Canadan uutiset, June 8, 1922

              SIVU ? NUMERO 23"•
CANADAN UUTISET
auomalainen eanomälehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
1 Kustantaja
The Canada New8 Pub Ishing Co.
Erick X Korte, Liikkeienhoitaja,
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 kbbo viiodelta,
f 1.50 puolelta vuodelta, • 75c. Il kuu-kaiidelta
ja 25 sentticä kuukaudelta.
ThdysYaltoihln ja Suomeen: ?3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
deiij kuoleman ja; katoavaisuu-deiikiu
uhalla.
— lT«konto^kiinnittää sydämen
sydämeen ja ylläpitää ystävyyttä.
— Pelko ja toivo ovat liarliai-levain
kuolevaisten tienosoittajat
hyveen ; temi)pc']iin ja. kestilväi-seen
autuuteen.
ILMOITUSHINNAT:
BO senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoltukBll
le' kohtuullinen alennus,^ Halutaantie
to- ja nimenniuuttoilmotnksot 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ATBloliillo- ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukfiet
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Ayloeroll-jnoituksot
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-llmoitub«et y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon: flijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt, Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset i$1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijptut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
'.opoitteella:
^ CANADAN UUTISET,
»TOt Arthur, lOht., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
tähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. ' , '
^CANADAN Ul^TISET
(The Canada News)
Tire l^Mnnlsh Newspaper in Canada.
. Published every Thursday.by
;The Canada News Publishing Co,
' Eriok J. Korte, Manager.
, Wurl MauhAi. Edltor.
Daily News Bldg.; Tort Arthur, Ont;
• ":' .' • ' — - ' —
CANADAN UUTISET
Is we]Gomed and read in every Finnish
horne in the Dominion. It is the öiTly
directadvertising medium for those
inanufacturers and merchants who
\vish to crealG and huild a profitable
and permanent demand.for their prod-
. tjct.s and merchandise by the iarge and
ever Krowing' Finnish population resld-
InK in Canada; Place your trial ad.
vertisement and get rcsults.
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per Inch.
Adyertisements mnst reach our of-fico
Wednesday noon to appear on
Thursday'8 issue.
Subscrlption price in Canada $2.50
per year, United Statels and other
countries $.'},r/J,per year iri advanee.
—• Se, jolla; ei oie ystävääy on
vieras maan päälläJ
Anna anteeksi ystiiviillesi,
t o i V o mj ta t ] 1 ä ne n a n t e e k s i a n t a ^
van sinulle.
— Vii.saau t ä y t y y vai)aana liik-kna-
yhtA'iskiinnallisen ,"jä rjestyk
sen rajoissa ja voijda sinä täyttää
I)areHiman talitonj^a.
— »los sinua, v u o s i k t i u s i e n p ä i i s -
t ä kyliueininiii k p l i t e l e v a t ystii-v
ä l , jotka s i T i i i l l e i ysliivyyttii lu-
Iiasival, n i i n ole aina valmis h e i l -
anteeksi antamaan.
I
Osat vaihtavat. Puualkoholi^^rkirou3
YMysvaliDissa/
Entered as sJecond class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port ArthurrOntarlo, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala and
Bacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and Insplre bthers to
respect and obey them: To strive
unceaslngiy to quieken the -public'8
aense of cIvIc duty; liri ali ways to aid
In making this country greaterv and
better than we found It.
Siirtolaisten valitseminen
Canadassa.
A^^orra 11 una esi m, AusI raliaan.
on (.'anada kiinitliinyt verrattain!
valliin : huomiota. siirtolaisten
tuottamiseen tähän maalian Suur-
Btitanniasta—-Ku »[lannista, Skot­lannista
j a I rlannista, >! uuri as-k'
e 11 ä i n. j n 1 ka i s t n j e n tietojen J n u:
k a a 11 011 t ii n n e san o t ii is ta ni a isla
taminikunn I päi\'än li)22 jälkceji
tiiJlut ainoastaan 4j.')28 siirtolais­ta,
joka tekee vain vähän eneitif
i\ 1 ä n k u in ne 1 j äin n en osa 11 k ok Of
naisniääi'äs'tji, .Hj,77-J-:.stä. FA-lei
i'ajantakaisia i naai)ureitainmo,
amcrikalaisia, jotka yleensä elä^
vät- samanlai.sissa olosuliteissa
kujii canadaJaisetikin, olisi täjnie
yhtämittaisesti i siirtynyt, oli.si
(.-anadau siirtolaisuus jiiänyt tänii
vuonna vcrratt|ain vjiliäiscksi.
Anicrikalaiset njm. muodostavat
lähes i)uolet ylliimaJnitusta siir.-
toJaismiiärii.slä.
OJi kerranVaika, jolloin Euro­pa,
sensijaan että sc nyt on Y h ­dysvalloille
maksamas,sa.suunnat­toman
suuren sotavelan, oli Ame-rikalta
saanmssa silloisiin oloihin
katsoen jotenkin suu ren sum­man,
huoma uttaa '' N(;w York
Trihune." Leliti arvelee et­tä
niiden amerikahiisten, jotka
nyt .Europalta kiristävät saata­via,
on täytynyt unhoittaa Rans­kan
Ylidysvaltoja kohtaan osoit-tauui
pitkämielisyys.
Amerikan valhmkumousvuosi-na
Kanska lainasi suuren summan
rahtia lännen uudelle tasavallalle,
allekirjoitti lainan liollannista ja
maksuajan tuItua, ei kiirelitiiiyt•
sat 11 a V a il n s a, v ti a n ' J n y ön s i. m tik s u -
a ja n f) i d en n y s t ii, u s i t a v u os ia,
vieläpä kokonaan kuittasi viiden
vuoden korkosaatavat. f^^e nou-.
datti politiikkaa, joka parhaiten
vastasi, velallisen maksidcykyä.
Vuosina 1778—1782 Hanskan ku-n
i n^as 1 a i nasi Yhdy s vai 1 o il 1 e .J 8,-
0()(),()(:)() franfifia. : Alunpitäin so­vittiin
ett ii se" suorit ettian takasin
viiden prosentin korkoineen tam­mikuun
1 päivään 1788 mennessä,
m n 11 a n i y öIn; mm i n, 1782 B i; n j a -
m in l<'ra n kl i n i n eh d o t uk sest ä
maksuaikiia iiidcnnett iin ja Kans-ka
11 IvU n i n sa s, ' 'tahi o en u u d el ^
leen osoittaa Yhdysvalloille ystä^
V V v t t ä i i n , r i n h o t t i t korkosaata-
V a t n se i 11 a AHI os i 11 a. Y h d y s vai U\ i n
ra ha -a s i at jo u t u i v a t k u i t enkin
liittokonf?ressin haHitu,saikana
niin huonooir kuntoon, että pää­oma
ja. ]\orot jiiiviit .suoritta.mtit-ta.
aina siihen saakka, ; kunnes
ITa m i 11 o n 11 u d e 11 e e n järjesti va j
takuniian raha-asiat ja, uudisti
vei kasuorit ukset.
Kansalliselle sokeuden torju-misyhdistykselle-
Amerikassa mv
tullut eteen uusi j a pulmallinen
kysymys, jonka .ratkaisit näyttää
päivä ])äivältä käyvän yhä vaike­ammaksi.
Knnen sen ponnistuk­set
kohdistuivat' ihmiskunnan so­keuden
i)ääasiallisimman syyn
(tieteellisellä nimellä opt;halmia
— Kia.vsillinen pysyy aina ny­kyaikaisena.
— Todellinen vapaus on oikeu.s>
tehdä oikein.
Canadan kaivokset ja
rautatiet.
'iisas mies mtmttaa mieli])!-
leonsä, tuh.ma ei.
On lärkciitii suorittaa ])ie^
net tehtävät kunnollisesti.
7 - doka liian j)}jljon tavoittelee
ei lopuksi saa mitään.
; . <r \
^ Paras on joko vaieti) tai pu­hu^
joiain kuulemisen arviji.sta.
i
Klämä lm muodostunut pik-kuseikoi.
sta. Ottakaa niistä vaa-
\ ~ Xe tuttavuudet, jotka valit­sen
joutohetkinäni, ovat i)a]jon
tärkeii m [)iä : t ekijoitä ^ 1 liöntoen
muodostami.seen kuin ne jc»ita mi­nulla
on liiketuntien aikana. —
Luther II. Ouliek, M. D.
•— Älä pelkää olla liian ystä­vällinen.
''Tassit maailma.s.sa,"
«anoo ^larivaux, ''ihmi.sen täytyy'
olla liian ystiivällinen ollakseen
edes kylliksi y.stävällincn.''
L _ i
— Älä pelkkiä osoittaa ystä­vyyttäsi,
sillä ainoastaan siten o
soittaudut ystävyyden arvoiseksi.
— Älä pelkää unhottamista. IT-sein
unhottavaisuutcsi esine .saat-
, ta olla arvotonkin, muta se ei rni-
;tenkään pilaa anteeksiantosi ar­vokkuutta.
^ '
— ' / ' E n surkuttele ketään mies­t
ä .sillä .syystä, että hänen tulee
tehdä työtä. Sensijaan kadehdin
miestä, jolla on tekemisen' ärvoi-neU
^ työ j a tekee sen oikein. —
JTheodpre Rooseyelt.
I—Ystävyyden liitto on ikui-se
seisoo ta£austen vaihei-
0]) tämän ohella huvittavaa ha­vaita,
että löytyy Canadassa niit
täkin kansa.laisia. jotka Yhdys-y
a 1 h li st a. . t un ne sn a n fa 11 tn v a ssa
•iirtohnsuudessa Inäkevii-t vaaran
.'anadalle ja. samalla brittiläiselle:
valtakunnalle, ije näet väittä'-
/ijj, että (/anadaa siten koetetaan
"amerikalaistuttiui" ja' höllentää
-•('11 siteitä emiimuahan. Sellaineii
1 u u 1 o , 1 u onn ollj s(|stiki n on ai h ee-ton.
Tulee niiJet loitaa huomioon,
e t t ä suurin- osa Ylidysvalloista
('an a* 1 aan ^t u he \' is t a: s i i i- tola Isis ta
on alkuaan ^brittiläistä lähtöii;
vieliii)ii eanadal.'ilstakin, ainakin
Canada.^sa syntyneiden jiilkeläil-
,^^ky jotka iiUillft, toivovat : löytä-yiuisä
suuroMupia"' jmahdollisuuksia
kuin etelii.ssä, jfO^iine heidiin vanr
henipansa aikounaan syystä tai
toisesta miiuttiv.it. j
Tavattojuan ^'aikeaa on tehdii.
ero halutuji ja ei-halutun siirtoj
laisaincjksen väliJlä.'"Ainakaan ei
uusilta tntokkai ha vaadittu suuri
maihinnausurah a ole ollut paikalf.
laan, ja 'siitä s^ys^tä se kai äsketr
täin poä.steltvinki.u. Vaikkakin
siirtolai.-^ifdla olisi runsaastikin ra]
hoja ei\se suinkaan n.ierkitse, ettii
hän samialla olisi sopiva uutisj
asukkaaicsi, yhtä' väiliän kuin rikj
kaan mieheni poika varallisuuten­sa
perusteella on köyhän miehen
poikaa kyke nevämpf. Amerikan
salamien av aaminen >siirtolaisuu-[
delio ei y k s i n ä ä n jluonut Yhdy-s-j
valtaiu suunuutta. ; ^fonet nyky­ajan
^ustralUan tyinnetuimmista
kan.yalaisista " epäröiväit ilmaista!;
syn^.yperääns ii siitä syystä, että
heidän iJjo-isä 3isä aikojaaan saivat
Etvglannin hallituVsim kustan-nnksella
vaj); ian matkan Botany
Bay Tl in (ran feaistussiir tolaan).
. (..'anadan e ;ränjaita i*aivaamaan
ja asutuksell ^ Tiukaisomaan ei voi-da
ottaa so p i v a ö siirtol)ö'.isaine^t^
yksinomaan/ kielien perusteella,
Jostakin .7 Englannin: kaupungista
muuttanut?. tehda-styöllMnen ei
Irauankaayi kestä siinä, mistä
karaistuni jt ja ras|caaseen ruu-miilliseeu
työhön tottunut suoma­lainen
vuosien aherruksen jäl­keen
otti.' ta .jokapäiväisten leipänsä
ja jättää suuremmat toimeentulo-mahdolli
suudet jälkeläisilleen.
Parhaite^ n siirtolaisKJn kykeneväi-syyden
j | aäärääise maa, johon härt
muuttaa. • Työkuntoldsuus, karais­tunut'
nzuraiinrakenn^. Jannistu-maton
1 .sisu jai pellsäämättömyys
tulevat 1 cysymyjkseeji Ganadassa
'ja merk' t tsevät 1 paij )n enemmän
kuin jo ftkun sädani tai ituhannen
dollarin ;| irvailiinnousi rah a.
D OM li n i on i n a i) u 1 a i.s-k a i vos in i n is-t
eri 'T: !• i. C' h a r 1 es (' a m s e 11 osp i 11 aa
äskettäin kirjoittamassaan ar-tikkelissM,
mihin niääräiin"
Canadan - ra Ilta tie vaikeudet pie-n
e n ty i si \'ii t, j os maan k a i v osf e'' I -
lisuutta tarmokkaasti rylidytliii-siin
kellittämääi} ja edistjiinään.
Rautatiet, tarvitsevat nykyään
sunrem])ia tuloja j a niitä voidaan
saada ainoastaan suui-emmalla
liilcenteellä. Kirjoittaja huoma­uttaa,
et t ä in il te i- kaikissa maai 1-
nianmaissa kaivosteollisuus /an­taa
rautateille enemmän tuloja
kuin mikiiäii muu teollisuuden
haa ra ja. se n 1 i s ii k s i — h i i Uk a i -
vokset-- rautateillä käytetfävjin
polttoaineen.; Tavaraliikenne oii
rautateillä kaikkein , tuottavin
haara, josta johtuu, että mitä
suurem massa mää riissii ka i voksia
keliitetäiin, sitii enemmiin rauta­tiet
saavat tuottoisaa:liikennettä.
Yhdysvalloissa on kaivosteolli­suus
mahdollisesti kehitetty kor­keammalle
kuin missään muussa
maailman maassa ja. raaka-mine­raalituotteet
muodostavatkin
h u o m at t a vi m m an osau' koko. ra u -
t f i ti e t o n n i s t o s t a. No i n k' y i m n e n en
vuotta sitten Mr. K. Il.sllarriman
ilmoitti kaivosteollisuuden varus-t
a n YhdysVa 11ain rautatei 11 e 58
j)rosenttia tonnistosta. Aina siitä:
lähtien.;; ynltioidenvälinen kaup-pakömisioni
on ottanut selville
saman prosenttimäärän ja käyt-t
äny t s itä t led o n a n n oi ssaa n. V i i •
meiset saatavissa olevat YHidys-valtain
tilastot ovat vuoden 1020
kolmelta viimeiseltä kuukaudel­ta,
jona aikana kaivostuotteiden
kuljetusmäärä oli 58.;i prosenttia.
Jos siihen vielä lisätään osittain
valmiit kaivostuotteet, kohoaa
kavosteollisuud./kokon.aistonnisto
60 prosenttiin. Yhdysvaltain kai­vokset
eivät siis ainoastaan va­rustaneet
maan rautateille enem­män
kuin kaksi kertaa niin pal­jon
tonnistoa kuin kaikki muut
teollisuudenhaarat yhteensä vaan
sen lisäksi nef käyttivät ainoas­taan
53.5 pros. siitä vaunumää-rästä,
joka tarvittiin kuljettaes.sa
muita tavaroita vaunulastin eris­sä,
tarjoten siis raiitateille mitä
edullisinta kuljetustonnistoa.
Ylläolevien numeroiden valossa
katsottuna on paikkansapitäväksi
myönnettävä, että eivät ainoas­taan
rautatiet ole välttämättömiä
kaivostoiminnalle, vaan että kor­kealle
kehitetty kaivosteollisuus
on yksi rautateiden elinehdoista.'
nenatorum) poistamiseen ja' fu-lokset
ilmeni vät sokeina synty­neiden
pikkulasten . :lukumiiäriin
vähentymisessii.
Mutta aivan äkkiä yhdistyksel­le
on tullut uusi probleemi, puu-alkoholin
nauttimisesta aiheuru-nut
sokeus. FA ole ensinkään ta­vatonta,
että komitea saa päivit-tiiin
vii.si'kin ilmoitusta puualko-holisokeudesta.
Siihen ei ole o-tettu
niitä taj)auk,sia, jolloin :sa-n
o t u n m y r ky n ji au 11 i m i n e n o n ai­heuttanut
vain näön huonontu­mista
eikä aivan täydellistä soke­utta.
Komitean antamassa tie-doirannossa
sanotaan:
".Piiivii piiiviiltil puualkoliolin
uhrien luku ka.svaa. Toisinaan
se näyttää hiukan viihentyviiii
I) 1111 j e ta k s e e n u n d (! 11 e (m vie lii k i n
h u o 1 e 11 u 11 a v am j) a n a. 1 Radiopuhe r
liinella -.lähetetyt tiedonannot
kaikkialle'Yhdysvaltoihin ovat e-pä
il emättä ehkäisseet monta ry h-ty
m ä s t ii. s o k e u d el 1 a 1 vO k e i 1 m aan,
mutta vielä on paljon niitä, jotka
k' i u sa u k s e e n 1 a n ke a v a t j o k o t i e tär
miittöm.yydessä tai; tahallisesti.
Torjuakseen tätä mielettiimyyt-tii,
j o ka i 1 im ise t sa at taa j u o i n a a i\
puualkoholia ja^ siten tulemaan
sokeiksi, ehdottaa komitea, että
kaikki sellainen alkoholi viirjät-t
ä i s i i n \ io 1 e t i n \' ii r i s e. 1\ s i, j) u u a 1 k o-h
o l i n i i i i H i . ; i ) . o i s t ( ' t ta isiin saimkii'-;
j a st a j a k o rva 11 a isiin sa nalla m et­hän
oi.
Niiden mic^lestii, jotka ovat ol­leet
todistamassa "Vanhan ku-ningas
Alkoholin" kuulustelua;
1110 mi ota; j a tel o tn s ta, n ii y t tä ä
kaikki alkoholin nimellä kulkeva
o 1 e \' a n ,j u o v u 111 s,j uo maksi s o \' e 11 u -
va. •; K a i keksi - onnet tomuudeksi
on vielä liian paljon iJimisiii, jot-ka
koettavat syustii Kuningas A l -
Ivoholin valtaistuimelta, hiivittii-emme
tahdo Kuotsin ja. Norjan-suomalaisista
^en enempää; pu­hua.
E i ole mahdollista tieten­k
ä ä n , tässä luetella kaikkia niitä
maita ja seutuja, joihin suoma­laisia
on toimeentuloa hakeak-seen
asettunut.
: Näitä suomalaisia ajatellessam­me
saatamme ky.syä, miksi lie- 0 -
vat lähteneet? Eikö kotimaa
saattanut tarjota heille työtä ja
toimeentuloa? Nämä kysymykr
set antavat paljon-ajattelemisen
aihetta. Siirtolaisuuden. haitois­ta-
ei julkisuudessa, ole viime ai-k
oi n a n ä ky nyt m u i t a li uoman
tuksia kuin Aland lehden valitus,
että Ahvenanmaalta ruotsinkieli­nen
viiestö siirtolaisuuden vaiku­tuksesta
vähenee.
Suomen valtion itsenäistyminen
j a siitit johtunut oman edustuk-s
(i n j a k o n s n li 1 a i t o k- s e n j i i i-j e stii -
ni i n e n o n s a a t: t a n n t u 1 k o m ji i 11 a a -
suvat suomalaiset entistä ehkä
jonkun verran edulliseinjjaan a-scmaan.
Ile saattavat siellä, mis­sä
on Suomen lähetystöjä j a k'on-sulaatteja,.
kiiiintyii asioissaan o-man
maan edu.stuksen luioleen.
Kuinka onnistuneita Suomeii;
konsuleiksi :()t.?,tui utkomaalaiset
liikemiehet kulloinkin ovat Suo-:
m en k a ii sa la is t n. J i (MI vo nauta f) i n a
on vaikea sanoa. Varn'iaankaaii
Jieiltä ei hyviiii tahtoa puutii. Ta­lon
del 1 i set s>' y t j) ak o 11 a v a t: 111 o n-nollisesti
täyttiimiiän useita vara^
k o ns n 1 i n t o i j n i a p a 1 k a 11 o m a s t i j ii
sellaiseen toimeen. . luonnollisesii
tulee, liihinnii liikemies, j o l l a on
liike.suliteita Suomeeji. ^
han olemassa • Suomalaisuuden
Liitto, Kansanvalistusseura, Suo­malaisen
kansakoulun ystävät,
M eri m i eslii h e ty sse u ra e lik ä vi e 1 ä
useami)ia, jotka voisivat osaltaan
O t ta a. asiaa' aja a le s e en, e h k ii p ä y h -
teisen toimikunnan asettamalla.
Lieneekö totta, että eräiden luai-nit
t ujen s(iuroj(vn jolitohc-nkilöt
ovat heille tehtyjä esityksiä ai-
V a 11. ky 1 mii k is k o is es t i k ö 11 d e i 1 (' et;.
—Asia ci saa jäiidä toimetloiiinu-deksi.
Turussa on eräissä jjiiivis-sä
osotettu -suurta. my<»tilt untou
ulkQniaan suomalaisten kansalli-su.
i I sk' y sy I n y l\ s e 11 e. 10 i k ö Iiii n öVi s i'
mahdollista täilUiipiiin saada aio-:
t e 11 a e t v. e, n j > ii i u j a. h el s i n k i 1 ii i s i; i -
kin hereille.
Nykyiken kurssimme rahaläla®
'tyksjUe SUOMEEN
Postin kautta ja
^ähköteitse on
Rockefellerin elämänviisaus.
milliä. ./;yonniinsa mukaan' kaikki
esille taUleet varastot. •' -
Paatjlfrcinkin ]'yyi)i.sk«H^. var­ma
s ti e p ii r ö i 11 autti a A i laa inaa n sa
melhÄn()lryyi)pyä, jos hän' sen
tietiiisi sisiiltii vilu niin voima kas­ta
myrkkyii, ettil pienikin Jculaus
a i h e u ii ai s i . t ii y d e il i s e n s (> k i.' u d e 11.'
ja koniie.s kuoleman.
Koko maata käsittävällä kielto-
•lailla on ollut muutamia omitui­sia
seurauksia, mutta kaikkein
tuhoisin on ,se, ettii Volsteadin
a s e t u k s n k j <> v t äm i n e n j) u u [i 1 k o -
11 olia eli m et h a n oli a k iiy t tii m iii lii
jokavuo.si Haat taa jmolitoistatu-hat.
ta mie.stii sokeaksi. Aretliano-lia
voitaisiin paremminkin kut-suanimellä
"deathonal."
Suomalaiset ulko­mailla.
r— jHyvästä sydämestä annetuli
la lahjalla on kaksinkertainen
ASanotaan, e t t ä suomalaiset liik­kuvat
i)aljon u l k o m a i l l a . M i t en
suomalaiset Suomea edustavat
n Ik om a il 1 a, si i t ä sa a t ta is i k i r j oi t-taa
monenlaista sekä kehottavaa;
että varoittavaa. Emme tahdo
tässä kuitenkaan siitä lausua sen
enempää kuin ettii jokaisen suo­malaisen
on osotettava . olevansa
maansa ja kan.sansa edustaja, jo­ka,
voi paljo vaikuttaa ulkomaa­laisten
käsitykseen Suomesta ja
suomalaisista, kirjoittaa U. A.
Suomalaisia on verrattain lu­kuisasti
siirtynyt eri seuduille
maanpallolla työansioille tahi jol­lakin
tavalla onneaan hakemaan.:
Kimsaimnnn' on suomalaisia
Pohjois-Amerikan Y'hdysvalloissa
ja Oanadassa. Yhdysvalloissa a-suvista
suomalaisista on ulkomi­nisteriön
toimesta määrätty laa­dittavaksi
luetteloy joka nyttem­min
lienee valmistunut. — .
Mutta suomalaisia on siirtynyt
muuallekin. Keski- ja Etelä-
Amerikan valtioissa saattaa ta­vata
suomalaisia. Kiina.ssa ja
Itä-Aasiassa, Huippuvuorilla, E -
telä-Afrikassa j a Tulimaalla asuu
suomalaisia. Tässä yhteydessä
On myöskin mainittava lltiotsissa
ja Norjassa oleskelevat suomalai­set,
näiden valtioiden alamaisina
asuvia suomalaisia mukaan las­kematta.
Heidän osansa vaatisi
oman esityksfinsä^vvmutta tässä
Vastustamattomasti heräii kui­tenkin
kysymys; iiiitil saatt,hi
Suomi tehdä ulkomailla hajallaan
asuvien kansalaistensa hyväksi'?
On suuri asia se, että edustus voi­daan
järjesi iiii Suomestaj eikii ke-n
cji k'ilä n t arvit se as i oissa a n Ve -
n ii j ii n ko n s u i i a n i en n ii t ie d us t e le-maan.
.Mutta virallisen ediistuk-ser)
rinnalle tai i)arem min siiiien-k
in li i 11 y n v o i( 1 a an j ii r j es t ii ä l( > i -
m en | »i 1 (vi t it ui ko m a a n suo i n a la i s-ten
liyvaksi. :Meriinieslälictys on
tiissä sulitees.sa saanut paljon -hy--
viiii ai kaan ja sen työ on saava o-sakseen
kaikkea myötiituntoa.
A i ka ise m m l u j a myös ny ky äii n o-vat
Suomen merimiesliihetysase-mat
saaneet jsuOrittaa; konsulin
viraston tehtäviä. -Meilje ci,ole
.tarlceminin tunnettua, missii iniii^-
rin ulkoministeriö . kiiyttiiä ;hy-vii
lv s e e 11 i n e r i m i e s 1 ii h e t y k s e 11 t y ii 11
tekijiiin ai)ua,;.m.utta - ainakin jos­sain
m ä ä r i n sitä lienee tairahtu-nut.
.:Mutta ulkomailla asuvien suo­malaisten,
sekii Suomen alamais­ten
ettii ulkomaiden alamaisena
o 1 e v i e n h y v äk s i o n 1 e h tii vii i n u u ^
takiji kuin niitii virallinen edus­tus
saattaa telidii. :Merimiesliihe-tysaseMiia
ei saata i)i'rustaa jo­kaiselle
paikkakunnalle, jnissa
suomalaisia asuu, sen telitävii on
toisenluontoista. Kon.snlin viras­tossakin
saattasi olla kirjallisuut­ta
saatavana ehkiii)ii myytiiväksi-kin
•— kotimaan sanomalehtiä sa­moin.
; IKirjallisuutena . tietysti
raamattu ja raamatun osa ovat
ensi sijassa, mutta tietysti on ko­timaata
kosk(.'va kirjallisuus ter­vetullutta.
Siihen on^ kuitenkin pyrittävä,
että ulkomailla asuvien' suoma­laisten
omasta . piiristä liiytyisi
henkilöitä, jotka ryht.visivät "e-dustamaan'V
ottaisivat jotakin
lienkistiL yhteyttä kotimaahan
välittääkseen.
Mutta kuka ottaisi kotimaassa
huolehtiakseen näistii ulkomailla
a suvista su o i n ai ais i st a ? - II1 k o m i-nisterii)?.
Sen .sanomalehtitoimis-to?
'^Merimieslähetyksen asemat
ehkii jossakin niiiärin, mutta sen
toiminta rajoittuu omalle alal­leen.
•Ruotsissa tyiiskentelec hyvin
tarmokkaasti "YHidistys ruotsa-;
laisuuden rsäilyttämiseksi ulko­mailla."
Se saattaa runsailla ra­havaroilla
avustaa m. m. eräitä
Suomen ruotsinkielisiä kouluja.
Kysymys on ollut sen toimesta ja
Jiannatuksella perustaa ruotsin­kielen
professorin virka Tarton
virolaiseen yliopistoon Viron
muutamien tuhansien ruotsal.
kansallisuuden turvaamiseksi.Mir
tä tekevät suomalaiset vieraissa
maissa asuvien kansalai>stensa hy­väksi?
Kuuleman mukaan^ on nelsin-gissä
ollut puhetta sellaisen jär­jestön
perustamisesta, joka eri-koistehtävänään
huolehtisi ulko­mailla
asuvien suomalaisten kan­sallisuuden
säilyttämisestä. Qij-
.John i>; lioekereller, joka. oli
maailman ri k ka in m ies tii ksi • ku n-nes
viime aikoina hiiiieltii tämän
kunnian ryiisti • 1 l e n ry .^'ordyon
nykyiiiin H;} vuoden i k ä i n e n . Äs-ketliiin
salli hän liaMstMtella ilse-ä
i i i i Ormond Beadiissa • h^loridas-sa,
jossa hiin tavallisesti viettiiii
t a h'e n •. j a k e i i il n ;j a k u 1 n 11. a; i : a i -.
kansa p(;laamalhi ^olTia niin. pal­jon
• k u i n ; inahdollista.. Onliair
luonnollista, ettii vanha John ..on
tyytyviii]ieii •kohtahronsa, ja etiii-hiin
toivoo eläviiiisii . viiiiiiiliiiii
100 vuotta.
' ' M aa i l m a on n ii n iiii ref t timii n
n i i e l e n k i i i i l o i n e n ," on hiin sano­nut,
."jiänlii. haastattelevalle sjino-
.malel.it imielielle. Ihmisen on e-,
leltiivii kanan, elMi hiin saisi maa­ilmasta
irti kaiken .sen, luilii s i i nä
on.'' K(\skust ,'Iuii k u l u e s s a hiin
lau.^iii myöj^kin mielipit- e i i^ii >ii-t
ä , kuinka ihmisen o n . iiir-netellii-'.
\'ii: ett;i liäu saisi lial(iiuiisn Ivjiik-ki
maailman aarteet : j a i ' l i i i si
malid.ollisimman kauan, kilämiiii-viisauteii>
a on hiin punertanut
n e l j ä k s i sii ii n 11(1 ksi.. joita; ihinis.:'n
on: alituiseen jddef t ii vii mielessii.,
-Niiniä säiiniii)) ; ovat seuraavat :
1) I']i saa olla laiska, 2) on <'let-t
ii vii, .vk' s in k (• rt a i s e l la r n u a 11 a . j; i
kaik('f,s;i noudat e! ta v;i koht uut f a :
•5) on \-ietet tii vii kristillistji ..•lii-:
miiii. ja '!) on pelattava ^'oiria.
Yleeiisii Ixoekefellei' piihiiu tiiah-
. d o l l i s i i i i m a i i v i i h i in railoista, l»a-hat
tuovat miikanajiu o~iinea vain
sihiii. raapuksessa, ettii niitii k'iiy-totiiiin
j i i r k e v ä l l i i . ja viisaalla ta^.
v a l l a . " Tiissä .nuhteessa suvaitsi
h ä n sanoa haastattelijalle vain
tiimiin v e r r a n . ; l l ä n e l l i i ei iiimifeii
ole muuta kunnianhimoa kuin
'' sa a (la , \' i e t lii ii ; h y ö d y 11 i s 1 ii . e l ä
i n ä i i , " . ^lielnimmin • hiin iniJiuu
linnusta, kukista ja — .^oirista.
S u n r im 1 rt a n. " o sa n pii i \' ii stii h i i n
viettiiii puutarhassa, jossa liiinen
niikee.- ahkerasii • pnuliailemassa
Dollarilta.
MyÖÄ; myömmt pankki-osoituk'
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen ja erikoi,
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
jnjiatkustaj ien shekkejä doJ'
1 a r ci SS a|, j o t ka "S uo m essa 1 u n as to-taan
si eli ä v oi'm assa -ole van d oi
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut . ralialähet;yk.sill6
postin [kautta on 15e. summilla
alle )}^2^).00; sitä suuremmilta sain-milta
mltiiän kuluja ei peritä.
Liihetyskulut sähköteitso 0»-
$3.50 kaikilta summilta,
Kai k k i lä he ty kse t psoi tetaan
postin kautta, jos siihkösanoma- .
Iä)]ety.jitä ei erikoi.<;esti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähetläjän osoit­teella'
varustottUTia osoitteella:
I Foreign Department
First National Bani
HANCOCK :: MIC%;
-reriistetlii v. ]874.--^v^ ifei.
Varani yli •..$:i,000,0Ö0,00ifr
' K i'r joittakaa suomeksi; meill^y
on Is uujsi s u o m a 1 a i st a i i i k k e e s s ä m-rac..
puut
laam
nit tii
maa,
maai
t ä m i i i
mapi
I •li<'it(liss;i ,: .1a,i .myoskiii .l)e-
( s s a -— uo II • i a. . V i im e k' s i m a i -
harrast us on. kuten liuo-;
)ainanut.| leimansa . halien^
lian k^ a 1..S t > n u i k s ee n sa,. . j o k a
: kautta o n saanut s i t ä k i n o-i
i i s e i i i m ä n luonteen.
Metsäpaloja: C. N. R:n var-rellaj
('anadiau National ranta--
tien yVinnipeiiin-ToiMuitiMi iiiat-knsf;!
ijajiina.: myriliiistyi useita
t ii.nJ([ja, pi;a-jaiiiaina seiijoluhjsta,
• •t-t ii )•!) 11 t.atiesil t a : A b y wiji .ja AV i n -
(li;j;-oi!i I (.(^)utecton): viilillii oli jjalos-
.'•a !.i)l!io'iit.mi.ut. .M>.'itkustajat. siii'-
t ö i s i i n juniin.. Atikokan
»ellan viilisellii.. Tat-äosalla
tt iin;, m a a n a n t a i n a met.sä-
)alii ia i-ieliuneeii. - , - ...
Tuhansia koor^eija^^paperi-
-oli lo|)puviikolla tulossa a-
.{.Ivaii iiiist iqiiia-jokea Fort
a 111 i ir 1 ] )a | n • ri,! elit aa 11 e. Iva ka-:
I)uto 11 K'se'sta .imi11; 1 asket-ref
.11 il
il 111 o ijt
puil;
\ V i
bekan
tiili viiko)iivailrti>essa.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
ikt
luomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomdn rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. i
ICU.RSSI ON TÄNÄÄN, ,
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kEutta, jos säJi-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40o summille $40.00 asti, 50c summille $50;00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. , I
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetjrksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
'i[ 4l^ W ^
PORT ARtoaR, ONT., CANADA,