1950-06-24-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVU 4 Lauantaina,.esäk.24p.-Saturaay.J.«e24 §^011160 OSUUSkaUppalllkkeeil haajannus ja suunt^itaistelot ZiUkelaitoksilIe, JärJfötoIUe j a ylcsityteUIe "Naailman vafiiät ovat alakuloisia Kirjapainossamme tehdään ensiluokan painotöitä nopeasti Ja kohtuullisena hinnalla. Tarvitessanne K l i i j E X O M A K K E I T A K I E J E X U O K I A L A S K U L O M A K K E I T A T I L I O T T E I T A K Ä Y N T I K O R T T E J A O V I L I P F U J A M A I N O S I L M O I T U K S I A J U H L A O H J E L M I A K U T S U K O R T T E J A B A A K U T S U J A Y.^t lahctiukaa tilaukiienne: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED Box 69 Sudbury, Ont. J P E N I S I L L I I M KUUSI vuotta tuli a-Jccttäln kulu- , neeksl siitä kun neljälle Amerikan •laivaston sotilaalle annettiin penisll- . liinlruliikeet laivaston sairaalassa Staten Islandilla. Nuo neljä meflpcl, , kaa olivat saaneet luestartunnan ja heidän hoitamisessaan kuytettlin pe- .nisilUiniä ensi kerran hoitovälineenä. Penisilliini tehosi yllättävän hyvin Ja taudin sp^iseetat hävisivät potilaiden verestä nopeasti. Mutta Icun lue.s on tunnetusti sellainen tauti, että se > saattaa vielä vuos&ausia onnistuneen i hoitokuurin jälkeen puhjeta uudel- 'leen eloon, eivät lääkärit julLstaneet hoidettuja merlpoikla lopullisesti pa-rannetuiksL Sen sijaan he järjestl- (Vät niin, että meripojat olivat erään-r laisen tarkkailun alaisina. Yksi näistä neljästä sai uuden tartunnan, mutta hänet hoidettiin Jälleen penisilliinillä. Kolme muuta säilyi uudelta tartunnalta. Ja kun kaikki neljä on ä^ettäln' penuteelllsesti tarkastettu, övat lääk-irlt Julistaneet heidät lopul. lisesti parantuneiksi. Vanhempia hoitotapoja käytettäessä saattoi Joskus tapahtua niinkin, että lues, kun lääkäri oU hoitanut potilaan mielestään •terveeksi, saattoi vielä 10—15 vuoden jälkeen puhjeta uudelleen elämään, vaikka potilas ei ollutkaan saanut uutta tartuntaa. ^ - T On ainoastaan kahta lajia rottia, ruskea rotta tai musta norjalainen rotta. •• -—Täydeksi kasvanut mursu on 10. —11 jalkaa pitkä kuonon päästä l y h - kalsen häntänsä päähän. Mielihyvällä ilmoitamme, ettit kesäKuun 25 p:stä alkzMn ovat seuraavat A L E N N E T U T pakettien hinnat voimassa: » • • "OLYMPIA" —$7.30 "FENNIA" —$8.25 (ennen $8.25) (ennen $9.10) 5 Ibs. raakaa kahvia 5 Ibs. paahdeltua kahvia 3 Ibs. riisiä peltikannulssa 1 ib. rusinoita 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. nisinoita Lähetys edslleenkln Kööpenhaminasta, joka oh hopein, halvin' ja varmin paketCitie Suomeen. Kaikki paketit vakuutuksessa. IIUOM! "Imatra" paketin lähetys'on lopetettu. NORDMAN (Registd) Sulte 338, Dominion Sg. Bldg.. Montreal. Que. (24-29) SANDVIKIN No. 276 KASiiSAHOJA H Y V I N S U O S I T T U , H A L P A S A HA No. 278 { E R I K O I S E N H Y V Ä L A A T U I N E N S A HA SANDVIKIN erikoinen halkaisusaha (Rip Saw) No. 292. hyvin nopea, hyvm kapea, niin kayra kuin suorakin malli Ja SANDVIKIN Dcluxe käsisaha No. 280. todella hyvä Ja voittamaton laadultaan. Kaikki SANDVIKIN käsisahat on valmistettu parhaasta Alloy-te-raksestu. Tera on hyvin kiillotettu, varustettu tavaramerkillä, suipoksi terotettu. täydellisesti tasapainoinen. SANDVIKIN käsisahat ovat maailmankuulut huolellisesta j a kestävästä terävyydestään Ja niitä käyttävät kalkki vaativat puumiehet, huonekalupuusepät sekh m}'oskin harrastelijat. Olkaa hyvät j a kysykää niitä kauppiailtanne tai kirjoittakaa meiltä lähempiä tietoja saadaksenne. SANDVIK CANADIAN LIMItED 426 McGILL STREET — MONTREAL; P. Q. Lämi-Europan oikeistcso!ia1idemo-kxaattlsten puolueiden Jöhtopomot kuulemma ovat juuri äskettäin pitäneet &ckouk«en Ködpenhamhuusa. suomen kansandemokraattinen lehti VAPAA SANA tietää kertoa, ettö tuon kokouksen "tulolact tuskin a i heuttavat liikoja krtiumisia. Annetuista selostuksista kuvastuu alakur lolsuHs ja avuttomuus, kaJken sosialistisen innostuksen puute, jopa koko aatepohjan täydellinen hylkääminen". Kysyttänee; mitä sitten jäi jäljelle? Weil, siihen mainittu lehti -vastaa: "Tätä henkista tyhjyyttä tulikin on voiiu aottaa asettamalla vanha' Angelica Balabanova nayttelUe muistona vanhoilta menneillä a - JoJUa Ja vielä vähemmän poyhls- (elemällä lehtien palstoilla, että TaiLVfcan pääkaupungissa oli boolia -r- 'soslällstlsrt inaäUhianvaUi-ot* . . , ICokp sen aätteeUlhen vaiaHftkb kttvastuukin kbkookseii erään osanottajan kysyiby^ Mitä tebdä? kahdessa kbkonaif- «essa päivässä ei kysymykselle voitu keksiä mitään vastausta, 'pe. mokraattlsen sosialismin' periaatteista ei tiiirDt tolkkua, käska m i l tei Jokaisella täntul oleyan nitetä oma Icäsityksensä. Selvin omalla tavalla lienee bllut Englantiin 'työväenpuolueen', sihteerin l^organ PhUlipstn Ilmoitus, että hänen puolueensa vaatii Marxin oppieii Julistamista 'pannaan' Ja 'SiUt^b . baamiui iiärkbittamista sosialistien seurasta'. Leliititietpjen mokaani ainaldnSlutndinavian Ja H o l lannin edustajat ovat samalla kannalla, dtabsuttavasti myös • Suomen!": . Jatkaen purevaa kokousanalyysl-aan VAPAA SANA huomauttaa: "Mutta vaikka periaatteista ei saatukaan selvää, sitä kirkkaampana on tavotettu icäytännöllisen politiikan 'sosialistinen' linja. Varauksitta ja turhia kaihostelsmatta Kööpenhaminan kokous ilmoittautui lännen kylmän sodan rlntamiaah Neuvostoliit-tca j a , känsaiiäeihökratlaa vastaan. Tanskan päämihl^teH Hedtoft viittoili tietft, kehuttuääh'Jb Väiiälstä a i kaisemmin, miten amerikalafjsla ase-lastelfa' 'virtaa' hähehklh maahansa, Öaksalalnen Erich Ölleniiauer — SchuteachWfri olkea käsi -r- töjöfii kuuilioilleeh icaifcö^^ hukertbmufc&et Itä-Eurbpasta. mitä kylmän stkianp^^^ arse-haaleistä Stiina Yli-vetoha nä^ttä^ .kuitenkin bileen jo bäellämai:tiittu Moi^an Phillips, fe-räs 'kokouicsen submalaisista osanottajistapuoluesiiiteeri Väinö Leskinen on Suomen •Sosialidemokraattisia' hurinäahtuheshii kertonut, etta Osuuskauppaliike meillä sai alkunsa työläisten aloitteesta ja ensimmäiset ssuuskaupat . maassamme olivatkin työläisten perustamia. Niihin JUttyi pian jäseniä muistakin yhteiskuntapiireistä Ja kun osuuskauppaliike menestyi ja kasvoi, ryhtyivät myös maanviljelijät perustamaan uusia osuuslUk-keltä. Osuusliikkeiden kaupalliseksi' keskusjärjestöksi perustettihi v. 1804 Suomen Osuuskauppojen Keskuskun; ta (SOK> Ja aatteelliseksi keskusjär-jätöksi V. 1908 Ylehien Osuuskauppojen Liitto ~(YOL>, joiden yhte.sinä hallintoeliminä oUvat S O K : n hallintoneuvosto ja johtokunta. Työväestö, Joka alussa oh enemmistönä- csuuskauppalilkkeessa piti-S8l=^ vänä, että kulutusosuustoiminnan t u lisi yhteiskunnallisena lllkkeerm käydä taistelua nurjien yhteiskuntaolojen uudistamiseksi. Osuuskauppaliikkeeltä vaadittiin, että sen tulee valistustyössään selvittää kuluttajille osuus-kauppaUikkeen" yhtelslsunnailista merkitystä ja ennen kaikkea osoittaa käytännössä, että osuuskauppaliike pyrkii olevien olojen korjaamiseen. Sen vuoksi ösuuskauppaliikiceen bn myönnettävä palveluskuhhalleen mallikelpoiset työolot, tehtävä ammattiyhdistysten kanssa työehtcsoplmuk-sia ja.ldeltäydyttävä myymästä kurjissa olosuhteisisa valmistettuja j a työ-väkensä kanssa rettelöivien liikkeiden tuotteita. Näin kaavailtiin osiiuis-kauppaliikkeen tehtävät työläis jäsenten keskuudes.sa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Näitä ajatuksia vastaan esiintyi osuuskauppaliikkeessä v a n h o i U i n en suunta; Joka ninaitti itseään "puoiucet-tomaksl". Sen mielestä yhteiskunnallisten kysymysten kytkeminen psuus-kauppaliikke ohjelmaan merkitsi o-suuskauppalilkkeen saattainlBta sillol-seh työväenpuolueen Johdettavaksi, mistä seurasi riippumattomuuden mie-netys. Näin syntyi osuuskauppaliikkeen sisälle kaksi ryhmää: edelfömai-hlttu "puolueeton" ryhmä ja edistysmielinen ryhmä, joka. edusti päääslasr sa työväestöä. Nämä kaksi suuntaa törmäsi edustajakokouksissa j y r. kasti toisiaan vastaan. Se johti valtataisteluun koko osuuskauppaliikkeen omistuksesta. Alkuaikoina, kun llikiteet olivat vielä p.eniä, käyttivät osuuskaupat edus-tajakokoukstesa äänivaltaansa siten, että kullakin kaupalla oh yksi ääni, Vuosien varrella oli tilanne muuttunut sikäU, että ; kaupiunkeihin ja taajaväkisihi yhdyskuntiin oli kasvanut stluria osuusliikkeitä; jossa pH kymmeniä myymälöitä j a satoja jopa tuhansia jäseniä. Sitä vastoin oli maakunnassa edelleen osuuskauppoja, joU-la oli vain yksi myymälä jä ehl^ kymmenen tai parikymmentä jäsentä. K u n työlälsvoittoiset osuusliikkeet sijaitsivat pääasiassa kaupungeissa Ja asutuskeskuksissa, merkitsi tällainen ää-niaste. kko sitä, iettä yksi kymmenen jäsentä käsittävä, osuuskauppa äänesti edustajakokouksessa samalla äänivallalla kuin monituhatjäsehinen kaupunkllälsosuusliike/ Ääniastelkko bli siis vanhentunut j a epäkansanval-talnen. Sen muuttamisesta tehtiinkin V. 1914 edustajakokouksessa esitys mutta se tuli hylätyksi "puolueettomien" sitä Vastustaessa. Asian käsltte- Ijrssä osoitettUn, että uudistuksen kannalla olleiden osuusliikkeiden jäsenmäärä oli 27,120 Ja vastustajien 22.410, joka selvästi osoittaa päätöksen epä-kansahvaltaisuuden. Säilyttääkseen valta-asemansa ryhtyivät "puolueettomat" nyt perustele-maon paperiosuuskauppoja' jopa sellaisillekin paikkakunnille, joissa jo ennestään oli osuuskauppa. Edistysmielinen ryhmä sitävastoin piti tärkeänä osuuskauppaliikkeen keskittämistä eikä halunnut tälle linjalle mennä. — Kysymys ääniasteikon muuttamisesta oli jälleen esUlä V. 1914 edustajakokouksessa Ja tuli jälleen hylätyksi. Uudistuksen puolustajat edustivat tällöin 42,867 jäsentä j a vastustajat 26,389 jäsentä. Viimeisen kerran oh sania kysymys esillä Y O L : n edustajakokouksessa v. 1916. Tällä kerralla edustivat uudistuksen kannattajat höln 57,000 j a vastustajat noin 35,000 Jäsentä, mutta nurinkurisen ääniasteikon perusteella tuli ehdotus siiloinkin hylätyksi. tuon englantilaasen esitys 'kerta kaikkiaan pani maailmantilantesn kohdalleen'! Tämä tapahtui siten, että Phillips pudlsteltuäan itsestään kaiken sosialismin hajunkin, kävi hysteeriseen hj'ökkäj-kseen Neuvostoliittoa vastaan . . . •fäilaisen Johdatuksen Jälkeen oli kbkbultsen asenne rauhantals-teluuh itsestään selvä. Samaan aikaan kuin Joku Tliomas Mann, Joku Einstein, Joku Marian A n - deson liehkuvin sanoin puhuvat maailmanrauhan puolesta, Jä piirtävät nimiään atomiaseen kleltä-näseksl, Kööpenl^mlnan kokouksen 'sosialistit* julistavatkin, että he 'halveksuen tarjuvat* tällaiset pyrkimykset maailmanrauhaan, eivätkä hjrväksy esitettyä «vaatimusta atomiaseen Ideitämisestä Hmmm, kukapa kaiken tämän jälkeen miiuta voisi'olla kuin alakuloinen? Atomlsessa "uunissa paistumi-sen mahdollisuus ei ole kovinkaan suurta riemua herättävä tulevaisuuden näköala. Khrj. T. Hj. i^mg^iim l ^ t ä 'päätöksestä oUsetirauksena S O K : n liajaantumlne&: JO' saman; vuoden syksyllä perusU edistysmielinen osimskauppaväki «oxnän j^^skusjär-jestönsä, jonka nimeksi ;tuU'<lälUilutus-osuuskuntien Keskusliitto: ( K K ) . Vuoden 1917 lopptnm mennessävQllKKbon liittynyt 166 osuusliikettä. Joiden y h teinen jäsenmäärä oli 132XK)0 Ja liikevaihto 185 mUj. mk. "Puolueettomien" härkäpäisyys heidän itsepintaisesti pitäessään kiinni voimassaolleesta epädemokraattisesta uänlasieikosta johti ösuuskauppaliikiceen liajaantumlseen. Oli kohtuuton-tsTvaatia," että edistysmielinen osuuskauppa vaki olisi tyytynyt olemaan pelkkänä varojen kerääjänä SOKlle saamatta voimasuhteittensa mukaista edustusta SOK:n hallintoelimissä.' Eroanunen oli riittävästi perustettu ja aiheellinen. ^ i k e n sen sorron jällKeni inltä edls-tysmlettnen ryhmä o l i SOKssa saanut osakseen, cllsi odottanut, e t ^ Itsenäiseksi muodostuneessa 'edlstyamlelisesr sä osuuskauppallBckees£ä:'olLBi otettu käytäntöön mahdollisimman pitkälle kehitetty kaimnvaltaisuqden periaate. Nim ei kuitenkaan k i a ^ y t . K u n maamme työväenliike . luokkasodan jälkeen hajosi kahtia Ja osuSBkauppa-liikettä jälleen ryhdytti^Tt nostamaan jaloilleeh, katsoi K K . n Jobtopsfikat vallannut o i k eistososialideibokraatti-nen sUpi oikeaksi syrjäyttää; vasemmiston edustuksen keskusjärjestöjen^ johtoelimistä miltei kokonaan;» Oikeistolainen suuntoiu >piti K K - laista osuuskauppaliikettä olkelstoso-sialidemokraattlsena lilkiceenä jä vain annosta suvaitsi myöntää K K n johdossa silloin tällöin paikan tai kaksi Vasemmistoryhmälle, joka kuitenkin käsitti n. kolmanneksen KKlaisen o-suoskaunDalliläEeea Jäsenistä. OU a l - Injja,; jolloin K K n Jofatokuntaan ei hnOlittu vnoslkansUn ainoatakaan v a semmiston e d u s t a ^ J a haUintoneu-vostossa edusti vflseaumlfiton monet vuodet vain yksi eiauötaja. Tapalitui- •pa nilnklnr että sota-aikana syrjäytettiin liallintoneuvoston jäsenyydestä rflOTTTtn^ffffT •p}\^n}ppaj Jonka asianomainen osuuskauppaliitto oli asettanut ehdokkaaksi; Ja cHalle vallitun o i - kelstososlallderookraatU. Jonka ehdok^ kuutta liittokokous el ollut sääntöjen mukaisella tavalla käsitelljrt, ; >y Se taistelu, jota SOKlaisessa csuus-kauppaliikkeessä oli PlkffT<i»nn käyty demokraattisten oikeiikslen puo^sta. unohdettim, ja päästyään valtaansyr-jäyttl oikeisto kokonaan kansanvallan periaSattteet ryhtyen-vasemmistoa koh- •toan sortotDlmenplteislln, ^jotka moneen kertaan yUttlväl i»e. mitä SOKs-: sa konsanaan oli suoritettu; Tllmä kaikki on syytä palauttaa mieliin, kun osuttskaui^dllklceen viettäessä; SO-v. jumaänsa sel^royöff se. ette tämä sipuoUnen oiteistpsuutitaus johti hen, että edistysmieliseni csimskäupi-pallike vedettiin mukaan tukeinäan' natelSaksan aloUtoniaa hyökkäy^ta^^^ Nenvostoliiittoa Ja Y h d i s t y i ^ sakmitia vastaan, nliniiuln Viime isb-danloikana tapahtui. Vasta sbdaja; jälkeen V. 1 ^ saatiin K K n sääntöihin sellainen muutos, että K K n johtopaikat täytetään suhteellisilla vaäleiBa nUdei v o i t ^^ teiden mukaan, jota osuusliikkeinä .käydyt e^ustajlstoh vaalit osoittavat. Erinäisistä yaratikststaji^^ inäkääri yaailtäpä anim^^ ta vähfäDamistöUe,^ m ^ On kulteinkin hubinattävä edlstysaskei demokratian tieliä. — Vasemmisto, on j o h - donmukaisesti kampj^'ffl^ dämökra.- tian puolesta kfdisiseasä osuuskkup- ^liikiuessä Ja ;ttUee jätimva mään täUä tiellä. Yhdysvaltojen entinen presidentti Hoover on huhtikuun lopulla isanonut, että Yhdistyneiden Känsakuntien-jär-, jestö sen nykyisessä muodossa on hävitettävä, ja että sen tilalle on muodostettava uusi järjestö, johon Neuvostoliitto ja kansandemokratian maat eivät kutilulsL Aiiierikan hallitus on tämän johdosta virallisesti: ihnbitta-nut, ettei se muka ole Hboyerin kannalla. Mutta TJiin llimeellls|a ki^*^ se onldn, soitti nykyinen presiienttt-T^ man New Y^orkihi j a onnitteli Höove-rla, heti kun tämä oli pitänyj! puheensa; Kalastajat tuntevat toisensa Jo kaukaakin, kuten venäläinen s a - haiiiiarsi sanoo. Yhdyisvaltojeh hallituspiirit tekevät kaikkensa YK-järjeJ(tön työn häirit-semlsfeksi ja sen tpdistamisekSi,, että kansainvälisen yhteistoiminnan' politiikka ph "mähdöttbmitus". kieltäytyen hyväksymästä Kiinan k a i M n t a - ^ v a l l a n edustajaa YK-ihbh ja' pitäen siellä yhä edelleenkin kuomintangi-laisen kopläkurinän edustajaa amerikkalaiset imperialistit saböteeraavät tarkoituksellisesti Y K : h Järjen j a sen yhteydessä olevien laltostöi toimintaa. Lontoossa pidetyssä kohnen ulkoministerin neuvottelussa on avbtaifestt käsitelty kysymystä äffreessivisfeh A t lantin sotilasliittoutuman laajentamisesta. Nyt aiotaan muodostia " A t lantin neuvosto", joka on täydelllsisstl Yhdysvaltojen määTäysvallah aläinenv Tämän amerikkalaisten kontrbllbimai» "neuvoston" pitäisi sen muodostajien mielestä astua Y K : n tilalle. Käy siis selviile, että Amerlkatt "nykyisen presidentin teot ja tasavaltalaisen puolueen erään johtajan, Hbb-verin, puheet ovat mönopoliylityitrtien omistajien sanelemia. Hoöverko el muka tietäisi Wall Streetin herrojen toivomuksia: fiän oh eräs rikkaimmista mlljohääireistä Ja "spesialisti" työtätekevien l ^ misessä, imperialistisen politiikan l i a r - joittainisessa Ja sodan valmlstilönl-sessa. '. . Niiden tuotantolaitosten osaöceeh-omistajat, joilla Hoover on rikasttuiut, ovat menettäneet yli 320 miijoohaä dollaria. Hoover on elämänsä aiikaha suuresti rikastunut myös tyiStäteke-vlen riistolla mitä monilukulfiimmis-sa maissa. Hän on keinotellut ihmisten nälänhädällä, eikä hän ole väHek-synyt mitään keinDja. kun on' bllut kysymys uusieii voittojen saamlsesäk. Hoover oli Hitlerin ystävä. Vhdes-sä hänen kanssaan Hitler pohÖviioh-na 1938 suuren sodan suunnl^einiiia. Hoover puolusti hitlerllälslä toisen maailmansodan edellä samoin käin myöskin sen ailcana. . Ei liene kenellekään salaisuus; että Truman on käyttänyt hyväkseen k a l k ki mahdollisuudet voidakseen osoittaa kimnioitustaan Hooverille. Tuskin Oli ehtinyt astua presidentin virkaaii, k un hän jo kutsui Hooverin vieraakssen Valkoiseen taloon. Myöhemmin Hoover nimitettiin YTidysvaltojen h a l l i - tusvlrastojen uudestijärjestämlsvalio-kunnan puheenjohtajaksi. <' Ja aivan äskettäin, juuri, ennen Achesonin lähettämistä kolmen Ulkoministerin neuvotteluun Lontooseen, Truman neuvotteli Hooverin kahssa. Mihin Truman, Hoover Ja kumppanit pyrkivät? He tahtoisivat salata maailman yhteiskuntapiireiltä hämäräperäiset J^^^^ Kansainvälisten asioiden ävbih käsittely ei sbvi laskelmiinsa. Äe pämvät, kmk Neii-vbstbliitbh jäkänsandeiholcra deh edustajat Y B : : h puhujakbrokkeel-ta säälimättä paljastavat Ameritoh impei^aUsmin ä^ess^ Kfe haluavat; ipermtääse^^ töh. Joka .aulll;^tl hi^väk^isl heidän kalkki määi^yksehsä.Jlb:^^ kuiiluisivat Vain h e i ä ^ saikeMt^ix^ TÄthan järjes^ia' oh' 1^^^^ mieles-tääh ryhdyttävä kiireellisesti valmistelemaan uutta sotää. Eieöhöir ftobsevätiri j^iiöjiäh mtdcaäh Hcbverhi ehdotus mi^kltseb ''^ tä tietä isoteälri".; Imif^lälistie^ 3^1- tyksst saada ThK-järjeMtö, hajöItetukBl juitti nyt eivät ole 'sakninmistÄ^^^ dänvalmisteilUlat-pitäväV ka he tuntevat.: e t t ä ' ' h e^ jatkuvasti.heikkeheej . . Hoover voi täydellä s^lBTveirt^ Amerikan hykjriitätalpjuiie netta vuosien i m — i t ^ kriisin alku-valheeseen; Öiihan liÄnsillbto presidenttinä, jä häiien' "jbHdollaa^aii" Tnidysvaltojeh talbi^eläiiiä aft»!;^^^ ryä krllsta ikurtmiiltseeii'. "I^nimata tosin näyttää lyövän set, sillä hänen presidenttikauä^Uaän teoiiisuuEtubtantb bn.Asupfetimdt ja työttömyys lMänty%rt palibn nopeammin kuin HooverbJ äikänä. Mutta sodanvlUnisteUjaln vihan ja pelon suurimpana. aineena oh kuitenkin rauhanpuolustajien l i ^ mistuminen. Tätä mahtavaa liikettä, johon ovat Ittttyneet kallsJär kansat, eivät pysty pysälidytomÄäii vainot eikä terroil. Jbka kbhäsfetaan tatdmntaistelijoihln k a p 1 taiistlslssä .mäissä. ;;^^-'';> 'i-:';,-)^-- '''--r^Jy: imperialistit toivoyat, että he: btt-ntstuvat hajolttamaah injdfetyneltten kansakuntien: järjestön j a puhdistamaan itselleen tien rlkoUIsten sotien valmisteluun. Käiikiitn rehellisteh ihmisten velvollisuus bn tehdä tyhjäksi amerikkalaisten sodanvahnistcUjaUi suunnitelmat. — l. GUreJev. y"^ TOTTA TÄYTFT PUHUA Lahjoödi^ l»K)ttävah, iteetieiplsen j a jtcpt-ntrfrnnTiirin pttfiä Mrialliiäh o i - la, jos mieu Jaksaa pitää puolensa elämlbkamp^sdlussa. Esimerkiksi siihen t$9lilni k u l h noita armolahjoja- on enBlsmtUalsenä näyllehnä-kirjailijäila Noel CÄ^ardilla. Run tämä 5&-vU6tias hirrasmles tuli käy-niään New Yorkissa, i d i n öiriubnhöl- USla, että häntä- 4iaastateltllii. Ja sUhä haastatt«lussa kirjailija • väk-koi: "Kirjoitan; uusia huvitiäytelmiä, sillä mlmUla on sukkela äly." (CÄl-menhen mainittakoon, että kolihe>vii-meistä Noel OoWärdin .näytlelmJiä ovat olleet aivan epelonnlstuneita tekeleitä Ja Lmitoossa nilUä' bn ollut heikko menestys. NlÄln ei O r r a rd kimhlttänythuomlbta haastattelussa). Hän Jätkbi: -mhkääs. minä olen lahjakas mies ja lisäksi; kova mies tekeinään työtä." —- Nlhshän a i kamies sanoo : reilusti, mitä ajattelee.'' ' ^ — - PohJöls-Albertasa Kegr-joen alueella on 50aoi)0 eekkeriä luovutettu ausm etsimistä varten. - — Ns. "kamellnharJapensseUt" della tehdään oravan karvoista. to Kauppa^pimos soimiilu Neuvostoliiton {»nssa ' HelsinldL — (S-S) — Suottim ja Neuvostoliiton väliim altekirjoitettiln Moskovasi' kesäkuun 12 'pnä kaksi 'käuppBso^^usta, - toinen kuluvan vuoden ikantäiavalhdosta; sekä toinen laajempi' sophnus molempien maiden välisestä I rtavaranvalhdosta vuoden 1951—55, aikaan. K i i l u v a r i . vuoden kauppavaihtoa kosjcevii ^ s o ^ ^ edellyttää tuontia 'Neuvcstbliitosta n. 30 m i l j ; dollarin e t t n . 7-miljardia Suomenmatkan ar-< voste:.: Suci^ saa mm. 110,000 tonnia vehnää^' edelleen huomattavan määrän zehukakkuja, väkilannoitteita, benshnlä^-ja muita naftatuotteita, erilalslav teollisuuden raaka-aineita, kemlkalioltg-?sekä autoja -ja koneita.^ -€uomi-mäk^a tämän tuonnin toimittamalla Neuvostoliittoon pääasiassa puutaloja Ja puutavaraa, aluksia sekä koneita ja laitteita. Sotakor.^ vaustobnitusten vähenemisen Johdos^ laiva-; ja koherakenhusteolli-suuden' osuus Viennissä tulee ; tänä^ vubniaa huomattavasti nbuseihiaah .ie- 4eiläiln y l i s i i n veJTattmia,; j a vastaa njrt kbimäsbäa töithituksls-taVNej^^ tänä viiohha; y^;Äaiki|eJft • f e i ^ v. 1950 ;tohnl-tetlayi^ aa ftiÄhtl- ;Ja. yiehtitavarbiden hirnut ja; toin^tusb^db bh -neiivotbe-hfjett • j^bfl^es^^^^ ja mjfj^jleif aleskehV Jbteh toimitukset voivat alkaa.vällttömääti; yildeks|i-^iiytiödielksi, iihty. tayäran-välbtosbinm^; liio .lu^^ pibhjar» piy-isyvSi «ltö; yiibdelta aSt^ttäin l^j^n^vimelkauppävaih^ pien maiden^ välillä. S b j ^ i i s edellä Stibmeh viennin käOTamistä n. 236 ihllj. ruplasta eli-17 miljardista Öubmbnniafkastä v. 1951 n: SäO mllj. ruplaan eli 18 m i l - jardiin «iarklwän V, 1955. Kohepaja-bMIlisuiiStUbtteiden, laivojen j a kb-qelden suhteellinen osuus kokb vien-hlätä hoiisee viibsi vuodelta eli 40 %:sta V. 1951 y l i 70 % : i i h 5-vuotis. s i o i i i m ^ e n Viimelsehä vubteha. Sopimus merkitsee näinollen suiirten t i lausten turvaamista metalliteollisuudellemme viiden vuoden ajaksi j a t u lee; se' ratoisevasti vaikuttamaan työllisyyden yUäpItätolseen sanotussa teollisuudessa Sotevan töiden päär tytty^. Joskin • konepajateollisuuden toimitukset sö^otlssoplmuksen puitteissa ovat huomattavat, eivät ne kuitenkaan sido metaUiteollLsuuttam-me^ iinä määrin,- ettei se voisi ottaa vaataan laiva- j a konetiläuksia Suo. ineii omiin .'tarpeisiin. TUontliiNeuvostoUitoSta 5-vuotisso-piliiuksessa on osittain jätetty eritte-ijBn> ättia'-'BovlttavaksI; kalenterivuosit-tiäih Suomen tuontitarvetta silmälläpitäen. / O s i t t a i n tuonti on määrältään eritelty ija käsittää Suomelle sellaisia elintärkeitä tuotteita, kuten Viljaa; väklrehu.%x. väkilannoitteita, naftetuotteita ja terästä, Vlljatuo-tetarve on Srvuotissopimuksen viimeisinä yiiosina arvioitu huomattavasti pienenm kuin alkuvuosilla ,8|MÄeh Usä^än^ää ojhävaraisiuitta iällä; alalla siLmäilä^itäeiii Sensijaan fosifäatUlänhbitteid^n t^^ toiiltö^ta' kasvaa huölnattavasti sbpl-mitoeh Itaiiteha Vilmbisenä vuotena. Samoin' häitätuotteideri se&ä koneiden ja laitteiden, niiden joukossa inyös opfinistferi lältteidbh. Neuvostoliitolta; edellytetään huomattavasti UiÖähtyVäh viibsl vuodelta sö^imiik-sen vbimassaoloälkana. Täten tuonti Neuvostoliitosta - turvaa elintärkeiden tuotteiden saannin' samalla kun se merkitsee k o m e i l e huomattavaa vapaan Vahiutan säästöä. Kauppavaihdon ^^^^^te^^^ silmälläpitäen on sopimuksessa Vairat-tii: mMidolUsuus kolmikantasopimuksen tekoon Suomen, Neuvostolliljon ja kolmansien maiden flcesken viime vuosina, tehtyjen kolmlkantasopiniusten esikuvan mtikaisesti. - ;s^c>pimuks^ mukaan tulee Suomen vuosittahien tuonti' Neuvostoliitosta -ija.kolmansiista^^^^^ sbpimi&sen e-deUj^ ettyJen kolmlkantajärjestelyjen puitteissa yhteensä vastaamaan Suomen yiioBlttäista vientiä Neuvosloliit-tbbn, joten käuppavailidon lasketaan olevian tasapainossa. Sopimtiksen mukaan sovitaan lo-puBlsesti kunakin kalenterivuonna puolin jätöisih tapahtuvista toimi-hiksfeta viimeistään kolme kuukautta ennen kJ-ibeksä olevan kalenterivuoden a l k a j i s t a . sijpimukäessä: ei ole vahvistettu hintoja; vaan he määrätään sopimuksen mutaan m ^ j l e n jä ostiajien hankintasopimuksissa maailman mark- Sinahhitbjeh pohjalta. Maksut tepahtuvat mblemplen maiden keskuspankeissa avattavien rtiplissa pidettävien selvltystillen kalitta. Ruiilän arvo' oh' sa^ihnicses-sa sidottu hykyiseeh kulta-srvoon. Sopimus 0*1 ratifioitava ja tulee e-siteltäväksl edusktmhan hyväksyttä-väkstv -'-y-r 5-vuotissbpinmksen allekhyolttivat Suomen .puolesta pääministeri K e k - itonen Ja kauppa- Ja teoUisuusmtols-teri Tuomioja seiä NeuvostoUiton puolesta varapääministeri Mikojän ja ulfaimaankaupan ministeri Menshi-kov. Kuluvan vuoden kauppavaihtoa koskevan sopimuksen allekirjoit. tivat ministerit Tuomioja ja Menshi-kov.-^ .: Generalissimus Stalin vastaanotti pääministeri Urho Kaleva Kekkosen kesäkiiunia p:nä. tledoltU Moskovan ladlo. Kohtauksessa oli läsnä myös i^feuvostol^t«m varaulkoministeri Andrei Gromyko. 'urkin vaalit ja Keski-Idän tilanne Turkissa toimitettiin toukok. 14 pnä ensimmäiset . "vapaat" vaalit sitten vuoden 1923, Jolloin Kemal Ataturk suoritti Turkin porvarillisen vallankumouksen. 27 vuotta Turkkia h a l l i n nut autoritäärinen . valtiopuolue, ns. tasavaltalainen kansanpuolue, joka on ollut ainoa- sallittu puolue T u r k i s sa vuoteen 1946 asti. karsi vaaleissa yllättävän Ja musertavan tappion: Edellisessä-kansalUskokoukssssa tasavaltalaisella kansanpuolueella oli o l lut halltissaan 405 palikkaa kansailis-kokouiksen 467 palkasta, "dem.okraat-tisella" puolueella 33, kansallisella puolueella 10 paikkaa sekä loput h a - *apaikkoja. Viime vaalien mullistuk- SKsa voimasuhteet muuttuivat täydelleen, Celäl Bsyarin "demokraattinen" puolue valtasi kansalliskoikotik-sen 487 poikasta kokonaista 434, kun taas-edellisen presidentin Ismet Inö-nUn johtama tasavaltalamen kansanpuolue sai tyytyä vain 53 paikkaan. VaalimulUstuksen seurauksena — mm; 9 edellisen hallituksen miiilste-rlä . jäi valitsematta j a itsensä pi-esi-dentti lömet Inöniln valitseminen oH;, veitsenterällä' — presidentti Ja h a l l i tus erosivat. Turkin uudeksi presiäen-tlksi vaUttiin '•demokraattisen" piio. lueen johtaja, pankkih-i Celal Bayar ja uuden hallituksen pääministeriksi suurtllahomistaja Adnam .Menderes. Näin oli käynyt siitä huolimatta, että T^irkkia siihen asti yksinvaltaisesti hallinneella autdkfaattlsella valtlo-pixbiuMlia, tasaval^lalseiia kansari-publueella, OH; Käytettävissään rajattoman suufet •vaalltaistelurahästot ja sen jbhtaja Isihetvinönii bli sangen värikäs, pbliitttoeh haihmo, Murena tauitähaän Kemal Atatilrkui A^llan-kumoukseliisen mulU^tuskauden tiirk-kiläisteh niielilri vetoava sädekehä. Presidentti Ismet inöriö b U h d l i l n - niit T u r k k i a vuodesta 1938 lähtien, Jolloin uuden Turikin perustaja K e mal AtatUrk kuoli. Voidaan sahbä, että häh hallitsi Turkkia edeltäjänsä, siiiiiren porvarillisen vallankumous-miehen Kemal Atatllrkln periimön varassa. Hänen aikanaan tasavaltalaisen kansanpuolueen poliittinen rappeutuminen kulld suurin askelin eteenpäin,. "Turkin teollistamiseksi ja tekemiseksi' uudenaikaiseksi kauppa-valtioksi kemal Atatiirk oli soveltanut suurissa mittasijiteissa käytäntöön valtiokapitalismia, niikä olikin välttämätöntä, sillä sulttaanien Turr kin jälkeenjättämissä olosuhteissa ei Turkkia olisi voitu kohottaa korkeammalle taloudelliselle tasolle yksityisillä pääomilla eikä yksityisellä aloitteisuudella, jolta mäaSsä ei lainkaan o l - liit olemassa. Valtiokapitalisihin syn-, tyyn vaikutti lisäksi M Ä ympärysvaltojen pltiiä aikoja harjolttäiha Turkin taibudellinen saarto. Poliittisesti tämä saarto Johti siihen, että'ulkopolitiikassaan Turkki oli sängen läheisessä ; yhteistyössä Neuvoetoliltbn kanssa, joskin se samalla drakoonisin Jä terroristisin toimenpitein tukahdutti maan sisällä käikeh sosialistisen yhteiskunnallisen iiikehttiqisen;y ' Atätihrkin kublemah jälke^if älköi Turkin ncpea fasistuo' sen maailmamodan ajoilla taan hyvin Turkin k a k d ^ ' Ulttinen peli Hiilsrin s^icj. sivaltain kansaa. TuriT^ Neuvostoliittoa kohtaan suuremmassa m-lärin V josta. osoituksena on sm. xissa- solmittu Da.-^elt-van- lapikuikukvsvmyksea'' ratkaisemattomaksi Toisen maailmansfidaa ' amerikkalainen imparialisaj, tahdissa muuttaa Tuiikla a! seen.-1947 presjdentu Truman si tunnetun ohjelmansa Tl bittisestä ja. sotilaaUiseita misesta, ja siltä lahtien laiset aseet ovat virranneet! ja amerisaalainen 1_ saanut yhä V kuristavamma maasta. Turkki onlsmet Inö takauden aikana muuttunut Joka on täydellisesti amsri'' imperialistien käskyvallassa. Mitä sitten merkitsee Turj-^ vaalien maanvyörymä? Eng se^ heijastaa: Turkfjsa maan' litsevaa yhteiskunnallista ja; levottomuutta, epäile* osoittaa, että Turkin kansa oa pohjin •kyllästynyt vabitsevaju tlseen suuntaukseen, Mutta diktatuuriniaisis£a olosuht tyytymättömyys on voinut vaalivyörynä, jolla itse vaälei-vutetuh tulokicen nähden vaikiitusta. Pankkiiri' Celal "demokraattinen" puolue kä^ yäkse*en tyytymättömyyttä ja tiliäikäilemätöntä demago san keskuudes.ia. Vasta väa!: •keen .puolue ja san toimete tulivat avopuheisemmiksi. K simaisten lehtien ja puolueen 'jien lausunnoista ilmenee, ei kraattisen" puolueen veltto = merkitse käännettä vasemmaT, oikealle. Suurpankkiiri Ba-suurtilanomistaja Menderesin merkitsee tosiasiassa ämer" pääcmah ja politiikan voittoa sa. Amerikkalaisten toime'? toivomuksesta Turkille nyt on tu;. "demöki-aattisempi" uiko mutta sarhalla, kuten päämim. moitti ohjelmapuheessaan kokouksessa,- vaitiokapitalisu taan purkaa suuremman vapa-liikkumatilan myöntämiseäsi kalaiselle .pääomalle, kuten i teri.edelleen ilmoitti, perustuu ulkopolitiikka '-perinteellisiin" hin Englannin ja Ranskan seki seen yhteistyöhön Yhdysvaltain sa. Kuten huomataan, ei Tu;' kbjfiolitiikassa tule tapahtuma-t£ i muutoksia kuin mahdol asenteen jyrkentyminen ' Neuvostoliittoa kohtaan. N" sodanvaara Keski-Id-ässä. kas73 hyesti sanoen: Ismet Inöniin ;,yästaiselle ja syvästi epäkan selle politiikalle cn annettu mio, mutta itse politiikka pys naisesti samana. Siinä suurin Turkin Vaalien tulokset. — E päa Sana, Helsinki. kohOfitieef Suottiessa 100 prosentilla Helsinki. — Hintojen • ja palkkojen välisen suhteen kehitys on Fagerholmin hallituskauden aikana suoritettujen deyalvaätioideh jä niitä seuran^ nelden hintaln kohoamisten jälkeen ollut palkkatyöläisille erittäin epäedullinen, Hintaln tarkistaminen osoittaa, että viime tammikuulitm mennessä oli vissien väittämättö-myystarvikkelden hinnat kohonneet keskimäärin sadalla prosentilla lokak. 1947 vallinneisiin hintoihin verrattuna. Samaan aikaan cli paEcc' pahtuiiut ainoastaan 11 pro deksikorotus ja varsin pieniä käsittänyt viiden prosentin ta; tus sekä viimeksi Fagerholmin tukseh 0.5—7.5 pro.sentin kn, rotus muutamille ryhmille. Seuraavassa vertailussa cn eräiden tärkeimpien keskimä-ärä inen vähittäiskr lokakuussa 1947 ja tammik" sekä tapaihtunut himain koh:-j prosenteissa. lokak. -47 tammik. -50 Nousll Maito ' . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . . 8:53 1. 18:81 1. Meijerivoi . , . . . . . . . ; , . .. . . . . > 146:02 kg 330:30 kg • ^1 Margariini .......~: 72:08 „ 120:12 „ • •% Paistinrasva . . . . . . . . . . .. 111:91 „ 156:— >, m Juusto . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 112:22 „ 230:62 „ ' Velinäjauiiot . . . . . . . . . . ,, . . . 16:33 „ 37:13 - m Ruisjauhot . . . . . . . . . . . . .. 12:76 „ . 27:96 •;, Herneet . . . 20:99 ,. 33:22 „ H k i kaurasuurimdt . . . . . . , . .. 17:55 „ 36:87 „ Mannasuurimot 18:06 ., 39:86 ., B a l l Ruisleipä (kova) ; . . .,23:65 „ 56:85 ,; im Ruisleipä (pehm.) . . . 1 4 : 7 3 „ 32:63 „ • ^ —'3 KAIJPPAA — Sanlt Ste. Marie Ontario RCA %fetor R a d i ^ Nyal-lääkkeitä Täydellinen varasto lä&kkelUL Postitilaukset läytetääti huoleUisesti. Viime tammikuun pahtunut yhä toää hintaln sia mm. sokerin, kahvin. t | -kenkäin, liikenne, parturi jm. | Jen hinnoissa. Kun tcukak.lo?-| fotettiin edalleen. voin. m^^iJl •ceärVikkeiäen'---sekä.moknen puhuu " s r edelleen enti-^ ; kaammin, palkkojen koro. tarpeellisuudesta. '—Saksan Sosialistisen Yh puolueen kolmas kongr^- heinäk.. 20-24 päivinä. ARVOKAS, KOHTELIAS J A M Y Ö T Ä T U N T O I N E N PALVELC^ GUmE f UNERAL SERVICE ImanvaihtolalttelUajä uruilla varustettu kappeli NYKYAIKATSHnvTMIN VARUSTETTU Paul G . Guenette, liikkeenhoitaja Puhelin 3741 59 Cedar St; Norllr Timinins,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 24, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500624 |
Description
Title | 1950-06-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SIVU 4 Lauantaina,.esäk.24p.-Saturaay.J.«e24 §^011160 OSUUSkaUppalllkkeeil
haajannus ja suunt^itaistelot
ZiUkelaitoksilIe, JärJfötoIUe j a
ylcsityteUIe
"Naailman vafiiät
ovat alakuloisia
Kirjapainossamme tehdään ensiluokan
painotöitä nopeasti Ja kohtuullisena
hinnalla.
Tarvitessanne
K l i i j E X O M A K K E I T A
K I E J E X U O K I A
L A S K U L O M A K K E I T A
T I L I O T T E I T A
K Ä Y N T I K O R T T E J A
O V I L I P F U J A
M A I N O S I L M O I T U K S I A
J U H L A O H J E L M I A
K U T S U K O R T T E J A
B A A K U T S U J A Y.^t
lahctiukaa tilaukiienne:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Ont.
J P E N I S I L L I I M
KUUSI vuotta tuli a-Jccttäln kulu-
, neeksl siitä kun neljälle Amerikan
•laivaston sotilaalle annettiin penisll-
. liinlruliikeet laivaston sairaalassa
Staten Islandilla. Nuo neljä meflpcl,
, kaa olivat saaneet luestartunnan ja
heidän hoitamisessaan kuytettlin pe-
.nisilUiniä ensi kerran hoitovälineenä.
Penisilliini tehosi yllättävän hyvin Ja
taudin sp^iseetat hävisivät potilaiden
verestä nopeasti. Mutta Icun lue.s
on tunnetusti sellainen tauti, että se
> saattaa vielä vuos&ausia onnistuneen
i hoitokuurin jälkeen puhjeta uudel-
'leen eloon, eivät lääkärit julLstaneet
hoidettuja merlpoikla lopullisesti pa-rannetuiksL
Sen sijaan he järjestl-
(Vät niin, että meripojat olivat erään-r
laisen tarkkailun alaisina. Yksi näistä
neljästä sai uuden tartunnan, mutta
hänet hoidettiin Jälleen penisilliinillä.
Kolme muuta säilyi uudelta
tartunnalta. Ja kun kaikki neljä on
ä^ettäln' penuteelllsesti tarkastettu,
övat lääk-irlt Julistaneet heidät lopul.
lisesti parantuneiksi. Vanhempia hoitotapoja
käytettäessä saattoi Joskus
tapahtua niinkin, että lues, kun lääkäri
oU hoitanut potilaan mielestään
•terveeksi, saattoi vielä 10—15 vuoden
jälkeen puhjeta uudelleen elämään,
vaikka potilas ei ollutkaan saanut
uutta tartuntaa.
^ - T On ainoastaan kahta lajia rottia,
ruskea rotta tai musta norjalainen
rotta. ••
-—Täydeksi kasvanut mursu on 10.
—11 jalkaa pitkä kuonon päästä l y h -
kalsen häntänsä päähän.
Mielihyvällä ilmoitamme, ettit kesäKuun 25 p:stä alkzMn ovat
seuraavat A L E N N E T U T pakettien hinnat voimassa:
» • • "OLYMPIA" —$7.30 "FENNIA" —$8.25
(ennen $8.25) (ennen $9.10)
5 Ibs. raakaa kahvia 5 Ibs. paahdeltua kahvia
3 Ibs. riisiä peltikannulssa
1 ib. rusinoita 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. nisinoita
Lähetys edslleenkln Kööpenhaminasta, joka oh hopein, halvin' ja
varmin paketCitie Suomeen. Kaikki paketit vakuutuksessa.
IIUOM! "Imatra" paketin lähetys'on lopetettu.
NORDMAN (Registd)
Sulte 338, Dominion Sg. Bldg.. Montreal. Que.
(24-29)
SANDVIKIN
No. 276
KASiiSAHOJA
H Y V I N S U O S I T T U , H A L P A S A HA
No. 278 { E R I K O I S E N H Y V Ä L A A T U I N E N S A HA
SANDVIKIN erikoinen halkaisusaha (Rip Saw) No. 292. hyvin
nopea, hyvm kapea, niin kayra kuin suorakin malli Ja SANDVIKIN
Dcluxe käsisaha No. 280. todella hyvä Ja voittamaton laadultaan.
Kaikki SANDVIKIN käsisahat on valmistettu parhaasta Alloy-te-raksestu.
Tera on hyvin kiillotettu, varustettu tavaramerkillä, suipoksi
terotettu. täydellisesti tasapainoinen. SANDVIKIN käsisahat
ovat maailmankuulut huolellisesta j a kestävästä terävyydestään Ja
niitä käyttävät kalkki vaativat puumiehet, huonekalupuusepät sekh
m}'oskin harrastelijat.
Olkaa hyvät j a kysykää niitä kauppiailtanne tai kirjoittakaa meiltä
lähempiä tietoja saadaksenne.
SANDVIK CANADIAN LIMItED
426 McGILL STREET — MONTREAL; P. Q.
Lämi-Europan oikeistcso!ia1idemo-kxaattlsten
puolueiden Jöhtopomot
kuulemma ovat juuri äskettäin pitäneet
&ckouk«en Ködpenhamhuusa.
suomen kansandemokraattinen lehti
VAPAA SANA tietää kertoa, ettö
tuon kokouksen "tulolact tuskin a i heuttavat
liikoja krtiumisia. Annetuista
selostuksista kuvastuu alakur
lolsuHs ja avuttomuus, kaJken sosialistisen
innostuksen puute, jopa koko
aatepohjan täydellinen hylkääminen".
Kysyttänee; mitä sitten jäi jäljelle?
Weil, siihen mainittu lehti -vastaa:
"Tätä henkista tyhjyyttä tulikin
on voiiu aottaa asettamalla vanha'
Angelica Balabanova nayttelUe
muistona vanhoilta menneillä a -
JoJUa Ja vielä vähemmän poyhls-
(elemällä lehtien palstoilla, että
TaiLVfcan pääkaupungissa oli boolia
-r- 'soslällstlsrt inaäUhianvaUi-ot*
. . , ICokp sen aätteeUlhen
vaiaHftkb kttvastuukin kbkookseii
erään osanottajan kysyiby^
Mitä tebdä? kahdessa kbkonaif-
«essa päivässä ei kysymykselle voitu
keksiä mitään vastausta, 'pe.
mokraattlsen sosialismin' periaatteista
ei tiiirDt tolkkua, käska m i l tei
Jokaisella täntul oleyan nitetä
oma Icäsityksensä. Selvin omalla
tavalla lienee bllut Englantiin 'työväenpuolueen',
sihteerin l^organ
PhUlipstn Ilmoitus, että hänen
puolueensa vaatii Marxin oppieii
Julistamista 'pannaan' Ja 'SiUt^b
. baamiui iiärkbittamista sosialistien
seurasta'. Leliititietpjen mokaani
ainaldnSlutndinavian Ja H o l lannin
edustajat ovat samalla
kannalla, dtabsuttavasti myös
• Suomen!": .
Jatkaen purevaa kokousanalyysl-aan
VAPAA SANA huomauttaa:
"Mutta vaikka periaatteista ei saatukaan
selvää, sitä kirkkaampana on
tavotettu icäytännöllisen politiikan
'sosialistinen' linja. Varauksitta ja
turhia kaihostelsmatta Kööpenhaminan
kokous ilmoittautui lännen kylmän
sodan rlntamiaah Neuvostoliit-tca
j a , känsaiiäeihökratlaa vastaan.
Tanskan päämihl^teH Hedtoft viittoili
tietft, kehuttuääh'Jb Väiiälstä a i kaisemmin,
miten amerikalafjsla ase-lastelfa'
'virtaa' hähehklh maahansa,
Öaksalalnen Erich Ölleniiauer —
SchuteachWfri olkea käsi -r- töjöfii
kuuilioilleeh icaifcö^^
hukertbmufc&et Itä-Eurbpasta. mitä
kylmän stkianp^^^ arse-haaleistä
Stiina Yli-vetoha
nä^ttä^ .kuitenkin bileen jo
bäellämai:tiittu Moi^an Phillips, fe-räs
'kokouicsen submalaisista osanottajistapuoluesiiiteeri
Väinö Leskinen
on Suomen •Sosialidemokraattisia'
hurinäahtuheshii kertonut, etta
Osuuskauppaliike meillä sai alkunsa
työläisten aloitteesta ja ensimmäiset
ssuuskaupat . maassamme olivatkin
työläisten perustamia. Niihin JUttyi
pian jäseniä muistakin yhteiskuntapiireistä
Ja kun osuuskauppaliike menestyi
ja kasvoi, ryhtyivät myös maanviljelijät
perustamaan uusia osuuslUk-keltä.
Osuusliikkeiden kaupalliseksi'
keskusjärjestöksi perustettihi v. 1804
Suomen Osuuskauppojen Keskuskun;
ta (SOK> Ja aatteelliseksi keskusjär-jätöksi
V. 1908 Ylehien Osuuskauppojen
Liitto ~(YOL>, joiden yhte.sinä
hallintoeliminä oUvat S O K : n hallintoneuvosto
ja johtokunta.
Työväestö, Joka alussa oh enemmistönä-
csuuskauppalilkkeessa piti-S8l=^
vänä, että kulutusosuustoiminnan t u lisi
yhteiskunnallisena lllkkeerm käydä
taistelua nurjien yhteiskuntaolojen
uudistamiseksi. Osuuskauppaliikkeeltä
vaadittiin, että sen tulee valistustyössään
selvittää kuluttajille osuus-kauppaUikkeen"
yhtelslsunnailista merkitystä
ja ennen kaikkea osoittaa
käytännössä, että osuuskauppaliike
pyrkii olevien olojen korjaamiseen.
Sen vuoksi ösuuskauppaliikiceen bn
myönnettävä palveluskuhhalleen mallikelpoiset
työolot, tehtävä ammattiyhdistysten
kanssa työehtcsoplmuk-sia
ja.ldeltäydyttävä myymästä kurjissa
olosuhteisisa valmistettuja j a työ-väkensä
kanssa rettelöivien liikkeiden
tuotteita. Näin kaavailtiin osiiuis-kauppaliikkeen
tehtävät työläis jäsenten
keskuudes.sa ennen ensimmäistä
maailmansotaa.
Näitä ajatuksia vastaan esiintyi
osuuskauppaliikkeessä v a n h o i U i n en
suunta; Joka ninaitti itseään "puoiucet-tomaksl".
Sen mielestä yhteiskunnallisten
kysymysten kytkeminen psuus-kauppaliikke
ohjelmaan merkitsi o-suuskauppalilkkeen
saattainlBta sillol-seh
työväenpuolueen Johdettavaksi,
mistä seurasi riippumattomuuden mie-netys.
Näin syntyi osuuskauppaliikkeen
sisälle kaksi ryhmää: edelfömai-hlttu
"puolueeton" ryhmä ja edistysmielinen
ryhmä, joka. edusti päääslasr
sa työväestöä. Nämä kaksi suuntaa
törmäsi edustajakokouksissa j y r.
kasti toisiaan vastaan. Se johti valtataisteluun
koko osuuskauppaliikkeen
omistuksesta.
Alkuaikoina, kun llikiteet olivat vielä
p.eniä, käyttivät osuuskaupat edus-tajakokoukstesa
äänivaltaansa siten,
että kullakin kaupalla oh yksi ääni,
Vuosien varrella oli tilanne muuttunut
sikäU, että ; kaupiunkeihin ja
taajaväkisihi yhdyskuntiin oli kasvanut
stluria osuusliikkeitä; jossa pH
kymmeniä myymälöitä j a satoja jopa
tuhansia jäseniä. Sitä vastoin oli maakunnassa
edelleen osuuskauppoja, joU-la
oli vain yksi myymälä jä ehl^ kymmenen
tai parikymmentä jäsentä. K u n
työlälsvoittoiset osuusliikkeet sijaitsivat
pääasiassa kaupungeissa Ja asutuskeskuksissa,
merkitsi tällainen ää-niaste.
kko sitä, iettä yksi kymmenen
jäsentä käsittävä, osuuskauppa äänesti
edustajakokouksessa samalla äänivallalla
kuin monituhatjäsehinen
kaupunkllälsosuusliike/ Ääniastelkko
bli siis vanhentunut j a epäkansanval-talnen.
Sen muuttamisesta tehtiinkin
V. 1914 edustajakokouksessa esitys
mutta se tuli hylätyksi "puolueettomien"
sitä Vastustaessa. Asian käsltte-
Ijrssä osoitettUn, että uudistuksen kannalla
olleiden osuusliikkeiden jäsenmäärä
oli 27,120 Ja vastustajien 22.410,
joka selvästi osoittaa päätöksen epä-kansahvaltaisuuden.
Säilyttääkseen valta-asemansa ryhtyivät
"puolueettomat" nyt perustele-maon
paperiosuuskauppoja' jopa sellaisillekin
paikkakunnille, joissa jo
ennestään oli osuuskauppa. Edistysmielinen
ryhmä sitävastoin piti tärkeänä
osuuskauppaliikkeen keskittämistä
eikä halunnut tälle linjalle mennä.
— Kysymys ääniasteikon muuttamisesta
oli jälleen esUlä V. 1914 edustajakokouksessa
Ja tuli jälleen hylätyksi.
Uudistuksen puolustajat edustivat
tällöin 42,867 jäsentä j a vastustajat
26,389 jäsentä. Viimeisen kerran
oh sania kysymys esillä Y O L : n edustajakokouksessa
v. 1916. Tällä kerralla
edustivat uudistuksen kannattajat
höln 57,000 j a vastustajat noin 35,000
Jäsentä, mutta nurinkurisen ääniasteikon
perusteella tuli ehdotus siiloinkin
hylätyksi.
tuon englantilaasen esitys 'kerta
kaikkiaan pani maailmantilantesn
kohdalleen'!
Tämä tapahtui siten, että Phillips
pudlsteltuäan itsestään kaiken sosialismin
hajunkin, kävi hysteeriseen
hj'ökkäj-kseen Neuvostoliittoa vastaan
. . .
•fäilaisen Johdatuksen Jälkeen
oli kbkbultsen asenne rauhantals-teluuh
itsestään selvä. Samaan
aikaan kuin Joku Tliomas Mann,
Joku Einstein, Joku Marian A n -
deson liehkuvin sanoin puhuvat
maailmanrauhan puolesta, Jä piirtävät
nimiään atomiaseen kleltä-näseksl,
Kööpenl^mlnan kokouksen
'sosialistit* julistavatkin, että
he 'halveksuen tarjuvat* tällaiset
pyrkimykset maailmanrauhaan,
eivätkä hjrväksy esitettyä «vaatimusta
atomiaseen Ideitämisestä
Hmmm, kukapa kaiken tämän jälkeen
miiuta voisi'olla kuin alakuloinen?
Atomlsessa "uunissa paistumi-sen
mahdollisuus ei ole kovinkaan
suurta riemua herättävä tulevaisuuden
näköala.
Khrj. T. Hj. i^mg^iim
l ^ t ä 'päätöksestä oUsetirauksena
S O K : n liajaantumlne&: JO' saman;
vuoden syksyllä perusU edistysmielinen
osimskauppaväki «oxnän j^^skusjär-jestönsä,
jonka nimeksi ;tuU' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-24-04