Vapaus, July 2, 1949

              (Jan suomalaisten llsoiuUnen tyÖTMntohU
"1949 _ Voi- XXXn Vk. "
Perustettu THPlbia 1917
77
IlnjMttir tfUteltin. torstaUla Ja UuantaUIn
Lauantaina, 'heinäk. 2 p.. -— Saturday, July 2
anadan ja U|A:n v i l im
auppa eiiäeiMlinen^
uonnin ja viennin välinen ero
eljan kuukauden aikana 197,900,000
ollaria tappion puolella
it»w4. - Canadan j a Ylidysval-väUr.-
n tauppa oli huhtikuussa
ulsn.ccu suilleen enemmän
uilincn i:uin milä se on ollut
iuukauden aikana sen jäl-jjuui
hutatilarajoitukset saatet-voimaan
v. 1947 marraskuussa
penevien valuuttavarojen turvaa-ek£
i.
dysvalloista tuotiin huhtikuun
sna €5.000 000 arvosta enemmän ta'^
TOita kuin m:tä täältä vietiin sinne.
vieBtitavarsn yhteisarvo oli huhti-
U5S3 12 prosenttia' suurempi kuin
se oli vastaavana aikana viime
osna.
uppakysymys oli tärkeä asia vaa­ja
ulastotoimistö antoi vaa-jälkeen
£euraavia tietoja Cana-
D kauppatilint*esta:
1. Yhdysvalloista tuotiin huhtikuun
enemmän tavaroita kuin min-kuukauden
aikana v. 1947 loka­an
jälkeen. Kauppaa rajoittavia
eltoja on poLsrettu asteittain.
2, Tavarain tuontia Britanniasta on
r;t:y lisäämään, että se voisi ostaa
enunän tavaroita Canadftssa ja että
nada tulisi vähemmän rlippuvai-fci
yhdysvalloista. Tätä osoittaa
seikka, etiä Britanniasta tuotiin
.120.000 dollarin arvosta tavaroita
znadaan.
S. Canadan ulkomaisen kaupan ko­konaismäärä,
vienti, j a tuontikauppa,
oli huhtikuussa 9,3 prosenttia suurem­pi
kuin mitä se oli edellisen vuoden
huhtikuussa. Kaupan kokonaismäärä
kuluvan vuoden neljän'ensimmäisen
kuukauden aikana oM 6,2 prosenttia
suurempi kuin mitä se oli vastaavana
aikana viime vuonna. Vienti, js
tuontikaupan yhteisarvo oU huhti­kuussa
4B3 000.000 dollaria Ja kuluvan
vuoden neljän ensimmäisen kuukau­den
aikana se oU 1,813X)00,000 dollaria.
Canadan vienti, j a tuontikauppa oli
huhtikuussa 2.400/)00 dollaria tuonti-voittolneen,
siis epäedullinen. Kulu­van
vuoden neljän enslminäisen kuu­kauden
aikana #e oli 3,000,000 dollaria
tuontivolttoinen, kun taas vastaavana
aikana viime vuoima se oli 83,400.000
dollaria vientivoittohien.
Canadan Ja yhdysvaltain välinen
kauppa on ollut kuluvan vuoden aika­na
Jatkuvasti epäedullinen Canadalle.
Huhtikuussa tuotiin Yhdysvalloista
65,000 000 dollarin arvosta enemmän
tavaroita kuin mitä vietiin sinne.'ja
kuljivan vuoden neljän ensimmäisen
kuukauden aikana sieltä tuotiin 197,.
900,000 dollarin arvosta enemmän ta­varoita
kuin mitä sinne lähetettiin.
Länsivallat
sopineet Ipksan
valvi
[emikaalityöläisten union
ohtaja vangittu USA:ssa
ritetään karkoittaa Skotlantiin
punaisten yhteyksien" takia
Washin(ton. — Britannia. Yhdys-vallat
Ja Ranska ovat Julkaisseet v i ­rallisen
sopimuksensa. Jonka mukaan
kolmen vallan koneisto länsi-Saksan
haUitsemiseksi alkaa toimia syyskuun
puoh välisiä.
Sopimus edellyttää sitä, e tU liitto­laisten
ylin neuvosto. Joka muodos­tetaan
Britannian. Yhdysvaltain Ja
Ranskan siviiUkomlssaarelsta. perus-
Ua päämajansa "Saksan UiUöhalU-tuksen
olinpaikkaan" sellaiselle eri­koisalueelle,
jota komissaari hallltsef
välittömästi ja joka ei kuulu mihin­kään
miehitysvyöhykkeeseen.
Sen>anotaan merkitsevän sitä. etti|
länsivaltain päämaja Saksassa siirre­tään
pois Berhiiistä ensi syksynä. Se
siirretään luultavasti Bonnin kaupun­kiin,
jonne uusi Saksan hallituskin
aiotaan sijoittaa.
Länsivaltain kolme komissaaria val­voo
Saksan liittohallituksen Ja valti­oiden
hallitusten toimintaa miehitys-lain
mukaisesti.
Länsivaltain neuvoston lisäksi muo­dostetaan
erinäiset komiteat poliit­tisten
asiain, ulkomaakaupan, valuu­tan,
flnanssiasialn, talous- Ja laki­asiain
käsittelyä varten. Sitäpaitsi
muodostetaan "sotilaallinen turvalU-suuslautakunta"
Ja "liittolaisten ylei­nen
sihteeristö".
Uusi valvontakoneisto ryhtyy sc^i-muksen
mukaan toimimaaii sitten,
kun uusi Saksan hallitus on muodos­tettu.
Jonka pitäisi tapahtua syys­kuun
puolivälissä.
A u s t r a l i a n Idbor-kallitus
yrittää murtaa hiiiilakon
Boffalo, \, Y. — CIO:n kemikaall-ölälsten
union kansainvälinen vara-re-
identti Charles A. Doyle pldä-
;:tiin tiistaina sellaisen syytteen pe-osteellä,
että hän on tullut laltto-ästi
yhdysvaltoihin.
PiirLsyytiajä George L. Grobe sa-oi,
että Doylea ehkä syytetään siirto-islakien
rikkomisesta ja laittomasta
aahantulosta. .
Yhdysvaltain halitujs pn jo toista
uotta yrittänyt karkoittaa Doylen
kotlantiin sillä perusteellfi, e t t ä hä-ellä
on -yhteyttä kommunisteihin".
Doyle c^allLstui v. 1948 tanunikuus-
Windioris53, Ont. pidettyyn union
kokoukSeen Ja häneltä kieUettlin sil­loin
pääsy takaisUi Yhdysvaltoihin
Kuukautta myöhemmin hän esiintyi
New Yorkissa Ja antautui siellä v i ­ranomaisille.
Hänen karkoitustaan
varten toimitettava kuulustelu lykät-
Uin V. 1948 maaliskuussa sUlä edel­lytyksellä,
että hallitus voi aloittaa
sen uudelleen milloin tahansa.
Etoyle tuli Yhdysvaltoihin 20 vuotta
sitten ja vlranomaiaet sanovat, ettei
hän ole tullut Yhdysvaltain kansalai.
seksi.
Myöhemmin ilmoitettiin, että Doyle
päästettiin takauksella vapaaksi oi-keuskuulusteluun
asti.
inanssikriisi ja muHtkin
riisit uhkaavat Britaiiniaa
ntoossa myönnetään, ettei Marshal-
1 suunnitelma kykene ratkaisemaan
uroopassa kehittyneitä pulmia
Kuomintang
murhaa kpyjiää
• •••• ••^•a
siviiliviiestoa
ShanfhaL — Torstaina annetun v i ­rallisen
tledoituksen mukaan sai 82
henkilöä surmansa )a satakunta h en.
kUöä haavoittui edellisenä päivänä
tapahtuneessa lentopommituksessa
Shanghaissa.
Pommitiishyökkäyksen tekivät täUä
kertaa kuornintangin hallituksen ri^s>
kaat amerikkalaiset pommituskoneet.
Ainakin kaksi 4-moottorista Llbera-tor
pommituskonetta lensi matalalla
ja välittämättä niitä kohti maasta
suunnatusta konekivääritulesta. Ne
pudottivat pommeja taajaväklseen
Chapein piiriin asuintalojen ja tehtai.
den Joukkoon.
Pommituksen uhrit olivat köyhää
kiinalaista työväestöä. Poliisit Ja so­taväki
eristivät pommitetun alueen Ja
ryhtyivät raivaamaan uhreja pois
raunioista.
Hyökkäykseen sanottiin osallistu,
neen kuusi lentokonetta. Niiden sa­nottiin
pommittaneen mm. erästä
hautausmaata kaupungin .länsiosassa.
Lontoo. — Lontoossa huhutaan, että
ndysvaliat harkitsee Jotakin "uu-cnmuoroista
avustusta länsi-Euroo-alli-.
Täällä ollaan yhä enemmän sitä
l*!'ä etiei Marshallin suimnitelma.
alkka 5,e onkin saavu(.tanut alusta­an
tavoine€n.sa Euroopan tuotannon
hot:anu.'i:k.s\ kykene ratkaisemaan
n jäLkeen kehittyneitä pulmakysy-yksiä''.
. . .
Euroopan tuotantoa on lisätty Y h -
ivaluir. avulla, mutta tavarain
aihtamite.vsa eri maiden väUllä on
onda-.tu iuuria valkeuksia pääasias-a
d&Uarlpulan ja rahajärjestelyjä
^kevien erimielisyyksien vuoksi,
fäiia erin.ielisyyksiä yritetään nyt
•"'•itella ParisL^sa marshaUoitujen
tiiiden kokouk.s; ssa. Britannian ra-
^^ir^is^-.en Cripps tnLsflee s^n puo-etta
nykyinen tiukka luottosys.
^ ^ i piclfcuuiiiin edelleen, krfiska si-
^ 'Citau. i n suojella Britannian kul-
- ja co.larivarija.
nantaina työn hldastusUikkeen rauta­teillä
ja Jatkaa^sitä siihen asti kimnes
150,000 alempipalkkaisen työläisen
palkkaa koroteUan 10 shiUinipllä
vUkossa.
Pääministeri Attlee on neuvottelut
sisäministerin, työministerin ja trans-porttiminlsterin
kanssa sekä määrän,
nyt heidät laatimaan "hätätUasuun-nltelman"
tilanteen käsittelyä var­ten.
Täällä sanottiin, ettei labor-hallitus
epäröi käyttää sotaväkeä Jtmalliken-teen
käynnissä pitämiseksi. Jos ee on
Urpeellista.
Lontoo. _ Brittiläisiä uhkaa nyt
J^i isku, nimittäin Ueto sUtä, että
Foian .T.aan kulta- j a dollarlvarat
Tat hu-rn.-eet edelleeh ehkä 200.000..
wj cclii.".;la.
Viräii-^e: piirit sanovat, että aaa-huönoja
uutisia ensi viikolla
^ -ahä.Tiinisteri Cripps ilmoittaa
paoon Britannian k u l U - Ja
ovat huvenneet kulimeen
*=^a^n kuukauden aikana.
2-^-'-;n.-lian kulta. Ja doUarivarat
• ähan vajaat SOO.OOOÄ» puntaa
vaihteessa.
J*.n=r.'-v:-ji.ijj lisäksi uhkaa tuUa
I^JiiskriisL RautaöelUsten kan-
Uitto, jossa on lähes 500,000
*2«ti:ä, oa luTannut aloittaa maa-
Queuillen hallitus
kärsinyt tappion
Paris. — Pääministeri Henri Que-
><lipn hallitus kärsi keskiviikkona va­kavan
tAVpitax edustajahuoneessa k im
«ameKsimnUiittu kieltäytyi hyväksy­mästä
kansallistetun lentokoneteolli­suuden
vissien osien yksityisomista­jille
antamista. Äänestyksen tulos oli
3C8 halutusta vastaan ja sen puolesta
vain 292 ääntä.
Äänestyksen yhteydessä et herätet­ty
luottamuslatisekysymystä, mutta
yleisesti puhutaan, että hallitus suun­nittelee
välien ratkaisua edustajahuo.
neen kanssa.
Kommunistit ovat käyneet neljä
viikkoa kampanjaa hallituksen ehdo­tusta
vastaan, että kansallistetut len­tokoneteollisuuden
vissit osat myytäi­s
i i n 'Eäästävälsyyasyistä" yksityisomis­tajille.
Äänien tulokset osoittavat, että
bjmmunlstit saivat tässä asiassa huo.
matuvaa kaanatcsta mailta puolu­eilta.
Intian satamatyöläiset
osoittavat myötätuntoa
Calculta. — Satamatyöläisten imion
presidentti Rajani Mukerji limoitu
keskiviikkona, että Calcuttan satama­työläiset
kieltäytyvät lastaamasta i q.
tialaista kivihiiltä Australiaan mene­viin
laivoihin. AustraUaan lähetettä­vä
Intian kivihiiU muodostuisi "vaa­raksi
todelliselle imionismille" Aus­tralian
hiilenkaivajien lakon aikana
sanoi Mujerji.
Kreikkalainei^ kuollut
rajakahakassa
Belgrade. — Jugoslavian tiedonan­nossa
ilmoitettiin tiistei-iltana, etU
Jugoslavialainen rajavartiopatnilli t u ­litti
viittä kreikkalaista sotiUsta Ju­goslavian
rajalla kunnes kreikkalaiset
poistuivat ja Jättivät Jälkeensä yhden
kaatiuieen.
Edelleen tässä ti£donannc»3a sanot­tiin,
että kreikkalaiset kokoontuivat
myötiemmin rajalle Ja avasivat tulen
jugoslavialaisia vastaan haavofttoen
yhtä.
Entiiien gestapon
pää pidätetty
Bnuiswiek. — Brunsvlckln poliisit
Amerikan mlehitysalueeUa ilmoittavat
pidättäneensä Danzigln gesupon en­tisen
komentajan kenraali H«lmut
Willichin. Hän työskenteli'täällä vää­rällä
nimellä panUdapulaisena. W i l -
lich on myöntänyt vastuimalalsiui-tensa
Danzigln lähellä oUeen keski­tysleirin
olosuhteista.
Yleisäänestys
pakko-otosta
WeUiiicton. — Pääministeri Peter
Praser sazu>i keskiviiklum» fduafcon
nan istunnossa, effi bsUitos «Ikco
Järjestää elokuun aijcana jrlelsiänev-
Qrksen armeijan pakko-otosta.
CairiMnra. — Australian edustajain.
hi|one hyväksyi keskiviikkoiltana kii-reelUsessä
Järjestyksessä lakiesityksen.
Joka kieltää käyttämästä työväen u n l -
olden varoja lakossa olevien h i i l i k a i ­vostyöläisten
avustamiseen.
lAkiesitys lähetettiin heU saman­tien
senaattiU) kUreellistä käsittelyä
varten.
Australian labor-halUtus yrittäA tä.
män lain avulla murskata hiilikaivos­työläisten
lakqn. Jättäessään tämän
lakiesityksen edustajainhuoneelle y l l -
prokuraattori sanoi, että hiilenkai-vajat
ryhtyessään lakkoon palkanko­rotuksen
puolesta ''ovat tunnottomas.
ti Jättäneet huomioonottamatta taval­lisen
inhimillisyyden".
Npw South Walesin lalnlaatljakun.
nassa hyväksytUin lakiesitys. Joka
valtuuttaa valtion hallituksen otta­maan
haltuuiua omaisuuksia Ja aset­tamaan
työläiset pakko-oton alai­seksi.
Tuo lakiesitys on nyt valtion
lainsäädantöneuvoston käsiteltävänä.
Kaivostyöläisten liiton presidentti
1. Winiams sanoi Sjdneyssa, että "Jos
meillä olisi vapaus, n i in me voisimme
helposti käydä lakkotalstelua 12 tai
14 viikkoa". Hän sanoi unioft asetta­van
kyseelliseksi seUaisen lain latlli-
$uuden. Jonka nojalla jäädytetään
unioiden rahat.
Noin 24,000 hiilikaivostyöläistä ryh­tyi
lakkoon, kun heidän vaatimuk­sensa
hylättlUi. He vaativat 3S-ttm-tista
työviikkoa, palkkojen korotta­mista
30 shillingillä viikossa ja hiUli-teolltsuuden
kansallistamista.
Jotka ovat liittoutuneet, työväestön vihollisten,
monopolikapitalistien kanssa uutta sotaa varten
Milano. Halla. — AounalUJär-
Jcslöjen maallmanUilon toinen
koDfrcsBl alkoi täällä ke^Uviikko-na.
Kongressin »vaJaUiaiunnotsa
hyökättUn ankarasti brItUlälsten Ja
amerikkalaisten ammattljiirjestö.
Jen oikeikVoJobtaJ^ vaataan «en
Johdosta, että he ovat Uittoutonect
monopoUkapiUlisUen kanssa, Jot­ka
haluavat saada mieluummin
^ uuden sodan kuin lähestyvän U-loudellisen
kriisin.
Maailmanliiton pääsihteeri rans.
kalainen Louis Saillatft tuomitsi
nkml oikeistojohtajat puhuessaan
noin 450 edustajalle, Jotka edusta­vat
70,000.000 Järjestynyttä työ­läistä
maailman eri maissa.
Kongressin isttmnot pidetään Pa^
lazzo Del Artessa. Tämä on Ammat­tijärjestöjen
maailmanliiton enslm.
mainen yleinen kokous sen jälkeen
kuin Amerikan OIO Ja Britanxtian
TUC erosivat maailmanliitosta viime
tammikuussa Ja ryhtyivät pimh.in-maan
uutta kansainvälistä Järjestöä
maailmA|t työväestön rivien hajoitta,
miseksi. Juuri neljä päivää sitten
l-äätettiln Genevessä ryhtyä perusta­maan
seUalsU hajoitusjärjestöä.
Neuvostoliiton työväestöä edustan
4ö-henklnen valtuuskunta. Ke<^lvil.
kon Istunnossa valittiin vllsl komiteaa
Ja lisäksi puhemiesten komitea.
Pääsihteeri BaUlant antoi selostuk­sen
maailmanliiton yleisestä tolmin-nas:
a. Hän varoitti, - että maailmaa
uhkaa nyt yleinen talouskriisi j a Utt*
den maailmansodan puhkeaminen.'
Hän sanoi nylQristen oldBUbteldim idh»
tuvan monopolikapltallsmin vallasta.
"Talou-skriisl Ja sodanuhk» Johtavat
klertiim:itrömu.<tti laajamittaisiin so-
..iaallseen yhteenottoihin. El ole ml-täUn
«•ptUIystu slltil, etteikö uhkaava
intou.skriisi lasice tytiluKsten pääHe, Joa
he plvjit estä .'.Itu Järjestymilllä ja yh.
leniii.sln tutmenplteln", sanoi SalUant.
Hun l.au.uul ILsaksI, että kongressin
cti otettava huomioon talouskriisin Ja
iodsin uhkat, clvutkii Jtlrjestyneet työ-luL';<^
t ma olla toimettomina näiden
vaarojen .suhteen.
iJapanin työväestö vastustaa
uusia fasistisia lakeja
Joita MacArthurin hallitus yrittää
saattaa voimaan entisten tilalle
Tokio. — (ALN) — Kalkki työväen
uniot Tokion alueella poliittisiin yh­teyksiin
katsomatta ovat ryhtyneet
toisten järjestöjen kanssa vastusta­maan
yhdysvaltalaisten laatimaa kun­nallislakia,
joka palauttaisi voimaan
entisiä fasistisia "rauhansuojelulake-ja",
joilla Japanhi militaristit kukis­tivat
kaiken vastarinnan toisen maa­ilmansodan
edellisellä ajalla.
Uudet "turvalilsuusasetukset" laa-dlttUn
yhdysvaltalaisen sotilashalli­tuksen
Tokion Jaoston toimesta J»
annettiin oikeistolaislUe japanilaisille
lainlaatijoille hyväksymistä varten.
Oikeistolaiset yrittivät ajaa sen k i i -
reesli läpi Tokiossa, mutta sitä vas­taan
toimeenpaimut mielenosoitukset
pakottivat lykkäämään asetusten hy,
väksymisen.
Näiden asetusten mukaan pitäisi
hankkia 72 tuntia ennakolta lupa sel­laisten
kokousten pitämisen, joihin
osallistuu yli 500 henkUöä. Asetuk­sissa
ei ole mitään määriteUnää siltä
millä ehdoilla luvat annettaisiin. Sen
vanhan lain mukaan, jonka Mac.
Arthur määräsi kumoamaan v. 1945
lokakuussa epädemokraattisena laki­na,
piti yleisten kokousten pitämisestä
ilmoittaa kolme timtla ennakolta.
Sen mukaan salvat poliisit kieltää tai
hajoittaa kaikki kokoukset "yleisen
järjestyksen vaarantamisen" perus,
teellä.
Uuden lain yhteydessä on parla­mentille
esitetty uusi budjetti, jossa
on 4^00.000 jeniä sitä varten, että
ostetaan hyökkäysvaunuja poliisivoi­mille.
Sitäpaitsi on budjetissa 1,000..
000 jeniä kyynelkaasun ostamista var­ten.
Taistelu tätä lakia vastaan on jo
vaatinut yhden työläisen hengen. Po­liisit
työnsivät KInjl Hashimoto-ni­misen
työläisen erään rakennuksen
kolmannen kerroksen parvelleelta alas
tehdessään hyökkäyksen erääseen
protestikokoukseen. Seiuaavana päi.
vähä toistatuhatta poliisia hakkasi
kapuloillaan työläisiä. Jotka äsallls-tulvat
50.000 hengen suuruisena jbuk.
kona Hashimoton hautaustllalsuu-teen.
Ruotsi seuraa "omaa linjaansa"
puolustuspolitiikassa
Nyt kun Norja ja Tanska ovat yhtyneet Atlantin
paktiin, sanoo Ruotsin puolustusministeri
Tukholma. — Ruotii on nyt ryhty- Iloinen siltä, että nuo maat voivat
parantaa puolustustaan amerikkalal-pursua
ulos Intian
hallituspuolueesta
New Delhi. — Hallituspuolueen, n.s
kongressipuolueen johtavia jäseniä
vastaan on tehty useissa maakunnissa
sUnä määrin syytöksiä, että puolueen
Johtokunta on pakotettu kiinnittä­mään
huomiota siihen. Ja se yrittäi
nyt vähin äänin toimittaa jonkinlaista
huoneensiivousta ettei puolueen arvo.
valta alenisi perin pahasti.
Puolueen johtavia jäseniä syyte­tään
turmeltuneisuudesta. Pääkau­pungissa
huhutaan, että yritetään es­tää
skandaalit tulemasta Julkisuuteen
olikäll se on mahdollista.
Näitä syytöksiä on tehty nyt yhA
useammin myös sanomalehdistön
palstoilla. Puolueen Johtajien väite­tään
syylUstyneen hämäpeiälsiin
kauppoihin, mielivaltaisuuteen, mus­tan
pörssin harjolttamissren ja virki-
HBwaiin lakko
jatkuu lujana
BonoluUi. — Hylätessään "tosiaslol.
ta tutkineen komlssionln" sovittelu­ehdotuksen
Hawailn satamatyöläisten
lakon lopettamiseksi, union puhemie­het
sanoivat keskiviikkona, että tä­mä
60 päivää kestänyt lakko voi Jat­kua
vielä kuukauden. Lautakunta
tarjcsi työläisiUe 14. sentin palkanko^
rotusta tunnissa, mutta unlo vaatii
32 sentin korotusta. Lakkoa johtaa
International Lonisshoremen's anri
Warehousemen'8 Unio (CIO).
paikkojen väärinkäyttöön.
East Punjabin maakunnassa on ny­kyään
skandaali. Joka koskee ruvuin,
Ja terifksen laajamittaista mustan
pörssiä. Biharin maakunnassa on
"molasslskandaall" }a hallituksen v i .
ranomalsten sanotaan sekaantuneen
näihin molempiin skandaaleihin.
Madrasin maakunnan kabinetin
kuutta ministeriä syytetään virkapai­kan
väärinkäytöstä, mutta niitä syy­töksiä
ei ole saatettu jullUsuuteen.
nyt noudattamaan "automuuttlsen
puolueettomuuden" politiikkaa, ja kun
Taiuska sekä Norja ovat yhtyneet
PohJols-Atluntln pakllln, ei RuotshJ
hallitus katso voivansa ryhtyä enää
neuvottelemaan noiden muiden kans­sa
Skandinavian alueellisesta puolus.
tuksesta.
Puolustusministeri Allan Vought on
aulamas-saan haactattelussi, selosta­nut
Ruotsin puolustuspolitiikkaa ja
korostanut erikoisesti seuraavia seik­koja;
Norjan Ja Tanskan liityttyä Atlan­tin
paktlln, seuraa Ruotsi nyt "omaa
linjaansa" turvallisuuskysymyksessä.
Yhdysvaltain taholta el paIno.stettu
Ruotsia yhtymään Atlantin pajctlln,
eikä Ruotsin hallitusta keholtettukaan
yhtymään siihen. Ruotsi ei ole kos-kattj^
sittätiyt mitään kahdenkeskisiä
"puolustasnouvottcluja" Yhdysvalloil­le.
NeuvostolUton taholta el ole esi­tetty
Ruotsille mitään puolu.stussopU
musta tai muutakaan sopimusta At­lantin
paktin laatimisen jälkeen.
Ruotsi on puolueeton valtio, eikä se
mene automaattisesti sotaan .siinä ta-pauk.
se.s&a Jos Norjaa tai Tanskaa vas.
taan hytikätiiän. Ruotsi on kuitenkin
silla välineillä.
Ruotsi puolustaa puolueettomuut­taan
ja vastustaa voimakeinoin kaik­kia
loukkauksia, mutta se tekee huo­lellisesti
eron sattumanvaraisien
loukkausten ja tahallisen hyökkäyk­sen
välillä.
Ruotsi on sitä mieltä, ettei sitä uh­kua
nykyään mikään sotilaallinen
vaara, mutta pääasiassa »e pitää liin.
slvultaln kokoomusta vähemmän uh­kaavana
ktiin Neuvostoliiton kokoo­musta.
Selostaessaan Ruotsin näkökohtb
ulkoministeri Vought lausut mm:
"Me olemme Ruotsissa sitä mleitil,
että Skandinavian maiden aluesopi­mus
Y K : n puitteissa oUsl ollut pa­rempi
ratkaisu kuin nykyinen tllanm',
missä Ruotsi seuraa omaa llniaah.->a
Ja Norja sekä Tanska ovat Atlantin
pakilBsa.
"Me tahdomme kuitenkin korostaa
sitä, kuten on auktorlteettlscsti sanot­tu
lausunnossa, että Pohjols-Atlantin
pakti on pelkästään puoluAtust» var­ten,
eikä sen vuoksi perusteta rauhan,
aikana tukikohtia Tanskassa Ja Nor-
"Mc pidiimmo sitä välttämättömt-nä,
ettei /iollalsla tukikohtia perusteta.
Neuvo-Htollilon tukikohta Porkkala«sa,
Suomcv-ja, on pflkilntätin puolustusU
varten, Leningradin suojelemiseksi.
Mulsliataiiccn kai se miten me esit'
tUf-fi-vilmme pohjoismaista paktia j i -
tinunc! pol,-, .sellaiset ulkopuoliset &lu«
eet kulu Huippuvuoret Ja Grönlannin.
"Me kuRlUimnic sen olevt^ arvo»
kQAta Ruottille. että Norja Ja Tanska
.saavat nyt tarpeelliset kt-lnot itsensit
puoluMatnhseksl. Mutta Atlantin pak­tin
ol(,>ma.s.saolo ja noiden kahdeU
mtian kuuluminen .siihen tekee mäh>
dottomaksi nm että voitaisiin ryhty&
uudell«»en kc.sku.stcfemaan pohjni;»
mnldcn poktlnta edes rajoltetuUakaftn
pnriLstalla. Meidän politiikkamme
tarkoitus pohjoismaiden paktin k««-
kUBteluJon aikana oli neutralisold«
Skandinavian alue ja vähehtUä jossa­kin
milärili!.sä Kodan riskiä . . . Joc
Norjaa lal Tanskaa vastaan hyöki-tUiin,,<>
l RupUsI mene nyt outomaatti-
8f>.>;ti auttamaan niitä. Mutta me py-fiymme
läliclsinU ystävinä Ja pli&mmi
yhtä nuL-stä maista vastaan tehtyi
hyökkävHtii onnettomuutena melU»
kalkille."
JChiangin entinen sotapäällikkö
ylistää Kiinan kommunisteja
Kehoittaa kuornintangin hallitusta antautumaan ja
lupaa avustaa uuden demokratian perustamista
U$A:n neekerikirkon 55 johtohenkilöä
tuomitsee Pohjois-Atlantin paktin
irashlnfton. — YhdysvalUtn
neekerikirkon 55 JohUjaa. Joista
kaksi oa korfceakoolun president­tejä,
kifl viime manantatna pre^i.
dentti Trumanin luona ja sanui
peikäävinsä sia, «Oä balUtu<<
käyttää PobJols-AtlanUn paktia
keinona vapauteen pyrkivien siir-
(omaakansojni orjanttamiaeksl. He
kebol^iirat presidenttiä hylkää
mä&n Atlantin paktiin sisältyvän
•UUtMtfisea käsJtyksen Ja paUa-maan
yhden maailman käsityk.
•etu. Joka sisältyy YK:n ptnukir-
Nämä krikon Johtajat, joiden alk-
^Joittaman lausimnon Ayierikan
kirkkojen veljesneuvosto julkaisi mat.
nantaina, «kustavat yhteentoista kirk­kokuntaan
kuuluvaa 7 miljoonaa ne*^.
kerikirkon Jäsentä. |
Viitaten siihen tcslasiaan, ett^ At­lantin
paktin alleUrJoittajamaiden
enemmistd. lukeiituen siihen Yhdy.-
vallat, on i ^ l l i s t y n y t miljoonalste i
tilkka ja diskriminointi, mitä halli­tuksemme
edustaa Panaman kanavan
alueella ja kaikkialla Yhdysvaliolssi,
saada meitä uskomaan, että tämä on
sitä amerikkalaista elintapaa, Jonka
säilyttämisen hyväksi Atlantin paku
on laadittu".
Toiselta puolen nämä kirkon johta­jat
korostavat Yhdistyneiden Kanso­jen
tärkeyttä Ja sanovat: "Me voimine
työskennellä minkä hyvänsä kansa­kunnan
kanssa, lukeutuen tähän so­danaikainen
liittolaisemme Neuvosto­liitto
— Jos haluai^me täydessä mi­tassa
käyttää hyväksemme Yhdisty­neitä
Kansoja."
Tämän lausunnon allekirjoittajien
Joukossa ovat mm.:
Afrikan Metodistien Piispallinen
Kirkko: Piispa Hampton T. Meldford
Wa8hlngtonista, Liberian piispa, C h l -
cagop piispa William J . Wall« Eteld.
Amerikan Ja Virgin saarien piitpa,
Salisburyn piispa R, L . Jones Jne,
Nanklnr. — Kenraali Chang Shih.
chung; entinen kuomlntanain »ota-päälllkkö
luotcis-Klinassa. on antanut
Pelplnglssa lausunnon. Jo;.Ba kchoite-taan
kuornintangin huilitusta antau-luinaan
ja yletetään kommunisteja
sekä annetaan selvästi ymmärtää, että
hän aikoo ryhtyä avu;.tamaan Mao
Tze-tungia uuden demokratian peras-tamlsesBa.
"Mfeldän ollBl vilpittömästi myön-netlävä
virheemme, myönnettävä roh-keaiti
tappioriimc Ja luovuttava re­hellisesti
poi;ittlse.<sta valb'ita, Näh-detJi-
däti meidän rehi-llis:!! ju .suoran
asenteemme kansa .suattal.-il katsoa
meitä eri tavalla ja tehdii me siä uu­den
arvion. Minä toivon, että kuo-mlntanfjln
keskinen auktoritufttti ja
eri palkoI;sa olevat toverit käyttäisi­vät
tietoaan Ja katsoiftiyat a«; olla
suoraan ja pidittälsivät aAkelensa
katumuksen ja lt/;c?;yytökften tuntein
ennenkuin i« on l i l a n myöhäistä", sa.
noo Chang lausunricsiaan.
> Ohang vastaa niihin hyökkäyksiin,
jolta kuornintangin lehdistö on teh­nyt
hän;ä va.'.taan, väittäen hänen
olevan Pelplnglssa punaisien vanki­na.
Chani; sanoo olevansa täysin va­paa
ja elävänsä mukavasti, sekä laii-suu
lisäksi:
"Kuomintangln puolueen Jäcenc-nu
minä olen syvästi häpel»>äni, mutta
Kiinan yhtenä kansalaisena minä
olen kovin iloinen. Jokatapauksct;;}:!
me kiinalaiset kykenemme tAtnläan
vielä pelastamaan maamme vaaiollta
ja on edelleen toivoa sillä, että Ba^im.
me Ulomme järjeötykseen. On Il­meistä,
«tteUät kItnalaLset 'ole toivo­ton
kansa. Viime vuosien alkiina ka-
.vautuneet huoleni on kokonaan pyyh-kätsly
pois. Se on todella henktrK-n
vapautuminen."
Kenraali Chang, Joka edusti aikai­semmin
Chiang Kal-/ihekla konunu
nistien kansta käydyliisä neuvotte-lulftsa,
kuului myöa siihen Nankinfjln j yhteen kuornintangin
valtuuskuntaan, joka lähetettiin huh- i den k3n.'.>;a."
tlkuun i p:nä Peiplnglin neuvotteie-mauu
rauha.sla kommunistien kanssa.
Chan^r Ja valtuu?ikunnan kak.5i muuta
JUrsentä, entinen Mo-'.kovan lähettiläs
Khao Ll-tze Ja kenraali Liu Fel, Jäi­vät
PtliJlngiln neuvottelujen rauet­tua.
Kenraali ciiang .".anoi kommunls-
UtUdä. mm: "Kommunistit, Joilla on
20 vuotia kokemuksia taisteluista,
ovat oppineet sen miten kansaa pal-vellaun^
a maata rakennetaan. Heillä
on tiukka lt';earvc/;lelun systeemi, ha­lu
oppia ja tu.'.mä]liset käytännölliset
työ kejitdytavat. Käytännössä nämft
hyvät onilnuL-iUUdet asolttavat tehok. •':
kuutta j;t turmeltumatonta ^allltusta.
Puolue-cIiiinu(;:>a ne osoittavat vaatl-maUomuutta.
kovmi työtä Ja käytän-'
nölllr.yyttii halllluk.sen »ekä sotUasvl-rar.
pn)ui«ten taholta, Sitäpaitsi uu-
! d m demokratian t>eriaatteet nykyi-
:.c•^;sä vunu'e:'.sa kaLsottuna sopivat
pääperiaattel-
Brittiläinen asettaa kyseelliseksi
länsivaltain ilmasotateoriat
Sanoo ettei neuvostoarmeijaa voida sodan syttyessä
pysäyttää pelkillä länsivaltain ilmavoimilla
Washlni;(on. — lärittiläinen sotilas.
aKialntuntlJa kapt. B. H. Llddell Hart
kirjoittaa Ordnance julkalsuMa, ettei
llmavoimjlla yksinomaan voida py-aäyttäH.
NeuvostoUiton armeijan ete­nemistä.
Kapt. Llddell Hart «pällee lujasti
£itä yleistä otaksumaa täällä Ja myös
ulkomailla, «ttä .strategisella tai tak-neckerlkansojen
orjuutUmiseen siir- j C. Ransom. Washingtonin piispa L.
tomaiasa, näiden kirkon johUJien l a u - ; H . Hemmingway Jne.
nmnoesa Bvaotaan: "läe kfsfmmt, Baptistikirkko: Tri D. V. Jemison,
Afrikan Metodistien Piispallinen : tiilisellä pommituksella voitaisiin so-
Kirkko: WiJberforcen piispa Reverty dan jsyttyessä tchokkaa,^lI estää Neu-m
»' ToUco <e Mpeämnen soortppoU- Baptisti Conventionis presidentu Jne.
vc^toliiton armeija valtaama!>ta län.si-
Eurooppaa, Hän asettaa myös ky­seelliseksi
lännessä vallitsevan mieli­piteen,
ettei Neuvostoliitto voi toimit­taa
arnrieiJi^Ueen riittävästi välineitä
Ja tarvikkeita siinäkään tapauk;:«s.«.a
vaikka se olisi hyvin vanL'stettu sodin
alkaessa.
Brittiläinen sotilasai^ialntuntija sa.
noo, että Neuvostoliiton maavoimien
upseeristo Ja välineet ovat sinirc^^ti
parantuneet sitten v. 1941, Jolloin ne
ensimmäisen kerran työnnettiin ta­kaisin
Saksan ylivoimaisilla sotavoi­milla.
Hän sanoo, että v. 1941 hyök­käyksen
Jällceen toimitettu puhdistus
"avasi tien lahjakkaiden komentajien
kohoamiselle".
Pääsyynä eUben miksi Jcapt. LiddeU
Hart *pällee Ilmavoimien tehokkuutta
Neuvo.stoljiton armeijaa vastaan, on
.•5-', että "veniilälsUlä on erinomainen
kyky käydä taistelua ilman aslanmu-kalJila
tarvikkeita". Hän sanoo viime
MJdan aikana itärintamalta saatujen
todi.'teiden osoittavan, että "venäUU-
;>c-t voivat paremmin kuin länsivaltain •
armeijat kohdata voimaklcaah vasttis-loivan
voiman, koska heidän armel-jan-
Ja on vähemmän riippuvainen tar-vlkkeLsta
ja se voi tulla toimeen i l n u n :
sellaisia tarvikkeita mitä toiset annd?
jat pitävät välttämättömyyteniL( >Be
(Jatkuu 4. sivulla) ,