Canadan uutiset, February 15, 1923

              n^lNISH m W B i P A P m IN CANADA AND Tlim BM? ADVSRTISING / F ^ : uvomLAmm iANöMÄiaan CANADASSA JA PARAS imoxCTi?.
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMEROi 7 Torätaina, Hclmik. 15, 1923 — Th\irsdav Pebniary 15 192:! IX Viiosik.~Vol. IX.
TOINEN SUURI KAIVOS
ONNETTOMUUS NEW
MEXICOSSA.
Kauhea räjäfidys sulkenut toista
sataa miestä 5,000 jalan syvyy­delle
hiilikaivokseen.— Toinen
vakava onnettomuus samalla
seudulla.
Satakaksikyi^incntäkaksi miosUi
salpautui torst H i n a ilta pai väl lii
kaivokseen t)a\vsonissa, X.
M., mikilli Assofiated Pre.ssillo
iluioitettiiri sanotun päiviin ilta­na.
Onnettomuuden aiheutti an­kara-
räjähdys, joka häntäsi mie­het
enemmän kuin r),OOG jaian
päähän kaivoksen aukolta. Pe-lastusjonko.
t tunkeutuvat par­haillaan
kaivoksen uumeniin ja
hyviä toiveita miesten pelasta lui­sesta
elä vinä on. Tl ni a n vaihto
kaivoksctn sisiille o i i saatu kun­toon
J a pel a s t u s v a un u ja on pa 1 •
kalle lähetetty Ifannasta, AVyo.,
j a Trinidadista, :Co]o. Uäjähdyk-
R€n syitä ei tunneta, sillä kaivok-
Bessa 'ei pitänyt olla kaasua.
Yllämainittu räjähdys on toi­nen
suuri onuettomuus samalla
paikkakun naii a. si 11 e n x n o d i \ n
1910. Lokak. 13 p:nä 1913 me-netti
261 kaivos^niestä henkensä
samalle yhtiölle. Phelps-DodRe,
kuuluvassa Stag Canyon kaivok­sessa,
missä tapal tui hirvittävä
räjähdys. Miehet menehtyivät
tuTtehuttavaän kaasuun ennen­kuin
pelastusmiehistöt ennättivät:
heidän luokseen. Ainoastaan 23
mie.stä . saatiin pelastetuksi..
Kapinaliikettä Etelä-
Amerikassa.
Brasilian valtion sola\'iien
kapinaili.sten Cirnnde .do:: S>ulin
seudulta sanotaan i-vhtvneen anv
karaan kahakkaan Nonohayn
seudulla Bralsiliassa, mikäli Bue­nos
Airesiin saapuneissa tiedois­sa
kerrotaan. Hallituksen jou­kot
kärsivät 2001miehen tappion,
j o ta vastoi n kapina 11 i s t en m ie s h \r
kasta ei ole tietoa. Kapiualiiket-t-
ä Rio do Sulin seudulla on kes^
tänyt kuukauden ajan. Siihen
sanotaan olevan syynä kuvernöö­r
i De ^ledeirosin ' valinta, jota
kapinalliset laittomana ovat ryh­tyneet
ase VO i min vastu st am aa n.
Englannin heikontanunen Rans­kan
tarkotiiksena.
Kenraali LudendortH', joka mat:
kallaan Wieniin estettiin puhu­masta
Klagenfurti.ssa so.sia]istien
toimeenpanemien mielenosoitus­ten
takia, käsittelee Wiener Alk
p:erneine Zeitungissa' julaistussa
h a as ta 11 el u ssa 1 tu li r i n ti 1 a n n e tt a.
' ' O n erehdys", hilu lausui, " a -
jatella, että nämä ta})ahtumat
Rulirin alueella ovat puhtaasti
saksalaisten asia; koko Kuropan
on kärsittiivä niiden vaikutuksi.s*.
ta; / Minulla ei o l v m i t ä ä n yhte
y 11 ii, B e r 1 i n i n , h a 11 i t u k s e n k a n ssa.
joten en voi sauoa, ovatko itse­pintaiset;
huhut venäläis-saksalai-sesta
sojiimnksesta tosia. Tiedän
a iu nastaan, . et t ii: sei la inen liitto
olisi : suureksi onnettomuudeksi
Euro pai le.
"Ranskalaisien etenemistä Sak­saan
ohjasi kaksi vaikutinta,'toi­nen
poliittinen ja toinen talou'
(lellinen. Poliittinen vaikutin o-li
tämä: Ranska, jonka väkilu­ku
on 30,000,000, ei voi hallita
t»0 miljoonaa saksalaista. Näin­ollen
on sille eduksi kaapata
Saksan kai\'(rksot• ja teolIisiiudet,
jo 11 a s en o m a t t e () 11 i s u u (1 el 11 y ö -
tyisivät. Kun Saksan hiili* ja
terästuotanto on l^inskan hallu.s-sa,
voi se linnoittaa rannikot ja
rakentaa suuren sotalaivaston ja
tären lopettiia Enulanniu vallan
mannermaan puolella."
Elinkustannukset vähän
kohonneet.
Elinkustannusindeksi Canadas"
sa on taasen hieman kohoamaan
päin. Keskimääräinen perhebud-jetti
viikolta, käsittäen 29 elin­tä
rvelajia, oli kuudessiikymme-nessii,
('anadan kaupungissa vii­me
tammikuun alussa 10.r)2 ver­rattuna
$10.93 ;een joulukuun a'
lussa 1922, sanotaan työdeparte-mentin
laatimissa tilastoissa.
Tammikuulla 1922 oH saman bud
jetin 'kustannukset $11.03 ver­rattuna
$7.73 tammikuulla 1914
ja $1(5.92 :een kesäkuulla 1920,
joka on kaikkein korkein saavu­tus,
rlos elintarpeisiin lisätään
myöskiu polttoaineet ja vuokröj
on. keskimääräinen lustannus
tammikuulle $21.18. $20.97 jou­lukuulle
ja $21.oO viime vuoden
tammikuulle.
PAKOLLU^N POI^VARILUS
TUMINEN EDESSÄ
VEKAJALLÄ.
Prinsessa BflCary saanut pojan.
Kuningas Yrjö ja kuningatar
Mary pääsivät isovanhemmiksi;
t. k. 8 p:nä, jolloin heidän tyt­tärensä
priusessa Mary, 'kreivi
Laseellesin vaimo, synnytti ter­veen
ja hyvinvoivan poikalap­sen..
Äidin ja- lapsen ilmoitetaan
olevan erinomaisessa voinnissa
ja koko Britannia iloitsee heille
sa tt uneesta hauskasta perheta-pahtumasta.
Suomen liikemiesten vierailu^
matka I Amerikaan.
Brittiläinen velkasopimus tullut
hyväksytyksi.
- Prosidentti Ilarding esiintyi t.
k. 7 . p:nä henkilökohtaisesti
kongi-essin istunnossa kehoitta en
edustajia mahdollisimman aikai­sin
hyväksymään brittiläisen vek
kasopimuksen. joka hänen : mie­lestään
m e r k i t s i "englanninkiel­tä
puhuvan maailman palaamista
sopinniksien pätevinä pitämi
seen.'• Presidentin vetoomuksel­la
oli odotettu vaikutus, sillä so-pimusehdotijs
hyväksyttiin edus­tajahuoneessa
t. k. 9 p:nä toi­meenpannussa
äänestyksessä 201
äänellä 44 vastaan.
Juna pysähtyi lumikinokseen."
Oltuaan ankaran lumimyrskyn
takia pysähdyksissä monta tun­tia
piiäsivät • matkustajat Cana­dian
National junasta n :o 61,
joka. lähti .Melvillesta kello puoli
yhdeksän keskiviikkoaamuna,
Heginaan saman päivän illalla,
kuljettuaan reellä lopun matkaa.
Neuvottelun jälkeen Suomen
virallisten edustajain kanssa A-merikassa
on nyt tem min lopiivPi i-sesti
päätetty! e t t ä viime syksyn
k ui u essa he rä t e 11 y k y sy i n y s Suo­men
liikemiesten edustajain v ic
railumatkasta Yhdysvaltoihin on
varsinaisesti toteutettava syksyl
lä 1924, jos sitä ennen tarpeelli­set
. e d e 1 ly ty ks e t saa df^a n ajo i ssa
.}ärjestetyk.si. Osuuskunta Suo­men
Messi^t, jota on pyydetty tä
tä hanketta johtamaan; ou päät­tänyt
jo ensi elo- ja syyskuun
ajaksi lähettää ylitarkastaja
Lauri Kuoppamäen kysymykses­sä
oleville seuduille Yhdysval-
: loissa ajatelluista retkeilystä neu­vottelemaan
ja muista tarpeelli­sista
valmistuksista sopimaan.
Samalla tulee ylitarkastaja Kuop­pamäki
esitelmöimään Suomen e-linkeinoelämän
.alalta sekä esittä­mään
näitä oloja valaisevia fil­mikuvia.
Mahdollista on, että
joitakin muitakin asiaa harrasta­via
Suomesta liittyy mukaan jo
tälle alustavallekiu matkalle.
Saman matkan yhteydessä tu­lee
järjestettäväksi suomalainen
Tioti- ja taideteollisuus näyttely
New Yorkiin: j a mahdollisesti
pienenemässä laajuudessa muual­lekin.
Tätä hanketta harrasta­ville
ilmoitetaan, että ylitarkas­taja
Lauri Kuoppamäen osoite
on Helsinki.
Turkki uhraailee liittoutuneita.
Turkin nationalistien hallitus
Angorassa on j ä t t ä n y t li il tola is-vaIloille
uhkavaatinuiksen, jossa
se vaatii kaikkien liittolaisten so-talaivain
poistamista, Smyrnafa'
vesiltä määrätyn • ajan kuluessa.
Elleivät liittolaiset tähän suostui­si,
aikoo Turkki j ä t t ä ä itselleen
täyden toim inta vapauden ja me­netellä
kuten parhaaksi näkee
ja tarpeen tullen ehkä käyttää
asevoimaakin. Englanti ja Rans­ka
eivät vaatimukseen kimnitii
suurta huomiota.
Liittoutuneiden ja Turkin vä­liset.
Läheisen Idän asioita kos­kevat
neuvotelut Lausannessa lo­petettiin
kuluneella viikolla mi­hinkään
tuloksiin, pääsemättä.
Niiden uudelleen alottamisesta ei
ole mitään tietoa. •
Viron kommunistit rahan­puutteessa.
Pietarialainen kommunistilehti
" E d a s i " valittaa, että Venäjän
kommunistit liian Tähän avusta­vat
Viron bolslievikeja rahava­roilla.
Virolaisen kommunisti-j)
uolueen keräyslistassa Venäjäl­lä
on vain vähäisiä nimiä, enimr
mäkseen sellaisia^ joita aina t ä l -
laisisa listoissa näkee mutta suu­ri
osa on välinpitämätön. -Mis­sä
ovat ne, joilla on tapana ar­vostella
Viron taistelevan köy­hälistön
toimintaa?" Äsken on.
Moskovassa ja Pietarissa perus­tettu
Kingisepin rahasto bolshe*
vikikirjallisuuden tukemiseksi
Virossa, mutta tulos on ollut
niin mitätön, ettei sitä kehtaa
mainita. Bolshevikit. osaavat ai-noa.
staan pitää puheita j a joskus
vaihtelun vuoksi ke.skenään t;v
peliäkin, mihinkään muuhun ei
heistä ole.
St. Bonifacen opiston palon
irtipääsy.
Huolimattoman tupakanpolton
jossakin :mukavuuslaitok.sessa ra-
V e 1 e e t \ 11 i p a 1 o k o m i s s i o n e r i G h a r
les Heath aiheuttaneen St. Boni
faeen opiston palon marraskuun
25 p :nä, jossa palossa kymme
nen oppilasta, menetti henkensä
ja omaisuusvahinkoa aiheutui
700,000 dollarin arvosta. :\Iitään
todistuksia ei ole saatu, joiden
mukaan paloa voitaisiin katsoa
murhapoltoksi. Komissionerin ra-
Kysymys iniplan kohtalosta
kuuluu olleen keskusteluaiheena
eräässä hiljan Moskovassa pide*
tyssä komissarien kokouksessa.
Asiasta sukeusi pitkä väittely,
jossa ne kokouksen osanottajat,
jotka kannattivat uusien tavara-ruplien
ja l^ultakannan käytän­töön
ottamista tulivat siihen joh­topäätökseen,
että minkäänlaista
pelastusmahdollisuutta ei ole,
vaan että viipymättä on ryhdyt­t
ä v ä toimenpiteisiin nykyään
käytännössil olevien paperirupli*
en julistamiseksi mitättömiksi.
Kokouksessa päätettiin myöskin
r y h t y ä kaikkiin mahdollisin toi­menpiteisiin
käteisten rahojen
hankkimiseksi joko ulkomailta
tai kotimaasta. Moskovan asian­tuntijapiireissä
puhutaan paljon
siitä, että neuvostohallitus on
pakoitettu , lähitulevaisuudessa
tekemään uusia — talodellisia
myönnytyksiä laajentamalla yksi
tylsten oikeuksia.. Nämä myön-^
nytykset ovat välttämättömiä jo
senkin vuoksi, että ulkomaalai­set
kapitalistit tulisivat vakuu­tetuiksi
neuvostohallituksen oi-keistumisesta.
Kominimistisen
puolueen keskuude.s.sa on huo­mattavissa
.suurta erimielisyyttä
talouspolitiikan suunnasta. Kun
aikaisemmin tästä asiasta on ok
lut vallalla kolme toisistaan eri­ävää
mielipidettä, on niitä ny­kyään
5, j a kaikki ovat ristirii­dassa
keskenään. Lemu moittii
kommunisteja siitä, että he ei­vät
tahdo ottaa huomioon Venji-j
ä n taloudellisesta asemasta joh­tuvaa
historiallista välttämättö.-
myyttä, joka yksin määrää poli­tiikan
suunnan j a kulun. Suur­teollisuus
^on y h ä taantumaan
päin ja myöskin Venäjän maatc-louden>
tila on heikko, mikä joli-tuu
•'siitä.^f'että" talonpojat eivät
pysty viljelemääfi maitaan, jot­ka
ovat otetut entisiltä suurti-lallisilfa.
Suuria aloja ennen
viljeltyä maata on nyt viljele­mättömänä.
Porvarilliset piiric
ovat vakuutettuja- siitä, että
piaTikoin tullaan peruuttamaan
kaikki kiinteimistöjen kausallis-tuttamistoimenpiteet
j a ettii. saa­tetaan
voimaan kiinteimistöjen
yksityisomistus oikeus, ei aino­astaan
maaseudulla, missä se ny­kyäänkin
on voimassa, vaan
myöskin kaupungeissa.
Pastori Risto Lappala
kuollut.
Pastori Risto Lappala kuoli
t. k. t) p:nä kotonaan Virginias
sa, Minn., verenvuotoon aivoissa
pitemmän aikaa kestäneen saira­uden
jälkeen.
Pastori Ivappala oli ensimäinen
suomalainen unitari.sen kirkko­kunnan
pappi, harvinaisen lahja­kas
mies. etevä puhuja ja sivi;-
tysrientojen innokas edistä.iä.
I iän ki r j oi 11 el i pa I j on Am eri kan
suomalaisiin sanomalehtiin ollen
satunnaisesti niiden toimittaja­nakin..
Hän on julkais.sut usei­ta
yhteiskunnallisia, uskonnolli­sia
j a filosofisi a t ut k ielm i a. H ä-nen
odottamaton poismenonsa
j ä t t i Amerikan suomalaisten ri­veihin
tuntuvan aukon.
Kuolemanrangaistus poiste­taan.
Canadan parlamentin alahuo­neessa
teki East Calagaryu työ­väenpuolueen
edustaja William
Irvine v i i m e p e r j an t ai n a e hd o-t
uksen kuolemanrangaistuksen
poi.stamisesta ja sen korvaami­sesta
elinkautisella vankeudella.
P^hdotus sai ensimäisen lukemi­sen.
Kolme uutta suomalaista filmiä,
tulossa Amerikaan.
Ml". Lauri Lemberg, joka on
parhaillaan liikeuuitkalla Suo
messa, ilmoittaa sieltä, että hän
tuo sieltä tullessaan kolme uutta
suomalaista filmikuvaa, niiden
joukossa uusi .suurta huomiota
herättänyt filmikuva "Kosken­laskijan
morsian," joka on fil­maus
Väinö Katajan samannimi:
sestä novellista. Sen sanotaan
olevan paras Suomen Kilini-yhli
ön tähänastisista tuotteista j a on
sen esitys otettu suurella mielty-m
y lv s e 11 ii vast aan H e 1 .si n g i ssä,
missä se ensiksi esitettiin. — N.
Y. r .
Venäläinen kirkonmies
murhattu.
Venäjän kirkon pämiesPuolas>-
s a, m e t ro po 1 i i t ta Y r j ö m u rh at t i i n
Varsovassa torstai-iltana. Mur­haaja
on venäläinen munkki
Smaragd. . joka . puoluelaistensa
kanssa oli viYiuvielisellä kannal­la
metropoliitta vastaan hänen
puolalaisystävällisyytonsä vuok-si.
Valkoinen nainen villien .
kuningattarena.
J^] ]'ä s . e n g 1 a n t i 1 a i n e n 1 a i \' a. on
tuonut sellaisen tiedon, että Bra-doo-
nimineii. Tyynenmeren ete­läisessä,
osa.ssa sijaitseva," kadon­neeksi
luultu saari on edelleen­kin
olemassa .ja. että saaren muu-tamasataista
\-äostöä johtaa ja
hallitsee muuan australialainen,
valkoinen eskirouva, .Mrs. Zalvel.
Nainen oli mennyt saarelle lähe-tystarkoituk.
s.essa, mutta, sittem-
]nin valitsivat saaren villit asuk­kaat
hänet ylimmäiseksi papik-seen
ja kuningattarekseen. .
KOLMEKYMMENTÄ-
NELJÄ SAANUT SUR­MANSA
KAIVOSRÄ-
, JÄHDYKSESSÄ.
Vakava onnettomuus Cumberlan*
din kaivoksessa Vancouvor saa­rella.
Vähää ennen piiivänkoittoa
perjanitaiaamnna oli kaksikym-mentäkahdeksan
kaivosmieetä
tiettävästi inenettänyt henken.sä
lähellä Cumberlandia, B. C , .si-j
a i t s e v a s s a a M a d i a 11 h i i 1 i k a i vok-sessa
edellisenä iltana tapahtu'
nee.ssa kaasuräjähdykse.ssä. U*
Italian prinsessa menee
naimisiin.
Hänen majesteettinsa Italian
kuningas ja kuningatar ovat
helmikuun "viidentenä päivänä,
ilomielin .suostuneet naittamaan
vanhimman tyttärensä, prinsessa
Yolandan, kreivi Cal vi di Bergo-lolle,
sodan aikana ratsurykmen-t
i n kapteenina toimineelle ja ur­hoollisuudestaan
mainituksi tul­leelle
kunnon italialaiselle. Täi
lainen ilmoitus on annettu julki­suuteen.
Italian kansa on hyvillään ku­ninkaan
t y t t ä r e n naimisesta, sil­l
ä se ennenkaikkea toivoi hänen
menevän naimisiin omassa maas
sa syntyneen ja omaan heimoon
kuuluvan miehen . kanssa.
Ympäri Italian palavat pie­net
ilotulituksetj jolla kansa talr
Liettuan tunnustaminen de jnre
ön herättänyt suurta riemua
maassa.
Tieto liittoutuneiden taholta
tapahtuneesta Liettuan tunnusta
mlsesta de jure on herättänyt
maass asuurta innostusta. Tie­don
levittyä Kovnossa toimeen'
pani - väestö suosionosoituksia
Ranskan ja Englannin lähetystö­jen
edustalla. Liettuan sanoma­lehdistö
toteaa tyydytyksellä, et­tä
liittoutuneet ovat nyt luopu­neet
Liettuaa kohtaan tähän as
ti noudattamastaan menettelystä
jonka tarkoituksena oli Puolan
erikoisten etujen valvominen.
De jure tunnustuksen jälkeen o-dotetaan
Vilnan kysymysten pi­kaista
ratkaisua ja Memelin alu­een
luovuttamista Versaillesin
sopimuk.sen mukaan Liettualle.
Suomalainen mdljoonakavaltaja
estetty maahan saapumasta.
Suomalainen liikemies ja maa­laisliiton
kauppaministerin eh­dokkaana
viime ministeristöä
muodostettae.ssa ollut hra ,-Björne
Westermarek, joka on eräissä
liikehommissa kavaltanut 900,-
000 markkaa, ja jonka tilillä
kerrotaan olevan aikaisempia­kin
rötöksiä, palautettiin Ellis-saarelta
takaisin Köpenhami-naan,.
josta hän oli tullut, koet­taen
pyrkiä tähän maahan. Suo­mesta
saapuneiden kaapelitieto-jen
nojalla osasivat Suomen tä­käläiset
edustajat olla varuil­laan,
ja kun Westermack pääsi
New Yorkin rantaan, vangittiin
hänet ja vietiin Ellis-saarelle.
jossa hän sai olla viikon siirto­la
is- ja oikeusviranomaisten kuu­lusteltavana,
jonka jiilkeen hä­net
palautettiin takaisin sinne
mistä oli tullutkin. Tanskan ja
Suomen välisen sopimuksen mu*
kaan voitaneen Westermarek
vangita niin pian kuin laiva, jos­sa
hän on vartioinnin alaisena,
pääsee Köpenhaminaan.—N.Y.U.
Orjatsalo kerjäläisenä.
, Ta m pe i-ce n .\ : 1 eh ti o n sa a n ut
seuraavan " p u h u v a n . kirjeen,
j on k a. 1 e ht i sei 1 a i sen a a n j u 1 k a i •
sec: • •
" • Suuri suomalainon ta iteili ja
kerjäämässä armopaloja liOnt(>os-sa.
. A, Orjatsalo on kirjoittanm
Emil Lammille täkäläiseen Työ­väen
Yhdistykseen ja })yyliinyt
avustusta rahassa, että hän ou
niin tukalassa asemassa Englau
nissa; että on pakotettu kerj^iul-le.
Mutta -yhdistys uäyttäii ole­van
siinä suhteessa tunteeton ei­k
ä , ole kallistanut korviaan vaik­ka
tämä pyyntC» on tehty jo eir
nen k i n, Eikö olisi sopi vaa, ett »i
esim. pantaisiin ; lista A dehden
konttoriin, että myötätuntoiset
sai s i V a t 1 a ii j o i t ta a )'o p on s a, j o 11\ a
lähetettäisiin m a i n i t u l l e taiteili­jalle.
Kerrankos ihminen ereh­tyy.
Osoitteensa saisi E. T i a n r
miltä tai K. Elolta, jolle hän
myös on asioista valittanut,"
Yli 12,000 kuollut auto-omietto-muuksiui
viime vuonna.
National Safetv Couneil —
Kansallinen Turvallisuusjärjestö
— ilmoittaa Yhdvsvalloissa kuoL
portissa moititaan opiston johtoa
siitä, että oppilaille ei oltu an* too ilmaista ilonsa ja onnitte-nettu
. tullpaloharjoltuksia ' eikä
rakennusta varustettu palosuoje­lusta
silmälläpitäen.
lunsa nuorelle parille. Kreivin
ja prinsessa Yolandan sanotaan
menevän naimisiin rakkaudesta.
Kolmas naiiien Yhdysvaltain
I kongressiin.
Mrs. Mae [Ellen Nolan San
Franciscosta valittiin Yhdysval­tain
edustajahuoneen '(kongres­sin)
jäseneksi maanantaina. Mrs.
Nolan, joka toimii puolisovaina*
jensa seuraajana, on kolmas nais­jäsen
.nyUylseesH 'kongfessissa.
Viimeiset Amerikan sotilaat
saannneet kotiin.
X-säteiden keksijä kuoUut.
Berlinistä ilmoitetaan, että
Kuljttuslaiva St. Mihiel saapui ^ professori Wilhelm Conrad
t.k. 8 p:nä Savannah'n satamaanRoengten, Roengten eli x-sätei-tuoden
mukanaan 908 Reinillä j den keksijä, on kuollut Mynche*
vartiopalvelusta suorittamassa • n-ssä.
ollutta sotilasta ja 71 ranskala-i3-1
ta, belgialaista ja saksalaista j Lodziin penistetaaai yliopisto.
vaimoa sekä 24 lasta. Palaavat
sotapojat otettiin vastaan myrs*
kyi«nUi suoslonosoitnkaillft.
Warsova. Puolaji hallitus on
t)äättänyt perustaa viidennen y
lioprston Lodziin,
Haywood saanut toimen.
William Hayvvood, Venäjällä
karkurina oleva T.W.W.-liitou
päämies, on saanut Sovietti-hal-litukselta
toisen ammatin sen
jälkeen kun hän erosi Kiizbas-siirtokunnan
päällikkyydestä.
Hayvvood* on edelleenkin saman-tapaises.
sa ammatissa mutta koet-^
taa nyt saada amerikalaisia
muuttamaan Venäjälle • maanvil­jelijöiksi.*
Tarkoituksena on
saada amerikalaisten avulla Ve
näjällä 'käyntiin mallikelpoinen
maanviljelj'^.
- ^Ludvig Martens, • entinen Sovi-etin
edustaja Amerikassa, on ni­mitetty
patenttitoimiston johta­jaksi.
Sovietti on antanut yksi­tyisille
oikeuden patenttien (^omis­tamiseen.
Entisen Venäjän hak
lituksen aikana kuuluivat kaik-leen
viime vuoden . ajalla vähän
yli 12,000 ihmistä auto-oniietto-muukslssa.
New York ja Chica­go
ovat suurimmat turmapaikat,
oi 1 en ede 11 isessä k uo 11 e i 1.1 en lu k u
78r),ll kuukauden ajalla Ja vii-meksimainitussa
koko vuoden a-
.lalla ,
Springfield, Ohio, ja ITolyoke.
Ma^s., ovat saavuttaneet rekor-din
turvallisuudessa; kummassa-kin
on tapahtunut' vain kaksi
auto-onnettomuutta.
s e it a ru u m i 11 a o 1 i t u o t u pinna 11 e
aamuun menne.ssii ja jälellä ole­vien
kolmenkymmenen miehen
ylössaa m isest a oli hyvin vähän
toivoa,
Myöhemmin ilmoitettiin, et>-ä
kolmekymmentä ruumista oli
löytynyt. Vähän jälkeenpäin l i - ;
siiäntyi onnettomuuden uhiien
lukumärä . kolmeenkymmensen
neljään, jota voitaneen pitää lo­pullisena.
Neljä miestä tiede­tään
pelastuneen kaivoksesta No.
'> j a I niiden lisäksi eräs kiinalai­nen.
joka, a.ivan kuin* ihmeen
kautta oli orrtiistunut tunkeu'.uv
maan liekkien ja tukahuttavi.^n
kaasujen ,läpi.
I .Onnettomuus oli toinen, joka
on tapahtunut kaivoksessa n :o o
kuuden k\iukauden ajalla. Elo-,
kuun 30 päivänä 1922 tapahtui
siellä rhjähdys. jossa kolmetoLs*
ta miestä sai surmansa.
I J i i n k i i i'iä, .sa iraanhoita jia .ja pe*
1 a st us m i e h istri i ä 1 ä h et et tiin kai­vokselle.
mutta pian huomattiin":
ett il siihen osaan kaivosta, misaä
hautautuneet 'iniehet olivat, ei;
saatu ilmaa. Täten oli pikaisiin
j^elastustoimenpiteisiin ryhtymi*
nen mahdotonta.
1'seimmat onnettomuuden uh*
rit olivat valkoisia miehiä, jou*
kossa ollen muutamia kiinalaiaia.
Melkein kaikilla surmansa saa'
neillaon t ä ä l l ä suuret perheet.
('umberland sijaitsee Vancou­verin
•saarella, noin;: 120 mailla
1 n o te ise e n V i e t o r i a s t a ja on se;
Victoriasta, alkavan rautatien
päätepaikka. Asukkaita on 1,200..
Mflkein jokainen heistä kiirehti
kaivokselle räjähdyksen, tapah'
duttuai toisten ottaessa osaa pe*
la.stustyöhön ja toisten odottaes­sa
tietoja onnettomuuden uhrien
kohtalosta. Itkeviä naisia ja
lapsia seisoi suurin joukoin kai­vosaukon
suulla. Koko yön he
siinä seisoivat jännityksellä o"
dottaen rumiideu ylöstuontia kaiv
voksesta.
Yhdeksän kuollut kaasuun
Torontossa.
Yhdeksiin .(-onsumers' Gas yh­tiön
työUlistä tukehtui t. k. S
jruui kaasuun ei'äässii. maanalai­sessa
holvissa, jonka sisäänkäy­tävän
räjähdys oli sulkenut. Kob-ine
ky m lii entä saatiin pelastetuk­si
tajuttomassa tilassa.
Neljännesmiljoonan tulipalo
Calgaryssa.
Tulipalo hävitti täydellisesti
kaksi ylintä kerrosta Great West
Saddläry Gompanyn rakennuk­selta
Calgar.yssa, Alta., tiistai-il-tana
t. k. 6 pmä. Rakennuksel­le
ja Ivärastolle aiheutunut va­hinko
kasketaan 250,000—300,-
000:ksi dollariksi. Vaikkakin ki patentit hallitukselle.
rakennus oli varustettu auto "
maattisella hälyytyssysteeniillä. Kommunistit keplottelevat Itali-olivat
liekit ennättäneet täyteen | an hallitusta vastaan,
valtaan ennenkuin palokunta Kaikkialla Italiassa toimeenpan-
12 paperitehdasta valmistaa
Saksan raha/paperia.
Kolmekymmentäkolme kirja­painoa
j a kaksitoista paperiteh­dasta,
on nykyään , kiireisessä
käynuis.sä, valmistae.ssaan Sak­san
hallituksen - rahanlyöntiin
tarvittavia aineita j a töitä. ^45.-
000,000,000 markkaa lyödään
päivittäin. Kuukauden lopussa
uskotaan uuden rahan painami­sen
nousevan 120,0000,000,000
päivää kohti.
kerkisi saapua paikalle. Samaan
aikaan ptihalsi ankara tuuli, jo­ka
pian lietsoi rakennuksen ylä­osan
hehkuvaksi uunik.si. Palon
kestäessä, tapahtui räjähdys, jo-
%ä rikkoi alunat rakemioksen
yhdeltä) sivustalta.
tujen kommuriistien ja heidän
agitaattoriensa vangitsemisien
tuloksena ovat poliisit päässeet
seivHle suuresta salaliitosta, jon-
Saksa ostaa Venäjältä
^ rukiita. ;
'Amsterdamiin on ilmoitettu
Saksan sopineen Venäjän kanssa
suuresta viljakaupasta; 2,400,000
bushelia rukiita sanotaan Saksan
ostaneen, joiden lähettämiseen
ryhdytään hetimiten.
Työväepuolueen ehdotuksia
parlamentissa.
Nykyisen Canadan kuninkaall.
ratsupolisilaitoksen hajoittamista
ja palaamista takaisin liittohalli­tuksen
poliisi.systeemiin ; sekä
ratsupoliisien toiminnan rajoit-:
tamista järjestämättömiin terri^
toreihin ehdotetaan päätöslausel- .
ni a«sa j onk a pa rla m en tiu ai a huo*
neessa on esittänyt J. S. Wood8-
Avorth, Keski-AYinnipegin työvä­enpuolueen
edust. Toisessa pää­töslauselmassa
hän ehdottaa Ca*
nadaa^ luopumaan kaikista sota-körvausvaatimuksista
Saksaa
vastaan, .katsoen sillä voitavan
edistää yleistä maailmanrauhaa.
Italia ratifioi WashWtonln
sopimukset. '
Keskiviikkona, t. k. 7 p :nä toi­mite
tuli a ään esty ksel lä hy vä ksy i
ka päämääränä on Italiassa ny Italian edustajakamariWashing-j^
fiätt valiasaaolevan fascistilial-^ tönin aseidenriisuntakonferensis-
Utuksen kukistaminen. sa neuvotellut sopimukset. "
Sotilasjunat törmänneet
yhteen.
Dysseldorfista "Deutsche Allge­meine
Zeitungille saapunut säh­kösanoma
kertoo kahden ram^a*
laisen sotilasjunan törmännee^
viista,kkain Dysseldorfin-Kettwii
gin radalla ja 28 sotilaan saa­neen
surmahsa, . ^ ^