Vapaus, November 11, 1950

              nitsua miiinal
!i joutumatta)
JOTKA OVAT' KÄYTÄNNÖL­LISIÄ
JA HALUTTUJA!
K Y L L Ä . . . M e TOISTAMMfi T Ä M Ä I J AftVOKItAA«f
tARJÖXJkSEK SAÖOrLLfi SUDBimYN JA Y M P Ä -
f^MMimXM, JäfKA SivXJUTTIVAT VIIMEI-S
E N SAMANLAISEN TARJOUKSEN! On uskoma-l(
mta> luutia t&ttA . • . voilte Valita yhdeu näistä
siroista Mytäz^löUisistä laHjoista aivan ILMÄI^EitSL
kun ^ d t t e k^alttisan tturidn Unitedista .> . muita
Mi^Mikääl Täihä tarjous bä VÄIN RAJOITETUN
. Ä J Ä N V ^ V . / - ' •
Pm-emMati^^ sääsiof!
Päfentimt osMt
£tte öie koskaan nähneet niin mainioita säästÖ|a
kaunilÄ liaatiiliii*keihin n ä ^ . täysi pi­tuisia,
%-pttiiism Ja lyhyitä. Jokaisessa taita­vien
laatutiirkisnahkatekniikköjliki^ mestai^illitieii
suunnittelu... jokaisessa sUmäänpistävä viiitiei'
sen kuosisuuntausten yhdistelmä... jokaisessa
vertaamaton arvokkuus! KIIREHTIKÄÄ valit­semaan
mainio Unitedin turkkinne NYT!
(selkä- ja-mahanahoista)
--(mustaksi värjätty)
(Värjätty jänis)
(värjättyä prosessoitua lammasta)
(luonnollinen)
(värjättyä jänistä)
JA LUKUISIA MUITA!
vatia, on koli
akettlvaliota:
A U T O M A A M C N E N P A A H T A J A
Täydellisesti automaattinen . . . tukevas­ti
tehty antaakseen pitkäaikaisen luo­tettavan
palveluksen. "Toustinne" tulee
kultaisen ruskeaksi joka kerta.
l a d i GENERAL ELECTRIC
mu KEVYT SÄHKÖSILITYSRAUTA
Höyhenen kevyinen helpottaakseen sili­tystänne.
Viileä sopiva kädensija . - .
therinostatinen kuumuuden kontrolli.
VOILEIVÄN PAISTAJA
Nopeasti toimivat ala- ja yläpolttimot
. . . mainio kodissa. Tekee kaksi paah-
, dettua voileipää kerralla.
SÄHKOVESIKATTILA
Saatte tällä Chrome-metalIisella_ säh-kövesikattilalla
kuumaa vettä sillom
kun sitä tarvitsette.
Amaääm lit^^E^^ ^^^^
•KIRJALLINEN
TAKUUIf
• L U O T E T T A V A T
E H D O T
• H E L P O T
V Ä H I T T Ä I S M Ä K S U T
• KAIKkl UtrSIMÄfAT
KtJöSIT
• SUUREN
VALIKOIMAN
Sudburyn Johtavin TurktsUike
BtKent teatterirakennuks^
6 3 ^ St. E . Sudbury
Lalnlaatijatamnaii jäsen Tcronton
fieUvoodsin välifsijaipUri^
Pääministeri Fiosän JWitelli«ett
Uedonantov että " s u tm y i a y ^ U a -
laiset yhtyöist. söJaS^ toiin Äathle-
<h?l& St^lr ofaV ikUfinoftuSie^t ita-Öh-tarion
rautaesiintymlin". johtaa äja-tuksöenv
m» ^ S ö f i PäJfklsa toläii-iisSS
oikeuka* nUÄkimnah luÄttnth^
rtKtiOkälft yhdySvalbaaisUfe flhäYis-slparor-
neille, jotka ovat nDpefc^
tahälssa siamass!^ ku*Btusott^tt tä^
män Maakttnnati ttetsiiäi tömersa^
leihin ja mUih&i raob&dhräkaUläQn.
•PääniJnUitert mfj^ftTäÄV ette rikas
Mesabi RäÄgäi- rautä-ahife itihtteSS*
tassa on kttivuöiaislliäaft Ja vetää läs-'
tä sen iysytnäS61s5h jöhtopästöksen.
että Oritariotf ^itölfii litovUtXaä raUtä-maUfthVsa
gfetä öatouftfl käj-tettäVäbs!
tetäsluotantoilfea irtitäklmlsta Väfteh;
ilnteft tiUtäSft ehWja; flfin otf Uitofei*-
sestlkin hohtanut, että kUK ^äys^
vailoiUa oli riittävästrrautattialmiaV e!
sleUä häikäUty määrätä 15 s^iitfe ve­roa
tonnia kohden kaikelle snie rau-tamalmnie
mikä tuotottiin Ganadas-ta
Yhdysvaltoihin, pakoittaen siten
lopettamaan rautamalmin tuottami­sen
Ontariossa'.
Jos: mr. Prö^ olisi nrtlpitfänaästi
kiinnostunut Ontarion h^llistattiseöH
nUnäiän käsittäisi että, 'Xftdyavaltäin
vaikeudes^ olisi canadah maUdöUi'
suus ja tilaisuus. Hän ottaisi sen johi-dosta
huomioon sen ehdotuksen, jon­ka
esitin lainiaatijassunnan viSöi&isen
istuntokauden aikana, että määrät­täisiin
viiden iJrosentlA vieötivetb On-taricsta
pois iSäietettävUle i^akä-äl'
n<?llle.
On syytä panna merOtiUe, että sata­kunta
vuotta sitteii toimi Ontariosi
sa edistyvä teollisUuS, joka tuotti
Canadan ja Yhdj^svaltahi markkinoil­le
uuneja Ja monia erilaatuisia rauta-tcottelta.
Tämä teollisuus katosi suu­ressa
määrin sen takia, että taigrt ja
liberaalit eivät suojelleet Ja kehittä­neet
luonnonrikkauksiamme. Kun
yhdysvaltalaiset rähatiitäiet mellasti-
A. -A. MacLEÖD
vat maanluonnonrikkauksien kimpus­sa,
niin samaan aikaan nemiehetv joi^
den<fli6i pitänyt varjella'maamme .ts-öllisuuden
tulevaisuutta, myivät Ga«
nadan edut julkealla tavalla; Äsket­täin
sattui filmiini selostus luonnon-rlbkaiikfiien
suojelemisesta, joka on
Julkaistu Ontarion nykyisen hallituk-sen-
toimesta; eiinä on mm. auraavat
sanat:
"Mlf^h iKnaiset saattavat tehdä'
siten omalle maalleen? — heiken­tää
sen pehistäa ja pimittää sen
tolchr^atiden — bflten he saatta­vat
(eKdä slt^n koskaan toteamat­ta
nitiä he tekevät^ Miten he
:«aatiavat salUa ja osalllstaa Jatku­vaan
maansa pilaamiseen ja t u ­hoamiseen?"
Me annamme mr. Frostin, jonka
(hallitus on niin hirvittävällä tavalla
laimJnlyönsrt lltcnnonrlkkauksicmme
suojelemiseni vastata tähän määritel­tyyn
ja"'vastausta, vaativaan kysymyk­seen.'
. . .
Canadan veronmaksajat ovat jo' tu^
keneet noin kuudella tai seitsemällä
miUoonalla doUarUla sitä Jättiläis­mäistä
rautamalmijnritystät Jota li^ehi-tctään
Stfeip liöfcklEsa ja Josta dfeVe^
landtlam^ pankkiiri CUtäs Eai)n
niittää %altavia soittoja. LSKferiöfll-haiUttiks^
n suoäiottiuksen perustiedna
^aniltilh tsriiän hes-tan östöa. i^SOO,-
000 Steep Rockin osakietta (Jcld^h
hJnla cn i>yt $ä80) sfehtlh hinnaäta
ksppäleälta, Jcftka ll^^äl Hän säa
kairaen:prösentin'jJälSkiött Jökals^tä
Jtoyjdystä fautamstlriiitonnl&la. ^
Kun nyt on tipäMiiäialälllaan uusi
rautamalmin ryöstämUiett;. on Ontari­on
väestön noustava oik^ut^ltil^ suue*
tumuksen vallassa ja VaaÄlllÄVii tä>»
toän pdlVtilkan löpcllä'xnisTa, äHä-s^
merkitsee tärikelden liibnnoiirlkkaalcr
siemme asettamilta yhdysvaltalaisten
Jholhcttavlksi. Tämä on senlaatuista
"kansallista puolustamista", jätä Ca­nada
todfella tarvitsee.
Meillä on kaikki edellj^ykset ra­kentaa
valtava terSstuöfahtoJHrtien-päähän;
samaan tapaan kuin on ta­pahtunut
I&mil^nissa Ja äoo£sa.~Scn
rakentaminen antaisi työUl noin vii­delle
tai ssitsemälle tuhannelle cana-dalaiselle
Ja sen touttelUe olisi mark­kinat
tiudessa Kiinassa, Jossa tarvi­taan
valtavat määrät ratakiskoja Ja
multa terästuotteita. ,
Frostin ihalHtuksen cllsi ryhdyttävä
viipymättä toimenpiteisiin perustaak­seen:...
• • ,
a) Sen metsärikkauksien komission,
Jonka eveisti Drew lupasi v. Ja
jota varten tanieellinen lainsäädäntö
hyväksyttiin vuonna 1944^ fälle ko­missiolle
pitäisi antaa valta tarkis­taa
kaikki nykyiset metsäin vuokra­sopimukset
ja tehdä niihin sellaisia
muutoksia, jotka ovat tarpeelliset On­tarion
puutavaratuotannon suojele­misen
kannalta katseen, sillä se on
nyt vakavasti uhattuna täydellisellä
tuholla.
b) Mincraalirik&aukfilen komission,
jolla ollsl valta suojella rautaamme
ja multa metalleja ulkomaalaisia etu­pyyteitä
vastaan ja tutkia mahdolli­suuksia
suursuuntaisen teräsfäotan^
non ja erilaisen valtftist6tirotaAnon
kehittämiseksi Ontariossa.
ILJA EHRENBURG
i^ydessäni viimeksi Belgiassa sain
arvokkaanlahJan —.Le^Llegols-niml'.
sen' leiiden koreSituuriVedcikäen, päi*
vätty 16 pnä ^ s k u u t a 1942. Ylinnä
ensimmäisellä sivulla on: "Stalin-
Bi^d ott iftiä*£ttir;"'Slhnikkään tais­telun
jälketo, jota 6U käyty monen
viikon ajan, ovat ^ittdä^ialBev jou­kot
murtaneet ne^voätoarnislXan rai­vokkaan
västannnatt Ja tänään < n
Vallattii eräs • VenäJSn puolustuksen
viimeisistä tukikohdista." Sräfi Ben£
Letessoii kirjoitta^ tässä >'yllmääTäi.
sessä AuatefOBsr.': =^!Sfealingrädvoö
vallattu. Eilisaamusta lähtien on Or
dotettu, että neuvosttqjuolustukseh
tärkeä sölmukähta sortuisi. Väistä­mätön
on jiyt tapahtunut. Erikoisklr-jeenvaihitajamme
ilmältaa puheU<>>
mitse Berlihilsta, että Saksan pää­kaupungin
sotilaallisissa ja poliittisis­sa
pihrelssä vallitsee aivan epätavalli-r
nen vilkkaus, pihrelssä, jotka muutoin
aina säilyttävät rauhallisuutensa ja
kylmäverisyytensÄ. Hyvin informoi­duissa
piireissä on'ulkomaisten Jour­nalistien
annetttf ymmärtää, että on
odotettavissa tärkeitä tiedoituksia;
Juuri nyt on julkaistu ylimääräinen
tiedonanto Stalingradin antautumi<>
sesta. Lukijat löytävät sen tältä s i ­vulta."
Le Llegoi'!n ensimmäiselle sivulle
on todella varattukin tyhjä, tila yli*
määräiselle tiedonannolle. Numero
oli Jo valmis, mikä voidaan nähdä ko-rehtuurinlukijan
oikaisuista. Ylimää-^
räistä tiedonantoa ei kuitenkaan Jä)s-kaan
julkaistu eikä "ylimääräinen nu­mero"
koskaan ilmestynyt: neuvosto­sotilaiden
ei annettu iloita Le LIegcis-lehden
korcihtuurinhikijan olkaisuie-ta,
vaan he suorittivat omat oikai­sunsa
hltleriläisten 'kerskaileviin. r a ­portteihin
— Stalingradista tuli vle«
raiden maahantunkeutujien ihauta.
Le Liegois-lehti on kauan sitten l a -
kanhtit ihnestymästä. mSikäli R ^ e
Letosson ja hänen kialtalsen;^; Jat­kuvasti
toimivat lehtityössä, niin hfi
varmasti ovat hankkinest ItfeHcen sa­lanimen:
kuDunamsinta on, että he
eivät enää kirjoita Itee vaan sen s i ­jaan
vaikuttav^Uausiaita.' Oli ker­ran
iiuUu konimaU» ^ k a kutsui itsc;-
ään "Fuiaeilkisl'r jajote^^^^^^^
taa koilfo m'"^""'^^ (gattaansaL B&n6n
pääliänplstcmusa <m^^ £itten,
päätt^yt kauheaa^ kafestabi^
lingrad ja Vclgä vetävät vielä' tänä-päivänäkin
ajattelevan fiitniskunnan
huomion piioleenia'— multa el veris­ten
taisteluiden vuoksi vaain neuvöstOr
kansan voitaaperäisea työn vuokij.
6e. että pakottaudun kirjoittamaan
numerosta, joka el i»skaan ilinesty-nyt,
lehdestä, ioiäfei^xää, ole, johtuu
ainoastaan siitä;, että ee on muisto;,
Joka kaikuu varoituksena.
Le LIcgtrisadrJoitti: "Euroopan s i ­vistyksen
puolustajat ovat antaneet
"boMieviikeille -ratl^isevan iääxär
•rätä l«!hteä lulkatstilh hlttexiläistefl
miehittämässä Belgiassa; Rene Leto^
£0D Ja JiSltett fcanalsettSA selittivät
vtfitCaniit
Beearas AtTM.'— Axgeminan Irori-paU6jou(
kk\^e Voitti paH Viikkoa sitten
suoritetun ^Argentinan—Yhdysvaltain
Välisen korJifedi(W)ttaiav luvuin
Sb. Argentlutastä tulf hähl' ollen kb-ilpallon
moattmanmestafi.-Tähän kit-l
^ u u n eivät ole osallistuneet Neu­vostoliiton
eikä kansandcsnokroattls-tien
maiden koripallojoukkueet.
canskaiCfii saksalaisten herrojens^ aja­tuksia,
• tunteita-ja täivslta. ' HuUtl
korpraali ei ojannut ainoastaan tap­paa
lapsia myrkkykaasuilla, hän osa­si,
myös vaihdella ja teeskennellä
maahanturtkeutuvla joukktfja hän
&x^suuo;'^uroopan joukoiksi", ja vle-
T^i^l^tirii&^^n-'valloltusyrityksiä" ni-
,nfiÄtt9*:;häri/''Euroopah puate
sI|^V:/;3ffäitä petollisia; j a teeskenteleviä
s^jä-ei-ttäudattu ylltfeäsä^ Puhierin
känsää: 'Valtiopäivätalon: raunlfOihin;
cäiur<aifll', Schuman, Adenauer ja
Öförza toistavat niitä; hs kääntävät
amerikkalaisten herrojensa ajatuk-
6ja;.tuntelta ja toiveita eri kielUle,
^•^•Vastuuntunne Eurooppaa kolitaan
sanelee toimintamme" kirjoitti tohto­ri
Ciöbbels. - "Meidän velvollisuutem­me
on puolustaa vapautta täällä ja
muissa maissa. Yhdysvallat on yh­dessä
\muiden vapaiden kansakuntien
kanssa tarttunut suureen asiaan'', sa­noo
Truman. "Meidän: täytyy, suojel­la
länsimaista kristllUstä sivistystä
kommunisteja vastaan", lUrjoitti Le
liegQls vuonna 1942. K^deOssan vuot­ta
myöhemmin kh-joitti Libre Belgl-que:
"Me puolustamme punaisia vas­taan
Länsimaiden slvist:^ta> sen kris­tillistä
henkeä".
.I?aiwn enJlfen toisia maailmansotaa
kirjoitti Göbbels: "Kaikkialla vilisee
sivistyksen punaisia vihollisia. Mei­dän
täytyy kiireesti varustautua lyd-
^^!sssTcme takaisin punaisen Idän
Uhan.' Saksa, eurooppalaisen sivis­tyksen
etuvartija, on valmis lyömään
hyökkäyksen takaisin." Eri päämi-i^
terlt eri maissa yrittävät nyt pe­rustella
armeljain varustelua, laajen­nuksia
Ja valtavia kenttäharjolti&sia
toistaakseen sen, mitä Göbbels sanoi,
H4 piAuvat lucnnollisesti vain puo-liistaksesta.
Mutta puhuivatko Göb­bels.
. Görin? ja "Fuhrer" jos-t^
sin. muusta? Göbbels . vakuutti,
että. natsi-Säksa Innokkaasti haluaa
rauhaa jor ajattelee vain turvalllsuut-taan";
' -Mn- peloltteli emiksi omat
ijliiaatimleheiisä Ja: sen jälkeen valloi-t£
tfcuieh-; m a ^ asukkaat "punaijel-lä'',
vl ^aasJaJaisella laajentumisella",
"iKJmm^ Eikö asla
d^/imia k)2in nrln(kä parissa Truman
|a .iJäncn curooi>palalset sherlf f Insä
n^yfeln työskentelevät? .
" Älöartiälsct vakuuttivat, että eri
vältioideh konnntmlstiset puolueet
ovai-^tidiaii uhka, lujassa "Saksan
tuieväisuus", kirjoitti CSöbbels: "Kom­munistiset
puolueet ovat venäläisten
nujukalaisi^conä". l^hlfän Adieson
Ja* liähen Jälkeensä Mo<fii ja csa l a -
bbuxptioltielalzlsta vakuuttavat, että
kähskan ja'Italian kommunistit ovat
"vUdjfts kolonna", joka liGikaa rauhaa.
Mlitä hän toivoi^ tuo hullu korpraali,
joi^itaitsui Itseään "PUhrerU»!", kun
^ n siirtyi sanoista ^eriiseen tslmln-tatan?
«ai^ Ä ra­portteja
Saiisain felaiill^ parem­muudesta,.
uusista ihmisten Joukko-xtmthitinenetelnUstä,
niin kutsutusta
,;^alai8psta aseesta".. Hän unoh^tt, ett&
jp^itsl keksintöjä on myöä ihmisiä Ja
jCttä sodan kulku ei riipu pommeista
vaan ihmisistä. Eikö ote aika muis-
,tuttaa tällä muistolla niitä- mlellpuo-:
Jia, jotka tyytyväisesti hymyillen las­kevat
atomipommlvarastojaan ja tun­tevat
itsensä -voittajiksi fien jälkeen,
kun he ovat luSceneefc viimeisen- r a -
tPortin niin kutsutusta "salaisesta
aseesta"? Eikö ole aika muistuttaa
näitä huUuja siitä, että "FtOtrerin' eo-taiDetaci
kaukaiseen s t a U n g ^ i i n päät"
tyi Nurnbergin oikeudenkäyntiin?
Hitler valenteli, kun hän puhui
"JBurcopan puolustuksesta" Ja "län-b-
lmalsen sivistyksen arvosta". Hän
yritti peittää maailmanvalloltuesuun-nltelmansa
teeskenteleviin fraaseihin.
Hän vihasi kaikkea sivistystä; "itä­maista"
ja "länsimaista", etelämals-ta"
ja "pohjoismaista". Ilman oman-tunnontuskia
Johti Hitler Euroopan
icauheaan sotaan^ Tiedämme, että
hän onnistui JonStin aikaa pettämään
useita saksalaisia. Ne, Jotka nyt tois­tavat
Hitlerin petollisia Ja teeskente­leviä
puheita; tekevät sen pettääkseen
ihmisiä kalkissa maissa Ja kaikissa
maanosissa. Tämä ei ole vain rikol­lista
vaan myös tyhmää; sillä aivan
liian lyhyt aika erottaa herrojen
Churchillin, Reynadin Ja Johnsonin
votoomukset Hitlerin, Göringin Ja
Göbbelsin vetoomuksista. Nyt tuskin
kukaan uskoo kenraali MacArUiurin
ihmisraSckauteen, atomipommin hu­manistisiin
ominaisuuksiin, ruttokhno-pujen
jalomielisyyteen, jotka on kut­suttu
puolustamaan "länsimaisen s i ­vistyksen
arvoa". Yksinkertaista pal-
Jastusnäyteimää ei mielellään kateo
kaOita kertaa. Miksi tahansa amerik­kalaiset
sanomalehdet kutsuvatkin
niitä. Jotka toimivat murhatakscen
Korean miehet, naiset Ja lapser, ke-nclldicään
ei ole epäUystäkään mur­haajien
luonteesta tai heklän tar­koituksistaan.
BAbnet Rene Letessb-nhi
kaltaiset Le Liegois'In kalfalsLsta
lepistä ovat liittyneet niihin Jouk­koihin,
Jotka pllkalUsbstl kulkevat
•*YK:n joukkojen" nimellä, itiitta J6e
todasia, että Koreassa on Joukko eu­rooppalaisia
seikkailijoita, ts^' 9iitlerl-lälsten
yhteistolmintamlehiä tai aiväO
vkslnkertalsesti väkeä; Joka on mlei-
«•ynyt ruumiinrydstöön, «1 muuta; m i ­tään
amerikkalaisten Joukkoji^n luon­teessa,
yhtä vähän kuin se seikkat, et­tä
"Ranskan legioona", "Vaiioonla" ja
"VUdng" jookkb-csastot sekä Jtelian,
Unkarin ja Romanian dlvisioptiat o-säiustufvat
Hiflbnn idän sotaretkjeen,
voi muöttaä mitään «aksalateteh
joijkäfiojeh lucötecfifta. Minä en tiedä,
kykenevätkö AtAtmäH dijilomaatit;
ministerit j a kenraalit käsittätnääh
tMiä äsHa — tie bvar antaileee -vetää
itsensä mukaan vaaralliseen ja ra­inaan
pelkh, heillä i^I ole alkaa ä:jaiei-la
historian Uiofeitä «qtetökiia. Mut­ta
miiiä olen va£uuttumii siitä, että
kaikki rehelliset ihmiset Amerlkafda
Veivät ymmättöä, mitä asla mkee.
IfiUfer puhui vavän usölh Ja vat-sitf'fanaattaäfistl
Csit^njan tttim' o i -
iam,* J c ^ ; hänea osaltaan «If hafjoi'-
tustft^ eoteeen. maai&toan^titaail. T<f-
4ei kuuntelivat häntä D«isturtelna.
folfct kauhldssäan. toiset taas Ifbhl-sesU
ihyidyillen. itSaita ei kukaan
:Wttanyt sillä; käftaa eälää^ hmiua
kon^aalla. Tänään käydääti »>täa.
Josta' satnaDa' tävölö J o tm kiaik^.U-Jat
Allanfih toisella-puolella limitä
leva€ tulevan kölman»ibi\ inaftfläVJift<i
sodan harjoituksen. AlvaftKö^eaH söf-dan
altista lähtien «vat lauman Ja
hStten eurtM^ipalalsct sh%rin:i&& iii-täö^
t läkkaaniatta pmeKa. Ab pu­huvat
px^tsesta vaörasta^ ''va)u£-
tatttvmiseii v ä 1 ttOm&ftQms^ydbstU".
länsimatäfen slviät^(p^£n puolu^anU-fie^
ä''. KObllnmtta siltä', etlä ihb m's^
kennellen tolsftfvat sänaä "f«auh<i", hb
ptthuvat uw¥en sodatt valm&lbluislfi.
Viem el ole litan mi^öhäistä pysiS!hdyt>-
täfi-lhblts. ^ «n'käfkktbAiKehbimt^n
VblvblHsuuä, xhls^ taMnsä <he oVatkm
Ja ihlUalset valcaumukset heillä oA>-
kih.
Marraskuussa k^koohtuu rauhan-pubiuÄtftjien
kongipb&i Enölanntösa.
Re&enisteri J<itoMfeh eöustajat tule­vat
sinYte vildostäkymtnchsstä^ tfiaas-ta
ja pohtivat ky.symj>3tä, miten on
taisteltava sitä palca vastaan, joka
iihkaa levitä yU kbko moftllöian. W i -
hoiman vbtoomuB on' leimannut tlhbl-lisiksl
ne, Jotka eA6immäIsfeksl syyllis­tyvät
atomiaseen käyttöön. Se on
Oikeudenmukaista, mutta el riittä/vää.
Mumbbrgissä tuomittiin muun muas­sa
Pritschb rikollisena. Hän b l ollut
mukana suuntiittelemaäsa sotaretkeä.
ääft el oUut mukana vai-u^tamttfisä
AUfibhVitziä^ Hän kehblttl sotaafi, hän'
lietsoi vihaa niitä {hitfislä kbhtaan,
Jotka blivat eri rbtaa kum hsn; joldcrt
kieli Ja muut elählänblbt oVät erilai­sia.
Eikö ole aika. bttä käikkt maali­man
rehelliset ihmisbfc leimaavat ^ -
kolllsiksi ne poliitikot, kenraalit Ja
eanbmalehtimiehet, jotka saarnaavat
uutta sotaa? l^ikö olb aika kalkissa
maissa tehdä luettelot niistä tiämot-'
tcmista Ja Vaarallisista miellptiollsta,
Jotka valmistelevat uutta kataötroo-fla?
Kaikkiin sairauksiin on kblno,
Jolla sah-as voidaan itärantaa. MUlta
alkaa el saa- »«ikatä. Nyt on aika
plIättäATästi astua vastustamaan So­danlietsojia.
Heidät cn mainltt&va'
nimeltä. Heitä täytyy muistuttaa •
Stalingradista. Heidä pitää muis­tuttaa
myöskin Nurnbergistä.
Monta kertaa oivat sekä nsuvosto-valtbn
johtajat että tavalliset kansa"
laiset llmalsscBt' vilpittömän lauhan-rakkautensa,;
Mäallmaeöa ei. 01^ mi­tään
kysymyksiä. Joita ei voitaisi rat­kaista
neuvotteluitse: iMo emme ajat­tele,
emmekä ole koskaan ajai>elleet-kaan
osoittaa aattdittemme oikeutta
asevoimin; laollamme, rakentami-selki;
elämällämme haluamme osoit­taa,
että aatteemme ovat oikeita. Sta­lingradin
volmalaitcfi ei ole mikään
uhka cailcagon lilkemiöhiUe eikä
Louisianan farmateillc, eikä edes itse
TTumanlUe. Turkmenlan pääkanava
'ei ole vaarallinen Englannin tory-puolueelle.
Metsälstutukaet eivät saa
^vapisemaan edes- niin opävakaisfa
hallitusta kuin Ranuan. Me kunnl-oltamnte
jokaisen sivistyksen arvok­isalta
piirteitä — niin ^'itämaisen"
kuin "länsimaisenkin", nlhi "pohjois­maisen"
kuin "etelämaisenkin". Me
ehdotamme ja olemme ehdottaneet
rauhaa ^ ei vain ystivillemme vaan
myöskin niille, jotka eivät pidä meis­tä.
Auringon alia on paikka kalkifib
ja tulevaisuus saa näjrttää; kuka on
oikeassa.
Me emme r}'htyncet taisteluuii f a ­sistista
Berliiniä vastaan. Fasistit
hyökkäsivät Stalingradiin. K a i i^
tietävät kuinka taistelu pUättyii Tier
donanto Stalingradin luulotellusta
häviöstä oli kirjoitettu, mutta sitä el
koskaan Julkaistu. Mitä» BerllinUn
tulee, nlhi siltä tuli lieuvostojoukkojen
todellinen valloitus.
Kiajkollijat tekevät parhaansa, o l ­lessaan
luottamatta niin "salaiseen
aseeseensa" kuin sattumaan tai hls-torlatt
olkkut.1. On »Mppoa voittaa
paperilla; siitä on todistuksbna Le
Liegois-lchdcn ilmestymätön nume­ro;
KOkb Neuvostoliiton tiflioaminen
ambrikkalaisella paperilla kbatää 'Vii­si
minuuttia jsimakäaa mttutama e^tA
dölliatla; MSitta Jle telavät pathaanr
ea jättätnäUä siirtymättä k a t a l i a sa-nbista;
kataliin tekoihin: heidän n l -
fflbfa^~tiUiäart Julkaisemaan Ja rau-hat^
nioias^jat tulevat hyvlseä- ajbin
vtskraäinaaii syytettyjen peflkillä pai­kan
kaikin? niille; Jotka ovat valmis­telleet
kauheata sotaa.
Tätä artikkelia, joka alkoi Stalin­gradin
mulistbilla, en halua lop^tfaa
mielipuolille eutlnnatailla sanoilla;
sllhea on Volgan kammngin nimi liit­tänyt
aivan lliaitt paljon surtia ja y l -
pt^ttä Jb'^isen ncuvostokatisalalBtn
sydämessä. Ne nuorukaiset Ja. per­heenisät,
Jbti^ syyskuussa 1942 ylit­tivät
Volgan j a pitivät maakaistaleen
lähtl^en^ rahnalla, jbtka kuolivat
Isänmaäh' ia oxnalstetisa puolesta, to­tuuden
piiblcä^, voimaakahia kuin
t«rä8 — he iffbia^tivat sankariiudel-laan
sekä meidän kansamme bttä ko-
Vam kinallismiUsattpunmSumtesfat
MYV& KIRJA m- iiiSifiliiiM mm
Mita fiirfojä öfi min f ajoitettu mmm joten \%,
tilatkaa hetiL., L : / i . ^
-k -k ^
. • JäimtttslVä rabbmisromBanl - maallmankanira nienealy$(e$
liirj. Uapfinb du Manrier - 56^ sivua - H i i i i ä d d L ^ l.
"Jännlilävä Ja hurmaava kirja. Lcppua kolfirfiö- «9 kÖhtyjS? äl*4*i
s>dlUjtäsW3avitti jätiMitffvakd." — Helslnklh Sancmat. . .z^'
S t M K A YKSINPUHELU
Kaksi osaa, yhteensä 978 sivua. , ^
ainta dd: ' T^i- Olavi l>äävobfaien'
Teoksen alkufanfaarina on luku "Enrooppalalnen odyesseIa"i:*-i>i„
diramr.atti8'a vaikutelmia syksyim 1939 tapahtuneelta-palöpgm^ll^
Nbu^1:b!ltost& Eftelä^euroolp&n kadtta kbtlmaUiaur, ^Jaltäv^lätL.
välstönlättömän sodan odotus ja seh puhkeammbn. ^rlBläcän&' painä-^
Jäisenä ahdistivat mieM jokaisessa maassa; «VarsinainensotapSivj^
kivjti köalttäir tapahtumat toisen sodan aikamisbsta ke^Uä iä4i
vuoden 1944 loppuun saakka. Runsaasti kuvitettu^
rt
rt.-vft
rt;
te
HUMIjSEVA If ARJt
MaältfiihA sidhrrbVäaattbja. - SSSahma - Hinta std; 'Mmi
tOHIRAÄRMEEN SUKtJ
Kfrj. f^eirr l&uck - 4^ slvna - Hinta sld. 3 2 , 00
Suurehmblnbn romaani Kiinasta. "Lohlkääirmeen^ ,silkii'\- kUvaa
jQpaWh-&iinan sodan sitä ajankohtaa. JoUoln Jd]ia'nttäl4'et^iihimi'-
tuivat l^^kihenä^. Liikuttava ja järkyttäviä rbmaanl kUnaläi^^
talonpoikaiskylän uljaasta taistelusta vihbUEsen väkivalta VaiatiEiäto.
KUOLLEET SIELUl"
Kir?. Klfiotät iBogöl - 2lGRi «Tviia^ • Hinta sld. ^tJ^
Tä mä Mikölai Gogolin loistava roihaanl^on Venäjän realismiin perqs- ^
^ava teos Ja m^UmahklrJalll&uuden etevimplä kertomatuottelta.
on kalkkien aikojen tcrävlmplä yhtelakunnanislä s&tlii^bJlS^ iotm'
lähtökohtana kuitenkin on lämmin rakkaus kuvattavaa—^Venäjän
kansaa — kohtaan. "Kuolleet eielut* kertoo amrottoman' totmr^
delllsesti Venäjän maaorjuuden ajasta, keinottelusta Javt^rökra^ -
tiasta, mutta myös ruhtinaallisen leveällä humoorilla on sijansa
viiltävän ivan rinnalla.
Kirj.
MEREN URHOJA
kertbmus suurilta meriltä.
R. Kipling - 258 alvufl - Hin;a ald.
AUTOKUNINGAS
Kirj Sinclair Lewi8 - 487 sivua - Hi^ta ntit
TiiAsä rcmaaAlssaan sinclahr Lewi& esittää loistavan arvioinein',
vanhan Ja uuden maailman kulttuureista. AutoktmlhjgasvjSiun
Dodsworth Ja ^änen vaimonsa saapuvat Eurooppaan (väärentämät­tömän,
sataprosenttisen amerikkalaisuuden apostoleina. Mutta kokor,
dodsvbrtMlalnbn maaihUankuva^Joutuu tääim- täydelliieä^i^
ron"tilabn, kun Dodswoith matkalla kokee suuren rakkauspctty-myk^
ensttjaon vähällä menettää vaimonsa.
liAUTATlE ^ :
Kirj. Jahanl Aho - 126 sivoa - Ilinta sld. ®'SiiCNl^> i '
Juhani Ahon "Rautatie" on suomalaisen kansankuvauksen helm^
Ja Juhani Ahon humoorln kauneimpia näytteitä. i
YÖN YLLÄTTÄMÄT :
l » m M l , kfrj. Jf. tr. PrieisiYey - 242 sivna - Hintäe^ nid.
Väkevän ^a)nta;stlnen romaani erätetä nykypäivän automatk:c|^lJoiis-^ ^
ta. Jotka ödottomaton maantiuscikkailu asettaa keskelle ihmeelli!^' ^
muinaisuuden saiaperäiJlä ongelmia. - •> > »
YKSINÄISEN TÄHDEN HARHAILUA
ftbinaani, kirj. Zane Grey - 2i^ sivua - ^itA nldbr
METSIEN MIES
Efoffiaanf, kfrj; Zane Grey - 391 sivua - Hinta tAA.^SlS,J^
TUatkaa osoitteella: mum mmm co. m. P. ö ; fiox 69
t
n'
" " • '
m ON OUUT KIINAN OSA JO
13. VUOSISADASTA LÄHTIEN
-in
«
I
t
f
X
5ir
Tibet on ollut osa Stiinasta ahta 13/
vuosisadat lähtien Ja on myösklA
tunnustettu siksi kalkkien valtojen
taholta. Vuonna 1945 sanoi Britan­nian
UlkoministerI Kiinan hallituk-sellö
oJTOlttattlaesaan klrj'«fe6sä. että
Brltatmla tunnustaa Tibctin Kiinan
valtakunnan osaksi.
Mutta 60 vuoden ajan «n Britannia
sekaantunut Tibetin asioihin. Vuon­na
1893 Britannia otti haltuunsa T i -
betin-Sikkimin alueen. Vuonna 1911
Britannian toimesta Julistettiin Blu-tanln
alue "itscnaisek&l" Britannian
'^suojeluksen" alaisena. Sitten vuonna
1904 eyerstl Younghusband johti brit­tiläiset
joukot maan pääkaupunkiin
Lhassaan; löi Tibetin armeijan Ja pa-koittltlbetiläteet
allekirjoittamaan
scpimulcsen, Joka antoi Britannialle
Tibetln<. ulkoasiain kontrollin. Käy-tännöir&
estl katsoen on Dalai Laman
hallitus siitä saakka ollut Britannian
nukkehallitua. Tibetin armeijassa on
ollut: brittiläisten kouluuttamat up-toerlt
j a sb bh aseistettu brittiläisillä
aseilla, '^Tibetin suuret ma^ht^taja^
perhbct ovat aidottuja fi^j^änniäij^
kauppa- ja finanssletulhlnlntlassai^
ko Ihmiskunnan, kaikki lapset, kaikki
kirjat, tulevaisuuden.
Tämä on Jotain sellaista. Jota ku­kaan
ei saa unohtaa — eivät myös­kään
ne Stallngraäln sankarit, jotka
palasivat sodaiJta j a hyt työäkbntele-vät
rauhanomaisessa työssään; tätä
eivät saa myöskään unohtaa kaatu­neiden
äidit, vaimot ja morsiamet.
He ttctävät, että Stalhigrad, sen
sankarityö j a een hohde herättää pel­koa
mielipuolissa,*jotka uneksivat uu­desta
Ihmlsteurastuksesta mutta sa­malla
se UUio^aa tySHGh kaikki rau­hanpuolustajat
-^Volgan Ja Seinen
rannoilla-,' valtameren molemmilla
puolin: ja KimsäS »aunlolden keskellä;
kaikkialla, mi£8ä ibmissydän sykkU;
viimb aikoina on us alkanut kUn«
nlttää huomiotaan TibetUn^^rategi^ 1
&ena sotilaskohtana.>Kun yitd^avoltsi^-^ l
lainen sanomalelttikirjeen^alhtaj^ 1
Lowell Thomas kävi Tibetissä? vuotta i
1949. Väitti häti Dalai I^ma^ läh^V
täneen Amerikan.avun pyynnjlia ;
manille,
Lokakuun ä5 pnä J949 N] TUä^
kirjoitti: 'rrunnustamalla'Tibet ItSfr* ,
näläksi tehdään mahdolilseksl avU^^
taa ystävällistä ulkovaltaa i^aselsl^'
maan itsensä koauilUhlsmla ^fiäteaxsi^^
Eräällä yhdysvaltalaisella iii&filla
sähkölaitoksen rakennostmtkia Uaai^
san lähellä.
SUURTILALLISTEN MikA ! •/
Tibet bl ole mikään ^'atU^ BsH&.i,.
Se on orjien, köyhyyden; ja^raskal^
riiston maa. Sitä oft teinnu^ ii^iär
ralllnen voimakkaita fbodaaltsla isUtii^
tilaUisia ja buddhalaisen kirtcoli' Mf^^
maanomistaja papisto;, Ylin ,
täisi kuulua Dalai XaUiaUb. inotta
on vasta 15 vuotids poika; j d ^ valtä
on neuvonkhtokotnlteaila.v joka siuu^
dostuu suuromistajista ja; ki^konmte^
hlstä. • '^l,
Monien tibetilfiisten heimojen eduft» yttt,
taiat ovat viimeksi kuluneeii^ vuödett ^
— ehkä Jo enemmänkin -^f^alkaiSa
neuvotelleet Labrangiäss^l^^
nassa, Tibetin vapaUttWse6ta« Ee
ovat tehneet 'käytännOUisläi>a^unhI•^
telm^ Kiinan KaUsäUtOsävaltaan s b -
teestä;
•flbetiMi^t <tMl H!^
nm kansan kanssf vbpat^ ^ a in
maataanu \. *