Vapaus, December 12, 1950

              Siva 2 Tiistaiim^ 12 p. — Tuesday, Dee. 12
* Ottavaa. -
Office
E, BoksL Edttor W ' fSdmul.
aAäxesa Box 63, SudlmiT/
triaaUtmi Uee of charge.
T I L A U Q B U ^ A T :
Canadaxs^: 1 Vk. 64)0 6 kk. 3 ^
Sucxocssa:
1 vk. 7Ä»
1 vg- 7^0
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
S(
Smd» puheita pm!^^^^
Huolimatta siitä mitä maailmalle sanotaan tai sanomatta jätetään,
to^asia^on, tämä: Milloinkaan'ennen e i ole n i in suuresta i ^ u ^ ^ ^ t u
n l ^ ik;<)!Vm v ä h ^ villoja, mitä tuli TrunaanrAttlesn koiiferenssista,. mikä
jäiti edelleenkin maailmansodan riippuvaksi siitä, niitä yhdysvaltain
sotalii^i^t ^ t t ä v ä t — jos ei raulmrakastavan ihmisk
mietipiteetiBaio^stus saa tätä onnettdm^^^
l ^ f e s i i ^ t t i T r u m a n i l l a ja pääministCTi A i t l e e l l a oli WashJn^
-kuusi kon/erenssia, joiden jälkeen annettiin 2,0Q0 sanaa käsittävä lau-
5imtio.mi|stä ihnenee^ että Attleen ''raubaJ!! m a t k a " e i suur^tikaafl v a i -
kiiftai^atHlidysvaltain sotaobjelmaan, mutta Attleen täytyi antaa p C '
riiui kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä. Seuraavassa on joitakin
m ^ U e p a n t a v i a seikkoja:
l^ämJqisteri Attlee tuli Wasbingtoniin neuvottelemaan ennenkaik­kea^
Koxeajn ja Kaukoidän kysymyksistä. Xeuvottielujen jälkeen a?!-'
netttssa lausunnossa on Korean ja Kaukoidän asiain suhteen epämää-räiäta
"jossittelua" j a avointa erimielisyyttä, mutta sen sijaan koros­tetaan
it£ieita kertoja sitä "yksimielisyyttä" mikä .valh'tsi Euroopan
aseistukseni suhteen. Toisinsanoen, Kaukoidän asioiden suhteen ollut
j a jäänyt erimielisyys kiedotaan Euroopan asiain "yksimielisyytlen"
vaippaan.
Mutta tä|keintä on tämä: Pääministeri Attleen matkan perussyynä
> o l i huolestuflicisuus siitä/että Yhdysvaltain sotahuljut käyttävät ato-nAfUjf^^
maailmansodan siten, että ' i i i t t o l a i s c t ' - joqtu-vaf-
tahtomattaan tapahtuneen tosiasian eteen. ;-.\tomipommin käy­töstä
on täydellisesti neuvoteltava liittolaisten kesken etujcäteen", kp,:
rost) n»r. Attlee ja hänen hallituksensa Lontoossa, Mutta miten kävi?
Asiallisesti puhuen mr. .Attleelle sanottiin, että "suutari pysyköön les­tissään'^
sillä presidentti Trumanilla (eikä .^ttleella) on atomipommin
k^ntr^illi ja hän päättää siitä käytetää;ikö ^itä j a milloin käytetään.
Suuressa jalomielisyydessään presidentti Truman lupasi tosin sen, että
Itä» "ilraoittaa'VBritannia ja minkä yuaksi sitä käytetään!
lähtiessään pääministeri Attleeta "evästettiin;' julkisesti,
että K i i n an Kansantasavallan tunnustaminen j a sen kutsuminen Y I ^ :n
jäsilnyyteea olisi sellainen rakentava teko, jonka avulla voitaisiin K o ­taan
ja itaukoidän muut probleemit ratkaista. Mutta miten kävi?
Netivöttelu jälkeen «myönnettiin, että K i i n a n tunnustamisen suhteen
OQ^ edelleenkin vastakkainen kanta Yhdysvaltain j a Britannian halli­tusten
välillä jäsen lisäksi ilmoitettiin härrtmästy?ieelJe maailmaUe, että
l^äministert A*ttlee oli taipunut Yhdysvaltain linjalle Formosan kysy­myksessä.
Tähän asti Britannian labörhallitus on seisonut pyhästi
aAtäimiensa lupausten takana, että Förmosa kuuluu Kiinalle, mutta
nyt pääministeri Attleen sanotaan hyväksyneen sen kun kenraali Mac-
Arthurin laivasto kaappasi Formosan saaren ja esittää tekopyhästi,
€ttä Y K : n (tarkoittaa Yhdysvaltain) ratkaistavaksi tulee kenelle
tänö Kiinan saari tnuka loimujen JppuH^^^ r*^ jM-}
' Tämä atomipbmfmin ja Formosan saaren s u h t s e n o m a k ^ t t u kanta
osoittaakin sen, että ne ihmiset erehtyvät, jotka luottavat siihen, että
' Trliman-Attleen konferenssi päättyi rauhanomaiseen ohjelmaan. P a r -
^ga^a^tapauksessa tämä konferenssi joutui ottamaan bupmipon rau:
''hanpuolustajien kasvavan voiman ja luovimaan sen Johdosta. Mutta
presidentti Trumanin sotainen ääni kuului siinä konferenssissa isännän
äänenäs Totta, että Washingtonin neuvotteluissa ilmeni yleispn-mia-lipitee^
i painostuksesta horjuntaa avoimen sötaphjelmah puhteen —
' mutta yhtä totta on sekin, että ''isäin henH» elää" odottaen aikoja pa-
^.jretppta, milloin MacArthur voisi vakiinnuttaa rintamansa j a puhua taas
c k^^kisti niin kiinalaisille kuin korealaisille j a muillekin raiihanpuo-lustajille.
" S e l v ä ä siis on, että rauhanpuolustajat civ^at voi panna toivoansa
Tl^man-.^ttleen konferpnssin ohjelmaan, vaan <)maan työhönsä ja
taisteluunsa rauhan säilyttämisen puolesta.
t ^ t ^ faigjppnng. Jo^ti^imti 13 päi-takaisin
Jugoslaviaan
. <AnpeUani JEfäs^jn^bernics sa-nqi
ppi^äntelna, että "^flnsan. 50 mai-iu
»'|fijngnaaUsta etpläln. on vielä V i -
jp^yisejti ä^lsj^ JUjcals^jnmis-ca
autistiedo^^^ et^ Yii-dysväJtäin
pifnl g?^r»is90n} pyakuoi
saUi^n., ' ^ y U p ^ t ^ . että
Etel^rf^prean '?n§riijej3 ja YKrn
xmUt^ sqtajquj^fjiia on vielä siellä ...
-11 4 ^ : n yt;ti$tfetQ Tijklpsta iouluk. 9
« e e
IIIENO.V ROUVAN
"bU^nOEELLiaCUTTA*
Rädiokoraentaattorl Arthur God-frey
kertoi tässä hiljattain miten hie­notunteinen
on senaattorinainen mrs.
Ma^^aret Chase Smith, republikaani
Mainen valtiosta. 'AITÖ. ai^thiUe kuu-iänma,
t«ii,^^eleet sibnilii Tam jfan
iba-
»iia eläimiä", hienon naisen sanojen
mtikaan, kuljetettavan autojen fen-deriim.,;.
"I^jllä- sanm tienotonte nainen
pitlj puhpen Tucsoni^; Ari2¥>ha§3ä.
pj&än aikana. Puheessaan hän pau­hasi
kovasti, että oitis on rj-hdyttävä
pudottamaan atomipcBxmieja venä­läisten
ja kiinalaisten nislcaan.
Hän r^likääs on vuodattanut kalk­ki,
kyynelensä peuraraukkojeh puo­lesta.
Porvarilliset tunteensa ovat kui-yuneet
kylmiin. Sääliä el enää Qle
ihmisiä kohtaan. — Työnues-Bteen-päln.
.
' ' ' ' . *, «i.. »
II^IXITUSKYSYnfTS JA
Suomen äiaMtt^^ aiheuttaa
Bll^älsessä IrfidlstÖssä jatkuvaa k i r ­joittelua
ja kannunvalantaa puoleen
ja toiseen. SKDL:h pää-äänenkan-nattaja
Vapaa Sana esitti jouluk. 2
piiä Suomen työväen selvän kannan
haUitaskysymykseen seiuaavasti:
"SKDL ei suinkaan vastiKta, vaan
vaatii maan talouseläsnän tervehdyt­tämistä,
mutta se ci- katso kapitalis­tien
' vaatinutaten edustavan tuota
tervehdyttämisCä, vään jofbtavan en­tistä
suur^iApaan sekasortoon ja kan-
S8ojwik'4oisn, ;,;; näikjiijninyttämisee];?,
Suomen työkansa tietää, ifehen se vQi
luottaa, kun on kysymys sen ptUJen
Rijolustaaal^esta n % JiaUilU^.essa
|£Uin eduskunnassa ja a^smaf.illl§es§a
lii^eess^in. 0?PiWl .
P^kka^an ballitos, Sen;oy,at Mpiitgt-nei^
t eduskunnassa k|^'?dyt ki^kui^
ja;, kgmppaiiufc. Seri pn enngiö^DEk^a
tOfl^nnutr Isikkph^^^
mokraatit' py?yiyät Ip^puUn saakka
t^iäisten yaatimxisten t a l^n^-"
Viinas mgiraskuuji alkupäivinä
julkaistiin Bulgariassa "Pysyväi-
. sen rauhan ja tiemokratian puples-
- ta'Mehdessä Bulgarain kommunis­tisen
puolueen kesku^ccniiean Jä­senen
Raiko Damjanovin sebfötus
Jugoslavian työväenluokan nykyi­sestä
tilasta. Alla julkaistussa ar-
. tikkelissa ; olevat tiedot; pohjaulaj-;
vat täMn artikkeliin, , . •
Titoii hallitus Jugoslaviassa on ka­pitalismin
palauttamisen tisllä. Avat-.
tuaan kaikki ovet ulkomaalaiselle
pääomalle, l e i ^ ' Jugoslavian kansan
hartioilla ei yaln titolaisten kapitalis-'
tien. mutta myöskin ulkamaaiaisen
pääoman riiston paino. Tämän seu­rauksena
Jugoslavian talous o.n jpur
tunut vararikon partaalle ja pelastu-akseen
siitä ovat titolaiset turvautu­neet
orjuuttaviin amerikkalaisiin lai­noihin:
Jugoslavian talouden alistuijunen
ulkpmaisells pääpmalle johtaa kapita­lismin
täydelliseen palauttamiseen.
TIt<ni ryhriiädemagögisilla nimityksil­lä
ja toimenpiteillä, joista mainitta­koon
yrityksien "iuovuttaminen" n.s,
"työkollektiiveille", jotka pn muodt«-
tettu Hitlerin ja Miissolinin reseptien
mukaan.'
VEBOT* JA TE|QBP9| '
Jugoslavian ^Käisten asemaa vai­keuttaa
vielä suuresti ennenkuuhi-mattoman
suuret verot. Joilla pide­tään
yhtä armeijaa,: poliisilaitosta jä
^rannimaista ' hallitoskpneistöa:
Vuonna'1S49'käytettiin valtiokoneis-
^ n ylläpiiämiseen 54 mitjardia dina-z|
a, noin 33 pros. koko hudjetista.
ta esim. 11.3 .'if^niia oli kä3?tt5kelvo-tontaja
3;2a^ <^^2^482 vii^eelllstä.
. T^rölälsteri; ; iaCTava^ vastarinnan
vuoiksi oh ollut pakko s i ­joittaa
anäniäfc^^ ai^.-
mattitaidoit(m|a>,'^ on seurauk­sena
tuotteyalsEdiden l a i ^ ja suun­nitelmien
jäljessä laalyiisjt^Trilnen
Lulniisissa iai^tlksissa ov^t suunni-iälkeen"
on vero^uörmaa li^ttgr 20 telmat tulleet täytetyiksi mJ.äräalkoi-miljardilla
ja terveyden fauoltomenoja
vätieimel^ 3 miljardilla dinarilla.
A^aikeah taloudellisen aseman l i ­säksi
paima ' tT-öläisiä oikeudetto­muus
titolainen terrori. ^KaiJdlla
työmailla vilisee hallituksen ^llisilai-toksen
agentteja. joi%. 6n rajoftta-matpn
valta. Joillakin työmailla näi­tä
akentteja on yksi jokaista kolmea
työläistä kohtL Satojatuhansia :tyÖläi-siä
ja talonpoikia on määrätty pakko­töihin,
esim. kaivoksiin. Pakko^ö-määrä^
sten toteuttamista valvoo faäl-iitiiksen
agentit Ja titölainen ammat­tiyhdistysliike.
TThtenä määräysten
r&kpmlsesta käytett^mä rangaistuk­sena
011 elintarvi^^uirttien pois pttar
mlhen työläiisiltä. Toisena niuotpna
on paJJötojen pidättäminen jopa siiifä
määrin, eitä ^0 prosenttiakiti ansios­ta
pietetään. Kymmenetti^^
työläiset kaivoksissa ym. • ovat jputu-
HINNAT BfpU^^YAT nept näiden rangaistuksien alaisifcsi.
j TYÖLÄISTEN VASTABINTA
ISf»aWP 9» Jftt^^lVasti kiihtynyt.! Jugoslavian työKiset ovat viime ai-iitos,
lahjoittajat!
Sydämellinen kiitos kaikille niille, jotka niin anteliaasti lahjoittivat
Juinri päättyneessä haastekampanjassa Vapauden hyväksi. Monet k i i -
t o l ^ t niille Vapauden ystäville, jotka Vaivojaan säästämättä työsken-^
telivät tämän haastekampanjan hyväksi.
Kun muistetaan, että tavoitteena oli ^5,000 hankkiminen Vapauden
taistelurahastoon, ja se. että tulokseksi saatiin noin S7.60O, n i in tällöin
nähdään se kuinka loistava tämä tulo» on. .-Xlkuperäinen tavoite täy-tettim
y l i 150-prosenttisestil
Voidakseen ilmestyä esteettömästi, Vapaus tarvitsi välttämättä tä­män
rahan. Kuteri muistetaan, Vapauden tilitappio oli viimeksikulu-neen
vuoden aikana vähän yH $4,000. Nyt on tämä Icvl täytetty ja
lisäksi jai lehtemme taistelurahastoon vielä jonkin verran huomispäi­vänkin
varalle. Tämä tarkoittaa sitä, että lehtemme talousasema on
toistaiseksi turvattu ja tosiasia on, että työväenlehtien taloudellisia
kysymyksiä ei voida erottaa niiden poliittisista j^robleemeista. Vaikka
tlisi sisallöltääri kuinka hyvä lehti tahansa, ellei .sen talouselämä ole
pestävällä pohjalla, niin se ajautuu ennemmin tai myöhemmin ulos-päi&
einättumään umpikujaan. Toisinsanoen Vapauden talouskysymys 4
liittyy erottamattomasti lehtenime ohjelmaan ja päivastoin;
Kun asetettu päämäärä y l i t e t t i in nain reilusti nykyisissä olosuhteis­s
a fllissä sod[anlJetsojat yrittävät peloitclla rauhanpuolustajat ja kaikki
sodista kärsimään joutuvat "pikkuihmiset" toimettomiksi, niin. nyt
saavutettu tulos on sitäkin arvokkaampi ja merkityksellisempi. Se
osoittaa kumoamattomalla tavalla sen, että Vapauden lukijat ja kan­nattajat
tietävät mitä tahtovat j a kieltäytyvät aMstumasta toim2tto-oniksi
silloin kuin meidän ja kaikkien tavallisten ihmisten onni, tule-vaisutfs
ja itse elämä r i i p p uu tietoisesta toiminnasta ja taistelusta. T a ­voitteemme
y l i 150-prosenttinen täyttyminen on siis elävä kunnia­merkki
täkäläisille maanmiehillemme. beidän yhteiskunnallisen tietoi-
Suustasonsa ja siitä johtuvan toiminnalljsuudsn suhteen.
Tässä yhteydesä lienee paikallaan mennä muutama kuukausi ajas-.
sa taaVffpäin- Vapauden hjTäksi on ennenkin järjestetty rahoittamis-kantpanjoita
— ja joudutaan vastaisuudessakin niin menettelemään.
•Mtitta viime vuosina on tavoitteina ollut yleensä sellaiset tehtjivät,
* jotkJ» «vät joko A-älittömästi huojentaneet lehtemme velkaku:)rmaa tai
I* antaneet uusia ja parempia koneita. Toisinsanoen, on p y r i t t y ja a i -
* van iMkein pyritty siihen, että näiirä rahoittamiskampanjoilla olisi py-
< syväistä laatua oleva vaikutus lehtemme talouselämään. .Asia on näin
\ yininäitetty ja se on ollut omiaan Ibäämään innostusta laajojen jouk-
[ L>j6n kieskuudessa. Yleisesti myös tiedetään, että tämänsuuntaisten
* karäpanjain a w U a on saatu lehtiliikkeemme laitokset asiallisesti p u -
'iiuett velattoiniksi- Joukkotoiminnan avulla on pysyväisesti paran-
' n e t tu Vaiiauden talcrusasemaa. On maksettu rasittavat velat pois.ja
liamklttu nykyaikaisia koneita, mitä jatkuvasti kiihtj-vä k i l p a i lu kus­tannusliikkeiltä
vaatii. Kun nyt jouduttiin nmiutama kuukausi sitten
LOOO Amerikan
naista imialS
Lake Success. — Yli 1,000 busseil­la
saa.r>inutta naista HJäytti viime vii­kolla
YK:n'Rä,änaajjiri'parvpi^^^ ja
satoja oli uikopuoiella. Kymmenet
lapset kaiitpivait käytä-vUJä värillisiä
Ilmapalloja, joihin oli maalattu kir­joitus
"rauha". Esiinty^Isei^ pll jär-jestänji;
Amerikan naisten raiihanjär-jestö.
• \ .; ' '
Myöhemmin sajpana päivänä.200
Brobxijnin korkeakoulun oppUa^ta
kävi YK:n pääinajä^a' -iiijtiaisem^ssa
atomipommin käytön vastaisen kan­tansa.
Nuoret myöskin vaativat sodan
lopettamista Koreassa jä' viiden suu­ren
kutsumista neuvottelemaan rau­han
palauttamisesta. Lähetystöä joh­ti
Paul Robeson nuorempi. ^
Naisten iähetj-stön johtaja tr. Cle-mentina,
Paolone jätti Yhdysvaltain
edustajalle Warren Austhiille seuraa-vansLcältöisen
kirjelapun: "Me iulem-me
taistelemaan rauhan puolesta kai­kista
vaikeuksista huolimatta. Meidän
lapsiemme n i m e ^ me; ol.emme sitou-jtuneet
siihen."
Ty9yä?nli|Q^n kannpttavaksi asete­tuki
toriätipn seuralaisena elintarvike
keiden ja muiden ktdutustarvikket
den hinnat ovat vuodesta 19-15 l^h)!.ien
nousseet 75p pros. Ytsinpä Itävallaji
oikeistososialistien äänenkannattaja
Arbeitej: ?5eit.upg totp^a Jugps^ayiah
työläisten elintason laskeneen puo-r
leen siitä mitä se oli vuorma 19451 '
Tavaroiden kallistamisen kanssa
rinnan pv^t palkat suurpsti laske­neet.
Viime toukokuussa esim. alerir
nettiin keskimääräisiä kuulcausipalk-koja
3.20!a dinarista 2,4(¥> ^ijnariln.
Ammattitaitoisten typläisten kuukau­sipalkka
on 3,O30-r-3,5P0 dinaria. Kes­kinkertaisen
työläisperheen lasketaan,
tarylt^van ylöspitoonsa. 18,|W»P—20.9t«
dinaria, ^ussa. . , ' ^,
Titolaisten laskelmien miikaan viz
täisi korttiannoksien tyydyttää noin
35 p:rps. tyjJläisten tarpeista, mutta
todellisuudessa. ne tyydyttävät vain
noin iä, pros., ifav- P e r a ld Tribunen
Belgradin kirjeenvaihtaja klrjpili^
syyskuin 18 pnä, että ostajan oi^. par}-,
taya 2Cl prosenttia kmikausipal^.-
tq^ii >vqitlalKjee^-:pst^^
voita. Samalla kertaa hän. malnitgge,
että keväästä lä,hUeo pyat elintaryi^-r
kPiden hinnat ,kphpm?ept en^i^i^yä
kuin pupi«{lla, Syyskqussa maksoi so­keri
5C0 dinaria kilo, rasva. 550 d i n j -
ria. sianliha iQö dinaria. Leipäannpsta
vähennettiin lokakuussa 10 prosentil­la
kireäivleipätilanteen takja.' • \
TAVATTOMAN PITKÄ
TYÖPÄ!VA • >
Vaikka Titon hallitus ei ple tehnyt
mitään ilmoitusta työpäivän pituudes­ta,
niin on tuimettua. kuinka Jugosla­viassa
on työläisten tehtävä 9—10
tuntia tj'ötä, Brezan kaivoksissa 12
tuntia ja Tonavan satamien lastaus-tölsw
aina 15 tuntjakin päiyässä.
Useissa tapaiiksissa iJakpiletaan työ­läiset
tekemMnyl^^^^^ 20 tuntia vii­kossa.
. '
Kaikkein rasittavin työläisille kui­tenkin
pn "vapaaehtoinen" sunnun­taityö.
Tätä väften on Titon .haliitus
keksinyt hienostuneen systeemin, jo­ka
perustuu siihen, että joka ei tee
ilmaista sunnuntaityötä el saa pah­kaa
seuraavan päivän työstä. Dlkt§-
tUiurikpmsnnon alaisuudessa .elävät
työläiset eivät kykene vastustamaan
tällaistakaan julkeata rj-östöä.
Pitkät, työpäivät, työnkilhd>-tys ja
työläisten turvallisuudesta huolehti­misen
Jaiminlyöhtl aiheuttavat sen,
että' tapaturmat ovat muodostuneet
joUkkoilmlölksi. Esim. Sambcln-Sara-jevon
^rautatien rakennustyömaalla
menetti puolen vuoden kuluessa 420
työläistä henkensä. Satoja kaivostyö­läisiä
on kuoliut räjähdyksissä ym.
tapatimnissa ja tuberkulposi ym. sai­raudet
raivoavat tj-öläisien keskuu­dessa.
koina yM, laajemmassa mitassa ja
päättävälsenpaln nousseet joukkomit­taiseen
taisteluun Titon sortoa vas­taan.
-Teiitaissa, kaivoksissa, rauta­teillä
ja metsätyömailla turvaudu­taan
hyvin järjestettyyn sabpteashilii..
Valmistetaan Impjipjaatuist^ tavaraa,
a|enne^an t}'pn tup^t^vai^uutta Ja
suoritetaan joukkokarkaamisia työ-paikpilta.
Rade Koncarin tehtaissa
valmistetusta 14,5 ^uparilanlatoiu]^
hin nxennessä vain 50—55 prosentti-sestL
. '
Hautatieläisten vastarinta on erit.^
tain vaikuttavaa. Lukuisia tavaraju­nia
on esim. lähetetty vääriin pai)?:-
koihln. Riiecassa satamatyöläiset
heittivät 1,700. kuutiometriä Enjlan-tiin
lähetettävää puutavaraa mereen.
Joissakin tapauksissa on menty niin
pitkälle, että ammusjunia on räjäy-tetlo^
ja rautateitä rikottu.
Sabotaashien' ja lakkojen aiheutta-jnat
työtuntien menetykset ovat ol­leet
valtavia. ^ Kroatian kaivoksissa
menetettiin lakkojen takia viime
vuorma 164,915 työpäivääl Slovenian
metsätyöläisten lakot aiheuttivat
102,003 työpäivän menetykset. Tito
itse sanoi Splitissä pitämässään pu­heessa,
että V. 1949 oli noin 400,000
työläistä päivittäin pois työpalkpis-taan.
KANSA ON TITpA VASTAAN
KJokö JUgpslayian t5 öväenluokka
Casdan ranskalaiset 'fr-STTA'
ovat ehdattmnasti
miu vastaan
Timmins, Ont. — Lumber and Savr-mill
Workers Union Timminsin alu­een
osaston presidentti Pete Monieon
lähetti viikon lopulla pääministereil­le
Attlee ja St. Lamrent säihkeen Ot­tajaan,
jo5sa hän pyytää heitä "te­kemään
kaikkensa oikaistakseen 3col-mannen
maalhnanspdan syttymisen
5prsan kriisin 'kärjistämisen johdos­ta.^
Rihijessaao osastonsa jäsenis­tön
puolesta, toteaa mr. Mongeon o-sastcn
jäsenistöstä noin SQ—SO pro­senttia
olevan Canadan ranskalaisia
ja sanoo .että tämän niaan noin .4.5
mlijdpnaineh ranskalainen väestö on
ehdottomasti heidän sellaiseen sotaan
pakoittamistaan vastaan, mikä ei hei­tä
kiinnosta ja mikä aiheuttaa aino­astaan
kurjutta ja tuhpa koko maa­ilmalle.
• •
tekee yhä kasvavaa vastarintaa Titon
fasistiselle hallinnolle. Yhä laajem­mat
kansankerrokset yhtsrvät taiste­luun
Titoa vastaan, sillä ne eivät
haliia yhä lisääntyviä kiu-juuden, rap­pion
ja nälkäkuoleman uhreja, anie-rikkalals-
englantilaisen pääoman
ikeessä, jc^on Titon hallitus oii-hei­dät
tuominnut. Tässä taistelussa Ju­goslavian
kansaa auttaa koko edistyk­sellinen
kansainvälmen työväenluok­ka.
,\-
Yhdysvaltalainen
lehti vaatii
Iop@ttamaan sodan
New~rork. — Liberaalinen New
York'Compass-lehti esitti viime vii­kolla
vaatunuksen, että ampuminen
tulee lopettaa Koreassa.
Etusiv^ulla julkaistussa toimitusar-tlkkelissä
sanottiin, että hetikchtai-nen
aselepo ja sotatoimien pysäyttä-iminen
pn ainoa keino sodan lopetta­miseksi.
Lehti sanoo, että tämä on
asia mistä Trumanin ja Attleen tulisi
keskustella ja "tämä on se askel jolla
voidaan estää sota ermenkuin se on
ehtinyt levitä liian laajalle . . . "
Detroitinsa suoritetussa mielipiteit­ten
tiedu^teliissa on 9 jokaisesta kj-m-menpstä
ilmoittanut vagtustavaiisa
atomipcmmin käj'ttöä. Monet ovat l i ­säksi
Ilmaisseet mielipiteenään, että
amerikkalaisten joukkojen tulisi- pois­tua
Koreasta.
=TÄTÄ.
EHKX EREHTYI
Sotasairaalana \ ^ y t e^
luuranko oli siirretty romuhuo
Savon ukko poikkesi sairaalaan <
lalspoikaa katsomaan, erehtyi 07
ja joutui silmätyksin In
kanssa- L i e ^ ollut ukko U ^ ^ f
nen, tai muuten vain leikkiisä, i
sanoi:
— Voe, voe jopa
haonoks!
pn mäimä
HL^aiMA OLI OIKEASSA l^i^fl.t^miut
Vanna mamma antoi ontuvalle ker
jäläisuikolle 5 senttiä, päivitelieamie ^
hen kurjuutta: msii^^
"Kym on surkeaa olla noin hutf ^'J^-^
nossa kiinnossa, mutta vielä " («Maosas .
olisi jos olisitte sokea." «tiiji «J^af;Äsa»
.•'Tehän sen sanoitte, madammi W^J^^silloin kun pyyteli sokeana, en saanuä
muuta kuin kuparikolikojta."
et
Toronto. — Ehdotta^saah sotatoi­mien
lopettamista; ihodus vlveridi
(väliaikainen moleippi^ ^osanuoUen
eläniäntayan' tiumustaminen) sopi­musta
Aasian maid^ii kan^a jä ,yas-t.
iistae§saän T?S:n ujikaiistä^^^
akpUppmmia. jCanadan ijlkpmihisteri
li B. Pearepn jpiUidciu^n 5 pälyän
piäiipi^lijaan sai Caii^an Rauhan Kor'
niiiteaii läiaipönaii käiina6i|ksen. P e ^ -
sonlUe osoittane kirjetösä I^ui-häiikoi^
dt^^^^ _
"T^erVehdin^ lärr^jimästl s^^
mlota, m i i ^ te t i l 5 piiä pMmäsr
sänne piiheessa annoitte nllile iRau-hankomitean
esItj-k^Ule, jotka tehtiin
julkiseksi • syy^iissa ta/palituneep
|)arl8mentin jä^
heeit viefaiiän aikana Ja monissa
Jeissaiimie'teiUe nykyls^^ kriisin a i ­kana:-
»1 ''l;'-'v
"Elrtkolsesti me haluamtme Ilmituoi
da hyväJag^smsenraeseisraäv^ ehdp-tustenne
joiidosta: .
a) ebdotos lopettaa • sotatoimet ja
ryhtyä neuvottelemaan ! Korean
kysymyksen sopioiiseksL ;
b) ajatnsta sovelluttaa modus vlventi-perlaateita
Aasian kysymyksessä.
c) ajatusta, että maailman kohtalo
riippaa atomlpainmin käyttämistä
koskevasta päätöksestä, joka, kn-ien
(e huomantitte, käytettynä
kylUn lujasti vpitqiiataHaSken
epmän plsneetattaini^e, Ja että
$en kattamisen inääfäänibiieo ei
1^ olla US:n I^UilYiksen yksltyisr
qikfmtcna.
ajp tarjpawme teyie rauhan ikanr
nattajain laajaii kannat-uksen, vie-dälkseiine
periUe. nämä .mielipiteet,
hupiimatta 'kaikesta siitä vastustuk-steta"
mitä maliitoiiisesti t ^ koh­taamaan
toisten haiitusten taholta.
Uskomme että nämä mielipiteet edus­tavat-
Canadan asukkaiden todellisia
•aluja; • • ;'l^;"' '~ '•. '
PRIIPELT^ ••• :•• -
• Kuten tiedätte, me emme vpi kat­soa
sllmäst|. silm4än toisia pu-^
heessanne :eslihtniotuja näkokantpja,
kuten aselstiikseri' lisäämistä sUlä pe­rustepa,
etta ^en aviUla voitaisiin
selvittyä nj^dspt ristiriidat. Meidän
käsit3ikseirime on, j a me uskomme
että meidän kantanime loogllisuus
auttaa teitä ymmärtämään sen, että
jos kerran tämän hetken kriisi voi­daan
selvittää sppimustietä, niin on
tie aukaistu jännityksen ja myös a-selstiiksen
vähehtämlEellp. Samall^
m'yci,km Ippulliselle joukkotuiiqn
aseitten laittomiksi julistamiselle ja.
niiden ankäralia j a täyäelli£elle kan­sainväliselle
kontrolliile.
'Lopuksi esitämme toivomuksen, et-tiä
te toimisitte tarmokkaasti' Lake
Successisia j a neuvott.eluissanne M r .
Attleen kanssa, uhkaavan tuhoisan
sodan välttämiseksi. /
S?ll
huonon- kohtelun
Länsin-Saksassa
:'il6&lrjoit
jgattenholt
iiOkuukar
•$2C8;9«
lyt tä
^^{»irenä
jÄ^kumuu
selo
HYVÄÄ KASVUA
Helsingin rouva on saapunut
tamaan gavop kylään
ja lonmpukunsa täydennykseksi _
nittää kpryiiiisa ^evät pienet päiyäa'
kakkarat. Kylän' seppä tapaa rou
t^^stelee siLuätetonnalla
^ I Ä ä nw
— Onpas kerrannu höylee kasvjkesi &koiäts
kun päevänkkkkarat kasvaa korrale arkki
hissä. pl. nim
KOHTALON IVAA- ,; ^ j a l ^
'•Oletako kuullut, että toimitusjo^ Lupi
taja kävelee, imissaan.': ^Mes «
"Hyvänen aika, kyllä se on todfilli S d joika
kohtalon ivaa — mjes jolla on kolmi ^^ssa • ^
™ o i i s i " p l t«
vasj
^''iääkäri z
'--keddvifl
ko. SH
pi^t^la ja'
t5|j--2 kerta
1 i:t\ilee; kJ
^bia ym..
• Sttlffl
sai
^ifJÄattlfi
'Calgary. — Noin 1,600 ikalvpstyö-läistä
edu^neet 30 Albertan alueen
totprnatfonai Union of Mine, Mill and
Sroeiter Workers unioji edustajaa,
päättivät yksimielisesti vaatia atomi-porhmin
käyttämisen kieltämistä. Tä­tä
koskeva päät&iauselina hyväksyt­tiin
tä^iä pidetyssä uriipn vuosiko­kouksessa.
Ui^on hyväksymässä rauhan ohjel-ma^
yaäiiittiin ^tondppmmin hävit­tämistä,
ageistuiksen vähentämistä
kalkissa mä^ff, 'kaikkien erimieli-'
syykslen sopimista Y K : n peruskirjan
inäärlttelemäUä tava ja kaiken so-taprppagan^
an ikipltämistä ijaiklrsa,
maissa.' '• ^'•:•<•• \-
Kokouksen osanpttajam yksimleli-nep
mielipide oli, että työväestö voi
ja työväestön täytyy ehkäistä uuden
sodan syttyminen.
Vupsikpkous hj7äksyi yksimielisesti
vaatimuksen, että Canadan hallituk­sen
tiilee seurata itsenäistä chjelmaa
ulkopolitjikaEsa, alistumatta Yhdys­valtain
määräysvallan alaiseksi. Vuo­sikokous
lalisui että Canadan halli­tuksen
tulpe toimia kansainvälisen hy-väii
tahdon sj-0'k3l.
Pclkkapbjelma
ICokpukspn hyväksymässä palkka-phjelmassa
vaaditaan tcdelllaten palk­kojen
kprpttamista ja St. Laurentin
«iUäestäk
fäil^-iaiii
;iR^eita i
^Plehötc
•^öi^.niyy
Praha. — (.ALN) — Professori Fre
derick Joliot-Curie, Ranskan kuulpl
atoaiitieteilijä, jokg tpirni Varj
vassa pidetyn Rauhan Kongre;
puheEnjohtajan^ kertoi täällä Lapsi-
Saksan polilsich pidättäneen häjii
laittomasti • hänen kulkiessa maan lä-|
pi.": •
Vaikka hänellä oli lailinen. pgssi j sH
maanläpi kuikuluipa Länsi-Saksa» .toun
nuehitysviranpnialsllta, poliisit rajf " " ^
veivät hiäneltä passin. Hänen, läpi-kulkuljpa
peruutettiin ja maan jä-pikulkeminen
kiellettiin.
Hänelrä tiedusteltiin mitä hän. ai­koi
tehdä Varsovg,ssa.- Tiedustelijn
aikaria hän sanoi paikalla olleen ainer
rilcsalaiseia *jokä iriyös-teki .kyselyjä.
Hänen ei sallittu ostaa ruokaa eng- i^.seuraa'
lantilaisilla puimilla ja häneltä klBl-lettiin
vesilasi sillä perusteella, ettei
hän kyeimj^ siitä maksamaan. Hän
tarjosi englantilaista rahaa maksuksi,
mutta se el kelvaimut.
^^se-; pt*a
g^tUln"..pl
i<än^i$kaup
1 ^ 2 0 li
y^jmyynti
iäsa^käupt
YLIOPISTON TYÖLÄISTEN
LAKKO ON PÄÄTTYNYT
Ifeidän ib
^a§ii^;ka]
• Ithaca, N.Y. —• Comel yliopiston ffi;;(8eön
vii-.vailljain antamien tietojen aju-iaan
on 11 päivää kestänyt yliopis­ton
ylläpltotyöläisten lakko päättynyt. %i;illtä-l
Lakon sanotaan päättyneen kompro- jeiteiyÄt.
missiin. «^.[metife
kJB^ettäi
sotäohjelman kustannusten asetta­mista
korporationleri kannettavaksi
koska koi-poratsionit ovat niitä jotka
sotaohjelmä-sta hyötyvät. »
Muista yksimielisesti hyväksytyistä
päätöslauselmista mainittakoon pää­töslauselma,
jossa vastustettiin halli­tuksen
ohjelmaa, jonka naukaan fasis-timielisiä
DP-mlehIä päästetään Ca-dadaan
ja päätöslauselma, jossa vaa­ditaan
Toronton ukrainalaisten hsa-hlla
"raakamaisen pommiattentaatin"
toimeenpanijoiden rangaistukseen
saattamista.. /
tekemään päätös, että on järjestettävä haastekampanja varsinaisten
käyttövarojen hankkimista varten, niip joissakin piireissä ilmerii epäi­lystä
siitä, saako tärnänlupntoinen kampanja tarpeeksi hyvää kannär
tusta. N'yt on tähänkin kysymykseen saatu vastaus — myönteinen
vastaus —'että Vapauden lukij'atovat poliittisesti aikuisten l a i l l a ajat­televaa
väkfäl Tavoitteen täyttyminen ISO-prosenttisesti puhuu täs­tä
hvTin kaunista j a eittämätöntä kieltä. Samalla se antaa vastauksen
niiile ilkeämielisille nakertajille, jqtka vieläkin joskus kysyvät "mistä
tulevat ty.öväenlehtiep Varat"?
Kiittäessämme kaikkia lahjoittajia tästä tpainiosta saavu{aiks.estaj
meidän mielessämme on se tosiasia, että haasteryntäyksemm2 suuren­moinen
tulos velvoittaa lehteä|iime ponnistelemaan entistä päättäväm-niin
raijhan j a demokraattisten oikeuksien säilyttämisen sekä edistyk­sellisen
jditenäisyyden ja mäanmicsteninie kulttuunpyrkimysten hy-räksi.
Tätä odottavat ja ovat oikeutettuja Qdqttamaan k a i k k i ne, jot­ka
pienistä varoistaan niin avokätisesti lahjoittivat V apau(|en taistelu-rahastoon.
Ja me puo|estamme lupaamme, että näissä toh^omuksissa
ei tule pettymistä, mikäli Iehlemn]e henkilökunnan j a avustajain voi­mat
niiden toteuttamiseen riittävät! Käyttäkäämme siis nyt saavutet­tua
taloudellisen aseman lujittumista astinlautana sjihen, että voidaan
entistä selvätajuisemmin j a entistä laajemmille Canadan suomalaisten
joukoille kertoa totuus nykj-ajan kotoisista j a ulkomaisista asioista.
Levittäkäähime Vapautta ja kä>1täkäämme sitä kollektiivisesti* ei
vain tiedonvälittäjänä j a yhdyssiteenä) vaan myös jiiteisenä työaseena
^a välikappaleena - -toimiessamme rauhan puolesta itsemine, täniän
maan ja koko ihmiskunnan sekä nousevan sukupolven yhteiseksi
hyväksi! -
Vaikka onkin hyvin paljon mahdol­lista,
että arvoisat hjkijät tulevat o-
•^solttamaan, että allddrjoittanut on
tässä jutussaan lähtenyt "tuntahat-tomille
laitumille" — niinkuinse vä­hän
onkin.— niin rohkaisemme käii-tenkiii
itsemme }a.lähdemn» i>euka-loimaan
talteen alaan kuuluvia asi­oita:.
.. /
Jos sitten ^ Idin, että allekirjott-taneenV
ospife^iM|i puhuneen "läjilä
Rääh^j$ä";. niin. ei; se ;aiinkaan itse
asiaa .pah^nxia. Jos, s e n : ] ^ ^ ^ ^ ^
lee osoite^Uk^ ntikä
taas Vä^i4n, iniiij^ me
sissä esiiyksissaixime tidisi p i ^ ^
.mitä v ä l t t ä ä . . . : . \v;:'>,'.^^
KiEten . vanhat nraistav^ä, kuUtui
vanhanaikaiseen näyttämötaiteeseen
ankara- paafostanunen.- exin^sten
kohtien ytenmääxäiqen korostami&en
Ja -yieeiKä mahdoJHlsImman suuri
luoimollisuudesta poikkeaminen.
Viimei vnc^^gifUQ^ep . a l ^ ^
kuitenkin ryhdytty käyifi^^ tfti^te^
lua taiteen tuomiseksi lähenunäs kan­saa,
spn np£ttuttainiseksi lupnnpUisc&si,
ihmisteö. |aya|Us^ elä­mää
kityääVaksL Samalla myös sel-iaisel[
si. että tavalliset firavlset.ypisi-yat
jfg^^ftä^ ja finiiiynkBikkea
Qpipia Ja l^uttla siitä, >
!Neuvo^liitäs5a vierailleiden sr^tyls-ten
ihmisten Ja tyhmien-selostuksiin
vpi luotaa ;— se ilmenee myöskin
N^uvostpliltpssa yalaoisteto elpku-yi$
5a - - kulkee Neuypstömtto tässä
su^rteftssa etair^ Taide, vaikka­pa
se pn kiJ^i^^^^yi^ cn siellä
pmfctet^^ Sp Ijierustuu kanV
san eläiiia^ija^i^^n sen tarkoiteksena
kansan ha^i«nC-:laspn kehittäminen
ja .iietpisifudira^-'%ä^i^
; Seii siis fiifääi;plla lupnnollista, elä-imää.
Sep, i^^^ kaikille ymmär-rettävää.;-
v.Ä4fK.c^-
•Mutta ei;;';;yftin' ngin'ostomaassa,
axm&rciXi^^^ taide, näyt-'
tämptaide Icuti|ix;i^^ lähemmäk­si
IuonnollI^J|ittki
HoUyvipoqdJ^^fil^
l u ^ l i m ^ ^ s^sältöltäön
l U J a - ^ c ^ i ^ ' s a a t t a v a t k i n
pUa r-r i i ^ ^ n " : paljpu hyvää ja
lup;Q];i9lUsi;i^0f^^^j^ pleyaa i^ytte-lyä.'
yarsii:^Bi,:n^^ ptäie on ky^F-miylfSiesS^,
^pj;^^^^^^^ ilman
nilit^^^nla|^."j^ aivan kuin
^ v ä 5 ^ i^^^Äsg^:
Mutta s4£a samaa ei ainakaan alle-kiT^
jolttanut yol sanoa srupmalaisista
ek^yista —- ei ainakaan mpnista
töM •m^tereella^.esitetTbtä.
'l^iissä, fcu^^ kyllä, paatos-
Ja vpp3$<faiä|tt sanojen loppuja
aiyan kuten s i i l i k i n aikaan "kun
isä laznpun psti".
Miksikä näin? Asiasta ei tieten-voida
^Tyttää näyttelijöitä. Suo^
messa on monta hyvää näyttelijää, me näkee j a kuulee luonnotonta paa-niin
ifilniinäyttelijöitä korten m."ita-kln,
mutta he tietenkin näyttelevät
niin kuin heidät pannaan näyttele­mään.
' ,
Ainakin täällä Amerikoissa elää-neesepn
ihmiseen, jo.ka jpkapäiväises-sä
elämässääiikin pn tuttunut siihen,
että kaikkialla, pankissa niinkuin ap­teekissakin
'— joissa Suomessa aina­kin
ennen piti ottaa hattu pois pääs­tä
— esiinnytään vapaasti ja luon-riplllsestl,
tuntuu tuollaineri paatos-tairt|
ne^ ja ."yllnäytteleminen" tyrn-
P,^?,y^itä ja monasti hyvänkin juo­nen
ja kpkconpanpix pilaavalta!
, Mistä tämä johtuu, se on ainakin
alleJ^TJoittaneell^ arvoitus, sillä mik'ä-il
taidearvostelut ov^t kysj-myksessä,
niin myöskin Suomessa on annettu
tunnustus pyrkimykselle lucnnolh-sautta
kohti.
.-Ainakin allekirjoittaneen toivomus
olisi, että Suotuessakin jätettäisiin
pois liiallinen paatostaminen ja ve­nyttely
f ihninäyttely&sä. Luonnolli­nen
puhe ja luomiolliiien liikehtimi­nen
tekisi filmit paljon miel-yttä-vimmlksl
ja todella taideeUisiksi kii­vauksiksi
xillstä tapahtumista ja sii­tä
juonesta nutä kuvaamaan ne oh
tarkoitettu.
Emme Usko," että fllmausvälineiden
puutteelllsuiis^aan tekee tarpeellisek­si
lupnnpllisu-iesta poiieamlsen. Eh­käpä
se otikin vain sitä "hämäläistä
hitau('tta" omaksua uusi si:unta. joka
kaikkialla on saanut varsinaisen kan­san
taholta lämpimän vastaanoton.
.Mutta el täällä Canadan lomalais­tenkaan
keskuudessa aivan "synnit­tömiä"
ona:
Monta kertaa täälläkin. melt£än
vaatimattomilla puhenäyttämöilläm-tostamlsta
ja yllnäyttelyä.
Useinkin saattaa havaita — jotkut
ohjaajat pitävät sitä välttämättömäs-ti
aaiaan kuiKluvana —• että näj-ttell-jät
jotain tärkeää sanoessaan astele­vat
näyitäiteDn laidalle ja sanovsJ; sa­nottavansa
yleisölle, katgahtamatta-kaan
siihen joukkoon näyttämöllä,
jolle puCie näytelmän juonen mukaan
pitäisi olla tarkoitettu.
- Joillakin on aivan juurtunut usko.
etlä näyttelijän saa näjttää sellä-puoltansa,
yleisölle. J[a kuitenkin
iT.onnoliisessa elämässä, jpta näytö-mät
poikkeuksetta kuvaavat, ollen ai­na
selkä siime päin mihin se lujulim-
Eiköhäii sittenkin eaitj-ksemme te­kisi
parempaa vaiicutusta. antaisi par
rempaa ituvaa siitä mitä kulloinKn on
tarkoitus kuvata, kun välittämättä ol­lenkaan
yleisöstä — näkeekö se mää­rätyillä
hetkillä naamataulun tai ta­kamukset
— pyrittäisiin vain luonnol­lisesti
eläytymään -näytelmän sisäl­töön.
Mielestämme vain niin tehden voi­daan
päästä lähelle luopnolUsuuttÄ.
johon nykyaikaisen talteen sanotaan
pyrkivän ja johon sen alleklrjoitta-nsen
maallikon mielestäkin pitäisi
pyxkiä. . -
asycnnämme. että edellämainittu
piirrä ei enää ole vallitseva näytu-möliläTjne
ja se on sanottava tan-uustukseksi
näyttelijöidensä» p y * '
myksElle tarjota mahdollisimman hy­vää
ja opettavaa taidetta yleisölle.
Ja sitten myöskin vielä tulee sanoa
se, ettei allekhrjoittanut ole suinkaan
mikään auktoriteetti tällä alalla-On­pahan
vain kuin harrastelija.
Josen "hjekkee" Ja arvostelkaa
Ja sanokaa missä olemme ampuneet
"förpU". — KuDcurL
l^jestöissi
etoi^.osu
..Sjossa j
ä^lpven
ifc^fd-ennej
^<*hetc
öniieet, et
,^;eipiey
*^;,me oi
saiilksiirt
iati^onuui,:
libläin 231
ie>^^hnöi
jok
«nen
itiini
|eltä'kiiei
tpeen^^'
(ö^^tikuim
liallakin
E
puoi
.^.osu\isl
öoita. o
öäcsamme
tiktt.
yunie vu
caksamaai
^ läftj
•iaatausma
tekoriuu
mui
^fle Ristii
ÖajobtoÄj
feinluu job
uud
Loru
«Odn. kia
Olalla o
taondstoo
«Ö^ bitsul
^aaan ja
"«».Hei
«oJla. o
Anders
bönpiä