Vapaus, September 7, 1950

              fo tbe Government of Canada:
VVe, ^!)e nndersigned, petiUon you
fleclaraticn: .
1. Canada stands for the nnconditional banning, by ali
couptries, of the atonuo^tvcapon as an instnimcnt of aggression
and mass cxtermination^f peoplc. with strict international control
oTer the folfillment of this decision. / .
2. Canada wUl regard as a wa7 criminal that govenunent
^rhich'irst nses the atomic wcapon against any country.
ThIs petitlon is hcing circalatcd in ALL countries
to ensore that thcre will b»-no more nrar.
NA3IE ADDRESS
Edelläolevan tekstin suomennos:
Canadan IiallitukscUe:
Me allekirjoittaneet pyydämme teliä julistamaan,
1. Että Canada kannattaa kansojen joukkotuhon ja hyökltäykscn
välikappaleen, atomiaseen ehdotonta pannaan julistamista kaikkien
maiden toimesta ja ctta tämän paatoksen toteuttamista varten
järjestetään tiuklui kansainvähncn kontroIIL
2. Etta Canada, käsittää sotasyyiliseksi sen hallituksen mikä
ensiksi käyttää atomiasetta mitä maata vastaan tahansa. ^
Ylläolevan rauhanadressin sanamuoto ja nimien keräyslista on
julkaistu Canadan Rauhankongressm luvalla siinä mielessä ja toi­vossa,
etta lehtemme lukijat voivat kerätä allekirjoituksia tähän
adressiin. Listat on palautettava viimeistään lokakuun 2 päivään
mennessä osoitteella; Canadian Peace Congress, 49 Walker Ave.,
Toronto, tai CSJ:n:tpk:. 937 Broadvic\v Ave. Toronto 6, Ont.
. Helslnld. — TSaUä «jäet&sii. «tft
Suomen tamoKtcatmmin toUäini^:
rauhan ystävä on t&mperelalnäi 11
vuotta täyttänyt'työIäisx^alnenAnhl
Halttunen, joka oli elok. 15 päivään
mennsssä kerannyt kaHOdaan 2,100
nlmea . Tuktoalman xauhanyetoomsk-:
£en aUe. Rouva Haltuun sanoi
haastattelijaUe:, Vihaan «otaal Olen
menettänyt scdan vuoksi mieheni,
poikani ja kotini. Siksi tesn-työtä
rauhan puolesta niin tcauan kuin elän.
Itse olen jo vanha mutta nuorison
tähden teen ja jaksan tehdä. •
Rouva Haltunen on saanut'toimin­tansa
Johdosta kultaisen ansiomerkin.
Kilj. M. njin
Raittiustyö nuorison keskuudessa ja
kansan kulttuurilason kotiottaminen
Helsinki Täällä hemak. 22 ja' 23
pnä pidetyssä Kansan Raittiustyön
Keskus r.y:n edustajakokouksessa hy-
.väjcsyttim yksunielisesti julkilausuma,
jonka loppuponnet ovat seuraavanlain
S€t:
Kansan Raittiustyön Keskuksen en-ammamen
edustajakokous, käsitelty­ään
ralttlustilannetta ja raittiusvalis-tustyon
nykyista tilaa massamme, ve­toaa
kansamme tyotatekevun jouk­koihin,
sen känsällemme ja työväen­liikkeellemme
turmiollisen kehityksen
MATKUSTAKAA HIENOL­LA.
MODERNISELLA
KÖÖPENHAMINAN
KAUTTA
Säännölliset kuukautiset
matkat
Moottonlaiva BATORY hiljak-
«m kalustettiin Ja koristeltiin
joestaan. Täysin uudelleen laite-rat
oleskeluhuoneet, sosiaalihallit
». matkustajahytit, ovat kyllin
mialyttäviä vaatiTfimmiUefcln mat­kustajille.
^ Hyviä hyttejä voidaan vielä t i l a ­ta
seuraaville matkoille New York­ista;.
SYYSKUyN 11 P.
LOKAKUUN 10 P.
Poikkeaa Halifaxissa
lokatuun 12 p.
Joulumatkaan lähtö
marraskuun 10 p.
Erikoisesti järjestetty
Jonlu-havtmatka
nifiidän*Mr. H . F. HElNBERCin
Johdolla. Nsvir Yorkin konttoris­tamme
Joulukuun 8 p.
America Line
205 Drimimond Bldg.
Montreal, s Qoe.
ilatkailuasläniiehemme antaa
_^«leliään teJilie tarkempia tietoja.
johdosta, jöka on selvästi nähtävissä
alkoholin kayton lisääntyessä maas­samme.
Kokous toteaa, ettäf työväen­luokan
taloudellisen ja yhtdskunnal-lisen
Vapaustaistelun yhtenä edelly­tyksena
on raitis ja yhteiskunnallisesti
tietoinen työväenluokka, jdhka vuok-r
si myc« taistelu aHÄ)h'olijuoraiien käyt­töä
vastaan on yksi tämän hetken,
tärkeimmistä tehtävistämme. Kaik­kien
työväen kulttuuristen^! taloudel­listen
ja poliittisten järjestöjen onkin
keskitettävä voimansa \seuraavlen
edustajakokouksemme ja keskusjär-jestöjsmms
vaatimuksien toteutfcamir
seen:
Kansan Raittiustyön Keskuksen va-litsustoimmtaa
tehostetaan laajojen
työläisjoukkojen keskuudessa alkoho­linkäyttöä
vastaan ja "mm. tyomaa-juopottelun
lopettamiseksi Ja tuodaan
esille, mika merkitys talla toiminnalla
on taistelussa työtätekevien elintason
parantamiseksi ja heidän yhteiskun­nallisten
ja valtiollisten oikeuksiensa
turvaamiseksi.
Kansan elinolosuhteita on pyrittävä
parantamaan valtion ja kuntien tuke­man
tehokkaan asuntotuotannon
avulla pyrkien poistamaan asuntopu­laa
ja täten edistämään viihtyisien
kotien aikaansaamista. : ; .
Yhteiskunnan taholta on huolehdit­tava
nuorison terveitten elämäntapo­jen
kehittämisestä ja viihtyisten toi­mintamuotojen
«distamista, seka toi­mitalojen
rakentamista. Raittiustyö
nuorison keskuudessa muodostaa tär­keän
osan kansamme kulttuuritason
kohottamisessa.
Kirjallisuuden ja elokuvien kasva­tuksellista
tehoa on psrittava kohotta­maan
tukemalla hyvän nuorisokirjal­lisuuden
ilmestymistä ja opetustarkoi-tuksun
edullisteri elokuvien tuotta­mista,
sekä nuorison kulttuuripyrki-mysten
edistämistä, apurahojen l i ­säämisellä
ja koulu-uudistuksen tote­uttamisella.
On taisteltava turmiollis­ten
filmien^ aJanvietekirjaULsuuden Ja
-lehdistön turmelevaa vaikutusta vasr
taan. ' • , •'• ,.
Valtion alkoholipolitiikkaa on ohjat­tava
työläisraittiusväen myötävaiku­tuksella
väkijuomien käyttöä supista­vien
päämäärien saavuttamiseksi Ja
samalla noudatettava oikeudenmukai­suutta
raittiusmäärärahojen Jaossa,
avustamalla riittävästi Kansan Rait­tiustyön
Keskusta ja niitä Joukkojär-jestöjä.
jotka työskentelevät raittius-valistustyössä
laajojen työtätekevien
joukkojen keskuudessa.
Kansan Raittiustyön Keskus l y rn
I. edustajakokous.
. Sanomalehdet välittävät tie-toja
maailman tapahtumista.
Saadaksenne luotettavat tiedot,
tilatkaa V A P A U S .
DR. ROMAN PN1EWSKI
MonlvnoUiif^n i^itttncifa Eorobpan hoomatnlmmlssa «airaalol»
ERIKOISALANA risnstaudit, naisten, lasten ja jeneriset^taudlk.
Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasa
ilman veren vuotoa.
VaAfaanottotiumit: Kello 3—8 ip- ..
Mitähän jos luo
katto pettäisi
SiUien aikaan kun Birger^aarliraA
kensi Hämeen kuulua linnaa, hankki
lian kaikkia aina Uudelta maalta
saakka linnarakennukselle. TIUI6in
— näin kertovat aikakirjat—tulivat
ensi kertaa eaUle myös RidaBjärven ja
Lohjan kalkkilöydökset. joista Lohjan
kaivosseutu on edelleenkin käytössä
Ja maan tunnetuin.
Kun XJlrik Rudenschöld nruoslna
1738—41 tutki Suomen taloudellisia
oloja Ja Ruotsin kamarikolegion toi­mesta
Joutui tekemään matkan oikein
"paikan päälle", huomioi hän matka­kertomuksessaan
myös Lohjan seudun
kalkkirikkaudet.
Mutta kiimpikin näistä heiroista
kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, että
nykyisenä keksintöjen aikakautena
voidaan tehdä sekin, että' sensijaan
kuin menneinä aikoina käytettiin vain
avokaivantoja!!— kalkkia kaivetaan
Järven alta, 138 metriä järvenpinnan
alapuolelta.
Nain tapahtuu QJamon kaivoksel­la,
Joka sijaitsee Lohjan kauppalassa,
OJamon ratsutilasta lohkaisttiUa alu­eella.
Tunneleita, jotka muistuttavat
kaupungin katuja, on kyseisessä kaii-voksessa
yli 15 kilometriä Ja valaistus
on erinomainen' — karblidilamppuja
ei käytetä, vaan sähkövaloa. Sellai­sissa
tyokohtässa, joissa valoverkos-ton
äkilliset häiriöt voisivat ollä koh­talokkaita,
käytetään akkumalaattori-lamppuja.
• .; r
Louhittu kalkkikivi kusetetaan
sahkoveturien avuin toiselle päätasol-,
le, Joka sijaitsee 88 metriä Lohjanjär­ven
pinnan alapuolella, sek^ Usäksl
bensiinikäyttöisillä moottoriveturellle
alemmalla tasolla ld8 m. äUa Lolijän'
järven pinnan. Vaunut järjestetään
kaivosvaakojen läheisyydessä käsin Jä
työnnetään :l3tvlbis^n : nostotomlssa
murskaamooni ^ *KA rkeamnrskaimen
läpi kulkenut,'|£al|skiktvl. Jatkaa mat­kaansa
kuljetushihnan. avuin . Zrosai-seen
tasoitussäiliöön; ja sieltä edelleen
kuljetushihnamenetelmin täryseuloi-hin.
80 mm. suuremmat sekä. erik­seen
80—40 mm. raeluokat tulevat
seuloilta kuljetushihnoille. joilta la­jittelu
tapahtuu käsin kolmisenkym-menen
naisen työvoimalla.
Kalkkikivirakeet. Jotka ovat niin
pieniä ettei nUtävvoida käsin lajitella
— niiden kalkkipitoisuus on muuten
huomattavasti suurempi kuin kar­keampien,
sillä kalkkikivihän on hel­posti
murskaantuvaa — menevät suo­raan
sementinvalmistukseen. Hihnoil­la
tulevasta kivestä eroitellaan ensin­nä
slvukivi. sitten puhdas kalkkikivi
poltettua- ja nioklntakalkkia varten
Ja viimeksi kalkkikivijauheeseen tar­vittava
kiviaines. Jäännös käytetään
sementinvalmistukseen ja Jäteaine—
edellämainittu sivukivl — käytetään
rakennusteollisuudessa Ja tiepääUys-teenä
tai mun^kataan sepeliksi. Täy­sin
kelvottomat. Jätekivet kaadetaan
vanhaan avolouhokseen.
Lohjan kalkkitehtaälla on oma ka­pearaiteinen
rautatie, jota myöten
kalkkivl kuljetetaan yhtiön Virkkalas­sa
sijaitseviin kalkkiuuneihin Ja se­menttitehtaaseen
kolmen höyryvetu­rin
voimalla. Ja niin lähtee kaivok­sesta
maaihnalle 600,000 tonnia kalk­kia
vuosittain — alta veden, alta
maan. Jossa tapaturmat ovat harvi­naisia,
sillä samanaikaisesti kuin Loh­janjärven
alta alettiin maata iEaivaa,
huolehdittiin myös siitä, ettS varokei­not
riittävät Ja vuodesta 1933 asti, jol­loin
kaivos alkoi täydellä terällä, tql-mla
"maanalateena" on vain hakoin
sattunut joitaUn Invaliiditeettiin ]o^
tavia tepauksia. nekin Ueyät^jä. 7^-
mä osoittaa sitä. *ttä kunnolUseUa
tapaturmatorjtmhallä voidaan kälvos-työEsäkin
suojata tjönteldjät.,Muti^
se ei Iniitenkaan estä sitä, että aj^-
painetun kon^t hietnan huinisevia^^^^
kun kaiyoshissi vie ibeidät ybtäi^S
138 m. Lohjanjärven pixuian alle, käy­täviin.
Joissa kyllä kuljettiin kuten
kaupungin Icaduilla, mutta joissa Joka
hetki tuli mieleen: "Mitähän Jos ti^o
katto pettäisi ja tulisi yhtäkkiä koko
Pietarin kalansaalis niskaan" —
Lohjanjärvessä on paljon kalojakin-
- — w. w."
niä tarvitaan»;
taikkft lentnjiän'
Mutta jo nykyääOi talkki
' Yksr gramma uraniumi<(235: tuottaa
yhtä paljon voimaa kuin .k<dine ton­nia
kivthlittä. Prof. JoUot-Curie sa­noo
meille^ ^ettfi yksi ainoa vaunulasti
ätomipotttoalttetta tuottaisi yhtä pai
jon voimaa ku^nkaikki lUtnslransäh-kötehtaat
yhdessä vuodessa.,'
Mutta teknilUsiä vaikeuksia täs^yy
voittaa: ennenkuin atomienergia kiit­tää
lentokoneiden J&Vautojen mootto­reita.
6ikäU*%4n}^g^yat nysään
tonneja painavia^^K^^j^jbeto^onlsel-äeisi
^ajurin
Vainakln lä:f.
heisessä tulevalsuudessaUlhmiset. voi­vat
rakentaa moniin maapallomme
eri osiin» sähkötebtaita. jolta käytet­täisiin'
atamipqlttoalneella.
Tällaisia tel^taita^ tarvitaan suurim­malta
osalta sellaisilla alueilla, joissa
on vähän kivihiiltä' la vcslyoijnaa.
Atomivoima auttaa kehittämään sel­laisia
maalbnan taloudellisella kar,
;talla olevia "valkoisia kohteita", jotka
ovat eristettynä ja liman rautatieyh­teyksiä;
sillä on,help(Knpi kuljettaa
tonni • atomipolttoainetta lentotletä
kuin rakentaa rautatie kuljettamaan
miljoonia tonneja klvihiUtä.
811^ kuin aOca kehittyy uudet kei­not
'keksien' / suojelemaan ihmistä
vahlngoUisOta säteiltä jä atotoikone
Ilmestyy ensimpiäiseen suureen ; lai­vaan
ja tämän pikeen veturelhln,
lentokoneisiin ja autoihin.
Ja mySskin kauan /^otett^ aika
tul^ jolloin ensimmäinen planeetto-
Jep vä)ill^ kulkeva lentokone, joka on
.varustettu atomia käyttävällä reakto-rikoneella.
lähtee maasta
Neuvostoliitossa atomivoimasta on
jo njrt tullut voimakas'keino luonnon
muuttamisessa. Neuvostoliiton ulko­ministeri
A. Y. Vlshlnskln Y K :n
yleiskokouksessa lausumat sanat kai­kuivat
kautta maailman: v
"Me panemme atomienergian suo-irittamaan
suuria rauhallisia raken­nustöitä,
me haluamme käyttää ato
mienergiaa tasaamaan vuoria, muut­tamaan
Jokien suuntaa kastelemaan
eloaita Ja tuomaan uuden elämän
nllUe alueille Joissa harvoin ihminen
on kävellyt."'" '
El; ts^ipyl^. miiuta kuin katsoa
nlaailman^^karttaav ,nlin näkee,- että
maaibnassaooh paljon alueita, joiden
pitäisi saattaa' palvelemaan ihmisen
tarkoituksia. • *
Atomienergia^ .avulla me voimme
saattaa Afrlilcap' ilmaston kosteam'*
maksli'itääntä^llä; lokien.^suunhan
tämän maanosan sisämaahan. Kurt
pivanmiaksl Ihmisille asua.
Afriikallaonhyvin vähän luonnon­satamia.
Mutta sen rannikot voidaan
muuttaa ja keinotekoisia satamia
vesi saadaan'siihen'BU^ 'älankBt hettää tuhansia neliökilometrejä, vet-maahanj
jokä-on yksi kolmasosa Alrii
kasta, niin se el pääse virtaamaan
mereen, niin nopeasti. Se haihtuu
haihtumistaan'- veslreservlstä ja kas­vien
lehdistä sekä palaa takalsiii
maan päälle sateena: Tällä tavalla
tämä osa niaasta.'joka nykyään on
auringon polttamaa, tulee paljon so-i
voidaan rakentaa mihb?: tarvitaan.
Etdä-Amerikan ROrdiUerlen vuori­jono
eristää sen maan valtamerestä.
Junien täytyy kilpailla lentokoneiden
k a n ^ kun ne nousevat 4,880 metriä
korkealle }Bmm Andcllle. Muutamat
atositixäjäi^ykset katkaisisivat An-
4dnfVUoYeVn suuren portin Ja avaisi
tieä- meren rannalle. Tuuli myöskin
pä^l,':tä'st^^portista Ja toisi kosteaa
iliyia^^mc^^ jotka kärsivät nykyään
"käSrvuudehta.'"
Alvan samalla .tavalla kuin kuven-veistäjä
muovailee savea tahtonsa
mukaan, 'ihminen voi muuttaa tar-^
peittonsa mukaan maan luontoa Ja
merenrannikolta. Eikä vain kuivaa
maata mutta myöskin meriä.
Välimeren pinta on 30 sentimetrlä
alempana Atlanthi merta ja 50 senti­metrlä
alempana: kubi Mustameri.
Rakentamalla padon Gibraltarin sal­men
ja Dardanelleln poikki saataisiin
merivedet tuottamaan sähköä. Gib­raltarin
sähkövoimatehdas voisi tuot­taa
yksistään niin paljon sähkövoi­maa,
että sen avulla voitaisiin pum­pata
vettä kastelemaan yhden kol­manneksen
Saharasta.
Patoamalla salmia Ja :katkaisemalla
kaimaksia seikä saaria, ihmlnsn voi
kääntää, virran suunnat, hän voi
kääntää mereen, pois laajoilta aloilta
maata pohjoisesta tulevia kylmiä vir­toja
Ja tilaile saattaa päiväntasajalta
länOimiä virtoja.
Hän voi myöskin käyttää hyväkseen
sen osan tähtien voimasta. Jotka lii­kuttavat
merien vesiä.
Aikojen kuluttua Ihminen voi ato­mienergian
avulla saattaa Ilmavirrat
kulkemaan halunsa mukaisesti. Saat­tamalla
keinotekoisia pyörremyrskyjä
aikaan arktiikassa, haihduttamalla
merien vesiä atomilämmöllä. lämmit­tämällä
arktiikan ilmaa, on hän kyke­nevä
määräämään säät ja muuttar
maan kokonaisten maanosien ilmas­ton.
Maa ei aina käytä auringon säteitä
ihmisille hyödyllisestise voi aiheut­taa
liian lämpimiä Ilmoja .-huhtikuus­sa
ja liian vähän toukokuussa.
Mutta' kun ihmisestä tulee kyllin
voimakas säätääkseen luonnon, läm­mön,
hän voi kääntää < lämmintä i l ­maa
kylmiin soutuihin ja kylmää i l ­maa
erittäin kuumiin seutuihin.'
ir Kun hän tarkastaa aineen Ja ener­gian
tUinpäätöstään. niin hän voi lä-
KUOBON JOHTAJA
Kuten aikaisemmin on Jo ilmoitettni,
vierailee Helsingin PotyteknllcfcoJen
Kuoro tämän syksyn aikana täUii
^ntereella. Kuvamme edttää tä­män
kuoron ansioituneen' JohtaJan<
Säveltäjä, Ossi Elokas on toiminut Jo
18 vuotta PK:n Johtajana Ja on kohot­tanut
sen Suomen mieskuorojen etu-rivUn.
tä, miljoonia tonneja ainetta j ä bil-joonlakaloreja
kutunuutta mihin sitä
tarvitaan.
Milloin hyvänsä pohjoisen tehtaat
havaitaan olevan lyhyenä voimasta,
niin sitä vcIdaan antaa eteläjstä, taJk-ka
jos vettä tarvitaan idässä, niin sitä
Johdetaan lännestä.
TWAININ BAPOBTTI
TOark. Twain raportterina o!onsa
päivinä sai toimittajalta ohjeet ettei
koskaan saa sanoa tcelaslaäcsi sellais­ta
mitä el voi pei«oonallisestl todis­taa.
Hänet läfiefettihi,-erääseen tär­keään
illatsuun-Ja pian hän Jätti toi­mitukselle'seuraavan
raportin:
"Nainen. Joka sanoi olevansa mrs.
James Jones, ja jonka ilmoitetaan
olevan yksi kaupungin ylhäisön Joh-tavimpia.
sanotaan'jäi-Jestäheen eiten
sellaisen tilaisuuden, jota sanotaan
illatsuksi, useille oletetuille naisille.
Emäntä väittää olevansa vaimo mie­helle,
joka arvellaan olevan yleis^
syyttäjän.** - • -
Vanhoja Vapauden
numeroita saatiin
Suom. Arkistoon
Kuten tiedetään ei Canadan Suo­malaisten
Arkistossa ole ollut lain­kaan
Vapauden numeroita vuosilta
1917. 1918. 1019 Ja 1920.^ siis neljän en­simmäisen
vuoden ajalta vaikka kai­kilta
sen jälkeisiltä vuosilta on suu­riksi
kirjoiksi sidotut vuosikerrat.
Käitä puuttuvien vuosikertojen nume­roita
on vannaankin vielä tallella siel­lä
Ja täällä. Siitä on tc«distuksena se­kin,
että arkisto sai Jokin aika sitten
lahjaksi 11 varsin: hyvin i$äilynyttä
Vapauden nimieroa vuodelta 1919.
Joista lausunune kiitokset tuntematto­malle
lahjoittajalle.
Arkistokomitea haluaa täten palaut­taa
mieliin historia- ja arkistotyön
tärkeyden kaikille Canadan suomalai­sille,
mutta (varsinkin niille erikois-iBomlteollle,
joita on valittu CSJ:n
osastoissa tämän työn suorittamista
varten. Njrt talven tullen on tämä
työ saatava käyntiin kaikilla palkka-kunnilla.
Jos olette jossakin suhteessa
epätietoisia asioista ja tehtävistä, ol­kaa
hyvä ja kirjoittakaa arkistollem­me.
Olemme aina -valmiit vastaamaan
kaikkiin ttedustelulhin ja antamaan
ohjeita tarpeen vaatiessa. '
'\ Kalkkia historia- Ja aiklstokomlte-olta..
v keholtetaan asettumaan yhtey­teen
Arkiston kanssa slUä työn onnis­tuminen
vaatii keskitettyä-; toimintaa.
Mlei kaikkien CSJ:n osastojen yht^r-dessä
toimi erikoista Virnan alan ko­miteaa,
olisi sellainen valittava. Komi­teoiden
Ja asianharrastsfjien on muis­tettava,
että kysymyksessä, ei ole ai­noastaan
kunkin paikkakunnan suo­malaisten
historiaton edistäminen
vaan että monilla paikkakunnilla voi­daan
luoda iväloa myöskin monien
muiden, nyt jo isammuneiden suoma­laisasutusten
historiaan.
Sattuneesta ^ s t ä huomautetaan,
että arkistomme ei ilmoita lahjoituk­sista
erikoisella kirjeellä vaan maini­taan
saaptmelsta lahjoituksista Va­paudessa
entiseen tapaan.
Canadan Suomalaisten Arkiston
puolesta: H. Sula, arkistonhoitaja.
Chiang Kai-shekin
klikin huijaukset
..Chicago. — Täkäläinen Tribune-lehtl
kertoi äskettäin kuomintangilais-:
ten suurista keinotteluista, väittäen,
että kaksi New Yorkissa Ja Hongkon­gissa
toiminutta kuomlntangilalstcn
ryhmää on harjoittanut keinottelua
soijapavuilla, ansaiten noin 75 miljoo­naa
dollaria. Lehti sanoo New Yorkin
ryhmän keinottelevan edelleen kaut-shukllla.
Matkailijaennätys
Suomessa 1 _
Helsinki. —- <S-S> Tammlrkosäkuus-sa
saapui maahamme 63.524 matkus­tajaa
Ja täältä lähti 73.956. Saapu­neista
oli ulkomaalaisia 25.473 ja läh­teneistä
20.612. Viime, vuonna vastaa
vana aikana saapui maahamme 55.554
(v. 2938 56.049) matkustajaa ja täältä
lähti 64.339 v. 1938 52.400).
Tämän vuoden luVut ovat suurem­pia
kuin koskaan ennen vastaavana
ailcana. • • • . / •••
- Ulkomaalaisten osuus matkustaja­liikenteestä
ci vielä kuitenkaan olo
saavuttanut vuoden 1938 mittasuhtei­ta,
Jolloin ivuodcn alusta kesäkuun
loppuun 108.539:dän nousevasta mat­kustajien
kokonaisluvusta ulkomaalai­sia
oli 63,298.
Suomalaisia lähti kesäkuun loppuun
mennessä maasta 53.344 Ja tänne saa­pui
38,051. Suomalaiset on ilmeisesti
tänä kesänä vallannut kaukomaan-
Icalpuu, etenkin mannermaalle suun­tautuen.
Saapuneista ulkomaalaisista oli
ruotsalaisia 14,708. tanskalaista 2.411,
l7SA:n kansalaisia '(etupäässä amcri-'
kansuomalalsia 2,022. norjalaisia
1.556, englantilaisia 1,312 ja Neuvos­toliiton
kansalaisia 579. • '; . •
3/10,000,000,000
sekuitnin olinaika '
Birmingham, Englanti. — Nobel-palkinnon
saanut -fyysikko. Manches­terin
-yliopiston- prolessorl P, M., S,
BIä<^ett ilmoitti 'Viime viikolla britti-lä'sen
tieteiden edistämlsseuran ko­kouksessa
löytäneensä kaksi uutta
atomihiukkasta niissä kosmillisissa sä­teissä.
Jotka pommittavat maata ava­ruudesta.
Han sanoi näid«n hiukkas­ten
olevan asia atomin monimutkai­sesta
rakenteesta. Kun atomi murs­kaantuu
vapautuvat siltä hiukkaset,
Jotka ovat 000 kertaa sen elekCroonla
isommat, mutta niiden olemassaolon
aika on ainoastaan 3/10,000.000,000
sekuntia.
Niitä nimitetään V-hiukkaslksi. kos­ka
ne Jättävät V:n muotoisen merkin
valokuvauslevyihln. Professori Blac-kett
sai 1948 Nobelin palkinnon kos­millisia
säteitä koskevista tutkimuk­sistaan.
X
Torstaina, syysk. 7 pi^ ~ Thursday^ Sepf^:.^: '^tKm!^!
Melkein viisi vuotta on kultmut sii­tä,
ktm atomipommi poltti maamme.
Atomipommin räjähdyksen aiheutta­mat
liekit ja savu ovat luonnoUiststl
hävinneet, mutta sydämiimme se on
Jättänyt kasvavan vihan atonupom-mla
kohtaan. Joka yhdessä hetkessä
tappoi Ja poltti vanhempamme, vel­jemme
Ja sisaremme.
Hiroshima, elokuun kuudentena
1845..helvetillinen päivä. Jota emme
koskaan unohda. Jolloinkansa oli mel-ke:^
nääntynyt nälkään Ja llmahyy-tyksiin.
jotka Jatkuivat päivästä päi­vään.
Klo 8.10 aamulla,: jolloin kohta­lokas
pommi pudotettiin Hiroshimaan
me menetimme tajuntamme kaamean
keltaisen liekin välähtäessä. Löysim­me
itsemme lleklcien Ja Sirpaleiden
keskeltä tuhoutuneitten rakennusten
alta. Emme voineet nousta- emmekä
Uikuttaa Jäsentäkään tulen lähestyes­sä
vaanivana. Edessämme makasi
kuolleena korealabien poika. Jonka
kanssa vain muutama hetki sitten
o1lmii;ie jutelleet', pää Ja ruumis murs­kana.
Vain sattumalta kuoleman välttä­neenä
näimme Hiroshiman muuttu­neen
KekkUnereksi. Vältimtne kuole­man
vain senvuoksl. että olimme kau­pungin
toisessa laidassa erään kukku­lan
takana, mutta huolimatta suojas-tanune
vain muutama ksmimenen
meistä pelastui. Sanalla "ihme" oli
eiUoIn erikoinen merkityksensä meil­le.
Kalkki eloonjääneet olivat niin pa­laneet
' Ja ruhjoutuneet .ettel heitä
voinut tuntea. Ja myöhemmin hekin
kuolivat kauheisiin kärsimyksiin.
Kaupungin palaminen Jatkui usei­ta
päiviä. Ihmisiä paloi kuoliaaksi
yrittäessään raunioitten alta ulospää­syä.
Nuoret äidit kuolivat lapset käsi­varrellaan.
Atomipommi toi helvetin
maan päälle.
Ftijio Nakamui;^, eräs tillstäi nuonir
kaisista. Joka ihmeen kautta dll
nyt eloon Hiroshiman tuhiässar -V^4
lasi Nagasakiin, ssmnyinkaupunkltiv^
sodan päätyttyä. Hän kofaitaäl^t^umJ
vain vanhempiensa Ja Wbdentoista'|
sukulaisena tuhlcan,'myösl^Idät oil |
atomipommi kauhealla tavattaan ta])*''^
panut, atomipommi; Jicka t^dea 'ketf
ran historiassa .611 pudotettu ilagasa«*
klin. \ , .j"^
Nämä kaksi atumi{>ommla'pQlttiva^'
satoja kallisarvoisia ihmlsheDAJ|i,'on^
nellisla koteja ja -vUJavla peltoja.
Nyt riehuu viha sydämlssttome-so*
taa vastaan, se leviää mlljo{mieerl)|}'>^
misten keskuuteen kaikkialla maali-^
massa. Se luo voittamatto^n vol-v^
man .joka ei koskaan salll^iiuden '
maailpiansodan s y n t y v ä n . " ' j .
Realipalkat Suomessa
24 pros. alhaisemmat
Helsinki. — Työkansan Säilömissä
elok.' 10 pnä Julkaistuissa kirjoituk­sessa
todetaan suomen työväen reali-palkkatason
olevan nyt 24 prosenttia
alhaisemman: kuin ee oli Ickakuusta
1947. Työläisten rcalipalkan^ suuruu­den
määrää kaksi tekijäd nimellispal­kan
suuruus- Ja työläisten käyttämien
tarvikkeiden ihlntataso.
Nobel-säatiön juhla
Tukholma. Kalkki elossa olevat
Nobel-palkiimon; saajat, yhteensä sa­takunta,
on Dagens Nyheterin mukaan
kutsuttu viettämään viikon Tukhol­massa
tai Oslossa, Joulukuussa vietet­tävän
Nobel-säätiön 50-vuotisJuhIan
yhteydessä. Ellei palkintoja Jaeta Os­lossa,
tarkoittaa kutsu siinä tapauk­sessa
Tukholmaa.
Suomen nuorison lähe­tystö
NeuvpstoUittoon
Helsinki, -r- Suomen Urheiluliiton
vuosikokouksessa. Joka pidettiin elok.
12 pnä Jyväskylässä, oli keskustelta­vana
myöskin Heinon tapaus. Kokous
evästi uuden johtokunnan tutkimahan
asiaa. Liiton puheenjohtajaiisi valit­tiin
uudelleen maisteri Lauri Mietti­nen.
RAKKAAT YSTÄVÄT, KOKO
ATAAILMAN NUORISO! ' l
Koko Japanin' nuoriso yhtyy Iflnyi
shiman - Ja Nagasakin - nuori|ooh.'-n^<«
km Jotka eivät ole kolcetieet 'sodaji
kalkkia kauhuja, mutta, ^dtka~ov^t
ymmärtäneet, kenelle sota'm^klto^o
voittoja. Sen 'vuoksl he pyat ^uCtynecjSi
"Nuorison isänmaalliseen tln\aamnj*
yhdessä 3,970.000 nuorenj; ilunlsen
kanssa sodanvastaisen lipun ytap3rlti>:
le. Me taistelemme maamme/kansaa
etumaisissa riveissä. ' -
MAAILMAN RAUHAA BA^AS^^AV^
NUORISO! /V
Imperialistit kaikkialta maailmassa
yrittävät estää haUitsevien luokklfeo^a
pulaa hankkimalla uutta so^a. lääd^
vuttaaksecn päämääränsä he-rilstäyä^-
työlälslä yhä räikeämmin —"he teke­vät
nuorten ihmisten elämäi^ synltäk--
sl Ja he Jatkavat itsepintaisesti ato-j
mlpommlen tuotantoa. Ellemme , p\Q
lujia, elleivät maailman kansat tdtls-tä
tätä ryhmää, koko maalaa Uilea
kolccmaan samat kärsimykset kuln|Hi«'
roshima Ja Nggasakl. f
Rauhaa el turvata rukouksin^ Bali­han
liike cl voita ilman raufian iB|l-lyttämiscks^
tehtävää työtiä ja totnJn-taa.
Rauhan voimien voitto ;tarvit6ee-kansojen
laajojen Joukkojen, toimin-*
nan ja tahdon yhtenäisyyttä. ] ^ \
Kellon on 'sottc^va,;^ !6otä0| vastaan
ni!n, ettei maailman'tarvitse käzsiä^^
atomipommin helvettiä, 1 T t
'RAKKAAT ySTÄVÄTJ -
Rauhanpuolustajain maailmanlconr:
gressin vakinaisen komitean^ Tukhol­man
vetoomus.,jonJca päivlt4;äln alte*:
klTjolttavat miljoonat naiset Ja mie-*'
het.-^vanhat Ja nuoret kaikkialla maa-„
ilmassa mielipiteistä ja vakaumukBes;o
ta riippumatta on voimakas^ ase» Jor
ka pystyy pysäyttämään sodanlietso­jat,
atomipommlrikollifiet. ' .
Maailman nuoret naiset Ja^mielhetji
raskas vastuu lepää hartelllanne 'Ih^
miskunnan tulevaisuuden turvaaml*^
sessa. Kuulkaa meidän kutsuanmui,
kuulkaa niiden kutsua, jotka)ovBt Iso»
kcncet atomipommin katihut it8e.'.Ja;-
klrjoittakaa alle sadoin, ^iljoonln
jcukoin Tukholman vetoomus, elämän-,
vetoomus l *
HIROSmMAN NUORISO ^
NAGASAKIN NUOI^j^O
i
>-> Wa8hlhgtonls^, BC:88a on eniten
ihmisiä nellömailia kohti (7.292.9)
Englannissa on 14 kertaa enemmän
kuin nidyavallolssa, Belgiassa 12 ker­taa,
Bollannl«.sa 10 Ja Ranskassa 4
kertaa enemmän. v
On helppo sanoa, että voitot munatuotannosta voidaan
määritellä kertomalla kunkin munatusinan voiton tuotet­tujen
tusinain määrien kanssa. Mutta ennen kuin voitte
tämän tehdä teidän täytyy määritellä kunkin munatusinan
•odelJinen kustannus. Tässä ilmeneekin useita seikkoja jot­ka
vaikuttavat kustannuksiin.
Ensimmäinen seikka on kuinka .paljon jokaisen nuoren
kanan kasvatus maksaa. LäheLsessä yhteydessä kasvatuk­sen
kanssa-on kuinka monta kanaa olette myyneet vuoden
lopussa maksaaksenne nuorien kanojen kasvatuksen. Mitä
enempi on myytäviä kanoja ja mitä enempi ne painavat sitä
pienempi on kacjan uudistuskustannukset.
' Nykypäivänä Ful-O-Pep nuorien kanojen kasvatusohjel-
. maila, jossa neuvotaan kuinka ruokkia paljon jyviä — eri-
;koisestikin kauroja — Iisaksi vitamiinirikkaita Ful-O-Pep
ilfiäÄkejä,' on suuresti laskenut huorien kanojen käsvätus-
' kusfännukisia.
Kun te kasvatatte nuoret kananne Ful-O-Pep keinolla,
' saatte .tuottavia nuoria kanoja ja kasvatatte rie taloudelli-semmjn
kiiin silloin jos pidätte hiiden edessä aina ruokaa,
Samalla kasvatatte voimakkaimpia, tukevempia kanoja jot­ka
kestävät paljon. Siksi kanalan kuolevaisuus on yleisesti
alhaisempi. Kun kanat maksavat $1.25 kappale 10% kor­keampi
kuolevaisuus merkitsisi 12 >/^c häviötä kanaa koh-den.
•; .
Kokeilu on
paras todiste
On paheksuttavaa, että liian monta siipikarjan hoitajaa:
menettää yli 50% munivista kanoistaan ensimmäisen ifivuii^s
tusvuoden aikana. Usein niiden kanat menettävät tuotan- ;
tokykynsä ja ne on poistettava ja myytävä kokonaisen?taphf5;|
pion välttämiseksi. Sellaiset kanat ovat liian kevyitä'
markkinoille vietyä. Suurin syy johtuu kanojen kasvatjik-?
sesta kuten pitämällä ruoka aina niiden edessä. Kun kanat &
alkavat munia liian aikaisin, poistot ja kuolevaisuus nou-,;
see, joten kasvatus sekä uusimiskustannukset ovat korkeat.
Toinen seikka FuUO-Pep kasvatuksessa ön ktmiioUinen j
hoito, että jokaisella kanalla on tilaisuus syödä kylliksi'
mäskiä korkeammalle mahdolliselle munatuotannplle. '
Kaikki seikat ilmenee näissä ilmoituksissa ja meidän v^i-kosissamme.
Jos kanoilla ei ole kylliksi kaukalotilaa niin '
se voi vaikuttaa munatuotantoon airfa kolmeen tusinaan H
saakka kutakin kanaa kohden vuodessa. Jos munatuptanto
määritellään kanojen niäärään nähden, merkitsee se^yli";
. viisi tusinaa, vuodessa:kanaa, kohden. \ \ ' . 'C: f^SjISSif^
Oikea ravinto on kolmas seikka. Kanat, jot^a ruQkii^iiaii'•
ruoalla joka sisältää riittävästi vitamiineja, proteinia, ras-^ l
vaa, kuitua ja orgaanisia aineita, ovat teholdcainipiä tiiptf
tajia. Ne munivat ehenimän vähemmäUä ruokintakiistan-p
nuksella tuotettua tusinaa kohden. * ;
Yksi suurimpia virheitä rpitä farmarit voivat tehdä kano-jen
ruokkimisessa, on plietus että kun proteini-, rasva- jav,
kuituprosentit analysilipussa ovat samat, niin kaikki ruoat
ovat samanlaisia. Meillä on raportteja Ful-O-Pep kä2^tä--:f
jiltä jotka ovat vähentäneet mäskikuluntaa 25%-—33%%>>
vaihtamalla Ful-O-Pepiin.
Aina tuoreita
Laattiaineista
JAUHOJA. «JYYIJt
;.. TUKUTTAIN JA
i 186 Louis j5l. . Puk. 3-0531