1950-05-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistsdm, toukokuun 9 p. Tuesday, May 9 iL1BEBTW} — Independent Xabor On;an of F u u i i ^ C^n^dtdtts £$• 'a^&hshPd No?. 6tb. Idl7. Autborizec ^1^^ 'ceccnd cla£s mail by the Fost Q^fice Deparunent. ouanra. Pub* tbrloe vieelsly: T u e s d a y s. TfiuisdajnB and Satordajrs by Vapaus Ft<aIisliJsg Cempaoor U d ^ at tOO-102 Clm S t W^ SddbuiT, Ont^ Canada. Täephones: Business Office 4<42S1 Bdltorfai Office 4~«263, Xdaitager & Sokri. Edltor W. BMtmrt. MalUns adäress Box W. Sadbury, Ontario. Advenmtig mies upon applicatJcn. Translatton f ree of disb^e. Canadassa; 1 vk, 6JOO 6 kk. 3 ^ 3 kk. 2 ^ Ybdyavalloissa: 1 vk, 7JOO 6 * k , 3£0 Suomeesa: 1 vk. 7JOO 6 k k AJ2& Qniaittel^amse ' Canadan ja «rikoisesti -Järvienpään'' suomalaisten keskuudessa hy-tunnettu maanmiehemme .Antti Kari tä3rtt{iä huomenna, touko-femin It) päivänä miehen iän, 70 ikävuotta ja tulee lurjnnoHLsesti tämän * merkkitapauksen johdosta <?ukulaistensa, toveriensa j a ystäviensä huonoon kohteeksi. Vapaus puolestaan liittyy onnittelijain suureen jouk- .koon j a toivottaa toveri Karille hyvää terveyttä, pitkää ikää sekä jat- ^ kuvaa tarmoa yhteispyrintöjen arvokkaalla, joskin toisinaan epäkii- / toltisella saralla. Toveri Kari on Canadan suomalaisen työväenliikkeen yksi perusta-r vlsta jäsenistä, joka osallistui aktiivisesti jo Työkansan toimintaan ja CU sen jälkeen suomalaisen työmiehen sisulla vaikeuksi.sta ja vastuksista välittämättä jatkuvasti työskennellyt CSJ:n riveissä, sekä osuus- ja 'urheilutoiminnan edistämiseksi jne. Jos kukaan, niin Kari on yksi niistä työn ja toiminnan ihmisistä, jotka väsymättä ja mitään yksilöi t ;n ytämätta ovat fvö^^lc^nelleet täkäläisten maanmiestemme ' >b5c:Aelv»i ttjvako», >»iiijp.i ,tndaankinsarj<Ki, että samalla^un Port Arthurissa juhlitaan huomenna toy. 'Karin syntymäpäivän kunniaksi, isicUä muistetaan vaatimattomalla tavalla kaikkea sitä-mitä tov. Kari ja sadat muut hänenlaisensa yhteishyvää edistävät miehet ja naiset o\at näiden pitkien vuosikymmenien aikana tehneet i .Onneksi olkoon, toveri Kari! Pat Cataay, Joka on torvin ansainnut ImperfallstSeii sodaix listsojain kalkkein etinnaisimman puhemiehen nimen, pelästyi äkUä, että hän mah-doUeesti meaettSä tämän farvitae-mansa '^omniapaikan". Hän c n tehnyt työtä lujasti eaaOakseen mmöD "kuuluisuuden". Tosiasiassa hänen täyt3?i voittaa «Ulardin J a BOo^heTin sekä toiset oikeistolaiset "sosialtetlset" punakaohon Uetsojat (Zamdian Con-gress of J L a t K ^ si£ällä. Se oU suunnaton- yritys saada tobtoriflttelinJcun ei tarvinnut mitään oppiarvoa täyttää. Se oli myöskin liänen verraton Inm ne tulevat huomaamaan, että hä-kylmänscdan käynti. Jolla h l n sai e r i . °en päätdslauseensa lujittaa rauhan- ' *• toistaa WaU Streetin menettelyä ten sanojen helpoittavan painostusta h£itä'k(^taan Ja.antäa^ as^ta heiMa iraTifMit^^jtHayn f<43fqa3T> rivijäsenten yhtymästä toisiin canadalalsiin järjestyneenä Joukkona taistelemaan so-danvaazaa vastaan. Monet heidän Jäsenistään ottivat päät&lairseeh vakavalta kannalta — joka sai tri Conroyn j a liänen ystävänsä pelkoon. TStä. b& eivät halanneet. HfitäkEdkki ^'tärkeät Ihmiset" sotaleirfiESä ajattelevat ' t r i vGonxtoysta 7 Vapaus ei ole koskaan sanonut, kuten panettelijat väittävät, etteikö Neuvostoliiton kansanjoukkojen jokapäiväisessä elämäs.^ ole enää parantamisen varaa, 1'äinvastoin on asia. - ' Mutta tuotanto*, kulutus- ja muut tilastot osoittavat kumoamatto-tnasti sen, 'että Neuvostoliiton sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä hiiyttää ulospääsytietä joukkotyöttömyyden ja sen aiheuttaman kur- . juuden sekä jatkuvasti uusiintuvien sotien tilanteesta mihin kapitalismi on aikansa eläneenä ja historiallisen tehtävänsä suorittaneena -/järjestelmänä ajautunut. yoxdaan sanoa, eikä sitä voi kukaan toiseksi väittää, että kolriiisen-ll^^ vuotta sitten Venäjä oli teollisen kehityksen mielessä yksi :^/.kaikkeintak^ajuisin ja köyhin maa maailmassa, mutta nyt se on virallisesti tunnustettu maailman toiseksi voimakkaimmaksi teollisuus- """lAääksil Näin valtavan suurta ja nopeata edistystä ei ole koskaan ih- .'jni^Kunnan historian aikana tapahtuhut missään maas^. Teollisuusmaana Neuvostoliitto joutuu toistaiseksi soittamaan tois- -'^ ta viulua ja ensimmäisellä tilalla on Yhdysvallat. Mutta kaikki mcr-kit viittaavat siihen, että ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua Neuvostoliitosta tulee maailman johtava teollisuusmaa, jos se .saa rauhan olosuhteista suorittaa valtavan suurt<T sosialistista rakennustyötään. ne amerikkalaiset politiikot, jotka valmistelevat kolmatta maailmansotaa, ovat jo julkisesti tunnustaneet sen, että heidän järjes- ''jtelmänsä häviää kilpailun siitä mikä yhteiskuritamuoto voi/parhaiten ''tyydyttää kansanjoukkojen tarpeet. Jos nämä "kylmän sodan" ekspertit luottaisivat oman järjestelmänsä paremmuuteen, he ottaisivat <i.4iOomlele(lä vastaan Neuvostoliiton valtiomiesten antaman haasteen • rauhallisesta kilpailusta. Sosialistisen yhteiskunnan erikoispiirre on se, että mitä enemmän 'teollisuus j a maatalous tuottaa, sitä vauraammaksi tulevat kansanjoukot. Neuvostoliitossa on jo kasvanut uusi sukupolvi, joka ei ole kos- ' ' k a dn joutunut vast;itusten työttömyyden kanssa eikä voi käsittää sitä, ' 'miksi ihmisten pitäisi olla työttömänä maailmassa missä on niin paljon .t3rötä ja tehtäviä. ' . .Käytännöllisesti katsoen monet vaikeilta näyttävät ratkaisut ovat -(iihyvin yksinkertaisia. Niinpä m}% Neuvostoliiton ratkaisu työttö- - myyden poistamiseksi. Tamii asla selvenee ehkä parhaiten jos verra- ' taan toisiinsa Canadan ja Neuvostoliiton ratkaisua samoista pcrusky- .sylyksistä. "Canadan tuotantoteho on myös suuresti lisäänt>Tiyt. Mutta tavarain hinnat ovat jatkuvasti kohonneet. Huhtikuun I pnä 1950 kulutustavarain hintaindeksi oli 5 pistettä korkeammalla kuin vuosi sitten. Virallisten tilastojen mukaan Canadan elinkustannukset ovat vuoden 1946:n jälkeen kohonneet 41.6 pisteellä. Ja vaikka palkatkin ovat samojen tilastojen mukaan kohonneet, niin tosiasia on, että jo kefiittyneen työttömyyden takia työläisten yhteinen paikkamäärä on j ä ^ y t pahasti kuoppaan. Toisin sanoen tuotannon kohoamisesta hqolimatta työläisten ja farmarien talousasema on viimevuosina suhteellisesti (ja absoluuttisestikin) paljon huonontunut. Seuraus siitä on se, ei ta kansan ostokyvyn heikkenemisen vuoksi varastot täyttyvät tivaroista ja meillä un nyt noin 500,000 työtöntä työläistä Canadassa. Neuvostoliitossa kehitys kulkee vallan päinvastaiseen suuntaan. Tuotannon kohoamisen rinnalla on korotettu palkkoja j a samalla kertaa alennettu useita kertoja tavarain hintoja. Vuonna 1948 suoritetun hinnanalennuksen johdosta neuvostokansalaiset saivat ostoksistaan 86 biljoonan ruplan säästöt. Vuoden 1949 hinnanalennuksesta neuwsto-kansalaiset saivat 71 biljoonan dollarin säästöt. Ja vuoden 1950 hinnanalennuksesta neuvostokansalaiset sai\'nt 110 biljoonan ruplan :siäStÖt. • . Käytännöllisesti puhuen tämä aiheutti sen, että neuvostokansalaiset estivät ja kuluttivat viime vuonna paljon enemmän kaikenlaista tavaraa kuin edellisenä vuonna. Neuvostoliiton 200 miljoonainen kansa osti v. 1949 kaupoistaan 17 enemmän kaikenlaista ruokatavaraa. - Nem'OstokansaIaiset söirät 21 ^* enemmän hedelmiä ja 3 0% enemmän makeisia. Vaatteita ostettiin 67 % enemmän, silkkitavaroi-ta 50% ja nahkakenkiä 29 enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraus tästä on se. etta tavarat eivät kasaannu varastohuoneisiin, kuten kapitalistimaissa, vaan tulevat kansanjoukkojen käytettäräksi j a niinmuodoin ei tunneta mitään •ylituotannon' kriLsiä. Työtä on tuotannon kohoamisesta huolimatta kaikille kun kansanjoukkojen elintasoa kohotetaan jatkuvasti. Tämä osoittaa, etta Neuvostoliiton kansalaiset vaurastuvat jatkuvasti \aiosi vuodelta. Se on merkkinä siitä, että yhä parempaan elämään pjTkivät Sosialistisen Neuvostotasavaltojen Liiton kansalaiset eirättule jättämään kiveäkaän kääntämättä saavuttaakseen j a sivuut-taakseen Yhdysvaltain tuotantotason — sillä tuotannon lisääntyminen sosialismin olosuhteissa tarkoittaa vauraampaa ja onnellisempaa elä- ASTU KAKI TÄYTTÄÄ 70 Port Arthniio ujomalalsten yliteis-foimlnnassa ahfcerolnot. viliertänyt Ja faarmaantanot Antti'Kari täyttää-CJt. 10 pnä: 70 vuotta. Knnntakfcaasta iästään hoollmatts on Antti-yhä edelleen virkeä mies, toimien m.oi. CSJ:ssä Ja lehtenime avustajana. Antti saapol Port ArthorUn lokak. 3 pnä 1903 Ja VII sr^n Jälkeen -ollnt "nniJcana kaikissa sa&malaisten, fenldsteä riennoissa", rpäitsl seuraktmtatdissä Ja IWW:n jhommisaa. Hänen takanaan -ön monipuolinen Ja pitlcä sarka työväenliikkeen vainiolla, Joka .alkoi Jo täntän Toosisadan altop<Utfnä >Hel^gissä Ja Viipurissa. Toivotamme päivän sankarille hyvää terveyttä Jai^ltkää Ikää. Antti on kuvassa vainionsa Mimmin S Y N T Huomenna, tk. 10 pnä täyttää lohn nafonen Ccbaltista 72 vuotta. Onnittelumme päivän saiikarills! muut SOTA-COLDWELL SIPÄILEE YSTÄVIÄÄN . . . CCPrn johtaja (M. J . Coldwell) hylkäsi myös Rauhan Kongressin pyynnön, että hän Julistaisi hyökkää- Jäk.si sen maan mikä ensimmäiseksi käyttää atomipommia ... — C P r n u u - tistieto Ottawa.sta, toukok. 4 pnä. VALITETTAVA, TOTJTTA T O T TA Minc-Mill union uusi työehtcsopi-mus. huomattavine palkankoroituksi-neen, näyttää toistaiseksi lopettavan kaikki toiveet siltä, että teröstyöläls-ten unio edistyy sen paremmin Port Colbornessa kuin Sudburyssakaan ... — Wllfred List, Toronto Globe and Mali, toukok. 2 p. • • • MAKSAA PITÄÄ KUITEIOnX •Lookhart, Texas. — 77-vuotiaan farmarin Tyilllam Hagedornin täytyy maksaa $3,126^4 Ja kulut eräälle parls kunnalle, jonka auto meni hänen farminsa luona ojaan heidän yrittäessä välttää Iskemästä muuliin. Mutta se ei ollut Hagedornin muuli, ja ensimmäinen oikeus, mikä katsoi tämän vanhuksen syylliseksi kantajan puheiden perusteella, ei edes ilmoittanut Hagedomille. että hän tulisi oikeus-kuulusteluun. Texasin ylioikeus lopuksi päätti, että se el ollut Hagedornin muuli, mutta hänen täytyy kuitenkin maksaa $3,126:84 ynnä kulut, sillä tiän ei ollut '«huolella puolustanut o i keuksiaan". Tämä k.o. summa on paljon suurempi mitä ulkomaalaissyn-tyinen Hagedom on koko ellnikänään saanut säästetyksi. Eikö kapitalismi olekin ihanaa? — N; Y . The Worker. kolsen huomion äskeisellä Rooman matkallaan. (Eräät hänen ystävänsä väittävät, että kun liän palasi Roomasta hän puhuu ja esiintyy ' b j ^n paavimaisesti...) SUtä syystä voitte kuvitella sen ä ä rettömän kivun jonka tohtori Conroy täytyi kärsiä kun hän timsi-olevansa Uukkaalla pohjalla. SUtä imtä hän ei voinut olla kirjoittamatta kiertokirjettä (No. 323). Jonka hän itse varusti omalla allekirJoituksdlaaiB j a lähetti kaikille C C L : n unloille. Miksi Conroyn pelko Ja-käiBimyk-set ja miksi.kiertokirje. Jossa hän^poo-lustl itseään "epäUykseltä", Joka ympäröi häntä työväen keskuudessa olevan .sotapropagandan Johtajana? Syy on hyvin valaiseva. : / Sitä mukaa kun Wall • Streetin sota-hullut tulevat vaarallisenamiksi niin maailman ihmiset päättävät,-^hä-suuremmassa määrässä, suojella 'itseään sitä helvetillistä kauhununto' vastaan jota raivohullut suunnittelevat. :Sau-hanrintama tulee voimakkaammaksi ja dynaamiseksi kaikkialla. Ganadas-sa myöskin rauhanliike saa ^^tistä enemmän vauhtia ja Järjestyneiden työläisten . rivijäsenten keskuudessa k e h i t y voimakas vastusttis niitä Johtajia vastaan. Jotka harjoittavat sotapolitiikkaa järjestyneiden tytHäisten nimessä. Pommi pannaan -adressin olivat allekirjoittaneet kymmenettu-hahnet union miehet ja naiset. Satoja työmaavälutuutettuja .on valittu edustajiksi (usein epävirallisesti) rauhan kongressiin. CCL:n johtokunta tästä syystä oli pakoitettu -ottamaan huomioon sen kehityksen initä'tapahr tui sen omlissa riveissä^.' Miaäliskuun 28—30 CCL:h johtokunta hyväksyi seuraavan päätö.slauseen: "Päätettäköön, että johtokunta vastustaa atomipommien valmistusta sillä varauksella, että kaikki kansakunnat ilman poikkeusta sopivat atomi-teoUisuuden rUttäVästä kontrollista ja tarkastuksesta, mutta atomivoiman rintamaa. SCkä kaimis uni! Siitä syystä Conroy pyytää-otteivät ^he- o t taisi päätdslausetta vakavalta kannalta.- , Jehdäkseen sen täytyy Conroyn käyt tää ^[täxehellislä keinoja. Ensiksi hän vakuuttaa, etteivät C C L : n työläiset "usko rauhaan^'. Toisiasi häii ^'uskoo"/ että 'Tatiimipommiteolllsuu^ ja toisten hyökkäyjsaseiden tuotanto on lakannut". 'fX^akannut". ottakaa huomioon, ^ei Julistettu laittomaksi, eikä hyljätty. >Pat el asetti Wa.shlngtonln Kolmanneksi, hän tar- Jcaäv&seen";j>3hden, mutta- ei hylkää atomipommia. Joka on kaikkein tärkein. Neljänneksi, hän toistaa DSA:n valheita Neuvostoliittoa kohtaan... että '^Venäjä ei salli armejiansa laitoksia tarkastaa". TSmän Jälkeen t u lee sitten lopullinen osa tekopyhyydessä ja valheesta: "Tietysti ei meidän Congressinpne; canadalaisena Järjestönä kannata Venäjää Canadaa vastaan," TässäteOlä on yksi Jöerimpiä valheita Ja vin>akeinoJa. Conroy tietää ettei kukaan ole pyytänyt »"Venäjän" kannatusta 'Cana-daa vasiaan. Hän myöskin tietää, että el-ole l^symj^csessä tai&astuksesta i . johon Neuvostoliitto suostuu — vaan atomi- Ja 'vztypsmmin pannaan julistamisesta, niiden hävittämisestä USArssa taikka N.-liitcssa eli missä hy vänsä. Conroy myöskin vakuuttaa, että hän "usSöo rauhaan" salatakseen kannattavansa sotaa- CCI*:n ja kaikkien CCL:ii Ulkopuolella olevat rehelliset työläiset tulevat, kuten olen vakuutettu, havaitsemaan tämän hyvin lyhyessä ajassa. käyttäminen rauhanalkaiseen tarkoitukseen hyväki^tään.". Tämä -päätöslause -ei luonnol^stt ole riittävä, mutta se oli kuitenkii^ askel : eteenpäin taistelussa sodanvasraa vastaan. Se ei ollut riittävä sUta syystäi että ne jotka hyväksyivät sen eivät ole luopuneet asemistaan sota-kysymyksessä. Kuten "03hawa -Wor-ker". joka on U A W m Oshawah oikeis-tojohdon käsissä, khjoitti äskcttälii: "Useat johtokunnan jäsenet rÄisört-teerasivat, «ttä jSj-jest^eet työ&lset ovat huomattavasti propägnadankaah-teena sikäli kuin pommit ovat kysymyksessä ja siitä sj^stä päätöslause hyväksyttiin tarkoituksella tehdä selväksi GCLfHi asema." Nim se todellakin oU alhaalta tide-va painostus, joka päkoitti huippujidi-tajat hyväksymään paätöslauseen. Mutta se mitä tämän Jälkeen on seurannut osoittaa,, että heidän päätöksensä ei kuitenkaan Johtanut taisteluun atomisotaa vastaan vaan sen heikentämiseksi. Näyttää Ilmeiseltä, että he uskoivat muutamien kauniit-fm. Berglundilta Canadan Suomalaisten «Aridsto sai viime 'Viikon lotmlla arvokkaan kää-rcäi^^ Wm. Berglundilta Nipigonista. •liänen rhaliuasaan on ollut' jo noin parinkymmenen vuoden ajan Fort -WlUi8min suomalaisten Järjestöjen aaiaklrjoja. Jotka hän toimitti asianomaiseen paikkaan tutkittaviksi ja talletettaviksi. Saapuneessa lähetyksessä oli myöskin Akseli Järnefeltin teos "Suomalaiset Amerikassa". Joka on painettu Helsingissä 1889. TSssä 256-sivulsessa te-oksessa, jota arkistollamme ei ollut entuudestaan, ön noin kymmenen s i vua Canadastakin — yhtä ja otoista uutta Ja kiinnostavaa — josta S3^8tä se oli perin tervetullut lisä arkistomme'kokoelmUn. Lähetyksessä oli myöskin Raittiusyhdistys Pohjan Kukan pöytäkirja, a l kaen vuodesta 1903 j a Finnish T e m - perance Society of Tort Williamin lailllstamlskirjat englanninkiellsine sääntöineen, puhumattakaan muista kiinnoistavista.asiakirjoista, jotka koskevat eri järjestöjä. . • " ^-Tuhannet kiitokset W i l l i a m— "Laulujuhlilla tavataan!" Tässä jchteydessä on aihetta kysyä 'Uilatä ja keneltä voisi saada tietoja iPmt Artfanr, — Parasta Lapsille-ko-mitea Ja .naisten .kerho kiittää niitä kaikkia henkilöitä, jotka lahjoittivat niin paljon hyviä vaatteita ja rahaa Suomen pifckuorvoille ja niille monille puutteessa olevien vähävaraisten perheiden lapsille. Komitea pakkasi kaksi suurta puulaatikkoa, joihin mahtui monia kymmeniä paunoja vaatteita ja vielä jäikin suuri laatikko. Joka lähetetään sitten heti kun nyt nähdään miten täniä ensilähetys menee perille. Ker* hon naiset ovat tehneet paljon arvokasta työtä olemassa olon aikana ja aina suunnitellaan uusia toimintoja Abinger Ilammerin kylä sijaitsee Dorkingin ja Guildfordin välistffii Surreyssa, Engiamiissa. Kylän laidalla sijaitsee vanlian roomah^i nttksen Jäännökset., ja molstcmerkkl Wiliiain ^ Wilberforcen knnniakd toimintansa johdosta orjien vapauttamiseksi. Wilberforce taisteli m (issa 25 vuoden ajan orjuutta vastaan brittiläisessä inaaiimassa h saamaan v. 1807 -hyväksytyksi lain, joka kielsi orjien kuljettamisen A„ maihin maihin, joka-merkitsi suorin piirtein brittiläisen orjakänpani^ mistä. Emien hänen > fciiolemaansa oli orjuus kielletty kaikissa brit maissa, mikäli lainsäädäntö «li kysymyksessä. Fort Wllliamin suomalaisten raittius-seuran varhaisemmista-vaiheista? SU' lä edellämainitussa Akseli Järnefeltin teoksessa todetaan .että Port Willia-min raittiusseuraan kuului 1^97 " lu kuisasti -kansalaisia, ja seuralla on oma ralttltistalo". Oliko kysymyksessä '•Pohjan Kukka" tai vallan toinen raittiusseura. Kukahan ottaisi huolekseen tutkia asian ja kirjoittaa siitä Selostuksen arkistollemme? ; Canadan Suomalaisten Arkiston puolesta: H. Sula,' arkistonhoitaja. * • m imm, eikä työttömyyttä ja elämän eixivarmuutla, kuten kapitalistimaissa. Oi alhaisia tSaa! Torontossa ilmest,wä suomenkielinen, mutta amerikan atomipomnii-rJBMfilinen lehti julkaisi viime lauantaina pitkän niu5tamaakiustöherr\'k-sen maailmankuulua tiedemiestä Frederick Joliot-Curiea x^astaan, jonka Ranskan marshaHoitu hallitus erotti Yhdys\'altain suuren rahan määräyksestä Ranskan atorriivoimakomissionin johtajan asemasta. Mainitulle torontolaiselle lehdelle tuli suurena ilosanomana ja voittona tieto tästä amerikkalaisten atomihullujeri menest>ksestä Ranskassa. Mutta suomalaisessa sananlaskussa sanotaan, ;'hän nauraa parhaiten joka viimeksi nauraa". Me rohkenimmekin ennustaa, että tieteellisistä tutkimustöistään V. 1935 Nobel-palkinnon saanut Joliot- Curie muistetaan kunnioituksella vielä kauan sen jälkeen jolloin t r u - , manismi ja Ranskan marshaHoitu hallitus oh haudattu ja unhoitettu. .Antakaamme tässä yhteydessä veljeslehdellemme Työmiehelle puheenvuoro. Se kirjoitti: Viime viikon lopulla maailmalle annettiin vielä uusi näyte siitä mitä Yhdys\'altain antama 'äpii" . . . on merkinnut n.s. Marshall-maille ja niiden riippumattomuudelle. Jo pitemmän ajan, ja eritoten \nime \'uoden toirkokinissa pidetjrn Rauhanpuolustajain Älaailmahkongressin jälkeen. Yhdysvalloissa on pidetty yllä kovaa 'melua sen johdosta.-että maailmankuulu tiedemies ja tunnettu kommum'sti tri Frederic Joliöt-Curie — toimii Ran^can atomiencrgiakomissionin johtajana. Viime perjantaina tri 7oliot-Curie erotettiin tehtävästään, ilmeisestikin U S : n hallituksen vaatimuksesta ja painostuksen seurauksena. Tätä tosiasiaa ei ole yritettykään salata niissä uutisissa, joita lännen uutistoimistot ovat Parisista lähettäneet tänne ja muualle. United Pressin uutisessa sanottim: 'Yleisesti tiedettiin, että hänen (Joliot-Curien) erottamista lämpimästi tervehdittäisiin länsivalloissa, ja erikoisesti Yhdysvaltain tur\-allisuusdepartmentissa." Päiväli^ai-kaisemmin, siis viime torstaina, UP:n tiedonannossa sanottiin, «ttä t ' S :n hallitus painostaa pääministeri <5eor?[es Bidauftin hallitusta . . . Traagikoomillista on se, että k.o. torontolaiiKn aYrierikkalaisatpmi-pomminiielinen suomenkielinen lehti myöntää tietävänsä, että asia on siten kuin Työmies yllälainatu->sa selostaa, K.o. torontoiainen lehti kirjoitti: "Englannin ja ranskan hallitusten tiedettiin olevan levottomia miehen asenteesta, joka oli niin korkeassa asemassa Ranskan tiedemiespiireissä.* Mutta tämä lehti, joka joskus ylpeilee "demokraattisuudestaan" ei näe mitään pahaa siinä kun Midj-srallain suuri raha. komentelee Ranskan ja muiden niarshalloitujen maiden hallituksia» Nöyrän ja selkärangattoman hännänheiluttajan tavoin se liitty>' ^Tidysval-tain suuren rahan maailmahv-alloilusohjelmaan ja yrittää viedä mammonan sotakekoon oman kortensa mustamaalaamalla sodanUetsqjaun uhria, jota sen kaikkien kunniakäsitteiden mukaan pitäL^ tinkiroatö puolustaa, ? Kiitsuvieraiat jielsini^in • 4Ö0-va6tasjuliIissa HdsinU. - - (S-S) —Helstagln kaupunki, jofea ensi ^kesäkuussa viettää 400-vuotisJuhliaan, on lähettänyt kut-; sun seuraaville pääkaupiingeille: iMos-k:<> va. Tukholma. Oslo. Kööpenhamina, Reykjavik. Lontoo ja, Pariisi ja pyytänyt, että ne lähettäisivät edustajansa osallistumaan juhlallisuuksiin. Sitäpaitsi on lähetetty henMlökoh-tatoeh kutsu'Mr. i»aul V. Bettersille mu^valtojen kaupunkiliiton (Cohfe-renoe of Mayörs) edustajana. Vielä on Göteborgin edustajalle; -hra^^£mst Jimgelle jssmbin lähetetty henkilökoh. täinen'kutsua Samoin on juhlille nry-detty Helsingin avustainisen Tukholman ^comitean sekä Tukholman kau-mltkä milläkin'kertaa katsotaan tärkeimmiksi. Olemme keränneet suuren määrän nimiä. "Pommi. pannaan'' julistamiseksi ja avustimme täältä edustajan lähettämistä Torontoon naisten kongressiin jä nyt taas Torontossa pidettyyn rauhan kongressiin. .Olemme .päättäneet avustaa paikallista rauhankomiteaa $5 lahjoituksella, joka kuukausi ja olemmekin jo siihen ^lahjoittaheet 415.. Myöskin yh- .dyimme keriionai, jäseneksi, siihen ;ko-ko.- anaailman laajuiseen naistenkon- ;gresslin, -jossa> tälläkeftaa oh jäseniä y l i 81 miljoonaa; Olemme iloisia voidaksemme olla yksi pieni osa tuosta monikymmen miljoonaisesta joukosta. Täällä pidetyssä rauhankonferenssissa oli kerholta myöskin 5 edustajaa jä tähän kCHiferenssiin otti osaa 105 e^stajaa kadkkiaan: Täällä laa-jeimettiin rauhankomitean työ nyt suuremmaksi kuiUuen tähän komiteaan jäseniä koko piiristä ja mekin pilenuhe siinä osallisia edustajamme kautta. - Meidän "fcedhosta on ollut paljon j ä seniä sairaalassa ja meillä vakituisesti toimivat •sairaalakomitea.t ovat vierailleet heidän ja n^röskin toisten sairaalassa olevien suomalaisten potilaiden luona. Seuraava kerhon kokous on keskiviikkona, tk. 10 p:nä ja kaikkia kerhon jäseniä pyydetään olemaan haa-liila Mo 2 päivällä sUlä ikerhon naimista otetaan silloin kuva. Muistakaa kaikin. — T A S . Antin ensifliffläiiien ^hföistoi-imnnan " " puitgin seurakuntien ^edustajat. Vusi inaailiiiaiiennätys Kimberley. — Etelä-afrikkalaiset naisjuoksijat F." Willis. S. Black, E. Maskell ja D.RÖbb saavuttivat täällä huhtikuussa uuden inaailmahennätyk-sen 4x100 Jaardin viestinjuoksussa tuloksella ,475. "sEntinen oli 47.4 ja se oU hollantilaisten saavuttama. 1948. Uusi enäntysaika otettiin 7 kellolla, joista 5 osoitti 47.3. Port Aiihar, Önt. — T.k. 10 pnä 70 vuoden iän saavuttava Alitti Kari kertoi viime vuonna erään ensimmäisistä kokemuksistaan yhteistoiminnan alalla. "Siihen aikaan kuri minä aloitin kansakoulun käynnin oli kotipitäjässäni (Kurkijoella) ainoastaan yksi koulu, luonnollisestikin kirkonkylässä. Asuimme viikon koulun läheisyydessä ja taivalsimme viikon lopulla kotiin, noin 12 km. matkan. « "Ensimmäisen kouluvuoden tapauksista mieleeni jäänyt pnse tapaus kun annoimme 'sakin hivutuksen' sittemmin Suomen presidentin virkaan n i mitetylle Belanderiile, joka aloitti koulunkäynnin saamaan aikaan. Oppimiseen nähden Mri oli keskinkertaista hiionönipi mutta sitä etevämpi Isantelemäan opettajalle toisten kbltr tosista. Niistä luonriollisestildn seurasi kaikenlaatuisia pikkurangaistuksia: • ''Erään toverini kera päätimme r u - . veta herraa ojentamaan sslkäsaunan avulla. Siihen sattuikin sitten hyvä tilaisuus, jossa ei ollut paikalla ketään todistajia- Toteutimme suunnitelmamme timnontarkasti ja kaiken lisäksi vannotimme uhrimme vaikenemaan saamastaan selkäsaunasta ja t u levista kolttosistamme — muussa tapauksessa hän saa uuden ja kahta kauheamman, hivutuksen. ''Ktirituksesta oli se tulos, että kantelut loppuivat ja Relanderista tuli a i nakin liäennäisesti mitä parhain kaveri'', sanoi Antti. Silloin Amerikan kuume sai Antinkin valtaansa varsinkin kun hänen kontolleen oli kertyiiyt yhtä ja toista, jota senaikuiset valtiolliset lainlukljat pitivät yhteiskunnalle vaarallisena, jonka johdosta hän alkoi suunnittelemaan, maasta pois siirtymistä ja niinpä hän sitten saikin kesällä 1903 kotipitäjänsä aktivistirovastin avulla järjestetyksi luvan maasta poistumiseen. Suomi menetti hyvän miehen kun Antti saapui tänne lokak. 3 pnä samana •v-uonria. Port Arthur on sen jälkeen ollut Antin "paidanmuiitto-; paikkana", eikä hän ole pitänyt täällä [ ollessaan kynttiläänsä vakan alla. —-.H. E.^ • stötaion vaitel >He hw 'Etovat 5«3 g vasta alk; fcänkuTsa gse sanoo, jg-rin väh gifeen. ne jonka •änä". jflEjsterinä VSA: telija- j< jokainei kommunisti lietsQv; syä [omistaja rjcaluverkostoc Idöttoa ' ja ;t3 vastaan. Sin«nalehtik: TSmesills ja eiuien Belgradissa iilaolitil ,, joilla irfimeisen ] aikana. ^ ei- voinu ti vet; iestä pään natsi-Si sta. jota hän olla osoittan näki Brita] 1 Hän ki •Kuukauden aoslovakij leikoslovakia selvillä, että minister hallituteell islovakis [an alaisuute irkoitti, .että s iitosta Ransk! ssa... Sams (ministeri £« iHitulKelle, ett lausuntoa Ilta. ja ettei B sotaan ian. Tsiiekkoslovs Hitlerin rai iivät vaatimul minen. ' , | iimistien ja — Neuvo minua.kuinka seteyj^ ff?^'-^'* "^"^''^ sä. niin.ininä hylkään viinan, sf Juoppo. -— Yksinkertaineri juttu: Inrn saanut viinapullon käteesi, avaa rasi ennen kuin väkijuoma ehtii kohdalle, . sittenpä et enää tule humalaan. • • « •• AIVANKO TOTTA? Opas näyttää isohkoa uurasa seoh egyptiläisessä osastossa ja — Tässä uurna.ssa säiljietäla ningatar Kleopatran tuhkaa. — Hyvänen aika!; huudahtaa katsojista. — Polttiko han niis Jori! ja MORSEA Amerikkalainen elokuvana: Otto Kruger oli joskus nuor ollut sähköttä jä ja opetti smoln molleeri morseaakkoset. Keiran hänellä oli kotonaan päivälliset, koputti vaimolleen pöydänlaitaa raayan viestin: — Onko meillä vielä lihaa? Mutta hän hämmästji aika kun kunniavieras odottamatta: vastauksen: -— Kiitos, kyllä riittää^ HY\A \ECVO William Penn kehoitti ei&tä poa luopumaan paheestaan, miitt» mä vastasi, että se oli mahdi — Kuinka niin? sanoi Paia-' hän on yhtä helppoa kuin käden! / . • aji Kysymys: On;ko nainen vapja* nemään naimisiin uudeUeen fc cllut naimisissa ennen, mutta i lut, 13 vuotta erossa ilmin' avioeroa hankkimatta? Hän K e tänyt itsensä koko ajan ilman! sä apua.— Tietoa haluava, •.vastaus: Ei voi. Avioliitto ä.T^ ne ja riiiiunucdcin uuteen anot menon johdosta voi joutua sv" moniavioisuudesta, jos ei aika; avioliittoa ole laUIise-ti Jrumortiyl agraanpuo itus pelasti n käsiii isomioon pr-ob rehellistä iliitsnka» Tämä pakoiti monta hali a nykyään, joita aseisti tekopyhä.si kirjoit :t huomio* tiaisua, reh( leuvostoliiton Kun Parker se oli Ba Ittiläisen vai kirjoittE järjestö v a r Su( — Mek-sikon asukasluku 23,876,000. Vanha tunnettu totuus-on.t!ttä m i kään ei pysy paikallaan^ K a i k U muuttuu. Tämä tulee mieleen kun tutkii esiin. Toronton Vapaan Sanan poliittista kehitystä. Nlihih~aikoihin kun Vapaa iSana a l koi ilmestymään, hiin sekin esiintyi työväenlehtenä. Se puolusti silloin monia työläisille eUntärkeltä ky^mykaä ja demokraattisia vapauksia. Esimerkiksi V. 1332 Idea. 8 p. se toimitus- Tmlstallaan kirjoitti karkoituksista ja tuomitsi Bennettin hanitnk^n karkoi-tusvlmman. Se kirjcltti mm. seuraa-; Me yhdymme siihen.' että jotakin bn todella väärässä tässä järjestelmässä ja yhdyinmfe msröskin yaatimufc-isieen. että karköitukset on lopetettava. Sillä työttömyyden johdosta tapahtuvat jöokkokarkoitiikset muodostavat uhfcakri lä ain<»5taan uOcomaalaissyn-tyisiHe työläisille, vaan hyökkäykseksi iyäälsfien kotipail^dikeutla - ja koko työfät^v&i väeätön elintasoa vastaan'.. .• T ä o ä oU aivan palkallaan sanottu. Kirjoittaessaan lokak. 18 pnä v. 1932 Vhdysvallosisa siihen aikaan tekeillä olevaa Diesin lakia Tastaan se sanoi mm. seuraavaa: «'Me yhdjTnme siihen, että jotakin on todella väärää tässä järjestelmässä ja yhdymme myöskin vaatimukseen, että karkoitukset on lopetettava..." Näin kirjoitteli Vapaa Saina pari-kynimentä vuotta sitten. Toista- on nyt ääni. Viime lauantain Vapaassa Sanassa Kiyiperän Pekka riemuitsi, tosin vähän liian aikaiseen, sellaisesta mälidollisuudesta, että maiamme vapauksien lakeja supistettaisiin: Hän kertoi eversti Drewn alahuoneessa te- ^ , . , „ ., .. kemästä ehdotuksesta kommunisti- - ^ u n Jack I^ndon aikomaan kir- p^^^^,^^ laittomaksi julistamisesta ja joitU suuren giteiskunmUisenromaa^ everstin maininneen, että leh-ninsa •Rautakfirko'v kuvaten ^ l e n k - kmiluu kommmiistisim lehtiin, kalafeen doHaiimahdin, P utokratiaii. Kirjoituksen sisältö osoittaa, että V a - mujÄtmmsesta jUgarb^ks.,^ tmvain- j ^ a Sana oli tarkalleen everstin kan-valtonrautakoroksi. joka<ul^dut^^ „_ v.uaaSass viimeisetkm n p p e e t ^ a m a i ^ on suistunut kauaksi sfltä selliset johtajat jr. V ..paa ^ vapauden traditioneista, kuvittelivat Iäisten, demokraattisten puolesta leimataan kon Presidentti Roosevelt-vainaiaa f tiin kommunLstiksi samoinitun timorea-ja toisia Ro^osr.-eltin i tajia syytetään nyt. nimeellisiä ovat herran tsu moin Toronton. Vapaan Sanss-__ meaikoina ei se ole kaskaan I Canadan demokraatUsten oas säilyttämistä. Se hyväksyy» sesti fasistien menettelyta^*'- merki^tsee työläisten e]ino riistämistä ja suukapulan jokaisen suuhun, joka uskaltaa^ demokraattisten oikeuksien SD—5001 SD-501: SD-S06 SD-507 T-^C02 T-«Ö03 ja vaatia kuimoUisia hempää työpäivää. Huolimatta siitä m ' W3 taäEi'- , . . ~, , , ^ , tieltä mita ssnskotteh olleensa perus-monet kn-jan pelkäksi mielikuvituksen k „ i i , „ - „ -a-t • ' n • ^ it. uot..t..e ek. .s.i . Maailman sod, an ja. sen;! tamisetisa ai. ko.m^.^a . . H. n.t een k„a ikki de- j»ä-jl.k.. ei.s en aj.a n sek•ä„ vars.m.k.i n ny,k y.i sen'^mjuo^kj^rajya^ttj^is, et oikeudet ja tilalle Drewn kriisin valossa osoittautuivat iiOndo-j nta ennustukset monessa kohdassa' CSJ:n jäsenet ja kaikki lehtsmme paikkansapitäviksi..-" »lukijat tietävät lehtenim? poliittisen Tämän töimitusidrjsitukseu koko si-, BältÖ oli Diesin lakia vastaan Trpska se riistää amerikkalaisilta työläisinä de- * nu&raattiset oikeudet.' Kaikista .senaikaisista toiznituskirjoituksista huo-tnaa, että niissä pnplnsteuim työläisten oikeuksia. Niinpä lokaloran a pnä V . 1932 toimituskirjoituksessa sanotaan päättävästi mm. seuraavasti: kannan ja sen horjumattomundcn työläisten elinoikeuksien kanriattaja-na. Lehtemme on aina puolustanut demokraattLsia periaatteita' ja taistellut päättävästi fasismia vastaan. Sitä se tulee yhä edelleenkin tekemääiiV Kommunistiksi maalaaminen.bntul- Jut hyvin yleiseksi tavaksi. Kuka hyvänsä vastustaa sotaa ja taistelee työ- Isvat, niin lelitemme ei suunnalta, jenka sen tajat ovat siUe njääränneet.^ edelleenkin taistelemaan ^ ' - ^ Iäisten elinoikeuksien ja tist^n vapau-ksien pu:l«<a- Sanan Kivipe--^ ,^ Yliäf Vapaan mainitsee SUtä, « t ä l e ä ^ t ^ s ^l kuvasti pysynyt samalla £2 j on totta ja harvoin K l v ^ ? " ^ , pääsee totuutt3 buulil"- • vahinko jonoinkin. TottsjSr ^ S3, että Vapaa Sana on '''P^^j J moöaUa kohtaan « « t t a i ^ ^ , palveluksesta ja lulscat ss» sismin lehiin. — ^^^^ Box 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500509 |
Description
Title | 1950-05-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistsdm, toukokuun 9 p. Tuesday, May 9
iL1BEBTW} — Independent Xabor
On;an of F u u i i ^ C^n^dtdtts £$•
'a^&hshPd No?. 6tb. Idl7. Autborizec
^1^^ 'ceccnd cla£s mail by the Fost
Q^fice Deparunent. ouanra. Pub*
tbrloe vieelsly: T u e s d a y s.
TfiuisdajnB and Satordajrs by Vapaus
Ft |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-09-02