1949-01-29-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
isin 1 on ensi 6 mmm mm' mm paivana i. — HelmUtuim 6 siis ikon kuluttua, pidetään Co-jelmailtama. Joka oli aluksi pitää viikkoa «ikaLymmin jesseura Viestillä on silloin ätimme siirtää omamme pi> iikcma. hjelma tässä iltamassa tulee niomenklellstä.' Viola Bos-ta kauniin "Kerjäläisen lau-imästä "Sanomalchtipolka". "Xidin muistolle*': nimisessä •£& laulavat, Velma. M a r y Ja ry ja Velma esittävät piano- . nuori italialainen Fermo ttaa hanurisoolon. Comet- : esittävät akrobaattivoimis- Laura Kuisma pari laulua, onia" on myöskin varattu 1 sillä Martta. Arvo j a Toivo "Kun eukot on maalla". ;nä ohjelmanumerona esite- :ollinen"-nIminen näsrtelmä, läasiassa perhedraama Ja s i i - ^akava-aiheinen. Siinä esiin-i nuoria näyt^Ujöitä. n iltaman järjestäminen jon työtä. Toivomme yleisön n nuoren väen vaivat saa-runsaslukuisina paikalle Ja haalin esittäjien ja muiden alkaa klo 8. • * * isin j a South Forcupinen yh-kuorot harjoittelevat par-ahkerasti Ja säännöllisesti. Iäiset ovat jo laulaneet yh-a lauluja Ja Riku on hyyiI-> että hymy näkyy kilometrin Kuorossa on uusia voimia ihan joitakin vanhoja tippuen luvannut laulaa paikalli-terissä maalisk. lopulla kanissa konsertissa. Timminsin osaston vuosiko-itään sunnuntaina helmik. 13 en klo 7.^0 Ulalla, k ^ o i t an Lseniä pitämään vuosikokous-ilessään Ja saapumaan ko- . — Raportterl. 00 nimeä anlupaui(seen 0. — Unlpt, kirkot, nuorisoja muut yhdistykset keräävät UHAN LUPAUKSIA missä n sotaohjelma ja luvataan ellä rauhan hyväksi; YK:n 1. Tämän rauhankampanJan inevana voimana on kansallir aikainen rauhankomitea, olupauksia ki^rätään postikor-sella kortilla, missä sanotaan: Inä (nimi j a osoite), CAnadan ilainen uskon, että sota ei rat-kansainvälisi » probleemeja, ä se (sota) pitäisi hyljätä oh-na. Minä uskon että kan-äliset erimidUsyydet on rat-iva ilman sotaa, imän vuoksi minä lupaan: Käyttää vaikotusvaltaani vas-ikseni;, kaikenlaista sotapro- Idaa; 2. Työskennellä parem-yhteisymmärryksen saavattas i kansojen väUUä T K m pe-rjan pobjaUär ?. Tehdä kalk-sen hyväksi, että nuorison kä- 1 aivoja ei enää haaskata so- * - , ' • on tullut satoja kortteja pää-eri puolilta Canadaa. Luotta-i odotetaan, että''yli 100,000 allekirjoittaa tämän' lupauk-lan puolesta ennen kansallista kongressia mikä pidetään im 7-8 pnä. tosta tämä liike on levene-aikkialle Canadaan missä pai-rauhankomitcat jo mobillsoi-aiaan. uus. TAIDE MUODON PALVOJANA Työfcattsaa Sanomissa <m nim. H. B. käsitdlyt vmäläisen asteetikoa J . Friedin artikkelin "Formalismi taiteen vihonisena^ pemsteeUa nykyajan p«rvarillisten d^adeat> tJklTJanijoiden rappentmaeito aate-saantia valaisen^ tavalla ja sanalla osoittaa.'lokoisin erimerfceia, että taideteoksen .saonms on tal-t ^ i t t ^ kyvyssä esittää yhteiskon-nalUscsti. snarimerUtykselllnen ti-sältö. 7 Taiteen historia osoittaa, että Juuri ne taiteiUJat, jotka väittävät pitävänsä muotoa kaikkein tärkeimpänä, to-delisuudessa päätyvät mu(^on köyhtymiseen j a rappioon. Tämä nähdään useista luonteeriomaisista ilmiöistä nykyhetken länsieurooppalaisessa Ja amerikkalaisessa taiteessa." Näin Erkon syntymän iQtispäivä i k L ( S - S ) — Isänmaan aat-rakentajan J . H. Erkon elä-joutui tJc 16 pnä* runoilijan n 100-vuotisi^vänä, koko vilpittömän kunnianteon kch-lausuu venälähien esteetikko J . Fried kirjoituksessaan "Fonnalismi (muo-donpalvonta) taiteen vihollisena" Sow- Jetliteratur < N e u v o s tokirjallisuus) -lehden viime vuoden niunerossa 7. Mutta muodonpalv<Hita ei ole pelkkä taiteen vihollinen, — kirjoittaja Jatkaa: Muodonpalvonnan estetiikka on koko olemukseltaan myös poliittisesti taa^umulcsellista. L "MASSAS" BALVEKSUMINEN , Fried viittaa ranskalaisen Julien Bendan teokseen "Bysanttilainen Ranska eli puhtaan kirjallisuuden riemuvoitto", kirjailijan, joka tosin i t sekin väittää, että aatteettomiius kuuluisi kirjallisuuden perusolemukseen. Mainitussa teoksessaan tämä kuitenkin luonnehtii nykyajan dekadentin (rappio-) kirjallisuuden • edustajia seiu^avasti: "Dekadentit eivät tunnusta todellisuudeksi sitä, nutä heitä ympäröivä ja heidän halve^imansa maailma, toisin sanoen kansanjoukot, pitävät todellisuutena. Juuri sentähden dekadentit rakastavat korkealentoisia maailmanhalveksunnan eleitä, koska nämä tehokkaasti naamioivat heidän vihamielisen ja petollisen suhtautumisensa kansanjoukkoihin sekä kans san Icäsityksiin. totuudesta /ja oikeudesta. Juuri naamioidakseen' tämän petoksensa j ä vihamielisen suhtautumisensa kansianjoukkoihin dekadentit ponnistelevat pukeakseen jäisen vällh-pitämättömyytensä elämää kohtaan... todellisuutta koskevan filosofisen katsomuksen asuiin." Näiden dekadenttien tyypillinen edustaja on Sairtre, jonka Julistus on seunuivätilaistä: ''IVXe asetumihie koko maailmaa .vastaan... Meillä el ole minkäänlaista pohjaa jaRoJemme a l l a . . . Meidän hyvä tahtomme ei hyödytä ketään, ei edes meitä. Itseänmie... Me uimme vasten virtaa — olemme irtaantuneet, m a a i l m a nhiötoriasta, olemme huutavan ääniä korvessa." Tällainen dekadenttien filosofia el ole mitään muuta kuin Iänikuista sub-je) ctiivista Idealismia: vain asianomaisten dekadenttien oma tarkoitukseton olemassaolo yksinäisyyden erämaassa on todella mielekästä, ainoata, mikä on todellista! 2. SUURI MINÄ Näiden Individualististen rappioklr-jallljaln esikuvana kii-joittäja pitää tanskalaista Sören Kirkegaardia tunnuksineen: "Subjektiivisuus (ttse-kohtaisuus) on totuutta; vain subjektiivisuus on todelUsta," Klrkegaardln nykyaikaisiin seuraaj i i n Pried-lukee esim. Shestoyin, Andre Giden, Sartren ja Paul Valeryn. Viimeksimainitun tuomion objekUlvl-sesta maailmasta on tällainen: "Todellinen el ole mitään, sillä se on muodotonta." Hän vakuuttaa l u k i j o i l leen, että vain indivldualisttn olemassaolo antaa maailmalle muodon Ja todellisuuden. Vain "Minä" on olemassa — minun ajatukseni, minun tahtoni, minun pekoni. J o u k k o j a "massan**,' halveksiminen, oman "suuren nUnän" palvonta — se ^ ole tnikään mtiUistava uutmi^ tämän vuosisadan taantumuksen ,fUo-sofiassa. . / f . Subjektiivisen idetö&ndn edustajain miltei koomillisia ieärkibaliihoja ovat surullisen hyh"74)J> rttarit: A. CaxmuS Ja tämän opettaja:, vdteqtresstonitti Franz Blafka. "SIälkiminälnen p y r l^ eräänlaisella hieroglyyfLttikennelmaUa tulkitsemaan- ihmisen •jatuhukomplek-sla" j a valnohazhfja. S^bien oppilaansa pitävät tätä fUoiofisen taiteo) ihanteena. Niinpä ranskalainen aikakauslehti "Les Arts"^ on julistanut: "Kafkan 'K' on 20. vuosiisadan sym-booli!"- Fied kommentoi . edelläselostettua seuraavalla vertailulla: Jos mielikuvitus palvelee humanistisia aatteita pyrkien todellisuuden syvällisempään ymmärtämiseen ^ samalla katsoen myös tulevaisuuteen, jos se yleistää kansan ell^ninkokemukset Ja tulkitseis kansanomäida unelmia, toiveita Ja timteita — aikakauden edistyksellisten ihmi&ten unelmia Ja toiveita, r a k k a u t ^ Ja vihaa .—. S i l loin syntyy kuolemattomia hahmoja: Rabelaisin jättiläiset, Swiftin kuvatukset. Gorkin taruolennot. Tällainen näkijän mielikuvitus ruoskii takapajuisuutta ja antaa suurennetut mitta-siihteet edistykselliselle, kehittymässä olevan todellisuuden oleellisimmille i l miöille. Dekadenttien mielikuvitus sitävastoin sulkee mielikuvituksen subjektiivisen, kansalle vieraan j a kansaa pettävän maallmanka,tsomuksen karsinaan, maailmankatsomuksen, joka vääristää obJektUvisen todellisuuden Ja sen kehityspyrkimykset. Tämä de-kadenttisten muodonpalvojain taka-p a j i ^ e n j a sokea mielikuvitus pystyy luomaan vain synkkiä,, misantrooppi-sia harhakuvia. 4. K Y S Y M Y S TARKOITUSPERÄSTÄ Kirjoittaja toteaa, että esim. Gide suhtautuu täysin halveksivasti Tolstoin. Stendhalln j a Plaubertin re'ali6- mlln j a jatkaa: Muodonpalvonnan estetliikka vääristää talteen tarkoituksen, sanoutuu Irti'sen kasvattavasta tehtävästä Ja pytkii tämän tilalle, asettamaan aatteettomuuden,: k y y n i U i ^ anarkismin j a älylilseti takapajuisuuden propagandan. Muodonpalvonnan estetiikka hyväksyy ainoastaan sellaisen taiteen, joka ei auta kansanjoukkoja niiden taistelussa ihanteidensa toteuttamiseksi. Lyhyesti sanoen: formalistinen taide p y r k i i meidän ailianune Ihmisten henkiseen aseistariismniseen. mät olivat a Yleisesti on tunnettua^ että Amerikan sotatuomioistuimet ovat vapauttaneet useita_ huoniattavia saksalaisia teollisuuspa-roonia sotarikoksista, jotka nj^^ään toimivat kuumeisella kiireellä lansi-S^csan so^teollisiiuden uudelleen järjestämisessä. Seuraava kirjojtus, jonkaM. Riibinstein on laatinut amerikkahu> sen insinööm H. Ainbrusterin kirjoittaman kirjan "Treasons p^ceh^porusteeUa, v a l a i n Streetin monopolikapi-talistleii nöyrä palvelija, Washingtomo hallitus auttaa sotateollisuuden järjestämistä länsi V«^iUestai G(9lmus s&Uyttt saksa» UOset tnonopooUt; saksalidsen lmpe« rialisinin penisvoiman. lorhsrttä ajanjaksoa lukuunottamatta Saksassa t d * mi Jatkuvasti mahteya sotateoUistms Joka aseisti Ja päästi 'vapaaksi toisen maailmansodan.. Öljyteollisuus Ja kemialliset konsernit olivat erikoisen itmcdckalta solmimaan suhte}ta saksalaisen Ja ame< teeksi. Sekä Helsingissä että runoilijan synnyinpitäjässä, Orimattilassa, pidetyissä juhlatilaisuuksissa palautettiin vaikuttavalla tavalla mieliin J . H. Erkon rakentava persoonallistius Ja hänen voimakas. panoksensa suomalaisessa hengenviijfelyksessä — elä- J mäntyö. Joka piirtyy örkkaana Ja ael-erA. Vesa,B.A. nistcr. SoUdiar, Notexy . SUOIMAL/ilNEN t92 892 Daaforth /kn. (Near AveJ Tafonto 5. "I|ITI F O L I l l I K A S T A" Mainitun estetiikan Johdannainen on dekadenttien tunnus: Irti politiikasta! Sellaisten maiden kirjallisessa elämässä, jotka ovat lahjoittaneet maailmalle Byronln Ja Dickensln. Stendhalln ja Balzacin tai Mark Twalnlri Ja Whitmanin, piehtaroivat nykyään henkilöt, lotka haluavat muuttaa taiteellisen luomisen ihmisten tietoisuuteen vaikuttavaksi ideoloogi-seksl myrkyksi. Nämä myrkynsekoittajat julistavat taiteellisen luomistyön omaksi yksln-oikeudekseen. Tästä huomauttaa Ranskan kommunistisen puolueen lefeskuskomitean jäsen Laurent Casanova sattuvasti: "Malratix toimikoon BiIRP:n propagandistina, Mauriac esiintyköön • " F i garo'- Ja Camus 'Combat-lehdessä eikä kukaan muista taiteen Ja p o l i t i i kan erillisyyden pyhää periaatetta. Mutta kommtmistlnen Intellektuelli ehtii tuskin sanoa sanakaan, kun jo 'osoittautuu', että hän Vain noudattaa määräyksiä' ja tekee itselleen v ^ r valtaa ..." Nähdään, että Juuri taantumuksen voimat ovat vapaan ajatuksen Ja taiteellisen luomistyön vppauden vihollisia. ' - Muodonpalvojain. ^magogia — Casanova Jatkaa — on sentähden erityisen vaarallinen, koska myös monet rehelliset taiteilijat saattavat vahinr keänä kansallisen heräämisemme ajan gossa nielaista taantumuksen valheel-myytistä. {"sen syötin "talte«i j a politiikan Ir- Helslngissä osoitti kiitollisuuttaan | rallisuudesta:'. Pillerin houkuttele-timoOijaUe tämän hautapatsaan äärellä maamme nuorisoseuraväki Ja akateeminen nuoriso, suomalainen t c a t t ^ Ja kirjallisuus. Juhlaliputetussa Orimattilan kirkonkylässä Jaitsevassa seurojen talossa j a n i h o i l i - jan muistopatsaan äärellä iridetyissä ti&isuuksissa J . H. Erkon synnyinpitäj ä tunnusti kiitollisena olevansa ylpeä, pojastaan. Joka on runoissaan laulanut* itsensä koko Suomen tietoisuuteen j a myös suoraan koko kansan sydämeen. ' MATKAT EUROOPPAAN KEVÄÄLLÄ 1949 KISSALLA Nrt <m lika nnaa M J U n s e . Jo» •ijooe mirhnut kerUa: u j « e u a « j« fc«- f. 'iktyi pettrartabti. Amootan njotetta B i l » p e U o j s « • nM,nMara^ «e JirJMliMae M k o M hunOm tn UmuHtife: tdatMmme m>d]j^ :rahwi a a f a u i s e a « • * i l t a m i l ä a pukaa «nalia rann. P i l u a u d u u c jrnntMMmmm «terr. -A*MU»«ie mföt vatmbme H »jnomiaBe hMakkimit-m. (UotcMoae ' - - ^ i r foakaa iMfciSa ftrt^'— *xmzmm« Teille B i « E k r * i « JShem-. tictoj» a S i S y t e b a mrvmmt tuutaiU'mMkMtami» Uin. ja IcstoCppsja. ^ TEBKJCX PAnCKAmAIJKSENNE NTT 5dot ydeOiset 0^ K. Johisoi & Co. Sdttakaa Tai Kbjofttakaa SM,tmMXOaL FaheHnWAM« van kuoren mukana h ^ tulevat nlel-leiksi myös ^ sisällä plevan ideoloo-gisen myrkyn. 6. i U K A K A V D E N X U O N T E E N' O S f A I S E T I B M I S ET fifuodonpalvoJain tunnuksen epärehellisyys ilmenee siinäkin, että he rikkalaisen moQopooiikapltalismin vä-lUle. Näool^* teollisuudet varustivat saksalaisen militarismin j a raivasivat U«tä Hitlerin' liyökkäykseUe. Samalla tavalla kuin kansainvälinen aseieoIU-suus ovat ne yhteydessä sotaan, josta ne hyötyvät suunnattomia voittoja. ly^fpiUisiä tällaisia teoUisuuslaltqk^ ovat saksalainen L G . Farben. amerikkalainen <lu Pont konserni J a Standard OU tntsU 8 ^ the B r i t i s h Z u p^ rial Chemical Industries. Näitä kyajr-myksiä Uisittelee amerilckalalnen H. W. Ambruster mielenkiintoisessa kurjassaan "Treasons Peace". Ambruster on kemisti-insinööil ja hän on 40 vuoden ajan seurannut amerikkalaisten'suhteiden kehittämistä Saksan monopooleihin. Hän el suinkaan ole selvillä nykyajan mono-poolikapitallsmin taloudellisista j a poliittisista voimista. Hänen päätelmänsä ovat lapsellisia j a avuttomia: Mutta monen vuoden käytännöllinen kokemus, o n , antanut / liänelle, valtavan ainei&tomaterlaaliQ, josta ypi|i saada e«iyän kuvan siitä, ki^nka .toinen maailmaiispta va1mii;teltiin monopop- UkapitailsnUn: rautayerhojen takana. Kemia - oli peruskivi. toisen' maaU' mansodan kaikieftlaatulsassa varustautumisessa. Aseli^tuksen tehokkuus ön suuresti rllppuyainien rauhanajan kdc-siniiöistä. Ja erikoisesti. syiiteettialn teollisuuden k^ty,s ;pli' m e i k i t t ä p ä. yersaillesin ^piigäuksen: miikäan c li Salcsan kenijJalllxu^b teöllisuiis riippuvainen liittoutuneiden valvontajkp-hilssiosta, mutta cfe « i estänyt U teollisuuden liäaraa. ylläpiti(n!(i^ vanhoja kansainvälisiä :6ul|teita. Amerikkalaiset, monopoollt ostivat tusinoittain salosalaisia patetHte^ liinivärien valmistamista samoinkuin muiden farmaseuttisten j a k«tniallls-teh tuotteiden valmistamista varten. Jotta näiden patenttien käyttö- ja ömistufiolketis olisi taattii. solmlttUn Joukko 8<^imuk8)ia isaksalaisten Ja amerikkalaisti^n inonopooUeh v ^ jo ensinunSiisena ytipnna edellisen maailmansodan loputtua. Tämä teki mahdoUseksl saksalaisen pftäoman tunkeutumiseb kaikessa hiljaisuudessa ei aiiioastian kidkicialle Eurooppaan vaan myöskin Amerikan Yhdysvaltoihin. J o tdin alkaisin k i i i n vuosina 1919 "Mainstreiam"-leh<lesi^ seuraavasti. "Tällainen kirjallisuus pönkittää kaikin mahidpllisin tavoin valcaumus-ta. että'porvariUiset luonteet eivät suinkaah ple ominaisia yksinomaan porvaristolle, vaan koko ihmisktinnal-le. Täten se vaatii näille luonteille 'universaalista pätevyyttä*. Jollaista nilllk missään nimessä ei ole." Dekadentit ahtavat "träagilliseUe pessimismlHaen", joka heijastaa kapitalistisen yhteiskunnan väistämättömän tuHM aavistusta tai tietoisuutta, yleisinhimillisen kantavuuden. .Mutta kpoununistit jä mutit edistykselliset ihmiset, jotka ovat meidän aikakau-dellenune luohteenontaisla, eivät tunne dekadenttien "traagillista pessimJs-mlä". • 7. Ai4TAJUNNAN PYBITTkMINEN £k)pu8olnttutwa dekadenttien muun filospflan kalissa « i h e i d t o pyrkimyksensä muuttu' ihminen puolieläiinekii. louheessaan Ranskan icommunistisen puolueen X I edustajakokouksessa iiäorez totesi aivan o i kein, e i t ä tabahanrainvalta voi jiysyä taminen. Tärkeää osaa toisen maailmansodan valmisteluissa näytteli läheinen yhteistyö Near Jersey Stendard ÖlUn^ USA:n päätrusOn ja X. G. Furbenin tuon Saksan kemiallisen teollisuuden monihaaraisen ilmiön, välillä. Ambrusterin mukaan saavutettiin ensimmäisen kerran yhteisymmlLnys Standard Oilin Ja I. O. Farfoenin väl i l l ä vuonna 1925. V. 1928 sohnittUn p y s ^ ^ ainoastaan deinoralisoinialla inhimillisen Uetolstnuien. saarnaamana individualifliUa ja älyllistä kalkista nykyajan spsialipsykologiBista tyypeistä valitsevat ja hyväksyvät a i noastaan sellaiset, 'jotka ovat luon-teenoinaiäa porvaristolle, anaridstl-sille p<»TarimsiIle älymystöläisille ja kauhukuvien lamauttamille pqropot' väreille. Sitävastoin dekadentit torjuvat ja hylkäävät armottomasti juuri sen, m i kä on aie idän aikahime yhteiskunta-psykologiassa oleellisinta Ja luonteien-omaisinta: edisQrksellisten ilunisten, kommunistien. työväenlu(Aan Icäyt-' iäytymisen Ja elämin. JPs he sattumalla yrittävätkin kuvata edi«^rksel-lisiä ihmisiä, niin hie-^ynqipaävät näihin kaifcenkarvairia pcsraristidle <MDI-naisia psiitologisia piirtieitä. Esimerkkejä tällaisesta menettelystä ovat useat iSa3rawc.'n Ja Sartren tuotteet. AiperildcalaiDen^ caiarles Humlioldt täUaiste : ktajäniaantta: änaridaa. Fried huomauttaa, että dekadentit näkeviit ihhiittinisfssä pqrkblpgiassa idtioastaan i d i t a j u i ^ Ja pyhittävät sen. Voidaan sainoa, että heidän estetiikkansa tässä suhteessa on alitajunnan palvimtea. mikä itse asiassa merkitsee .paitsi Siyperäisyytfen. ylimalkaan kaiktsn kasvatuksen ja älyllisen kehityksen halvdcsimisto Ja kieltämistä. IL THTCENVETO Itied keskittää tutkirimanm jolito-päitökeet seuraavaan: - Klassillisen taiteen erimeTkkf o s i t taa tktä äinflasfaan merkityksellinen sisältd voi antaa taidetedcsdle Kefait-tsrueäL ja cjävibi muodon, taiteilijan njömuttiiien y i h i ^ sa-hitieen JiiOJfi^^ aina ja 1920 kävhrät kahden amerikkalaisen johtavan kemiallisen trustin (du Pont Ja the Allled Chemical and Dye Corporation) omistajat neuvotteluja saksalaisen värlkartellin johdon kanssa saadakseen aikaan sopimuksia vai-mistusmetopdelsta markkinoista ja hinnoista. Ensimmäinen neuvottelu pidettiin farmaseuttisen teollisuuden kanssa Ja käytiin sitä kauan alkaa täydessä salaisuudessa, koska oli otettava huomioon Juuri päättynyt sota-aika, mutta päättyivät neuvottelut amerikkalaisessa hallintokonttorissa. Vuoden 1910 jälkipuoliskolla kävi W. E. Weiss suhteellisen tuntemattoman ^unerikkalaisen lääkefirman Johtaja, neuvotteluja Kari Duisber-gin ja muiden Saksan kemiallisten trustien Johtajien kanssa. l!}euvotte-hija käytiin taydessä yhteisymmärryksessä Jk vuotta myöhemmin päästiin muodolliseen sopimukseen, Jonka perusteella amerikkalainen firma toi Amerikan markkinoille Bayer aspiriinin. Yhteisymmärrys oli niin suuri, että sovittiin mainonnan Ja muiden liiketointen "jakamisesta" samalla t a valla kuin voiton jakamisesta. Vuonna 1923 luovutti saksalainen kemiaUinen kartelli eräiden lääke-, kosmeettisten- yjxi. aineiden patentti- Ja markkinaoikeudet USA:s5a Ja l a tinalaisessa Amerikassa Wlnthropille, uudelle Weiss'in Sterling-flrman perustamalle firmalle. Tämän seurauk:^ sena oli Sterllng lisännyt du Pont-yh-tlön riippuVlisuutta I. O. Farbenls^a Ja järjestänyt läheisen yhteistyön du Ponthi Ja Winthrppin välillä kaikkien hyöntelsmyrkkykeksintö/en käyttämisestä. Tällä tavalla syntyi mahtava lääk*e-ja kemiallisten firmojen kartelli Ster-llngln Johdon alaisuudessa Ja mitä lä-helslmmässä yhteydessä saksalaisen kartellin kanssa. ' Bayerin aspiriini ja muut patentti-lääkkeet saivat varsin suuren vaikutuksen yleiseen mielipiteeseen. Niinpä kartellin johto Ilmoitti osakkeenomistajille, että' firmasta oli muodostunut "maailman suurin ilmoittaja". Tämä olikin totta, sillä vuoteen 1935 men-niessä oli Sterllng käyttänyt 150 milj. dollaria ilmoitteluun, Bayer aspiriini 6 milj. dollaria yksin omaan radio-ptbpagandaan ja 2 milj. mainontaan latinalaisessa Amerikassa. Ilmoittelu Osoittautui kahdella t a valla voittoatuottavaksi saksalais-amerikkalalselie lääke-monopooliUe. Se pitf kaupan vireillä sekä lisäsi voittoa että saattoi amerllckalaisen lehdistön taloudellisesti riippuvaiseksi kemiallisista monopooleista, viime kädessä I. G, Farbenlsta. Yksinomaan käytännölliseltä kannalta katsottuna onnistuttiin tällä tavalla erittäin hyvin lahjomaan amerikkalainen lehdistö aina New York Timesistä pieniin maakuntalehtiin saakka.' Sanomalehtiä toisensa Jälkeen perustettiin estämään natslvlhamlellsten tietojen leviämistä j a sensijaan levittämään suo^olUsia, uutisia sanomalehdistöön Ja radioon. Toisen maailmansodan aikana organisoi Sterllng suuressa laajuudessa lääkeaineiden viennin USA:sta latinalaiseen Amerlklcaan, josta ne l ä hetettiin markkinoille saksalaisina tuotteina saksalaisin etiketein. Steriilein lukuisista haaraosastoista Ja muista I. G. Farbenin tytäryhtiöistä, jotka tevittäytyäkseen käyttivät Amerikan l^ipua muodostui pian Hitlerin vakoilijoiden ja agenUien piilopaikkoja. Nämä vakoUiJat. joilla oli vapaa pääsy USA:han Ja jotka voivat sieltä vapaasti palata Saksaan, toivat tietoja natseille, suunnittelivat Panaman kanavan räjähdyttämlstä Ja suorittivat muita samankaltaisia töitä. "nUnä oli Sterllng-Winthrop Merck kartellien toiminta-alue. Mutta Stan-, dard OU ja L G. Farben kantoivat voittoa yhdistyneiden amerikkalais-saksalaisten monopoollen liiketoiminnasta j a varustivat Saksaa valmista en siten toista maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota loi kansainväliset öljytrustit ja ennen kaikkea valtavan Standard CMlItt sopimus.-jonka mukaan Standard O il sai käyttää hyväkseen I. Ö. Farbenin uutta öljynpuhdlstamlsmetoodla. A l kujaan oli I. O. Farben kehittänyt tämän metoodto valmistaakseen ben- Latianfalna, {ammik. 29 mm Ruotsissa 130 Iniiptttikia jdssa asukkaita yli kolme miljoonaa Tukkatea. — Sen jälkeen kun Nac-kas ja Fteoa vuoden vilhteeasa muodostettiin kaupunseUcsi, on Ruotsissa nykyisin tasan ISO kaupunkia, joissa alustavitti tietojen mukaan asuu.3.- mses ihmistä. Kaupunkikunniasaj oli väestön lisäys viime vuonna 97.m Rostoekin uusi öljysatama , SuitH suunn aan m Pobjois-Suomeen Hci^akL — (8-S) — 07- Standard aikoo rakentaa « I n r a d i i i^ siinlä klvihiUesta, mutta Standard OU halusi käyttää sitä öljyn puhdistamiseen, l ä m ä yhteistyö ei kuitenkaan rajoittunut yksinomaan teknUlisiin prosesseihin. Maksusuorituksina patenteista luovutU Standard OU L G. FarbeniUe enemmän kuin puoli miljoonaa osakstta arvoltaan lUei 30 mU-Joonaa dollaria Ja suostui antamaan maksumääräyksinä lisensseistä osakkeita lukuisiin muihin amerikkalaisiin yhUÖUUn. Tästä sopimuksesta sai äskettäin perustettu saksalainen kemiallinen trust i huomattavan määrän dollar<a. joU l a se voi rahoittaa saksalaisen varustautumisen. Standard Ollin avuUa pääsisi I. G. Farben yhteyteen monien — Itämeren aatunasta muodostetaan Saksan nauvostovyö-hykettä palveleva öljysatama, janka varastoUiin tulee mahtumaan 7.000 tonnUi mineraaliöljyä. Kaupungissa olevaa Wamen laivavelstämOtt aiotaan laajentaa nUn että sleUä työskentelevien lukumääri kohoaa 4.500 mieheen.. Veistämö alkaa valmistaa erUcoisesU kalastusaluksia. sin läheisesti lUttyneet Saksan kemialliseen trustim. Tämä pitkä 23» tumaa käsittävä, luettelo vaUcuttaa Ucäänkuln amerikkalaisen teoUisuuden rahamaailman j ä molempleh osapuolten polUtMaen toUninnan käsUdrJalta. se sisältää MUaiaet amerUtkalaisen monopooUkapitalismin suuryritykset kuin Rockefelletyhmän päätrustlt: Standard Oil. General Motors. Ford, General Electric, du Pont, Shell-yhty-män öljy- Ja kemialliset konsernit ja monet muut. kun poh joiqtuolelle IPeräaiiKn alueelle iu^usyaraaton, joltt deltaan vastaisi suunnilleen B ä i b ä h c i ^ gin ns^cylsU öljyvarastotiioja «U ti^ Ua n, 2 0 - ^ mUj, Utralle. Tätä varten s^tlö etsii parhaiUfiytiv öljysatama-aluetta, johon vaItMru«l-:f! laivat voisivat päästä piioleisa liuKiv Uasa Ja jostil niiden lastit Jaettaisiin^ rannlkkotankkialusten kuljetettavafc* si rannlkkovarastoihia. Xieskusvarai»' ton paUtkaa el ole vielä mlärttty, mutta lähinnä tulevat kysymykseen; Kemi, Oulu Ja Kokkola. SteOlsto mahdoUlnen paUcka on Kaskinen, v Vaasa tuskhi tulee kysymykseen Hk-i sl. ettei siUä ole tarvittavaa ranta-varastoaluetta tarjolla. BatkaiRUi tehtäessä on sopivien varastotilojen ' saantimahdollisuuden ohella otetta';. va huomioon myös ialturislUat* vesi-:'r syvyydet, meren jäätymlsaika, rautä-j' tie- ja maantieyhteydet sekä kuljetus-' kustannusten kaUeus koko Pobjolf- Suomea aUmäUäpitften. ' "•• '.' " l".L'l, CENTRAL TAXI Oiodberg) Puhkun 944 80 Spruce Ave., So. Porcuptoe, Ont pn todistuksena bänen aiamittaisuu-destaan; jo^M^^^t^ rap-pioituutiSeeu. T^ttä^tian stturutts on hänen k|»- vyäUif esittää ybteiskumuO^ stmrfmiskftyksäiineQ aiidUtA itaide- Mutta se sai aikaan enemmänkin. Se lisäsi suureissa määrässä näiden mo-nopooUen vaUyitusta kapitalistisiin haUituksUn Ja kapitalististen maiden eisä'' j a ulkopolitiikkaan. Aseistautumisen valtava kehitys toisen maailmansodan JäUceen loi yhä lisääntyvän polttoöljyn tarpeen. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi keksittiin uusi puh-distäiniq> ro6essi^ Nj^QTisin käytetään öljyä raaka-ai-neeoa myöskin lukuisiin ensiarvoisen tärkeisiin aseteollisuuden tuotteisiin, erikoisesti räjähdysaineisiin. Nämä molemmat tekijät lisäsivät öljymono-pooUen mielenkiintoa imperialistisiin sotiin j a antoivat aUietta kUpailuun eri «Ijy- Ja kemiaUisten konsernien v ä l i l t t . Nämä tekijät selittävät myflftin näklen mon<:jpo<dien hahm solmia WUialkaisia soirirouksia j a lUt-toja^ liiimääsinä uutten sodan.välmis-muiden amerUtkalalsten monopooUcn kanssa, jotka samaten olivat halukkaita raivaamaan tietä uudelle sodalle. .• ' •* Se mikä erikoisesti kUnnostl I. O. Farbenia oU Standard Oilin suuri poliittinen vaUcutusvalta sekä US-A: ssa että muissa kapttallistlslssa maissa. Joissa se oU monopolisoinut iiepsUnln Jakelun Ja omisti laajan bensilnltankldverkoston. Standard OUln Johtajat olivat täysin selviUä siitä, mitä osaa X- o. Far-bfeu näyllfeli saksalaisen imperialismin totautta Jana j a kiihottajana, i m perialismin, joka Juuri oli alkanut saada merkitystä. MouopoUsUen littr to mericital, NeuvostoiUton vastaisen kiiholtuksen aloittamista Ja sen ohell^ taistelua maailman herruudesta. Vuonna 1029 solmivat X. O. Faijsen ja Standard OU neljä Uutta sopimusta Jotka koskivat uusien patanttien j a valmistusmenetelmiien v a i h t a m i s t a, patenttien hyväksUeäyttÖä, maksusuorituksia ja maaUinanmarkkinpiden j a koa, Näm& fiopimuksei rak^tidVat sUie pohjalle, että I. G. Farben läblh-nä kehittäisi eräiden kemiaUUten tuotteiden valmistusta, kun taas Standard Oil pyrkisi keh^ttttmään « ä i t ä metoodeja. Jotka koskivat lentokoneiden polttoaineiden «rotteluprp-sesseja. Vuonna 1930 Johti toinen Standard-Parben sopimus uuteen pr-ganisaatloon (Joint Amerikan Study Comp. i . Jasco). Jasco näytti ensi silmäyksellä olevan puhdas amerikkalainen yritys. Todellisuudessa oU se amerikkaiaUten Ja saksalaisten monopoollen yhteinen laboratorio, joka suoritti uuden sodan teknUllsen VaUnistohin sekä toisaalta tuki sellaista politiikkaa, Joka Johtaisi näiden monopoollen vaimistainien Ja, tuottamien lentokbnebensUnln. synteettisen kumin Jne. mahdollisimman suureen käyttämiseen Ja siten myös molempien osapuoUen mahdollisimman suureen voi'ttoon. Jasoon avulla sai saksalainen sotakoneisto arvaamatonta hyötyä eräistä uusista ame-rikalaisista erikoistehokkaan lentoko-nebensiinin Ja polttoöljyn valmista-mlsmetoodeista. Tolsenlaatulnen Standard-Farbenin yrit}^ oli Chennyko Inc. Josta tuU saksalaisen Amerikassa olevan teknUllsen vakoilun ratioltuskeskus. Vielä toisen maailmansodan puhr keamlsen Jälkeenkin solmivat Standard OU Ja L Ö , Farben Joukon sopimuksia, muutamat niistä määräyksin, Jotka pitivät nUtä voimassa vielä sodan Jälkeisenäkin aUcana, Silloin kun Hitler oli Viarsovah por-tdUa, matkusti Frank Hoarard, Standard OUln päällikkö, Eurooppaan ja solmi sopimuksen I. O. Farbenin edustajan kanssa. Sen aUeklrJolttlvat Howard j a Fritz Rlnger l. G. Farbe nin edustajana. Se solmittiin 25 syyskuuta 1939, ta, sUloin kun Hitlerin Joukot Qlivat miehittäneet Puolan, mutta päiväys oli 1. syyskuuta, jotta se olisi näyttänyt rauhanaUcana solmitulta. Tämä sopimus koski markkinoiden jakoa Ja sai Standard OU USA:n, englantUaisleh j a ranskalaisten siirtomaiden sekä Keski-Idän JaZ. G, Far- UUTUUS Kirjallisuuden harrastajille Jalkaisu 1948 Runsas kuvitus - 78 islvua Hlati f i . 0O Sisältäen oppUaskunnan ja opettajien kyiMintuotteita opiston toi*,., innasta.pif ' ' ' . — Hankkikaa minnnta, pieniä kertomuksjia, runoja ja paktnottii. " kaa itsellenne tämä ajankohtainen Itirjanen. •matkaa osoitteella: Vapaus Pu|>10ung Gbih Box 89 ' 8ttdbury»'0al>.:^>) UUSIA ÄÄNILEVYJÄ SUOMESTA t ii ben maailman muut marUcinat, Vuosina 1940 Ja 1941 olivat mplem-mat osapuolet läheisessä yhteydessä keskenään j a solmivat lukuisia uusia s(^>imuksia, Standard OU el salannut läheistä yhteisyötä L, O. Farbenin kanssa. Kirjeessä WUUam L, Clayto-nUle kirjoitti Frank Howard, että so-dan puhkeamisen jälkeen oli Standard Oli yhdessä saksalaisten kanssa tar-kistaxuit eräitä voimassa olleita sopimuksia Ja sopinut markkinoiden jaosta. Standard Oil sai hallintaansa synteettisen kumin markkinat brittiläisessä j a ranskalaisessa imperiumissa sekä USA:ssa Ja saksalaiset jäljellä olevassa osassa maailmaa. Stendard OU ja New Jersey eivät suinluan olleet ainoita X. G. Farbenin liittolaisia j a liiketovereita. Kirjassaan Ambruster esittää kokonaisen listan amerikkalaisia trusteja j a firmoja, jotka (divat erilaisin sopfmtttk- LMu' ja soHfokappaleita it 761 MyrtleylttOdöii prliiMMar valssi Kukkal»*twlii0lft, Foxtrot 747 Ilta •illoUi kMTth« valssi Kiy kaniMlfL: Foxtrot 223 Mlli B l i t i i p l A i i k l i , Jenkka Purj«hdu«natlu« valssi 893 SmU^M$t% Mtamaaii* valssi Raitilla kulkija. Ji^nkka 4017 tiultt on Iloni Ja työnL kansanlaulu 8o •! Iciy. huumoria . 724 Tam#rii« Foxtrot 8urttllls«n Illan nulato; Jenkica 721 Tiny^iUmt ulapalta, valssi X^tilami »tmmpäln. Foxtrot 74Ö Valnirinttll»/ tinull». Tango Vain li«llc»l mi sinulta pyydin Foxtrot 4005 Mino* tdyn kuvat nihdi saan. valssi Hlimn«ii«vi yö/Foxtrot 907 Rakit »finunl. Polkka R[uopIoftä Barttloonaan, .valssi 4001 Armain, Tango OrJaiuruuihi, valssi 4003^ Armain, tana jplani tuo/Tango Miuantalbypyi laiturilla, valssi 40(tt Romanttl, va Luenain äin. Foxtrot ' HINTA $1.25 <),/ Libattiiin kalkklall» Canadätta. TUaikaa oaoiitMlla: UMITED BOX 69 SUDBURY. ONTARIO Nilta Itvyiä on taatavana myö»; rivtiTIIIrlrailf i in m» VAPAUS BiUNCH Oi^FICi > 316 Bay SL JPor^ A^lluif; Oat; 91 _
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 29, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490129 |
Description
Title | 1949-01-29-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
isin
1 on ensi
6 mmm mm' mm paivana
i. — HelmUtuim 6 siis
ikon kuluttua, pidetään Co-jelmailtama.
Joka oli aluksi
pitää viikkoa «ikaLymmin
jesseura Viestillä on silloin
ätimme siirtää omamme pi>
iikcma.
hjelma tässä iltamassa tulee
niomenklellstä.' Viola Bos-ta
kauniin "Kerjäläisen lau-imästä
"Sanomalchtipolka".
"Xidin muistolle*': nimisessä
•£& laulavat, Velma. M a r y Ja
ry ja Velma esittävät piano-
. nuori italialainen Fermo
ttaa hanurisoolon. Comet-
: esittävät akrobaattivoimis-
Laura Kuisma pari laulua,
onia" on myöskin varattu
1 sillä Martta. Arvo j a Toivo
"Kun eukot on maalla".
;nä ohjelmanumerona esite-
:ollinen"-nIminen näsrtelmä,
läasiassa perhedraama Ja s i i -
^akava-aiheinen. Siinä esiin-i
nuoria näyt^Ujöitä.
n iltaman järjestäminen
jon työtä. Toivomme yleisön
n nuoren väen vaivat saa-runsaslukuisina
paikalle Ja
haalin esittäjien ja muiden
alkaa klo 8.
• * *
isin j a South Forcupinen yh-kuorot
harjoittelevat par-ahkerasti
Ja säännöllisesti.
Iäiset ovat jo laulaneet yh-a
lauluja Ja Riku on hyyiI->
että hymy näkyy kilometrin
Kuorossa on uusia voimia
ihan joitakin vanhoja tippuen
luvannut laulaa paikalli-terissä
maalisk. lopulla kanissa
konsertissa.
Timminsin osaston vuosiko-itään
sunnuntaina helmik. 13
en klo 7.^0 Ulalla, k ^ o i t an
Lseniä pitämään vuosikokous-ilessään
Ja saapumaan ko-
. — Raportterl.
00 nimeä
anlupaui(seen
0. — Unlpt, kirkot, nuorisoja
muut yhdistykset keräävät
UHAN LUPAUKSIA missä
n sotaohjelma ja luvataan
ellä rauhan hyväksi; YK:n
1. Tämän rauhankampanJan
inevana voimana on kansallir
aikainen rauhankomitea,
olupauksia ki^rätään postikor-sella
kortilla, missä sanotaan:
Inä (nimi j a osoite), CAnadan
ilainen uskon, että sota ei rat-kansainvälisi
» probleemeja,
ä se (sota) pitäisi hyljätä oh-na.
Minä uskon että kan-äliset
erimidUsyydet on rat-iva
ilman sotaa,
imän vuoksi minä lupaan:
Käyttää vaikotusvaltaani vas-ikseni;,
kaikenlaista sotapro-
Idaa; 2. Työskennellä parem-yhteisymmärryksen
saavattas
i kansojen väUUä T K m pe-rjan
pobjaUär ?. Tehdä kalk-sen
hyväksi, että nuorison kä-
1 aivoja ei enää haaskata so-
* - , ' •
on tullut satoja kortteja pää-eri
puolilta Canadaa. Luotta-i
odotetaan, että''yli 100,000
allekirjoittaa tämän' lupauk-lan
puolesta ennen kansallista
kongressia mikä pidetään
im 7-8 pnä.
tosta tämä liike on levene-aikkialle
Canadaan missä pai-rauhankomitcat
jo mobillsoi-aiaan.
uus.
TAIDE MUODON PALVOJANA
Työfcattsaa Sanomissa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-29-03