Vapaus, January 29, 1949

              isin
1 on ensi
6 mmm mm' mm paivana
i. — HelmUtuim 6 siis
ikon kuluttua, pidetään Co-jelmailtama.
Joka oli aluksi
pitää viikkoa «ikaLymmin
jesseura Viestillä on silloin
ätimme siirtää omamme pi>
iikcma.
hjelma tässä iltamassa tulee
niomenklellstä.' Viola Bos-ta
kauniin "Kerjäläisen lau-imästä
"Sanomalchtipolka".
"Xidin muistolle*': nimisessä
•£& laulavat, Velma. M a r y Ja
ry ja Velma esittävät piano-
. nuori italialainen Fermo
ttaa hanurisoolon. Comet-
: esittävät akrobaattivoimis-
Laura Kuisma pari laulua,
onia" on myöskin varattu
1 sillä Martta. Arvo j a Toivo
"Kun eukot on maalla".
;nä ohjelmanumerona esite-
:ollinen"-nIminen näsrtelmä,
läasiassa perhedraama Ja s i i -
^akava-aiheinen. Siinä esiin-i
nuoria näyt^Ujöitä.
n iltaman järjestäminen
jon työtä. Toivomme yleisön
n nuoren väen vaivat saa-runsaslukuisina
paikalle Ja
haalin esittäjien ja muiden
alkaa klo 8.
• * *
isin j a South Forcupinen yh-kuorot
harjoittelevat par-ahkerasti
Ja säännöllisesti.
Iäiset ovat jo laulaneet yh-a
lauluja Ja Riku on hyyiI->
että hymy näkyy kilometrin
Kuorossa on uusia voimia
ihan joitakin vanhoja tippu­en
luvannut laulaa paikalli-terissä
maalisk. lopulla kan­issa
konsertissa.
Timminsin osaston vuosiko-itään
sunnuntaina helmik. 13
en klo 7.^0 Ulalla, k ^ o i t an
Lseniä pitämään vuosikokous-ilessään
Ja saapumaan ko-
. — Raportterl.
00 nimeä
anlupaui(seen
0. — Unlpt, kirkot, nuoriso­ja
muut yhdistykset keräävät
UHAN LUPAUKSIA missä
n sotaohjelma ja luvataan
ellä rauhan hyväksi; YK:n
1. Tämän rauhankampanJan
inevana voimana on kansallir
aikainen rauhankomitea,
olupauksia ki^rätään postikor-sella
kortilla, missä sanotaan:
Inä (nimi j a osoite), CAnadan
ilainen uskon, että sota ei rat-kansainvälisi
» probleemeja,
ä se (sota) pitäisi hyljätä oh-na.
Minä uskon että kan-äliset
erimidUsyydet on rat-iva
ilman sotaa,
imän vuoksi minä lupaan:
Käyttää vaikotusvaltaani vas-ikseni;,
kaikenlaista sotapro-
Idaa; 2. Työskennellä parem-yhteisymmärryksen
saavatta­s
i kansojen väUUä T K m pe-rjan
pobjaUär ?. Tehdä kalk-sen
hyväksi, että nuorison kä-
1 aivoja ei enää haaskata so-
* - , ' •
on tullut satoja kortteja pää-eri
puolilta Canadaa. Luotta-i
odotetaan, että''yli 100,000
allekirjoittaa tämän' lupauk-lan
puolesta ennen kansallista
kongressia mikä pidetään
im 7-8 pnä.
tosta tämä liike on levene-aikkialle
Canadaan missä pai-rauhankomitcat
jo mobillsoi-aiaan.
uus.
TAIDE MUODON PALVOJANA
Työfcattsaa Sanomissa <m nim. H.
B. käsitdlyt vmäläisen asteetikoa
J . Friedin artikkelin "Formalis­mi
taiteen vihonisena^ pemsteeUa
nykyajan p«rvarillisten d^adeat>
tJklTJanijoiden rappentmaeito aate-saantia
valaisen^ tavalla ja sa­nalla
osoittaa.'lokoisin erimerfceia,
että taideteoksen .saonms on tal-t
^ i t t ^ kyvyssä esittää yhteiskon-nalUscsti.
snarimerUtykselllnen ti-sältö.
7
Taiteen historia osoittaa, että Juuri
ne taiteiUJat, jotka väittävät pitävän­sä
muotoa kaikkein tärkeimpänä, to-delisuudessa
päätyvät mu(^on köyh­tymiseen
j a rappioon. Tämä nähdään
useista luonteeriomaisista ilmiöistä ny­kyhetken
länsieurooppalaisessa Ja
amerikkalaisessa taiteessa." Näin
Erkon syntymän
iQtispäivä
i k L ( S - S ) — Isänmaan aat-rakentajan
J . H. Erkon elä-joutui
tJc 16 pnä* runoilijan
n 100-vuotisi^vänä, koko
vilpittömän kunnianteon kch-lausuu
venälähien esteetikko J . Fried
kirjoituksessaan "Fonnalismi (muo-donpalvonta)
taiteen vihollisena" Sow-
Jetliteratur < N e u v o s tokirjallisuus)
-lehden viime vuoden niunerossa 7.
Mutta muodonpalv<Hita ei ole pelkkä
taiteen vihollinen, — kirjoittaja Jat­kaa:
Muodonpalvonnan estetiikka on
koko olemukseltaan myös poliittisesti
taa^umulcsellista.
L "MASSAS" BALVEKSUMINEN ,
Fried viittaa ranskalaisen Julien
Bendan teokseen "Bysanttilainen
Ranska eli puhtaan kirjallisuuden rie­muvoitto",
kirjailijan, joka tosin i t ­sekin
väittää, että aatteettomiius kuu­luisi
kirjallisuuden perusolemukseen.
Mainitussa teoksessaan tämä kuiten­kin
luonnehtii nykyajan dekadentin
(rappio-) kirjallisuuden • edustajia
seiu^avasti:
"Dekadentit eivät tunnusta todelli­suudeksi
sitä, nutä heitä ympäröivä ja
heidän halve^imansa maailma, toi­sin
sanoen kansanjoukot, pitävät to­dellisuutena.
Juuri sentähden deka­dentit
rakastavat korkealentoisia
maailmanhalveksunnan eleitä, koska
nämä tehokkaasti naamioivat heidän
vihamielisen ja petollisen suhtautu­misensa
kansanjoukkoihin sekä kans
san Icäsityksiin. totuudesta /ja oikeu­desta.
Juuri naamioidakseen' tämän
petoksensa j ä vihamielisen suhtautu­misensa
kansianjoukkoihin dekadentit
ponnistelevat pukeakseen jäisen vällh-pitämättömyytensä
elämää kohtaan...
todellisuutta koskevan filosofisen kat­somuksen
asuiin."
Näiden dekadenttien tyypillinen
edustaja on Sairtre, jonka Julistus on
seunuivätilaistä: ''IVXe asetumihie koko
maailmaa .vastaan... Meillä el ole
minkäänlaista pohjaa jaRoJemme a l ­l
a . . . Meidän hyvä tahtomme ei hyö­dytä
ketään, ei edes meitä. Itseänmie...
Me uimme vasten virtaa — olemme
irtaantuneet, m a a i l m a nhiötoriasta,
olemme huutavan ääniä korvessa."
Tällainen dekadenttien filosofia el
ole mitään muuta kuin Iänikuista sub-je)
ctiivista Idealismia: vain asiano­maisten
dekadenttien oma tarkoituk­seton
olemassaolo yksinäisyyden erä­maassa
on todella mielekästä, ainoata,
mikä on todellista!
2. SUURI MINÄ
Näiden Individualististen rappioklr-jallljaln
esikuvana kii-joittäja pitää
tanskalaista Sören Kirkegaardia tun­nuksineen:
"Subjektiivisuus (ttse-kohtaisuus)
on totuutta; vain subjek­tiivisuus
on todelUsta,"
Klrkegaardln nykyaikaisiin seuraa­j
i i n Pried-lukee esim. Shestoyin, An­dre
Giden, Sartren ja Paul Valeryn.
Viimeksimainitun tuomion objekUlvl-sesta
maailmasta on tällainen: "To­dellinen
el ole mitään, sillä se on
muodotonta." Hän vakuuttaa l u k i j o i l ­leen,
että vain indivldualisttn ole­massaolo
antaa maailmalle muodon Ja
todellisuuden. Vain "Minä" on ole­massa
— minun ajatukseni, minun
tahtoni, minun pekoni.
J o u k k o j a "massan**,' halveksimi­nen,
oman "suuren nUnän" palvonta
— se ^ ole tnikään mtiUistava uutmi^
tämän vuosisadan taantumuksen ,fUo-sofiassa.
. / f .
Subjektiivisen idetö&ndn edustajain
miltei koomillisia ieärkibaliihoja ovat
surullisen hyh"74)J> rttarit: A. CaxmuS
Ja tämän opettaja:, vdteqtresstonitti
Franz Blafka. "SIälkiminälnen p y r l^
eräänlaisella hieroglyyfLttikennelmaUa
tulkitsemaan- ihmisen •jatuhukomplek-sla"
j a valnohazhfja. S^bien oppilaan­sa
pitävät tätä fUoiofisen taiteo)
ihanteena. Niinpä ranskalainen aika­kauslehti
"Les Arts"^ on julistanut:
"Kafkan 'K' on 20. vuosiisadan sym-booli!"-
Fied kommentoi . edelläselostettua
seuraavalla vertailulla:
Jos mielikuvitus palvelee humanis­tisia
aatteita pyrkien todellisuuden
syvällisempään ymmärtämiseen ^ sa­malla
katsoen myös tulevaisuuteen, jos
se yleistää kansan ell^ninkokemukset
Ja tulkitseis kansanomäida unelmia,
toiveita Ja timteita — aikakauden
edistyksellisten ihmi&ten unelmia Ja
toiveita, r a k k a u t ^ Ja vihaa .—. S i l ­loin
syntyy kuolemattomia hahmoja:
Rabelaisin jättiläiset, Swiftin kuva­tukset.
Gorkin taruolennot. Tällainen
näkijän mielikuvitus ruoskii takapa­juisuutta
ja antaa suurennetut mitta-siihteet
edistykselliselle, kehittymässä
olevan todellisuuden oleellisimmille i l ­miöille.
Dekadenttien mielikuvitus sitävas­toin
sulkee mielikuvituksen subjektii­visen,
kansalle vieraan j a kansaa pet­tävän
maallmanka,tsomuksen karsi­naan,
maailmankatsomuksen, joka
vääristää obJektUvisen todellisuuden
Ja sen kehityspyrkimykset. Tämä de-kadenttisten
muodonpalvojain taka-p
a j i ^ e n j a sokea mielikuvitus pystyy
luomaan vain synkkiä,, misantrooppi-sia
harhakuvia.
4. K Y S Y M Y S TARKOITUS­PERÄSTÄ
Kirjoittaja toteaa, että esim. Gide
suhtautuu täysin halveksivasti Tols­toin.
Stendhalln j a Plaubertin re'ali6-
mlln j a jatkaa:
Muodonpalvonnan estetliikka vää­ristää
talteen tarkoituksen, sanoutuu
Irti'sen kasvattavasta tehtävästä Ja
pytkii tämän tilalle, asettamaan aat­teettomuuden,:
k y y n i U i ^ anarkismin
j a älylilseti takapajuisuuden propa­gandan.
Muodonpalvonnan estetiikka
hyväksyy ainoastaan sellaisen taiteen,
joka ei auta kansanjoukkoja niiden
taistelussa ihanteidensa toteuttami­seksi.
Lyhyesti sanoen: formalistinen
taide p y r k i i meidän ailianune Ihmisten
henkiseen aseistariismniseen.
mät olivat
a
Yleisesti on tunnettua^ että Amerikan sotatuomioistuimet
ovat vapauttaneet useita_ huoniattavia saksalaisia teollisuuspa-roonia
sotarikoksista, jotka nj^^ään toimivat kuumeisella kii­reellä
lansi-S^csan so^teollisiiuden uudelleen järjestämisessä.
Seuraava kirjojtus, jonkaM. Riibinstein on laatinut amerikkahu>
sen insinööm H. Ainbrusterin kirjoittaman kirjan "Treasons
p^ceh^porusteeUa, v a l a i n Streetin monopolikapi-talistleii
nöyrä palvelija, Washingtomo hallitus auttaa sotateol­lisuuden
järjestämistä länsi
V«^iUestai G(9lmus s&Uyttt saksa»
UOset tnonopooUt; saksalidsen lmpe«
rialisinin penisvoiman. lorhsrttä ajan­jaksoa
lukuunottamatta Saksassa t d *
mi Jatkuvasti mahteya sotateoUistms
Joka aseisti Ja päästi 'vapaaksi toisen
maailmansodan..
Öljyteollisuus Ja kemialliset konser­nit
olivat erikoisen itmcdckalta sol­mimaan
suhte}ta saksalaisen Ja ame<
teeksi. Sekä Helsingissä että runoili­jan
synnyinpitäjässä, Orimattilassa,
pidetyissä juhlatilaisuuksissa palau­tettiin
vaikuttavalla tavalla mieliin
J . H. Erkon rakentava persoonallistius
Ja hänen voimakas. panoksensa suo­malaisessa
hengenviijfelyksessä — elä-
J mäntyö. Joka piirtyy örkkaana Ja ael-erA.
Vesa,B.A.
nistcr. SoUdiar, Notexy .
SUOIMAL/ilNEN
t92 892 Daaforth /kn.
(Near AveJ Tafonto
5. "I|ITI F O L I l l I K A S T A"
Mainitun estetiikan Johdannainen
on dekadenttien tunnus: Irti politii­kasta!
Sellaisten maiden kirjallisessa
elämässä, jotka ovat lahjoittaneet
maailmalle Byronln Ja Dickensln.
Stendhalln ja Balzacin tai Mark
Twalnlri Ja Whitmanin, piehtaroivat
nykyään henkilöt, lotka haluavat
muuttaa taiteellisen luomisen ihmisten
tietoisuuteen vaikuttavaksi ideoloogi-seksl
myrkyksi.
Nämä myrkynsekoittajat julistavat
taiteellisen luomistyön omaksi yksln-oikeudekseen.
Tästä huomauttaa
Ranskan kommunistisen puolueen
lefeskuskomitean jäsen Laurent Casa­nova
sattuvasti:
"Malratix toimikoon BiIRP:n propa­gandistina,
Mauriac esiintyköön • " F i ­garo'-
Ja Camus 'Combat-lehdessä
eikä kukaan muista taiteen Ja p o l i t i i ­kan
erillisyyden pyhää periaatetta.
Mutta kommtmistlnen Intellektuelli
ehtii tuskin sanoa sanakaan, kun jo
'osoittautuu', että hän Vain noudattaa
määräyksiä' ja tekee itselleen v ^ r
valtaa ..." Nähdään, että Juuri
taantumuksen voimat ovat vapaan
ajatuksen Ja taiteellisen luomistyön
vppauden vihollisia. '
- Muodonpalvojain. ^magogia — Ca­sanova
Jatkaa — on sentähden erityi­sen
vaarallinen, koska myös monet
rehelliset taiteilijat saattavat vahinr
keänä kansallisen heräämisemme ajan gossa nielaista taantumuksen valheel-myytistä.
{"sen syötin "talte«i j a politiikan Ir-
Helslngissä osoitti kiitollisuuttaan | rallisuudesta:'. Pillerin houkuttele-timoOijaUe
tämän hautapatsaan ää­rellä
maamme nuorisoseuraväki Ja
akateeminen nuoriso, suomalainen
t c a t t ^ Ja kirjallisuus. Juhlalipute­tussa
Orimattilan kirkonkylässä
Jaitsevassa seurojen talossa j a n i h o i l i -
jan muistopatsaan äärellä iridetyissä
ti&isuuksissa J . H. Erkon synnyinpitä­j
ä tunnusti kiitollisena olevansa ylpeä,
pojastaan. Joka on runoissaan laula­nut*
itsensä koko Suomen tietoisuu­teen
j a myös suoraan koko kansan sy­dämeen.
'
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KISSALLA
Nrt <m lika nnaa M J U n s e . Jo» •ijooe mirhnut kerUa: u j « e u a « j« fc«-
f. 'iktyi pettrartabti. Amootan njotetta B i l » p e U o j s « • nM,nMara^
«e JirJMliMae M k o M hunOm tn UmuHtife: tdatMmme m>d]j^
:rahwi a a f a u i s e a « • * i l t a m i l ä a pukaa «nalia rann. P i l u a u d u u c jrnntMMmmm
«terr. -A*MU»«ie mföt vatmbme H »jnomiaBe hMakkimit-m.
(UotcMoae ' - - ^ i r foakaa iMfciSa ftrt^'— *xmzmm« Teille B i « E k r * i « JShem-.
tictoj» a S i S y t e b a mrvmmt tuutaiU'mMkMtami» Uin. ja IcstoCppsja. ^
TEBKJCX PAnCKAmAIJKSENNE NTT
5dot
ydeOiset 0^ K. Johisoi & Co. Sdttakaa
Tai
Kbjofttakaa
SM,tmMXOaL FaheHnWAM«
van kuoren mukana h ^ tulevat nlel-leiksi
myös ^ sisällä plevan ideoloo-gisen
myrkyn.
6. i U K A K A V D E N X U O N T E E N'
O S f A I S E T I B M I S ET
fifuodonpalvoJain tunnuksen epäre­hellisyys
ilmenee siinäkin, että he
rikkalaisen moQopooiikapltalismin vä-lUle.
Näool^* teollisuudet varustivat
saksalaisen militarismin j a raivasivat
U«tä Hitlerin' liyökkäykseUe. Samalla
tavalla kuin kansainvälinen aseieoIU-suus
ovat ne yhteydessä sotaan, josta
ne hyötyvät suunnattomia voittoja.
ly^fpiUisiä tällaisia teoUisuuslaltqk^
ovat saksalainen L G . Farben. ame­rikkalainen
<lu Pont konserni J a Stan­dard
OU tntsU 8 ^ the B r i t i s h Z u p^
rial Chemical Industries. Näitä kyajr-myksiä
Uisittelee amerilckalalnen H.
W. Ambruster mielenkiintoisessa kur­jassaan
"Treasons Peace".
Ambruster on kemisti-insinööil ja
hän on 40 vuoden ajan seurannut
amerikkalaisten'suhteiden kehittämis­tä
Saksan monopooleihin. Hän el
suinkaan ole selvillä nykyajan mono-poolikapitallsmin
taloudellisista j a po­liittisista
voimista. Hänen päätelmän­sä
ovat lapsellisia j a avuttomia: Mut­ta
monen vuoden käytännöllinen ko­kemus,
o n , antanut / liänelle, valtavan
ainei&tomaterlaaliQ, josta ypi|i saa­da
e«iyän kuvan siitä, ki^nka .toinen
maailmaiispta va1mii;teltiin monopop-
UkapitailsnUn: rautayerhojen takana.
Kemia - oli peruskivi. toisen' maaU'
mansodan kaikieftlaatulsassa varustau­tumisessa.
Aseli^tuksen tehokkuus ön
suuresti rllppuyainien rauhanajan kdc-siniiöistä.
Ja erikoisesti. syiiteettialn
teollisuuden k^ty,s ;pli' m e i k i t t ä p ä.
yersaillesin ^piigäuksen: miikäan c li
Salcsan kenijJalllxu^b teöllisuiis riippu­vainen
liittoutuneiden valvontajkp-hilssiosta,
mutta cfe « i estänyt U te­ollisuuden
liäaraa. ylläpiti(n!(i^ van­hoja
kansainvälisiä :6ul|teita.
Amerikkalaiset, monopoollt ostivat
tusinoittain salosalaisia patetHte^
liinivärien valmistamista samoinkuin
muiden farmaseuttisten j a k«tniallls-teh
tuotteiden valmistamista varten.
Jotta näiden patenttien käyttö- ja
ömistufiolketis olisi taattii. solmlttUn
Joukko 8<^imuk8)ia isaksalaisten Ja
amerikkalaisti^n inonopooUeh v ^ jo
ensinunSiisena ytipnna edellisen maa­ilmansodan
loputtua. Tämä teki
mahdoUseksl saksalaisen pftäoman
tunkeutumiseb kaikessa hiljaisuudessa
ei aiiioastian kidkicialle Eurooppaan
vaan myöskin Amerikan Yhdysvaltoi­hin.
J o tdin alkaisin k i i i n vuosina 1919
"Mainstreiam"-leh<lesi^ seuraavasti.
"Tällainen kirjallisuus pönkittää
kaikin mahidpllisin tavoin valcaumus-ta.
että'porvariUiset luonteet eivät
suinkaah ple ominaisia yksinomaan
porvaristolle, vaan koko ihmisktinnal-le.
Täten se vaatii näille luonteille
'universaalista pätevyyttä*. Jollaista
nilllk missään nimessä ei ole."
Dekadentit ahtavat "träagilliseUe
pessimismlHaen", joka heijastaa ka­pitalistisen
yhteiskunnan väistämättö­män
tuHM aavistusta tai tietoisuutta,
yleisinhimillisen kantavuuden. .Mutta
kpoununistit jä mutit edistykselliset
ihmiset, jotka ovat meidän aikakau-dellenune
luohteenontaisla, eivät tun­ne
dekadenttien "traagillista pessimJs-mlä".
•
7. Ai4TAJUNNAN PYBITTkMINEN
£k)pu8olnttutwa dekadenttien muun
filospflan kalissa « i h e i d t o pyrkimyk­sensä
muuttu' ihminen
puolieläiinekii. louheessaan Ranskan
icommunistisen puolueen X I edustaja­kokouksessa
iiäorez totesi aivan o i ­kein,
e i t ä tabahanrainvalta voi jiysyä
taminen.
Tärkeää osaa toisen maailmansodan
valmisteluissa näytteli läheinen yh­teistyö
Near Jersey Stendard ÖlUn^
USA:n päätrusOn ja X. G. Furbenin
tuon Saksan kemiallisen teollisuuden
monihaaraisen ilmiön, välillä.
Ambrusterin mukaan saavutettiin
ensimmäisen kerran yhteisymmlLnys
Standard Oilin Ja I. O. Farfoenin vä­l
i l l ä vuonna 1925. V. 1928 sohnittUn
p y s ^ ^ ainoastaan deinoralisoinialla
inhimillisen Uetolstnuien. saarnaa­mana
individualifliUa ja älyllistä
kalkista nykyajan spsialipsykologiBista
tyypeistä valitsevat ja hyväksyvät a i ­noastaan
sellaiset, 'jotka ovat luon-teenoinaiäa
porvaristolle, anaridstl-sille
p<»TarimsiIle älymystöläisille ja
kauhukuvien lamauttamille pqropot'
väreille.
Sitävastoin dekadentit torjuvat ja
hylkäävät armottomasti juuri sen, m i ­kä
on aie idän aikahime yhteiskunta-psykologiassa
oleellisinta Ja luonteien-omaisinta:
edisQrksellisten ilunisten,
kommunistien. työväenlu(Aan Icäyt-'
iäytymisen Ja elämin. JPs he sattu­malla
yrittävätkin kuvata edi«^rksel-lisiä
ihmisiä, niin hie-^ynqipaävät näi­hin
kaifcenkarvairia pcsraristidle <MDI-naisia
psiitologisia piirtieitä. Esimerk­kejä
tällaisesta menettelystä ovat
useat iSa3rawc.'n Ja Sartren tuotteet.
AiperildcalaiDen^ caiarles Humlioldt
täUaiste : ktajäniaantta:
änaridaa.
Fried huomauttaa, että dekadentit
näkeviit ihhiittinisfssä pqrkblpgiassa
idtioastaan i d i t a j u i ^ Ja pyhittävät
sen. Voidaan sainoa, että heidän es­tetiikkansa
tässä suhteessa on alita­junnan
palvimtea. mikä itse asiassa
merkitsee .paitsi Siyperäisyytfen. yli­malkaan
kaiktsn kasvatuksen ja älyl­lisen
kehityksen halvdcsimisto Ja
kieltämistä.
IL THTCENVETO
Itied keskittää tutkirimanm jolito-päitökeet
seuraavaan: -
Klassillisen taiteen erimeTkkf o s i t ­taa
tktä äinflasfaan merkityksellinen
sisältd voi antaa taidetedcsdle Kefait-tsrueäL
ja cjävibi muodon, taiteili­jan
njömuttiiien y i h i ^ sa-hitieen
JiiOJfi^^ aina
ja 1920 kävhrät kahden amerikkalai­sen
johtavan kemiallisen trustin (du
Pont Ja the Allled Chemical and Dye
Corporation) omistajat neuvotteluja
saksalaisen värlkartellin johdon kans­sa
saadakseen aikaan sopimuksia vai-mistusmetopdelsta
markkinoista ja
hinnoista. Ensimmäinen neuvottelu
pidettiin farmaseuttisen teollisuuden
kanssa Ja käytiin sitä kauan alkaa
täydessä salaisuudessa, koska oli otet­tava
huomioon Juuri päättynyt sota-aika,
mutta päättyivät neuvottelut
amerikkalaisessa hallintokonttorissa.
Vuoden 1910 jälkipuoliskolla kävi
W. E. Weiss suhteellisen tuntemat­toman
^unerikkalaisen lääkefirman
Johtaja, neuvotteluja Kari Duisber-gin
ja muiden Saksan kemiallisten
trustien Johtajien kanssa. l!}euvotte-hija
käytiin taydessä yhteisymmär­ryksessä
Jk vuotta myöhemmin pääs­tiin
muodolliseen sopimukseen, Jonka
perusteella amerikkalainen firma toi
Amerikan markkinoille Bayer aspi­riinin.
Yhteisymmärrys oli niin suuri,
että sovittiin mainonnan Ja muiden
liiketointen "jakamisesta" samalla t a ­valla
kuin voiton jakamisesta.
Vuonna 1923 luovutti saksalainen
kemiaUinen kartelli eräiden lääke-,
kosmeettisten- yjxi. aineiden patentti-
Ja markkinaoikeudet USA:s5a Ja l a ­tinalaisessa
Amerikassa Wlnthropille,
uudelle Weiss'in Sterling-flrman pe­rustamalle
firmalle. Tämän seurauk:^
sena oli Sterllng lisännyt du Pont-yh-tlön
riippuVlisuutta I. O. Farbenls^a
Ja järjestänyt läheisen yhteistyön du
Ponthi Ja Winthrppin välillä kaikki­en
hyöntelsmyrkkykeksintö/en käyttä­misestä.
Tällä tavalla syntyi mahtava lääk*e-ja
kemiallisten firmojen kartelli Ster-llngln
Johdon alaisuudessa Ja mitä lä-helslmmässä
yhteydessä saksalaisen
kartellin kanssa.
' Bayerin aspiriini ja muut patentti-lääkkeet
saivat varsin suuren vaiku­tuksen
yleiseen mielipiteeseen. Niinpä
kartellin johto Ilmoitti osakkeenomis­tajille,
että' firmasta oli muodostunut
"maailman suurin ilmoittaja". Tämä
olikin totta, sillä vuoteen 1935 men-niessä
oli Sterllng käyttänyt 150 milj.
dollaria ilmoitteluun, Bayer aspiriini
6 milj. dollaria yksin omaan radio-ptbpagandaan
ja 2 milj. mainontaan
latinalaisessa Amerikassa.
Ilmoittelu Osoittautui kahdella t a ­valla
voittoatuottavaksi saksalais-amerikkalalselie
lääke-monopooliUe.
Se pitf kaupan vireillä sekä lisäsi voit­toa
että saattoi amerllckalaisen lehdis­tön
taloudellisesti riippuvaiseksi ke­miallisista
monopooleista, viime kä­dessä
I. G, Farbenlsta. Yksinomaan
käytännölliseltä kannalta katsottuna
onnistuttiin tällä tavalla erittäin hy­vin
lahjomaan amerikkalainen lehdis­tö
aina New York Timesistä pieniin
maakuntalehtiin saakka.'
Sanomalehtiä toisensa Jälkeen pe­rustettiin
estämään natslvlhamlellsten
tietojen leviämistä j a sensijaan levit­tämään
suo^olUsia, uutisia sanoma­lehdistöön
Ja radioon.
Toisen maailmansodan aikana or­ganisoi
Sterllng suuressa laajuudessa
lääkeaineiden viennin USA:sta lati­nalaiseen
Amerlklcaan, josta ne l ä ­hetettiin
markkinoille saksalaisina
tuotteina saksalaisin etiketein. Ster­iilein
lukuisista haaraosastoista Ja
muista I. G. Farbenin tytäryhtiöistä,
jotka tevittäytyäkseen käyttivät Ame­rikan
l^ipua muodostui pian Hitlerin
vakoilijoiden ja agenUien piilopaik­koja.
Nämä vakoUiJat. joilla oli va­paa
pääsy USA:han Ja jotka voivat
sieltä vapaasti palata Saksaan, toivat
tietoja natseille, suunnittelivat Pana­man
kanavan räjähdyttämlstä Ja suo­rittivat
muita samankaltaisia töitä.
"nUnä oli Sterllng-Winthrop Merck
kartellien toiminta-alue. Mutta Stan-,
dard OU ja L G. Farben kantoivat
voittoa yhdistyneiden amerikkalais-saksalaisten
monopoollen liiketoimin­nasta
j a varustivat Saksaa valmista
en siten toista maailmansotaa.
Ensimmäinen maailmansota loi
kansainväliset öljytrustit ja ennen
kaikkea valtavan Standard CMlItt
sopimus.-jonka mukaan Standard O il
sai käyttää hyväkseen I. Ö. Farbenin
uutta öljynpuhdlstamlsmetoodla. A l ­kujaan
oli I. O. Farben kehittänyt
tämän metoodto valmistaakseen ben-
Latianfalna, {ammik. 29
mm
Ruotsissa 130 Iniiptttikia
jdssa asukkaita yli
kolme miljoonaa
Tukkatea. — Sen jälkeen kun Nac-kas
ja Fteoa vuoden vilhteeasa muo­dostettiin
kaupunseUcsi, on Ruotsissa
nykyisin tasan ISO kaupunkia, joissa
alustavitti tietojen mukaan asuu.3.-
mses ihmistä. Kaupunkikunniasaj oli
väestön lisäys viime vuonna 97.m
Rostoekin uusi
öljysatama ,
SuitH
suunn aan m Pobjois-Suomeen
Hci^akL — (8-S) — 07-
Standard aikoo rakentaa « I n r a d i i i^
siinlä klvihiUesta, mutta Standard OU
halusi käyttää sitä öljyn puhdistami­seen,
l ä m ä yhteistyö ei kuitenkaan
rajoittunut yksinomaan teknUlisiin
prosesseihin. Maksusuorituksina pa­tenteista
luovutU Standard OU L G.
FarbeniUe enemmän kuin puoli mil­joonaa
osakstta arvoltaan lUei 30 mU-Joonaa
dollaria Ja suostui antamaan
maksumääräyksinä lisensseistä osak­keita
lukuisiin muihin amerikkalaisiin
yhUÖUUn.
Tästä sopimuksesta sai äskettäin pe­rustettu
saksalainen kemiallinen trus­t
i huomattavan määrän dollar<a. joU
l a se voi rahoittaa saksalaisen varus­tautumisen.
Standard Ollin avuUa
pääsisi I. G. Farben yhteyteen monien
— Itämeren aatunasta
muodostetaan Saksan nauvostovyö-hykettä
palveleva öljysatama, janka
varastoUiin tulee mahtumaan 7.000
tonnUi mineraaliöljyä. Kaupungissa
olevaa Wamen laivavelstämOtt aio­taan
laajentaa nUn että sleUä työs­kentelevien
lukumääri kohoaa 4.500
mieheen.. Veistämö alkaa valmistaa
erUcoisesU kalastusaluksia.
sin läheisesti lUttyneet Saksan kemi­alliseen
trustim. Tämä pitkä 23» tu­maa
käsittävä, luettelo vaUcuttaa
Ucäänkuln amerikkalaisen teoUisuuden
rahamaailman j ä molempleh osapuol­ten
polUtMaen toUninnan käsUdrJalta.
se sisältää MUaiaet amerUtkalaisen
monopooUkapitalismin suuryritykset
kuin Rockefelletyhmän päätrustlt:
Standard Oil. General Motors. Ford,
General Electric, du Pont, Shell-yhty-män
öljy- Ja kemialliset konsernit ja
monet muut.
kun poh joiqtuolelle IPeräaiiKn
alueelle iu^usyaraaton, joltt
deltaan vastaisi suunnilleen B ä i b ä h c i ^
gin ns^cylsU öljyvarastotiioja «U ti^
Ua n, 2 0 - ^ mUj, Utralle.
Tätä varten s^tlö etsii parhaiUfiytiv
öljysatama-aluetta, johon vaItMru«l-:f!
laivat voisivat päästä piioleisa liuKiv
Uasa Ja jostil niiden lastit Jaettaisiin^
rannlkkotankkialusten kuljetettavafc*
si rannlkkovarastoihia. Xieskusvarai»'
ton paUtkaa el ole vielä mlärttty,
mutta lähinnä tulevat kysymykseen;
Kemi, Oulu Ja Kokkola. SteOlsto
mahdoUlnen paUcka on Kaskinen, v
Vaasa tuskhi tulee kysymykseen Hk-i
sl. ettei siUä ole tarvittavaa ranta-varastoaluetta
tarjolla. BatkaiRUi
tehtäessä on sopivien varastotilojen '
saantimahdollisuuden ohella otetta';.
va huomioon myös ialturislUat* vesi-:'r
syvyydet, meren jäätymlsaika, rautä-j'
tie- ja maantieyhteydet sekä kuljetus-'
kustannusten kaUeus koko Pobjolf-
Suomea aUmäUäpitften.
' "•• '.' " l".L'l,
CENTRAL TAXI
Oiodberg)
Puhkun 944
80 Spruce Ave., So. Porcuptoe, Ont
pn todistuksena bänen aiamittaisuu-destaan;
jo^M^^^t^ rap-pioituutiSeeu.
T^ttä^tian stturutts on hänen k|»-
vyäUif esittää ybteiskumuO^
stmrfmiskftyksäiineQ aiidUtA itaide-
Mutta se sai aikaan enemmänkin. Se
lisäsi suureissa määrässä näiden mo-nopooUen
vaUyitusta kapitalistisiin
haUituksUn Ja kapitalististen maiden
eisä'' j a ulkopolitiikkaan. Aseistautu­misen
valtava kehitys toisen maail­mansodan
JäUceen loi yhä lisääntyvän
polttoöljyn tarpeen. Tämän tarpeen
tyydyttämiseksi keksittiin uusi puh-distäiniq>
ro6essi^
Nj^QTisin käytetään öljyä raaka-ai-neeoa
myöskin lukuisiin ensiarvoisen
tärkeisiin aseteollisuuden tuotteisiin,
erikoisesti räjähdysaineisiin. Nämä
molemmat tekijät lisäsivät öljymono-pooUen
mielenkiintoa imperialistisiin
sotiin j a antoivat aUietta kUpailuun
eri «Ijy- Ja kemiaUisten konsernien
v ä l i l t t . Nämä tekijät selittävät
myflftin näklen mon<:jpo<dien hahm
solmia WUialkaisia soirirouksia j a lUt-toja^
liiimääsinä uutten sodan.välmis-muiden
amerUtkalalsten monopooUcn
kanssa, jotka samaten olivat haluk­kaita
raivaamaan tietä uudelle sodal­le.
.• ' •*
Se mikä erikoisesti kUnnostl I. O.
Farbenia oU Standard Oilin suu­ri
poliittinen vaUcutusvalta sekä US-A:
ssa että muissa kapttallistlslssa
maissa. Joissa se oU monopolisoinut
iiepsUnln Jakelun Ja omisti laajan
bensilnltankldverkoston.
Standard OUln Johtajat olivat täy­sin
selviUä siitä, mitä osaa X- o. Far-bfeu
näyllfeli saksalaisen imperialis­min
totautta Jana j a kiihottajana, i m ­perialismin,
joka Juuri oli alkanut
saada merkitystä. MouopoUsUen littr
to mericital, NeuvostoiUton vastaisen
kiiholtuksen aloittamista Ja sen ohell^
taistelua maailman herruudesta.
Vuonna 1029 solmivat X. O. Faijsen
ja Standard OU neljä Uutta sopimus­ta
Jotka koskivat uusien patanttien j a
valmistusmenetelmiien v a i h t a m i s t a,
patenttien hyväksUeäyttÖä, maksusuo­rituksia
ja maaUinanmarkkinpiden j a ­koa,
Näm& fiopimuksei rak^tidVat
sUie pohjalle, että I. G. Farben läblh-nä
kehittäisi eräiden kemiaUUten
tuotteiden valmistusta, kun taas
Standard Oil pyrkisi keh^ttttmään
« ä i t ä metoodeja. Jotka koskivat lento­koneiden
polttoaineiden «rotteluprp-sesseja.
Vuonna 1930 Johti toinen
Standard-Parben sopimus uuteen pr-ganisaatloon
(Joint Amerikan Study
Comp. i . Jasco).
Jasco näytti ensi silmäyksellä olevan
puhdas amerikkalainen yritys. To­dellisuudessa
oU se amerikkaiaUten Ja
saksalaisten monopoollen yhteinen
laboratorio, joka suoritti uuden sodan
teknUllsen VaUnistohin sekä toisaalta
tuki sellaista politiikkaa, Joka Johtaisi
näiden monopoollen vaimistainien Ja,
tuottamien lentokbnebensUnln. syn­teettisen
kumin Jne. mahdollisimman
suureen käyttämiseen Ja siten myös
molempien osapuoUen mahdollisim­man
suureen voi'ttoon. Jasoon avulla
sai saksalainen sotakoneisto arvaa­matonta
hyötyä eräistä uusista ame-rikalaisista
erikoistehokkaan lentoko-nebensiinin
Ja polttoöljyn valmista-mlsmetoodeista.
Tolsenlaatulnen Standard-Farbenin
yrit}^ oli Chennyko Inc. Josta tuU
saksalaisen Amerikassa olevan tek­nUllsen
vakoilun ratioltuskeskus.
Vielä toisen maailmansodan puhr
keamlsen Jälkeenkin solmivat Stan­dard
OU Ja L Ö , Farben Joukon sopi­muksia,
muutamat niistä määräyksin,
Jotka pitivät nUtä voimassa vielä so­dan
Jälkeisenäkin aUcana,
Silloin kun Hitler oli Viarsovah por-tdUa,
matkusti Frank Hoarard, Stan­dard
OUln päällikkö, Eurooppaan ja
solmi sopimuksen I. O. Farbenin
edustajan kanssa. Sen aUeklrJolttlvat
Howard j a Fritz Rlnger l. G. Farbe
nin edustajana. Se solmittiin 25
syyskuuta 1939, ta, sUloin kun Hitlerin
Joukot Qlivat miehittäneet Puolan,
mutta päiväys oli 1. syyskuuta, jotta
se olisi näyttänyt rauhanaUcana sol­mitulta.
Tämä sopimus koski markkinoiden
jakoa Ja sai Standard OU USA:n,
englantUaisleh j a ranskalaisten siirto­maiden
sekä Keski-Idän JaZ. G, Far-
UUTUUS
Kirjallisuuden harrastajille
Jalkaisu 1948
Runsas kuvitus - 78 islvua
Hlati f i . 0O
Sisältäen oppUaskunnan ja opettajien kyiMintuotteita opiston toi*,.,
innasta.pif ' ' ' . —
Hankkikaa
minnnta, pieniä kertomuksjia, runoja ja paktnottii.
" kaa itsellenne tämä ajankohtainen Itirjanen.
•matkaa osoitteella:
Vapaus Pu|>10ung Gbih
Box 89 ' 8ttdbury»'0al>.:^>)
UUSIA ÄÄNILEVYJÄ
SUOMESTA
t ii
ben maailman muut marUcinat,
Vuosina 1940 Ja 1941 olivat mplem-mat
osapuolet läheisessä yhteydessä
keskenään j a solmivat lukuisia uusia
s(^>imuksia, Standard OU el salannut
läheistä yhteisyötä L, O. Farbenin
kanssa. Kirjeessä WUUam L, Clayto-nUle
kirjoitti Frank Howard, että so-dan
puhkeamisen jälkeen oli Standard
Oli yhdessä saksalaisten kanssa tar-kistaxuit
eräitä voimassa olleita sopi­muksia
Ja sopinut markkinoiden jaos­ta.
Standard Oil sai hallintaansa
synteettisen kumin markkinat britti­läisessä
j a ranskalaisessa imperiumis­sa
sekä USA:ssa Ja saksalaiset jäljellä
olevassa osassa maailmaa.
Stendard OU ja New Jersey eivät
suinluan olleet ainoita X. G. Farbenin
liittolaisia j a liiketovereita. Kirjas­saan
Ambruster esittää kokonaisen
listan amerikkalaisia trusteja j a fir­moja,
jotka (divat erilaisin sopfmtttk-
LMu' ja soHfokappaleita it
761 MyrtleylttOdöii prliiMMar valssi
Kukkal»*twlii0lft, Foxtrot
747 Ilta •illoUi kMTth« valssi
Kiy kaniMlfL: Foxtrot
223 Mlli B l i t i i p l A i i k l i , Jenkka
Purj«hdu«natlu« valssi
893 SmU^M$t% Mtamaaii* valssi
Raitilla kulkija. Ji^nkka
4017 tiultt on Iloni Ja työnL kansanlaulu
8o •! Iciy. huumoria .
724 Tam#rii« Foxtrot
8urttllls«n Illan nulato; Jenkica
721 Tiny^iUmt ulapalta, valssi
X^tilami »tmmpäln. Foxtrot
74Ö Valnirinttll»/ tinull». Tango
Vain li«llc»l mi sinulta pyydin
Foxtrot
4005 Mino* tdyn kuvat nihdi saan. valssi
Hlimn«ii«vi yö/Foxtrot
907 Rakit »finunl. Polkka
R[uopIoftä Barttloonaan, .valssi
4001 Armain, Tango
OrJaiuruuihi, valssi
4003^ Armain, tana jplani tuo/Tango
Miuantalbypyi laiturilla, valssi
40(tt Romanttl, va
Luenain äin. Foxtrot '
HINTA $1.25
<),/
Libattiiin kalkklall» Canadätta. TUaikaa oaoiitMlla:
UMITED
BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Nilta Itvyiä on taatavana myö»; rivtiTIIIrlrailf i in m»
VAPAUS BiUNCH Oi^FICi >
316 Bay SL JPor^ A^lluif; Oat; 91 _