Vapaus, April 28, 1949

              » SS
V.. JA U.-SEURA YRITYS
— toimeenpanee —
V A P P U T A N S S I T
liittojahlan matkakttlujen hyväkä
• • •
DONHMLILLA -- TORONTOSSA
Hahtikaan 29 p:nä klo 8.20-12JO
• • •
AKE JA VÄINÖ SOITTAVAT
Merkkitanssi
)vassa näytteillä
lan pituisia di-iniksien
luurankoja
,.T».-.Har-in3isii dinosauruk-jrankoja,
joita viime vuonna
ji Gobin erämaasta, on ase-ijtteille
täällä Tiedeakatemian
jiogisessa museossa. Kolme
oa. joiden pituus päästä pyrs-ikka
on 90 jalkaa, on asetettu
;e. Näiden eläimien arvellaan
noin 70,000,000 vuotta sitten,
oliiton tiedemiehet sanovat,
naisia eläimiä on miljoonia
una Gobin erämaassa.
Lakkoja puhjennut eri
puolilla Costa Ricaa
San Jose. — (ALN) — E r i p u o l i l la
Costa R i c a a on U S A : n U n i t e d P r u i t -
yhtlön p l a n t a a s e i l l a Ja l a s t a u s p a i k o i l ­l
a , p u h j e n n u t lakkoja j a toisissa on
l a k o n uhka. Kysymyksessä o n kor­keammat
palkat. Costa R i c a n dik­t
a a t t o r i Jose Plgeras tukee hedelmä-yhtiötä.
Hän j u l i s t i Costa R i c a n Y l e i ­sen
työväenliiton laittomaksi j a v a n ­g
i t u t t i useita union Johtajia, niiden
mukana kysymyksessä olevan union
pääsihteerin Carlos L u i s F a l l a s i n.
Toi^faina^ huhtik. 28|h^ l l u i ^ ^
Quebecin asl>estialueen ylui lakkoUisperhe mokapöydän Säres.^i mr. ja mrs. Joe Leroux Ja lapset 15-vuoUas Emile. 13-vuotias
Paul, 10-vuotias Irene J a 17-vuotias Gerard. Tämän lalckoalueen 5,000 työläistä tuottaa normaalioloissa noin 60 prosenttia maailman
asbestista, mutta nyt yritetään mnstamaaiauikBen, terrorin Ja paioostuksrn a^-ulla ehkäistä työläiset saamasta pieniä parannuksia
K I I T O S
räten haluan lau-sua mitä kauneimmat kiitokseni k a l k i l l e s u k u -
5ilk ia tuttaville siitä k a u n i i s t a j a m u i s t o r i k k a a s t a illanvietosta,
i a järjestitte minulle Suomimatkalle lähtöni johdosta Pohjolan
alille huhtikuun 9 p:nä.
iiito.s kauniista kahvipöydästä Ja r a h a l a h j a s t a . Kiitos myäs
He, jotka ottivat osaa l a h j a a n , v a a n eivät voineet saapua. K i i t os
in emännille.
iäuistonne säilyy aina mielessäni.
IDA RANTA
)X20 KAMINISTIQUIA, ONT.
Claude Morgan:
lähtee hyökkäykseen Ranskassa
jtiitiniiiiitiiniiiiiUMniiiiimiiiiiiiiiiniimJiuiiimiiimiiiiiiiintti
m m i t i i i i t i i i m i i i i i i i i
KIITOS
Sydämelliset'kiitoksemme teille kaikille,
jotka niin hauskasti yllätitte meidät uudessa
kodissamme 17 päivä huhtikuuta.
— Kiitos kukitetusta ja herkullisesta kahvi­pöydästä
sekä niistä arvokkaista lahjoista^
jotka jätitte käyntinne muistoksi kotiimme.
Erittäin kiitos homman alkuunpanijoille
ja illan ahkerille emännille. Kiitos teille
kaikille, jotka otitte osaa, vaikka ette voi­neet
saapua tilaisuuteen.
Kiitollisuudella muistamme Teitä kaikkia.
Linda ja Otto Hänninen
123 Stanley St. Sauli Ste. Marie, Ont.
S u a n a n m m i m u m m i i r a i m i i i i r i r i l i i i i i i r i i i i i i i i i i
TOIVOTAMME ONNEA
SIIRI JA SAM HAYIMÄELLE
HE1D.ÄN AVIOLIITTONSA JOHDOSTA
HUHTIKUUN 16 P:NÄ 1949
Iloinen kuin'metsäpuron juoksu,
suloinen kuin ruusun nupun tuoksu.
Olkoon elonne virran vuo,
kaukana kaikki mi surun tuo.
Taisto Havimäki
Sirkka Savikko
Meri. Mikko. Taisto ja
Doris Tohmo
Wa. Aito ja J . P i h l a i n en
AJno ja ja M i k k o Koverokoski
«aija ja Aarne Björn
m-ne ja V i k k i L a h ti
^ ^ j a Imppa Hirvonen
K^i=a
Oi?a ja j . pj.ybtiö
Ifh ja H . Kauppinen
, g ^ H . E r i c k « , n . ^^'"^ •
Kivunäet
SS^sSo"^-"^^"^^ '
^ Gronick '
Y . N i k k o l a
Harhio
Välimäki
L ja j . i m p p c ia
A i n o j a V . J o k i m i es
F a n n y j a J . A u t io
J u s s i . L . j a TJ. OJalammi
Lempi Long
J . K a a r to
A i l i j a E d w i n Ström
M e e r i j a W . T i k k a
H . Poikki j a perhe
A n n i j a A . H i d en
M a t t i N i k k i j a perhe
•J-snny R o i n i n e n Ja M e e r i
M a r t t a Haavisto j a lapset
W. Haapalainen j a perhe
V. Kanga.s
A i n o j a L . K u u s i s t o j a tytöt
Brkkilät
N . Rajala
F a n n y j a K . H i e t a la
A. Olcsanen
Ruotsalaiset
Dma j a 01a%1
M a r t t a j a E . K u m p u
R a u ^ j a B i l l Touchie
M a r t t a j a A . R i s s a n en
B e r t h a Ja E . O r a v a Ja pojat
S a i m a Ja V . Hämäläinen
1
QUEBEC
P a r i i s n i niubankon^rcssi kut­s
u t t i i n koolle R a n s k a n edistykselli­sen
sivistyneistön toimesta. "Les
Letfre F r a n c a i s e s i n " päätoimittaja
Claude Morgan valaisee seuraa­vassa
kirjoituksessaan sitä taiste­lua,
jota edistyksellinen sivisty­neistö
Ranskassa käy m e i i c s l y k s c l -
*'Syyssalongissa" näytteillä ollut
Fougeronin taulu a i h e u t t i , myrskyisen
r e a k t i o n taldeaikakauslehtien p a l s t o i l ­l
a . Tämä taulu kuvaa p a r i i s i l a i s ia
n a i s i a k a l a t o r i l l a . Kalakauppias pite-
Jiec K u i u u luaui^Läta u^^iiuu ictvurua
asiakkaille. E t u a l a l l a seisovista p a -
riisilaisnaisLsta näkyy, että heidän on
vaikea tehdä päätö.slä. M i e l i teki.si os­taa
kalaa, mutta kovii^ .se on k a l l i s t a .
Taustalle piirtyvät rakeniiu.sten ääri­v
i i v a t . Näkyy, että täroä o n P a r i i s i a .
" K u i n k a halpaa r e a l i s m i a " ! " K u i n ­k
a b a n a a l i a " ; — kirkuvait-saimat k r i i t i ­kot,
jotka ennen ovat tuominneet ny­k
y a j a n edistyksellisen taiteen sen r o h ­keuden
tähden.
A i v a n samaan ilmöön, j o k a saa k r i i -
tikot kuohukslin, törmäämme myös
runoudessa; aragon. jonka lahjakkuus
el ole r a h t u s t a k a a n vähentynyt, on
alkanut k i r j o i t t a a runoja, jotka j o k a i ­nen
vei ymmärtää. J a traägillisen o n ­nettomuuden
päivinä vuonna 1940.
R a n s k a n vastarintaliikkeen aikana
aragonin runous o l i taistelun kärjessä
j a siltä tuli koko edistyksellisen r u ­nouden
lippu.
P o r v a r i l l i s e t kriitikot va.stublavat
Fougeronia vain .sik-si, että hän on
kommunisti. He sanoivat j a k i r j o i t t a ­vat:
"Fougeronia on käsketty kuvaa­maan
näin todellisuutta, j a hän t e ­kee
sen. Me emme saa l u o p u a luo­v
a n työn vapaudssta". Mutta .sano­kaamme
pari sanaa tästä surullisen
kuuluisasta taiteen "vapaudesta"
Ranskassa.
Onko k i r j a i l i j a l l o ol<:;massa luovan
työn vapautta? Milt?i joka päivä
luok-seni tulre aloittelevia k i r j a i l i j o i ­ta,
jotka valittavat, ettei kiikaan t a h ­do
julkaista heidän tuotteitaan j a et^
tä kustantajat kieltäytyvät ottama.s-ta
niitä edes vastaan. Hyvin monet
kustantajat, j o t k a ovat joutuneet k r i i -
,sin kouriin, pitävät parempana jul­kaista
amerikkalai.sten kirjojen ja
Henry Millerin ka]tai.stcn tekijäin
käännöksiä. Heitä kiinnostavat enem­män
pornografia tai maanpetturien
trensaaliokirjat k u i n omien aloittele­v
i en kirjailijoidemmc tuotteet. Pierre
L a v a l l i n j a m a r s a l k k a - P t - f a i n in muis­telmia
.sekä K r a v t s h e n k o n ja A H h u r
Köslerin i h h o i t t a v a a kirjaa tuetaan ja
mainostetaan voimakkaasti. J a k u n
näin on. n i i n mistä on saatavi.';sa p a ­peri
aloittelcviJle k i r j a i l i j o i l l e m m e ja
runoilijoillemme? Kuolkoot nälkään
Ku.stantajat pitävät iiarcmpina " k y ­nän
prpstituoitujfi".
Sallinette minun ciitlä;i erään esi­m
e r k i n : nuori k i r j a i l i j a p i a i k u s t a a E s ­panjaan.
Vascmmistojärjcslöjen avul­la
hänen onnistuu saada yhteys fii.ssei-h
i n . Hän palaa kotimaahan muka-
1 n a a n valmis kertomus, joka ilmestyy
si»nomalehde.s.sä. Sen jälkeen tekijä
jTlttää j u l k a i s t a kertomulcsensa, m u l ­t
a saa k u s t a n t a j i l t a kieltävän vas­tauksen.
Ensimmäinen kustantaja,
j o n k a puoleen hän kääntyy, antaa
kieltävän va.stauk.stn sillä tekosyyllä,
ettei hän h a l u a julkaista j j o l i t i i k k aa
käsitteleviä k i r j o j a . Toinen sanoo, et­tei
tämänkaltainen rsportaashi iiän-tä
Itiinnosta. j a lisää: Jcs tahdotte,
että minä julkaLsisin teidän juttunne,
n i i n lisätkää siihen joitakin hyök­käyksiä
Neuvo.stoliittoa va.staan. Jos
täjrtätte pyyntömme, julkaisemme sen
heti.
Se kustarmusliike, joka tarjoaa k i r ­j
a i l i j a l l e tällaista sopimusta, o n P a ­r
i i s i n kustanniisliikkeistä vanhimpia.
Samanlaista tapahtuu m u i l l a l d n t a i ­teen
a l o i l l a . Säveltäjälle, j o k a tarjoaa
tuotettaan teatteriin, sanotaan:
"Tuotteenne c i ole vetävä". Näytel­mäkirjailijalle
palautetaan hänen
näytelmänsä sillä verukkeella, että se
on l i i a n realistinen. Ja sanotaan s a ­m
a l l a : "Kat£oJaä e i s a a p a n n a ajat­telemaan,
iiän tahtoo h u v i t e l l a ".
R a n s k a n porvaristo pitiiä- sietämät­tömänä,
että Neuvostoliitossa kansal*
le j a s en t a h t o a ilmaisevalla kommu­nistisella
puolueella c n omat sanansa
j a omat mielipiteensä filosofian, k i r ­j
a l l i s u u d e n Ja talteen kysymyksistä.
Ranskassa samoin k u i n muissakin k a ­p
i t a l i s t i s i s sa maissa määrääjänä ei
ole kansa vaan kauppamaailma, joka
on anastanut itselleen oikeuden p u ­hua
sen nimessä. MLstä luovan työn
vapaudesta voi o l l a kysymys kapita­listisessa
yhteiskunnassa? Joka mak­saa,
se myös määrää. Sellainen on
r a u t a i n e n l a k i . Joka -vsOlitsee kapita­listisessa
maailmassa. Jä a i v a n sel­vää
on, ettei se. Joka maksaa, pyri
I k a n s a n • valistamLseen tai vapautta-tnLseen,
vaan toimii oman luokkansa
etujen mukaise.sti.
Fougeron p n samoin k u i n Aragon ja
E l u a r d ' k i n oivaltanut tämän. Ja hän
on oivaltanut myös sen, että sosialismi
avaa t a i t e i l i j a l l e uusia mahdollisuuk­sia,
luo i l i m i s t e n välille uudet suhteet,
saa aikaan t a i t e i l i j an Ja k a n s a n väli­sen
välittömän kosketuksen Ja a n t aa
hänelle luovan työn vapauden. Nämä
t a i t e i l i j a t ovat vakuuttautuneet siltä,
että i l m i i s t e n elämä s o s i a l i s m i n v a l l i ­tessa
lupaa näköaloista rildcaan IUICT
vaisuuden sekä hedelmällisen maape­rän
heidän luovalle työlleen j a a.set-t
a a t a i t e i l i j a l l e syvällisempiä tehtä­viä
k u i n pelkän itsetutkiskelun.
TaiteUiJaln, r u n o l l i j a l n Ja k h - J a l l l -
j a l n luovan työn suuntaukseen voi
v a i k u t t a a vain muutos itse heidän
psykologiassaan. Juuri sitä eivät por­v
a r i l l i s e t k r i t i l k o t . Jotka väittävät, e t ­tä
taide el s a a o l l a r i i p p u v a i n e n poli­t
i i k k a , koskaan voi ymmärtää. Porva-riUlslsta
taiteUiJoIsta, runollijol-sta ja
k u - j a i l l j o i s ta vain näyttää siltä kuin
el heidän taiteensa olisi eikä t u l i s i o l e.
maan riippuvainen polltiiicasta, että
voisi o l l a olemassa "taide taidetta var­t
e n " .
R a n s k a n edistyksellinen kirjallisuus
on saanut t a k a i s i n a i k o j a s i t t en mene­t
e t yn kosketuksen Icansaan. V a s t a r i n ­taliikkeeseen
osallistuneiden r u n o i l i ­j
o i d en vaikutulLsesta siitä on t u l l ut
kansan toiveiden j a unelmien i l m a i ­s
i j a .
' M u t t a sUIoln porvarilliset k r i i t i k ot
j u l i s t a v a t : "Tämä ei ole k i r j a l l i s u u t ­t
a " . He o v a t yrittäneet saada pysäh-d
y s t i l a a n Ja tukahdutetuksi tämän
kirjailiftinjden. Joka p y r k i i horjutta­maan
p o r v a r i l l i s e n Järjestelmän t u k i ­pylväitä.
Eikö se o l e herättänyt vaa­r
a l l i s i a ajatuksia kamassa? Porva­r
i l l i s e t k r i i t i k o t ovat Iloinneet löytä-es,
sään edes j o t a i n tämän k i r j a l l i s u u ­den
vastapainoksi, He hyökkäävät
sitä k i r j a l l i s u u t t a vastaan. Joka k u ­vaa
porvaristoa vajoamassa epätoi­voon
ajatuksesta, että rakennetaan
maailma, jossa siltä riistetään sen p e ­r
i n t e e l l i s e t etuoikeudet. Totta on, e t ­tä
myös J e a n - P a u l S ^ t r e i ) J a Albert
C a m u s i n k i r j a l l i s u u d e l l a on yhteis­k
u n n a l l i s e t Juurensa. Camtisin y d i n ­ajatuksena
on elämän mielettömyys
j a ihmisen luovan työn hyddytt<Ehnyys.
S a r t r e n sankarit eivät ole ihmisiä,
vaan näännyteU5'Jä eläimiä. Jotka
ovat saaneet i h m i s e n h a h m o n . P u h u in
tästä j o ennen sotaa kirjoituksessa
S a r t r e n "Seinä''-teokse8ta. Monien
vastarintaliikkeeseen osallistuneiden
tovereitteoune kuolema, fliosofl Geor­ges
F o l i t z e r i n . Joka kuoli k i d u t u k s i in
tovereitaan ilmiantamatta, Jacques
Decourin, "Let^es ftancalseln" pe­r
u s t a j a n . Joka toi näkyviin h a l v e k s u -
mlaensa pydveleitään k i i s t a a n . G a b ­r
i e l Perin. V a l e n t i n F e l d m a l n i i n , " N y ­kyajan
estetiikan" tekijän, joka huusi
ampuville s o t i l a i l l e : " T e hölmöt! Minä
kuolen teidän puolestanne"! — t u h a n ­s
i en ja kymmenien tuhansien nimet­tömien
sankarien kuolema j a taistelu
todistivat, että Sartre parjasi ihmis­tä
ja parjaa Ihmistä vielä tänäkin
päivänä.
Ne kirjailijat, jotka liyökkäävät
vastarintaliikkeen o.sanottaJicn k i r -
Jalli.<;uutta vastaan, eivät ole kyenneet
tukahduttamaan fllä aivan samoin
k u i n tauntunujsporvarlsto cl ole kyen­nyt
tukahduttamaan sortajiaan vas­taan
nous.secn kansan ääntä. Scntäh-den
monet heistä ovatkin siirtyneet
yhtcLstyömlesten j a petturien piiolcllc.
Nyt he yrittävät vetää huomion p u o .
leensa. Mutta Henri de Montherlant,
J e a n Glono y m . eivät edes Francois
M a u r l a c i n a v u l l a kykene luomaan m l -
täaii.">elvät nyt eivätkä tulevaisuu­dessa
— he ovat näivettyneet. Maju-rlac
el enää voi k i r j o i t t a a romaaneja.
Samaa voidaan .sanoa myöskin Andre
Malraux*n luovasta työstä. Hän e l
enää k i r j o i t a romaaneja, hänestä on
tullut d i k t a a t t o r i k s i pyrkivän miehen
palvelija. Moraalinen alennustila el
kohota Ihmisiä korkealle.
Se jyrkkäsanaincn polemiikki, joka
" F i g a r o n " palstoilla on no.':tatettu
Sartren " L i k a i s i s t a käsistä" j a M a u ­r
l a c in sanomalehtiartikkeleista. Ja
kymmenien kavaltajien muistclmate-o.
sten Julkaiseminen ovai yritys kan­salle
uskollisten k i r j a i l i j a i n äänen t u ­kahduttamiseksi.
Va.starintallikkeen
entisten osanottajien järjestö j a uusi
vapaustaitclijain ryhmä. Jota Yves
F.!rgc johtaa kut.sulv.it Jokin aika
.sitten pariisilaisin mielenasoituksecn
S a i n t - G e r m a l n l n kaupunglnosa.ssa s i ­jaitsevan
k i r j a k a u p a n edustalle, ml^sä
näitä k i r j o j a mainostettiin. PoUlslpat-rullelsta
välittämättä kansa näytti et­tei
sc a i o s u v a i t a loukkauksia.
Tämän vuoden kuluessa on Rans­kan
edLstyksclllsen sivistyneistön UA-m
i n U vilkastunut silminnähtävästi.
Se koskee erittäinkin k i r j a i l i j an k a n -
sallista Järj&stöä, johon kuuluu kalk­kien
suuntien edistyksellisiä k i r j a i l i ­joita.
Tänä vuonna on heidän k i r ­jojaan
myyty lavaltomalla menestyk­sellä.
Näiden kirjojen Jouko.ssa ovat
Aragonin runokokoelma ja Jean L a -
f i l t en mainio kertomus sisseistä, jot­ka
räjähdytilvät Saint Asslscn radio­aseman
saksalaisten miehityksen a i ­kana.
K i r j a i l i j a i n kansallisen komitean
järje.stämä k i r j a n myyntikampanja
muodostui P a r i i s i n kulttuurielämässä
erittäin tärkeäksi tapauksek.sl.
Vielä eräs todistus -siihen, mitä yllä
011 i-anottu:
Rrmskan valtuuskunta VVrocIavln
kansainvälisessä rauhankongressissa
ääiKViti yksimielisesti sen päätöslau-
.seJinan puolesta. Ranskan koko leh­distön
oll pakko puhua kongressista
ja koko maassa kehittyi voimaka.s l i i ­ke
rauhan puolustami^ek.»^!.
K a i k i s t a ponnisteluista tiuolimatta
M a l r a u x ' i n el ole onnistunut i-aada g
de G a u l l e n puolelle ainoatakaan huo­mattua
taiteilijaa. Kirjallisuuden ja
taitaen edustajat muistavat erinomai­sen
hyvin, mikä kohtalo tuli heidän
saksalaisten j a itahalalsten virkavcl-jicn-
tä osaksi fasistisen komennon val­litessa.
He tietävät hyvin, että f a ­sistinen
rutto on kaiken kulttuurin
luonnollinen vihollinen. Monet t a i - _
tellijät Ja r u n o i l i j a t ovat kiinnittäneet | g
huomionsa verisiin yhteenottoihin
Grenoblessa, missä de G a u l l e n aseis­tetut
Joukdciot »tumasivat Ranskan
kansalaisia. Näyttää siltä kuin nämä
jtapahttxmat olisivat auttaneet liälven-tämään
monien herkkäuskoisten rans- i
kalaisten mielestä liarhakuvltelmat I
fasistisolvan kenraalin "demokraattl-
Me käymme taistelua cdistyk.scn
puolesta, r a u l i a n puolesta. Todistuk­sena
siltä ovat lukuisat lakot, Jois.sa
Ranskan kansa puolustaa öikcuitann
leivänpalaseen j a vapauteen. K l r J u l -
i l j a t ymmärtävät .sen hyvin. Vasta­ten
niiden kuUsuun, jotku taistelevat
Ranskan vapauden Ja riippumatto­muuden
puolesta, rchclllKct kan.salal-sct.
Jotka ciVät tahdo joutua l y k l n -
ruoaksl "länsimaisen" esikunnan käs­kystä.
nou.scvat taisteluun yhtenftl-semplnä
kuin kaskaan aikaisemmin
r a u h a n j a vapauden puolustamiseksi.
Edistykselliset taiteilijat ja .sivisty­neistö
lähtevät hyökkäyk.scen.
Sc taistelu. Joku Rjiaskns.s» p a r h a i l ­l
a a n on kchlltymä.ssä, el ole yksistäiin
sivistyneistön tJ^tsteluu. Se muistut­taa
sitä taistelua, j o t a Riin.skan kansa
kävi saksalaisten miehityksen aikana,
j o l l o in ranskalaiset kirjailljnt syn­nyinmaalleen
•uskoIllKlna jakoivat sen
kanssa ilot, .surut j a toiveet j a pJiolu/;-
tlvat sen vapautta. Jos j o i s t a k in kon­nista
on t u l l u t k i n luopioita, niin
k u i n k a paljon nuoria y.stäviä heidän
t i l a l l e en on r i v c l h l m m c t u l l u t k a a n!
Tämä taistelu on koko sen Ranskan
taistelua, j o l l a lähitulevaisuudessa t u ­lee
olemaan työväenluokan nUn k i i h ­keästi
toivoma olkea demokraattinen
hallitus.
Tämä taistelu on m e i l l e elAmämmc
k a l l i i m p i , j a mc voitamme sen.
Historiallinen kulkue
Helsingin 400-vuoiis^-
ohjclmassa
Helsinki. — (S-S) — K a u p u n g i n ­h
a l l i t u s o n hyväksynyt H e l s i n g i n 400.
vuotisjuhla komitean alustavan ehdo­tuksen
juhlaohjelmaksi. Siihen s i ­sältyy
keskeisimpänä mm. j u h l a k u l ­kue,
j o k a kuvaa tapahtumia kaupun­g
i n perustamisesta j a kehityksestä ny­kypäiviin
saakka. Asianomainen k o ­mitea
on saanut tehtäväkseen jaos­tojensa
avulla ryhtyä toimenpiteisiin
ohjelman yksityiskohdista.
Saadun tiedon mukaan on Suomen
koko ensi vuoden malnostu.s suunni­t
e l tu tapahluvak-sl Helsingin 400-
vuotlsjuhllen puitteissa. Pääkaupun.
g in Juhlaohjelmaan sisältyy käytän­nöllisesti
katsoen koko vuosi. Jo U u .
denvuodenkeJlolUa julistetaan juhla-vuasl
alkaneeksi. Keskeisimmät j u h ­l
i n n a t Järjestettäneen H e l s i n k i i n h e i .
mlk. 2. j a ke-äk. 12 päivinä.
Ensiksi mainittuna päivänä I-VjO
a n n e l t i i n Suomea varten merenkulku­j
a kauppa.sääntö. jossa määrättiin
H e l s i n g i n kaupunki pcrustetlavak.sl
Vanhankaupungin palkalle. Ja v i i ­meksi
malnlttun kuningas määräsi
Rauman, Ulvilan. Tammisaaren ja
Porvoon asukkaat muuttamaan H c l -
.sinklin.
SAK:n puheenjohtajat
Moskovaan
Helsinki. — (1>-S) — H u l i t i k . lii pnä
lähtivät ÖAK:n puliecnjohUjat PJniil
Huunonen ja Väinö T.-ittari Mwk<j-vaan
saatuaan joitakin aikoja si»- \
ten kutsuji osallistua N/.-uvo.sloIiiton i
a m m a t t i l i i t o j e n keskusliiton 10, edus- j
tajakokouksecn, joka alkoi huliUkuun i
19 pnä. !
LPP kehottaa (»nailaici^
maan ja osoitlaniaan mlel^m
Puhumaan rauhan, taloudellisen turvallisuuden
ja laajemman demokratian puolesta
Toronto. — L3bor-Progr;ssive-puo-lueen
j o h U j a T i m B u c k o n puolueen­sa
kansallisen komitean n'mes5ä a n ­tanut
täällä seuraavan vappujullstuk.
••^en:
Tehkäii vapusta 1949 mleltnasoitus.
päivä rauhnn puolesta! Antakaa h i l -
l l t s i j a ln j a ryöstäjäin tietää, että C a ­nadan
kansa haluaa tänä vappuna
ennenkaikkea rauhaa, eikä sotaa; työ-tä
eikä soppajonoja; Y K : n peruskir-j
i i n eikä A t l a n t i n .sotasopimusta.
Isänmaallisuutta j a uskollisuutta t u ­lee
osoittaa maatamme j a sen kansaa.
e:kä p o ' i t l i k k o j a j a suurpääoman volt-t
o i l l j o l ta kohtaan.
Työläisten ja farmarien rakkaus
maahiuosa oh oikeata vapautta Ja
sen todellista pyhittämistä.
Tänä työväenluokan soUd-irisuudcn
kansainvälisenä päivänä vahvistaa
Lab3r-Progrc5slve-puoluc uskonsa Ja
luottr.muksen.sa Canadan kansaan J a
sen kykyyn torjua hyökkäykset C a ­nadan
turvallisuutta j a demokratiaa
vastaan sellaisilla k e i n o i l l a k u i n ovat
A t l a n t i n sotasoplmus, 98. pykälä Ja
työväkeä vastaan tehdyt hyökkäykset
uljaan Canadan merimlesunlon lakos­sa.
S i t t e n vuoden 188G on vappu ollut
maailmanlaajuinen työväenlu o k a n
juhlapäivä p r o l e t a r i a a t in demokratian
puoletta ja vapunvietto tulee tänä
vuonna jälleen lyömään pelon sodan.
Uetsojttln sydämiin Ja t o i v on kansan
sieluun.
Kestävän rauhan Ja kansan demo­k
r a t i a n aate tulee voittamaan. K a n ­san
leiri on voimakkaampi k u t n i y r a n .
n l e n leiri.
M a h t a v a sosialistinen Neuvostoliit­to
on maailman kansojen symboollna
rauhan j a .saslallsmln puolesta.
L P P kchoitlaa canadalalsla kokoon-lumann
j a osoittamaan mieltään v a p .
puna, puhumaan rauhan, taloudcltl-
.scu turvallisuuden j a laajemman de­mokratian
puolesta.
LPP kehoittaa äänestäjiä valitse­maan
L P P : n ehdokkaat niissft valUai-
JapiireUsä. Jo'.«£a nlttft on nimitetä
didokkalksl.
LPP tervehtii Canadian Tribunea j «
kehoittaa sen lukijoita kaksinkertais­tamaan
sen levikin. • '
Eläköön vappu! Kaikkien maiden
työläiset, mttykää yhteen!
\
SPALDING
K A I K K E E N i;HliEn.VUN
PEHMEXPALLOJA
Potku- Tennis- Ja multa palloja
kaikkiin peleihin. PyytSkftä kuvi­tettua
hintaluetteloamme.
YstäväVinctt kauppa
TORONTO RADIO &
SPORTS LIMITED
PnheUn WA. 4S01
241 Yonge St. Toronto. <hiU
BOND CLEANERS, DYERS
& TAILORS
SUOMALAINEN
PUHDISTUSLIIKE
925 Papc Ave. Toronto^ O a t
Pohelln GE. 294f
Kotoa haetaan.
Helen Ja E . Tarvainen
' g=a=a=a=iaaaa5asaaaaaaaJ
"S4N0K4ASEKVKtll4^
THE
VICTORY FLORISV
MEIDXN CniKOiSALAMMEi
• HAUTAUSSEPPSLBrm
f HXAKUKKAVIHKOJA
• KUKKAKORISTBrrA JA
• KUKANTAIMIA
A. MERKER
PahcBnMt: AD. li|t
Sunnunt. Ja Jublapttivlntt AD. Iflt
576 Queen 8t. W., Toronto, Ont.
(LtketU Bclkaru 81.)
DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHY8XOIAN8' & SUROEON8 BUILDmd
80 Bloor Street West Tofonto. Oalatto
PuheUn Klngidale 1 2 »
ERiKOlSHomoi' selkävikojen polatamlBeksl. SelkävloisU myfl*
Johtuu muita tauteja, Ja nämä vaivat voidaan pysyvälsestl'pPfstM
ainoastaan «Selkärangan korjauksella. Tämän lisäksi käjrtttn kaikkia
mutta luontaisia hoitomenetelmiä. — Omaan parhaat edeUytykaet
tällaiselle työlle, opintojeni, sekä monlvtrottsen kokemukseni pani»»
ERiCW. S J Ö M AN 27 AVENUE BOAD,
SUITE 40, TORONTO
PUHELIN
BANOOtPH CTM
V A L I T A M M E . . .
TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA
T A I S T O E . S A L O
163 VVulmer Ild.
REAL E8TATE BROKER
Klintelmistölalnoja saatavana.
PuheUn BA. 0401 Toronto.-Ontario
Halualloko oa* «f- A | ^ IkJ ) Antakaa BMlditt.
taa tai myydä | A k U 1^ 5 a u t t a a T«tt&
CHAM6ERS&MEREDITH LIMITED
Toronto Real EstateBoariin jäsen.
24 King .st. West
A. II. Kivinen
TORONTO, ONTARIO
' PLaza3921
MO 5464
S999i
P.F.F.
Princess Fashion Furs
itiyydiän nyt S89.00
Hienojen turkkien suunniltelijat ja tekijät
l-YÖ TAATAAN J A MAKSUEHDOT
JÄRJESTETÄÄN.
750 Yonge S t ,
Toronto, Ont.
606 Queen St. W.
Toronto, Ont.
^»miHfliHMinfifl^^^
ROWSON'S T A VERN
7 ; M . 0 N D 0 N S T . EAST • WINDSOR, ONTARIO
Kun olette kaupungissa niin vierailkaa
AISTIKAS J A .MIELLYrrÄVÄ .SEURUSTELUPAIKKA
TELEVISION
sista" tunteista. - j .
d
• JM
• "5'-Vi
* e*
• :i e i
m
m
• V..
• *
m