Vapaus, May 11, 1950

              Viime lauanUina alkoi Quebecissä Rimonskin kaapunffissa talipalo. Joka
mnodostui pahimmaksi Canadan historiassa. koImcnk>'nunenen ton­nin
aikana riehutint tulipalo hävitti kolmannen osan 15,000 asukkaan
kaupungista,.jonka-johdosta noin 2,500 ihmistä joutui kodittomaksi. Vil>
meisten arvioiden mukaan vahingot nousevat $25,000,000. Kuavssammc
näkyy osa palanutta kaupunginosaa.
Kirj. G. Sinfield
Britannian Ja Amerikan hallititsten
Tiitytot, totuuksien salaamiseksi
paskoihin ja closuhteisim nähden
siirtomaissa tulee paljastaa heti.
MuuUmia viiklcoja sitten ne yhtyivät
estäikseen Y K : n talous- j a s o s i a a l i,
fesa neuvostossa naiden tärkeiden
kyjjTnysten keskustelun.
Ammattijärjestöjen M a a i h n a n l i i t o l -
\e joka on jättänyt l a a j a n t u t k i m u k ­sen
näihin probleemelhln,-sanottiin
Fjoraan. etta se oli vain k i i n n o s t u ­nut
"propcgandaan. J a A M : l t a , v a s .
\m yleistä tapaa, k i e l l e t t i in esittä-misoikeus
kun neuvosto keskusteli
miojen oikeuksista. Tosiasiassa Y K : n
tiöamlelineii kanta j a v i i n i e vuoden
jritykset hajoittaa AM:stö ovat osaa
smasta kabpanjasta — kampanjas­ta
jakaa maailina kahteen l e i r i i n ; e n ­nenkaikkea
estää yhteisymmärrys i m ­perialistisen
ja imperialistivastaiisen
aaallinan völtliä. johon v i i n i e k s i m a i -
sittuun kuuluu siirtomäaicänsat. . .
Kun YK:lta pyj-dettiin tunnustusta,
nan hajoittajainternatiönalen puhe­mies
vastusta AMrstöä sillä perusteel,
la, että se ei enää edusta maailman
työväestöä. Tosiasia on, että AM:stö
edustaa maailman työväestöä k y l l in
hyvin ollakseen sopiva j o i l l e k in gent­lemanneille.
A M : n esittäiiiä tutkimus
siirtbmaiden työläisten eloista - ön d y ­namiittia.
•
Katsokaamme miksi Amerikan, B r i ­tannian
ja Ranskan tahplta osoite­taan
vihamielisyyttä tätä t u t k i m u s ta
kohtaan. . ,
Seuraavassa on muutamia niitä to-
Easioita. joita raportissa esitetään.
-Kaikkein julminta vainoamista
löydetuan ensiksi U S A : s t a j a nasta
maista, j o i l l a on s i i r t o m a i t a " , sano­taan
tassa tutkimuksessa.
" O l e m m e todenneet, että neekereit.
t en vaino U S A : s s a c n k i i h t y n v t viime
ATiosina. Heitä ei pidetä tyossa r a u t a -
tielaitoksissa, k u t e n veturin k u l j e t t a ­j
i n a , sahkottajina, painajina taikka
k i r j a s t o i h o i t a j i n a . " J i m Crow pitäa
huolen shta, etta neekerit pidetään
h e i l l e kuuluvassa "oikeassa paikassa".
B e l g i a n Kongossa olnvien euroop­palaisten
palkka on 10.000 frangia
kuukaudessa, sanotaan A M : n rapor-tissa,
mutta alkuasukkaiden palkka
on v a i n keiskimäärin 2.000 frangia. K e -
nyassa korkeampipalkkaiset euroop­palaiset
saavat kolme ja puoli kertaa
enemmän p a l k k a a k u i n A f r i k a n alku.;
asukkaat Eamasta työstä. ^
M u u t a m i a kuukausia s i t t en Cana­dian,;
USÄ:n, - JBritah ja toisten
maidenpäivälehdissä j u l k a i s t i i n k i r -
<joka sijaitsee yhdeksän m a i l i a J o h a n ­nesburgista,
elää 100,000 a f r i k k a l a i s ta
hökkeleissä, jotka' ovat tehdyt sakeis.
ta, laudasta taikka peltilcvyista eikä
minkäänlaista terveysvalvontaa ole
sovellutettu sinne. " I h m i s t e n keskittä­m
i n e n tällaisiin p e l o i t t a v i in olosuh-t
c i s u n aiheuttaa aaretonta: materiaa­l
i en j a moraalin menetystä", sanotaan
tutkimuksessa.
Etelä-Afrikan sortolakc a myöskm
l a i n a t a a n esimerkin vuoksi. Neekeri,
j o l l a ei ole v a k i t u i s t a tyQta t a i k ka
"riittävää tolmeentuloa"'voldaan t u o.
mita määräajaksi työhön sellaisella
p a l k a l l a j a olosuhteissa mlnka komis-s
l c n e n t a i k k a tuomari määraa.
V a n k i l a t , sanotaan A M : n t u t k i m u k ­sessa,
ovat t a j u n a a f r i k k a l a i s i a työ­läisiä,
j o i s t a saadaan Ilmaista työvoi­maa
suurtiloille: "Äärimmilleen k i i h ­dytetty
rotuvaino johtaa orjuuden p a ­lauttamiseen."
•
Vietnamissa ne työläiset, jotka ote­t
a a n plantaaseilla j a n i k k e l i k a l v a n t o i -
h i n numeroidaan samaten k t i i n " S a k .
san keskitysleh-eiilä".' ' V
; Värirajoitiis, sahote tutkimuk­sessa,
e i ole luönhöliihena^
k a olevista kauheista pakkotyöleireis-tä.
M u t t a samat lehdet ovat kieltäyty-heet
julkaisemasta A M : n tutkimukset
todetuista B r i t a n n i a n pakkotyöleireis-tä.
i •
Pakkotyö, sen t u t k i m u k s e n mukaan,
j o n k a Y K hylkäsi, u h k a a k a i k k i a t a n .
gänyikalaisia. j o t k a ovat n i i n köyhiä
etteivät voi maksaa verojäan käteisel­lä.-
Voimakkaiden miesten värväämis­tä
K e s k i - A f r i k a s t a etelän kaivoksiin
t o i m i t e t a an heimöpäälliköiden toi­mesta,
jota valvoo s i i r t o l a i s v i r a n p i h a i -
nen. Tutkimuksessa kiinnitetään huo­mio
näissä kaivcslssa v a l l i t s e v i in " s a ­n
o i n kuvaamattomiin oloihin".
j b i t u k s l a " r a u t a e s l r l p u n - t a k a n a " :mu- a«tataan Neuvostoliittoon yhteiskun-tana,
"jossa k a i k k i työläiset ovat s a ­manarvoisia".
Sorto voidaan poistaa j a yhteisym­märrys
sekä yhteistoiminta voidaan
saavuttaa v a i n jos i l i i n l s en r i i s t o l a k .
kautctaan. • ; '
Samaan aikaan, korostaa A m m a t t i ­järjestöjen,
Mäaiimanjärjestö, kaik­k
e i n pahimmat nykyään vallitsevat
ilmiöt voidaan poistaa yhteisellä sopi­muksella.
U n i o n i s t i s e n toiminnan v a ­paan
kehittämisen <rQhkatseminen e h ­dotetaan
alkutoimenpiteiksi tähän.
V a i n voimakas unionistinen liike
antaa mahdollisuuden menestyksellL
seen taisteluun "monopolien j ä t r u s -
Eräässä paikassa, Morokan leirillä,tien despoottista valtaa* vastaan.
M o d e l " M
Model " M T *
• 0 0 o^o o e o o o e o o e o o o o
o
• o
o
o
o
o
e
' o
o
o
o
o
' o
• Modc! " M T , "
• *itfi single front wheel.
•O.. •
O,
0
e
o
o
o
o
o
o
•
o
' •
o
.0
o.
o
.0
t
' o
o
o-
M o d e l Moail"AN".
ULTRA-MODERN
POWER
fi Us t n 11i «f I
k I mm Model " M T , "
»^di widefront vheels.
Model " M C "
JOHN DEERE valmistaa 18 eri maUista
.tralttoria — traktori joitaiseen tamSk Xsit-iltoitiikseen.
[On sopiva John Deere teidäniiin farmil-
,ienne. Tietoisuutenne siitä vakuuttaa
! sen olevan parhaan virimasijoitufcsen
voitte tehdä. Järjestäkää tUaisuns
fnähdä Ja ajaa niitä. Olemme vaknutettnja
et'tte ole täydellisesU tyytyvälaä ennen
^koin omistatte John Deere Traktorin.
Model " B * Moda "BN^^^^äaasr « © s r M o d e l " B ^ j ^ ^ j ^ . > ^ r.
ÄfONIA ERI MALLEJA KYT VARASTOSSA!
KÄYKÄÄ KATSOMASSA JO TÄNÄÄN!
27LarchSt. Pilh. 4-4041- Stidbiiry
H u h t i k . 20 pnä t u l i kuluneeksi 40
vuotta Suomen Maanvuokraajain L IU
toi> perustamisesta. L i i t o n n i m i m u u .
t e t t i in v. 1919 M a a n v u o k r a a j a i n ja
Pienviljelijäin Liitoksi j a kaksi vuot­t
a myöhemmin Pienviljelijäin L i i t o k ­s
i . Teuvo H a a k s i o n tami|» vuosipäi­vän
johdosta palauttanut m i e l i i n seu­raavat
tärkeimmät kohdat l i i t o n pe­rustamisen
j a toiminnan yhteydessä:
Maanvuokraajlen, torpparien, asema
ei suinkaan ollut kadehdittava. Hei­dän
oikeusturvansa c l i minlmaahrten,
työpäivä pitkä, veroja ja vuokrapäl-viä
runsaasti, alinomainen häätö u h ­kaamassa.
E i näin ollen ollut ihme,
että päranntista o l o i h i n k a i v a t t i i n.
Vuosien vaihde olikin maassamme
voimakasta osuus- j a yhteistoiminnan
sekä uusien aatteiden heräämisen a i ­kaa.
Erilaiset maanvlljelijäväestön
osuustoimintamuodot kiteytyivät »iö-'
miinsä. Karjaritarkastus- j a jalostus­toiminta
• s a l v a t alkunsa, sanioin
osuuskauppaliike niin kaupungeLssa
k u i n maaseudullakin. Myös työväen­l
i i k e c n tältä ajalta peräisin. •
Nousevst työväenliike veti mukaan­sa
myös torppariväestöä. Torppari-osastoja
a l e t t i i n perustaa, ensimmäi­set
j o v. 1905. Saman vuoden • v a l t i o l l i ­nen
suurlakko s a i k i n s i t t en torpparit
lopullisesti liikkeelle. R y h d y t t i l h puu­haamaan
koko maata käsittävää torp­parien
kokousta.
J a maanvuokraajlen ensimmäinen
edustajakokous pidettiinkin Tampe­reella
h u h t i k u u n Ö.. 12 päivinä 1906.
Se o l i v a l t a v a kokous. Osanottajia oli
302 p a i k k a k u n n a l t a yhteensä 400, j o t.
ka valtakirjojen mukaan edustivat
y l i 50.000 torpparia j a vuokralaista.
Kokoukses-sa käsiteltiin suurin p i i r ­tein
k a l k k i a vuokramiehen asemaa
ko.skevia asioita. T o r p p a r i t itse toivat
h y v i n voimakkaa.stl asllle ne epäkoh­dat,
mitkä s i l l o in heidän assmaaasa
vaikuttivat. J a myöhemmin samalla
tavoin liittomme edustajakokouksissa
Jäscnosastojen aloitteiden muodossa
Ilmenevät hjrvin herkästi ne puuttcel-li.
suudet j a epäkohdat, mitkä k u l l o i n ­k
i n epäoikeudenmukaisina kehtaavat
pienviljelijäväestöä ja ovat esteenä
v i l j e l m i en .saannissa elihkelpolslksi.
o m a n järjestön perustaminen ci
kuitenkaan tä£sä kokouksessa saanut
tarpeeksi kannatusta clkä vielä seu­raavassakaan,
mutta torpparien kol­mannessa
kokouksessa koliuantena
kokouspäivänä perustettiin Tampe­reella
Suomen Maanvuokraajlen L i i t ­to
20 päivänä huhtilcuuta v. 1910.
Omaa äänenkannattajaa. Maanvuok-raaja-
fehtcä a l e t u i n j u l k a i s t a V. 1911. j
Sen n i m i m u u t e t t i i n Plcnviljclljä-leh-deksi
V, 1920,
M a a n v u o k r a a j a i n Liiton toiminta j
tähtäsi koko p a i n o l l a a n torppien saa- j
miscksi itsenäisiksi J a oikeusavun a n . !
tamiseeniihiokramiehille. Tässä l i i t on
t o i m i n t a o l i k i n t u l o h a l l i s t a , j a järjes­tön
ensimmäinen työvaihe päättyi
vuokratilojen itsenäisiksi; s s a miieen. i
Sen jälkeen alkoi v a r s i n a i n e n maata- ;
loudeOinen neuvontatyökausl j a v a i - :
t i o a a p u a k i n tähän tarkoitukseen r u - :
: . v e t t ] l n : ^ m a a n ^ . v.;;-v ]
T o i m i n t a l a a j e i i i . huomattavasti kun \
lUton toimisto V. J927 s i l r r e t u i i i T a m -
i j e r e e l ta HeLeinklin. Tälfö& i f i t on p u - !
heenjohtajaksi v a l i t t i i n metsäneuvos \
Ja m i n i s t e r i Matmo P e k k a l a , J o k a siitä i
lähtien o n k i n yhtäjaksolsesU Ja e r i t - !
täto menestyksellisesti hoitanut tätä i
tehtävää. I
Vieläliin voimakkaampi kehltyskau- 1
ui tuli l i l t o U e e o t l e n Jälkeen. Jolloto ;
t o i m i n t a laajeni lähes k a k s l n k e r t a l -|
s ^ i xiitä, mitä se o l i o l l u t aikaisem- |
min. •• .', . i
V i i m e i s i n kehitysvaihe on se. että
smAem. Johtajat rajattomassa v a l l a n ­himossaan
halusivat saattaa P i e n v i l ­jelijäin
L i i t o n palvelemaan puoluepo­l
i t i i k k a a n s a Ja. eivät halunneet tasa*
v6rta'{s!na'o1lä mtik^rfa']^teises!sä l i i - '
to&sa, vaan liallitukEesas 'ollessaan j
lahtivUt hajoltukscn ticUc j a perusti­vat
hajoltuslllton. Tähän eivät nc
kuitenkaan - saaneet k u i n , kolmannek­sen
Pienviljelijäin L i i t o n osastoista.
Vuoden 1948 päättyessä Pienviljelijäin
Liitossa oli 796 jäsenosastoa Ja viime
vuoden lopussa 679. •
L i i t o n tarpeellisuus icaykin -parhai­ten
Ilmi niistä monista häikäUcmättö-mistä
hyökkayksist-i. Joita o n tehty
sen toiminnan tulcahduttamlseksl ja
lopettamiseksi. Viimeisin niistä on
uuden h a j o l t u s l l l t on j a sosdem. Johdon
voimakkaasti ajama maatalousneu.
vcnnän pakkokeskitys pakkoveroiheen.
Näiden mielestä pienviljelijäväestöllä
ei tarvitse olla oikeuksia vapaaehtol-fecn
ammatilliseen Jftrjcstölolmin-
,taan, vaan heidät on pantava pakko-
^ a r s l n a a n j a määrättävä heille pakko-vero.
Jota el millääri muulla väestö­ryhmällä
tle.^ H Liitto el
ole kpskaan tällaista pakia>keskitystä
i^väksynyt. eikä se hyväksy sitä täi-»
mätään k^rtaai ; ..
i i i i t o n varsinainen 40-yuotl8juhla
vietetään heinäkuun 2 päivänä Här
nieenllnnan lähellä yanajanllnnassa,
missä myös. pidetään l i i t o n edustaja­kokous
1—2 päivinä heinäkuuta. 811-
Idin käy sclviUe, että; Pienylljelljäln
L i i t t o elää Jälle?n u u t t a nousukautta,
j a käy myös selville, että Hitto on
edelleen tarpeellinen maamme picn-vlljelijäväcstöh
cllnstujen puoltajana
j a sen elintason j a aseman kohottaja,
na. ;
- T - Miitä lapahtuu Euroopassa/
Aaäia^a, Australiassa Ja länti­sellä
pallonpuoliskolla? Liike*
maila VAPAUTTA pääsee siitä
selville.
Puolan valtio ja
kirkko solminneef
uuden sopimuksen
Varsova. — H n l l l l u k i c n Ja k i r k on
yhteinen komlEsio Ilmoittaa, eitä
Puolan hallituksen Ja k a t o l i s en k i r k on
kesken cn päästy uuteen scpimukfccn.
Puolan . pispat tunnustavat sopi­muksessa,
e t ta paavin oscmO'katolisen
k i r k o n pUhmichcnä koskee ainoastaan
uskontoon, tapoihin Ja k i r k o l l i s e en
oikeuteen kuuluvia asioita. K a i k i s sa
muissa • kysymyksissä piispat ottavat
huomioon Puolan valtion edut.
K i r k k o sitoutuu omalta osaltaan es.
tämään uskonnon väärihkäyttämtssn
valtionvastaisecn toimintaan sekä
vastustamaan maanalaisten Järjestö­j
en r i k o l l i s t a toimintaa. Lisäksi k i r k ­ko
tukee pyrkimyksiä rauhan säUyttä-mlseksl
sekä vastustaa uuden sodan
valmisteluja.
Edelleen piispat ovat suostuneet kc>
hoittaiihaan papistoa opettamaan us­kovaisille
l a i n kunnioittamista j a i i i -
t i on arvovallan tunnustamista: He
ovat. myös sitoutuneet tehostamaan
ponnistelujaan maan jällcenrakenta.
miseksi Ja kansakunnan h y v i n v o i n n in
edistämiseksi.
Vielä ovat piispat sopimuksessa Il­moittaneet
mieltpitcsnään. että Puo<
rlan uudet'alueet kuuluvat sille i k u i ­siksi
ajotkEl, Lopulta he ovat luvan­neet
känocni^cn l a i n periaatteiden
mukaisesti tucmlta k a i k k i maanalai­seen
toimlntaansosallistuvat papit.
K i r k o n j a valtion välisen soplmulc-scn
tarkoituksena el ole, että valtio
rajoittai-si kouluissa annettofaa us­konnonopetusta;.
Kouluvlrantmaiset
laativat yhdessä pll«pcjcn edustajien
kans.?a opetusiJuunnltclman,
K a t o l i s e t lehdet j a k u s t a n n i i s l i l k -
keet saavat nauttia samoja öikculcsla
k u i n m u u t k i n lehdet j a k u s t a n n u s l l i k .
Torstaina,toukokuun 11 p.. — Thufs..Ma^r0ivtt^
VANHANAJÄNLeVYiX r
P o l k k i a . katrtUoJa, m o s u r k k o ^ ^ 9 6 . »
tEEMSIE LEVYM RQTONSNNB
aOBJAASmE HAmEK SIEfikBlSU BAOfdlTA
NdRtHERN RADIO SERVICE
••BlU Robertson"
50?^ Borsla S t Sodboiy
Ptlh. 4*4900 Ut S-S47t Ja 5.S860
d t y of SUdbury
SIVULAKI NO. 2§40
K o i r i e n c i saUlta Juolcscxan vapaana Sudtmryn kaupungtesaltett*
kok, 1& p . — syysk. 10 p . väiLsonU a i k a n a , molemmat päivät mukaan
luettuina. " '
K o i r a joka juoksee vnpnaiui va&tcn ^ivul3kia voidaan p l d d t t M*
t i p p a a t a i muuten luovCtttna poltLslpUäUikön määräyksellä, ;
H . P. M e K E O W N , •
k a u p u n s i h ktrjurl.
t
City of eudliury
i
A, i
i i
I
s
Lome kadun alikäytävän
tarjouksia
öuljcltuja, ^clvastl merkattuja turjouksia "TcnUcM for S u b -
way" ottaa allekirjoittanut vastrion kello S i p . '
MAANANTAINA. KESAK. S P » ^950
rakentaa tcrttspctonkisen ]a teräksisen alik&ytiivän.^iOitätUlcn sade­vesiviemärit
ficmcnttlbct katurcunat Ja kaytUvflt "bitumlnoufi". J a
scmcnttLscn kadunpinnan. . ^>
PiirustukBct Ja yksityiskohtaiset määrittelyt saatavatta IcaopuD»
i^in inslntiöriiui kahdenkymmenen viiden <935.00) dol\sxxia k i i s l r o h a l l a ,
mikä summa palautetaan vain shiä tapaukdcsfta. etttt piirufltukB€t(Ja
ykBlt}1skohtaisct tiedot palautetaan hyvitssä kunnossa itynuncnpn
päivää Jälkeen k u n tarjoukset avataan. t
J o k a i s t a tarjousta seurattava merkattu s h e k k i . Jonka summa o n
viisitoista (15) prosenttia tarjou.s8umma8ta. ' [
Voaditaän myös toimlnlatakaus. Joka on viisikymmentä prosent­t
i a urakkahinnasta. . ,
K a u p u n k i pidättää oikeuden hylätä minkä tarjouksen tabansa
K a u p u n s t n kirjuri, ,
C i t y H a l l,
SUdbury, O n t a r i o ^
LINDBERG TAXI
8 vbnvny, O N T.
J
kcct. E i aseteta esteitä uskonnonhar^
Jolttaralsellc: peflnteelllsUlc p y h i l n -
vaeniismatkolllc clkä k i r k o l l i s i l l e J u h*
lämenplUe.
Sopimuksen ovat allekirjoittaneet
h a l l i n n o l l i s t e n laitosten miutsteri
m o l s k i , puolustusministeri Ochab Ja
parlsmchtinjäsen Mazur, hallitukeen
sekä Puolan k i r k o n sihteerit, piispat
Zakrzcwski Ja k i c p a c s k i r k o n puolcs-ta,
V,
Tllotkaa V A P A U S Ja suosi-iolkoö
iiitä yBtaivllennokin.
EXPEBTTI :
R A D i O H '
Korjaamme myö» botl«'
sähkölaitteita :
Kohtuulliset taksat
' THERIAULT
Radio Service
COBcechSt' Sadbiuy
OANNATTABAA L1ISBEITA'
/OTSA lOIOITTAVAt
VAPAVOESSA
€R0Wm6 AIASH
^ POttETS OUT
OFVOU
® F U L . O . PEP KASVATUS-MASKI
varmasti kasvattaa suu*
ria, voimakkaita ja nuorialcanoja,
mikä merkitsee parempia tuloja
leiUe. Aina tuoreita — aina
saatavissa.
e S u t t c paikslUsest* luapaftmnne UI Tsractobooneestomm»
KAIKKI REHUT JA SEOKSET
HALLITUKSEN TARKASTAMIA
.196 Louis St.
JAUHOJA ® JYVIÄ ©REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
Puh. 3-0531 Sudbtury
KUINKA RUOKKIA NUORIA ;
^^^^^ K^^^
KEINOLLA
KAilJDKKS^INNELLA VIIKOLLA
Vaihdos Quaker FuI-0-Pep kasvatusmäskiin pitäisi nyt
ulia kuoritettu. AJkakua rajoittamaan nuorien kanojen ruo*
kintaa ulkona.
KYMMENENNELLÄ VIIKOLLA
Antakaa nuoriUc kanoille niir^ paljon kasvatusniäskiä;ja
kauroja aamusella, kun ne voivat puhdistaa yhden ja kah>
den tunnin välisenä aikana. Myöhään iltapäivällä antakaa
niin paljon Ful-O-Pcp raappimisrehua, kun mitä ne voivat
puhdistaa 10 minuutis.9a. *
Kahtena päivänä viikosta (keskiviikkona ja sunnuntaina)
älkää antako mitään muuta kuin kauroja niin paljon kun/ie
puhdistavat 10 minuutissa myöhään iltapäivällä.
Nuorien kanojen pitäisi syödä osapuilleen V4 Quaker Ful-
O-Pep kasvatusmäkiä, '/» raappimisrehua ja % kauroja,;
TÄRKEÄTÄ
Jos on häiriöitä vilustumisesta, kananrokosta, pyöreistä
madoista iai huonosta jalkaväristä, antakaa 3 ^ paunaan
Quaker Ful-O-Pcp Super Green Pcllets kutakin 100 lintua
^^^jhden mäskin päälle joka aamu.
FULOPEP mrifty-Fiftf paperisahit
eittUisia monessa suhteessa
1. ftLOMavai väJtcamäa koin Jote-säklt
2. Pitävät reliot inoreempitu — merklien xaorempsa taotoatoa
Z. Suojelee rehut rotUta J» bliriliä
"• 4.'Poista» laatien'vaaran
5. Helppoja kMsitellä — koten paketti
6. Puhtaimpia kuin Jutc-säkit — Jäpäisemättdmlä.
Pyytäkää meiltä vapaita karjaniiasvatuB*
kirjoja
a 4
I C
mmm
4
1