1950-06-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m m im-mm M S m Mm £ ^ 7 Sf 'Sri. i l m i liiiiiPiiiBIHiBftli^ Ivuosij nuti vaäleii! den Cfilal lue käy ntä jai mago ta'v toimeki isi. Ku 'Uoliieenl nee, ei' 'citto äer ri Bay iderain | ämerfl voittoa 5 )imej nyt oaj l i " ulkof }äät aan ital: m' vapai! liEeksi uteni erustuul eilisiin" Ican sekäi fsvaltaini ei Tuik •ht ihd nen n. I sä. nöniinl päiar lettu ua i a py;. suurin) t.- nai >I^mpere. tehtaiden J» työläis^ ^ jcansoittama Jsaupimii v a s - Sotm kesäkuussa tjRcsnaistex» jjntaykiexi, Icertoi m e l l ^ Tätis i Demoiraattisten N a l s t m j o h - S i a n jäsen, rva S a i l i O l l i l a . Joka ^^jg,^jjUiljlt« . 50-vijotisjuWJen | , ^ L ; ^ ^ u h l a t o i i n i k u n 9 a n vastaa.; ^taön joutunut huolehtimaan m o - l ^ s i s t a juiilan v a l m i s t ^ u l s t a . ; Tampsreellflövai syntyneet S u o - -2 insinimälsiiii luettavat naisten ^ t t i o s a s t o t j a työläisnalsllikpkin I cta siellä ensi askeleitaan samcdhin ! Kicihin kuin se Helsingissäkin y h d i s - ' a naisia yhteisten tunnusten alle. D e - jjokraatii^et naiset ovatkin vallnnset jsjjiän kauniin kaupungin tyfilälsnals- ]j4fceen 50-vuotisjuhUen viettopailjiakr gamoinkuln Helsingissä, d e m o k r a a t . jjsien naisten päämajassa, « n myös liinpereella muodostettu vastaavat p u u n n a t hoitamaan ' j u h l a n j ä r - I jestelyjä. Siellä on varustauduttu rasUanottamaari h y v i n k i n suuria o-anottajamääriä, j a odotettavissa o n - UD, että työläisnaiset v a l t a v i n j o u - ioin rientävät viettämään.,mulstorik-toan. SO-vuotistaipaleen j u h l a a kesäi-jellä Tampereella. .. - Pääjuhla pidetään Termopylain jaitällä sunnuntaina kesftkuun 11 pnä, kertoi rva O l l i l a edelleen..-:^ J u h - ispaikalle marssitaan Juhlavassa k u l - hieessa Jipuin ja tunnuksin. E d e l l i - tjenäelilauantal-iltana o n k a u p ^ q k i in järjestetty jo kqlme e r i j u W a a . ' Y3csl cllstä on omistettu työläisnaisliikkeen reteraaneille. Lauantaina päivällä käydään lisäksi 1918 kansalaissodassa kaatuneiden haudalla kunniakäynnil- Muitakin retkeilyjä o n tiedossa j u h . lapälvinä. Niinpä on s u u i m i t e l t u ret^ UI museoihin j a k u n n a l l i s i i n l a i t o k sin, ehkä myös johonkin teollisuuslaitokseen; Nuorisolle on v a r a t t u t i laisuus tanssiin eräällä: k a u p u n g i n l a - talla.; • ••• fääjuhlan ohjelmasta v o i Jb etukäteen mainita, että suuret y h t e i s e s i i n tymiset antavat sille leimaxisa. T i e d o s ta on suurten l a u l u - j a lausuntakuorq- Jfn esityksiä. E r i p i i r i e n vakituiset o h jelmaryhmät ovat myös harjoittaneet flikerasti ohjelmaa näitä j u h l i a s i l mälläpitäen. Kotkasta tulee j u h l i l le sekakuoro "Työn l a u l a j a t " . Pohjois- Karjalan pöristä on l u v a t t u k a r j a l a l s - aibelsia kansantanhuja j a Tampereen nuorisokuoro tulee antamaan oman osuutensa. Helsinkiläiset aikqvat esii^: tiä Pentu Lahden rapsodian työläisnaisliikkeen taipaleelta..— Työkansan Sanomat, Helsinki. m m '><33 nm m mmm m m f mä s. . V , m im 1# mmm ^ ^ ^ ^ m 7m l i KaiJ^enlaista kilpailua F r a n k f u r t . Saksa. — Seitsemänkym-mentäkaksi paimaa kevyenipi W i l ly Schmitz lopetti ruokalakkonsa f r a n k - f u r t i l a i s e n eläintarhan häkissä, s a a - v u t t a e h m a a i l m a n ruokalakkoennä-tykseh, joka o n 53 päivää. 48-vuotias " l a k k o l a i n e n " t u l i häkistään sunnuntaina, klo-4.35 j a a l o i t ti syömään keksejä j a vettä, j o i t a hän syö jonkun aikaa ennenkuin ryhtyy syömään lihaa. Schmitz sanoi, että hän eli sopday^dellä j a t u k a p a l l a s i i tä saakka k u n hän a l o i t t i ruokalakkonsa huhtik. 26 p:nä. Johtajansa sanoi hänen painaneen-silloin 176 p a u naa.. ':" L i l l e s s a , Ranskassa, toinen ruoka-lakkolainen, jonka nimi on B u r h am i l m o i t t i , että hän o n jälleen lasisessa ruiunisarkussaan kahden käärmeea k e r a kesäk. 26 päivään k l o 5 5 0 i p. saakka. Hän o n ollut siinä tähän saakka 45 päivää, j a täten hän p a r a n t a i s i S c h m i t z i n a j a n yhdellä t u n n i l l a , Willy p i l k k a s i häntä kuullessaan tämän uutisen. i paDccia 1 prossq pieniä J ntin ta=i »rholmjj ,tin mo| iille. ssa cn I tarriJf äitiaupl imikuusl in koh:| 11 Mlf^TOLLE Kuoli 24 päivä kesäkuuta 1949 Vuosi on kuulunut siitä, kun iäksi silmäsi suljit. Miitta muistot kauniit, jotka sinulta jäi, ei koskaan unhoitu pois. Vaimosi Lydia. Eero, Reino.: Bose, Violet ja Mary. Vaiva taukos, lepo saapui, sydän vaipui hiljalleen. Päättyi vihdoin isän vaivat, pääsit lepoon ikuiseen. Lapset: Mrs. L i l y l a u t t a j » O i v a Mäki Ei idästä päivä nouse, ei länteen ilta laske, ettet Sinä, isä rakas, ole meidän mielessämme. - Foikasi Walter perheineen. ^itiäi.Qolumbiassa'Fraser laaksossa on lumi svlanputi likkiä vuorilla ja ailieuväanut suuria, tul^ia^ jpka- on Jo tehnyt suuria val^inkoja yancouverin ympätistöUä. Tässä näJidään Iniinka vuorilta syöksyvä vesi on huuhtpnut ngis C N B : n ratapenkereen Ja ratakiskot ovat Jääneet riippumaan ilmaan. Ylhaalla vasemmalla olevan ympyrän sisällä näkyy valtatiellä cle^at.autp; joka ikäänkuin riippuu vuoren kyljessä. - - jälkeä I itainiiä bvin-i iri jn^' 1, maidJJ jkrien mistä CE fiyrästi surren i a kaJvaten Umoitanune. että rakas puolisoni Ja Alton g|rastettiiaan pitkän aikaa i^däntautia. kuoU Koyal Victoria-sairaal a a Montrealissa, tonkokonn 1 p;nä M50, Hän oli syntynyt Sno-mesa KeumnUa lielnäkmm 1& p:nä 1896. Suremaan kanssani Jäi ^JKamine Jobn Aito tääUä sekä sisko Ja veli perheineen Suomessa »suuri tuttava- j a yBtäväpUri Suomessa j a tässä maassa. ^ Sillain kun taivas kirkkain ois', pilvet seti himmentää. • Silloin kun elämä kaunein öis', , voi kuolo sen yllättää. / U r a l käsittää y l i 2,000 kUometrin pituisen, pohjoisesta-etelään ulottuvan vuoristoalueen. Joka o n n i i n l a a j a , että s i l l e voitaisiin ^'.aisettaa rinnakkain E n g l a i i t i , R a n s k a , s a k s a j a I t a l i a . Ve^ .si i a t u u l i . heUe j a pakkaset ovat mon i e n miljoonien vuosien kuluessa h i o neet U r a l - v u o r i a j a paljastaneet n i i s sä piileviä ehtymättömiä rikkauksia. U r a l - y u p r i s t b k u u l u u n i a a i l t h a n luon-nonrilckalmpiin.- jseutuihin. Sen l u n - menista on löydetty suunnattomia a a r t e i t a . Tämä"vu(M:isto o n k u i n m i - nerologinen musdo, josäa nähdään melkein k a i k k i Mendelejevin periodi-järjestelmän alkuaineet. J. V . S t a l i n « h 'sanonut tästä satumaisesta seudusta:; " U r a l . . . o n s e l l a i n en rikkauksien yhdistelmä, jollaista e i löydy mistään muusta m a a s t a / Malmia, hiiltä naftaa,' viljaa Ja niitä' k a i k k e a UraliUa o n k a a n ! " Neuvostovalta o n m u u t t a n u t U r a l in k u i n uudeksi; ja, _se o n kehittj^nyt t a vattoman nopeasti. Maan itäosasisa kehittyvä teollisuus tarvitsi hiiltä ja m e t a l l i a . Vuonna 1930 j . S t a l i n s a noi, että " U r a l i r i — K u s h e t s k i n kombin a a t i n " o n mupdostuttava Juuri silisi keskukseksi, joka turvaa maan itäosat m e t a l l i l l a j a hiilellä. Tämä m e r k i t s i sitä, että. tuotantolaitokset a l koivat säiada U r a l i n malmia j a K u s - netskin hiiltä. P i a n a l o i t e t t i in kuljettaa rautateitse j u n a l a s t i t t a i n m a l m i a U r a l i l t a Kus-bassiin j.T kivihiiltä Kusbassista U r a l i l l e . Tämän kahdentuhannen kilomet r i n pituisen r a d a n m o l e m p i i n päihin r a k e n n e t t i i n viisivuotissuunnitelmien a i k a n a s u u r i a tehdasjättiläisiä.' U r a l i n suurista tuotantolaitoksista mainittakoon mm. Magnitogorskin, N o v o - T a g l i n j a T s b e l j a b i n s k i n m e t a l - litehtaat, j o t k a käyttävät polttoaineenaan K u s n e t s k i n koksia. Vanhat me- Ida ia Aito. Kirros _ Sydämellinen kiitoksemme kalkille, jotka nihi suurilukuisena ^»'(J!^.^ saattamaan Jukkaanl viimeiseen lepoonsa. Kiitos seppeleistä Ja kukkalaitteista. Kiitos kantajille ja ' •1°'^'^ tavalla tai toisella autoitte meitä pitkän sairauden aikana. , tallitehtaat, joita- on: mm. Tshusovös-sa, Zlatoustisa Ja Serovossa, on kokonaan uusittu j a nekin käyttävät nyt puuhiilen sijasta koksia. Tsheljabinskista. eteläänjÄin mat-kustaessanune avautuu sUmäimme e-teen epätasainen aro ja suuri määrä tehdasrakennuksia ja niiden korkoita savupiippuja, ja-Alvftp sen laidassa näemme suuimattpman.suuren kaupungin. . Magnitnajä-vuoren juurella kaivinkoneet kalvavat • jjunaruskeata mag-neettipitoista rautaa. Jolla lastaufko-neet kuormaavat vaunut. Pitkänomaiset koksipatterit polttavat Siperiasta tuotua kivihiiltä. Valtavan suurista tmneista vedetään esille tulipunalsla"koiuiplirakoita". K y m - menkeroksisten, talojen korkuiset sulatusuunit sulattavat malmista valurautaa, lainehtiva Ja hiukan punertava valurauta virtaa m^rtinuunlosas-toan, Jossa siitä tsh4däänterä£tä. NUden. Jotka vuonna-1832 ovat nähneet, kuinka tällä entisellä paljaalla arolla' pantiin käyntiin Magnitogorskin ensimmäiset sulatusuunit, on vaikea nimittää tätä tehdasta "vanhaksi tehtaaksi": Tosiasiallisesti se kuitenkin on sitä. yilme vuosieri a i kana sen ympärille on rakemiettu monia multa tehtaita, jotka todeUakin ovat uusia. Magnitogorskissa on jo omat korkeakoulunsa ja i^tferlnsakin. Tcat-teritorille on i^s^yietty Venäjän stui-rimman nmoiIjlja!a';iäek6an(te^ Pushkinin muistopatsas. Aikaisemmin kasvoi MagnItnaJa-\^oren solassa vain muutavia koivuja, mutta Mflgnilogors- N. MIIIALOV kissa on n y k y i s i n jo mm. suunnatto^ man suuri hedelmätarha.- Lisäksi kaupungissa on k a i k k i a l l a p u u - ja pensasistutuksia, j a tehtaan pihoissa nähdään kuusia, koivuja j a vaahleroi-i^ t a . . . - : - • , -^v.- - Yhä suurempia metallimaäriU sula-i tetaan U r a l i l l a j a yhä suurempia mää-' riä koneita valmistetaan tästä m e t a l l i s t a . U r a l i n metalUmiehet ovat v a h - hastaan kuuluisia. Sen kuuluisimpäi' na tehtaana 'pidetään Ördzhonikidzefl' xilmelle'omistettu U r a l i n raskaan k i ji nerakennusteollisuuden tehdasta, j o n - Ka nimi lyhennettynä kuuluu " U r a l - mash". Se v a l m i s t a a tärkeitä konel-^ ta muille Neiivostoliltori "raskaiän ko-' rierakennusteollisuuden 16 h t a i 11 e.' M u t t a U r a l i l l a oii m u i t a k i n suuria tehtaita, mm. m^iailmari s u u r i n t i a k - tbritehdas Tsheljabinskissa. • . : M e t a i l i m i e r i i s t a eivät jää jälkeen myöskään kaivostyöläiset.: Uralilla, Icaivetaan hiiltä m o n i l l a e r i seuduilla, m i i t t a U r a l i n k i v i h i i l i t e o l l i s q u d e n keskus on k u i t e n k i n Klzelissä Mclotovln alueella. Kuusikkoa kasvavien vuorten uuinenissa on runsaasti kivihiiltä, ja, niinpä vuorten rinteitä kaartavat-k i n useina kerroksina kaivoksst, joissa ovat ahkerassa käytössä poniusko-neet, kalvoskombainit. lastauiikoneet ja sähköveturit. Viisivuotissuunnitelmien aikana U - i a l i l l a , pääasiassa B a s h k i r i a n auto-noömisella alueella on kehittynyt myös naftateoillsuus. Naftaläht€iden ympärille o n kasvanut uusia kaupunkeja, k i i t e h esim. Ishambai, Oktaba-brsqi ym. . H y v i n voimakkaasti o n samoin keh i t t y n y t U r a l i n värimetallurgia, kem i a l l i n e n teollisuus j a puuteollisuus. U r a l i l l e rakennetaan h y v i n paljcn sähköasemia. Niinpä onkin Svcrd-lovskln alueesta muodcstunut ensimmäiseksi sellainen alue, jossa Imko maatalouskin on sähköistetty. Tulle alueelle on perustettu eräs eitslmmäl-slstä sähköistetyistä kone- j a t r a k t o r i - asemista. Teollisuuskaupuhgit ovat laajentuneet Ja muuttuneet aivan toJsennä-köislksl. Niinpä esim. Molotovln kai^- pungissa asuu nyt monta kertaa e-ncmmäh ihmisiä kuin ennen v a l l u n - kuinousta. Ennen vallankumousta jkäupunglsa oli v a i n yksi korkeakoulu, m u t t a nyt niitä on jo kymmenen. ,1 Tsheljabinsk o l i ennen vallankumousta pahanpäiväinen pölyinen kauppakaupunki. Nyt sinne on rakennettu suuri määrä tehtaita, j a siitä on m u o - .dpsttinut e: äs suurimmista teollisuus-keskuksisia icoko maas.sa. Myöskin Sverdlovsljin kaupunki on suuresti muuttunut j a sen alue o n v a l l a n k u mouksen jälkeen ka.svanut kuusinker-taiseksl, Sverdlovskia nimitetään täysin o i keutetusti U r a l i n pääkaupungiksi. Sen eläihä on yhtä vilkasta kuin minkä muun pääkaupungin elämä tahansa, siellä on p a l j on erilaLsla virastoja, korkeakouluja, tieteellisiä t u t k i m u s l a i - tofcsla, hyviä teattereita ja museoita. U r a l i l l e oh avattu myö.skin Neuvostol i i t o n Tiedeakatemian osasto. S u n n u n t a i s i n muuntautuvat pitkät autojonot eri tahoille : maä.saudulle, sillä tehtaiden työläiset j a Insinöörit käyvät ahkerasti omilla autoillaan maalla, metiiä.-isä Ja Järvien rannoilla. Neuvo~tcvalla on avaiuiut Uralille iriitä parhaimmat kehllysmahdollisuu-det, j a U r a l i s t a on neuvostovallan a i k a n a kehittynyt eräs suurimmista t c - .ollisuuske6kuk.sista koko maailmassa. ' ( S I B ) . .•: Kuu lisää ikää , Lontoo. — Brittiläinen ekspertti e n nustaa, että ihmiset " y l i 70 Ikävuoden*' matkustavat kuuhun "terveyssyistä" s i t t e n kun tällainen matkustaminen toteutuu. A r t h u r C. C l a r k , kuuluisa b r i t t i - luinen planeettojen matkojen ekspertt i , k i r j o i t u kesäkuun B r i t i s h Inter-planetary Societyn kirjasessa: "Jos todetaan, että Ihmiset voivat elää kauemmin pienen vetovoiman alaisena, k a i k k i y l i 70 täyttäneet i h miset voivat muuttaa asumaan kuuhun." • .• Hän sanoi, että jotkut tieteilijät u s kovat, että pieni vetovoima kuussa o t taisi kuorman pois heikoilta sydämll-tä j a pldenläisi elinikää." Ryhfiviikko, urheilu ja juoppouspahe K i m etisimmäisen k e r r a n l u i n Suomen lehdistä ryh-tiviikon. vietosta, o l i n siinä ikäsityksessä,' että tämän v i i k o n a i k a im luiennoidaan J a opetetaan Suomen kansalaisia harrastamaan hyvää r u u m i i l l i s t a ryhtiä. Sitä tämän viikon vietto ei kuitenkaan tarkoittanut, vaar» tarkoituksena cn opettaa Suomen kansalle parempaa henkistä ryhtiä. M o n i k i n ehkä 'täällä tuumii, että mitähän se nyt on k i u n puhutaan henkisestä ryhdistä, parempi olisi k u n opettelisimme kävelemään selkä suorana j a muuten kohentaisimme maallisen majamme hyvää, kuntoa; etenkin sen vuoksi koska meille a i n a u r h e i l u l l i s t e n omi-naisuiikslemme Miehittäminen yhteydessä sanotaan Ja neuvotaan, että k u n meillä o n h y v d r u i u n i i l l i n e n k u n t o n i i n meillä i l m a n muuta on hyvä s i e l u l l i n e n k i n kunto, eli terve sielu terveessä ruumiissa. Näin ei, k u i t e n k a a n lähestulkcon-kaan ole a s i a n laita. Saattaa olla n i i n , että voimme nähdä sellaisen miehen j o l l a pn härän n i s k a j a muut voimat mutta o n hshkisestl alaikäinen ja muutdn kehittymätön, e l i sanoisinko kuten Hannes Bvla erään kerran, k u n näistä asioista puhuttiin, . Sanotaan usein, että sillä miehellä on varmaankin suuret aivot j a on siis h y v i n nerokas. Tunnetusti suurimmat j a raskaimmat aivot o l i k i r j a i l i ja T u r g e n j e v i l l a , kun taas seuraavaksi raisiiaimmat o l i täydellisellä i d i o o t i l la. Mutta mennäk-^emme Tlelä lähemmin siihen Suomeni ryhtlvllkon viettoon, c n se chdottcmasti oikeaan osunut tolnaenpide. Jonka aikana v o l - idaan harrastaa erikoisesti henkistäk i n ryhtiä. Xäljaisen viikon vietto o l i s i e r i k o i sesti tarpeellinen myöskin meille, r a pakon tällä puolen asuville suomalaisille. O n h a n herra paratkoon, meidän henkinen ryhtimme kokolailla surkeaa, suuressa prosenttjmäärä.ssär ja kehitys csoittaa aina suurempaa laskua tässä kysymyk^easä. Meidän ryhtimme p n henkises.sä suhteessa t o - d e l i a k l n mennyt pahasti notkolle. O l e n Solntulan Isoäidin kanssa monessa suhteessa samalla kanpalla, että me olemme, väriinkin henkisessa suhteessa, romahtaneet pahasti s i l ^ tasosta mikä o l i esim, urheiluliikkeessäkin pari kolmekj-mmentä ypöt^a s i t t en juoppouspaheeseeii nähden. Silloin meillä o l i «euroissa k u - rlnpitotolmenpitcet, samoinkuin Suo- YlioppUaiden ruusut työväenluokan sanka-reitten haudalle . HeLsinki. — Joukko tänä keväänä" valkoisen lakin saaneita työläisopiskelijoita kävi toukck.'31 pnä M a l m in hautausmaalla laskemassa kukkia v. 1918 luokkassdassa kaatuneiden punakaartilaisten seicä viime Bödussa surmattujen työväenlUQkan sankafel-^ den haudalle. Muistopatsaan juurella puhui y l i oppilas J.tissi Mäkelä. V a i n a j i e n muis tori, merkityksestä hän lausui m m : On tapana, että uudet ylioppilaat j u h l ar pälvänään muistavat niitä, j o i d en e l ä, mii, on nuorena katkennut lhantelt«' tcnsa puolesta käydyssä taistelussa t a i kovan kohtalon pakosta. Meistä tässä nyt seisovista useat ovat. suorittaneet opiskelunsa erlkoL^issa olosuhteissa, työn ohessa; joten meillä on suuremr mat edellytykset muistaa v a i n a j i a m me tänä julilapälvänä. Ne v a i n a j a t, joiden muistoksi tämä patsas on pystytetty, ovat taLstelleet asein meidän asiamme puolesta. Y l l o p p l l a s i a k k l cn ase, jolla mo taistelemme, mutta päämäärä on sama. ' että "mitä suurempi mies sitä tyh- / messakin, ja niitä käytettiin. mempi^ Xlkää nyt kuitenkaan suu-i MIteiÄä on nyt? Nyt juodaan ras-ret ja.väkevät miehet ottako tästä!kaastl. Ennen Joivat miehiset mle-itseenne, siliä emme tuime oloamme;het, nyt pienet ja nuoret pojat, e i - E i ole sattuma, että yleisillä p a l k o i l l a nähd-län meidän, muka e t u - pään miehiämme, silmät sameina ja kuolasuuna hihkuvan; pullo takataskussa loistaen j a hoiperrellen. Meillä Istutaan koiiferem.sels8a j a kokcuk-slssa, joissa ponslkcmiteat leipoo v a n h o j a tuttuja pansia, Jolta Ori värkätty vuosikaupalla. .Näistä ponsista puuttuu jo ajkuiin.sa teho j a voima. Niitä tehdäänkin vaan sitä varten, että siellä kokouksessa el ole muka sitäkään asiaa unohdettu, mutta se, että pyrittäisiin tehokkaaseen toimintaan se on e r i asia. S&amataan a i na samaa vatvaiista, että se on yhteiskunnan vika. Kuka muuttaa yhteiskunnan? Muuttuuko se itsestään vai me ihmisetkö sen muutamme? Me ihmiset sen muutamme Ja perusteellisesti, kimhän meitä ensiksi kylliksi lyödään. Sanotaan että "lyödyt armeijat Oppivat p i a n " . Armeijoihin nähden voi o l l a n i i n , mutta kyllä näyttää, että meitä pitää lyödä kovasti Ja l u i h in a s t i ennenkuin jotakin opimme p e rusteellisesti. Mlriä toivoisin että u r heiluliittomme Ja sen jäsenet viettäisivät tosl.«saan r y h t l v l l k o n ; «lllä ms olemme todella - h e n k i s e n ryhdin puutteessa, vaikka olisimme kuinka hyväs.<jä kunnossa ruumiillisesti ja pulllstellslrtime rintojamme, että v o i ma pakottaa j a pursuii. Olen tässä vaan puhunut etupää«:sä Juoppouspa^ hee.^ta. Joka on t u r m i o l l i s i n , mutta meillä on m o n i a muita asioita, Joissa meidän tulisi ryhdistyä j a viettää r y h t i v l l k k o a todella siinä mielessä e t tä me parantuisimme myöskin h e n k i, sessä suhteessa reippaammiksi j a p a remmiksi. Näyttää että k u r i o n höltjmyt. r r Tekonlmus. 4ai4jMi J a roomalaiset. Mttt^ Allatä., '/i jGOilJoaluista. ilmUsesta VJotlui. nyliy&iiB;^ IVHAT 3AJ V k s i . : Y Ö T Ä - : " ••:'r LOKIIKAAVIA;;8LVSIMEJA Englannin 1882 miehittämä EgypU on muuttunut Imperialistien riiata- Hlueeksi. Maan suuimattomla rikka-; uksia hallitsee vähälukuinen. ulkomaalaisten Ja kotimaisten/siiut^pu:: tallstlen ryhmä, jota ouojoievat ranskalaiset, englantilaiset jäAnierUd^ laiset pistimet. Kaikkialla Egyptinä pistää silmään upporikkaan vähemmistön, Jonka elämän ultramodemlln mukavuuteen liittyy tuhannen Ja yhden yöri itämainen loisto. Ja kokonaisen kansan musertavan kurjuuden Jyrkkä vastakohta. • • Vain muutaman metrin päässä K^alron Zamalekista, Jonka Viikkien pelttämlssä .palatseissa asuvat Egyptin mahtavat, leventelee löyhkäävän haavan laiUa! floulakh» työlälsslummi kaiustuneine. rappeutuneihe iiökke* leineen. Egyptissä on miljoonan tyÖ< Iäisen proletariaatti. Joka on keskittynyt Maalian. Shoubra-el-Rhel-man, Aleksandrian ym. teolllsuuskes» k i e l i n . Työläisten, joista suuri osa on naisia ja lapsia, työpäivä on kyxn* mentuntlnen, palkka toimeentulon minimin alapuclella. Et ole työväen Euojelua, el sosiaalihuoltoa, Ja vain keltaiset ammattiyhdlstykaet ovat sallittuja. :~::y:y^ SUUNNATON PUUVILLAFABAU — F E L L A H I E N S A V l i l b K K E L I ^ : KURJUUS Maaseudulla ulottuvat rehevät peltolakeudet sllmänkantamattbmiifi Ja antavat' kolme satoa vuodessa,' T i lanomistajien palatsien ympärille ryhmittyvät fellahien kuivatusta savesta Ikivanhaan faaraoiden tyyliin rakemustut hökkeliluolat. ^' X Tällalscsfla hökkellÄsä ifellah ;taval- Usestl asuu perheineen Ja Jcaikfclno eläimineen. Kastelukanavasta , hän eaa vetensä Jota saastuttaa Bilharzla-niminen mikroskooppinen mato. Tämä mato aiheuttaa valkeita,: aina kuolemaan johtavia sairauksia. Noin 00 pros. Sgyptlri fellahelsta on Bil-harzla- taudln tartuttamia. Niinpä elämän keskipituus el ole Egyptissä pitkä — ^ a l n 30 vuotta. Vuonna 103S Jtyväfcsyttlin asepalvelukseen vain 4 pros. asevelvoUislfita. LapslkuoUelBUUs on hirvittävä — 05 pros. kokonaiskuolleisuudesta. •, Noin 80' pros. väestöstä ori lukutaidotonta, Egyptin konsa kärsii kroonllllsesta nälästä Ja ahravltsemuksesta. Virallisten tietojen mukaan fellahien ruokavalion minimitarpeista puuttuu 20 prcs. proteiinia Ja 16 pros. rasvaa. Viime sodan NliUi^-byiriyllevte^laaks^ jälkeentapahttmuthtatojmiiousuo» ' ' rehevässä -dcltaKts»» -jossa NlliJn, ' - - — - ' - " ^ - - - ^ ^ i - - ' " koste hfflfflmainstä Uojna. tiMt «immälset kalUoDri-lhmlset. Hel- ^däW i r i d ^ sa, pycaini^ «aonso ioboäJrat yhä^^i^ ja h e l d % imumattombfa tieto-~~3ä: t o i d c f l j ^ l s t o i ^ ^ •myidhemmln 8ivistyksi3ns& •kreib^ jjihenteritit^^ ' K a i k e n täinto:<kuiriu^^ na on liBlkäUemätdn siriaomaarUstO. < Englannin imperioUaml cn^tehnyt^> 1 Egyptistä suukmattcmätt-tAiuviUsfar-.'^' min Manfehesterin tehtaiden ruokki- Leikkiä k a i se o l i o s a l - j vätkä naisetkaan sylje t a a n koska e l ole sääntöä I l m a n polk-1 päinvastoin voittavat l a s i i n , vaan törsäyksejssä — Flaamit valmistivat ensimmäistä lllnakangasta Englannissa v. 2253. Miettiä napa-alueella Eteläisen napa-alueen ankaralla Stoningtonln saarella on salpauksissa 11 miestä. He ovat olleet siellä vuodesta 1947 saakka. Viime maaliskuulla yritti "John Brl8Coe"-nlmlnen alus päästä mielten luo. Mutta se matka oli turha. Valtavat ohto jäät tukkivat tien. Tyhjin toimin oU "John Brlscoen" palattava Falklandin saarille. . -\l'y-,'/^,':''.:^''''\--KU Oikeastaan noilla 11 miehellä el vielä ole pahaakaan liätää. Kun heidät elnhe Jätettiin, heille annettiin samalla kolmen vuoden muona ja muut kunnolliset varusteet. Mutta nyt arveltiin olevan ajan hakea heidät pois,/Sillä laskujen mukaan hei. dän hommansa siellä piti olla JBtiun-nilleen valmiin. Nuo 11 miestä ovat näet eräs tieteellinen retkikunta, Joka on siellä suorittamassa kartoituksia, tekemässä säätieteellisiä havaintoja ja mahdollisia geologisia löytöjä. Kalkki miesten suorittama työ menee acultenkln hukkaan. Jos he jäävät sille tielleen. Ja sitä el Falklandin kuvernöörin luonto salli. Hän on ryhtynyt erikoisiin toimenpiteisiin, jotta miehet tulevat perityiksi pois napa Jäiden vankeudesta. Hän on t i lannut Canadasta sellaisen lentokoneen, joka cn varustettu kaikilla napa- alueen piirissä tapahtuvien Ien tojen crUcolslaltteilla. Sillä aikaa kun brittiläinen radio lähettää tuolle retkikunnalle viihdytys<dije]maa. kerran päivässä ja pitää sitä muutenkin tapausten tasalja ja vahvassa elämänuskossa, canadalaisella lentokonetehtaalla häärätään hikihatussa. Jotta lentokone ehtisi valmistua niin ajoissa, ettei retkikunnalle ehdi tulla Ihan viimeinen kakku hampaisiin. Se olisi varmasti Ikävä tapaus. m i s ^ . ]5nsieintUaiset: iniehittäjatjl • ovat myötävalkuttain^et maoomaisua- <| den kcUtitt5fmlseen! Imperjättsmiitef * kuuliaisen pienen vähemmistön i^-'* elin. Näin 12 .mUJoönosta fellahlstä vahi 1 mtlJoanaUa on maata, Muttar suurimmalla osalla'moataomistavtsta , fellahelsta on haitassaan vain tllk^ kuja Ja heidän elintasonsa lähentelee - moalaUproletärlaatln -olöja.^ toin 2 prosentilla Egyptin maanomis* •taJlstai,'j8ö;-Buurtllä^ saan 43 pros. kaikesta Egyptin vilje« •Jyskejpc^e^a.^aa^ STRATEGINEN TUKIKOBTA Imperialistiset sddanhahkiajat ••ifi*^^Ä.K:^ tävät Egyptiä eräänä tärkeänä-tieu< , | i vostovoataisten hyökkäyssuunnitel-' ^ miensa tukikohtana. Maassa raken- ,| notaari: valtavan suuria sötllaslehto-l kenttiä Ja strategisia tukikohtia. Bue« . zln alueell^ on -keskitetty 60,000 mles^ tä. V. 194^ souiasmenot isbtoslva^ ' Egyptin historian suurimpaan aum* '-hf maan 62 2 mlljöbttaah t ^ t U iV ' puntaan. lOSO-^öl sotilasmenot muodostavat 24 pros. kftkonaltibudje'^: f tlsta. '-'y •:'':''^: •i:^^':.':K Mutta Egyptin työväenluokka tals-' ' telee sarikarllllsestl ja kieltäymyksel^ :^r^ lä emiennäikemäitömässä p o l l i s i t e r r d i ; \ ^ i nssB yhteiskunnallisten oikeiäcstensa \ puolesta Ja sodanvalmlsteluja yas- ^ taan. Se taistelee' kansallisen riippumattomuuden puolesta filirtomaasorr': tajiaan vastaan. Vuosien 1881, Ja 1910 vallankumoukset sekit vuosien fef i ja 1946 aselsilnnousut antoivat'vai» - kuttavan kuvan Egyptin kaman d y p J l | i riaamlsestä;: taisteliihen^es^ UUset muistavat vleli erlnomaiaesil ^ sen solidaarisuustcrväbdyksen, -jonka nuori neuvostokansa lähetti heili»' 1820. He muistavat byvln,/että km Englannin Ja Egyptin Sconfllktl slhv rottiin turvalltsuusneuvoaton käsltel* , töväkji 184^ vain NeuvostoUlttö Puola puolustivat Egyptin asiaa. N11-' ,hlfl aikoihin Kairossa valtavat 'kah«.% sanmielenosoltukset seurasivat toisr ^ taan numssa vierailleen'; neuvostoval^ tuuBkunnan kunniaksi, ilmalstaals» > seen neuvosto(hallltu3(selle ja neiivos-tokansoiilo Egyptin k ^ a n kiitolU^ ' suuden. 'Taistellessaan kansallisen vapaii* terisa, puolesta Egyptin kansa myötä»,. ' vaikuttaa imperialistien Ja sodan-Ä. hankkijoiden suunnjtohnlen i^hjäk-sltekemlseen j a osallistuu yolmlenda mukaan.siihen suureen taisteluun, jb*^^^^ täratiium,'vapauden j ä i < ^^ leiri käy maailmanlaajuisissa mltols» sa sotaa ja imperialismia vaostaan/ - m m i, mm SIMM& HOOKER & PICKEMNG Vakuutuksia ja kilntelmlstöjä Kiinteimlstölainoja ja bondeja; Dbotliiiott Bmofc-Bölldliif' "KUINKA PAUON Säästämme km. menemme ' GBEYHOUNDILLA?" Tarkastakaa näitä Uppuhiritöja Ja -/ . vertailkaa ; • •'••' V. YhtääUet' Edes- « . . ^ ^ « päin .takaisin North Bay . $ 4,49 Pemhroke 6.70> Ottawa . . . . . . . , . . . . . I Itowkabury . . . . . . . . . 0.45* Montreal . . . . . , . . . . . 10.70- Quebec City . . . . . . . . 15.20 St. John, N. B . . . . . . . 22.20" Moncton. N . B . . . . . . . 24.90 - Halifax, N. S. . . . . . . . 30.35 - Sault Ste. Marie, O n t : 5,80 Mllwaukce, Wis. . . . . 18.25: Chicago. III 18.50: oo. St, Louis, MO. 22.60 i40/*g s Oary,,Ind. . . . . . . . . . . 17Ä> - 3li5 Wlnnlpeg, Man. . . . . . 2 6 . 95 ' 48.55 Detroit, Mlch. 16.95 . 28.7Q Regina. Sask. . . . . . . . 33J35 60.00 Edmonton, Alta. . . . . 47.25 - 85,05 Vancouver, B. C. . . . . 53.55 ^ / 96ÄI, K a n s a s C l t y . M o . . . . . 20JOO /'iBMY Mnneapolls, Minn . . 1 8 5 5 ' 32.90 Pittsburg. Penn. . . . . 1 7 . 5 5 ' 31J60 New York. N.^Y. . . . . 1 9 ^ '•: 35.00 Cincinnati, Ohto . . . . 21.90 39.40 .: Boston, Mas» . . . . . . . . 19.65! 35.45 v 10.30- 14.35 17.05 19.30 27.40 40.00 44.85 64Ä5 10,46 ,29.30 2320 } li h thdyfMUmu. kautta^ ruScfirfin, .-• töihin jrUallyr. rthanki/Mtlii,«».-ll^-: / NOREYH0tND:;AaEMAi^<-5-S^il Ftahelln 5-5671 ' 151 EJm S t E . Sudbu^ Ontario "
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 24, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500624 |
Description
Title | 1950-06-24-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m m im-mm
M S
m Mm £ ^ 7
Sf
'Sri. i l m i
liiiiiPiiiBIHiBftli^
Ivuosij
nuti
vaäleii!
den
Cfilal
lue käy
ntä jai
mago
ta'v
toimeki
isi. Ku
'Uoliieenl
nee, ei'
'citto
äer
ri Bay
iderain |
ämerfl
voittoa 5
)imej
nyt oaj
l i " ulkof
}äät
aan
ital:
m' vapai!
liEeksi
uteni
erustuul
eilisiin"
Ican sekäi
fsvaltaini
ei Tuik
•ht
ihd
nen
n. I
sä.
nöniinl
päiar
lettu ua
i a py;.
suurin)
t.-
nai
>I^mpere. tehtaiden J» työläis^
^ jcansoittama Jsaupimii v a s -
Sotm kesäkuussa tjRcsnaistex»
jjntaykiexi, Icertoi m e l l ^ Tätis
i Demoiraattisten N a l s t m j o h -
S i a n jäsen, rva S a i l i O l l i l a . Joka
^^jg,^jjUiljlt« . 50-vijotisjuWJen
| , ^ L ; ^ ^ u h l a t o i i n i k u n 9 a n vastaa.;
^taön joutunut huolehtimaan m o -
l ^ s i s t a juiilan v a l m i s t ^ u l s t a . ;
Tampsreellflövai syntyneet S u o -
-2 insinimälsiiii luettavat naisten
^ t t i o s a s t o t j a työläisnalsllikpkin
I cta siellä ensi askeleitaan samcdhin
! Kicihin kuin se Helsingissäkin y h d i s -
' a naisia yhteisten tunnusten alle. D e -
jjokraatii^et naiset ovatkin vallnnset
jsjjiän kauniin kaupungin tyfilälsnals-
]j4fceen 50-vuotisjuhUen viettopailjiakr
gamoinkuln Helsingissä, d e m o k r a a t .
jjsien naisten päämajassa, « n myös
liinpereella muodostettu vastaavat
p u u n n a t hoitamaan ' j u h l a n j ä r -
I jestelyjä. Siellä on varustauduttu
rasUanottamaari h y v i n k i n suuria o-anottajamääriä,
j a odotettavissa o n -
UD, että työläisnaiset v a l t a v i n j o u -
ioin rientävät viettämään.,mulstorik-toan.
SO-vuotistaipaleen j u h l a a kesäi-jellä
Tampereella. ..
- Pääjuhla pidetään Termopylain
jaitällä sunnuntaina kesftkuun 11
pnä, kertoi rva O l l i l a edelleen..-:^ J u h -
ispaikalle marssitaan Juhlavassa k u l -
hieessa Jipuin ja tunnuksin. E d e l l i -
tjenäelilauantal-iltana o n k a u p ^ q k i in
järjestetty jo kqlme e r i j u W a a . ' Y3csl
cllstä on omistettu työläisnaisliikkeen
reteraaneille. Lauantaina päivällä
käydään lisäksi 1918 kansalaissodassa
kaatuneiden haudalla kunniakäynnil-
Muitakin retkeilyjä o n tiedossa j u h .
lapälvinä. Niinpä on s u u i m i t e l t u ret^
UI museoihin j a k u n n a l l i s i i n l a i t o k sin,
ehkä myös johonkin teollisuuslaitokseen;
Nuorisolle on v a r a t t u t i laisuus
tanssiin eräällä: k a u p u n g i n l a -
talla.; • •••
fääjuhlan ohjelmasta v o i Jb etukäteen
mainita, että suuret y h t e i s e s i i n tymiset
antavat sille leimaxisa. T i e d o s ta
on suurten l a u l u - j a lausuntakuorq-
Jfn esityksiä. E r i p i i r i e n vakituiset o h jelmaryhmät
ovat myös harjoittaneet
flikerasti ohjelmaa näitä j u h l i a s i l mälläpitäen.
Kotkasta tulee j u h l i l le
sekakuoro "Työn l a u l a j a t " . Pohjois-
Karjalan pöristä on l u v a t t u k a r j a l a l s -
aibelsia kansantanhuja j a Tampereen
nuorisokuoro tulee antamaan oman
osuutensa. Helsinkiläiset aikqvat esii^:
tiä Pentu Lahden rapsodian työläisnaisliikkeen
taipaleelta..— Työkansan
Sanomat, Helsinki.
m
m '><33 nm m mmm
m m
f mä
s.
. V ,
m im
1# mmm ^ ^ ^ ^
m
7m l i
KaiJ^enlaista kilpailua
F r a n k f u r t . Saksa. — Seitsemänkym-mentäkaksi
paimaa kevyenipi W i l ly
Schmitz lopetti ruokalakkonsa f r a n k -
f u r t i l a i s e n eläintarhan häkissä, s a a -
v u t t a e h m a a i l m a n ruokalakkoennä-tykseh,
joka o n 53 päivää.
48-vuotias " l a k k o l a i n e n " t u l i häkistään
sunnuntaina, klo-4.35 j a a l o i t ti
syömään keksejä j a vettä, j o i t a hän
syö jonkun aikaa ennenkuin ryhtyy
syömään lihaa. Schmitz sanoi, että
hän eli sopday^dellä j a t u k a p a l l a s i i tä
saakka k u n hän a l o i t t i ruokalakkonsa
huhtik. 26 p:nä. Johtajansa
sanoi hänen painaneen-silloin 176 p a u naa..
':"
L i l l e s s a , Ranskassa, toinen ruoka-lakkolainen,
jonka nimi on B u r h am
i l m o i t t i , että hän o n jälleen lasisessa
ruiunisarkussaan kahden käärmeea
k e r a kesäk. 26 päivään k l o 5 5 0 i p.
saakka. Hän o n ollut siinä tähän
saakka 45 päivää, j a täten hän p a r
a n t a i s i S c h m i t z i n a j a n yhdellä t u n n
i l l a , Willy p i l k k a s i häntä kuullessaan
tämän uutisen.
i paDccia
1 prossq
pieniä J
ntin ta=i
»rholmjj
,tin mo|
iille.
ssa cn I
tarriJf
äitiaupl
imikuusl
in koh:|
11
Mlf^TOLLE
Kuoli 24 päivä kesäkuuta 1949
Vuosi on kuulunut siitä,
kun iäksi silmäsi suljit.
Miitta muistot kauniit,
jotka sinulta jäi,
ei koskaan unhoitu pois.
Vaimosi Lydia.
Eero, Reino.: Bose, Violet ja Mary.
Vaiva taukos, lepo saapui,
sydän vaipui hiljalleen.
Päättyi vihdoin isän vaivat,
pääsit lepoon ikuiseen.
Lapset: Mrs. L i l y l a u t t a j »
O i v a Mäki
Ei idästä päivä nouse,
ei länteen ilta laske,
ettet Sinä, isä rakas,
ole meidän mielessämme.
- Foikasi Walter perheineen.
^itiäi.Qolumbiassa'Fraser laaksossa on lumi svlanputi likkiä vuorilla ja ailieuväanut suuria,
tul^ia^ jpka- on Jo tehnyt suuria val^inkoja yancouverin ympätistöUä. Tässä näJidään
Iniinka vuorilta syöksyvä vesi on huuhtpnut ngis C N B : n ratapenkereen Ja ratakiskot ovat
Jääneet riippumaan ilmaan. Ylhaalla vasemmalla olevan ympyrän sisällä näkyy valtatiellä
cle^at.autp; joka ikäänkuin riippuu vuoren kyljessä. - -
jälkeä I
itainiiä
bvin-i
iri jn^'
1, maidJJ
jkrien
mistä
CE
fiyrästi surren i a kaJvaten Umoitanune. että rakas puolisoni Ja Alton
g|rastettiiaan pitkän aikaa i^däntautia. kuoU Koyal Victoria-sairaal
a a Montrealissa, tonkokonn 1 p;nä M50, Hän oli syntynyt Sno-mesa
KeumnUa lielnäkmm 1& p:nä 1896. Suremaan kanssani Jäi
^JKamine Jobn Aito tääUä sekä sisko Ja veli perheineen Suomessa
»suuri tuttava- j a yBtäväpUri Suomessa j a tässä maassa. ^
Sillain kun taivas kirkkain ois',
pilvet seti himmentää. •
Silloin kun elämä kaunein öis',
, voi kuolo sen yllättää. /
U r a l käsittää y l i 2,000 kUometrin
pituisen, pohjoisesta-etelään ulottuvan
vuoristoalueen. Joka o n n i i n l a a j a , että
s i l l e voitaisiin ^'.aisettaa rinnakkain
E n g l a i i t i , R a n s k a , s a k s a j a I t a l i a . Ve^
.si i a t u u l i . heUe j a pakkaset ovat mon
i e n miljoonien vuosien kuluessa h i o neet
U r a l - v u o r i a j a paljastaneet n i i s sä
piileviä ehtymättömiä rikkauksia.
U r a l - y u p r i s t b k u u l u u n i a a i l t h a n luon-nonrilckalmpiin.-
jseutuihin. Sen l u n -
menista on löydetty suunnattomia
a a r t e i t a . Tämä"vu(M:isto o n k u i n m i -
nerologinen musdo, josäa nähdään
melkein k a i k k i Mendelejevin periodi-järjestelmän
alkuaineet.
J. V . S t a l i n « h 'sanonut tästä satumaisesta
seudusta:;
" U r a l . . . o n s e l l a i n en rikkauksien
yhdistelmä, jollaista e i löydy mistään
muusta m a a s t a / Malmia, hiiltä naftaa,'
viljaa Ja niitä' k a i k k e a UraliUa
o n k a a n ! "
Neuvostovalta o n m u u t t a n u t U r a l in
k u i n uudeksi; ja, _se o n kehittj^nyt t a vattoman
nopeasti. Maan itäosasisa
kehittyvä teollisuus tarvitsi hiiltä ja
m e t a l l i a . Vuonna 1930 j . S t a l i n s a noi,
että " U r a l i r i — K u s h e t s k i n kombin
a a t i n " o n mupdostuttava Juuri silisi
keskukseksi, joka turvaa maan itäosat
m e t a l l i l l a j a hiilellä. Tämä m e r k
i t s i sitä, että. tuotantolaitokset a l koivat
säiada U r a l i n malmia j a K u s -
netskin hiiltä.
P i a n a l o i t e t t i in kuljettaa rautateitse
j u n a l a s t i t t a i n m a l m i a U r a l i l t a Kus-bassiin
j.T kivihiiltä Kusbassista U r a l
i l l e . Tämän kahdentuhannen kilomet
r i n pituisen r a d a n m o l e m p i i n päihin
r a k e n n e t t i i n viisivuotissuunnitelmien
a i k a n a s u u r i a tehdasjättiläisiä.'
U r a l i n suurista tuotantolaitoksista
mainittakoon mm. Magnitogorskin,
N o v o - T a g l i n j a T s b e l j a b i n s k i n m e t a l -
litehtaat, j o t k a käyttävät polttoaineenaan
K u s n e t s k i n koksia. Vanhat me-
Ida ia Aito.
Kirros
_ Sydämellinen kiitoksemme kalkille, jotka nihi suurilukuisena ^»'(J!^.^ saattamaan Jukkaanl viimeiseen lepoonsa. Kiitos
seppeleistä Ja kukkalaitteista. Kiitos kantajille ja
' •1°'^'^ tavalla tai toisella autoitte meitä pitkän sairauden
aikana. ,
tallitehtaat, joita- on: mm. Tshusovös-sa,
Zlatoustisa Ja Serovossa, on kokonaan
uusittu j a nekin käyttävät nyt
puuhiilen sijasta koksia.
Tsheljabinskista. eteläänjÄin mat-kustaessanune
avautuu sUmäimme e-teen
epätasainen aro ja suuri määrä
tehdasrakennuksia ja niiden korkoita
savupiippuja, ja-Alvftp sen laidassa näemme
suuimattpman.suuren kaupungin.
.
Magnitnajä-vuoren juurella kaivinkoneet
kalvavat • jjunaruskeata mag-neettipitoista
rautaa. Jolla lastaufko-neet
kuormaavat vaunut.
Pitkänomaiset koksipatterit polttavat
Siperiasta tuotua kivihiiltä. Valtavan
suurista tmneista vedetään esille
tulipunalsla"koiuiplirakoita". K y m -
menkeroksisten, talojen korkuiset sulatusuunit
sulattavat malmista valurautaa,
lainehtiva Ja hiukan punertava
valurauta virtaa m^rtinuunlosas-toan,
Jossa siitä tsh4däänterä£tä.
NUden. Jotka vuonna-1832 ovat nähneet,
kuinka tällä entisellä paljaalla
arolla' pantiin käyntiin Magnitogorskin
ensimmäiset sulatusuunit, on
vaikea nimittää tätä tehdasta "vanhaksi
tehtaaksi": Tosiasiallisesti se
kuitenkin on sitä. yilme vuosieri a i kana
sen ympärille on rakemiettu
monia multa tehtaita, jotka todeUakin
ovat uusia.
Magnitogorskissa on jo omat korkeakoulunsa
ja i^tferlnsakin. Tcat-teritorille
on i^s^yietty Venäjän stui-rimman
nmoiIjlja!a';iäek6an(te^ Pushkinin
muistopatsas. Aikaisemmin kasvoi
MagnItnaJa-\^oren solassa vain
muutavia koivuja, mutta Mflgnilogors-
N. MIIIALOV
kissa on n y k y i s i n jo mm. suunnatto^
man suuri hedelmätarha.- Lisäksi
kaupungissa on k a i k k i a l l a p u u - ja
pensasistutuksia, j a tehtaan pihoissa
nähdään kuusia, koivuja j a vaahleroi-i^
t a . . . - : - • , -^v.- -
Yhä suurempia metallimaäriU sula-i
tetaan U r a l i l l a j a yhä suurempia mää-'
riä koneita valmistetaan tästä m e t a l l
i s t a . U r a l i n metalUmiehet ovat v a h -
hastaan kuuluisia. Sen kuuluisimpäi'
na tehtaana 'pidetään Ördzhonikidzefl'
xilmelle'omistettu U r a l i n raskaan k i ji
nerakennusteollisuuden tehdasta, j o n -
Ka nimi lyhennettynä kuuluu " U r a l -
mash". Se v a l m i s t a a tärkeitä konel-^
ta muille Neiivostoliltori "raskaiän ko-'
rierakennusteollisuuden 16 h t a i 11 e.'
M u t t a U r a l i l l a oii m u i t a k i n suuria
tehtaita, mm. m^iailmari s u u r i n t i a k -
tbritehdas Tsheljabinskissa. •
. : M e t a i l i m i e r i i s t a eivät jää jälkeen
myöskään kaivostyöläiset.: Uralilla,
Icaivetaan hiiltä m o n i l l a e r i seuduilla,
m i i t t a U r a l i n k i v i h i i l i t e o l l i s q u d e n keskus
on k u i t e n k i n Klzelissä Mclotovln
alueella. Kuusikkoa kasvavien vuorten
uuinenissa on runsaasti kivihiiltä,
ja, niinpä vuorten rinteitä kaartavat-k
i n useina kerroksina kaivoksst, joissa
ovat ahkerassa käytössä poniusko-neet,
kalvoskombainit. lastauiikoneet
ja sähköveturit.
Viisivuotissuunnitelmien aikana U -
i a l i l l a , pääasiassa B a s h k i r i a n auto-noömisella
alueella on kehittynyt
myös naftateoillsuus. Naftaläht€iden
ympärille o n kasvanut uusia kaupunkeja,
k i i t e h esim. Ishambai, Oktaba-brsqi
ym.
. H y v i n voimakkaasti o n samoin keh
i t t y n y t U r a l i n värimetallurgia, kem
i a l l i n e n teollisuus j a puuteollisuus.
U r a l i l l e rakennetaan h y v i n paljcn
sähköasemia. Niinpä onkin Svcrd-lovskln
alueesta muodcstunut ensimmäiseksi
sellainen alue, jossa Imko
maatalouskin on sähköistetty. Tulle
alueelle on perustettu eräs eitslmmäl-slstä
sähköistetyistä kone- j a t r a k t o r i -
asemista.
Teollisuuskaupuhgit ovat laajentuneet
Ja muuttuneet aivan toJsennä-köislksl.
Niinpä esim. Molotovln kai^-
pungissa asuu nyt monta kertaa e-ncmmäh
ihmisiä kuin ennen v a l l u n -
kuinousta. Ennen vallankumousta
jkäupunglsa oli v a i n yksi korkeakoulu,
m u t t a nyt niitä on jo kymmenen.
,1 Tsheljabinsk o l i ennen vallankumousta
pahanpäiväinen pölyinen kauppakaupunki.
Nyt sinne on rakennettu
suuri määrä tehtaita, j a siitä on m u o -
.dpsttinut e: äs suurimmista teollisuus-keskuksisia
icoko maas.sa. Myöskin
Sverdlovsljin kaupunki on suuresti
muuttunut j a sen alue o n v a l l a n k u mouksen
jälkeen ka.svanut kuusinker-taiseksl,
Sverdlovskia nimitetään täysin o i keutetusti
U r a l i n pääkaupungiksi. Sen
eläihä on yhtä vilkasta kuin minkä
muun pääkaupungin elämä tahansa,
siellä on p a l j on erilaLsla virastoja,
korkeakouluja, tieteellisiä t u t k i m u s l a i -
tofcsla, hyviä teattereita ja museoita.
U r a l i l l e oh avattu myö.skin Neuvostol
i i t o n Tiedeakatemian osasto.
S u n n u n t a i s i n muuntautuvat pitkät
autojonot eri tahoille : maä.saudulle,
sillä tehtaiden työläiset j a Insinöörit
käyvät ahkerasti omilla autoillaan
maalla, metiiä.-isä Ja Järvien rannoilla.
Neuvo~tcvalla on avaiuiut Uralille
iriitä parhaimmat kehllysmahdollisuu-det,
j a U r a l i s t a on neuvostovallan a i k
a n a kehittynyt eräs suurimmista t c -
.ollisuuske6kuk.sista koko maailmassa.
' ( S I B ) . .•:
Kuu lisää ikää ,
Lontoo. — Brittiläinen ekspertti e n nustaa,
että ihmiset " y l i 70 Ikävuoden*'
matkustavat kuuhun "terveyssyistä"
s i t t e n kun tällainen matkustaminen
toteutuu.
A r t h u r C. C l a r k , kuuluisa b r i t t i -
luinen planeettojen matkojen ekspertt
i , k i r j o i t u kesäkuun B r i t i s h Inter-planetary
Societyn kirjasessa:
"Jos todetaan, että Ihmiset voivat
elää kauemmin pienen vetovoiman
alaisena, k a i k k i y l i 70 täyttäneet i h miset
voivat muuttaa asumaan kuuhun."
• .•
Hän sanoi, että jotkut tieteilijät u s kovat,
että pieni vetovoima kuussa o t taisi
kuorman pois heikoilta sydämll-tä
j a pldenläisi elinikää."
Ryhfiviikko, urheilu ja juoppouspahe
K i m etisimmäisen k e r r a n l u i n Suomen
lehdistä ryh-tiviikon. vietosta,
o l i n siinä ikäsityksessä,' että tämän
v i i k o n a i k a im luiennoidaan J a opetetaan
Suomen kansalaisia harrastamaan
hyvää r u u m i i l l i s t a ryhtiä. Sitä
tämän viikon vietto ei kuitenkaan
tarkoittanut, vaar» tarkoituksena cn
opettaa Suomen kansalle parempaa
henkistä ryhtiä. M o n i k i n ehkä 'täällä
tuumii, että mitähän se nyt on
k i u n puhutaan henkisestä ryhdistä,
parempi olisi k u n opettelisimme kävelemään
selkä suorana j a muuten
kohentaisimme maallisen majamme
hyvää, kuntoa; etenkin sen vuoksi
koska meille a i n a u r h e i l u l l i s t e n omi-naisuiikslemme
Miehittäminen yhteydessä
sanotaan Ja neuvotaan, että
k u n meillä o n h y v d r u i u n i i l l i n e n k u n t
o n i i n meillä i l m a n muuta on hyvä
s i e l u l l i n e n k i n kunto, eli terve sielu
terveessä ruumiissa.
Näin ei, k u i t e n k a a n lähestulkcon-kaan
ole a s i a n laita. Saattaa olla
n i i n , että voimme nähdä sellaisen
miehen j o l l a pn härän n i s k a j a muut
voimat mutta o n hshkisestl alaikäinen
ja muutdn kehittymätön, e l i sanoisinko
kuten Hannes Bvla erään
kerran, k u n näistä asioista puhuttiin,
. Sanotaan usein, että sillä miehellä
on varmaankin suuret aivot j a on siis
h y v i n nerokas. Tunnetusti suurimmat
j a raskaimmat aivot o l i k i r j a i l i ja
T u r g e n j e v i l l a , kun taas seuraavaksi
raisiiaimmat o l i täydellisellä i d i o o t i l la.
Mutta mennäk-^emme Tlelä lähemmin
siihen Suomeni ryhtlvllkon
viettoon, c n se chdottcmasti oikeaan
osunut tolnaenpide. Jonka aikana v o l -
idaan harrastaa erikoisesti henkistäk
i n ryhtiä.
Xäljaisen viikon vietto o l i s i e r i k o i sesti
tarpeellinen myöskin meille, r a pakon
tällä puolen asuville suomalaisille.
O n h a n herra paratkoon, meidän
henkinen ryhtimme kokolailla
surkeaa, suuressa prosenttjmäärä.ssär
ja kehitys csoittaa aina suurempaa
laskua tässä kysymyk^easä. Meidän
ryhtimme p n henkises.sä suhteessa t o -
d e l i a k l n mennyt pahasti notkolle.
O l e n Solntulan Isoäidin kanssa
monessa suhteessa samalla kanpalla,
että me olemme, väriinkin henkisessa
suhteessa, romahtaneet pahasti
s i l ^ tasosta mikä o l i esim, urheiluliikkeessäkin
pari kolmekj-mmentä
ypöt^a s i t t en juoppouspaheeseeii nähden.
Silloin meillä o l i «euroissa k u -
rlnpitotolmenpitcet, samoinkuin Suo-
YlioppUaiden ruusut
työväenluokan sanka-reitten
haudalle .
HeLsinki. — Joukko tänä keväänä"
valkoisen lakin saaneita työläisopiskelijoita
kävi toukck.'31 pnä M a l m in
hautausmaalla laskemassa kukkia v.
1918 luokkassdassa kaatuneiden punakaartilaisten
seicä viime Bödussa
surmattujen työväenlUQkan sankafel-^
den haudalle.
Muistopatsaan juurella puhui y l i
oppilas J.tissi Mäkelä. V a i n a j i e n muis
tori, merkityksestä hän lausui m m : On
tapana, että uudet ylioppilaat j u h l ar
pälvänään muistavat niitä, j o i d en e l ä,
mii, on nuorena katkennut lhantelt«'
tcnsa puolesta käydyssä taistelussa t a i
kovan kohtalon pakosta. Meistä tässä
nyt seisovista useat ovat. suorittaneet
opiskelunsa erlkoL^issa olosuhteissa,
työn ohessa; joten meillä on suuremr
mat edellytykset muistaa v a i n a j i a m me
tänä julilapälvänä. Ne v a i n a j a t,
joiden muistoksi tämä patsas on pystytetty,
ovat taLstelleet asein meidän
asiamme puolesta. Y l l o p p l l a s i a k k l cn
ase, jolla mo taistelemme, mutta päämäärä
on sama. '
että "mitä suurempi mies sitä tyh- / messakin, ja niitä käytettiin.
mempi^ Xlkää nyt kuitenkaan suu-i MIteiÄä on nyt? Nyt juodaan ras-ret
ja.väkevät miehet ottako tästä!kaastl. Ennen Joivat miehiset mle-itseenne,
siliä emme tuime oloamme;het, nyt pienet ja nuoret pojat, e i -
E i ole sattuma, että yleisillä p a l k
o i l l a nähd-län meidän, muka e t u -
pään miehiämme, silmät sameina ja
kuolasuuna hihkuvan; pullo takataskussa
loistaen j a hoiperrellen. Meillä
Istutaan koiiferem.sels8a j a kokcuk-slssa,
joissa ponslkcmiteat leipoo v a n h
o j a tuttuja pansia, Jolta Ori värkätty
vuosikaupalla. .Näistä ponsista puuttuu
jo ajkuiin.sa teho j a voima. Niitä
tehdäänkin vaan sitä varten, että
siellä kokouksessa el ole muka sitäkään
asiaa unohdettu, mutta se, että
pyrittäisiin tehokkaaseen toimintaan
se on e r i asia. S&amataan a i na
samaa vatvaiista, että se on yhteiskunnan
vika. Kuka muuttaa yhteiskunnan?
Muuttuuko se itsestään vai
me ihmisetkö sen muutamme? Me
ihmiset sen muutamme Ja perusteellisesti,
kimhän meitä ensiksi kylliksi
lyödään.
Sanotaan että "lyödyt armeijat Oppivat
p i a n " . Armeijoihin nähden voi
o l l a n i i n , mutta kyllä näyttää, että
meitä pitää lyödä kovasti Ja l u i h in
a s t i ennenkuin jotakin opimme p e rusteellisesti.
Mlriä toivoisin että u r heiluliittomme
Ja sen jäsenet viettäisivät
tosl.«saan r y h t l v l l k o n ; «lllä ms
olemme todella - h e n k i s e n ryhdin
puutteessa, vaikka olisimme kuinka
hyväs. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-24-05