Vapaus, July 19, 1949

              JSWu 2 Tiistaina, heinäk. 19 p., — Tuesday, July 19
Qrsan of Fbmltb OaiMMttMM I K
tebUibetf Nov. etb 1917. AuthoftBed
ilf'aeeond C I M nudl tv tb« Foct
OCfloe Dqwrt2DeDt. OtUwm, Pob-lUbM
tfarlce wedd7: Taecdsys.
nnindajrs «nd Saturdsys bjr Vsprai
PnbUahing Compur LUL, «t lOO-UB
V m 8C W, Baätmrr. Ont-, Caiutda.
KSakiL Sdttorm
Adrerttitag nrtg» epoa eppnr»w
Tnuutetlon ftce of
CTAUHHOOIAT:
1 Tk. «JM • k k - 1 J »
rkkr3xo
Ylidjiindloln»: l vk. TJOO • kk. SJ80
xuujmTMu»^ 1 »fc 7JO « kk. 4J»
Walter Reutherin "demokratiaa"
Kun "Raivaaja" ja kumppanit kuvailevat autotyöläisten
•ufiion (UAW-CrO) tsaaria Walter Reutheria esimerkilliseksi
"työväenjohtajaksi", jonka yläpuolella ei "demokraattisuu-
\,^essa" ole enää kukaan muu kuin jumala, niin meillä on syytä
*^"i^sähtyä tutkimaan sitä miten tämä oikeistososialidemokraat-
,..tinen "demokratian" perikuva toimii ja käyttäytyy omassa
uniossaan.
4-4' ' i l
Totta on, että mr. Reuther puhuu suurieleisesti demo-kratiasta
ja syyttää erikoisesti kommunisteja mutta^samalla
-'kaikkia vasemmistolaisia ja progressiiveja "diktatuurimie-
Kiksi" sen perusteella kun ne eivät kannata kapitalistisen
Amerikan hallituksen ulkopolitiikkaa, Marshallin apua, At­lantin
sotapaktia jne. Mutta kysymys onkin mr. Reutherin
"demokratiasta", ei hänen puheistaan vaan teoistaan.
Kuten tiedetään autotyöläisten unio on juuri pitänyt
Jconventionin Milvvaukeessa, Wis. Se antaa myös peilikuvan
..siftä miten mr. Reuther soveltaa "demokratiaansa" käytän-
...töön. Vähänkin läheisempi kokousselostuksiin tutustuminen
osoittaa ensinnäkin, että Reutherin "konventionin" kortit on
• seattu siten, ettei oppositiolla ole minkäänlaisia mahdollisuuk­sia
tulla kuulluksi. Edustajat on pääasiassa mr. Reutherin
'.'nimittämiä ja siis mr. Reutheria kannattavia. Kaikki tär-
»..Jkftimmät konventionikomiteat (yhdeksän komiteaa missä on
kussakin 9 jäsentä) ovat mr. Reutherin nitnittämiä (eikä edus­tajien
valitsemia). Ja keskustelu on rajoitettu — ei tietysti
mr. Reutherin toimesta, vaan hänen tahdostaan toimivien
hännänheiluttajien toimesta — yhteen tai kahteen puheeseen
ja niin lyödään asiat päätökseen. Ja kun Reutherin omatkin
miehet kapinoivat, kuten tapahtui esimerkiksi mr. Reutherin
elidottaman 2 vuoden virka-ajan käytäntöönottamisehdotuk-sen
hylkäämisen yhteydessä, niin käytännöllisesti katsoen se-
V kin masinoitiin sellaiseksi päätökseksi, että mr. Reuther tuli
/ kuitenkin valituksi virkaansa lähes kahdeksi vuodeksi.
Mutta kaikkein kuvaavin on kuitenkin mr. Reutherin
"kanta autotyöläisten union sääntökysymyksessä. Mr. Reuther
cihdotti sääntöjä muutettavaksi siten, että union keskusko-rnitea
saisi täydet diktatuurivaltuudet erottaa minkä hyvänsä
- jäsenen tai toimitsijan, joka ei ohjelmansa, käyttäytymisensä,
ijiikönsä tai puhemurteensa takia miellytä mr. Reutheria. Tä-ten
otettaisiin kaikki valta pois jäseniltä ja annettaisiin union
huippujohdolle diktatuurivaltuudet.
Tähän mennessä autotyöläisten union rankaisutoimen-
,'piteet yksilöjäseniä vastaan ovat olleet unioiden paikallis-
' osastojen käsissä. Tämä tarkoittaa, että jäsenet, jotka tunte-
: vat toinen toisensa ja tietävät mitä todella on menossa, ovat
"voineet itse ratkaista omista kurinpidollisista toimenpiteis­tään,
mikäli ne ovat tulleet tarpeellisiksi. Ja täten erotetulla
-' jäseneilä on ollut oikeus vedota union keskukseen ja vuosi-
':l konventioniin.
Mutta tämä ei sovi mr. Reutherin "demokratiaan". Hän
ehdotti paikaHisunioiden ja rivijäsenten oikeuksien poispyyh-
^^kimistä jä sellaista menetelmää, että "S3rytetty" jäsen ran-gaistaan
aina union keskuskomitean toimesta, mikä luonnolli-siBsti
käytännössä tarkoittaa sitä, että mr. Reuther on itse
^""laki ja evankeliumi", jonka "oikeudentunnon" ja "rankaisu-
^ vallan" yläpuolella ei todellakaan ole kukaan muu kuin ju-mala
sekä liuta pieniä ja suuria paholaisia.
Tällaista on oikeistososialidemokraattien "demokratia":
- Nimittäessään erään konventionikomitean jäsenet mr. Reu-vther
teki suurieleisen viittauksen ja sanoi, että siihen komi-
"^Vteaan tulee myös eräs Paul Silver jotta "oppositioninkin ääni
^;tylisi kuulluksi" (tärkeä sääntökomitea). Mutta tämä samai-ifbn
Silver on tunnettu trotskilainen ja aivan yhtä paatunut
• jpunakauhun lietsoja kuin itse mr. Reuther. Hänen kauttaan
ei oppositionin ääni siis voi millään tavalla tulla kuulluksi.
Mutta tämä kuvaus autotyöläisten union konventionista
;';ei olisi täydellinen, ellei samalla pidettäisi mielessä sitä tosi-
>; asiaa, että autotehtailijat ovat mr. Fordin suun kautta ilmoit­taneet
mr. Reuthcrille, että heikennettyään unidaan ja teh-
.'V tyään muita hyviä palveluksia kapitalisteille, Reutherin ei
pidä odottaa mitään palkanylennyksiä autotyöläisille.
Näin mr. Reutherin "demokratia" toimii mennen ja tullen
^ - autotyöläisten parhaita etuja vastaan.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
KONNI ZOiJACUS:
E i l e n täytti Tarzwelli£6a, Ont. m rs.
A l i n a Kankare 74 vuotta. Hän on
asunut m a i n i t u l l a p a i k k a l n u i n a l i a y l i
31 vuotta. YhdjTnme onnitteluihin!
Mitä muut sanovat
Eikö meillä sitä ollutkaan
Kaikki täkäläiset sotapolitiikot ovat kerta toisensa jäl-
,keen mahtipontiscsti liivintaskujaan osoittaen vakuuttaneet
meille tavallisille kuolevaisille, että "meillä on atomipommi
" ja me emme halua sitä antaa venäläisille".
Mutta torontolainen Globe and Mail lehti kertoi nyt vaa-
• timattomasti toimituspalstallaan, että Yhdysvaltain presiden­tin
sanotaan keskustelevan kongressin johtajien kanssa (siis
,' vain keskustelevan) siitä, että atomivoimasalaisuudet -annet-
; täisiin Britannialle. Ja Globe and Mail sanoo, että tämä olisi
' Commonwealthin kansoille tervetullut lahja.
Näyttää siis siltä, mikäli tähän atomipommia heiluttanee-
- seen torylehteen voidaan luottaa, että "meillä" ei olekaan
'atomipommia! ^
, Ja vielä surullisemmaksi tulee tämä juttu kun luetaan
Qloben toimituskirjoitusta edelleen. Siinä sanotaan, että so­dan
aikana Britannia antoi kaikki yksityiskohtaiset tieteelli­set
tietonsa Yhdysvalloille, mikä v. 1946 laati Yhdysvaltain
• atomivoimalain, jonka perusteella atomivoimakysymys tuli
pelkästään amerikkalaiseksi "salaisuudeksi".
Näyttää siis siltä, että me "länsimaissa" olemme kansa­kuntina
ylpeilleetkin jonkin sellaisen "omistamisella", mikä
on ollut amerikkalaisten sodanlietsojien yksityisomaisuutta
— kunnes tuli selväksi, että atomivoiman kehittäminen edis­tyy
muualla maailmassa nopeammin kuin omahyväisyydes-
' . samme uskoimmekaan.
Parempi tietysti olisi, että lakattaisiin valmistamasta ato­mipommeja
kokonaan ja ryhdyttäisiin koko maailman tiede­miesten
voimalla kehittämään ja käyttämään atomivoimaa
^ sodassa nälän, puutteen ja yhteiskunnallisen oikeudettomuu-
: den hävittämiseksi.
SANAHELINÄÄ P E I T T E E K SI
Presidentti Truman 7,000 sanaa kä-sitiäväisä
lauisunnossa talomtllan-teesta
on "veroboonusta suurbisnek­selle"
J a 6997 muuta sanaa. — Alan
Max, N. Y. Daily Worker.
• . •. . •
U S K O O D E . M O K R A T I AX
V O I T T A V A N V A R M A S TI
. . . Voitte olla, toverit, vuorenvarmat
siltä, että maailman demokraatti.sen
ja imperialistisen leirin välisessä
taistelussa tulevat imperialistien sor-tovolmat
kärsimään lopurisen tap­pion.
Eläköön Suomen työväenluok­ka!
Eläköön kansanvallan ja sosia-
ILsmln voitto! — O. V. Kuusinen, Suo­men
työväenpuolueen 50-vuotisjuh­laan
lähettämässään tervehdyksessä.
O I K E I S T O S O S I A L I D E M O ­K
R A A T T I E N i l E L V E T J L L I S TA
S O R T O T A K T I I K K A A
. . . Brittiläiset on ajettu (Malaljis-
?a> käyttämään uudenlaista tekniik­kaa
cristääksecn kommunlstitalstell-jat
squatterkylLstä. Ensiksi muodos­tetaan
monimutkainen vei&osto po­liisiasemia
kyliin tai niiden lähetty-vire.
Jos kyläläiset auttavat sissi­joukkoja,
.silloin brittiläiset käyttävät
tekniikkaa, mitä sanotaan "seulomi-scäcsl-.
. Tavallisesti vangiksi saadut sissit
hirtetään erittäin nopean kuuluste­lun
jälkeen. MutU syyllistyneiden
kyläläisten alueelta vangitulla sissille
voidaan antaa ti'.ai5uus ostaa elämän­sä.
'
Vangittu pannaan suojan taakse
kylän poliisiasemalla. Hän katsoo
tirkistysrelän läpi kun koko kylän
väki marssii ohi. Hän osoittaa ne
jotka ovat auttaneet hänen joukkuet­taan
saneen — "hän antoi ruokaa'',
"hän rahaa", "hän on rosvo". Jos tä­ten
paljastettua vastaan osoittautuu
tödLstusainehistoa. syytetty voidaan
joko karkoittaa tai teloittaa . . . —
8tewart Aslop, heinäk. 14 pnä jul­kaistussa
Kuala Lumpurin kirjeessä.
Suomen yleisradion
i-ol
tulevalla viikolla
T i i s t a i n a , t.k. 19 p:nä. 7.25 Sanoma­lehtikatsaus.
12.0Ö Merimies on erl-mles.
Eira Nurminen uusikaupunki­laisen
merikapteenin pakeilla. 12.30
Kävelyllä nuorimman kanssa. Helvi
Aunio lukee Valentinin pakinoita.
16.45 Intohimo. Pienoiskuunnelma,
kirj. Olavi Linnus.
K e s k i v i i k k o n a , t.k. 20 p:nä: 7.00 A a -
muhartaas. 12.00 Onko nykyhetki
paha? Talouspett. Lijly Snellman pa­kinoi
tyytymättömistä ja tyytyväisis­tä
ihmisistä. 16.05 Maanmiehen tun­ti.
16.45 Mitä on geokemla? Prof.
Aarne Laitakari esitelmöi.
Torstaina, t.k. 21 p:nä: 7.25 Sano­malehtikatsaus:
12.00 Työmiehen
tunti, 16.05 Lastentunti. Turun Lin­nan
tonttu-ukko. Satunäytelmä To­peliuksen
sadun mukaan, laat. Antero
Alpola. 22.00 Silakat serkkuineen.
Maist. Reino Kanerva esitelmöi silli­kaloista.
23.00 Elämää tämän päivän
Saksassa. Carl-Erik Creutz plka-käynnillä
Hampurissa.
Perjantaina, tk. 22 p:nä: 12.00 So­tainvalideja
koulunpenkillä. Mlkrofo-hikäynii
Lchtijärven metsätyönjöhta-jakursseilla,
sclost. J . E. Hannula.
12.20 Lapsivjiodelcpo—välttämätön äi­deille.
Terveyssisar, kätilö Leena Vai­vanne
puhuu. 16.45 Suomisen perhe.
Kirj. Tuttu Paristo. 22.00 Pyörien py­sähdyttyä.
Kuunnelma, kirj. Inga
Bergman. 22.30 Taiteilijaelämä uu­simman
kirjallisuutemme kuvastimes­sa.
Leht. Eino Arohonka pakinoi.
Lauantaina, tk. 23 p:nä: 7.25 Sano-malchtikaU<:
aus. 12.00 Kolmanneksen
elämästänne vietämme vuoteessa.
Konsulentti Marjatta Turkka paki­noi.
16.05 Työmiehen tunti. 22.10
Rakas kuin oma lapsi. Pekka T i i l i ­kainen
käy Hörtsänän kotipuutarhas­sa
Orivedellä.
<Jatkoa)
ATt.ANTIN PAKTIN PITOLIIST^.
JÄIN KAKSI YfSamETtA
A t l a n t i n sopimuksen vakaumuksel­l
i n e n j a intelligentti k a n n a t t a j a . Joka
puhuessaan yksityisessä setir^ssa ei
pelkäisi Ola vilpitön, käyttätei l u u l ­lakseni
jokseenkin s e u r a a v a i ^ l t a i s la
todisteluja: "Myönnän, että ofemme
heittäneet YK:n peruskirjan r o i n u -
koppaan sekä että olemme palanneet
p o l i i t t i s en tasapainon Ja aseistautu-m
i s k i l p a i l u n kauteen. O n totta, että
meidän on j o s s a k in määrin l u r r a t t a -
va kansojamme niiden oman edUn
nimessä siten, että teeskentelenune
kannattavamme Yhdistyneitä K a n s a ­k
u n t i a . Mutta meillä ei ole muuta
vaihtoehtoa. Ja loppujen lopuksi, me
koetamme ensiksikin, k i i t o s sopimuk-
.sen, r a t k a i s t a rauhaKisesti k a i k l d selk­kaukset,
kuten i>eruskirjassakln mää­rätään;
toiseesi, sopimukseen ei voi­da
vedota k u i n siinä tapauksessa, että
aseellinen hyökkäys tapahtuu jotaSdn
sen allekirjoittajaa vastaan. Nämä
kaksi varausta osoittavat sopimuksen
rauhallisen j a puhtaasti puoltutavan
luonteen. Ja lopuksi, aseistautumal­la
lisäämme n i i n paljon voimiamme,
ettei meidän tarvitse enää pelätä
neuvostohyökkäystä Ja että voimme
keskustella tasavertaisuuden pohjalla
niiden erimielisyyksien ratkaisemisek­s
i , jolta mci'.lä o n tämän sxmrvallan
kanssa. Siis k u n meillä ei ole mitään
pelättävää, on meidän helpompi löy­tää
Eoplmuspohjaa Neuvostoliiton
kanssa.'
Tutkikaamme näitä todisteluita.
E n s i k s i k i n on käytännöllisesti katso­en
mahdotonta eroittaa erimielisyyk­sien
Tauhallinen t a t k a i s u k o l l e k t i i v i -
.^esta turvallisuuc^esta hyökkäystä
vastaan. Tämän todistivat vastaan­sanomattomasti
jp Kansainliitossa
Edouard Herriot,, Paul Boncour ja
monet muut. He korostivat sitä, että
n i i d e n toimintavapautta^ rajoitetaan
siinä, minkä katsovat oikeudekseen,
määräämärä pakolliseksi r a u h a l l i n en
r i s t i r i i t a i s u u k s i en r a t k a i s u.
Y K : n peruskirjassa yhdistyvät nä­mä
kaksi käsitystä, välitystuomio ja
turvallisuus, n i i n läheisesti, että fie
ovat eroittamattomla. Sillä peruskir­j
a n mukaisesti erimielisyys esitetään
turvallisuusneuvostolle v a i n siinä t a ­pauksessa,
kuin siitä Johtuva riita
näyttää uhkaavan r a u h a a . T u r v a l l i ­suusneuvosto
ratkaisee riitakysymyk­set
v a r s i n k i n , mikäli ne koskevat r a u ­h
a n turvaamista Ja hyökkäysvaar^n
estämistä.
yiime fevfefiObnn» PaiiiliM^ yUetysM Baskuipoolnstajain konr
sstea ptti Kenni Tailhirtu "giltU—tia parteaMaiffai. «uomaUlssyntji-nen
Jäsen haomsttAvan puheen, Joasa hän saostaa varsin mlelenkiin-toiiclla
tavalla ranhankysyaiysU, mikä a u maaflman kaumjen kcakmi-desia
yhä enemmäzf hoomioia aikana. Jolloin kapitalistinen maailma
ylittää kriltfn kynnyksenä saada synnytetyksi kobnannen maailmanso*
dan. inikaiaemme ZMliacakam paheen kalmraaa osassa lellaisnia kni»
sen Julkaisi Helsincfn Tapas Sana.
kulkemaan B e r l i n i n läpi a n t a e n mää
räyksen, että k a l k i d a pysäbdyqnrityk-
.siä o l i vastustettava. K u n tienvosto-vartict
pysähdyttivät Junan rajalla,
amerikkalainen vastaava upseeri o n ­neksi
epäröi käyttää väkivaltaa pää­syn
avaamiseksi tieuvostovyöhyldieel-le.
S i l l o i n hänelle atmettuja ohjeita
vaihdettiin. Toisen selityksen m u ­kaan
k e n r a a l i C l a y päätti lähettää J u ­nan,
mutta eimen sitä kysyi B r t -
U n n i a n j a R a n s k a n h a l l l t i ^ k s i l t a , a u t ­taisivatko
n i i d e n Joitkot Jos venäläis­ten
taholta tapahtuisi aseellinen
hyökkäys amerikkalaisia Joukkoja
v a s U a t u R a n s k a n j a B r i t a n n i a n h a l ­litusten
vastaukset olivat vältteleviä
j a epäselviä. 'Washington sai vihiä
asiasta Ja siellä nostettiin meteli s i i ­tä,
k u i n k a Amerikan koko Saksan
p o l i t i i k a n valvonta o n Jätetty h o i t i t -
tomasti sotahullujen k e n r a a l i e n h a l ­tuun.
M u t t a A t l a n t i n sopimuksen olles­sa
voimassa kenraali C l a y tai kuka
muu kenraali tahansa sitä tyyppiä,
j o n k a Anatole France määritteli hie­nolla
vertauksella " l l n n tm a i v o i s t a hä­rän
kallossa*V voi olla pyytämättä
B r i t a n n i a n t a i R a n s k a n hallitusten
suostumusta. Yksinkertaisesti he
voivat mennä eteenpäin Ja t a i s t e l un
alettua, h u u t a a apua A t l a n t i n sopi­muksen
6 a r t i k l a n mukaisesti, Joika
erityisesti koskee hyökkäystä, joka
muka on suunnattu J o n k i n korkean
sopimuspuolen miehitysvoimla vas­t
a a n !
Comets tulee
Timmins. —^ Ccinetsin toimesta
järjestetään ensi sunnuntaina, heinäk.
24 pnä sellaiset ennätyskilpallut, mis­sä
jokaisella urheilijara on tilaisuus
kokeilla kuntoaan. Tosin näyttää
siltä, että Cometsin edustus jää hei­koksi,
mutta VT&stin poikien kilpailu­tulokset
voivat eri lajeissa nousta
huomattavan korkeiksi.
Kilpailut on samalla järjestetty Co­metsin
liittojuhlamatkan rahoittami­seksi.
Siksi Timminsin emännät orv-at
luranneet valmistaa kentällä hyvän
puolisen, joten kentälle voidaan huo­letta
tulla ja jättää ruoan valmistu.*;
kotona teikemättä.
T o i s i n sanoen, muriaessaan poh­j
a n peruskirjan k o l l e k t i i v i s t a t n l ' -
vaiUsautta koskevalta Järjestelmäl-tä
on A t l a n t i n sopimus samana
tehnyt tyhjäksi omat sanansa, m i ­tätöinyt
velvoituksen rlitiikysy.
mysten rauhallisesta ra'tkai8usta.
Hylkäämällä turvallisuusneuvoston
r a u h a n suojelijana on se samalla teh­nyt
mahdottomaksi sen tehtävien tO'
teuttamlsen, so. sopimuksen aikaan­saamisen
eri maiden vällKe sodan
välttämisen.
T o i n e n kohta, joka jo Geneven
a j o i l ta olisi pitänyt o l l a kerta k a i k k i ­aan
selvä, on vaikeus löytää mitään
selviä perusteita. Joilla voitaisiin
e r o i t t a a hyökkäys puolustuksesta,
mikä on melkein mahdotonta silloin
k im vallitsee voimien tasapainopoU-t
i l k k a .
Va'.tloslhteeri Dean Acheson vain
yhdistää farisealaisuuden todelliseen
tai teeätenneltyyn poliittiseen tietä­mättömyyteen
Julistaessaan: " K u ka
tahansa, j o l l a on a l k e e l l i s i n t a k in tie­toa
demokraattisesta- hallitustavasta
tietää, että demokraatit eivät valmis­ta,
eivät itse asiassa voi valmistaa
hyökkäyssotia."
'Valitettavasti h i s t o r i a osoittaa, että
kapitalistiset edut voivat turmella Ja
Itse asiassa turmelevat siinä määrin
demokratian, että asettavat sen p a l ­velemaan
omia valtauspäämääriään.
K a p i t a l i s t i s e t demokratiat pys­tyvät
erinomaisesti aloittamaan
siirtomaasotia seSä. interventioso-t
i a vallankomoaksellisia vastaan,
valmistelemaan Ja vieläpä aloitta­maan
oman itsepnolustusoikeuten-sa
k i l v e n a l l a . K a k s i ensiksi m a i -
nitantyyppistä sotaa kuuluvat n y ­kyisyyteen
Ja läheiseen mennei-
^ syyteen. V U m ^ i m a i n i t u n tyyp­pistä
sotaa valmistellaan p a r l i a l l -
l a a n Ja se sota voi syttyä kohta­lokkaan
helposU A t l a n t i n sophnnk-sen
torvissa.
K U N K E N R A A L I C L A Y O LI
.%LOITTAA 3. M A A I L M A N S O D A I ^
Katsokaamme esimerkiksi Saksan
tapausta.
Yleensä ei ole havaittu, että m a a -
Ima oli viime kesänä vähällä syöksyä
?otaan kenraali Luchis C l a y n . A m e r i -
t a n Saksassa olevan miehitysjouldto#
ien komentajan, ansiosta. Erään se-
'Ityksen mukaan hän t o s i a s l a l l i s^
lähetti asevoimin varustetun j u i i an
"SISÄISEN HYÖKKÄYKSEN"
APUKÄSITE
Katsokaamme tapausta Kreikika.
Dean Acheson o n l a i v a n n u t t l l a i m e t ta
tässä maassa siten, että aseellinen
interventio on muka oikeutettu A t ­l
a n t i n 6<^imUksen 4 a r t i k l a n nojalla.
Presidentti Trumanin selostuiksessa
kongressille maalls>kuussa 1948 on k e k ­sitty
uusi kansainvälisen l a i n käsite,
nimlttäta "sisäinen hyökkäys*'. Y h -
dysvaitain tehtävänä oli suojella j a,
jos tarpeellista, v a p a u t t a a Länsi-Eu-roopan
maat sellaisesta hyökkäykses­tä!
• ^ •
Se. mistä presidentti T r u m a n t a h ­too
vapauttaa Euroopan, on vaara,
että kommunistiset puolueet t a i n i i ­den
poliittiset liittolaiset — mikä
Ranskassa Ja I t a l i a s s a merkitsee työ­väenluokan
Ja a m m a t i l l i s e n l i i k k e en
ylivoimaista enemmistöä — pääsevät
valtaan tai jakavat v a l l a n muiden
puolueiden kanssa, olkoot sitten k y ­seessä
olevien maiden äänestäjien tai
parlamenttien mielipiteet minkälai­s
i a tahansa.
U S A : N " I T S E P U O L U S T U S -
JÄRJESTELMÄ
Tarkastelkaamme edelleen valtio­sihteeri
Dean Achesonin ylpeätä j u ­l
i s t u s t a , jonka mukaan demokratiat
eivät voi v a l m i s t a a hyökkäyssotia. M i ­tä
.on s i t t en oikeastaan Y h d y s v a l t a in
u l k o p o l i t i i k k a , jossa määritellään,
mitä Yhdysvallat tarkoittavat itse­puolustuksella?
Amerikan ulkopoli­t
i i k a n olemusta on selvitellyt arvo­v
a l t a i s e l l a tavalla v a i k k a k i n nimet­tömänä
aikakauslehden ' T o r e i g n Af-f
a l r s Q u a r t e r l y " heinäkuun numeros­sa
1947 itse George P . K e n n a n . u l k o ­ministeriön
p o l i i t t i s e n osaston pääl­likkö
sekä turvallisuusneuvoston ar-voaltaisen
komitean jäsen. Hänen
kirjoituksensa mukaan Y h d y s v a l t a in
on omaksuttava p o l i i t t i n e n suunta,
j o n k a tatkoiti&sena <m pitää Neu­vostoliittoa
kurissa kalki'.la sen r a ­j
o i l l a , valvoa Ja tehdä tyhjäksi n e u -
vostopolitiilcan päämäärät uhaten
aUtuisesti käyttää voimakeinoja.
Tämä u l k o p o l i t i i k k a perustuu s t r a ­tegiseen
suunnitelmaan. Joka levittää
Y h d y s v a l t a i n puolustuslinjoja y l i p u o ­l
e n maailmaa a i n a Neuvostoliiton r a ­j
o i l l e saakka.
Se edellyttää suunnatonta aseistau-timiisohjelmaa,
i6k& on jo valmis,
m e r i - Ja i l m a t u k i k o h t i e n verkostoa.
Joita t u k i k o h t i a o n j o nyt lähes v i i s i ­sataa
Ja Joista useimmat o n s i j o i t e t tu
muiden maiden alueelle, pommltus-konelaivastoa.
Jota Varten on r a k e n ­n
e t t u tai rakennetaan Ilmatukikoh-t
i e n ketjua Alaskassa, Grönlannissa,
Islannissa, Bnglannissa, Ranskassa,
Länsi-Saksassa, Välimeren alueella,
Keski-Idässä. Intiassa, Pillppllneriä,
Japanissa, Tyynen meren saarilla.
A l e u t e i l l a , niissä rengas ympäröiden
yhtyy Alaskaan sulkien s i t e n p i i r i n ­sä
k o k o maapallon J a s a t t u m a l t a y m ­päröiden
Jutiri N/euvostolilton, sen
naapurit J a l i i t t o l a i s e t.
Tämä strateginen suunnitelma edel­lyttää
sitäpaitsi, että Länsi-Euroopan
Ja E n g l a n n i n o n varustettava riittä­västi
joukkoja miehlttääkseen uuden
M a g l n o t - l l n j a n Reinillä, k u n taas
A m e r i k a n strateginen laivasto hyök­kää,
polttaa, räjäyttää J a t u h o a a n e u -
vostokaupunkeja j a teollisuuslaitoksia.
Tämän strategisen laivaston t a r k o i ­tuksena
olisi myös tuhota koko y h ­teiskuntajärjestelmä
tässä maassa
Icalkkeln uudenaikaislmmin Joukkotu-homenetelmlh.
A t l a n t i n sopimus te­kee
I s o - B r i t a n n i a s t a j a Länsi-Euroo-pasta,
Länsi-Saksa, Ranska Ja E s ­p
a n j a m u k a a n htettuina, sllanpääase-m
l a , s a t e l l i i t t e j a , palkkasotureita, t y -
k l n r u u a n varustajia
J o 1947 James « e s t tm U r j o l t t i " N ew
Y o r k Tlmes"-lehdjesä. että kon-jres-sja
pH t i l l D o i ^ i n i s t e r i ^ ' piirisspi, saa
yhä enemmän k a n n a t u s t a ajatus, etlä
taloudellinen apu o l i hyödytön estä­mään
kommunistien j a vasenunisto-soslalis:
Ien valtaanpääsyä, Jollei Y h ­dysvallat
ole valmis tarpeen vaaties­sa
antamaan myös sptilaallrsta apua
pitä^cseen pystyssä a n t i k o m m u n i s t i ­s
i a h a ' l i t u k s i a a i n a s i l l o i n k u i n ta­l
o u d e l l i n en apu osoittautuu riittä-mättömäksL
A t l a i ^ n sopimnlöen 4 a r t i k la
a n t a a taUUsen pohjan sotilaallis­t
e n interventiaideä Järjestämiselle,
m i l l o i n näyttää tarpeelliselta va-p
a n f i a a Länsi-Euroopan maat s i ­säiseltä
h y ö k k ä y k s ^ JbkäTtalee
työväenIn<Aan äänestäjien taholta,
sekä perustaa U S A : n ulkoministe­riön
Ja M a r s h a l l - s a u n i t e h n a n m u ­k
a i n e n demokratia.
i-SITÄ
i l
L u u l e n , että suorittamani analyysi
osoittaa v a r s i n selvästi, että Pohjois-
A t l a n t l n sopimus merkitsee kalkkien
s e l l a i s t en pyrkimysten hylkäämistä.
Joiden tarkoituksena c n perustaa län-s
l v a l t a l n Ja Neuvostoliiton suhteet Y -
K : n peruskirjan määräämälle poh­j
a l l e , että se merkitsee vaiti te­kopyhää
palaamista voimien ta-s
a p a i n o p o l i t i i k k a a n . joka . johtaa
aseistautumiskilpalluun. Tämä ana­lyysi
osoittaa myös, että Pohjois-
A t l a n t i n sopimus sekoittaa puoius^
tuksen hyökkäykseen Ja intervention
puolustukseen sekä että se o n itseasi­assa
k a r i k a t y y r i pyhästä allianssista
s6kä A n t i k o m l n t e m - a k s e l l s t a . missä
t J S A r n nykyiset Johtajat näyttelevät
M e t t e m i c h i n Ja H i t l e r i n osaa samalla
kertaa.
KUINKA T A M A ON PÄÄTTYVÄ?
K ^ i kertaa olen elämäni aikana
nähnyt, k u i n k a suuri aselstautumis-k
l l p a i i u on päättynyt suureen sotaan.
Nykyään selvemmlia k u i n koskaan
ovat laajat sotavarustelut j a kommu­n
i s m i n - ja neuvostoliitonvast^isen
h y s t e r i a n synnyttämä psykologinen
i l m a p i i r i tulleet k a p i t a l i s m i n taloudel­liseksi
pohjaksi Ja p o l i i t t i s e k s i ohje­nuoraksi.
K a p l t a l l s n U el voi elää, e l -
Y h d y s v a l t a l n leivät sen puolustajat onnistu vielä
puolustukseen tähtäävin ulkopoUtil-k
a n palveluiksessa.
Voinee antaa anteeksi ystävillem­me
venäläisille. Jos he pitävät hyök-käysjärjestelmänä
tällaista "itsepuo-lustus"-
Järjestelniää, joka sisä* tää
Y h d y s v a l t a i n mobilisation. asevoimien
J avihamielisten hallitusten varusta­misen,
l e n t o t u k i k o h t i e n perustamisen
ympäri Neuvostoliiton rajoja tuhan­s
i en kilometrien päähän Yhdsrsval-l
o i s t a . t a r k o i t u k s e l l a saada neuvosto­järjestelmä
e n n e nkuulumattomien
Joukkomurhien Ja kauhujen avulla
kukistumaan vieraan v a l l a n u*kppoli-t
i i k a n . päämäärien toteuttamiseksi.
T o s i a a n k i n . neuvostokansalaisilla
o n oikeus kysyä, mitä Yhdysvallat
voisivat tehdä enempää, jos sillä to­s
i a a n on aikomus a l o i t t a a hyökkäys
sensijaan, että tarkoitus olisi vain.
p u o l u s t a u t u a " Neuvostoliittoa vas­taan,
j o r a el ole laivastoa, ei lento-konetyyJ)
peJä, ei t u k i k o h t i a , j o t k a te­kisivät
mahdollisiksi hyökätä jonne­k
i n A m e r i k a n alueelle!
L I N C O L N I N D E M O K R A T I A —
J A M A R S H A L L IN
Abe L i n c o l n i n käsitys hallituksesta
on ilmeisesti tullut vanhanaikaiseksi,
ekkä sitä voida pitää enää v i e n t i a r t i k ­k
e l i n a . Hänen niukaansa h a l l i t u s on
kansan hallitus, jossa kansa hallitsee
kansan hyväksi. Nykyaikaisen, M a r ­s
h a l l - s u u n n i t e l m a n mukaisen, demo-kratiakäsltyksen
mukaan hallitus on
U S A : n Ulkoministeriön hallitus, jossa
U S A : n ulkoministeriö hallitsee U S -
A : n ulkoministeriön hyväksi.
k e r r a n muuttamaan sodanjälkeistä
m a a i l m a a sotaa edeltäväksi maail­maksi.
Merkitseekö se. että k o l m a n ­nen
aseistautiunlskllpailun o n pää­tyttävä
kohtalokkaasti kolmanteen
maailmansotaan? E n usko sitä, v a i k ­k
a k i n myönnän, että sellainen vaara
on olemassa.
E n usko, että kolmas kUpa-aselstau-tuminen.
Joka on a l k a n u t , tulee päät­tymään
k u t e n molemmat edelliset.
O n l i l a n myöhäistä perustaa vanhaa
Järjestystä Eurooppaan tai Aasiaan
Ja l i i a n a i k a i s t a vetää kansat uuteen
maailmansotaan, j o k a olisi n i i d e n v i i ­meinen
epätoivoinen yritys, j o t k a t u ­hoaisivat
mieluummin sivllisatlon,
k u i n a n t a i s i v a t m a a i l m a n t u l l a sosia­l
i s t i s e k s i . S e n vuoksi uskon, että tällä
k e r t a a kilpaaselstautuminen päättyy
siten, että kansat nousevat ei vain
musertavaa taloudellista taakkaa
vastaan, joka asetetaan niiden k a n ­nettaviksi,
v a a n myös m o r a a l i s t a rap­peutumista
j a p o l i i t t i s t a tyhmyyttä
vastaan, j o t a uusi k i l p a - a s e i s t a u t u m i ­nen
osoittaa. J a k u n h a l l i t u k s e t nä­kevät,
etteivät kansat tule taistele­maan
voimien " t a s a p a i n o n " puolesta,
on n i i d e n pakko p a l a t a Y K : n perus­k
i r j a a n j a etsiä nykyisten problee­mien
ratkaisua r a u h a l l i s i n keinoin.
(Loppu.)
— Coco de Mer, eräs p a l m u p u u l a -
J l , kehittää s u u r i m m a n tunnetun he­delmän,
j o k a kestää 10 v u o t t a kypsyä.
— V i k l n g i t perustivat ensimmäisen
p a r l a m e n t i n Islannissa TT. 930.
H A L U S I rmtst
Eräs autoilija poikiesi ~=
vintolaan ja haluÄ «ag^
kah\-ia ilman kermaa, T-menl
keittiöön, mutu «ak
kuluttua ja sanoi:
"Olen paboDlani, matu
ele kermaa. Otiaiätt<io
ilman maitoa?"
M O N I M U I K A I S T A
"Olen pahoillani, naapoit
kanoistani pääsi irti. meni.
tarhaasi ja teii sieHl väh
koa.-
" E i se mitään, mutta ais
pahoilani, etlä koiranitappi^
"Mainiota! Minä ajoia
rasi kuoliaaksi autollani»
* • . »
EI TIEXNTT
"Kuorsaako miehesi
"En tiedä, olemme vaita
misissa muutaman päivää." "
• • .
IDEAN ANTAJA
. Mies meni hotelliin ja tilaa
hotellin oluttuvassa oleville ol-ku
tiedusteli sitten, että mm
nyt on kysymyksessä.
"Vaimoni s>nnytti juuri
ja mikä iso poika hän onkaan'
mies.
"Mutta eikö o'e häpeä sinun
kun ottaa huomioon kaiBci i
set. mitä vaimosi on^saanut
synnytyksessä?" kysyi joku.
"Mutta minähän kuiteniin
hänelle idean, eikö totta?"
• • •
KYSYI NEUVOA
Mies ryntää poliisiasemalle:
sinko nähdä S3n miehen, joh
tautui asuntoomme viime yönir
"Miksi?"
"Minä haluaisin tietää,
pääsi sisälle ilman ettei v
rännyt.''
YMMARSIKÖHAN?
Eräs suuttunut liikemies
seuraavan kirjeen toiselle l
le:
"Hyvä herra. Minun ko
Iäiseni, koska hän on nainen,
kirjoittaa mitä minä ajattelen
Minä, koska olen herrasmies, a
sitä ajatella. Te taas, joka i
nainen ettekä herrasmies,
mitä minä tarkoitan."
* * •
1AJATELMA
Vanhapoika on mies, jolla d
ruudessaan ollut autoa.
« • •
EI OLLUT
Mies: "Rakkaani, minä c
ma, että sinä olit vihainen i
yöllä humalassa kotiin silmäni
tana."
Vaimo: "En ollenkaan, rata.
ta sinulla e? ollut mustaa siMi
tiin tullessasi.-'
KEKSINTÖ
Pikku tyttö: "Isä, oliko Ediap
siaan ensimmäinen, joka keka
koneen?"
Isä: "Ei, tyttö.seni; mutta hiä.
ensimmäinen, joka keksi sellaisB
neen, jonka äänen voi tukkii'
• • * .
ERI ASIA
Pikku poika: "Äiti, saanko-uimaan?''
Äiti: 'Et missään nimessä."
Pcika: "Mutta isä on uimasa'
Äiti: "Se on eri asla, MEÖ
henkivakuutus."
. ' • • •
K A M A L A A '
Helen: "Mitähän miehet
yksin ollessaan?"
Nellie: "Tietenkin samaa mlti
kin."
Helen: "Ajatela. eivätkö K
kauheita!''
PÄIVÄN PAKINA
• •••a
Lisäksi on kolmen tytön välinen
populäärisuu^pailu eli kruunaus-kampanja.
Äänet maksavat sentin
kappale Ja se tyttö tulee kruunatuksi,,
joka saa enimmän ääniä j a senttiä.
Cometsin kruunajaisten ehdokkaina
ovat V i l m a L a u r i l a , A n i t a Erikson J a
M. Va!ade .
Netta TannerI vakuuttaa, että
Valade voittaa, mutta A i l i Koski on
yhtä kovana Miss L a u r i l a n puokista
kuten I r j a Kuusela o n M i s s Erlksdttki
voiton puolesta.
Tilaisuudessa on luonnollisesti « i -
näisiä kenttäpelejä. Kentällä siis t a ­vataan.
— Tango.
K e s k i a j a n kerettiläisyyttä o h s i v l s -
tjrneitteh kansain keskuudessa pidet­t
y i h m i s k u n n a n häpeäpilkkuna. Nou­sevan
k a p i t a l i s m i n taistelu feodalis­m
i a vastaani t o i m u k a n a a n utisia v a ­paampia
tuulahduksia tieteen Ja t a i ­teen
aloiOe Ja kerettiläisyys tuomit-t
U n edistyksen j A r r u k s L Tiede J a t a i ­de
vapautettiin iJida.smiellsl.sta k a h ­l
e i s t a j a pitkiä- edistysadieleita otet­t
i i n näillä aloiHa.
K a p i t a l i s m i o n n y t rappeutumiskau-d
e l l a Ja siltä on vuorostaan tullut
edistyksen Jarru. Uusi kerettiläisyys,
«distysmlelisten tiedemiesten j a t a i ­t
e i l i j a i n vaino on t u l l u t päiväjärjes­tykseen.
Nyt e i t i e t y sU enää .ihmisiä
p o l t e t a polttorovioilla. Natsit kärven-tivät
u h r i n s a Icaasukammioissa, I t a l i a ­laiset
fasistit pumppasivat uhriensa
sisään risiiniöljyä j a e ^ n J a l a i s e t f a -
l a n g i s t i t amptilvat u h r i n s a . Ns. "län­sieurooppalaisen
k u l t t u u r i n " maissa
käytetään edistysmielisiä taiteUiJoi-t
a J a tiedemiehiä v a s t a a n p a l j o n " I n -
himilUdmpIä" keinoja. Mutta keret­tiläisyys
pysyy kerettiläisyytenä käy­tettäköön
edistyksen Ja totuuden t u ­kahduttamiseksi
Julmempia t a i 11^
yemplä keitioja.
"roiäen maailmansodan jälkeen a l ­kanut
edistysmielisten tieteilijäin ja
tiedcaniestoi vaino. Joka Amerikasisa
o n saanut hysteriamaisen luonteen.
luonteen, o n löytänyt tiensä myöskin
Canadaan. Akateeminen v t ^ u s . Jos­t
a n i i n paljon ylvästellään täällä, on
saanut äskettäin p a h a n kolahduksen.
J o k u a i k a t a k a p e r i n e r o i t e t t l ln A l -
b e r t a n yUqpistpsta t r i George Htmter
Ja erolttamlsen syyksi ilmoItettUn. et­tä
t r i H u n t e r <on esittänyt p o l i i t t i s ia
katsantokantoja* Ja että ne ovat o l ­leet
" r a d i k a a l i s i a " . E r o i t e t t u profes­sori
o n o l l u t A l b e r t a n yUopisttm bio­k
e m i a n opettajana 20 vuotta j a hän
on h y v i n pidetty opettaja. S e n todistaa
hänen l u o k k a n ^ . Jonka 257 oppilaas­t
a v a i n 17 arvosteli hänen päättäJäis-puhettaan.
Iissä päättäjäistUaisuu-dessa
pidettyä puhetta p i d e t t i in s o p i ­mattomana
yliopiston taantumusjoh-don
t a h o l t a Ja s i i h e n erikoisesti v i i ­t
a t t i i n eroittaini^>äätöksessä.
Mitä t r i Himlier oli sanonut p u ­heessaan.
Joka loukkasi taantumus-
Johdon mielipiteitä? Oman kerto­mansa
m u k a a n o l i hän lopettanut t a ­valliset
luentonne 10 m i n u u t U a a i k a i ­semmin
( o s t a a k s e e n (^pilaltaan t u ­levissa
toimissaan. " E s i t i n oppilaille
muutamia l u v a i n t o j a siitä epävakai­sesta
maailmasta, j o h o n he v a l m i s t u ­vat
taenei^Six |E^' k u n k i n h e n k i l % o h -
taisesta vakavasta vastuusta k a n ­salaisena",
sanoo t r i H u n t e r . "Olen
a l k a i s e m n i l n puhunut v o i n J a marga­r
i i n i n välisestä r i i d a s t a j a minä s a ­noin,
että sota o n h y v i n p a h a tervey­delle
Ja s o t a - a i k a n a o n kysymyksessä
vöi Ja m a r g a r i i n i t a i k k a t y k i t . K e ­h
o k i n heitä pitämään päänsä kyl­minä.
" T o i s e n a kohtana kosketin sitä u u t ­t
a suuntaa kansainvälisessä laissa,
j o n k a Nyhrenbergln oikeusjuttu sota­r
i k o l l i s i a vastaan herätti j a j o s t a m i ­nä
huomasin Edmonton J o u r n a l in
v i i k k o a myöhemmin tolmituskirjoi-tuksessaan
puhuneen samaan tapaan.
"Minä väitän ettei s e l l a i n e n aine ole
poUittista propagandaa, j a e t t e i s e l l a i ­nen
ole s<q)imatonta kosketella sel­laisessa
erikoisessa tilaisuudessa k un
o n tarkoitukena humanisoida meidän
o p e t u s t a m m e . . .
K u t e n näkyy tällaisessa puheessa ei
pitäisi kenelläkään oUa mitään muis­tuttamista.
Mihinkään huonoon vielä
vähemmin rikokseen tässä pulicessa
ei kehoitettu.
T r i H ^ n t e r i a e i ole ktUtenkaan e r o i ­t
e t tu v a i n tämän puheen johdosta.
S u u r i määrä yliopiston opettajia on
sitä mieltä, että t r i H u n t e r e r o i t e t t i in
koska hän on toiminut r a u h a n h y ­väksi
Ja siksi v a l i t t i i n Edmontonin
Rauhanneuvoston puheenjohtajaksi.
Tällä t a v a l l a p e l o l t e l l a an k a i k k i a r a u -
h a n t o i m i n t a a edistäviä ihmisiä j a so­danlietsojia
ylistetään maasta t a i v a a ­seen.
T r i H u n t e r i n eroittaminen on h e ­rättänyt
pahdcsumista y l l o p l s t o p i i r e i s -
sä. sillä siellä vielä löytyy ihmisiä,
j o t k a puohistavat akateemista va­pautta.
A m e r i k a n Yliopistoprofessorien Y h ­distys
j u l k a i s i v i i m e v i i k o l l a lausun­non;
Jossa t b m . s a n o t a a n : " N i i n k a t i -
nen, siihen kuulumista ei voidi
Oikeudenmukaisena perustaM,
ton toimista eroittamiseen.
osoittaa, että USA:5sa enemmä».
opiston opettajista puolustaa)
sia vapauksia.
Mr. Huntley Gordon, joki
naan toimitti Canadian Foru»--
tä aikakauslehteä tri Hunteris
ylisti häntä erinomaisena U
nä ja hyvänä työtoverina
hänen eroittamisesta mm.
"lämä ilmeisesti on alku b)
seen akateemlsU vapautta P
vapautta vastaan kuten tapai»
sassa Hitlerin aikana. Tämä
hämmästyttävää poliittista
mattorauutta..."
Etumaisimpirf -tieteen
kautta aikoja vainottu,
kuuluisa tähtiUeteilijä
joutui vainon alaiseksi, Gi-no
poltettiin roviolla ja '
lilci sai elinkautisen tuomion
kun he seUttivät täbtiti^*
lisiä lakeja tieteelliseltä ] "
kesta tästä huolimatta ovat i
aikaisen tähtitieteen ja f
täkävijöitä. Vainot eivät
voi pysäyttää tiedettä, mutta
taa sitä voidaan.
Tri George Hunterin, jt*»
elämänsä ajan tehnyt työU
hyväksi Canadan yliopisttäs»
tamisella ei voida myöskii»
tää tiedettä eikä rauhantjö*
neiston parhaimmisto ja
rivit taistelevat tieteen va]
rauhasta. Joka on edellytys
seen. Tämä antakoon a2««»
suurempiin ponnistuksiin
räämiseksi tämän mantere^.
kongresän edustajain
a n k u i n kommimlstiptiolue o n laiHI-1 peittämiseksL — UotL