Canadan uutiset, April 10, 1924

              ^ftn- i i ^ * ^ . t i f a ^ rsi, —•< jt I -j h- > & riniii.L
ÄSmm,m%,:C^Ap'A,• Torskim, HiAtik/io, 1924
7»»
»1 ies*-
«.II.
« 3 1
^4 - V
3Sn
«f
4i tf
H -VT*
41
' ' „ '
l i
fr
4»
^ . .'•::*ias'sg«.är..r'.,a8.^• *
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
VT
f
Aa»
hiitcttava lääkärin luona, ioka
tuntee silmätauteja ja joka pn
erikoisalariaan ; t u t k i i i i i t sil mäin
hpitöa. Usein silmien tarkastuk­sessa
'käyT selville, että silmieri
sulide ori säng-en läheisessä yhte­ydessä
jonkun muun vaivan
kanssa;,
• K u n henkilö- on ; saavuttanut
nerjärikymmenen viidan taikka
yiidenkynimenen ikävuoden, huo­maa
hän voivansa lukoa i)arem-
SUmien tervoyVlellisen hoidon miu, jos pitää k i r j a n koko käsi-tulisi
^alkaa heti syntymisestä varren mitan etääll<( silmistään.
I lähtien. Tippa hopeanitraatti- Tämä on ikäkauteen näiidennoiv
seotusta, kakfti greiniä unssia niaalincn tilanne eikä .^iitä sovi
kohd(>n, tulisi valuttaa, kumpaan> ' säikähtää. Tämä johtuu ;siitä,
lehdusta, kipua ' t a i k k a j o n k i n ­l
a i s t a t a u t i a / on l a p s i ^vietävä
lääkärin tarkastettaXräksi: Jos
n a a p u i M s t o n ^ l a s t e n silmissä on
t a u t i a , on toiset lapset kiellettä­vä
leikkimästä j a seurustelemasta
s e l l a i s t en lasten kanssa. S i l l o in
on silmiä myöskin usein puhdis­t
e t t a v a b o o r i v e s i l i u o k s e l l a . :
Viheliäisten a i k a i s t e n ihmisten,
j o t k a käyttävät p a l j o n silmiään
nä^vövoimaa kysyvässä työssä,
tulee antaa t a r k a s t a a silmänsä
a i n a k i n j o k a kahden vuoden k u -
den avulla voidaan määritellä'
henkilön hyvä- taikka huono-nä­köisyys.
Toinen viiärä j a harhaan johta­va
ajatus on se, että henkilön
j o k a on alkanut i laseja käyttää,
tulisi' käyttää niitii aina. ScUais
ta oi määrää niikään nuiu kuin
silmien näkövoima ja filmien t i ­la.
Jos silmien tila ci pakota
laseja käyttämään, on niiden
käyttäminen tarpeetouta;
Sangen yleistä on puhe, että
isä, äiti taikka joku sukulainen
luttua. Tarkastuttaminen on t o i - i niin ja niin vanhaksi eikä
SILMIEN TERVEYDEN.
HOITO.
k i n s i 1 m ä ä n h e t i sy n t y m i st i la i r että eräiden silmäosien kimuioa-suudessa,
jotta estyisi k a i k k i tu- j vaisuus on heikentynyt. Tällä
lehdus silmissä. Kahden ensi vii-j ji.äkaudella tarvitsee ihminen l a -
I sit lukemista ja^ sellaista työtä
«varten, inissii :lälieltä katsominen
-5-1-
J -? - -«5- J * I
j *
\<
•
-II-
,1 Jf^OJ^ w-i-
TOi
t u l i s i silmät puhdistaa väliintäin
k e r t a päivässä lievällä boorihap-p
o l i u o k s e l l a . K u n l a p s i on siksi
vanha, cttii se käsittää neuvoja,
t u 1 i si sil le h o t i o pe 11 a a, e tt e i ' se
hi eroi«i- si lm i ä ä n k ä si 11 ää n, s i 1 lii
s i t e n saadaan, u s e i n tulehdus s i l ­m
i i n . 1 japsel 1 a t u 1 isi a in a olla.
oma pyyhjcliinansa, oi m u i d en
s a i s i käyttää sitä, jota lapsella
käytetään. Jos lapsen silmissä
h a v a i t a a n j o n k i n k a a n l a i s t a epä-s
ä ä n n ö 11 i sy y 11 ä. r i s t i i n k ats o m i s-ta
taikka muuta, on mentä\ä
lääkärin . luokse.
K u n lapsi a l k a a koulunkäyn­tinsä,
tulee silmät t a r k a s t u t t a a,
ja jos'^ ha v a i t a a n lieikkonäköi-, . .
: 1 -1. 1 ^•t.^ «. T I - I l i t s i v a t huouossa viilossa tvotato-s
y y t t a , on lasit h a n k i t t a v a t . T a - 1 , . , , r. . .
mä on tärkeä asia, sillä jos lapsi
on välttämätöntä.
O i k' e a V a la i st u s o n e r i 11 ä i n t a r -
keä seikka silmien hoidossa. Y h -
ä^^svaltain Yleisen Terveysviras­ton
: toimesta tehtiin äskettäin
tutkimuksia työmiesten kesken,
j o t k a tekivät aivan samaniaatuis-ta
työtä, mutta erilaisen valais­tuksen
vallit essa työ ma a lla. T ii t -
kimuksessa kävi selville, etta niil
lä työmieh.illä, jotka tekiv-at tv(>-
tä : huonossa valaistuksessa, oli
huonompi ja heikompi nakö kuin
n i i 11 ä, j o t k a ty ösk en te li v ii t hy'/ ä n
ja sopivan valaistuksen valiiles­sa,
että erilaiset silmätaudit vai
1. T -^Jr
tiiiltiiif
-'•fe^^^t^•^i^'^lWlm•^ iimmMtiMfriMii
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
" k
^ ^ ^ ^ ^
1-e 1
ti
e i nii e s e 1x11 s t i. m u s t a a t a u li i a, • el
hän voi oppia toisten lasten
kanssa rinnan. Usein heikkona-köisyy.
s vaikuttaa myöskin ylei­seen
terveyteen. Niinpä, .jos lap-'
sella on heikko näkövoima, hau­ki
rj oi 11 aess a a n j a i u lu essa a n ii o -
jautuu piiytää vasten, saa pahan
köyristyneen asennon, j o l l o in r i n ­takehä
painuu sisäänpäin ja es­tää
keuhkojen'.vapaan toimin^
nan. Sellainen edistiiä tuberku­loosin
kehitystä. Lapset, joilla
on heikko näkö, kääntäviit usein
päätänsä sivulle taikka toiselle
siten paremmin nähdäkseen. . S i ­ten
saavat ho asennon. mis;>'ä toi­nen
olkapää on korkeammalla
k u i n toinen ja pää kallistuu toi­selle
puolelle.
Useimmissa tapauksissa näke­vät
lapset määrätyn matkan mus­talle
taululle j a koetarkastuskar-talle,
mutta siitä huolimatta voi
heillä 'olla vikaa silmien lihak­sissa.
Tämä on heille mahdollis­ta
sen tähden että nuorten silmi­en
lihakset ovat herkät ja tai-.
puvaiset, joten he voivat liiku­tella
silmämuniaan mielensä mu­ka
a.n ylimääräisillä ponnistuksil­la.
Toisin sanoen, silmiä voidaan
jännittää. Jos tuollaista jänni-tystä
jatketaan pitemmän aikaa,
jättää se siliiiiin erityisen i l ­meen,
joka on aivan omituinen
silmien jännitykselle-ja ylenmää
räiselle ponnistukselle. Sen seu­raukset
tunnetaan myöskin, sillä
silmissä, on aina väsynyt tunne,
pakotusta silmäkulmissa j a pään-kivistys
on tavallista. Silmäluo­met
alkavat punottaa ja niissä
näkyy tulehdusta, silmäkulmiin
tunkeutuu jonkinlaista- märkivää
ainetta. Kun lapsen silmissä
näyttäytyy tällaisia oireita.. on
lapsi vietävä viipymättä lääkärin
tarjf astetta vaksi, ettei silmiin
jäisi ijäksi vikaa. ' Useimmissa
tapauksissa h y v i n sovitetut 'lasit
parantavat tällaisen taudin.
: K o u l u a j a l l a on koetettava varoa
ettei lapsi saa silmiinsä taudin-tartuntaa,
kuten trakomaa y.ra.
tahteja, joiden seuraukset ovat
.usein tuhoisat. Lapselle on ope­tettava,
ettei hän koskette s i l m i -
ään p a l j a i l l a sormillaan ennen-kuiöNkädet
on hyvin pesty. Hä­nelle
on opetettava, ettei is^ia
käyttää yhteisiä pesuliinoja ja
•ettei saa pestä kasvojaan pesu-maljako,
ssa, jossa tuntemattomat
henkilöt kasvojaan pesevät. Jos
kouluiäUä siljniip ilmaantnuy tu­kevien
keskuudessa. Samassa tut-kimuksessa
kävi myöskin selville,
että valon laadulla j a valon voi­malla"
on suuri vaikutus silmiin
sekä myöskin työn tuloksiin, s i l -
lä niiden turvallisuus oli. parem­min
taattu, jotka ' tekivät työtä
hyvässä valaistuksessa, ja työn
tulokset olivat myöskin parem-m
at. I l y v ä ss ä va l oss a h u o n o m p i -
näköisetkin saa'vuttivat hyviä tu­loksia.
Selville kävi niinikään; et­tä
jos huonossa valaistuksessa y-r
i t e t t i in hienoa ja tarkkaa työtä,
se vaikutti vahingollisesti; silmiin
a i v a n lyhyessä ajassa. . K u n päi­vänvalossa
tehdään työtä, .ei m i l ­loinkaan
saisi olla: suoraan päin
aurin k o a. Pa ras valos u h d e on
se, että valo tulee takaapäin y li
vasemman olan sillä ta va lla,. et tii
siitä ei synny varjoa työhön;
Kirjoitukse.ssa on aina parag
käyttää hiinmennettyä. paperia,
jossa ei ole kiiltoa, sillä k i i l t o -
paperista heijastaa silmiin vav
hingollinen vaikutus.
K u n tehdään työtä Ivoinoiekoi-sessa
valaistuksessa, tulee, valo­v
i r r a n olla poispäin silmistä. V a - '
l o n . tulee olla riittävän ja tasai­sen.
Kun luetaan, tulee valoa
o l l a väintäin kahdeksan 'Vjalan-lamppua"
valovoimaa luettava!-;
la pinnalla. Yhden ^'jalanlamp-;
p u " on, kuten tiedetään se va-:
lovoima, mikä syntyy tavallises-i
ta kynttilästä, yhden jalan mat-i
kan päähän; E l saa o l l a tum­m
i a varjokohtia eikä häikäise­vää,
paljaan lampun valoa. Pa­ras
valo lukemista varten on vä­l
i l l i n e n valo, s. o. valon, tulee
milloinkaan käyttänyt laseja.
Tämä voi olla totta, mutta se ei
suinkaan todista, että kyseessä
olevalla henkilöllä olisi ollut har­vinaisempi
näkövoima ja nor­maalikuntoiset
silmät. Useimmis­sa
tapauksissa tarkoittaa se vain.
sitä, että henkilöllä on ollut toi­nen
silmä hyvä, mutta toinen on'
voinut olla huono, ; silla harvoin;
ihmisellä. on molemmat silmät
yhtä hyvät.
Jos näkövoima alkaa heiketä
keski-iän jälkeen, saa sen taval-j
lisesti aikaan kaihi. Kailii on
nimitys; josta useimmilla . i h n i i ­sillä
on aivan väärä käsitys. Ile
uskovat, että se on valkoinen
kalvo, joka on k u i n vesiputous,
mikä muodostun silmän päälle.
Mutta tuo kalvo ei ole silmän
päällä, vaan on silmäinustuaiscn
päällä, j a sen aikaansaa se, että
että silmän kristallilinssi muut­tuu
läpinäkymättömäksi. Van-huusajan;
kaihi silmiini kehittyy
h i t c'i as t i . a s t e e t f a i si n j a \' o i d a a n se
havaita alkuasteillaan ainoastaan
si t en, että ta r kaste t aan si 1 mi e n
sisäoeai Ainoastaan silloin, kun
k a i h i o n jo p c i 11 y n y t, I m 1 u 11 u V a t
s i I m ä t e r ä t v a 1 ko i se k' s i. S e 11 a i n e 11
kaihi voidaan leikkaamalla pois­taa
ja osittainen näkö [lalauttaa.
Silmien hoito on tärkeä asia
heti i h m is e n sy n t ym ä s t a a 1 lv a e n
eikä kenenkään .pitäisi laimin­lyödä
sitä. mutia: lukemattomal
ihmiset «aavat silmiinsä tartun-:
nan, ku7i käyttävät pyyhinliino-ja,
joita ;silinätautiset ovat: ennen
käyttäneet, taikka, kuii hierova^
sil m i ä ä n 1 i k a i s i n s o r m in, V j o 11 o i n •
syntyy tulehdus ja: sen jälkeen
Väkevän, voimakkaan, täysituok-suisen
teen käyttäminen tuottaa suu
rinta tyydytystä, ja BLUE RIB-BONILLA
on nämä ominaisuudet
täydessä määrässä. Epäilemättä
voitte valmistaa useampia kuplHi^
yhtä voimakasta teetä paunasta
BLUE RIBBONIA kuin thistään
muusta teestä. - I
KOETTKAA SITÄ:
Seiira^via kirjoja on nykyään saatavana Canadan
XTutisten kirjakaupaÄta;
Punaisten kapina-aikcet.
Bolshovikien i salakähmäisia
hommia on Suouiessa saatu ilmi
äskoisten vangitsemisien kautta.
Ka uko-Kar ja la n ra ja seud n] ta' or
löydetty huomattava määrä asei­ta,
ijoita oli tarkoitus •käyttäli
.Suomen uudessa punaisessa kapi­nassa.
Erään pidätetyn taskusta
löydettiin salakirljaimilla . k i r j o i ­tettu
kirje, jossa huomen punai­sia
I kehotettiin värväämään ka­detteja
bolslievikien sotaopistoon
Pietarissa j a laatimaan luetteloja
kaikista punaisille rsuosiollisista
henkilöistä rajaseudulla.
Suomen olympialaisedustus.
Ranskan olympialaiselle komite-allo
i kuluneella viikolla jätetyn
v i r a l l i s en ilmoituksen-mukaan t u ­lee
Suomi: asettamaan voitonmah­dollisuutensa
P a r i i s i n olympialai­sissa
kisoissa ainoastaan 45 mies­tä
k'äsittävään joukkueeseen.
Jos Ontario menee mg,räksi..
olla s^läällä katossa jii sen alla
tulee olla suojustimen, mieluim­min
porsliinia. Lukuhuoneeri
seinien tulee olla vapleanhimme-,
ää väriä, joten silmät saavat le­poa
silloin, kun ei lueta. Katto-laen
tulee olla valkean, n i i n että
se antaa hyvän heijastuksen va­lolle..
"
Sangen yleinen harhaluulo i h ­misten
kesken on se, että he us­kovat
näkevänsä erinomaisen
hyvin, vaikea heidän näkövoi-mansa
ei; vastaa edes kohtuulli­sia
vaatimuksia.; Sellaiset ihmi­set
perustavat harha-ajatuksensa
siihen, että; he voivat eroittaa
esineitä pitemmällekin niätkalle
mutta tällais«lla selityksellä ja
väitteellä ei ole niinkäänlaista'
arvoa, sillä heillä ei niilloinkaa'ii
ole ollut; tilai.suutta verrata nä
kö voimaansa normaalinäkö voi­maan.
Löytyy n.k.näkötarkas-ttistaulukoita.
Ainoastaan nii-
Toronton hallituspiireistä saa­tujen,
varsin lopullisiksi ja to­dennäköisiksi
osoittautuvien tie­tojen
perusteella j voidaan päät-täii-
että l u p a k i r j o j a oluen ja v i i ­nien!
myymiseen ei vastaisuudes­sa
-r- edellytettynä,, että Ontari­on
iraittiusasetukseen tultaisiin
muutoksia tekemään anneta
m u i l l e hotelleille kuin y k s i n ­omaan
n i i l l e , j o i t a ei ole t u o m i t ­t
u raittiusasetuksen . . v a s t a i s i s ta
r i k o k s i s t a . Ennenkuin mitään
äänestystä pidetään, tulee halli­tus
iselvästi a n t a m a a n ymmärtää,
että kenelläkään ^äraän t a p a i s i in
r i k k o m u k s i i n kerran tai useam--
m i n itsensä syypääksi tehneillä
lienkilöillä ei ole pienintäkään
m a h d o l l i s u u t t a l u p a k i r j a n saamia
seen. , ' •;
4
i Suomenlinnan spriitaka"-
varikko.
K u t e n aikaisemmin: otf kerrot­tu-!
löydettiin Suomenlinnan e-räästä
kellarista suurehko sprii-vaija^
to. Iltal. saaman v tiedon
mukaan on tähän mennessä pi-dätetty
useita henkilöitä , ja on
käynyt selville, että sprjiin on
kuljettanut Siioijjeu linna an po-
^
L-I1tllllllfii*iTMMlf[ LlFi amsiiM
Uaai Testamentti (Uusi s u o m e n n o s ) . . . . . . . . . . . . . . .75
" (vanha 'v' ) 65:
H e r r a n Tulen Kantaja . . . . . ; . . . . ! . . . . . .$2.00
B i b l i a (Pienempiä) . . , . . . . . . . . . . . . . . : . . . . . . . . . . . 1.75
(Keskikokoa) . . . ; . . . ; . . . . . . J . . . . . . . . ; . . . 2.00
{Isoja) . . . . . . . . . . 2 ; 5 0
Uusi P o s t i l l a (Laestadiuksen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.50
Pyhä Kaipuu . . . . v . . j . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . . . . . 1.75
Kansallista Itsetutkistelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta ..... . . J . . . . - , . . . . 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
Tiellä 2.00
Mitä on kuolema.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1^75
Pyhäkoulun l a u l u k i r j a (nuoteilla) . . . . . . . . . . . . . . . 3.50
M a r t t i Liither . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 . 0 0 :
Amerikan Suomalaisten Historia . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 , 7 5 ,
F i n n i n America . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50
Tarinoita Amerikan Suomalaisista . . . . . . . . . . . . . 25
Kaivannosta hautaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 . 25
Pienestä pappilasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . > . . . . . . . . . 1 . 25
E i sitä voi koskaan tietä" . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 1.5Ö
Paimen j a lampaat . . . . . . . . . . . i . . . . . . . . . . . . . v . . . 1 . 25
Munkkikaramio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 ;
Sianhoito oppikirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 j i
Kapinoitsija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.50
Michiganin Kuparialue ja suomalaiset s i i r t o ! . . . . . . . 1.00
I^ioiogia 2.00
M i k s i tahdon olla suomaiainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Englantilais-Suornalainen Sanakirja ( A r m i n e n ) . . ..
Suomalais-Englantilaincn Sanakirja . . ' . . . . . . . . . . . JJ.^5
Sanakirja (Rekonen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-25
Katekismus . . . . . . . . . . . . . . . . . . v* • . . . . . . . . . . . . • • • .35
Haamatun historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • •. •
Pyhäkoulun l a u l u k i r j a . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . .35
Eläinten lääkäri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .-^
English-Finnish St. L u k e • . . . . . . . . . . . . . . . .35;
Punanen kardinaali . . . . . . . . . . . • - .4:0
Elämää ikuisessa yössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50
Muuan katuvallan kumous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10
Suomen Perustuslaki j a Hallitusmuoto , . . . . . . . . . . .25
Kaukomieli . . . . . . . • - - - . . . . .|. •. •. • • •. • • •«• • • • -83
That Printer of UdelUs . . . .V.................... 2.00
Undying Fire V . . V . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 . 00
The Sampo . . . . . . . . . v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
L i f e and Heroic Deeds of R o o s e v e l t . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
F i n l a n d and the Finns . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :2.0P
Sionin K a n n e l — . . . . . . ^ . . . . . . . . . - . . . . . . . . . • • • - l-OO
V i r s i k i r j a , virret ainoastaan: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
V i r s i k i r j a " " . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . .50
Onni Kalpa, k i r j . : J . H e m m e r . ^ . . . . . . . . . . . . . . . . $1.75
Kalevalan Avain, kovissa kansissa • . . . . . . . . . . . . . . . 3.50
Rauhan Sointuja,v nuottien kanssa) . . . .. • . . . . . . . . 2 . 5 0 ;
K o r a a l i k i r j a , v i r s i k i r j a «. •> . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
Colliers NeAv Photographic Hist. of the W o r l d AN^ar 3.0Ö
Opiksi ikä eletty .50
V i r s i k i r j a , evankeliumin kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
P A L U U , k i r j . Uuno ffirvonen ; . . . . . . . . . . , . . . . . v . . . $1.75;;
T I E N RISTEYKSESSÄ, k i r j . U V Q O Hirvonen $1.00
KlVmAWAJ^ P l]WriLA, k i r j . 'i. Käsiin V ........ $1.00
S E L J A K U K K U , k i r j ; Gunnar & r b e r g . l . /......... $1.25
T O I S T E N S A TIELLÄ, k i r j . Urpo Vankila $1.25
K A P I N A , k i r j . U. W . Walakorpi . . . . . f . . . . . . . . . . . . $1.25
I R T I S O R T A J I S T A , k i r j . K. Mcrikt^ski $1.00'
K I R J A P I K K U VEIKOSTA^ k i r j . 6. Oeijerstam . . . . . $1.25
T U B K A J ^ , k i r j . Väinö K a t a j a . $0.«5
U U T E E N ELÄMÄÄN, k i r j . Väinö Kataja' . . . . . . . . . . . $0.ö5
Tilaukset j a rahat lähetetään osoitteella
CANADAK UUTISIT,
Port Arthur, Ontario,. Canada.
l i i s i l l e ; ennestään samallaisisla
puuhista tunnettu henkiUij joka,
k u i t e n k i n viime syksynä erotet­t
i i n . Hän on aivan omavaltaises­t
i sotilasviranomaisten tietämät­tä
-järjestänyt erään kellarin
s|)riivarastoksi.^r;iTästä'- kellarista
on sitten pari naista kuljettanut
spriitä potkukelkoilla j a hevosil­l
a jääii y l i kaupunkiin. Kulje-
4
tusta on harjoitettu ainakin tam-n^
ikuun jä helmilcuun ajan j a t o ­dennäköisesti
sangen suiiressa
määrässä, koska kellarista on
löydetty paljOn tyhjiä kaniste^
reita. Aeiasta syntyneet pöytä­k
i r j a t on lähetetty" raästnVanoi-keudelle
syytteen nostamista var­ten
jnttnuns&kaaniuneitaiienki*
f
i
i
H
11
• J
i
r
1 ^
1 iAi*'
1 i^il
-sr
1
1?
c
•SS