Vapaus, April 11, 1950

              2 Tiistaina, huhtik. 11 p. Tuesday, April 11
l i
Qrgan ot HnnJah Can BB-'
tabUahed Nov. 6Ui 1917. Antboaiisba
e» stxoiiA^tSeäimBSltirib» Fost
Office DepartntfiDt, OtUva. Pab-
PUUttbloff Compuv 1 ^ At 109-102
es. w; SndlrasT, Onfc. Oaoadft.
Udejdioiua: Sualaasa OfCeo 4-4381
EL sotaL jsdttcff w. mitaaa. tsams
1 TK. VJBd 0 Ut 4:89
Kuten lehtemme uutisosasto^ kerrotaan, CGF:n pntärion maa-kuntakonveritionissa
arvosteltiin hyyinki terävästi mainitun.^^i^
lucen johtoa siitä, ettei se ole tehnyt mitään farmiyäestöri hjrväksi.
Tyypillisenä sosialidemokraattisena oikeistplai^ena puolueen
^ ^ maakuritajöhtajanajolliffe vaati edustajia hyyäksym
• ^ maatalousraportin sen kurjan verukkeen perusteelja, että sen hylkää­minen
olisi muka ••loukkaus" asianomaista puölyejphtaiaa vastaan!
Tosiasia luonnollisesti on, että terävinkään arvostelu /ei voisi
'' CCF:n puoluejohtoa loukata jos se pyrkisi rehellisesti ajamaan työläis-
3. li •
tili' l
"1 *f
P
4'
«
i
ii **
*
«
k
ir
^ 4 I
ii i
ien ja farnjarien asiaa, alutta CCF:n sosialidempkraattinen oikeist^
johto on omilla teoillaan aiheuttanut sen, minkä Etelä-Ontarion edus­taja
Andrew Lane puki CCF: n konventionissa seuraaviin sanoihin;
* "Totuus on se, ettei farmari luota meihin. Ellemme muuta poli-liikkanime
luonnetta, meille tulee v^taisuudessa pettymyksiä. Far­mari
on psykologisesti valmis sosialismiin, mutta CCF ei ole hänen
mielestään tuon muutoksen välikappale." V
' Vaikka ylläolevassa on ilmeisesti yli maalin tähdättyä fraasailu^
'""kin, niin tosiasia on tärmä: Canadan farmarit ovat menettäneet <mip
Joonien dollarien arvoiset ulkomaamarkkinat Marshallin avun ohjel­man
ja yleensä kylmän sodan yupksi. Ja kun he näkevät, että CCF:n
" oikeistojohto peltaa farmarien kuten työläistenkin edutj tukemalla
"työttömyyttä ja markkinakriisejä kehlttä\'ää Marshallin avuii ohjel­maa
jä kylmää solaa—^ niin luonnollisestikaan he eivät voi muuta
kuin suhtautua mitä suurimmalla epäluulolla ja varovaisuudella CCF:n
cdesottaniisiin.
Miten suur«i karhunpalvelun CCF ja yleensä sosialidemokraatti-oikeistojohtajat
Ovat tämiinkin -maan farmareille tehneet, se näkyy
«ita seikkaperäisestä ja kumoamattomiin tosiasioihin perustuvasta ra-
I>ortistd, jonka Lt'P;n maakuntajohtaja Niegel Morgan BC:n alue-konventionissa
esitti farniikysymyksestä. Hän selitti sikäläisen tilan­teen
mukaisesti f armikysymystä seuraavasti:
-',1^ ''Marshallin avun vuoksi viime vuonna tapahtuneet markkinain
menetykset antoivat kovan iskun tuhansille, kana- ja hedelmäfarma-
••/.icillc.
''Britannia on vähentänyt kuuluisaia Okanagänomenain tilauk­sen
kolmanteen osaan entisestä ja ainoastaan vajaa toinen puoli vuo­den
1949 lähes 8 milj. laatikon omenasadosta on myyty. BC: n Hed^^
mälautakunta lahjoitti" miljoona laatikkoa omenia Britannialle, ettei­vät
omenat jaisi mädäntymään. Mutta pahin seikka tästä "Marshal­lin
suunnitelman*' mukaisesta edesottamises^a brittiläisten marl^ki-
^^tnain säilyttämiseksi ei ollut se, että Okanagan farmarit joOtuiväfan-'
-taimiaan ilmaiseksi miljoona laatikkoa omenia. . ^
"^^nsinnakm. Britannian 'Labor'-hailitus, joka sai nämä omenat
ilmaiseksi Okanagan farmareilta, myy"nyt tavallisin hinnoin näitä
omenia Britannian tarvitseville lapsille, oletettavasti sen vuoksi että
voisi siten tayttaa Marshallin dollarien aukkoa. Toiseksi, amerikka­laiset
omenafarmarit, naapurina olevasta Venat^ee laaksosta, saayat
nyt Älarshallin avun rahastosta maksun puolen miljoonan laatikon lah­joituksestaan,
mutta sitä eivät saa canadalaiset farmarit.
"iMutta tässäkään ei o!e*vielä kaikki. Tämä ilmaiseksi annettu
lahjoitus maksaa Okanagan farmareille arviolta $1^500,000. Se ta­pahtuu
nain: , f
"Suuret pakkaamolaitokset veloittavat $1.10 laatikolta lajitteliis-la
ja säilytyksestä. Aikovatko ne antaa oman osansa tähän lahjoititk-icen?
«Eihän toki! Lahjoittavatko laatikkotehtaat laatikot? Ehdo
lomasti ei. Niistä veloitetaan 40 senttiä kappale. Aikooko rikas
CPR, jonka voitot- ovat erinätystaso/sa, kuljettaa nämä lahjaomenat
^ilmaiseksi Tyynenmeren rannalle? Luonnollisesti ei! Omenafarma­rit
joutuvat maksamaan täyden rahtimaksun. Koko hinnaksi siis tu­lee
farmareille, huoniioonottamatla sitä, että omenat lahjoitettiin, il­maiseksi.
$1.75 laatikko, mistä tulee sievä summa imehiikasta voit-toa.
ePR:lle, puutavarakuninkaille ja pakkaajamonopolisteille, farma-
%jien jaadessa pitämään tyhjän pussin suuta. >
--'Tahan häpeälliseen tilanteeseen on Marshallin suunnitelma syyl­linen,
huolimatta siitä, vaikka HaroldsJVinch(CCF:n Johtaja BC:ssä)
Byron Johnson ja Herbert .Anscomb eivät uskallakaan sitä myöntää."
CCF: n oikeisto johdon on turhaa yrittää farmarien kannatusta
niin kauan kum se sokeasti tai tietoisesti kansaa pettäen tukee Mar­shallin'^
avun ohjelmaa, minkä johdosta Canadan farmarit menettävät
yha enemmän markkina-alueita.
Jos CCF:n johto haluaa saada farmarien kannatuksen, sen täytyy
kaantaa selkjms.i Marshallin suunnitelmalle jä kylmän sodan ulkopo­litiikalle,
sekä ryhtyä vaatimaan — työläisten ja farmarien etujen mu­kaisesti
— ctta Canadan tutisi käydä kauppaa kaikkien maiden kanssa.
Tvovaenliikkeen velvollisuus on tinkimättä vaatia farmituotteille
markkinamahdollisuuksia ja hallituksen tukirahoja siten, että farma­rit
saisivat varmasti tuotteistaan sen hinnan, minkä he ovat keski­määrin
virmeksikuluneen 2 tai 3 vuoden aikana saaneet.
. iyolaiset ja farmarien edut ovat tässäkin — kuten kaikissa pe­ruskysymyksissä
—^yhteiset, mutta CGF:n oikeistojohto on valitetta­vasti
kyllä ryhljiiyt porvarien karkeistyön tekijäksi niin työläisiä kuin
jjirojareitakin vastaan. Katsomalla peijiin. mr. Jolliffe näkisi pääsyyl-
Tfscn siihen, inikst farmarit eivät kannata CCF:n ohjelmaa.
TJt. 5 p : n ä täytCnu«.Bfitt» L e h t i,
nen Port ArUiurissa 76 viiotta. Y h ­dymme
siikulaisten Ja'ystävieB onnit­teluihin.;
Tänään. tJc I I p : n ä t ä y t t ä ä Hihna
NyhmdMontrc»lifi6a 60 vuotta. O n ­nittelumme
päivän «ankarille!
AMMATHBIKOLLINEN ^
Montreal. — 12-miehinen Jiiry
käytti vain 10 minuuttia aikaa päätr
taakseen; e t t ä 38-vuotias John Charv
;es Young pitäisi tuomita Quebecin
ensininiäisenä animattirUcollisena '. . .
Vuodesta 1935 ar^aen Yoiing on omis­tanut
elämänsä ammattilaiseen^ lain
rtkkomiseeh. Hänen tiistainen tuo^
mionsa oli viidestoista 12 vuoden a i .
kana . . . Hänellä^ on ollut monta
tointa, vieläpä neljäkin ybdeUä ker­taa.
Hänellä on ollut kolme voimiste-jusalia.
tCerran h ä h omisti 4 vuokra,
huohetaloa . . . Vuonna 1936 h ä n oli
pääministeri Duplesslsin henkivartija-
'nakhi . . . Glpbe ahd Mail-lehden
uutlstieto, huhtik. 7 p n ä . V
o : I: «, ' , • .
HOITOMENETELMÄ
MUUMIOILLE ^
VaiMotnrer, B.C. — Ösasikinms pu
beexiJotiu^aD tohnestaV
kesktisteluiu>kou5 Clihton-ha^ tie.
2, päivän Illaksi. H ä n myöskltt ahisti
keskustelukysymyksen ottaen aiheeksi
vuosisatamme ensimmäiset viisikym­mentä
vuotta; "Tämä aine on' m^Iko
laaja, [ s l ^ l t y e n siihen he monet vit­saukset;
jotka sotien bmodo£sät ovat
vuceisatamme ihmisiä räsittiimeet Ja
kun/ siihen vielä lisäämme kapitalisr
tisen >3rjest«lmän aiheuUamä^^^
niin onhan siinä kerrakseen kanta­mista
luokkamme Jäsenille. Alustaja
kosietteli kysym>^siä vain hyvlii ly­hyesti,
sillä muuten olisi altistukselta
muodostunut liian pitkä. Lopuksi
tultiin luonnollisesti n y k y i ^ n ajan­jaksoon
Ja sodanvaaraan. Alustaja
erikoisesti korcstl työtä rauhan ; puo-'
lesta. .
Aluksi olUin hyvin hUJaisia keskus-
Isorokko äiheiittaiifit -
kölmaimen kuöleniaii-tapauksen
Skotlatuoussa
: GlaS(;ow. — ÖIa£go«rissa <di viikoni
lopulla kolmas i»rökbtt aiheutianiäi
iaiplemantapaus. \ Muiiah 1 7 -^
saiiraahhoitajlatar;^
CTääjtsä täkäältEraeä saieaialaa^. .
; ISahdeksantpista isorokkosateastä
oh yhä eristyssälraalassa. Ja k^ksl
heistä on vaik^ksti sairaana.
Uusia isorokkbtapaiiksia ei olie i l -
moitetta seitsemään päivään. Viran-omaiset
sanoivat,; että;'joltei uusia t a ­pauksia
tule tk- 16 p ä S ^ ä i i meniiessä,
katsotaan tämän Jbtqrangin 'olevan
vapaan tartunnasta. ^
S a n l t . S t e . . Marie. — E i ole paljon
kuolunut V.- J a u.-seura Qynamon
touhuista viime aikoina, xapä Ien
teiuun nähden, mutta kun Järjestö- f vuoksi, e t t ä täällä nukutaan/ mutta el
ole tullut tarpeeksi huomioitua, että
olisi vaUttu lehtlrepoitterl jEokoukees-ea.
Sekhi puoli tuli huomioltila sään­tömääräisessä
kokouksessa. Joita pide­t
ä ä n joka toinen maanantai; /
J a älkää .ajatelko t c r r e y t t ä n - paljon.
veteraanimme E. Wilen äcäyttl hjrvin
valaisevia puheefnvuoroja' kapitalisti­sen
järjestelmän luonteesta jä: sen
politi&asta, niin alkoivat toverit vä­hitellen
kotmtua Ja keskustelu alkoi
luonnistaa melko vaivattomasti. Aja­tus
olikin alkujaan, että Ossein Jou­kolla
lähtisimme etsimään t o i ^ Ua
momin ajankohtaisiin kysyitD^im,
{oita on nyt. jos Jaoskaan, tavatt^iman
Noitajahti vie tuhoon >
Historia on kumoamattomasti ja monta kertaa todennut, että jos
porvarillisdcniokraattisessii maassa ryhdytään ajatusten kontrolliin
"vaarien<oj)picn vainoamiseen — niin sitä tietä tarpoen päädytään
•lopuksi suuren rahan ehdottamaan yksinvaltaan. Näin tapahtui kai­hissa
fasistimaissa Kurooinissii. Niin tulee käymään kaikissa muissja
maissa, mitka noitaiahtiin-suostuvat. " ^
A hdysvallalaisen noita jahdin lisäksi, millä ei ole enää häntää ei­kä
paata. saatiin lasta viikko sitten hyvin kouraantuntuva esimerkki
myös Enjrlannista.
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Haagissa, Hollannis­sa
pidetyssä-Atlantin paktin maiden puolustusministerien kokouksen
ylitcydessa nosteltiin kerrassaan ruokoton mustamaalaus Britannian
oikeistolaisia sotaministeri Stracheyta vastaan. Siellä tehdyistä syy-toksista
ja vastaväitöksistä huolimatta on selvää, että Strachey on
joutunut nuoruutensa päivinä omaamiensa sosialististen aatteiden
vuoksi yhdysvaltalaisen suuren rahan epäsuosioon. Siitä johtui il­meisesti
innoitetut uutistiedot, että , Stracheylle ei voida" antaa pakti«-
maiden sotasalaisuuksia I Täten "kommunisteja" vastaan ensin aloi­tettu
noitajahtji on jo kehittynyt siihen pisteeseen niissä sitä kä>'tetään
palavanhoillisen sosialidemokraattisen pääministeri .-Xttleen uskottua
miestä, Stracheyta vastaani
ne, kansainvälistä tilannetta, kotihuo­lianne,
ilmoja, veroja j a korkeita elin^i-kustannuksia".
— Lääkärin neuvo.
• • .. * • / *
KYLMÄN SODAN UHRI
Profeissori Francis Otto Methiesse-nin,
tunnettu Amerikan kirjallisuuden
puktoriteetin Ja Progressive-puolueen
Johtohenkilön nimi voidaan lisätä s i i .
hen uhriluetteloon. Jota kylmä sota
Jcaildtine noltaJahteineen Jä rjrVetys-kämpahjolneen
on kasvattanut. Prof.
Mathiessen ttici itsemurhan Joku päi­vä
sitten . . . Hotellihuoneesta, Jonka
h ä h oli ilmeisesti vuokrannut epätoi­voista
tekoaan varten, poliisi löysi k i r ­jelmän.
Jossa sanottiin: ^ ^
"Minä Qlen ollut masentunut maail­massa
, vallitsevan tilanteen Johdosta.
Minä olen kristitty j a myöskiii sosia­listi.
Minä uskon vakaasti kansain-väUseehra.
iihaan j a vastustan mitä hy'
vähsä Järjestelmää, joka o n r i s t i r i i ­dassa
t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n kanssa. Minä
olen väsynyt Ja tuskallinen. Mmä olen
ottanut tämän . huoneen tehdäkseni
sen. miiikä minun on t e h t ä v ä ollakse-nl:
Uskollinen vakaumukselleni J« am­matilleni
." .
Tunnettu klr Jalli J a . Howard 'Past'
sanoo prof. Methiessenln olevan "kyl_
män- sodan j a TrumahrAchcsonih n l -
kopolitilkaiii uhri y h t ä varmasti kuin
ovat he. Jotka saavat kärsiä mustalis-tauksesta,
vankilatuomioin Ja akatee­misia
noitajahteja ,j.,Se,-Joka tuhosi
prof. Mathiesseniri, voi myöskin tuho­ta
kaikki, jotka seisovat krU^tlnuskon.
vapaan tiedustelim Ja demokraattisen
elämäntavan puolesta . . ." .
PrOf. • Mathiessen oli; 48-vuotias.
Heärstllainen lehdistö voi irvlstellä
tällaisen vaatimattoman yksilön koh­talolle,
mutta edlstysmlelise^ti aja tu­leva
' Amerikka muistaa hänet, ja
myöskin sen, minkä uhri h ä n on; —
Työmies. .
kuluu 76 pros.
Port Afthnr. — Liunber and Saw-.
mlll Workers Union Port Arthurin
seudun osaston Johtokunnan kokouk­sessa
ilmoitti osaston presidentti John
Klpien osaston Jäsenmäärän lisään­tyneen
huomattavasti. .Osaston a l u -
Tämä keskusteluilta oli verrattain
antoisa; Monen pulman ratkaisuun ei
yksin ajatellen saa sitä varmimtta.
Jonka tällainen kollektiivinen a^aln
käsittely antaa, etenkin kun ori Jou­kossa
asiantuntijoita, ahtaen selityk­sillään
kysymykselle oikean ladun.
Ajatus sodasta Ja rauhasta ei var­maankaan
Jäätyn k e n e l l ^ ä ä n muka­na
olleelle epäselväksi. Se on jo sel­laisenaan
suuri voitto, oifhan Järjes­tömme
Ja lehtemme Vapaus> raulian
työn t y ö s t ä m i s e n eturintamassa; mi­käli
on ky^mys maamiehistämnle;
Tällä tilaisuudella murrettiin se
vaarallinen ennakkoluulo, että kes-kusteli&
okoukset eivät muka onnistu.
Tosi kyllä on, e t t ä osanotto kokouk­seen
oli verrattain heikko vaan se
nousee ja Inhostiis kasvaa, kunhan
tieto tästäkin kokouksesta leviää jä­senistömme
keskuuteen. Osanotto
kokouksiin on vapaa kalkille. Joten
tervetuloa rnukaan kun taasen on.seu.
raaya täJlalnefn tilaisuus. Ja on
seuraava' suimuntai-ilta. jolloin naa­lissa
ei ole muita rientoja.. Ilmoitam­me
siltä sitten lähemmin.
Kokouksen jlllkesn Jifotiln ravinto-
Itkomltean valmistamat,kahvit j a j o ­kainen
tuntui pyeen iltaan tyytjryäl-nen.
Näinollen asia piikin^
pitääkin. Seuraava pääkeäcusteiun
aihe on tmlonistlnen liike j a sodan
Uetsojat:'' , '•'V''.-!^^;'
Opiskeluterveisin
; Mökin poika.
Juutalainen kirjailija
ifllSitsX& jirutalaises^^j;on
i^nssa. K i r f i ^ h kuuIuVistakih siiuri
i£^ntairy-:
<0ä on hyvin välinpitämätdhtä: tiskbn-t
»c^y nähden. J a kimluvat jörkkoon
koska he; "j^ttuv-ät olemaan Juutalai­sia*',
'sanpcj; jjÄerberg. A J ^
kirkkoväki iäk^mtuii^l^^ ryh­mään,
oilaaiÄrfito-^ 1^
hhj ja r e f p p h i i ^^
Sontii iTpitapIo^ Täniie pohjola
sen paiikouie ori tullut t a h i ankarana
takaisin. Tuuli on, ollut pohjoisessa
Ja l u n t a on etuilut, e t t ä tahtoo aivan
h ä t ä ä n t y ä sen ka NyUcin vaikka
on Jo -nikko ine^inyt t ä t ä huhtikuuta,
sataa luriiUi't4lvUan täydeltä. Jos tuo
JUumi initä on nyt kertjmyt tätme'poh-j
jplseen sulaa äticiä, h i i n ori odotetta-'
Kovasti on ollut touhua Ja hornaa, i i ^ ^ 4^
injbsekd yririäL h e t i k ö ravintsa hen­kisen
elämän ^hoRariilserxtsi a Jari
vaatimalla tavallav Siiriä «rvat ne tai-;;
koitukset,: Joiden pohjalla täMläänen;
j a u.-£eura .on rakennettu. Onko
[ s i i n ä s l t t ä | : o n n i s t u t t a ? ; . . y . ' • '^v;'''^
OSUUS- ,11.
Finland, On». — Helmik. 22 piiä
täällä pidetyssä osuuskaupan vuosiko­kouksessa
ei ollut n im lukuisa osan­otto
kuin olisi suotavaa asioiden t ä r ­keyteen
nähden. Kenelläkään ei ollut
mitään muistuttamista kokouksen
laillisuuden suhteen.
Kokoukselle esitettiin kaupan uudet
säännöt mutta niiden käsittely lykät­t
i i n toistaiseksi, e t t ä säännöt voitai­siin
suomentaa vanhemman polven
väkeä varten. Sen jälkeen vasta ne
hyväksytään lopullisesti.
Kaikkein vakavin asia kokouksessa
oli liikikeeri m^ryntlen lisääminen tai
kulunkien ^vähentäminen. Jos mieli-,
t ä ä n pysyä'pirinalla. Se vanha velka-tarkoitan
haalihoriuuiaa t ä ä l lä k u n oli
sarjajuhlat, suomalaisen Järjestön ja
Oynariion väliset, sanolsHco klipalhit,
e t t ä kumpi puoli sala. erienunän rahaa
kokoon. Jä 'kumpiko puOIi voltti?
Melkemhän sen arvaa sillä niiörtä
•v;pimaahan se kysyy j ä sitä meillä o ii
t ä ä l l ä pialjon kun vam huomiolmine
ottaa kaikki mätikään. . •
Niin. että mitäkö kokouksessa pää!^
tettlin? Siellä nuoret; virkailijat p ä ä t ­tivät
asioista n i i n Joutuin, e t t ä pu­heenjohtaja,
ei tahtonut joutaa lyö­mään
kiini äkkiö. Keskusteltiin sar­jajuhlista,
tehtiin huomioita asioista
seuraavaa toimintakautta varten.
Myös lausumme' kauniit k i i t o k ^t
SuCmalalsen Järjestön ääytleilj8lUe.
jötlca uhrasivat nUn pafjon alkää mei-ta
auttaessa. Toivomn^e e t t ä volriimie
auttaa teitä tulevaisuudessa;
Keskusteltiin uimahyppylavasta
Islahd Lakella, jonka hajbltariiirie Ja
teemme uuden. Päätettiin östäämet.k
r l n mitta nauhaa Jos sein Jostain sa^.
Heikki lopautiU ^ o t t a m a ä r i / ^ s ^^
asiasta: ..Vailttlin ^kakäheriki^^ ,&o-toitea,'
Jpia katsppielitä u r n e i i w«
n«Ät. kiekko, kuula, kefliäS^ morikari
ym. välineet ovat kiumössa. Jiyös
päätettifn laittaa hyppytelhicet; jon­ka
Onni Jä Toby lupätitlilvat teke­mään:-
'
Dynamo on yalhinut neljähenikisen
komitean, joka tulee valvoriiaariis-»
land Laken Urheilukentästä: j ä osasto
ori valirinut kaksi henkilöä, Jotlca t^äe-vat
yhteisesti valvoriiaari asian eteen­päin-
viemistä. Ymmärrys on, että
alamme katsomaari Jos pn mahdollista
rakentaa urheilukenttä Ja tietysti sel­laiseen
on - mahdollisuus.'kun 'raih
panemnie hommaksi. Mitä; öleri
kuullut sivulta päiri niin siellä tuke
olemaan aikamoista huliniaiä; aina
bulldozeriesta lapioon asti t ä ^ ä kesä­nä.
Osasto on kuulemma valinnut
ravintolakomitean. ettäi ei siellä' n ä ­lissään
tarvitse kulkea j a tietysti -Dy-'
namo antaa k ä t t ä . Nyt ^ i i h lumi l ä h ­tee
ja ilriiat muuttuvat sievemmiksi
n i i n -aletaan. oikein Joukolla käydä
Saarijärvellä. D ^ a m o toimeenpanee
bingopaartit ja tanssit, tk. p n ä . P i t ä ­kää
tämä ilta avoinna. Seuraava k o ­kous
on tk. 17 p n ä . Valittu.
eella työskenneUeistä 4,101 työläisestä,
jotka oUvat työehtosopimuksen alat- kauppakysymys ahdistaa liikettämme
set. kuului 76 prosenttia eli y l i 3 3 0 Pahlten sillä ostajakunta ei käsitä
työläistä Unioon. sanoi mr. Kiplen.
Tämä määrä Jäsenistä oli Jäsenmak-suns^
kunnollisesti suorittaneita Jä­seniä.
Hän sanoi jäsenmäärän l i ­sääntymisen
oIe\*an seurauksena siltä
järjestämistyöstä. Jota on tehty talven
kuluessa.
Presidentti limoitu myöskin, että
useimmat kämpät suljetaan kevään
ajaksi Thunder Bayn alueella. Töitä
jatketaan kuitenkin useilla kämpillä
koko kevään j a kesän ajan. Hän sa­noi
Marathon-yhtiön Ilmoittaneen,
e t t ä sen kämpät 102. 105. 112, 131 ja
153 pidetään käynnissä ja Long Laein
alueella kämpät 40, 46. 47 ja 35. A b i -
tlbi-yhtiöri sanotaan pitävät ainoas­taan
yhden kämpän käynnissä kevät-aikana.
Kaikkiaan noin 13 kämppää
pitäisi olla alueella käynnissä kevään
aikana j a antavan työmahdollisuuksia
noin 1.500 nriehelle.
Kokouksessa keskusteltiin myöskm
Marathonryhtiön kämpillä tapahtu­van
mekaanisen työnteon, kiirehtimi­sen
ja niistä aiheutuvien lukuisien ta­paturmien
Johdosta.
Union toiminnan ilmoitetaan voi­mistuneen
näillä kämpillä sillä jäse­net
ovat entistä tietoisempia velvölll-miten
paljon se on vahingoittanut
kauppaamine. Kenenkään ei pitäisi
kiertää kauppaamme sen takia, että
siellä ei myydä velaksi. Yksityinen
Voi paremmin määrätä kenelle h än
myy velaksi ja kenelle el. mutta osuus,
kaupassa se on vallan toinen Juttu s i l ­lä
csuUskaupan pitää kohdella kaikr
kia ostajia tasapuolisesti.
Osuustoiminnallinen, valistustyö'on
jäänyt perin t^eikoksi osuuskaupas­samme,
sillä Psuusliikkeessä on kjrsy-myksessä
monta muutakta puolta eikä
a moästaan hintakysymys.
Kokoukselle esitettiin kaupanhoita­jan
Ja Johtokunnan selostukset kau­pan
toiminnasta 'kuluneen \'ucden a i ­kana.
Esitetyt selostukset hyväiksyt-tlln
ja osoittivat kauppamme tpinrin-nan
olleen suurin piirtein puhuen ta­sapeliä.
Kokouksessa nautittiin emänr
täväen valmistamat vehnäskahyit ja
kun asiat oli käsitelty lähdettUn leh­miä
lypsämään. . . Entmeri reportteri.
suuksistaan. Os§lllstummen turvalli-suuskomlteoiden
työhön on muodos­tunut
paremmaksi ja epäkohdat voi­maan
poistaa yhteistoiminnassa unlon
johtokunnan kanssa, sanoi mr. Kipien.
652 dollarin muusi '
Matheson, Ont. — Kaksi suomä-^,
suomalaista träppäriä tuomittiin t ä ­käläisessä
polilsiolkeudessa maksa-ttiaari
kiunpikin $326 sakon muusin
laittomasta . tappairiisesta. Hlistan-vartija^
t olivat ajaneet heitä takaa l u -
mikAtglUä kvilkien päivän ajan. Mie­het
maksoivat sakon heti tuomion Jäl­keen.
I^tää-Ontarlossi^^^^-^ päiviriä,
Mirittn piti. täisiä v ä h ä n ' m a i n i t a näis­tä,
meidän kakkosten touhuista, mitä
meillä 'tulee olemaan näinä lähipäivi-sS.
'Ensiksi meillä tulee olemaan
mahtavat vanhatimaän tanssit, hyväl­l
ä haniirin soitoliä: Tuo hanurin soit­to,
hiikä. riieidän tansseissa on. tulee
sppimaan n i i n vanhemman kuin nuo-retnmänkiri
yäeh "sypäkseen". Siis
mennään lauantai-iitana. tk. ^15 p.,
suomalaiselle blaalille "hyppyihin''. Nä
mä tanssit ovat erikoiset, jossa tulee
olemfMin palkinto, jonka venttaa se
tanssipari, Jbfta = osaa pysähtyä ^lä-hiauriä
tanesihäalln, ^attlassa olevaa
märkkiä. isiis tulkaa kaikki tuona l a u -
äniai-iltana' kakkosten järjestäriiiin
"lattiameikki tärisseihin."
S^^ tk. 16 p. on haa-lilla
kakkosilla: kaikenlaista^ seurape-l
e j ä ; Ja tietysti emättriät ovat lait­taneet
silloin ravintolaii, ettei tarvitse
Olla kuivin suib', sellaisetkaan: väkevät
kahvinmlehet niitä ykköist^n Eemeli
j ä . kakkosten -Felix ovat. Tulkaa vain
häällllenito>Säärityy kotoiset kahvit.
: ''rassS' j a VOimnie vähän nUnidiin
iiriialsta, e t t ä kaaosten ohjehnailta^
ma, tulee '.pl^ti^än^ sunnvi^^li^ä,'' .tki
p. 'Tuota :ifieidän" tuleVäa ohjelmail-taä
e l tietystlkääri kukaan lähiybipa-ristötl
'SUprixälairien häluä olla näke-timitä
silli stijolntt^ njäkemään
kyipiritfne parhää% kyvyt. Joiden, esityk-sfst&
saamme. taas _ nauttia;., Tietysti
iiifoiriC s ä a m r i i p ; • - , kUuUa : meidän
kyliiirime ririoreltä soittokunnalta (jo­ka
muuten on. ,kokaon)pättoitä kahta
ä:alikbslaista luikuiriiottämatta) ^mu-siörtdä.
k ^ ä h i t e Läss^ joka on
stoittoklmnäri 1: jpiitäja Ja " rituuterikin
yöimakkaltä tekijöitä meidän käkkte-fen
niin : Jäf j«f§tJää,
iiyöskih, t4iona iiltana^ tulee öleinaäh'
rpftuksi yksiö^irieii kappale '"t^erintö".
jphte esittäväin'n^^^^^ kylämme uuäet
rtiiiökkäät, fetta kannattaa silloin riien-na
Kattomaan; ' i ^ ^ kykyjä
Oleihttie liitäneet sivussa. — kakkosten*
xÄies.
/ - ^Seuräteätsäk^;seuraiiriiieV^
Joka oli Seaifi^bs^s^^
ainakm oältt^lri pysytVnt ladulla. Öli-jelm*:
oU hyvä jfe^^^ änrokas sekä sämal-
^ i l ^ ä ^ u i r i ^ läpiieil^aus vuoden toi^^
m i i ö ä r t - ^ ^ ^
Yhtäällä / ori V sHs^.pimlstuttu, entä
tpmauä?7' i^uM^Mm , n i l -
meksi p i d ^ # ä S seiiJä^t^Me kokoukses-:
ta. tein sen i k ä v ä n haviaituron, e t t ä tel
saalia On paljmi tölyomisett yäraä.
iSeuran toiminnan iedistämiseen ei
riitä yksin se.,että käydään harjoituk­sissa
ja ajatellaan: tehköön muut
kaiken mutm. Jos tämä ajatus on
päässyt valtaan, ori se todistus hen­kisen
puolen Jäämisestä takapajulle.
Seurätaune tolriiinta perustuu' 3^-.
teistoimitttaan,; Jossa J o k a i i ^ suorit,
taa- pieniä tehtäviä» ettei Jotkut yksi­löt
. tuie lUkaarasItetoiksi. Jckäisen
seuran jäsenen liitäklsi saäpua- myös*
k i n kokouksiin. Joissa n ä i t ä plkkuteh-täViä
jaetaan. Koska näin ei kui­tenkaan
ole tapahtrinut. ori seuramme
Vailstuskomiteä p ä ä t t ä n y t y r l t t ä ^ u u t -
t ä kemoä tUloksi»H}ääsemistä varten.
Seuraavaan seuramme kokoiäcseen.
jotta-, p i d e t ä ä n t.k. 17 pnä; ött= pyydetty
puhumaan kaupunkimme koululauta^
lAriman jäseri k d h a Ryerson.' H ä n p i ­t
ä ä klint^stayan puheen, joka ahtaa
eloa kokoukselle. Siitä syystä pitäisi
jokaisen jäsenen saapUa t ä h ä n t ä r -
k e ä ä n kokoukseen. ':, >^
Valistuskömitea on päättänyt eh^
dOttaä samalla kokoukselle, e t t ä l i i t ­tojuhlan
vuotuista rahoittamista var­ten
otettaisiin . k ä y t ä n t ö ö n dollarin
erlkOIsverp; • 'H-Edellinen
kokous o l i j ä t t ä n y t riiyös
njs. iirjastokysymyksen valistuskomi.
Eräs aviomies huSöEö'
Aamulla - aviovaimo4
huomauttaen ^ihäisei^
h ä n ipiUiui unissaan^ •
^ c-^ Sinä' sanoit enkoisestt
Il usean Jterran, m t f d d t a ä^
-^t^Sädi- sehän on vaia sai
jahevosen nimi, j o ^ paj^*^
olen veikannut.: >j; ^
ä i a t k u m : a s i ^ kaäl^
puoielliB. Kotiin p a l a t t ^ ^
reippaasti: • - ^
H — No, mamma kultaseni,
iuiimtriädtään e ^ ^ aia^
>i)ll^s&iriir^-- / • '•::[:'•-:•:::. h/M
— Kyllä on, siitä voitolla
sanot vaimo j a heitti ilkeän
sen miäieensä. '
, — Hevonen on lähettänyt
tean harkittavaksi. Mikäli ta.vällis«n
lufcuhäjuh: tyydyttänxirieh pri^kSfsy-myksessä.
' kyktieO CSJ:h Toronton
osaston lainakirjasto sen tyydyttä­mään.
S i ä l ä i d n n d m i t t a j ^ VBr
räsfo '-'suomeii- ja^englänntnkielis
kirjSUisitutta 'Vapaasti käytettävänä:
teiiasefta eniiii
k ^ v ä y Kim
on
JMstäa Maailman
Raulianlcpniitea
• Torontpi — Canadan Ra-ressiri-
toiriiistosta ilmoitettiin
e t t ä Tukholmassa maalisk. le-ä
koolla ollut Maailman
' t e ä ori antanut 52 eri maan
iUkkeen nimessä seuraavan
siunan:
"Me vaadimme atomiaseiden
t ö h t a kieltämistä hyöffiyfae
kansojeii joukkotuhon välikai
ja että?; on perustettava tiuBta
sainväiinen kontrolli tämän
sen noudattamista varten. Me
täriime sotarikolliseksi sen
seri, joka ensiksi käyttää ato;
.mitä, maata vastaan tahansa. Met
hoitamme kaiKcia hyvää tar]
ihmisiä maailman kaikissa
allekirjoittamaan tämän kehoH
.Canadan RauhankongresEi
'Oaiiadän kansaa Ja halhtusta
symääri tämän lausunnon mm
mitä tar&in ihmiskunnan olemis
oi|pon n ä h d e n .;
RÄUHA^rkOKÖpS
Pentti Ltthd johtaa
Stsliiley Cii^sarjassa
T«rOnta —^ V i i ^ e torstaina oli J ä ä ­kiekon
ammattilalspeluri Penttji Lund
Johtavalla paikalla siinä noin 60 pelu­ria
käsittävässä viUettelossa.Jphöri on
merkitty .Staiiley' Gup-sarjaan osal­listuvien
Joukkueiden pelurit, mnen
tilillään oU kahdeksan pistettä j a R a y
Timgrenin tiUlIär,neIjä pistettä^ 3^ka
is6iil h ä n e t kuitdeninelle tilalle luet­telossa.
Ltmd pelaa New York Rarigers
Joukkueessa ^ Ja »Timgren Toronton
Maple Leafi>jdiifiäceessaV jonka toisek-
SI paras mleBh^i^;DnpIsteIaskmi pe­rusteella.
Lisäksi on haaliUa mme L P P :n suoma­laisen
klubin laInakirjastD.=jossa, pn^
hyvää* j a ajan herigen m u i a i s t ä iietö.^
kirjallisuutta. Sen'johdosta päätti
vaiistuskomitea. ehdottaa, e t t ä uudenJ ... ^ , . . . . .,
k h ^ a l l l s l h i b r i J i ä r i Ä t o ^ o l i s l ^ k J ö i i ^ ^^
distettäva etupäässä urhelli&irjalll.
suiiteen. vaikka yritämme samalla
hankkia mutitakin hyvää; kirjalllsuat-ta.
Koska emme saantretitiarkoituk-iseen
rahaa. RoOkyn säästs^Vä^ryspbh-:
tiikap takia, n i i n päätimme ^^iä^-'
yleisön puoleen asiaa koskevalla
pyynnöllä: T
Jos kenellä tahansa on mahdolli­suus
«lahjoittaa Hiiri urheilu- kuin
muutakin kirjallisuutta, toimittakaa
kirjat Don-haäliUe Yritykselle ösoi-tettiina.
; K a l k k i lähSöitukset btötaari
vastaan kiitollisuudella. .> Vallstus-komitea.
• Simniintalviltana toukot 1]
Joka ^fc|opan«odan voiton 1
sipäivS. r- pidetään täkäläisessä ]
uuden ^ Gardsnissä suuri kolcous
Puhujien joukossa havaitaan C 3 ä |
buryri tupriilorovasti, joka esittää i'i
jostuksen maailnianlaajuisesta
häntyöstään; Canadan Rauhasb!
ressin puheenjohtaja'ffi James i
Jgndicott.. Joka. selostaa osallistiiiäi
i^po}..siihen kansainväliseen lähM
töiiriV'-.Jokai pn käynyt BritanEtf
Rariskan;, Neuvostoliiton, Ita&s
Belgian ja Hollannin parlamenta
puheilla; katolinen pappi isä DiS
New Yorkista sekä muita huonutäjf
via puhujia'
Hilma Stausingef kuoli
hiljan Sylvan Lakelta
Sylvan Lake, A l t a . — T ä ä l l ä on ta­vanmukaiset
kevätsäät, kylbiää ölsm
Ja, ainlnkolsta päivisin. Vettä el ole-vielä
satanut, mutta sitä useinunin
lunta.. .';•••;:"; - . "
Kylässämme vieraili jälleen kuole­ma
vanhan kaartin keskuudessa. T ä l ­lä
kertaa muutti pois keskuudestainme
mrs. Hilma g^iidinger, joka oli kauan
odottanut kuoleman tuloa. Ä ä n e t kät­kettiin
täällä mään poveen.; Toivon
keveät,iritiliat itänen h ä u d a l l m i . . -
KefTOtoen tervehdys kaikille! ^—
Elisa.
Uusi neuvostbliittolainai
auto huomion kohteena
Tukholma. — Tämän vuoden Mm
zigin-messujen mielenkiintoisiB]ä!t|
teiyesine on venäläinen auto, m
virtavlivaisuudessa ja upeudess»^
pallee pafhaimpien ameriaalaK!|
kanssa. Tämän kuusipaikkaisöi "ötl
san auton" sarja valmLstuks&n
t ä ä n Jo tämän vuoden lopussa, m
Kioottori pn 6-sylintennen ja 9m
vosvoimainen ja saaMittaa 150 g
tuntinopeuden. Auton hinta on f
—10,000 ruplaan vapaasti Lemngn^
satOjmassa. Tuonnempana venalisä!^
tarkoituksena on valmistaa 7-pail
nen 8-sylinterinen vabnolet-ncs|
jonka hinnaksi tullee 22,000 niplu-uusia
99 lita 99
Jos missään, niin tässä on vakava uusi varoitus, ei vain työväen­liikkeelle,
vaan kaikille demokraattisille j'ärjestöille Ja yksilöille, etlä
'•komtnunismia", •Tadikalismia*'. ''unionisniia" tai jotakin muuta ''ke­rettiläisyydeksi"
sanottua "väärää oppia'' vastaan ^ohdistuv^ noita-jahti
uhkaa kansakunnan kaikkia vapauksia ja jokaisen kansalaiseii
kaikkia i)erusoikeuksia.
Fasistrmielinen noitajahti on ehdottomasti ja kaikissa muodoissa
tuomittava.
• E»uhuessammer kirjailijoista Ja var­sinkin
vilmeislimnistä "suuruuksista",
haluamme olla niin nurkkakuntalai­sia,
e t t ä esitärimie canadajäisen. taik­ka
äskettäin canadaialseksl tuileeri
kirjailijan Gouzenkon. Meidän täytyy
kyllä surulla Ennustaa, e t t ä koki9 Va­pauden
toiriiituksen kirjallisessa' s i ­vistyksessä
on sellainen aukko, ettei
yksikään sattunut muistamaan mikä
on sen kirjan lilmi. Jonka Gouzenko
"kirjoitti".- Yritimme apua ulkopuo­leltakin
toimituksemme, n i m i t t ä i n sei-lalsilta
Ihmisiltä, Jotka lukevat kirjal-
Itsuutta. mutta kukaan ei niistäkään
sattuneet muistamaan sanottua "te-asta".
Joka todistaa sen. e t t ä pimeyttä
vallitsee muuallakin ettei vaii^^tpimi-tt&
sessamme.
Voimme kuitenkin todeta, e t t ä vaik­ka
khjasta piti tulla "bestseller": n i in
siitä ei puhuta m i t ä ä n eikä sitä näy
edes kirjakaupoissa. Kuitenkin tiede-t
ä ä n se. e t t ä sitä ei Gouzenko ole k i r ­joittanut,
eikä edes Santutkaan kaik­kea
mitä tässä tekeleessä on ollut.
Jätämme nyt kuitenkin canadalaiset
kirjailijat rauhaan, sillä näyttämölle
on Jälleen ilmestynyt, taikka aikoo i l ­mestyä
eräs merkillinen sislallalainen
kirjailija. Hän on rosvokmUngas S a i -
Vatpre Glulianö, ^{Sanomalehdissä o l ­leiden
tietojen mukaan on h ä n e n 7.000
t i h k s t i kh-jpitfttua sivua^ k^^
^{klrjoltuksen^^salakua Sisi­liasta
Ja rosvb^; aikoo ptinattaa sen
Amerikassa.'kuteri lukijamme havait­see,
h ä n t i e t ä ä iriinne päin.voi luotta­muksella
kääntyä. !
Näldon kahden.-VkkjailiJ
si haluai^imme^^tt^^ ainerikkälalsen
"kirjailijan". .Hänen ^ilinensä on.yic-tor
¥:juvcheiii:o.^'kiitos I n ^
tlUe, e t t ä tiedääime. kirjan nimen ole­van
"1 Cliose JPreedöm" Ja lehden k i r -
JallisuusarvosteUJqUe "Jallulle" sen s i ­sällön
perinpohjaisesta Ja syvällisestä
selostuksesta. t^rjaUun" katsaus / j u l ­kaisuin
Industrialistin tk. 3 päivän
numerossa.... :;Hi|«mattavin otsikoin
Industrialisti «Qtaa kirjalllsuusarvos-telijalleen
npm kaksi j a puoli palstaa
tilaa tehdessään ,kysymyksq^ olevan
•'kirJaUiJan"teoksen arvostelulle. "JTal-l
u " heti alussa «ahoo mm. setiraavaa:
rFäfflä kirja ori täydellinen hänen
elämäntarinansa, s iapsmidesta mie-hmiteerit
mutta samalla se on seildcär
perätoen- historia Stalinin aikaisesta
yenäjäst&.-'8e (in lukemisen a r v o i n^
kenelle tabarisftioka vähänkin saa i r ­t
i englanoinklelisestä kirjallisuudesta
Ja haluaa tutustua maailman maiden
historlalllssen kehitykseen . . . "
Siis • oikea kirjallisuuden helmi his­toriallisista
tapauksista Venäjältä! Sit
ten "Jallu" alkaa perinpohjaisen se­lityksen
tästä hänen tnielestään tär?
keästä historiallisesta teoksesta. V a -
litamdie e t t ä emme voi lainata kaik­kea
tätä "lukeriaisen arvoista" ja
Blravcherikon teoksen syvällistä arvos­telua.
mutta>antakaiamme ''Jallulle"
vähän tilaa. Hän sanoo Venäjän
'-'historiallisesta^ kehityksestä" kuinka
nälkä Ja kuolema raiypsi Neuvostolii­tossa
4iim. " k i r j a i l i j a n " suulla, kuin­ka
kalkki ruoka oU syöty, vieläpä kis­sat
Ja koirat, j a sitten h ä n - j a t k a a:
"Aamulla he läksivät, he menivät
markkinapaikalle, missä oh 17 alas­tonta
ruumista Ja kaksi miestä kasasi
niitö kärryille. Päästyään kylän. so-.
viettiin M n alkoi puhua näkemis­t
ä ä n sovietin johtajalle^ nfin tämä
ttnrini: 'Eipä niitä nyt paljon ollut­kaan;
tavallisesti niitä on aamuisin
enemmän . . . Pelkään mitenkä voi­daan
viljankorjuuta laisinkaan suorit-taa^
kuin* Ihmiset kuolevat kaikki n ä l ­k
ä ä n . . . . " ;
Edelleen tässä syvällisestä "Venä­j
ä n historiallisessa kehityksen tutkiel-;,
massa" saiiotaan, e t t ä sinä vuotena
kuoli "miljoomttam ihmisiä" nälkään.
K t m tämän lisäksi miyoonittain kuoli
vai&ileireillä, n i i n oK^än on vaikea
ynunärtää miksi Neuvostoliiton väki­luku,
lakkaamatta l i s ä ä n ^ ? Mutta
kuinka me nyt votshmne ^ i l l ä E ^ v -
chenkoa, johon Industrialistin "JalhT
pitää varmana tosiasioiden puhujana.
kun Kravchenko antaa HitlenniJ^
k ä t ä Neuvostoliittoon. Tästä ' J J
kertoo Kravchenkon suun kaulUöj
seuraavaa:
. Vieläkia iluueelUfiempää tulee esille {U.
K u h Hitler muutti mielipiteo»'
lähetti armeijansa Venäjälle, m
mahtavalla puna-armeijaUa t\m
mitäj^n varustuksia riittävästi: H * i
hit vaatteita ei saappaita. « *
vääreitäkään. Sotilaat marssitat^
gassaappaissa ja harjoitteUvat g
keppien kanssa. Kun sotaa, <»J^
nut kuukauden niin koko maa oö^
länhädässä. olletikin Moskovan ^ \
laiskansa . . . " ,
Meillä on sellainen luulo, ett* J
Industrialistin lukijat lukevat u-*
kohdan, niin he iHmettelerat^J
kuinka oli mahdollista että k e ^
Vaatteeton ja puukepeillä
armeija valloitti Berlinin. Se oa
lä varriiaankin maailman ihme»!»'
piä. tapauksia. Mutta koia
epäilee industrialistin Kravc»»'
j a "Jallua". te-
Kun industrialistin "JaUti''^ ^
kmpuolin kehunut Kravchenico
Jaa, n im h ä n päättää k i r j o i t ta
seuraavasti: .„
"Mielenkiintoinen kirja lirfo- ^
teri siis tyrkyttää
Kravchenkon "historialistista
Alas Tolstoi j a Gorki? ^ ^ ^ ^ \
don. Sinclair ja D.-eiscr! ^ ^ ^ ^ \
nadan - porvaiteiden Gou«^^^J
l i a n fasistien Giulianoa ja i w » ^ J
listin Kravchenkoa! .
Kuka vielä väittää « " o k f ^ ^J
listisessa maailmassa edistyt»- -