Vapaus, October 3, 1950

              SiTO 4 Tiistaina, lokakuun 3 p. — Tue»day, October 3
ti il i<
4>«
1^
Mi
lv »«V
'f.
^ 41-
1%
rt
• f I
mm. i l
4/ ^5
-V»
^1
n-»
I
' H
J ä i n e n t:3taa, ettö täysiinaito on
vä^Kään Joko valiiceata tai blukatt
keUertävdä. Ko'-einuk£estaan on ta-vajEfeen
kan$<inlUro.ne^j tullut ttetoi-,
stiHk fcellertä-vän m^id.n parenimuu
de|^, mutta zi'.h npi ti<!tämlnen mai'
dci;&- sen kckccmuksesta useissa
talouksissa rajoitti i.kin. joten on ai­heellista
tarkaf'>ell3 maidon, tuon
n i ^ tärkeän Tavintocneen, kokoo­musta
lähemmin.
jl^idön valkoinen vari Johtuu ka-seititota,
valkuaisaineesta. Keltaiselta
vIvJhtavan värin antaa taas maidon
suai^ämät raavahiukkaset. Jokairien
on^^nnut merkille, että kesällä maito
ottf^eltaisempaa ktiln talvella. Se
JoSuu sUtä, et^tä lehmien saadessa
rehgv&ä laidunniohoa voi rssv&pitoi-
SUU5 ^smoilla yksilöillä olla QA—l^
prbs«ntJa Korkeampi kuin talvhruo»
kionan aikana,
|/&idon keskimääräinen kokoomus
oriSksim. kotoisella ayrshirekaijaUa
seU^ava: vettä 87%, raivaa 4,0%,^
vaikuaisalnetta 3,6%, maitosokeria
4,7%' Ja klvenälsalnelta 0.7%. Kokoo­mus
vaihtelee samankin rodun eri yk-sildiUlä
hyvinkin huomattavasti. Vaih­telu
johtuu eläimen lasta, vuoden­ajasta,
liikunnasta, Isrpsytavasta Ja
luoqnolUsestl ruokinnasta seHä eläi­men
terveydestä. Eri rotuun kuulu-jvuia
lehmillä vaihtelee maidon kokoo-v;„
mufi, etenkin rasvapitoisuus, melkoi-y/:
• sestL'/
y:' Poikimisen Jälkeen eroaa maidon
kokoomus suuresti normaalisesta. Sen
*' ^bmihaispainokin on suurempi. Suu-;
rlmmat eroavaisuudet on ivalkuais-'
' aineissa Ja niitä albumlnin Ja klobu-
Un]n määrissä. Kun normaalimaidos-sa
on 3,G% valkuainetta, on sitä tässä
ns. raakamaidossa Jopa 26,8%. Sa­moan*
kivenäisaineita on nuisaammin.
Tämä on luonnollista, sillä raaka-
' maito on tarkoitettu vasikan ravitse-'
ml^äcsi Ja Juuri näitä ravintoaineita
Vasikka tarvitsee. Tulkoon tässä mai­nittua,
että valkuaisaineet eivät sie-
' d ä kovaa kuumentamista. Ne sacstu-
' vat' Jo 65 asteen lämmössä. Senpä-tähden
esim. volmeljerlin ei sovi lä^
hettää poikineen lehmän maitoa en­nenkuin
viikko Jälkeen poikimisen Ja^
JUustomelJeriin vasta kahden .viikon
kuluttua.
Valkuaisaineista kaseini ei ole va-
' paana maidosta, vaan on se yhtyiVeenä
kalkkiin. Joka on maidossa hytelömäi-
'"sesfiä tilassa. Kaseinhi saa vapaaksi
"Mnaldcsta, Joko juoksuttimella (Juus-
't6hvalmlstuksessa) taikka hapoilla.
"'"'Maidon "itsestään" hapaarituessa se
-'-tapahtuu maitohapon vaikutuksesta.
Lypsylämplmäjutä maidossa rasva
on sulassa muodossa pieninä pallosl-xia.
Uaitosokeri on maitoveteen
liuenneena, eikä se ole niin makeaa
kuin "tavallinen" sokeri. Maidossa
olevista klvenälsalnelsta mainitta­koon,
kaliumi, kalsivmi,. natriumi,
magnesium!, fosfori Ja kloori. Jotka
ovat siihen liuenneina.
«Edellämainittujen aineidisn lisäksi
maito sisältää hapjxa, typt>eä Ja hiili­happoa
sekä useita.entsymejä (käyte-aineita;
Ja vitamiineja.
Joa vertaileinme eri eläinlajien
maidon ^kokoomusta, niin huomaam­me
nissä melko suuria: eroavaisuuksia.
Hevosen Ja^äasin maito on miltei sa­manlaista,
mutta (verrattaessa niitä
esim, lehmän -maitoon huomaamme
niiden alhaisen rasvapitoisuuden
Cl,»-1',3%); Ja valkuäismäärän 1,8—
2,2%), mutta maltosok^in oäuus
nissä on huomattavasti korkeampi
(5i8^^%). Sian Ja koiran maito
ovat kokoomuksensa puolesta saman­kaltaisia,
mutta päinvastoin kuin he­vosen
Ja aasin maidossa niisBä on
nmsaastl valkuaista 7,0—7,3%) ja
:ra3vaa (sika 7.7%, kohra BJ$%), mutta
maitosokeTin määrä sitävastoin oi^
alhainen {20-^2fiffo}. Lehmän ja
vuohen maito, samoin kuin äidinmaito;
ovat verrattavissa toisiinsa, Joskin'
Viimeksimainituissa on .valkuaisaine!-;
ta Ja rasvaa hiukan runeäammin kuin
lehinän maidossa. ^
Käytänni^lliseäää elätiiässä :,on ensl-acvoisen
t ä r i n ä tietää minkälaista,
maitoa annamme silloin, kun emä el
syystä taikka toisesta voi vastasynty­nyttä
ruokkia. Vastasyntyneenähän
pitäisi tälläls-ssa tapauksissa saada
maitoa. Joka ivastalsi emäii ihaitoa.
Tavallisimmin meillä kä$tötään leh-mänmaitoa
näissäkin ita^okslEsa.
•futta' aivan virheeiii5& on antaa esim.
pofsallle aehmänmattoa, johon on li­sätty
sokeria, niinkuin u£e^h tehdään
silloin kun emakko ei voi, porsaitaan
imettää. JOS tahdotaan saada leh-mänaiaitoa.
porsaille sopivaksi, olisi
siihen lisättävä rasvaa Ja valkuaista
eikä sokeriai Jöta.siinäion önnestään-kin
^enemmän kuin. emakon' maidossa.'
Jos. varsaa Joudutaan
s i M s i s f a ja
niiden lioidosta
Sairaudet lehmäin nänneissä (veti-mlssä)
ovat hyvin kiusallisia lypsyä
suoritettaessa niin lehmälle kuin lyp­säjällekin.
Lehmäin ollessa laitu­mella
näitä vikoja vetimiin ilmestyy
yleisemmin kuin talvella. Kevätke­sästä,
jolloin nännit, eivät ole vielä
tottuneet ulkoilmaan ja auringonpais­teeseen,
ne rohtuvat helposti, ellqi
niitä hoideta. Myöskin koko kesän
ovat nännit sairauksille alttiit.
Tieto siitä, että Canadan sotamäärärahoja lisätään noin 850 miljoonalla'dollarilla
sen 42S miljoonan lisäksi minkä parlamentti myönsi sotatarkoituksiin viime talve­na^
on keskittän^ teräs- ja alnmiinlkapitalistien- huomion tuotannon lisäämiseen ja
entistä rasvaiseinpien voittojen katunimlseen. Teräksen ja alumiinin Iisaksi odote­taan
satumaida voittoja nikkelistä, kuparista, öljystä, asbestista ja platfnaxäetal-leista,
joiden hucmattavimpia tuottajia Canada on. Kaiken Iisaksi On Canada
huomattavin atoinlpommeja varten tarvittavan m tuottaja. Siltäkin Odote­taan
valtavia voittoja. Kaikki edellämainitut metallit ovat ensiluokkaisen tärkeitä
sotateoliSiUUtta varten. ;
Kan san täs kut ty h j en ne tään —
korpofationit pääsevät helpolla
lehmän maidolla, on maidosta Arähen-nettävä
rasvaa ja lisättävä sokeria,
sillä hevosen maito on rasvatonta,
mutta sokeripitoista.
Niinkuih edelläolevastä ihrienee, on
maidon kokoomuksen tuntemisella
merkitystä, käytännössäkin voidak­semme
taipcelUsIssa "tapauksissa
käyttää maltoa oikeitt.
Järvien Ja Jokien varsilla olevilla
laitumilla lehmät kävelevät Ja seiso­vat
mielellään kuumina päivinä ve­dessä,
savikuoplssa y.m. likaisissa pai­koissa
Ja tahrivat itsensä JO; nännin­sä.
Tällöin on usein seiurauksena
nännien rohtumimn. Sen voi estää
huolellisella hoidolla. Ennen lyp^-
mlstä on nännit huolellisesti pestävä
puhtaalla, mlelumnhiin lämpimällä
vedellä: Pahiten likaantiivat ja roh­tuvat
pitkät riippu-utaret. .Jos vähän­kin
huoinataanrohti^
oh nännejä riivettavä'äjoissa holta-ruokklmaan!
maan. sillä jos ne pääsevät pahaksi,
V
li,
i ii
lp
1 1
Syyttää suoloja
^/ siipiftarjataudista
V i ^ u Edmonton. Albertan maakunta­hallituksen
maa talousdepartmentln
patologisti, tri C. H. Blgland on kehlt-
- • tänyt parannusmenetelmän "water-belly*-
eli veslmaha-nimellä tunnet-
- tavaa sllplkarjatautla ivastaan.
' ' ' H ä n e n mentelmäänsä käytetään
suurella menestyksellä Albertan, Que-
:i'^Becto, Mänltoban ja Ontarion siipi­karjatalouksissa.
Tri Blglandln havainnoista Jä me-
>netelmlstä kerrotaan Canadian Jour­nal
of Compärative Medicine-julltal-
.:. sussa.., •
Tällä taudilla, nilkä viime vuonna
.j • aiheutti Albertan maakunnassa mo-nen
nuoren kalkkunanpojan kuole­man,
el joissakin tapauksissa ole mi-taän.
oirelta. Tolsissa tapauksissa sil-
,,!^en'sairastuneet kanat, kalkkunat tai
'.^ muut saavat pyörtymlskohtäuk^ia,
JU6Vät suuria määriä vettä Ja kieltäy-
I tyvat syömästä. Tähän tautiin sai-
. rastuvat poikaset 8-22 päivän ikäisinä
ja se voi. tappaa 20:kln prosenttia ka-naparvesta.
Tri Blgland havaitsi tämän taudin
saavan alkunsa liiallisesta määrästä
'•-"spdium" suoloja {alkallpltolsta kl-
.Ivennälstä), mitä poikaset saavat sekä
* vedestä että ruoasta. Monen Alber-i
tan kalvon vesi on hyvin rikasta "so-
I dlnrt" suoloista.
« Mutta se tapa, että ruokakaukalödn
„ )Isä|aän vanhan päälle uutta ruokaa
f aiheuttaa myös tätä tautia. Ruoassa
* olevat suolarakeet ovat raskaimpia
-\ kuin ruoan muut osat Ja niin ne pai-
I nuvat ruokakankalon pohjalle. Siellä
I ne lisääntyvät, kunnes^ poikaset saa-vat
niitä ylimääräisen annoksen Ja
* sairastuvat. •
' Tri Blgland suosittelee ehkäisytol-i
teenpiteeksl sitä. että alle 22 päivää
v-yanhoille kanan- ja kalkkunanpojille
; annettaisiin vettä, missä on mahdoUi-
.? simman vähän sodlum suoloja. Hän
. ehdottaa annettavaksi sade- tai joki-
; vettä. Nuorille poikasille pitäisi myös
- antaa tuoretta ruokaa puhtaista ruu-
' hista.
— Hudsonin ja Connecticutin jokien
laaksot ovat muuttolintujen pääasi­allisimmat
tiet sanco Encyclopedia
Brltannlca.
|i>aljo^ auUaa
itiaStotuotaiitoa
Näyttää siltä, -että maataloustiede-mlehillä
on Jatkuvasti Jotakin uutta
tarjottavana.
Viimeaikoina on'Illihoisissa suori­tettu
kokeita siitä, miten kova vesi
vaikuttaa lehmien maitotuotantoon.
Kokeilujen yhteydessä käytettiin eri­koista
veden pehmittäjääln^tta.
Tässä on laiden kokeilujen tulok­set.
Kun lehmille annettiin kovan
veden aisemesta pehmeätä vettä; ;niin
pälylttälnen maitotuötanto lisääntyi
80 paunasta 121 paunaan, eli tasalu­vuissa
noin 50 prosentilla.
Asianomaiset tiedemiehet selittävät,
että >ovassa vedessä olevat kivennäi­set
vaikuttavat haitallisesti lehmän
maitoelimlstössä.
"CIL Agricultural News"-Jiakaisu
tietää kertoa, että Yhdysvaltata hal­lituksen
maatalousdepartmentin pal­veluksessa
olevat tiedemiehet tokeUe-vat
kasvisten päälle ievitettäviä eri­näisiä
kemikaaleja. Jotka ovat myr-kyUislä
tuhohyönteisille, mutt» vaa­rattomia
ihmjsille. Näitä aineita el
tosin ole vielä suuren yleisön saata^
vlssa.
Maataloustiedemlehet v ä l t t ä v ä t
myös keksineensä aineen, mikä pitää
omenat kauemmin puussa. Se tun­netaan
"naphthalene asetic acid" ni­mellä
jä sitä ruiskutetaan omenapui­hin
ennen-s(^dohkörjuun aikaa. Käy­tännöllisesti
lutsoien, jos tämä osoit­tautuu
:käytännölliseksi menetelmäksi,
saadaan tulokselcsi suurempia ja pa-remmanvärislä
omenia.
CSanadan maUotuoktanto
huomattavasti laskenut
qttairo. — Liittohallituksen tilasto-totoisto
ilmoitti viime viikolla, että
kuluvan vuoden seitsemän ensimmäi­sen-
kuukauden maitotuötanto oli 9,-
805.000.000 pauima, eli 8,000.000 pau­naa
vähemmän kuin vastaavana ai­kana
edellisenä vuonna.
on niitä vallcsa hoitaa ja parantaa.
Lehmä potkii eikä anna lypsää sekä
pidättää maltoansa Ja seiurauksena
on tuotannon aleneminen. Rohtuneet
vetimet on siis pestävä ennen lypsä­mistä
sekä lypsyn jälkeen, jolloin ne
on huolella; voideltava puhdistetulla
vaselinllla tai mlelummin lanoliinilla,
Joka el anna hcjua eikä makua mal­toon
ja pysyy - ^ i n nänneissä. Suo­lattomalla
voilla yjn. voiteella ei ole
nännejä voideltava, sillä niistä voi
tulla maltoon makua ja hajua, ellei
ennen lypsyä nännejä huolellisesti
pestä lämpimällä vedellä. Nännien
rohtuessa on ne sU» pidettävä puhtai­na,
lypsettävä ivarovalsestl, että roh­tuma
ei pääse ärtymään, ja aina
miUstettava lypsyn jälkeen rasvata
nännit.
Pahoin rohtuneita nännejä oh syytä
parantaa vvoimakkaammUla lääkkeillä,
kuten pestävä denaturoidulla spriillä
ja voideltava jodlsalvälla. salisyyllsal-valla
yjn. ;
Joskus lehmän nännitlehye voi tuk­keutua
niin, että siitä ei tule maltoa.
Tämä voi johtua esim. siltä, että kän­sä
on kasvanut nännin sisälle, isom­masta
haavasta, nännin päähän on
tullut rakko tai rupi. Useissa.tapauk­sissa
on tällöin pakko käyttää malto-pllllä
maidon polssaamiseksi. Mutta
varomaton maitopulin käyttö monasti
pahentaa asiaa. Jos on pakko käyt­tää
maitopilllä. on se sitä ennen kie­huvassa
vedessä puhdistettava. Muu­ten
lehmä roi pahimmassa tapauk­sessa
saada utaretulehduksen. Nätmi-tiehyeen
tuMteutuessa on nänniä hyvä
hieroa väkevillä salvoilla, kuten jodi-salvalla
ja elohopeasalvalla. Missään
tapauksessa älköön mentäkö nänni-tiehyettä
aukomaan tukkaneuloUla.t
Hyyin, puhdistettuna voi tiehyeen au­kaisemiseen
käyttää kalkutti- ja la-minaaripuikkoja.
Vaikeimmissa ta­pauksissa
on usein turvauduttava
leikkaukseen, Joka vaati ammattitai­toa.
Sellaiset syylät jotka ovat haitaksi
lypsettäessä, on parasta poistaa leh­män
ollessa ummessa.
Kun rahaministeri Abbott 'esitti
poppr ja makels"-budjettins3;^ Icir-joittivat
paivalehdet kuinka ihmiset
saivat Jotakm mista veivät olla kii­tollisia
— paasivat helpolla. Olihan
etukäteen Jo valmistettu kansaa qttar
maan vastaan 20 pros. henkilöverojen
korotusta. Mutta' viimeksimamiftua
'Voidaan- odottaa parlamentin sei^-aa-valla
istuntokaudella, kuten Mr... Ab­bott
antoi hyvin ymmärtää. Kaikki
mitä me nyt saamme kuulla politikcil-ta
on. että "kärsikää", "tinkikää mu­kavuuksista",
. sskä "työskennelkää
kovemmin ja pitempää päivää,", ijvoi-daksenne
maksaa Canadan osuuden
WaU Streetin sotaohjelmasta,,,^ ,
Sanomalehtien "saduissa" ei;;.iyain
yritetä peittää sitä. että ainoat jptka
todella pääsivät helpolla elivät jiik-kaat
korporatsionit — $13,500,000,;ku-luvana
tilivuonna sitä $45 biljconaa
vastaan mikä otetaan persoonallisista
tuloista ~ mutta samalla ntssä jyri-tetään
osoittaa että .välilliset vjrot
ovat vain: pieni osa verois'.a, ettji, jolisi
sama jos Abbott olisi esittänyt tulo­veron
korottamista 7 prosentilla. •
Kertomus siitä kuinka Canaäan
kansaa keritään välill sillä veroilla - T -
myös suorilla tuloveroilla — on tärkeä
ja paljastaa se kuinka Canadan .suiu*-
bisnes ja hallitus panee sotavaruste­lun
kustannukset köyhien kannetta­vaksi.
;
KIRJ. BEGKIE BUHAY
ssn -veroina ja suta pentaan ;vahm-täin
$220 välillisma veroina.
Veroj sn nousulla on yleisesti taipu­mus
puskea hintoja ylos: Kun suuret
monopolit maksavat . enemmän tro-keistä-'
tai jostain muusta, min he
katsovat hyvin sopivaksi nostaa tuot-teittensa
hintoja, ja siten peittää hei­dän
kohdalleen tulleen hintojen nou-sun.
••;.•'.; ^ ;. • -\
KANSA MAKSAA • / ..
Niin on sitten kautta- linjan, että-kansa
maksaa ''viulut". Kun lisäätte
niinkutsutut :rpeite.tyjt:'';^ nykypäir.
vien korkeisiin elihkust;arinuksiin, jot­ka
ovat iviimeisen 6 kk. aikana noxis-seet
kolme kertaa mm paljon kuin 3
vuotena toisen niaailmansodan aikana
— erikoisesti Korean sodan alkamisen
Jälkeen — niin havaitsette Icuinka va­loisalta
näyttää canadalainen elä­mäntapa.
on korkea aika pysähdyttää sodan­lietsojat,
pysähdyttää sotaohjelma,
vaatia kohtuullista palkkojen kcro-tamistaj
estää hihtojen.nousu ja elln^
mahdollisuuksiemme hutinohtaminen
välillisten ja ? (välittömien verojen
kautta. On pantava korporatisionlt
maksamaarjj j ^ c ^ •voittoilijat pannaan
luovuttamäa,n osan ivääryydellä saa­mistaan
voitoista,niin heidän .sodsin-lietsömishaluiisa
tulee jäähtymään.
Rauhan etidokkäaR
feilaflffifl alueeiia
kuoleman
satavuotismuisto
Hedelmäsato on
Icärdnyt sateista
London, bnt, — liittohallituksen
maatalousdepartmentin hedelmätar-
Amatööripuutarhureiile
"hengenpelastaja'*
"The American Magazbie" julkaisu
antaa ilosanoman amatöörlpuutarhu-reille
tledoittaimaUa uudesta laittees­ta,
mikä ehkäisee siemenet valumasta
kasapäihin. Se heittää siemenet pois
siten, että ne hajaantuvat tasaisesti
Ja siten helpoittaa myöhemmin teh­tävää
harvennusta.
kastaja J. Johnson tiedoitti viime vii­kolla,
että Länsi-Ontarion hedelmä-sato—^
myöhäiset persikat, luumut Jne
— ovat kärsineet paljon viimeaikai­sesta
sateisesta säästä.
VÄLILLISTEN VEROJEN
ROSVOUS
Viimeisen kymmenvuotiskauden; ai­kana
nousi ylimääräisten voittojen
määrä $25 bUjoonaan, mutta Canadan
monopoolien verot moudostivat. ai­noastaan
summan $2,643,400,000. kun
taas henkilökohtainen tulovero, joka
koskee raskaimmin 85 pros. Canadan
väestöstä, kiotti suunnilleen puolta
enemmän eli $5,399,500,000.
Mutta ei vain raskaitten «tuloverojen
ja jatkiivasti nousevien hintojen avul­la
tyhjennetä työläisten paliikapus^
seja. Edellisten lisäksi epäsuorat 've-rot
(valmiste-, myynti ym. verot) ovat
kiskoneet kymmenen /vuoden aikana
sellaisen valtaran summan työläisten
ja keskivarakkaiden ihmisten taskuis­ta
kuin on $6,605,170,980! Arvelkaa
mitä se on merkinnyt köyhälle väes-tölle.
•
Hyvän esimerkin tästä maantieros-.
vouksesta antaa tilivuosi 1949-1950.
Suorat verot, henkilö- ja korporat-sionivero
tekee summan $1,254,500,000,
sisältyen siihen Abbottin elimeksi
asettamat verot, välilliset verot olivat
$1.062.400.000. Ennen verojen koro­tusta
oli laskettu, että verotuloista
välittömät verot muodostavat 49 pros.
ja välilliset 39 pros.
24 SENTTIÄ SAVUKKpSTA
Kuluvan tilivuoden aikana kulutus-tarpeltten
verolla saadaan melkein
puolta enemmän kuin korporatsioni-veroilla.
Kulutustarpeltten' vero ja­kautuu
28 kategoriaan Myyntivero
tuottaa noin $390,174,000, samoin .val­mistevero.
Tupakkavero, savukkeet,
slkaarlt. muu tupakica ja savutepaperl
191 mllj. Jokaisesta sävukepaketista
joutuu tupakoitsija maksamaan vero­na
24 senttiä! Suimnilleen 100 milj.
otetaan makeisista, pehmeistä juomis­ta
ja oluesta.
Sllnäicään ei vielä ole kaikki, nio-nissa
maakunnissa on vielä miiita
huomattavia veroja, kuten sairaala-vero,
(vesi-, kaasu-, sähkö- ja omai­suusvero.
Kaikkien näitten lisäksi
maakunta- ja kunnallisverot. Jökäir
hen canadalainen perhe maksaa suun­nilleen
$460 vuoslttahi liittohallituk-
Vi"me elokuussa tuli kuluneeksi sata
vuotta Honbre de Balzacin kuolemasta.
Maailmanlörjallisuudessa löytyy tus­kin
toista Balzacin mittojen mukaista
luovan työn jättiläisiä. Hän valmis­tui
lakimieheksi, mutta enemmän kufn
juridiikka kiinnosti häntä kirjoittami­nen.
Ensimmäisillä julkaisemilla ro­maaneillaan
hän ei kuitenkaan saa-
•vuttanut menestystä eikä niillä ollut
kirjallista arvoa, kirjoittamisen ase­masta
hän päättikin sitten ryhtyä
kirjojen kustantajaksi tarkoitukse­naan
levittää kansan .keskuuteen hal­pahintaisia
klassikkopäinoksia, mutta
yritys epäonnistui niin täydellisesti,
ettei häri milloinkaan päässyt tämän
liiketoimintansa aiheuttamista veToiSr
ta. Hän ryhtyi jälleen kirjoittamaan
ja ollessaan kolmekymmenvuotias hän
alkoi saavuttaa menestystä. ,
Menestys kannusti häntä : ja hän
aloitti herkeämättömäni työskentelyn.
Mustan Icahvin vcimälla, vain muuta­man
tunnin levon itselleen suoden hän
kirjoitti väsymättä. ; Tarina kertoo,
että saatuaan liuskan valmiiksi; hän
heitti seh lattialle ja kiistantajan lä­hettämä^
henkilö poimi liuskat, latti­alta,
liitti ne asianmukaiseen järjes­tykseen
ja kiidätti kirjapainoon. Kus­tantajalle
oll menestyvän kirjailijan
työntahti luonnollisesti mieluinen,
mutta monasti hänen kerrotaan har­mistuneenkin,
koska Balzac tahtoi jo­ko
käsikirjoituksen tai vedoksen ta-kaism
tehdäkseen siihen nmsaita
muutoksia. Balzacin mielikuvitus oli
aina työssä, se loi uusia kuvia yhte­nään.;
,, V,;. •
i Balzac kirjoitti lähes sata romaania,
jotka hän liitti kokonaisuudeksi "La
comedie humaine". Sen tarkoituksena
oli kuvastaa sen aikakauden Ranskaa.
Tämä kuvaus muodostuikin teräväksi
ja paljastavaksi. , Hän riisui ransk^i-laista
- yhteiskimtaa "koossapitävän
ydinaineksen" niin alastomaksi, että
ihanteiden takaa pfaljastui rajiisti
hengenmiesten alhaisuus, poliitikkojen
lahjotfavuus ja rahamiesten Icyynilll-syys.
Miten rehelltisesti Balzac r^id.
ja tahtoi nähdä asiat, siltä anta» oi­vallisen
käsityksen parisen vuotta sit­ten
Kansankulttuurih kustannuksella
suomeksi Umestynyt isomaani "Kurti­saanien
loisto ja kurjuus". Huolimat­ta
siitä, että Balzacissa ei yhtynyt
yhtelEkunnallis-teoreettinen tietoisuus
hänen yhteiskunnalliseen häkemiseen-sänähdä
yhteiskunnassa vastakohtai­suuksia,
siitä huolimatta Balzac on
ensisi iassa yhteiskunntallinen kirjaili­ja;
jolle ovat antaneet tunnustuksensa
inyös Marx ja Lenin;; Koska hän val­tasi'
roniaaneiliäah" Ranskan 'kirjalli­suudessa
siihen asti tulemattomia
uusia alueita.v-toi kurjuuden 'loiston
rinnalle, niin h ä n uudisti myös kUr
vaulEsen muodoji.': Kaiken halpuuden,
kaikkien ihmistekojen motiivit näkevä
terävä psykoit^inen silmä ja valtoime-:
naan kuohuv/a mieliloivitns johdatti-'
vat hänet .itses]|än tarkoituksenmu­kaisimpaan,
Umaisutapaän, luonnoin-'
seen kertoinissent Häh on sähköisen
eloisa, hän ryntää eteenpäin koko ajan
sivuille tarkkaiiien ehtimättä aina-kiinnittää
huomiotaan sanontansa tai­teelliseen
hiomiseen. . Hän on vitaali­nen
runoilija. ^.Taidesuuntansa kehit­täjiä
hän sai; myöhemmin ns. natura­listisessa
koulukunnassa, jonka ni-mekkäimpiä
.ranskalaisia ovat Elau-
'fVelland, Ont. — Ratsian ehdokas
MerDoig puhuu Wellandin valitsija^
piirissä seuraavissa yleisissä vaaliko­kouksissa:
Perjantaina lokak, 6-pnä unkaaril^is-ten
haalilla 30 Park St. v a e l l a Wel-landissa,
alkaen klo S-Ulalla. Muina^
puhujina ovat lainlaatijakunnan jä­sen
A. A. MacLeod Ja miss Beckie Bu-hay
Torontosta.
Tiistaina -lokak. 10 pnä unkarilais-'
ten haalilla Niagara Fallsilla, alkaen
kello -8 illalla. Johtavana puhujana:
eshntyy A. A. MacLeod.
Torstaina lokak. 12 pnä klo 8 illal­la
Ali Peoples Misslon-haallUa Port.
Golbomessa. -Johtavaha^-puhuJiana on
lainlaatijäkunnan Jäsen J;B.Sa!sbecg;
'Torontosta,
R^iihan* ehdokaä bolg .puhuu i^^.
dlossa erikoisesti yreliandla Vflhtsy^^
piirin naisille tiista.ina!-lokaik, 10 pnä'
klo 11.05 äp.;aMmläta^^Hyc, aaltopi­tuudella
liBOO: H^]w^
^eena; pnj !!BJe/^i^^
dottmafcse^kseeh s^^
Xevittäkää;: tietoa näistä
suuksista naapureillenne Ja.kuunnel­kaa
yhdessä mitä ratmah ehdokkaalla
on sanottava-vahtöIjoi^iUe.—-D^
on sunnuntaina i
Mmm
Port ArUmr, Onl. _ Jntetm
Co-pp.-liikkeen puolivuosijS
4et«an -Port ArtburissaraS
varrella sunnuntaina lotek,^
Saman päivän iltana pufetsan
ntasga palkassa osnusto
illanvietto.
Edellisessä kirjeessäni
-että tämä Illanvietto pIdrttS
lokak. Jpna. Se oh virheelllnr
Ja:kaikkla kehoitetaan
tämä korjaus.
Osuust»mUntavakea kehoitetaan
tamaan huomioonsa tämä
ja saapumaan silloin haalifle
arvokkaaseen tilaisuuteen. Muia
Jehnan Usäksi esitetään siDoIn m
kta f ihneja Ja mitaan sisäänpätoj
penta. Kaikki ovat tervetuUeet!
Haluan vieja erikoisesti huonumtta
osuushikkeen Jäsenille, että
olisi- saavuttava klo i päivällä jjw
vaan osmisHikkeemme puQUvuoäb
fcoukse^n, sillä Jokaisen jäsenen
volhsuus on valvoa lUkkeen menetji
tä, eikä odottaa, et-Jä^iiikköen >
Jnmta Ja kaupanhoitajat tetoe
yksin. Osuusliikkeenune Jäsmt
ostajat ovat tärkein osa os ^
keestamme Ja näinollen hellte
myös^m yastuuvelvoUisuus sen
nestyksestä ja edistyksestä
, Mennään sus joukolla kofamL
jossa voimme yhdessä suunDltella
päattaa miten voimme -parbaiten-jlttaa
tätä yhteistä yritystäamie
aikana,. JoUöin työläisten
poljetaan ja mustat voimat
rvat miekkojaan päittemme yllini
aika vaatii valppautta jokaiselta ni]
osuustolmmta-alalla kuin niuili^
työläisten edistysrlentojen aWlk J
vaatU yhtenäisyyttä ja ttetolamtl
sekä käytännöllistä toimintaa osua
liikkeemme ja muiden yhteisten jr
.tystemme suojelemiseksi — TA8.
tCarkastakaa kuoUeid^
paperit hyvin tarkoin
arkistoa varten
hert, Zola Ja Maupassant.
Balzaciin runsaasta tuotannosta on
suomeksikin julkaistu useita romaane-^
ja eriyloistentajien toimesta, mutta
huomioonottaen'^älzacih' mei-kltjrksen,
maailmankirjallisuudessa .ei Suomen
kansalle ole suotu läheskään riittä­västi
tilaisuutta tutustua hänen teok-slinsa.
'Ei-äät hänen romaaniensa;
parhaimmista odottavat" vieläkin sata
vuotta kirjailijan :kUoIeman Jälkeai.
suomentamista ja kustantamista.
Joka päivä kaatuu hautaan
dan suomalaisten vanhemman polre
Jäseniä ja heidän mukanaan'myllsk]
monet hlstorlahset muistot: ja loki
ihukset. Joita heillä on ollut
.varrella. Manan majoille slirt^oäJii
j ä ä kuitenkin usein
asiakirjoja, jotka saattavat
asioista ; heidän kuolenianBakin
keen. Tällainen historiallinen
tys on-eri Järjestöjen vaiÄoUla
Jktrjoilia, pöytäkirjoilla, toi
niuksilla; säännöillä, ohjelmilla Ji
Kaiken; lisäksi saattaa heic^
tään, löytyä Canadassa-
-vanhöja suomenkielisiä paini
ta (vuosilta jl901—l»20), sellaisia taii|
sanomalehtiä, julkaisuja, tojoj;
•lentolehtisiä jne.
km.k tuhotko näitä peniija eiiil^
kuin olette huolellisesti taritästy
Jä arvioineet onko niissä niiitiin fel
laista, xhinkä arvelette otev^n^
dan; Suomalaisten Arkistoon läb^
-ihteeh- arvoista. EUette ole n«ni»#
lähettäkää vaimuudeii vuolal. v
Kaikki lahjoitukset on lähete^?
osoitteella: Finhish-Canadian :*P^
Box 345, Sudbury, Ont.
HeUo H<
Kirjoit
Paulikin
(no sen s
Tänä. i
toahlla.
EUen :
penjn:ita
Kyllä
kyljniä t£
citsm lä
te^ viss.
jjb nyt
kuukausi
jyiVakin.
Meillä
(Sandy),
ale vasta
Metsä
j ^ i . p u i
Ja jcka s
Kai nyt
france
Dear Aun
^dwrlte]
..I'm tei
wnte earl
Ifsbeen V
day
Tday W(
in the Hö
home. ecc
were goic
make ä «
..Daddy 1
rWday nii
day. He'£
.-Last ni]
but couldi
I guess w
»riting O]
Momis''
are canni
cannery. '
I guess <
to work I:
fromtop-t
enough.
Last Fri
iw with
lt.was.goot
ih Disguls
It was pn
;! guess ]
• AläsS
Priliböf Sa
Canadan o
Syda
jonka
Kiit<
niile s(
v - ja
Forcup
T I L A T K A A V A P A U J^
Hinta $1.25, %apfpaite
Ostajan maksettava Vdhety^ulut
DY-IO»^ Vlfancinen mairfcka — Polkka
Vanha Riimipenkki —Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY.261- Baalit pyykkirannalla — Polkka ;
Miksi sormuksen heitit'pols Jenkka
•'iLaulanut Matti Juirva
535
734
i743
910
Tyttöäni muistellessa —- —Valssi
Ritari ja'liiuianneito —Bailaadt
Laulanut Teemu Grönberg
Sarallinen kim—Sloiv-ifox
Argentiinan'^Icitn ^ Tängro
:Laulanut Teppo Raikko
- <i.^äif21iaätipiaitä-- Valssi
. PaiupiUi-r-Skrar Fox
, Laulanut Teppo Raikko
:<.Ebkä.-tästä tulee Udtefanä — Fox trot
: i l t a i S a n t a Crm^issa — SIow Fox
• laulanut Olavi Virta
B 2093 Ken lienetkään — tango
Mikä, yö — 8wins fox
. - Laulanut Henry Theel
SL 101- Kesäyön vais^
102 Sä icasvoit-neito
.Soittokappale
i>T-2)0 Jo patnavi^päivä--valssi
Sonilllnen kou — S|nw Fox
Laulanut E^
bl^-281 Säi^ll».Miansien järvien »»{»sta
•;ösa^.lä!4v::..--' : •' .•
Söittokai^le!
DT-122 l/iriehiläismafcelsia— Valssi
WIenlläUtft verta — V^ssl ^
. Johainn-Straus — Ry^
DT-155 LQtnstfiffgo V
KaUtamoyo Alstet|lla — Valssi
Soittokappale — Ramblers Orkesteri
SD-5069 fJn^ntfcn^rlinna — laul P l ^^
Linna
Rnnsnlnen bettd —Slow Fox,
laul. Kiräti Htume
SD-5005 Päivästä päivään— F M trot
LauIanutfHenry theel
T-8003 t a n h n v l e^
tfdvetango:
< Laulanut Bfenry Theel
T-8002 El omd ote iäbiä—Tango ,
RakbalnJanlonl.—?^alssl
. J^ulanut^^^
nVLtä SViO-ä^^aui^f^ (AH my Love)
Soittokappale.
DY-m Jää bysSstt^^uiaaa — Fox-trot
. NoNo —laajro
Laulanut Olavi Virta
m nam
Rajoitettu määräy..^^^^^^I^
y^jm PUBumum coi^MNt LIMITED
BOX €9"^-<
Osc
A. :
Ain
C,
A. ]
E. 1
Etaa
J. J
Mr:
Mr.
Mat
Hull
Veri
Olgs
Ina,
Hen
Mr.
Kat
Mr.
Saiii
Toit
Mr,
Mr.
Estfa