Vapaus, November 22, 1949

              Oppilas 'vaarallinen" ;60-vuotiaita
Vhdysvalloille i santmialehtiä
Toronto. - Rmm^nel ColJegen ju- | HrfsinkL _ . S - S . - P a r a i l l a a n Tjet-j^
tää entisen Kivälebden jatkaja Hel-
Bingin Sancmat 80-vuotisjnhliaan.-Ku-n^
luU-opin oppilas, 24-vuotia5 Omar
7.-2im5ley ilmoittaa, että häneltä cn
jur.desti sielletty pääsyoikeus Yhdys-vslraihln.
Häneltä Pellettiin ensm-a^
ainen pääsr.oikeus viime syyskuus-c£
;en jälkeen i u n Bastonin Theolo-
Kcai Ccllege oli hyväksynjrt hänet
oppilaakseen. Viime viikolla Walms-jey
yritti vierailla Kansainvälisen
Hiuhanii9uvo5ton edustajiston jäse-i;;
p.ä y K ; n koäcuksessa Lake Suc-c:.
s.-Lsi3. Yhdysvaltain siirtolaisvi.
rM.o.Tiaisilla oli kuitenkin hänen m- ulkomaalaisen.
ten tunnettua, ilmestyi PäivälÄden
enammäinsn näytenumero marrask.
16 pnä 1889.
Joku päivä sitten vietti MiMcelis-sä
ilmestj-^ä jÄnsi-SaTO 60-vuotisjuh-liaan.
KirJ. nja Ehrenburg
mensa luettelossa ja hänelle annet­tiin
monistettu kopio kirjeestä, missä
sanotaan hänen olevan -ei-halutun
Ostakaa nyt ennenkuin
COLUMBIA
LEVYVARASTOMME LOPPUU
JA NAUTTIKAA KAVmiSTA
suomalaisista laulu- ja soittolevyistä
JOULUNA
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Kellu Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ia hopeaa — Valssi
öoittölevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelmä
Spittolevy: Rytmi Pojat
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anilra — Tango
Laulanut Matti Jurva
DY—81 Ula Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—102 Sulle vain — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
. Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valssi
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja II osa
Söittolevy: Rytmi Pojat
DY--132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Söittolevy
DY—137 Muisto piolttaa sydänlain — Tango
• Ehtyneet kyyneleet — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—139 Revontulien maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Söittolevy: Ramblers orkesteri . ;
EY—156 Kielon jäähyväiset"— ValsiS
La Palöma — Tango
Söittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh. Senorila — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—181 Suvituulet — Valssi "
Mä unta näin — Tango
Laalanut Eugen Malmsten
DY—184 Sa muistatko metsätien —Valssi
Tuo suru jonka sain '•— Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
Söittolevy
DY—245 Katupoikien jenkka
Toisen kylän tyttö — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—255 Älä Sinä tuppaa — Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—262 Kukahan se on? — Polkka
Hyljätyn jenkka
Laulanut Matti Jurva
DY—263 Unten kaunis maa — Foxlrol
Onnellisia päiviä — Foxtrot
• Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesvalssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — SloW"fox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa -
Söittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Söittolevy
* Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen
kuin varasto loppuu.
HINTA $1.25 K P L
(LÄHETYSKULUINEEN)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin KOLME LEVYÄ ennenkuin
liike maksaa lähetyskolut.
Lähettäkää tUaiiksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
LIMITED
Box 69 Sudbuz7« Ont.
Mr. Acheson selitti jokin aika sit­ten
,ettei ktHnmunlaini kylsene a i t t a ­maan
ihmisiä puolellen älyllisillä ja
henkisillä perostuksilla ja e t t ä se no­jautua
pelkästään raakaan väkival­taan.
Raa'an väkivallan i-ästakohta-na
Mr. Acheson esittää "amerikka­laisen-
elintä ran". minkä pitäisi muo­dostaa
inhimillisen älj-n tilanteen ja
ihrn<syi»pgen huipun.
Kcmmunismilla, joka mr. Achesonin
mukaan voi nojautua * vain raakaan
väkivaltaan, on kannattajia koko
maailmassa . Voidaan tuskin otaksua,
e t t ä "punaiset", joita vastaan nykyään
lietsotaan vihaa Yhdysvalloissa, no­jautuvat
raakaan väkivaltaan. Asia
on päinvastainen. . KommmUsteja
vastaan on mobilisoitu valtiokoneiston
koko mahti mr. Achescnlsta aina 25
sentin sherlokkeihin, sheriffeihin ja
K j - K l ax-Klan-joukkoihin asti. Kun
he siitä huolimatta urhcollisesti puo­lustavat
oikeuttaan olla kcmmuniste-ja.
näyttää, heillä olevan, käyttääk­seni
mr. Achesonin ilmausta, voimakas
älyllinen ja henkinen perustus.
Jos mr. Acheson ja hänen vn-kavel­jensä
todella uskavat "amerikkalaisen-elämäntavan"
älylliseen ja henkiseen
ylivoimaisuuteen, ei heidän tarvitse
joka päivä vedota B-36-pcmmitusko-neen
toimintasäteeseen.
"Amerikkalainen elämäntapa" nos­taa
silmienune eteen tyypillisiä, jos­kaan
ei erikoisen houkuttelevia kuvia
amerikkalaisesta arkipäivästä: kau­punkeja,
joilla kaikilla cn sama -ulko­näkö
ikuisssti levcttomine ihmisineen,
mautonta loistoa, likaa, ahtautta,
"Coca Cola"-mainoksia ja nerokasta
ulostusainetta, jota Romeo ja Julia
aikoinaan ottivat* Atlantin toisella
puolella säilyttäälcseen sielullisen ta­sapainonsa.
'
Täytj'y kuitenkin edellyttää, ettei
mr. Acheson tarkastele vain n ä i t ä uu­den
maailman ulkonaisia tunnusmerk­kejä,
vaan amerikkalaisen elämän sy­vää
älyllistä ja henkistä sisältöä. Eräs
mr. Achesonin kannattaja, Blomfiel-din
korkeakoulun johtaja mr. Schwe:t-zer
keksi "amerikkalaisesta elämänta­vasta"
määritelmän, ettei ole kj'symys
vain purukumista ja pölynimiu-ista.
Mr. Schvveitzer .selitti, e t t ä hän oli an­tanut
eropassit korkeakoulussa "pu­naisille"
professoreille, koska he olivat
opettaneet tieteellisesti sen sijaan, et­t
ä heidän olisi pitänyt opettaa "ame-rikanismia".
Amerikanismin kannattajat sano­vat,
että kommunismi painaa alas ja
tuhoaa yksflöllisen kun taas vapaa
kilpailu, yksityinen aloitteellisuus ja
uudessa maailmassa vallitsevat tavat
myötävaikuttavat perso onallis juden
kukoistukseen.
lijan ja osti itselleen kauniin talon
floridassa. -
Amerikanisti ei voi tehdä rakkau­dentunnustusta
— hänellä ei nimit­t
ä i n ole siihen mielikuvitusta. Hän
toistaa, mitä sj-dänasiaiu erikoisttm-tija
mr. Antonie on suositellut hänelle
radiossa. Kun tyttö viivyttelee vas­taustaan,
kääntyy amerikanisti "mtis-tasokkaisuustoimiston"
puoleen ja saa
sieltä 50 dollarilla nätin tytön, joka
kilpailijatarta näyttelemällä vaikut­taa
horjuvaan tyttöön. Kaikki on
•mekanisoitua. Ei ajatuksia eikä tim-teita.
Mr. Norbert Wiener julkaisi Jokin
aika sitten "Sibernetica"-nimisen
teoksen. Mr. Norbert Wienerin mu­kaan
voivat koneet ajatella paljon pa­remmin
kuin ihmiset. Koneet laske­vat
jo moitteettomasti, ne yhdistävät
ja sulkevat lämmön oikeaan aikaan,
ne voivat määritellä, missä lentokone
lentää. Pian koneet voivat tehdä kai­ken.
Voidaan tehdä ihmishahmoisia
robotteja — keksitään koneita. Jotka
oppivat äänestämään, teljemään rak­kaudentunnustuksia
ja synnyttämään
lapsia. Silloin alkaa Amerikan k u l - .
täinen aikakausi - ihtnisten osaksi I a;;':.'f^i3r»,\-rh5SSs:ir. Ä
jaa vam purukumm imeskelemmen ja 1 jekin.
dollarista iloitseminen. i •
Mutta mihin s-juntaan lähtee Eil- | dämme tällä hetkellä, että Ihmissyöjä
loin kulkemaan heidän yksilöllisyy- voi ajaa Cadillaclssa ja e t t ä h ä n syö
tensä? Kuinka käy heidän ajatuksien- mielellään ananasta . Tiedämme, että
sa ja tunteittensa? He menevät ja .'barbaari voi ylpeillä taidekokoehnasta
SAAPUI OPISKELEMAAN
T.k. 10 pnä Stoekholmissa New Yor­kiin
saapuneiden suomalaisten Joukos­sa
oli mm. tri Saima Ta«-«8t-IUuiekeD,
>oka on toiminut Helsingin yliopiston
mekanoterapeuUisen laitoksen johta­jana.
Hän on saanut valtion stipen­din
tutustuakseen Yhdysvalloiss» bar-joltett^
jun f y s i ka a Us-terapeattiseen
hoitotapaan, erikoisestildn urhettu-vammojen
hoitoon nähden. Tutnstut-tuaan
aluksi alansa laitoksiin New
1 • . . « • ) » • • . ••
katselavat idioottimaisia elokuvia —
heidän silmänsä käyvät kirjavaksi. He
juovat viisi whiskygrogia ja matkusta­vat
maasta autossaan jonkun toisen
vaimo. He «ivat kuuntele vain mr.
Achescnia, vaan ketä tahansa puoska­ria,
joka mainostaa ulosttislääkkeitä.
He lukevat vain "bestsellereitä". He
ovat kaikki samaan kaavaan valet­tuja.
Tämä ei ole inhimillinen yhteis­kunta,
vaan lauma yhteen liijään ka­sattuja
miljoonia.
Amerikanistit väittävät, että kom­munismi
merkitsee orjuutta ja että
henkistä vapautta on vain Yhdysval-loi.
ssa. Mitä amerikkalaiseen vapau­teen
tulee, voitaisiin siitä kertoa mel­koisesti.
Tennesseen valtion biologit
voivat sanoa, kuinka monta vuolta
vankilaa maksaa viittaiskin kehit.vs-oppiin.
Blomfieldin korkeakoulun
professorit voivat kertoa, kuinka
amerikanismin apostoli mr. Schvveit­zer
erotti heidät. Professori Graguy
voi selostaa, kuinka hänestä otettiin
sormenjäljet ja kuinka "häneltä riis­tettiin
lista, johon oli merkitty hänen
ja että hän viimeistä keksintöä ole­villa
välineillään voi laskea, kuinka
monta kaupunkia hän on tuhonnut ja
kuinka monta Ihmistä h ä n on mur-h-
nnut. Mutta ei edes ameHkkalai-nen
tekniikka voi salata amerikkalai­sen
elämäntavan älyllistä köyhyyttä
ja henkistä latteutta.
Neuvostoihmiset ovat ylpeitä siitä,
että troktori on korvannut auran,
mutta he ovat vielä ylpeämpiä siitä,
että traktorinajaja on tietoinen • ja
älykäs ihminen. Ilman ihmisten kai­kinpuolista
kehitystä ei kulttuuria
voida ajatella. Se on pitkäaikainen
ja vaikea kehity.s. Edessämme on vie­lä
monia valkeuksia. Amerikanistit
eivät yleensä havaitse minkäänlaisia
vaikeuksia, koska heillä ei ole vähin­täkään
aavistusta tästä kehityksestä.
Amerikanistit vakuuttavat, e t t ä he
k jnnioittavat toisten kansojen oikeuk-
.sia ja että he rakastavat rauhaa. Voi­daan
kysyä Mlssissippin neekereiltä,
mitä he ajattelevat tästä. Voidaan
kysyä Ki-eikan leskiltä sekä Kreikan
harmaantuneita miehiltä ja naisilta.
pilkkanimensä k o u lunkäyntiajoilta.; tiedetään tarkalleen, mistä pyö-
Howard Fast voi lisata luetteloon jäail - ^ ^ j j ^ ^^.^^ ^^^^^^^ ^^^^^^^^
jennöksen saamastaan tuomiosta ja
Charlie Chaplin senaattori Cainin
puheen. Jos tämäkin osoittautuisi r i i t ­tämättömäksi,
voitaisiin luetteloa
En tunne ainoatakaan maata, jossa | vielä täydentää "epäamerikkalaisen
yksilöllinen on siinä määrin jalkoihin' komitean" pöytäkirjoilla. Voitaisiinpa
poljettu ja näkyvistä töhritty kuin
Yhdysvalloissa.
Kaliforniassa kirjoitti muuan yli­oppilas
diploomityön, jossa hän lai­nasi
Pascalin sanoja: "Ihminen on
vain ruo'onkorsi, haurain maailma.ssa,
mutta hän on ajatteleva ruohonkorsi".
Mainitut ylioppilas lisäsi tähän lai­naukseen
seuraavan reunamerkinnän:
"Pascal oli ranskalainen, joka eli 300
vuotta sitten. Hän el voinut aavistaa,
e t t ä nykyhetken amerikkalaiset omis­tavat
voiman, jota voidaan verrata
vain baobab-puuhun."
Amerikanistit ovat omahyväisiä.
Heillä on suurimmat pilvenpiirtäjät,
paras elämäntapa, suiu-immat ajatte­lijat
ja voimakkaimmat pommitusko­neet.
En halua häväistä heitä. Aja­tella,
että he todella ovat baobab-puita.
Mutta kalifornialainen ylioppi­las
unohti lisätä ,että vastakohtana
ajattelevalle ruo'onkorrelle amerika­nistit
ovat bao-bab-puita, jotka eivät
kykene ajattelemj^an.
Tunnettu amerikkalainen lehtinai­nen,
mrs. Elsa Maxwell sanoi ujos-telemattomastl:
"Yhdysvalloissa eivät
ihmiset ajattele. He toistavat, mitä
minä kirjoitan. En myöskään minä
ajattele. Jos ihmiset ajattelevat, me­nettävät
he aikaa ja aiheuttavat epä­järjestystä."
Wisconsinin ylioppilaille tehtiin ky­symys:
Mitä kohtaan tunnette suu­rinta
kiinnostusta opetuksen ohella?
Seuraavassa muutamia vastauksia.
"Urheilua kohtaan, koska se on re­hellistä
puuhaa, kim taas henkiset
harrastukset ovat puhdasta humpuu­kia".
"Hienoa, skottilaista tehtaan-merkkiä
olevaa whiskyä kohtaan, se­h
ä n on itsestään selvää." "Vamppi-elokuvia
kohtaan." "Naisylioppilaita
kohtaan, mutta vain, jos on myös
whlskyä." "Kilpa-autoja kohlaan."
"Menetelmää kohtaan, jolla kolmessa
vuodessa voisi tehdä 300,000 dollaria.'
"Ylipäänsä en mitään kohtaan."
Vähemmän merkityksellistä on, että
kaikki amerikkalaiset käyttävät sa­manlaisia
solmioita. Niistähän hei­dät
voi tuntea. Hirvittävää sitä vas­toin
on. e t t ä kaikki amerikanistit sa­novat
täsmälleen samaa. He silmä i -
levät läpi sanomalehden ensimmäisen
sivun — muuten tarjoavat kaikki sa­nomalehdet,
n i i n republikaaniset kuin
demokraattiset ja "riipptmiattomat-k
i n " lehdet samoja valheita. Tätä
sanotaan poliittiseksi sivistämiseksi.
Kaikissa mahdollisissa "Readers D i -
gesteissä" lukevat amerikanistit ro­maaneja,
jotka käsittelevät samaa a i ­hetta.
— John meni naimisiin Maryn
kanssa ja Jetmy meni naimisiin B i l -
l i n kanssa. John ansaitsi 200,000 po-taskalcaupoilla.
B i l l surmasi Johnnin
tikarilla ja Jenny paljasti siten, e t tä
neekeri oli yrittänyt "väkisinmaata"
hänet, keksi erään "punaisen" vakoi-lainata
tavallisien ilimi.sten lausun­toja,
ihmisien, jotka eivät uskalla pu­hua
vapaa-sti. Missä olit? Mitjj ajat­telet?
. Olet suudellut tätä naista,
mutta cnko sinulla ta.skussasi vihki-mätodistusta?
Olet noussut vaunuun,
jckä on varattu valkoisille, mutta kei­tä
oikeastaan ohvat Lsoäidinäilisi van­hemmat?
Kommunistit oVat sitä mieltä, että
liian ahneiden ja liian julmien ihmis­ten
vapa-jtla, rosvojen, parasiittien ja
rikollisten vapautta on i-ajoitetlava.
Keiden vapautta suojellaan Ameri­kassa?
Murhaajien vapautta — kou­rallinen
itsekkäitä henkilöitä valmis­telee
sotaa ansaitakseen kunnon voit­toja
sen kustannuksella. Sadistien
vapautta — K u - K l u x - K l a n i n joukkiot
voivat rankaLsematta pahoinpidellä
neekereitä . Riistäjien vapautta — yk­sityisten
rautateiden, yksiytisten .säh­kölaitosten,'
yksityisten vesijohtojen.
Siksi voit panna panokseksi rahaa niin
paljon kuin haluat .Tällaiselta näyt­tää
amerikanistien vapaus. Tällä va­paudella
tarkoitetaan hyvinvointia
yhdelle ja nälkää toiselle, joutilaita
päiviä yhdelle ja työttömän vapautta
kuolla nälkään toiselle.
Amerikanistit väittävät, että Yhdys-vallois.
sa vallitsevat inhimilliset tavat
ja käytärmöt, että siellä viljsllään
kunnioitusta ihmistä kohtaan . Keltä
he yrittävät pettää tällaisilla puheilla?
Heidän tapansa ovat brutaaleja. Ne
ovat joukkobanditismia. Ne ovat
lynkkausoikeutta. Ne ovat yöihajoja,
joLssa epätoivoiset ihmiset saavat sei­soa
ja nukkua köyteen tukien. Aa­mulla
otetaan köydet pois ja ihmi.set
kaatuvat maahan. ' •
Joka päivä katselevat miljoonat ja
jälleen miljoonat ihmiset lehtien sar­jakuvia,
joissa ihmisiä murhataan t i -
kariniskuilla, väkisinmaataan ja pa­hoinpidellään.
Niissä toimivat teräs-miehet,
nämä natsien SS:n "yll-ih-misten"
todelliset veljet. Ihmiset
kauhistuivat nähdes-sään nämä primi­tiiviset
nietzscheläLset, jotka huvitel-tuaan
"saksalaisuudellaan" ja pilsne­rillä
siirtyivät harrastamaan Ausch-witzin
kaasukanynioita. M u t u kuinka
meidän on suhtauduttava niihin vielä­kin
primitiivisempiin nietzscheläisiin,
jotka eivät edes tiedä kuka Nietzche
oli, mutta jotka pitävät Itseään
nietzscheläisinä ja yli-ihmisinä ja ha-
1 Javat siirty amerikanismista ja "Coca
Colasta" uuteen jättiläismäiseen
Auschvritziin?
He väittävät, c-ttä heidän elintapan­sa
on kulttuurin huippu. Kuten sak­salaisetkin
yli-ihmjset. pitävät t-eräs-miehet
tekniikkaa kulttuurina. On
tensä.
On tarpeellista* muistuttaa heidän
ns. rauhaarakastavasta asenteestaan?
Heillä on rauhankyyhkysensä — B -
36-pommltuskone, heillä on öljypuun-lehtensä
— atomipommi.
Kommunistit rakastavat rauhaa,
ko.ska he u.skovat edistykseen ja tule­vaisuuteen.
He eivät yritä hukuttaa
maalimaa vereen kääntääkseen kehi-tj'ksen
pyörää taaksepäin. Amerika­nistit
ottavat avukseen raa'an väki­vallan,
koska he tuntevat voimatto­muutensa.
He uneksivat voivansa uu­den
.sodan avulla siirtää perikatoaan.
Amerlkanlsmi — se on typeryyttä,
vulgaarisuutta ja ylpeyttä, se on ro-bottimaisuutta
ja purukumia, se on
autossa harjoitettua slkamaisuutta ja
bensiinillä valettuja neekereitä, se on
teräsmias, joka Iskee ihmisiä päähän,
se on oikeudenkäyntiä kommunisteja
vastaan, se on teskentelyä ja brutaali-suutta,
.se cn lauseparsia rauha.sta ja
atomipommista, se on ahneutta, vel-hetta
ja pelkoa. Erään Molieren huvi­näytelmän
sankari. Monsieur Jotu*-
dain oli puhunut 40 vuotta proosaa,
mutta hän hämmästyi, kun hänelle
sanottiin, että hän puhui juuri proo­saa.
Amerikanistit hämmästelevät,
vieläpä loukkaantuyatkln, Jas heille
muistuttaaT^ttä he puhuvat Hitlerin,
Göbbelsin ja Rosenbergin kieltä. He
haluavat olla alkuperäisiä, heidän
Amerikassaan ei ole mitään ulkomais­ta
Hyvä, en halua välttää heitä vas­taan
— heillä on faslsminmerkklnsä
— .se on amerikanismi.
Tämä amerikanismi nojaa vain raa­kaan
väkivaltaan. Se haluaa levit­täytyä
ja hallita koko maailmaa.
Osoittaakseen, e t t ä on välttämätöntä
varustaa Läasi-Euroopan alaikäisiksi
julistetut hallitukset amerikkalaisilla
aseilla mr. Acheson laiisui: "Kommu­nististen
ryhmien olemassaolo apua
saavissa maissa on peruste aseiden
toimituksille, sillä niitä voidaan käyt­t
ä ä apuna taisteltaessa sisäisiä levot­tomuuksia
vastaan". Lausunto on r i i t ­tävän
selvä . Mutta sen johtopäätös
on virheellinen. Suurta aatetta ei
voida kukistaa pelkästään raa'alla vä­kivallalla,
koska itse aate muuttuu
mahdiksi päästyään juurtumaan m i l ­joonien
Ihmisten tietoisuuteen. Se sai
kokea "Fuhrer" ei ainoastaan Neuvos­toliiton
taistelukentillä, vaan myös
miehittämissään maissa. Hän havait­si
tämän liian myöhään, sillä h ä n oli
io lähtenyt liikkeelle. Toivoisin, e t tä
mr. Acheson ja hänen vlrltaveljensä
(käsittävät tämän ennenkuin he sllr-t
tyvät sotaisista puheistaan ja Jules
Mochin kunniaksi kohotetuista mal­joista
toisiin, vaarallisempiin opera-tloihin.
^H^änid. (S-S) — Suomessa on
JäUeeii -virinnyt keäoistelu Am^rikan-kävijin
Tuoxnas Röonan tarunomai­selta
tuntuvasta perlntöjutusta. Kiis­ta
satumaiselta tutituvasta perinnöstä,
on Jatkunut suktipolviesta toisee;^ jo
useita Tuosticymmenlä, mutta perillis­ten
sitkeää halua saada asiaan sel­vyys
el ole Ihmeteltävä, kun ottaa
hucmloon, että kysytnyksessä on perä­ti
SOO.oiM) Amerikan dollarin cmaisuus,
Joka tekee Suomen rahassa n. 115
miljoonaa Suomen markkaa. Toise­na
osapuolena on Jutussa amerikka­lainen
Providencen kaupunki Ja toise­na
Tuomas Ruona-vainajan täkäläi­set
sukulaiset.
Tähän asti harikittujen tietojen mu­kaan
on tuo mystilliseltä vaikuttava
Tuomas Ruona syntynyt v. 1720 Kuor-taheella,
josta h ä n v. 1750 lähU Ruot­siin
toimien siellä kuuisi vuotta erääl­l
ä laiva telakalla rakennusmestarini.
Vuonna 1756 hänen Uedetäfin kirjoit­taneen
isälleen ja ilmoittaneen lähte­vänsä
Amerikkaan merimiehenä. Siel­lä
häh meni naimisiin 10. 5. 1767.
mutta avioliitosta el syntynyt lapsia.
Amerikassa ollessaan oli Tuomas Ruo.
na tietojen mukaan meiiestynyt ta­loudellisesti
hyvin Ja kartuttanut
omaisuuttaan huomattavasti, koska
häneltä hänen Ja puolisonsa kuoltua
jäi huomattava omai^us.
Ruona vamicineen kuoli Ameri­kassa
v. 1807. ja kun perillisiä el
ilmaantunut, sai Providencen kau­punki
heidän huomattavia kiinteistö-,
jä käsittäneen omaisuutensa hoitaak­seen.
Satakunta vuotta myöhemmin,
s.s. viime vuosisadan lopussa kau­punki
kuitenkin k y l l ^ t y l yhäti kart­tuvan
omaisuuden hoitamiseen.
Kaupunki antoi vuosihaasteen, jon.
ka määräaika päättyi v. 1897. Kau­punki
Ilmoitti, e t t ä ellei perlUUlä löy-dy
kolmen vuoden sisällä, lankeaa
omaisuus kaupungille. Tapahtui kui­tenkin
niin onnellisesti, että saatava
tuli kuin tulikin valvotuksi. Rovasti
A. E . Backman tarttui asiaan j a edus­taen
silloin 168 Ruonan perillistä vaa­ti
omaisuuden luovuttamista heille.
Asiaa selviteltiin ja siltä käytiin oi­keutta
mutta amerikkalaiset olkeus-istiilmet,
eivät katsoneet selvitetyksi,
e t t ä Tucm9s Ruona oli suomalainen.
Hänen todettiin päinvastoin olevan
Ruotsin kansalainen, koska siihen al_
kaan Suomi oli Ruotsin vallan alai­nen.
Senjälkeen asla taas jäi lepää­mään.
Providencen kaupunki myi
huonmttavat kiinteistöt, kauppasum­man
ollessa silloin 20.000 dollaria. L u ­pa
t ä h ä n oli hankittava korkeimmal­ta
oikeudelta Amerikassa.
V. 1923 löysi kaupungin arkiston­hoitajana
toiminut rouva Andersson
arkistosta Ruonaa kcskevat asiapape­rit.
Hänen mielenkiintonsa heräsi,
j a hän Ilmoitti asiasta miehelleen,
silloiselle Amerikassa olevalle Suomen
konsulille Anderssonille. Perintöjuttu
sai Jälleen uutta vauhtia, ja iJslaa
alettiin penkoa,
Providencen kaupunki vältti käy­dyissä
oikeusjuttassa edelleen, että
Ruona oli Ruotsin kansalainen, ja
kun Ruotsista käsin samaan aikaan
ryhdyttiin puuhaamaan tämän kan­salaisuuden
periisteella perintöä sin­ne,
tarvitun jälleen Suomasta käsin
toimenpiteitä ja lisäselvityksiä. Täs­sä
tarkoituksessa palkattiin tuomari
Lennart Vlklund ajamaan asiaa. Hän
hoitikin asiaa siihen saakka, kunnes
perillisten keräämät rahavarat Icp-pulvat.
Marrask. 6 pksl oli kutsuttu koolle
sukukokous päättämään, jatketaanko
jutun ajamista edelleen vai el. Sa­malla
tehtiin tilaisuudessa selkoa sil­tä,
mihin saakka on jutussa päästy.
Kokouksessa oli edustettuna koko­naista
nellsensatan Tuomas Ruona-valnajan
sukulaista. Tuoriiari Viklun
kertoi a.slan olleen jo kerran siinä
pisteessä, että vastaajana oleva Pro­videncen
kaupuTÄl oli joutunut pyy­tämään
lykkäystä.
Laskelmien mukaan nousee puhesna
oleva omaisuus $500,000 eli n. 115 mllj.
mk:aan. Huikea kasvu johtuu Pro­videncen
kaupungin vuosikymmenien
aikana kiinteistöistä perimistä vuok­rista
' ja talletettujen omaisuuksien
tuottamista koreista.
Kokouksen päätökseksi tidl .että
perlntörlltajutun selvittelyä jatketaan
edelleen, Ja Jos tarve vaatii matkus­taa
tuomari Viklun toistamiseen Ame­rikkaan,
Tätä varten p ä ä t e t t i i n pe­rillisten
keskuudesta kerätä 500 mk
henkeä kohti kulujen peittämiseksi,
Näin on tämä mielenkiinnolla seu­rattu
ja suurta huomiota sukupol­vesta
toiseen herättänyt, peräti eri­koislaatuinen
perintöjuttu Jälleen
uudessa valheessa. Jonka kehitystä
seurataan yhä ka.svavalla mielenkiin­nolla.
Tiistaina, mafrask. 22 p. — *ni(esdä3r, 1WV^^^
ön' T anner
30^2—SjT^tön Tanner on pahutnut..
Puolueeton osuustolmlntamies V. S.
Alanne, on yhtä puclueettomrssa
Os uustoimintalehdessä kirjoittanut
havainnoistaan S u o m i matkaltaan.
Muiden asioiden ohella hän mainitsee
erikoisen -innostavana tapauksena so­siaalidemokraattien
Ttokouksesta Hel­singin
MesisuhalUssa. jos.sa puhuivat
"tj-öväenjohtaja" Tokoi ja sotarikolli­nen
työ väen johtomIes_Tanner. Erikoi­sesti
tämä kohta Tannerista pistää
silmään koska Alanne antaa omilleen
snaimärtää. e t t ä sotarikollisena vanki­laan
tuomitta Tanner, jonka Suonien
'heriflt vapauttivat vankilasta muiden
Hitlerin agenttien kanssa^ olisi koko­naan
syytön, ja että hänet suljtttlin
syyttöihänä vankilaan Neuvostoliiton
tuhdosta ja toimesta. Kuka ^uskoo
t ä h ä n sellst>'kseen? Mahdollisesti
Alant<^en oppilaat ja aatetoverit vaan
eivät ne ihmiset, jotka tietävät mitä
sota maksoi maaliman kansoille. Ja
jotka verellään lunastivat inaa.'lman
fasistien orjuudesta.
Kas näin puhuu Alanne kirjoituk­sessaan:
"Tilaisuudessa puhuivat mm.
Oskari Tokoi ja Väinö Tanner, j i i l -
kimmälnen ihmeteltävän rohkeasti ja
suorasukaisesti, ottaen huomioon, et­t
ä hän vasta verraten äskettäin oli
päässyt vapaaksi vankilasta, niihin
hän oli Neuvosto-Venäjän hallUukson
painostuksesta joutunut."
laisia, mutta ''ty^hr&enludUUltatit
gerholm Ja kumppanit knäi^rtakvais^
herroilleen Ja teurastavat ;^«Und»kK^
jsnsa puolesta taistelevia ' tyfilBbdi.'^
Kuinkahan kauan Suomeft tyfiUUaet^
sietävät täUäislä herroja JAkuIkeTtttf
heidän talutusnuorassaan? — Tekoni^'
mus. - V
Taloudellinen valtidailq ^
voimaan vielä viiirfdeksi);
Suomessa V^^
Tasavallan presidentti ipfiftttl 'mai^-l
rask. 11 pnä antaa ediMikunnJBlte
tyksen laiksi talouselämfo säänii(iste->;'c;
leml.sestä polkkeukseUisesu oloissa |
annetun lain mtiuttaiDtilsfestä. .y;^
-Esittelyn penisteluissa Mtnbtiiaiif et«(:
tä vaikka säännöstelyjftrjestelinftä oh: >
kyetty Jo paljon purkamaan, on icul* (;
tenkln vielä tarvikkeita, kuten sokeri ;^
kahvi ja margariini. Joiden äääähäBte-'
lyä on jatkettava. Samoin on BaUy'- ^
tcttävä .ne valtuudet, jolta hallitus
tarvitsee työttömyyskysymyksen, hin- •
tujcn. maksujen Ja palkkojen sääniiös»
tolemlsceu. Laki^ltys sisältää niyOS'
joitakin määräyksiä erinäisten tarVlk-keiden,
kuten ulkomailta tuotavien ta­varoiden,
rajoltusmääräysten poista­misesta.
Samoin esitetään helpotetta­vaksi
määräykslil irtaimen ja kiinte­än
omaisuuden sekä kuljetusvälinei­den
käytöstä tai hiiden ditatiils^sta :
Siis vankilassa on istunut aivan .valtion yhdyskunnan tai yksltyiaea
syytön mies hänen mlelcstäiin. Jo-j käyttöön. Rakennuslupapakkö pöla-kalnen
muistaa kuinka .samainen t a n - j telaan jjaltsl .sellaisissa rakennul^Ia-ner
yhdessä aseveli Varjosen kans.sa i sa. joihin käytetään betonltertfetö.
kävivät neuvottelemassa Hitlerin \ Myös .sähkövoiman säännöstelystä t s l -
kanssa Sjomcn kohtalosta. Niimu ictäun luovuttavaksi.
miehet uskoivat vuoren varmasti Hit­lerin
ja fasistien aseiden voittoon ja
Suur-Suomen luomiseen sumaa tlcUl.
Ketä olisi Tannerin pitänyt peliUJ-puhuessaan
Messuhallissa? Suomen
virkavaltaako? El ainakaan sila. .silla
kyllä herrat omansa tuntevat. Niimä
miehet ovat uskoneet naivisti siihen
että Hitlerin jälkeen olisi tullut Suur
Suomi Jonka rajat olisivat olleet muka
Uralilla, ko-ska maantieteellisesti Suo­men
herrojen mukaan Suomen rajat
kulkevat siellä. He unohtivat koko­naan
sen seikan että jos Hitler olisikin
voittanut niin mitiiiin Suomea, Puolaa,
Unkaria eli multa maila ei olisi ollut.
OlLsl ollut vain yksi Suur-Saksa. Sii­hen
olisi uinahtanut näidenkin "lyö-väenmlesten"
Su jr-Suoml ja .vc hei­d
ä n olisi pitänyt tietää ja uskon.
Tällaisista "evcr-stl" Tokjlsta. Tan­nereista,
Varjosista, Fagerholmeista
Ja muista porvariston lukljo'.';ta sanoi
Lenin aikoinaan "että he ovai porva­riston
vahtikoiria"'. Kukapa voisi­kaan
sattuvammln Kanoa, slllil (älläi
«lä vahtikoiria on kalkissa kapitalisti­sissa
maissa alkaen Ehtjlunhin "lyö-väenhallltuk.
sesta" jonka ajama poli­tiikka
oman maansa työiuUihi ja .siir­tomaihin
nähden perustuu viorvarfslon |
horjuvan vallan tukcr/ilseen eikä sn; j
kaatamiseen. . Samai-ar')-. Tr.iinerion,j
Varjosien y.m. hännysu Ji.;.ik'cn lak-'
tilkka perustuu, kuten SHointti presi­dentin
vaallkyBymykKcssäkiji. v.-Un sii­hen,
e t t ä olisi sivuutettu snjiukin asi­assa
Suomen perustuslaki .i.i, vnlillu
vain suoralta kädeltä pi('.'-i<'cn'.ti!;:;i
lopuksi Ikäänsä, puhumaU ik.ir-.ii .";itia
yhteistoiminnasta povvari.-;l'j/i kan.v.sa
jolla estetään työläisten alkcflli/icm-matkln
vaatimukset elinta.s;:n kohot,-|
tamlseksl. Nousevia veroja, rahanar- !
von alentamista, palkkojen polkemiK-ta
y.m. työläisten elämän kurji;-,tu-mlsla
vastaan kohdistuvaan iaisl.''inHi i
nämä työväenmlehet yhde.s.sä porvu-rlRton
kanssa tukahduttavat alkuun,s.i. j
Silta on Suomen tilanteessa .selviit j
merkit nähtävlasä.
Nämä tällaiset oikeistolaiset työ­väen
sumuttajat muodostavat »cn
porvariston voimakkaimman yhleis-kunnalHsen
tuen Jonka turvin «e vielä
monissa maissi .seisoo horjuvilla ja­loillaan.
Jos työväestö kurjisiuvan
elämänsä tueksi yrittää lak.'.n kautta
kuten Kemissä saada oloihinsa pa­rannusta
niin tämä yritys leimataan
"vallankaappausyrllykseksr^ v a I k k a
mitään sellaista ei OIG (ijalak.s:;-.';a-koan.
Tsaari Nikolain Kantarmii eivät
sentään teurastaneet Suomfc,s.',a lakko-
Voimaan jäävät tähän lakiin perus­tuvat
valtuudet esitetään Jatketta­vaksi
vuoden 1950 loppuun saakka.
Suomi pyytää tränsi-tosatamaa
käyttöönsä
Norjassa
Suomen hallitus cn Oslosta isaätujen
llLtoJcn mukaan lähettänyt Norjan
hallitjkselle pyynnön, että se saisi
kiiyllää erästä pienehköä Pohjols-
Norjassa sljalt.sevaa satamaa transito-sulamana
puunvientiä varten. Sata­man
käyttäminen tulee kysymykseen
vain talviaikana, Jblloiii Suomi kt-l)
eimmln tarvitsee Jäätöntä satamaa..
Norjalaiselta taholta el pyyntöön lie­ne
vielä Jätetty vastausta, mutta luul»
lavaa on, että siihen suostutaan.
Japanilaiset pois
olympiakisoista
Siirtolalsmi-on
sanonut
Sydney, Australia,
ulsteri Arthur Calwell
täällä, eitä hän el päästä Japanilaisia
Australiassa v. 1956 pidettäviin olym-pialaiskisolhln
vaikka se maksaisi h ä ­nelle
virkansa. Täällä on kuitenkin
tcdettu, e t t ä Calwenin on osallistutta­va
ennen v. 195B kolmeen väalltalste.:
luun Ja sillä syystä on liian aikaista
puhua japanilaisten edelleen pannassa
]jilämi!;estä vaikka hänen lausuntoaan
kannattaakin entisten sotilaitten jSr-'
jestöl. * . . , ;
KONEITA OSTAMAAN
Ruotsin Amerikan Lthjan Stö^khol-miila
saapui äskettäin YMyi^ltoihfa
VVärtsliä-yhtymän edustaja Vumneu-vo
« VVahlfors vaimous» kera. Vuori­neuvos
edustaa tällä UlketnatkaUaan,
Jonka arveUaan kestävän itoin Hel­j
ä viikkoa, myöskin Arablail tehdas­ta.
Hän aikoo ostaa mm. koneita yb-dyHvariaiaiselta
AIlls-Chamb<tn-yhty-mäliä.
i-
— Intiassa on keinotekoisen kaste­lun
alaisena 50,000,000 eekkeriä. Joka
f .» - • • ^ • . suurin ala mitä missään maassa
totta, etteivät pnmitnviset ihm^^yo- - j j ^ ^ ^ ^
j ä t kj-enneet edes uneksimaan Ausch- I '
wltzin kaasiikammiolsta. Siitä huoli-! _ Vuonna 1792 purjehti kapteeni
matta ovat ne, jotka järjestivät nämä Vancouver Vancouverin saaren ym-kaasukammiot,
villi-ihmisiä. Me tie- [ pärL
Hilma Jalkanen
joukkueineen USA:n
saadun tiedon mukaan lähtenee
Hilma Jalkanen Joukkueineen v:n
1950 syksyllä Yhdysvaltoihin. Päät­tyneen
kesän suuret voittovlestlt ovat
lierättäneet amerikkalaisten kiinnos­tuksen
Ja heidän huomioitsijansa
Tukholman juhlilta ovat' Jo ryhtyneet
suunnittelemaan laajaa näytösmat-kaa.
Tarkoituksena lienee, e t t ä suo­malaisjoukkue
esiintyisi eri yliopistos­sa.
Näytösohjelmaan kuuluisi myös
pallo- Ja .keilavoimisteiu.
Hilma Jalkasen Joukkueeseen kuu­l
u u Helsingin yliopiston voimistelulai-toksen
voimistelunopettajiksi aikovia
neitosia.
Sault Ste Marien ja ympäristöläisten
HUOMIOON!
LASKIJAN
MORSIAN mm
3-näytökKinen kansannäytelmä esitetään
Steelton-haajilla, 321 John Street
Sunnuntaina t.k. 27 päivänä, alkaen klo 8 illalla
HENKILÖT:-
Iisakki, Nucttaniemcn i.säiilä
Hanna, hänen tyttäreiiKa
Heikki, Paloniemen isäntä ...
Juhani, hänen poikansa . . . . ..
Riika, Koskenalustan emäntä
Antti, iiänen.poikan.sa
Aukusti, .samoin
Kreeta
Kero-Pieti
Poro-Joope
Lcski-Leena
Ensimmäinen tukkilainen
Toinen tukkilainen
Tukkilaisia ja kylänväkeä.
ESITTiUXT;
John Wuolle
Helga Harju
H. Kulmala
Wm, Lintula
Elina L iM
H. Alikoski:
Wm, Löitineii
- Siiri Autiomäki.
Armas Idnäbetg
Evert Perälä
Alma Merisalo
Eino Muhonen
Emil Rakkola
Tapahtuu Peräpohjolassa. -
mi
mi
— Vuonna 1796 muutettiin Ylä- j
Canadan hallita? Yorkiin (Toron-
1 toon).
CSJ:n Sault Ste. Marien oa. näyltämökom^eiu