellisesti, ymmärrätkös! Olihan hänellä siltä itsellään kokemusta. Muuten hän osoitti sitä harvoin käytöksessään. Hänellä oli entinen humöörinsä eikä hän milloinkaan katuriut "noiden äyrien" hukkautu-mista. Hän oli ollut kuningas yhden päivän, mutta hänestä oli yhtä hyvä seistä telineillä ja katsoa sieltä tulevaisuuteen. — Vesimeloonin viljelys on vuosisatoja vanha. MATKUSTATTEKO SUOMEEN KEVÄÄLLÄ V. 1950? Jos olette/suunnitelleet Suomlmatkaaime ensi kevääksi, n i i n nyt o n A I K A tilata laivapaikkanne sitä varten, sillä myöhemmin laivapaikkojen saanti on kovin epävarmaa. Teidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa, koska haluatte matkustaa, n i i n matkailutoimistomme huolehtii siitä, että Teille varataan laivapaikka haluamananne aikana. I l m o i t t a k a a , josko haluatte edestakaisen tai ainoastaan yhläälicpäin lipun. Menomatka — koska? ..— ..... Takaisin lulo — koska? EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamies VAPAUS TRAVEL AGENCY Box 69 Sodbnry, Ontario TORONTOLAISET TANSSIT TAaMOLASSA Joka lauantai-iltana T E R V E T U L O A T A R M O L A N T A N S S E I H I NI M/S BATORY Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta Suunnitelkaa N Y T myöhäiskesän j a syksyn viettoa Stiomessä Lähtö: 9. syyskuuta, * 10. lokakuuta • PoiUKca» HriifaxigB. lokak. 12 Varhainen joulumatka: marraskuun 10 Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet Kööpenhaminasta eri puolille Suomea. Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän asiamiehen puoleen tai G D Y N i A A M E R I C A L I N E I NC j 0 5 Drummond B l g d . 1117 Ste-Catherln© St-, W « MontreaL Suoniet] n byva Dempkraattisei lä ohielma Se kansalllMn Ja ulktqjolUttipeii suuntaus. Joka oU vallitsevana maamme itsenäisyyden, ensimmäisellä neljännesvuosisadalla, perustui ajatukselle, että Suomi on lännen etuvartio itää vastaan Ja että sen tämän aseman ylläpitämiseksi on nojauduttava aina siihen lännen imperialistiseen suurvaltaan, joka Jyrkimmin asennoituu Neuvostoliittoa vastaan. Sille u h rattiin yksinpä Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuudenkin asla, mikä kävi erikoisen selvästi ilmi vuoden 1918 kuninga§hankkeista Ja lopuksi Suomen liittämisestä Hitlerin sota-suunnitehnlln.. Tätä politiikkaa, johon Ulttyivät. kansanvallan rajoitukset ja Neuvostoliitolle ystävälUsmie-lisiin työväenjäriestöihin kohdistuneet laittomuudet ja vainot, SBSDL pitää perinjuurin vääränä ja turmiollisena. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto tunnustaa kansanmie edistyksellisten piirien jo sata vuotta sitten omaksuman kansallisen elinetumää-rltelmän. jonka mukaan Suomen on rakennettava olemassa olonsa ystävyydelle Venäjän,kanssa, mutta Jota maamme porvaristo myöhemmin vää-risteli toisaalta liittoutumalla taantumuksellisen tsarismin kanssa, toisaalta nojautumalla t?iiantumuksellisiin ulkovaltioihin. Enpen kaikkea S K D L lähtee siitäi elinetuinääritelmän uuteen aikaan sovellutuksesta, jonka maamme vanha, yhtenäinen työväenliike suoritti todetessaan, että Suomen i t senäisyys on mahdollinen vaiii uuden, vallankumouksellisen Venäjän Hitossa ja tiuTTin. Sotapolitiikan syksyllä 1944 romahdettua nämä periaatteet saivat virallisenkin tunnustuksen, mutta sen jälkeen ovat a^udsemmat sotapuolueet pyrkineet jälleen nojautumaan Neuvostoliiton- vastaisiin, u i k o puolisiin voimiin. Suomen JCansan Demokraattinen Liitto on horjumattomasti sillä kannalla, että ulkopolitiikkamme on perustuttava ystävyyteen ja yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa sekä kaiken Imperialistisen sckaantvunlsen ehdottomaan torjumiseen. Järkkymätöntä työtä rauhan hyväksi pitää S K D L niin valtiovallan kuin yksityisten kansalaistenkin velyolllsuutena. Koska kansa, joka sortaa toista kansaa, ei itse voi olla vapaa, on kansallisia vähemmistöjä suojeltava kaikkea kansallisuuBsortoa vastaan. Itse-näisyysalkana (, esiintynyt pyrkimys riistää ruotsalat^lt^i kansanosalta sen oikeuksia on epädemokraattisena tuomittava. S K D L puolustaa tinkimättä ruotsinkielisen vähemmistön niinkuin muidenkin vähemmistöjen kansalais-ja perustuslaillisia oikeuksia. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto pitää ka,^anvallan merkittävinä saavutuksina yleistä, yhtäläistä äänioikeutta ja yksikamarista eduskuntaa, jotka työväenliike äänioikeus-taistelullaan V.; 1906 valloitti ja jota työväenliikkeen muut saavutukset myöhemmin ovat täydentäneet. Mutta Suomen Kansan Demokraattinen Liitto toteaa samalla, että suxu-- porvaristo on ' säUyttämillään etuoikeuksilla — tuotanto- ja raha-laitosten monopoliliä.; hallitsemillaan pro-pagahdavällnelUä. lehdistöllä ja kustannustoiminnalla, sekä vaikutusvallallaan kouluun, kirkkoon, oikeuslaitokseen, virkakoneistoon ja armeijaan — kyennyt suuressa määrin tekemään tyhjiksi yleiseen äänioikeuteen j a parlamentaariseen'demokratiaan semmoisinaan kilnhltetyt toiveet. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto on näinollen sitä mieltä, että vain kaikkien etuoikeuksien ja samalla lupkkaherniiiden riistäminen suur-porvaristolta voi johtaa todellisen kansanvallan toteutumiseen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on k a n san edistyksellisten voimien taisteltava niin eduskunnassa ja muissa edustuselimlssäl kuin myös niiden u l kopuolella. Yhdistymis-, kokoontumis, lausunto- j a painovapauden o-hella kuuluvat mielenosoitus- j a lakko- oikeus kanrah välittöminä tahdonilmauksina demokratian perusperiaatteisiin ja muodostavat tehokkaan vastapainon suiUTKJTviarlston ulkoparlamentaarisille voimavaroille. Myöskin itse voimassa olevaa eduskuntalaitosta Suomen Kahsati Demokraattinen Liitto pitää htetörialllsena saavutuksena, jota jatkuvasti on kehitettävä oikeudenmukaistaraalla v a a l i lakia, laajentamalla äänioikeutta, mm. alentamalla ikärajai('-18 ikävuoteen, sekä vahvistamalla kansan osanottoa Ja valvontaa laiiKääd^ntö- ja toimeenpanovaltaan. Vain laajemman demokratian pohjalla on Su(Hnen itsenäisyys ja työtätekevän kansan b^;nillinen vapautuminen mahdolUnen. in. Suomen itsenäisyysaika on merkin-ziyt huomatta viäia taloudellista kehitystä, mutta samalla suuntaaman keskittymistä kapitalianiUe ominaisin vaarallisia seurauksin. Teollisessa elämässä, erikoisesti; puunjalostus- Ja muun vientiteollisuuden alalla, ön tuotantolaitosten omistus keskittynyt yhä harvempiin käsiin, n i i n että U - louselämämme. ;,9vainasemat o v at muutaman k y i n n ^ i l ^ perheen määräysvallassa. SY^Ocä suttrteoHteuos j a sanirpanldt - ole mäSn valtaansa vain talouselämässä saattaen annoilleen niin pienjrrittä- Suomen Kansan Demokraaillnnt Liitto (SKDL)— Dcmokra-tiska FÖrbundct for Finlands Folk (DFFF) Perustettiin lokak. 1944, kahden Suomen kansalle kohtalokkaan sodan jälkeen, joihin hallit' kien edistyksellisten ja rauhaa rakastavien voimien kcr<i uuden kansallisen ja yhteiskunnallisen pcruslan Suomen kansan olemas-sadolle. ; >; ^ SKDLin perustajina olhat Suotuen Kommuivstiften Puolue ja sosdem-puotucen sodanvastainen sosialistinen sivusta, mutta siihen ovat sen jälkeen liittyneet lukuisat muut edistykselliset kansalaisjärjestöt. Sen jäseneksi voi liittyä jokainen puolue, järjestö ja yksityinen, joka hyväksyy sen periaateohjelman, joka hyväksxt-tiin toisessa liittokokouksessa Iteinäk. I pnä 1949. Ohjelma on seuraavanlainen: Jät Ja talonpojat kuin työläisetkin, ne ovat levittäneet vaikutusvaltaansa myös yhteiskuntaelämän eri aloille sekä maan politiikkaan, toisaalta eduskunnan ja hallituksen, toisaalta rahoittamiensa u 1 koparlamentaaristen keinojen avulla. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton käsityksen mukaan maan ja kansan etu vaatii, että suurpääoman monopollmahti murretaan kansallistamalla suuryhtymät, maan mlneraa-llrikkaudet, vuoriteollisuus, veslvoi-malähteet ja voimateoUisuus sekä ottamalla myös ulkomaankauppa edis-tyksellisestl uudistetun valtion haltuun. Maan talouselämä on samalla järjestettävä demokraattisen suunnitelmatalouden pohjalle, olemassaolevia valtion liikelaitoksia kehitettävä ja uudesti järjestettävä poistamalla niissä Ilmenevä virkavaltaisuus ja ulko-maanl^ auppa ratkaisevasti suunnattava kriisittömän talouden maihin. Pienyrityksiä, osuustoiminnallisia ja kunnallisia yrityksiä enempää kuin maatalouttakaan SKDL: n esittämii kansallistamisohjelma ei koske, vaan se pyrkii päinvastoin niitä suurpääoman riistopyrkimyksiä vastaan turvaamaan. Sen tarkoituksena on muutaman kymmenen kansantalouttamme hallitsevan ja kansan enemmistön hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle elintärkeän suurkapitalistisen yrityksen valtion haltuun ottaminen ja siten pohjan luominen suunnitelmalliselle, koko kansaa palvelevalle taloudelliselle järjestelmälle, kuten SKDLrn hyväksymässä erillisessä kan.sallistamis-ohjelmassa tarkemmin selitetään. IV. Suomen torpparien suuri nousu työväen rinnalla v. 1918 päättyi tappioon eikä työväenpuolueen ajama torpparien vapautukseen perustuva MAATALOUSUUDISTUS, jonka kansanvaltuuskunta jo oli lailla vahvistanut, sellaisenaan toteutunut. Porvaristo piti kuitenkin välttämättömänä turvata asemansa omalla maareformillaan sekä sitä seuranneella asutu.stoi-mlnnalla, joilla maahamme luotiin verrattain paljon muodollisesti itsenäisiä tiloja. Porvariston suorittamana tämänkaltainen uudistus on kuitenkin johtanut siihen, että suurin osa näistä tiloista oh liian pieniä, epäedullisesti sijoitettuja ja vajavaisin rakennuksin ja työvälinein varustettuja, minkävuoksi ne ovat taloudellisesti kannattamattomia. Sekä kää-piötilat, joita maassamme on enemmän kuin puolet tilojen määrästä, että monet pien- ja keskivarakkaatkin taloudet ovat aika-ajoittain uusiutuneiden talouspulien aikana joutuneet erittäin valkeaan asemaan, suuryiiti-öiden ja -pankkien taloudelliseen orjuuteen tai suorastaan pakkohuutokauppojen Ja vararikkojen alaisiksi. Tämän lisäksi maa.ssamme on edelleen tuhansia vuokraviljelijöitä .sekä metsä- ja maataloustyöläisiä, joille oman tilan saaminen on suoranainen elinkysymys. Sotien aikana maamme porvaristo lletsoessaan Itä-Karjalan valloitukseen, antoi maattomalle väcstöU'- suuria lupauksia, mutta .sotien tuloksena olikin, ei vain peltopinta-alan pifne-nemlneh noin 10 prosentilla, vaan l i säksi monisatatuhantisen .siirtoväen asuttaminen, mistä muodastuikin .;o-tlen jälkeen suurin maatalou-spoHitti-nen pulmakysymys. Ilman .SKDLrn vaikutusta syntynyt ja toteuiettu maanhankitalaki ei suinkaan parantanut tilannetta, vaan loi maahamme entistä suuremman kaäpiötilojc-n ja ahdingossa elävän maaseutu va»;rjiÖn joukon. SKDLrn maatalousohjelma edf.llyt-tää talonpoikaisväestön suuren tyot.ä-bekevän enemmistön tuotanto- ja t^ji-meentulomabdollisuuksien turvaamista sellaisin uudistuksin, jotka eivät koidu muun työtätekevän väe.sion tai kansantalouden rasitukseksi. Tärkein niistä on maan pakkoluovutus ensisijaisesti yhtiöiden, herraskartancici':n, tilakeinotteUjaIn, suurten h a r r a v - t l i - Javlljelijäin ja seurakuntain maisU, toissijaisesti valtion ja kuntain mab>- ta, liian vähän maata omistaville kää-plötilpille ja mtiille maantar\it.sijoille. Toimeentulon tur\'aaminen m a a ta-lousammatin harjcittajille ja maataloustuotannon edistäminen vaatii k u i tenkin myös valtion tukitoiminnan p e rusteellista uudistainista ja sen .siirtäm i s t ä tuotantotukipalkkiopoh jalle. Avustukset ja palkkiot on annettava maataloustuotannon kokonabuu 11 a tSt& v a i n matlcklnoita silmälläpitäen. l^UUän niistä v&Zsev&t osallisik-si varsinaiset työtätekevät talonpojat l a -| hinnä koneistuksen, rakennustarvikkeiden, maanparannusvälineidcn, ro-tukarjan yms. muodossa. Pienviljelijäin osuustciminnalllsta yhteistoimintaa, koneasemain perustamista ja maatalouden järkiperäistämistä on kaikin tavoin valtion toimesta edistettävä; Maatalouskoulutusta on kehitettävä siten, että työtätekeville t a lonpojille käy mahdolliseksi saada tarpsellintn ammattitaito. Maatar loutta on kehitettävä lähinnä maamme luontaisia edellytyksiä vastaavalle karjatalouspohjallc ja kauppasuhteet ulkomaille on hoidettava niin, että avautuu mahdollisimman kannattavaa maatalous-, lähinnä karjatalous-tuotteiden, vientiä. Keinotekoisesta tulli- ja vicntipalkklopolltiikasta olisi maataloustuotteiden viennissä vapauduttava. Kalastajaväestön taloudellinen asema on käynyt ke.stämättömäksl ja sen parantaminen on mahdollista vain valtion avustustoimenpiteillä. Valtion on avustettava kalastajaväe.stöä välineiden hankinnassa ja vakuutuksessa, kalasatamien perustamisessa, kalan-hintojen vakauttamlses-sa .säilöntätcol- ILsuudcn ja jäähdytyslaitteiden avulla, kalanviljelyk-scssä ja ryöstökalnstuk-scn lopettamisessa, saariston sähköistämisessä sekä sosiaalisten ja terveydellisten olosuhteiden parantamLsc.ssa huomioonottaen saaristoväestön erikoiset olo.suhtcet. » Kuten kaikkien työtätekevien niin myös työtätekevän maatalousväestön clincdut vaativat suurpääoman ylivallan poLstami.sta ja kansantalouden kansanvaltaista suunnltclmallLsuutta, Vain työläisten ja talonpoikain yhteisen taisteluliiton avulla tämä päämäärä saavutetaan. V. • Tähänastinsn valtiotalous on peru.s-tunut pääa-siassa niiden tulojen v a raan, joita valtio .saa verotuksen muodossa. Raskaimman taakan ovat saaneet kantaa palkannauttijat ja muut kaupunkien .sekä maaseudun pienelä? jät, kun taas .suuromaisuukslen, suurtuotanto- ja liikelaitosten sekä suurten metsätulojen verotus on jäänyt suhteellisesti paljon pienemmäksi. Ve-rotu. sjärJestelmä on meillä niinkuin muissakin kapitalistimaissa muodostunut hyvin monimutkaLseksl ja t u l kinnanvaraiseksi. On useita verotuskohteita ja erilai.sia veroja, mikä l).sää verotuksen toimeenpanomenoja ja s i ten myös kan.ialaLsten verora.situsta. Ratkaiseva huojennus verotukseen voidaan saada aikaan vain toteuttamalla SKDLrn kansallLstamisohjclma. Kuitenkin on välttämätöntä suorittaa korjauksia myö.s itss verotusjärjestelmään. K u n m n ja valtion verotustoi-minla c n yhdist-jttävä ja yksinkertaistettava titen, että on olcmas-a vain yksi yhtenäinen, alueelliset eroavaisuudet ja veronmaksajien maksukyvyn huomioiva tulovero. Välttämättömyystarvikkeiden välillinen verotus on poistettava ja tfjimccntulolle välttämättömät tulot jätettävä verotuksen ulkopuolelle korottamalla verotettavan tulon alaraja .samalla kun veron as- Iccttain kohoavaa, käyrää jyrkennetään. Tällöin asteikon on kuitenkin oltava .sellainen, ettei se estä työntekijäin an«ionrnahdollisuuk.sien ja työn tuottavalsuuden koj^oamista. Palkkatuloa on verotettava lievemmin kuin vieraan työvoiman ja keinottelun a-vulla'hankittua tuloa. Aviopuolisoita on verotettava erikseen ja yksinäisille henkilöille määrätty erikolsvero poistettava sekä myönnettävä heille .nit-tävä perusvähennys, mikäli heillä on hucillettaviaT ;>amalla kun suurirjer-dessa Totaoaan. LoistoanmnoUti ja mutista todellisesta ylelUsyydesti on perittävä, asteettain kohoavaa ylelU-syysveroa. Liikevaihtoveroa on yleisesti käytettävien kulutustarvikkeiden osalta tuntuvasti vähennettävä Ja poistettava se kokonaan «lintarvikkelsta «ekä ravitsemus- Ja palvelusluontolsUta liikkeiltä, Ja siihen saakka kunnes lU-kevaihtovcro kokonaan poistetaan, on sen kanto siirrettävä tuotanto- Ja tukkukauppa- asteelle. VL Maamme sosiaalinen lainsäädäntö jäi itsenäisyysajan taloudelliseen kehitykseen verrattuna varsin vajavaiseksi. Vasta sotien Jälkeen saatiin SKDLrn vaikutuksesta aikaan erältä huomattavia parannuksia, mutta monet tärkeät uudistukset ovat vieläkin toteuttamatta. SKDLrn sosiaalipoliittisen ohjelman lähtökohtana on vaatimus, ^ttä jokaiselle työtätekevälle kansalaiselle on turvattava oikeus työhön, toimeentuloon, lepoon Ja sivistykseen. SosiaäUIalnsäädäntömme hajanaisuus on saatava poistetuksi säätämällä yhtenäinen soslaaltvakuutuslakl, joka tarjoaisi vanhuksille, sairaille, työkyvyttömille ja leskille rUttävän ytiteiskunnallisen huollon Ja johon kuuluisi myös yleinen sairausvakuutus vapaine lääkärin- ja hammaslääkä-rinhoitoineen. Invallldien huolto, olkoon vamma saatu siviili- tai sotilas-toimissa, on sen puitteissa järjestettävä yhtenäisesti kalkkia Invallldeja koskevaksi. Suurten kansantautien, kuten tuberkuloosin, reumasairauksien,, sydäntaudin ja hermostohälriöi-den parantamiseksi on valtion toimenpiteitä laajennettava. Tuberkuloosipotilaiden jälkihuolto on järjestettävä Ja ammattitautien vastustamista edelleen kehitettävä. Kansaneläkclal. tos olisi muodostettava yleisen sosiaalivakuutuksen perusrahastoksl. YlcLsillä varoilla tuetun tai hoidetun asuntotuotannon voimakasta Usää-mistä on jatkettava niin asutuskeskuksissa kuin varsinaisella maaseudullakin. Asunto-oIoJa on kehitettävä terveydellisiä näkökohtia ja yhteisyyttä vastaavalle tasolle. • SKDL vaatii tinkimättömästi, cttft samasta työnsuorituksesta on maksettava sama palkka Iästä Ja sukupuolesta riippumatta. Kunnollisen toimeentulon edellyttämä minimipalkka sekä kaikkia työaloja koskeva riittävä vuosiloma on lailla turvattava. Työaikaa on pyrittävä palkkaa pienentämättä lyhentämään ensisijassa työaikalain ulkopuolella olevien työntekijäryhmien osalta sekä terveydelle vaarallisissa töls-sä, mutta myös muilla työaloilla rinnan tuotannon kohoaml-scn kanssa. Tuotantokomlteat on saatava lailla pysyviksi elimiksi Ja niiden laajuutta j a vaikutusvaltaa samalla lisättävä. Luottamusmiesten asema on lailla turvattava j a ammattientarkastus saatava yhtenäiseksi. Äitiys-'ja lastenhuoltoa on laajennettava myös maaseutua koskevaksi ja järjestettävä .se laklsäätelse.stl siten, että äideille turvataan riittävät palkalliset vuosi- ja synnytyslomat Ja lomanviettomahdollisuudet sekä perustetaan lastentarhoja ja -scimiä kuntiin ja suurempien työpalkkojen yhteyteen. VII. Myös yleinen kunnalhicn äänioikeus maa.ssamme on työväestön taistelun tules. Vasta v. 1917 vallanku-mouk, ven vaikutuk.sesta «aatlln porvaristo mvöntymään yleiseen Ja yhtäläiseen äänioikeuteen myös, kunnallisvaaleissa. Siitä ja pitkälle kehitetystä kunnallisesta itsehallinnosta huolimaita on kuitenkin sekä kunnallis-hal innossa että -lainsäädännössä vielä runsaa.sti puutteellisuuksia. Kunnallista Itsehallintoa on l i l n - sättdännön kautta kehitettävä Ja laajennettava siien, että kunnallslsta eh-mlKlä muodostuu paikalllKla kansanvallan toimeenpano- Ja valvontaelimiä ia että kunnille tarjoutuu edelly-tyk/ vcL nykyistä mencsto'kselllsemmln toimia työtätekevää väestöä painavien epäkohtien polstamJsoksI sekä paikallisten sivistys- ja sosiaalisten olojen parantambiekfil. Verotus on uudistettava ohjelmamme verotusta koskevan kohdan mukalseKtl: Kuntien t^dloudelllsJa mahdollisuuksia on li.sättävä Kckä kunnallista liiketoimintaa laajennettava Ja kunnalista asun-tcrakonnustuolantoa valtion tukemana voimaJckaa.sti edistettävä. Työttömyyden aiheuttamat rasitukset on siirrettävä kokonaan valtion Ja työnantajain kannettaviksi. Kunnan- Ja kylätiet on otettava valtion haltuun. Kunnalliselta virka vai talsuudesta on pyrittävä vapautumaan tehostamalla luottamu^jhenkJlöiden miorlttamaa v l - hei-sten verohelpotuk-sia lisätään. Va-( ranhaliijain tarkkailua ja asettamalla ' tärkeimmät kunnalliset virat määräajoin vaaleilla täytettäviksi. Jctta myöskin heikossa taloudellisessa ascmas-ia olevat kunnat voisivat tarjota jäsenilleen samanlaisia sivistys- ja gasiaaliia etuja kuin varak-rattomi^ n vanhuksien, alaikäisten, perheellisten leskien, invaliidien ym heihin verrattavien henkilöiden palkkatulot ja eläkkeet on vapautettava tuloverosta. Omaisuus on saatettava myö.s kun-nalllssn verotuk.sen kohteeksi ja omal-' i^aatkin kunnat, on niitä valtion suusverotus uudistettava siten, että! "Myöntämillä avutuksllla tuettava. omaisuuden verovapaata alarajaa ko j Bdlstysmlelisiä henkisiä hairastuksa rotetaan ja verotusta lievennetään sei- : ^^»'ä urheilu-, nuoriso- Ja ralttlustol-laisen omaisuuden kohdalla, jota isen mlntaa on riittävästi avustettava. omistaja ja .länen perheensä käyttää I viIL työvälineenä elatuksen hankkimiseo..; Maamme virkakoneisto ja crikol- Toimeentulolje välttämättömän tulon-g^gti oikeuslaitos rakentuvat epäde-ja omaisuuden yii menevältäi osalta on mokrattiselle ja vanhoilliselle pobjal-verotusta asteettain lisättävä. Maata- 1Virkamieslainsäädäntömme perus-louden verotus on uudistettava asteet- Ruotsin vallan Ja tsarismin a l k a l - tin kohoavaksi kokonaishehtomäärien säädöksiin. Korkein oikeus el pohjalle alue-, sijainti- ja muihin tuo- 1 vain täydennä Itseään, vaan nujös n l - tantoedellytysten mukaisin luokituk-; mittää muiden tuomioistuinten tuo- 8in- Omaisuuden an.slottcmaan arvo- [niarit. Virkamiesten ercttamattomuu-nousuun, omaisuuden tuottamattomana pitämiseen sekä suuriin tuloihin desta Ja käytännössä olevista nlmity»- ja ylenemisperiaatteista Johtuu, että TUstaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aiig^ 2^ metsää QMlMte. -> lifaakuntiJiamtuksen U-moitetaan ostaneen 1,500.000 dollarin hinnasta Quebee Pulp and Paper Corp. värarikkopeaän haUussa oUeet. omaisuudet Ctaiobutlmln alueella, käsittäen mm. 60iB nellfimallla yhtiön täydelleen omistamia metsämaita ja UI neliflmailla metsänhakkuuoikeuk-sla, rakeonutaia, voimalinjoja Ja kaksi, yhteensä noin 17.000 hevosvoiman veslTOlmapalkksa. Ratsastusennätys Cli^aco. --- COBltown-ntmin?n hevonen saavutti t&älK viikoh l(4>ulla suoritettuja' ratsastqskUpailussa uuden maatlmaneanlltyikiien inaiUn matkalla siiorituesaaan matkan tasan minuutissa Ja 34 sekunnissa. Hevosela oU 130 paunan ratsastaja. Entinen en-ntttys oll sek. huonompi Ja se oli saavutettu 1933. Ratsastajana oli eli. loin 128 paiman Jockey. QaUan Möt i>iäi# Assi J Iaä|ai Pfflijanmia^ ja Lapissa : Moottorivene-ennätys Kalamasoo, Mioeh — Jack Schacf er saavutti Such Crust-nlmlsellä mootto-rtveneelUUkn uuden Yhdysvaltain ennätyksen ajaessaan 136588 mailin tuntinopeudella Oull Lakella pidetyissä kilpailuissa. Entisen ennätyksen. 124.86 mallia, oli saavuttanut Oar Wood, ayysk. 1932. Maailmanennätyksen. 141.74 mallia, saavutti sir Malcolm Campbell elok. 1939 Englannissa. HetafafcL w (8-8) ^ nlsieriO antoi helnikaim maatal^iidcoelaitbksen I imessa sattuneidra a ^ ^ beuttamien tuhojen Uetcidttaeftl misen. Tlitjdmulcrie^ i nessä' todettu ^bon erittäin ankarasU viU[i4mveJa. ten ovat kärsimään loutui^Met turvemaat. Joilla on n i u s a ^ ruista, vehnää Ja ohraa täyitte ttumelemaa. PelUAasvelsta on puna eniten kärsinyt ja laiJoUla elila siltä ei voida odottaa' a i i d E l i i | | Uisu satoa. Parhaiten i ^ " ran tuleentuminen on Uaa^nykytUaäi?! teessä koleiden ja sateljrtea jatkuessa hyvin qfiävannaa. tuhoalue käsittää kymmmUk joista mainittak;oon KäT«il>iWfl. Mi-l järvi sekä koko XalajokUukaa IMtt hojen arvlonti on jo aloiteta Ja oftk ne tähän asti saatujen tietojen imi->' kaan yli SOO milj. ndc / : vystä. Virkamiehistö on eristäytynyt ikansasta. ja nimenomaan poliittisissa olkieusJutuVBsB on oikeuslaitos räikeästi osoittanut taantumuksellisen luok-kaluonteensa. SKDL vaatU. että maamme virkakoneisto on puhdistettava kelvottomista, vlrlcavaltalslsta ja kansanval- :alie ylbamlelislstä aineksista. Virastojen työtehoa on lisättävä luopumalla virkaqilesten erottamattomuudesta Ja antamalla virkavuosien sijasta kyvylle ja taidolle ratkaiseva merkitys virkanimitysasioissa. Vlrtcamlehet on saatava ymmäriämään tehtävänsä kansan palvelijoina. Koko virkakoneisto on uudistettava kehittämällä kansan omaa osanottoa maan crias-, tclscssa hallinnossa. Olkeudenkänytllaitoksessa on vallh-naisuusperlaatetta sovellettava laajansa mitassa. Korkeimman oikeuden Ja koriccimman hallinto-oikeuden kokoonpano on ainakin osittain Jätettävä eduskunnan tehtäväksi. Kihlakunnan- Ja raastuvanoikeuksien Jäsenten vaalissa on kunnan elimille varattava riittävä vaikutusvalta. Alempien oikeusasteiden Jäseninä tulee lakimiesten ohella olla myös samoin valtuuksin varustettuja maBlilf-kojäsenlä. <Jatkuu) ' Hyviä satotuloksia. Neuvostoliitossa Sosialistinen Maatalous-ltbtl kertoob että Neuvostoyitoesa Sui^^kin alueella Shevtshenkon nimelle-omlstctUf*, ea koUektiivltaloudesBa Pd^ Rubantei; työryhmä pui Jokaiselta -hehtarlK» vUJaa^keskimäärin 2il40 kgl. '< . Äsken on saman kpUekti^taloudsftv kombainlnkuljettaja Pantjuk tKhtjf- ' nyt korjaamaan satoa slemmvUJÄ-alueilta!. Kolmelta ensUcsl liorJaaaia^ taan hehtaarilta hän pui jot(aiflelta ytt- 3,870 kg jyviä. , ' Suojelkaa hämähiUi^kiä Xlkää hävittäkft tai hätrt^U» raltala* ta kasvunaan hämähäkklA eikft am kutomia verkkoja. 'TiUbi l^mihKM^' kutoo verkkojaan y<Ul& )a «arbata f aamula se ryhtyy a^aOJkn^fttltkooo» sa tarttuneita hyönieialä. < Picnl kärpäsen muctolnen hyOntet. nen Jättää Jälkeensä haribalta polkuja kasvien lehdille. Aamulla lilUi' tä tuhohyönteisiä tarttuU VTttOBaaatt: hämähäkin verkkoon Ja ttttevat tuhotuiksi. ' Uusi mailin ennät}^ Cleveland. Ohio. — Torontolainm Dick Ferguson saavutti täällä lauantaina uuden Canadan ennätykaen poU ' kain matin Juoksussa, suorittasssaaii matkan 4 min. 27 sekunnissa. EnUneti ennätys oli 16.8 sek. hUonouipi; Toinen torontolalnen, John Ross, aaavut» : ti myöskin uuden Canadan ennätyksen puolen mailin (880) Jaardin) juoksusi sa, 1.59,6, Entinen ennätys oli 7.3 seiL huonompi. Olemme ylpeitä Emmekä hä|ieä kohdistuva tarkkailu ja suhdanneve-1 virkapaikkojen saaminen ja sällyttä-rotus on saatettava riittävässä laa j u u - i minen ei riipu ahkeruudesta Ja k y - • • • AUTOJA 1946 Mercury Sedän . . . . . . . . . . . . .........1295.00 1947 Mercury Coach 1595.00 1946 Chevrolet Coach 1595.00 1939 Mercury Coach 895.00 1936 Ford Coach 325.00 • • • TROKEJA 1949 Chevrolet Vz tonnin Pickup, ajettu ainoastaan 5,000 mailia Deluxe hytti, lämmittäjä 1695.00 1941 International 2-tonnin stake, lämmittäjä ja lava 495.00 1940 Ford 2-tonnin runko ja ohjaajan MEREDITH-CONNELLY MOTORS LIMITED P U H E L I N 3-3633 214 Bloor Sireet
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 23, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490823 |
Description
Title | 1949-08-23-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Yhden päivän
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
«lirun <-l-i iunnustetta\'a'Viihtyväni
- - ;r:vall:se5£a majatalossa.
/^"'sT en orjanmerkki ystäväni!
>^«r nauraen. Mutta nyt
. io-3'^:n. inistä varmasU pidat.
'^Häi tui..ui %-ahtimestarin j a tilasi
. ^ - maa. jonka nimeäkään en
-nut ennen kuuUut.
'"Minun cli kyllä ihafltava häntä.
•Tjn hän näyui olevan niin kotonaan,
v-fcän väliä hän kohottautui j a ter-
Xii vlb:.i.-:iä naisia — hän käyttäy-
| ^ ' k u : n ci milloinkaan olisi oUut
ffiuuta kuin kreiri. ,
gun tiU aika lähteä, tarttui
y^r^ jrauhic^tuneena povitaskuunsa.
' c ^ - j . =;r.ä. kuule, ctappa ja lainaa
"ull' k - :nppi. kuiskasi hän j a nau-rorväl3ä!
i ujosti. Minulla ei ole y h tään
pieniä rahaa.
Tämä oli vanha hyvä temppu r a -
k£3nu£til:nri]tä. . '
y - t - ; s.nahan olet rikas! huudahda
h;ini:n:>s:yneenä.
_ p>h ivjo äyrit, ne saivat kyllä
Piaa laia: aile. Nyt elän velkoja te-iemäi:
a- .Muistathan, että fysiikan
fciria=Ä3 sellaista, että kun päästi
tiilikiv.n putoamaan kuudennesta
ker:okf-c?'.a. n i i n se voisi lingota toisen
tiilikr. cn yhtä korkealle — siis
tavallaan puioukseh voimasta! Niin
ofl' niinunkin laitani, ymmärrätkö-
Kun on pannut menemään 45,000
tniunua, vei tehdä velkoja yhtä paljon,
ennen kuin köyden pää tulee
eteen. Ja kun v a i n kerran olen naimisissa,
niin
Hiincn oli luvattava lähettää rahani
ensi tila.^sa. Minullahan oli oltava
ne datukseini, kunnes saisin työtä.
Mutta hän tietysti unohti asian. Muuten
sainkin lyötä heti kotiin tultani.
Mestari Olsen oli saanut rohkeutta
piipjnrakcnnistyömme jälkeen ja ottanut
tehdäkseen k i r k o n muurauksen.
Aloitin uudelleen apumiehenä.
Eräänä piiivänä keskellä kesää seisoimme
ryiimä.5sä telineillä huilaamassa,
cli näet hj'vin lämmin. Olimme
.saaneet vähän olutta osuuskaupasta
ja iciimme rintatautisgn tove-nmme
muistoksi — hän oli juuri
kuollut. Tuella pölyisellä maantiellä
kävili nuori mies laahustaen käärö
kainalossa — hän heilutti keppiään
ja lauloi kuuluvasti. •
— Tiiolla ei ole pölyä k,urkuEsa, sanoi
mestari Olsen, ja ms muut nau-roimn:
e. Mutta mitä hittoa — voi
saakelin perhanaa!
Totisesi) se o l i Ludvig. Hän kävi
kiinni telinelankkuihin kuin metsä-
TaloudeQinen kdramto
Hclsiiiia. >- (S-S) — rralousvaa*al-la
puita hellaan" on konemestari Otto
Pilikäsen uuden pilkeliesikeksinnön
mottona. Ja tämä motto pitää k i r j a i mellisesti
paikkansa, sillä esim. kolme
pientä piliettä. joiden yhteinen paino
on •vaia 250 gr. keittää 10—12 minuutissa
yhden kiron vettä 100 asteeseen.
Pikalieden polttoainesäästö on 80 %.
Konemestari Pitkänen on suunnitellut
tätä uutta pilkeUettä kuutisen
vuotta, j a keksintö esiteltiin jo viisi
vuotta sitten asiantimtijoille. Silloisen
vaikean raaka-ainetilanteen ja
patenttisuojan hankkimisen takia ei
päästy Uesien joukkoyalmistiikseen.
Nyt on patenttitoimisto kuitenkhi r e kisteröinyt
mainitun keksinnön.
Asiantuntijat ovat la^eneet, että jos
kaikki maan liedet uusittaisiin, voitaisiin
näin saadulla polttoainesäästöUä
maksaa vuosittain koko meidän sotakorvauksemme.
Piikeliesi on tunnettu
sellaisesta yhdistelmästä, että tulipe-sään-
jchdetaan polttoaineen kaasuuntumista'varten
kuumaa palamisilmaa
paineen alaisena keskitetysti ja näin
syntynyt kaasu poltetaan keittoastian
alla Ja sivuilla. Koska polttoaineeiksi
sopivat kuiva pilke, kävyt, paperi, yms.,
tulee tämän kansantaloudellisesti tärkeän
lieden yleistymisen rinnalla myös
polttoaineen kuivaus j a pakkaus ajankohtaiseksi.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION O F F I N L A ND
140 Wellington Street,
Ottawa, Ontario.
Puhelin 6-2389
piru, seisoi yhdellä hyppäyksellä
edessämme ja sinkosi nyytin lankulle.
— Kuuletkos, mestari — voinko taas
aloittaa? sanoi hän hyvin tyytyväisenä.
Viidessä minuutissa hän oli vaihtanut
vaatteita ja oli täydessä vauhdissa.
— Sinä et mennytkään naimisiin
silloin? kysyin minä hieman vahingoniloisena,
kun olimme yhdessä jälleen
aivan kuin ennenkin.
— Äsh, se oli pötyä kaikki! Asia
on niin. että se voisi kyllä olla mukavaa
sille, joka tykkää sellaisista asioista,
mutta minä ainakin omasta
puolestani sanon kiitos — J a kuinka
on yhdistyksen laita?
Niin. se oli hajaantim^it.
— Meidän on saatava se käyntiin
taas, kuules — ja pantava ylipäätään
vähän vauhtia agltatioon. Sillä minä
sanon sinulle — siellä on ihmisiä, jotka
istuvat j a hyötyvät — ja juhlivat
köyhän kustannuksella. Ihmisiä, jotka
elävät suurellisesti, ymmärrätkös!
Olihan hänellä siltä itsellään kokemusta.
Muuten hän osoitti sitä harvoin
käytöksessään. Hänellä oli entinen
humöörinsä eikä hän milloinkaan
katuriut "noiden äyrien" hukkautu-mista.
Hän oli ollut kuningas yhden
päivän, mutta hänestä oli yhtä hyvä
seistä telineillä ja katsoa sieltä tulevaisuuteen.
— Vesimeloonin viljelys on vuosisatoja
vanha.
MATKUSTATTEKO SUOMEEN
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jos olette/suunnitelleet Suomlmatkaaime ensi kevääksi,
n i i n nyt o n A I K A tilata laivapaikkanne sitä varten, sillä myöhemmin
laivapaikkojen saanti on kovin epävarmaa.
Teidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa, koska haluatte
matkustaa, n i i n matkailutoimistomme huolehtii siitä, että
Teille varataan laivapaikka haluamananne aikana.
I l m o i t t a k a a , josko haluatte edestakaisen tai ainoastaan
yhläälicpäin lipun.
Menomatka — koska? ..— .....
Takaisin lulo — koska?
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 Sodbnry, Ontario
TORONTOLAISET
TANSSIT
TAaMOLASSA
Joka lauantai-iltana
T E R V E T U L O A T A R M O L A N T A N S S E I H I NI
M/S BATORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suunnitelkaa N Y T myöhäiskesän j a syksyn viettoa Stiomessä
Lähtö: 9. syyskuuta, * 10. lokakuuta
• PoiUKca» HriifaxigB. lokak. 12
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N i A A M E R I C A L I N E I NC
j 0 5 Drummond B l g d . 1117 Ste-Catherln© St-, W « MontreaL
Suoniet]
n byva
Dempkraattisei
lä ohielma
Se kansalllMn Ja ulktqjolUttipeii
suuntaus. Joka oU vallitsevana maamme
itsenäisyyden, ensimmäisellä neljännesvuosisadalla,
perustui ajatukselle,
että Suomi on lännen etuvartio
itää vastaan Ja että sen tämän aseman
ylläpitämiseksi on nojauduttava
aina siihen lännen imperialistiseen
suurvaltaan, joka Jyrkimmin asennoituu
Neuvostoliittoa vastaan. Sille u h rattiin
yksinpä Suomen itsenäisyyden
ja riippumattomuudenkin asla, mikä
kävi erikoisen selvästi ilmi vuoden
1918 kuninga§hankkeista Ja lopuksi
Suomen liittämisestä Hitlerin sota-suunnitehnlln..
Tätä politiikkaa, johon
Ulttyivät. kansanvallan rajoitukset
ja Neuvostoliitolle ystävälUsmie-lisiin
työväenjäriestöihin kohdistuneet
laittomuudet ja vainot, SBSDL
pitää perinjuurin vääränä ja turmiollisena.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto tunnustaa kansanmie edistyksellisten
piirien jo sata vuotta sitten
omaksuman kansallisen elinetumää-rltelmän.
jonka mukaan Suomen on
rakennettava olemassa olonsa ystävyydelle
Venäjän,kanssa, mutta Jota
maamme porvaristo myöhemmin vää-risteli
toisaalta liittoutumalla taantumuksellisen
tsarismin kanssa, toisaalta
nojautumalla t?iiantumuksellisiin ulkovaltioihin.
Enpen kaikkea S K D L lähtee
siitäi elinetuinääritelmän uuteen
aikaan sovellutuksesta, jonka maamme
vanha, yhtenäinen työväenliike
suoritti todetessaan, että Suomen i t senäisyys
on mahdollinen vaiii uuden,
vallankumouksellisen Venäjän Hitossa
ja tiuTTin. Sotapolitiikan syksyllä 1944
romahdettua nämä periaatteet saivat
virallisenkin tunnustuksen, mutta sen
jälkeen ovat a^udsemmat sotapuolueet
pyrkineet jälleen nojautumaan Neuvostoliiton-
vastaisiin, u i k o puolisiin
voimiin. Suomen JCansan Demokraattinen
Liitto on horjumattomasti sillä
kannalla, että ulkopolitiikkamme on
perustuttava ystävyyteen ja yhteistyöhön
Neuvostoliiton kanssa sekä kaiken
Imperialistisen sckaantvunlsen ehdottomaan
torjumiseen. Järkkymätöntä
työtä rauhan hyväksi pitää S K D L niin
valtiovallan kuin yksityisten kansalaistenkin
velyolllsuutena.
Koska kansa, joka sortaa toista
kansaa, ei itse voi olla vapaa, on kansallisia
vähemmistöjä suojeltava kaikkea
kansallisuuBsortoa vastaan. Itse-näisyysalkana
(, esiintynyt pyrkimys
riistää ruotsalat^lt^i kansanosalta sen
oikeuksia on epädemokraattisena tuomittava.
S K D L puolustaa tinkimättä
ruotsinkielisen vähemmistön niinkuin
muidenkin vähemmistöjen kansalais-ja
perustuslaillisia oikeuksia.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto pitää ka,^anvallan merkittävinä
saavutuksina yleistä, yhtäläistä
äänioikeutta ja yksikamarista eduskuntaa,
jotka työväenliike äänioikeus-taistelullaan
V.; 1906 valloitti ja jota
työväenliikkeen muut saavutukset
myöhemmin ovat täydentäneet.
Mutta Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto toteaa samalla, että suxu--
porvaristo on ' säUyttämillään etuoikeuksilla
— tuotanto- ja raha-laitosten
monopoliliä.; hallitsemillaan pro-pagahdavällnelUä.
lehdistöllä ja kustannustoiminnalla,
sekä vaikutusvallallaan
kouluun, kirkkoon, oikeuslaitokseen,
virkakoneistoon ja armeijaan
— kyennyt suuressa määrin tekemään
tyhjiksi yleiseen äänioikeuteen j a parlamentaariseen'demokratiaan
semmoisinaan
kilnhltetyt toiveet.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto on näinollen sitä mieltä, että
vain kaikkien etuoikeuksien ja samalla
lupkkaherniiiden riistäminen suur-porvaristolta
voi johtaa todellisen
kansanvallan toteutumiseen. Tämän
päämäärän saavuttamiseksi on k a n san
edistyksellisten voimien taisteltava
niin eduskunnassa ja muissa
edustuselimlssäl kuin myös niiden u l kopuolella.
Yhdistymis-, kokoontumis,
lausunto- j a painovapauden o-hella
kuuluvat mielenosoitus- j a lakko-
oikeus kanrah välittöminä tahdonilmauksina
demokratian perusperiaatteisiin
ja muodostavat tehokkaan vastapainon
suiUTKJTviarlston ulkoparlamentaarisille
voimavaroille. Myöskin
itse voimassa olevaa eduskuntalaitosta
Suomen Kahsati Demokraattinen
Liitto pitää htetörialllsena saavutuksena,
jota jatkuvasti on kehitettävä
oikeudenmukaistaraalla v a a l i lakia,
laajentamalla äänioikeutta, mm. alentamalla
ikärajai('-18 ikävuoteen, sekä
vahvistamalla kansan osanottoa Ja
valvontaa laiiKääd^ntö- ja toimeenpanovaltaan.
Vain laajemman demokratian pohjalla
on Su(Hnen itsenäisyys ja työtätekevän
kansan b^;nillinen vapautuminen
mahdolUnen.
in.
Suomen itsenäisyysaika on merkin-ziyt
huomatta viäia taloudellista kehitystä,
mutta samalla suuntaaman
keskittymistä kapitalianiUe ominaisin
vaarallisia seurauksin. Teollisessa elämässä,
erikoisesti; puunjalostus- Ja
muun vientiteollisuuden alalla, ön
tuotantolaitosten omistus keskittynyt
yhä harvempiin käsiin, n i i n että U -
louselämämme. ;,9vainasemat o v at
muutaman k y i n n ^ i l ^ perheen määräysvallassa.
SY^Ocä suttrteoHteuos
j a sanirpanldt - ole
mäSn valtaansa vain talouselämässä
saattaen annoilleen niin pienjrrittä-
Suomen Kansan Demokraaillnnt Liitto (SKDL)— Dcmokra-tiska
FÖrbundct for Finlands Folk (DFFF) Perustettiin lokak. 1944,
kahden Suomen kansalle kohtalokkaan sodan jälkeen, joihin hallit'
kien edistyksellisten ja rauhaa rakastavien voimien kcr; ^
SKDLin perustajina olhat Suotuen Kommuivstiften Puolue
ja sosdem-puotucen sodanvastainen sosialistinen sivusta, mutta
siihen ovat sen jälkeen liittyneet lukuisat muut edistykselliset kansalaisjärjestöt.
Sen jäseneksi voi liittyä jokainen puolue, järjestö
ja yksityinen, joka hyväksyy sen periaateohjelman, joka hyväksxt-tiin
toisessa liittokokouksessa Iteinäk. I pnä 1949. Ohjelma on seuraavanlainen:
Jät Ja talonpojat kuin työläisetkin,
ne ovat levittäneet vaikutusvaltaansa
myös yhteiskuntaelämän eri aloille sekä
maan politiikkaan, toisaalta eduskunnan
ja hallituksen, toisaalta rahoittamiensa
u 1 koparlamentaaristen
keinojen avulla.
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton käsityksen mukaan maan ja
kansan etu vaatii, että suurpääoman
monopollmahti murretaan kansallistamalla
suuryhtymät, maan mlneraa-llrikkaudet,
vuoriteollisuus, veslvoi-malähteet
ja voimateoUisuus sekä ottamalla
myös ulkomaankauppa edis-tyksellisestl
uudistetun valtion haltuun.
Maan talouselämä on samalla
järjestettävä demokraattisen suunnitelmatalouden
pohjalle, olemassaolevia
valtion liikelaitoksia kehitettävä ja
uudesti järjestettävä poistamalla niissä
Ilmenevä virkavaltaisuus ja ulko-maanl^
auppa ratkaisevasti suunnattava
kriisittömän talouden maihin.
Pienyrityksiä, osuustoiminnallisia ja
kunnallisia yrityksiä enempää kuin
maatalouttakaan SKDL: n esittämii
kansallistamisohjelma ei koske, vaan
se pyrkii päinvastoin niitä suurpääoman
riistopyrkimyksiä vastaan turvaamaan.
Sen tarkoituksena on muutaman
kymmenen kansantalouttamme
hallitsevan ja kansan enemmistön hyvinvoinnille
ja tulevaisuudelle elintärkeän
suurkapitalistisen yrityksen
valtion haltuun ottaminen ja siten
pohjan luominen suunnitelmalliselle,
koko kansaa palvelevalle taloudelliselle
järjestelmälle, kuten SKDLrn hyväksymässä
erillisessä kan.sallistamis-ohjelmassa
tarkemmin selitetään.
IV.
Suomen torpparien suuri nousu työväen
rinnalla v. 1918 päättyi tappioon
eikä työväenpuolueen ajama torpparien
vapautukseen perustuva MAATALOUSUUDISTUS,
jonka kansanvaltuuskunta
jo oli lailla vahvistanut,
sellaisenaan toteutunut. Porvaristo
piti kuitenkin välttämättömänä turvata
asemansa omalla maareformillaan
sekä sitä seuranneella asutu.stoi-mlnnalla,
joilla maahamme luotiin
verrattain paljon muodollisesti itsenäisiä
tiloja. Porvariston suorittamana
tämänkaltainen uudistus on
kuitenkin johtanut siihen, että suurin
osa näistä tiloista oh liian pieniä, epäedullisesti
sijoitettuja ja vajavaisin
rakennuksin ja työvälinein varustettuja,
minkävuoksi ne ovat taloudellisesti
kannattamattomia. Sekä kää-piötilat,
joita maassamme on enemmän
kuin puolet tilojen määrästä, että
monet pien- ja keskivarakkaatkin
taloudet ovat aika-ajoittain uusiutuneiden
talouspulien aikana joutuneet
erittäin valkeaan asemaan, suuryiiti-öiden
ja -pankkien taloudelliseen orjuuteen
tai suorastaan pakkohuutokauppojen
Ja vararikkojen alaisiksi.
Tämän lisäksi maa.ssamme on edelleen
tuhansia vuokraviljelijöitä .sekä
metsä- ja maataloustyöläisiä, joille
oman tilan saaminen on suoranainen
elinkysymys.
Sotien aikana maamme porvaristo
lletsoessaan Itä-Karjalan valloitukseen,
antoi maattomalle väcstöU'- suuria
lupauksia, mutta .sotien tuloksena
olikin, ei vain peltopinta-alan pifne-nemlneh
noin 10 prosentilla, vaan l i säksi
monisatatuhantisen .siirtoväen
asuttaminen, mistä muodastuikin .;o-tlen
jälkeen suurin maatalou-spoHitti-nen
pulmakysymys. Ilman .SKDLrn
vaikutusta syntynyt ja toteuiettu
maanhankitalaki ei suinkaan parantanut
tilannetta, vaan loi maahamme
entistä suuremman kaäpiötilojc-n ja
ahdingossa elävän maaseutu va»;rjiÖn
joukon.
SKDLrn maatalousohjelma edf.llyt-tää
talonpoikaisväestön suuren tyot.ä-bekevän
enemmistön tuotanto- ja t^ji-meentulomabdollisuuksien
turvaamista
sellaisin uudistuksin, jotka eivät
koidu muun työtätekevän väe.sion tai
kansantalouden rasitukseksi. Tärkein
niistä on maan pakkoluovutus ensisijaisesti
yhtiöiden, herraskartancici':n,
tilakeinotteUjaIn, suurten h a r r a v - t l i -
Javlljelijäin ja seurakuntain maisU,
toissijaisesti valtion ja kuntain mab>-
ta, liian vähän maata omistaville kää-plötilpille
ja mtiille maantar\it.sijoille.
Toimeentulon tur\'aaminen m a a ta-lousammatin
harjcittajille ja maataloustuotannon
edistäminen vaatii k u i tenkin
myös valtion tukitoiminnan p e rusteellista
uudistainista ja sen .siirtäm
i s t ä tuotantotukipalkkiopoh jalle.
Avustukset ja palkkiot on annettava
maataloustuotannon kokonabuu 11 a
tSt& v a i n matlcklnoita silmälläpitäen.
l^UUän niistä v&Zsev&t osallisik-si varsinaiset
työtätekevät talonpojat l a -|
hinnä koneistuksen, rakennustarvikkeiden,
maanparannusvälineidcn, ro-tukarjan
yms. muodossa. Pienviljelijäin
osuustciminnalllsta yhteistoimintaa,
koneasemain perustamista ja
maatalouden järkiperäistämistä on
kaikin tavoin valtion toimesta edistettävä;
Maatalouskoulutusta on kehitettävä
siten, että työtätekeville t a lonpojille
käy mahdolliseksi saada
tarpsellintn ammattitaito. Maatar
loutta on kehitettävä lähinnä maamme
luontaisia edellytyksiä vastaavalle
karjatalouspohjallc ja kauppasuhteet
ulkomaille on hoidettava niin, että
avautuu mahdollisimman kannattavaa
maatalous-, lähinnä karjatalous-tuotteiden,
vientiä. Keinotekoisesta
tulli- ja vicntipalkklopolltiikasta olisi
maataloustuotteiden viennissä vapauduttava.
Kalastajaväestön taloudellinen asema
on käynyt ke.stämättömäksl ja sen
parantaminen on mahdollista vain
valtion avustustoimenpiteillä. Valtion
on avustettava kalastajaväe.stöä välineiden
hankinnassa ja vakuutuksessa,
kalasatamien perustamisessa, kalan-hintojen
vakauttamlses-sa .säilöntätcol-
ILsuudcn ja jäähdytyslaitteiden avulla,
kalanviljelyk-scssä ja ryöstökalnstuk-scn
lopettamisessa, saariston sähköistämisessä
sekä sosiaalisten ja terveydellisten
olosuhteiden parantamLsc.ssa
huomioonottaen saaristoväestön erikoiset
olo.suhtcet. »
Kuten kaikkien työtätekevien niin
myös työtätekevän maatalousväestön
clincdut vaativat suurpääoman ylivallan
poLstami.sta ja kansantalouden
kansanvaltaista suunnltclmallLsuutta,
Vain työläisten ja talonpoikain yhteisen
taisteluliiton avulla tämä päämäärä
saavutetaan.
V. •
Tähänastinsn valtiotalous on peru.s-tunut
pääa-siassa niiden tulojen v a raan,
joita valtio .saa verotuksen muodossa.
Raskaimman taakan ovat saaneet
kantaa palkannauttijat ja muut
kaupunkien .sekä maaseudun pienelä?
jät, kun taas .suuromaisuukslen, suurtuotanto-
ja liikelaitosten sekä suurten
metsätulojen verotus on jäänyt
suhteellisesti paljon pienemmäksi. Ve-rotu.
sjärJestelmä on meillä niinkuin
muissakin kapitalistimaissa muodostunut
hyvin monimutkaLseksl ja t u l kinnanvaraiseksi.
On useita verotuskohteita
ja erilai.sia veroja, mikä l).sää
verotuksen toimeenpanomenoja ja s i ten
myös kan.ialaLsten verora.situsta.
Ratkaiseva huojennus verotukseen
voidaan saada aikaan vain toteuttamalla
SKDLrn kansallLstamisohjclma.
Kuitenkin on välttämätöntä suorittaa
korjauksia myö.s itss verotusjärjestelmään.
K u n m n ja valtion verotustoi-minla
c n yhdist-jttävä ja yksinkertaistettava
titen, että on olcmas-a vain
yksi yhtenäinen, alueelliset eroavaisuudet
ja veronmaksajien maksukyvyn
huomioiva tulovero. Välttämättömyystarvikkeiden
välillinen verotus
on poistettava ja tfjimccntulolle välttämättömät
tulot jätettävä verotuksen
ulkopuolelle korottamalla verotettavan
tulon alaraja .samalla kun veron as-
Iccttain kohoavaa, käyrää jyrkennetään.
Tällöin asteikon on kuitenkin
oltava .sellainen, ettei se estä työntekijäin
an«ionrnahdollisuuk.sien ja työn
tuottavalsuuden koj^oamista. Palkkatuloa
on verotettava lievemmin kuin
vieraan työvoiman ja keinottelun a-vulla'hankittua
tuloa. Aviopuolisoita
on verotettava erikseen ja yksinäisille
henkilöille määrätty erikolsvero poistettava
sekä myönnettävä heille .nit-tävä
perusvähennys, mikäli heillä on
hucillettaviaT ;>amalla kun suurirjer-dessa
Totaoaan. LoistoanmnoUti ja
mutista todellisesta ylelUsyydesti on
perittävä, asteettain kohoavaa ylelU-syysveroa.
Liikevaihtoveroa on yleisesti käytettävien
kulutustarvikkeiden osalta
tuntuvasti vähennettävä Ja poistettava
se kokonaan «lintarvikkelsta «ekä
ravitsemus- Ja palvelusluontolsUta
liikkeiltä, Ja siihen saakka kunnes lU-kevaihtovcro
kokonaan poistetaan, on
sen kanto siirrettävä tuotanto- Ja tukkukauppa-
asteelle.
VL
Maamme sosiaalinen lainsäädäntö
jäi itsenäisyysajan taloudelliseen kehitykseen
verrattuna varsin vajavaiseksi.
Vasta sotien Jälkeen saatiin
SKDLrn vaikutuksesta aikaan erältä
huomattavia parannuksia, mutta monet
tärkeät uudistukset ovat vieläkin
toteuttamatta. SKDLrn sosiaalipoliittisen
ohjelman lähtökohtana on
vaatimus, ^ttä jokaiselle työtätekevälle
kansalaiselle on turvattava oikeus
työhön, toimeentuloon, lepoon Ja
sivistykseen.
SosiaäUIalnsäädäntömme hajanaisuus
on saatava poistetuksi säätämällä
yhtenäinen soslaaltvakuutuslakl,
joka tarjoaisi vanhuksille, sairaille,
työkyvyttömille ja leskille rUttävän
ytiteiskunnallisen huollon Ja johon
kuuluisi myös yleinen sairausvakuutus
vapaine lääkärin- ja hammaslääkä-rinhoitoineen.
Invallldien huolto, olkoon
vamma saatu siviili- tai sotilas-toimissa,
on sen puitteissa järjestettävä
yhtenäisesti kalkkia Invallldeja
koskevaksi. Suurten kansantautien,
kuten tuberkuloosin, reumasairauksien,,
sydäntaudin ja hermostohälriöi-den
parantamiseksi on valtion toimenpiteitä
laajennettava. Tuberkuloosipotilaiden
jälkihuolto on järjestettävä
Ja ammattitautien vastustamista
edelleen kehitettävä. Kansaneläkclal.
tos olisi muodostettava yleisen sosiaalivakuutuksen
perusrahastoksl.
YlcLsillä varoilla tuetun tai hoidetun
asuntotuotannon voimakasta Usää-mistä
on jatkettava niin asutuskeskuksissa
kuin varsinaisella maaseudullakin.
Asunto-oIoJa on kehitettävä
terveydellisiä näkökohtia ja yhteisyyttä
vastaavalle tasolle. •
SKDL vaatii tinkimättömästi, cttft
samasta työnsuorituksesta on maksettava
sama palkka Iästä Ja sukupuolesta
riippumatta. Kunnollisen toimeentulon
edellyttämä minimipalkka
sekä kaikkia työaloja koskeva riittävä
vuosiloma on lailla turvattava. Työaikaa
on pyrittävä palkkaa pienentämättä
lyhentämään ensisijassa työaikalain
ulkopuolella olevien työntekijäryhmien
osalta sekä terveydelle vaarallisissa
töls-sä, mutta myös muilla
työaloilla rinnan tuotannon kohoaml-scn
kanssa. Tuotantokomlteat on saatava
lailla pysyviksi elimiksi Ja niiden
laajuutta j a vaikutusvaltaa samalla
lisättävä. Luottamusmiesten
asema on lailla turvattava j a ammattientarkastus
saatava yhtenäiseksi.
Äitiys-'ja lastenhuoltoa on laajennettava
myös maaseutua koskevaksi ja
järjestettävä .se laklsäätelse.stl siten,
että äideille turvataan riittävät palkalliset
vuosi- ja synnytyslomat Ja
lomanviettomahdollisuudet sekä perustetaan
lastentarhoja ja -scimiä
kuntiin ja suurempien työpalkkojen
yhteyteen.
VII.
Myös yleinen kunnalhicn äänioikeus
maa.ssamme on työväestön taistelun
tules. Vasta v. 1917 vallanku-mouk,
ven vaikutuk.sesta «aatlln porvaristo
mvöntymään yleiseen Ja yhtäläiseen
äänioikeuteen myös, kunnallisvaaleissa.
Siitä ja pitkälle kehitetystä
kunnallisesta itsehallinnosta huolimaita
on kuitenkin sekä kunnallis-hal
innossa että -lainsäädännössä vielä
runsaa.sti puutteellisuuksia.
Kunnallista Itsehallintoa on l i l n -
sättdännön kautta kehitettävä Ja laajennettava
siien, että kunnallslsta eh-mlKlä
muodostuu paikalllKla kansanvallan
toimeenpano- Ja valvontaelimiä
ia että kunnille tarjoutuu edelly-tyk/
vcL nykyistä mencsto'kselllsemmln
toimia työtätekevää väestöä painavien
epäkohtien polstamJsoksI sekä
paikallisten sivistys- ja sosiaalisten
olojen parantambiekfil. Verotus on
uudistettava ohjelmamme verotusta
koskevan kohdan mukalseKtl: Kuntien
t^dloudelllsJa mahdollisuuksia on
li.sättävä Kckä kunnallista liiketoimintaa
laajennettava Ja kunnalista asun-tcrakonnustuolantoa
valtion tukemana
voimaJckaa.sti edistettävä. Työttömyyden
aiheuttamat rasitukset on
siirrettävä kokonaan valtion Ja työnantajain
kannettaviksi. Kunnan- Ja
kylätiet on otettava valtion haltuun.
Kunnalliselta virka vai talsuudesta on
pyrittävä vapautumaan tehostamalla
luottamu^jhenkJlöiden miorlttamaa v l -
hei-sten verohelpotuk-sia lisätään. Va-( ranhaliijain tarkkailua ja asettamalla
' tärkeimmät kunnalliset virat määräajoin
vaaleilla täytettäviksi.
Jctta myöskin heikossa taloudellisessa
ascmas-ia olevat kunnat voisivat
tarjota jäsenilleen samanlaisia sivistys-
ja gasiaaliia etuja kuin varak-rattomi^
n vanhuksien, alaikäisten,
perheellisten leskien, invaliidien ym
heihin verrattavien henkilöiden palkkatulot
ja eläkkeet on vapautettava
tuloverosta.
Omaisuus on saatettava myö.s kun-nalllssn
verotuk.sen kohteeksi ja omal-' i^aatkin kunnat, on niitä valtion
suusverotus uudistettava siten, että! "Myöntämillä avutuksllla tuettava.
omaisuuden verovapaata alarajaa ko j Bdlstysmlelisiä henkisiä hairastuksa
rotetaan ja verotusta lievennetään sei- : ^^»'ä urheilu-, nuoriso- Ja ralttlustol-laisen
omaisuuden kohdalla, jota isen mlntaa on riittävästi avustettava.
omistaja ja .länen perheensä käyttää I viIL
työvälineenä elatuksen hankkimiseo..; Maamme virkakoneisto ja crikol-
Toimeentulolje välttämättömän tulon-g^gti oikeuslaitos rakentuvat epäde-ja
omaisuuden yii menevältäi osalta on mokrattiselle ja vanhoilliselle pobjal-verotusta
asteettain lisättävä. Maata- 1Virkamieslainsäädäntömme perus-louden
verotus on uudistettava asteet- Ruotsin vallan Ja tsarismin a l k a l -
tin kohoavaksi kokonaishehtomäärien säädöksiin. Korkein oikeus el
pohjalle alue-, sijainti- ja muihin tuo- 1 vain täydennä Itseään, vaan nujös n l -
tantoedellytysten mukaisin luokituk-; mittää muiden tuomioistuinten tuo-
8in- Omaisuuden an.slottcmaan arvo- [niarit. Virkamiesten ercttamattomuu-nousuun,
omaisuuden tuottamattomana
pitämiseen sekä suuriin tuloihin
desta Ja käytännössä olevista nlmity»-
ja ylenemisperiaatteista Johtuu, että
TUstaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aiig^ 2^
metsää
QMlMte. -> lifaakuntiJiamtuksen U-moitetaan
ostaneen 1,500.000 dollarin
hinnasta Quebee Pulp and Paper
Corp. värarikkopeaän haUussa oUeet.
omaisuudet Ctaiobutlmln alueella, käsittäen
mm. 60iB nellfimallla yhtiön
täydelleen omistamia metsämaita ja
UI neliflmailla metsänhakkuuoikeuk-sla,
rakeonutaia, voimalinjoja Ja
kaksi, yhteensä noin 17.000 hevosvoiman
veslTOlmapalkksa.
Ratsastusennätys
Cli^aco. --- COBltown-ntmin?n hevonen
saavutti t&älK viikoh l(4>ulla suoritettuja'
ratsastqskUpailussa uuden
maatlmaneanlltyikiien inaiUn matkalla
siiorituesaaan matkan tasan minuutissa
Ja 34 sekunnissa. Hevosela oU
130 paunan ratsastaja. Entinen en-ntttys
oll sek. huonompi Ja se oli
saavutettu 1933. Ratsastajana oli eli.
loin 128 paiman Jockey.
QaUan Möt i>iäi# Assi J
Iaä|ai Pfflijanmia^
ja Lapissa :
Moottorivene-ennätys
Kalamasoo, Mioeh — Jack Schacf er
saavutti Such Crust-nlmlsellä mootto-rtveneelUUkn
uuden Yhdysvaltain ennätyksen
ajaessaan 136588 mailin
tuntinopeudella Oull Lakella pidetyissä
kilpailuissa. Entisen ennätyksen.
124.86 mallia, oli saavuttanut Oar
Wood, ayysk. 1932.
Maailmanennätyksen. 141.74 mallia,
saavutti sir Malcolm Campbell elok.
1939 Englannissa.
HetafafcL w (8-8) ^
nlsieriO antoi helnikaim
maatal^iidcoelaitbksen I
imessa sattuneidra a ^ ^
beuttamien tuhojen Uetcidttaeftl
misen. Tlitjdmulcrie^ i
nessä' todettu ^bon
erittäin ankarasU viU[i4mveJa.
ten ovat kärsimään loutui^Met
turvemaat. Joilla on n i u s a ^
ruista, vehnää Ja ohraa täyitte
ttumelemaa. PelUAasvelsta on
puna eniten kärsinyt ja laiJoUla
elila siltä ei voida odottaa' a i i d E l i i | |
Uisu satoa. Parhaiten i ^ "
ran tuleentuminen on Uaa^nykytUaäi?!
teessä koleiden ja sateljrtea
jatkuessa hyvin qfiävannaa.
tuhoalue käsittää kymmmUk
joista mainittak;oon KäT«il>iWfl. Mi-l
järvi sekä koko XalajokUukaa IMtt
hojen arvlonti on jo aloiteta Ja oftk
ne tähän asti saatujen tietojen imi->'
kaan yli SOO milj. ndc / :
vystä. Virkamiehistö on eristäytynyt
ikansasta. ja nimenomaan poliittisissa
olkieusJutuVBsB on oikeuslaitos räikeästi
osoittanut taantumuksellisen luok-kaluonteensa.
SKDL vaatU. että maamme virkakoneisto
on puhdistettava kelvottomista,
vlrlcavaltalslsta ja kansanval-
:alie ylbamlelislstä aineksista. Virastojen
työtehoa on lisättävä luopumalla
virkaqilesten erottamattomuudesta
Ja antamalla virkavuosien sijasta kyvylle
ja taidolle ratkaiseva merkitys
virkanimitysasioissa. Vlrtcamlehet on
saatava ymmäriämään tehtävänsä
kansan palvelijoina. Koko virkakoneisto
on uudistettava kehittämällä
kansan omaa osanottoa maan crias-,
tclscssa hallinnossa.
Olkeudenkänytllaitoksessa on vallh-naisuusperlaatetta
sovellettava laajansa
mitassa. Korkeimman oikeuden Ja
koriccimman hallinto-oikeuden kokoonpano
on ainakin osittain Jätettävä
eduskunnan tehtäväksi. Kihlakunnan-
Ja raastuvanoikeuksien Jäsenten
vaalissa on kunnan elimille
varattava riittävä vaikutusvalta.
Alempien oikeusasteiden Jäseninä tulee
lakimiesten ohella olla myös samoin
valtuuksin varustettuja maBlilf-kojäsenlä.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-23-05