Vapaus, October 6, 1921

              VAPAUS [ laista ruokotonta tlämää sallitaan pi-; Mutta «Hei tuomari, roi Halata ka-1 Okl^ontalsir.cn lamraaHten kasvat-1 vuus tuhoaan, muUa vielä enemmän !s'
„ . . i tiettävän. Edelleen tämä lehti pa-. talisti?en jiirjeitelniän ja vallasi-ao-'taj^
^n&mitaj^,S^ koittelee, että jutuMe on annettu niin; Itvan luokan mädännäiHyyttS, niin ; naulaa villoja erääseen välityiliik- jvjjn, —'jonka palvelija niainittu her-;2
syssa, Ont^i joVa tiiitai, torstai jia s-uuri julkisuus ja eritoten, että fano-kyllä pon'&rilfehti juikee. Peittäkää keeseen Kan:^a3 City«a. Hän fai jja on — yletön riiitäminen, 's
lauantai. . ^ nialehdet ovat antaneet suuren buo-;hyvät kan«a?orv'arit tällaiset jutut )ähetyk-es Rahtikuluihin,^ KatHokaarnme Yhdysvaltain vaiti-;5
H. PURO, J< W. SLUP^ j mion tuomari liazaruJöc-n lauÄunnoil-; kansalta, ko^ka sellaisten pajjastami- sotaveroon, varastohuonevuokraan ja' yjijjj^a työttömäin tilastoa. Niissä o-;s
Vastaava to[mitta;a. Toiniitusajhteeri. )g tässä jutus?a, joissa lausunnoiissaan j nen ja kertominen saattaa kaivaa kai-j välty.;pa!kkioon meni SU7,85, joten; jgy^j nu.nierot puhuvat selvää kieltä. !£
vt^Atm I hän viittaa, ettei tämä juttu ole poik- ken perusteen meidän luokkamme mo I lammasten kasvattajalle jäi pubtaak-1 kaupungeissa löytyy tällä 5
raalilta, huudahtaa hengessään pros-jei vain $93.17. Samaan aikaan saa-; hetkellä miljoonia ty^äisiä jotka kär °
titeerattu kapitalisrain kartanokpira! vat farmarit maksaa villalangasta gjvät nälkää, vaikka vielä löytyisi vii-
VAPAUS
(Liberty)
The only brgan of Finnish Work-ero
in Canada. Published in- Sud-bm,
Ont, every Tueaday, Tbursday
. andjfiaturday. _ _ _ _ __
AdvertlMng ratcB 60c^ p«r col.
lach, Minlmum charge for mng»e
iBBeition 76c. Discount on standing
aavertiscBient The.VapaoB Is the
ttest itdvertising medium amoog tne
-Finiiieb People in Canada.
Offlotnsblnta 60c ^ — ^ _
- . A l i n hinta kertaUmotolmesta 75c
^SnoJemanilmotuteet $2.00 (muia.
tovareyiBtä 60c koJtakin mUh -
S S - ia aviol Omot. airo hinta
fön aviolUttoUmotuBten fhteydesg
S kerta. — Avioeroani. 92.00
S S (Ikcrtaa $8.00. y. Syntyin». E$2.00 kerto. -«Halutaan tieUn
olotcilmotokset $1.00 kf.rta.
\S» $2.00) - ^«^ÄSi eistTjoiata ei ole soplmoBt^ twe*
sahan Bcuratö mukana.
TiUUSHINNAT: ; ^
Cenadaan yks! vk. $4.00, pnoll
^ siXkolme kk. $1.60 ja ykai
Bk.78c-
Yhdysvaltoihin Ja 8wnic«n». ?*S
vt $5.50, puoli vL $8.00 Ja kolme
U, $1.76. . .
•Manksla. Joita el eeuren raha, el
t n l Ä t y ään, paltd aBiamieaten
loilla on teliaukaet.
keuksellincn, vaan heijastus eiita ko
ko yhteiskunnan moraalinen rappio,
Tuomari Lazarus nimittäin lausui m,
ro.
«Me kokeilemme nykyisin meidän
tämänpäiväistä mormliamme, mei­dän
tamänpäivgisiä yhteiBkunnaiiisia
olosuhteitamme, meidän tämänpäi»
v ä i ^ ajatukeen hfillyyttämmeija yh'
teiskunnallisen käyttSytynlsemme ta-
Bapsinon puutetta., Tässä jutussa on
todellisuudesp kysymys suuremmasta
jl^ laajemmasta asiasta kuin tämän on
nettoman miehen syyllisyydestä tai
eyyttSmyydestä.»;
Ponrarilohti kiivailee edeMo taOf
marin varoinatonta kritiSäcIS' kaölta-listlsen
yhtoiskurTnari noi&aliseBto
lennukseeta, joka on tehnyt tästä noo
^rcsta teiteillji^ suuren irB^ailJiart,
joka' irstailohttllottdessaah • %tkli
tämän nuoren naisen.' Kyseessä ok*
va pomrilehti nimittäin väittää, et-tä
tuomarin oletus, että Arbuckle ,^n
Menetellyt vain BainallE^ Walla
kuin mitä on yleistä «meidän tämän
^ivgisissä yhteiskuntaoloissamme.»
«tämä on 'suuri loukkaucf ihmisyyttä
vastaan», hihkaisee tämä porvarilii.
_-. . sen. yhteiskunnan ttiädähnälByyden
Vapauden konttori ja toiimtua on puolustaja-lehtl. Mutta tuomari jat-liberty
BuUding, Lome St, me- ^^^^
linlOSB.
' JOB ette milloin tahansa saa VBB-tauS
ensimälBcen k T e<*eenne, Jir-
SotSaa uudelleen ikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä,
j . V. KANNASTO. liikkeenhoitaja.
BegiBter^ the Post Office Pe.
partment. Ottava, a» Becond class
Fomriston moraalinen
• rappeutuminen,
KttuluiBan eläväinkuvain «tähden»
Eoscoe (liikanimi: Fatty — Patikka)
Arbucklen oikeusjutun Johdosta^ jos-;
ea- tätä mjilioneeri^eläpäinkuvain
.näyttelijää syytetään neiti Virginia
|(appen raakamaisesta murhasta, puh
kee eräs porvarilehti valittamaan tä-nM
jutun ikävyyttä, koska tällaisten
Jyttvjen yhteydessä tapahtuneitten
psljastuetsn johdosta monet tsaavat
'aiheen syyttää Isob? y9]^}9H»nnan mo
' rasllsesti rappetuv|n. j^Ul Vätttiiä
kuitenkin kiveen kovaan, ettei tälläl'
n$n e\&n\^ mitä tämä filminäyttelljä
%n elänyt, ole yleifltft, Vftfln että se on
verrattain harvinainen aivan poik­keuksellinen
tapaus. Ja että hotelli,
jossa hän pani toimeen orgioitaan
mlljoneeri-juomaveikkojensa kanssai
on poikkeuksellinen paikka, jos9a sei-
«Tämä orgia, jota jatkettiin useita
tunteja ja josta seurauksena oli Miss
Virginia Rappen kuolema, ti tullut
keskeytyksi hotellin liikkeenjohdon
taholta. Se oli niin jokapäiväinen
Ilmiö ettei sille lainattu mitään Huo­miota,
ennenkuin kauhea tapahtuma
paljasti sen ja teki sen yleisesti tun­netuksi.
» '
(Tuossa hotellissa, mahdollisesti.
Joissakin muissa hotelleissa mahdolli
sesti, mutta kaikissa muissa maan ho­telleissa
ei sellaista salilta», huudah­taa
taas kapltallBmIn mädännyttä mo­raalia
suojeleva lehti. Ai-lincklen ju­tussa
esiintyvät henkilöt eivät ole mu­ka
«tavallisia» .ihmisiä eikä, heidän
käyttäytymisensä <ta/valllsta». Arbuck
leh juttii ei ole muka kuvastin vallas-saoVyan
luoikan moraailsesta elämäs­tä,
vaan «poikkeuksellinen», «Ikävä»
tapahtujna, josta el saisi kertoa, kos­ka
sen kaut^ paljastuu koko vallas-saolevan
luokan mätä moraali Jä
mikä kauheinta, kun «kuhnlalllnen»
ja arvossapidetty tuomari vielä meAee
syyttämään vallitsevia yhteiskunnal-lisJS
olosuhteita ja sanoo niiden syn-
.nyttäVän aivan yhtenään gamallaisia
raakamalsia murhia, miljoneerlen
yöllisten irstailujen yhteydessä! ) Jo
on surkeasti asiat, kun kapitalismin
omat vahtikoiratkaan eivät enään jak
sa peitellä miljoneeripohattain. haure'
ussyntejä., ; ^y;,':^' •"','
— porvarilehti.
5Iutta miljoonat pelaavat, rahalla
eaa «oikeuttakin» ja jos yksi tiiomar
kieltäytyy siunaamasta irstaiHjan te­kemää
nuoren tytön murhaa, niin
jutussa löydetään monta kulmaa ja
koukkua. Arbiickle onkin jo vapaal-
Is^ jalalla takauksella ja vapautettu
raskaimmasta jsyytöksestä. Ja pian
painottanee koko juttu villaisella
Ja murhattu köyhä tyttö julistetaan
huonoksi naiseksi. Miijoneeri<>fIlmi
.näyttelijälle koko juttu, kääntyy vain
lopuksi hyödyksi, ^n sen kautta «il-ini^
fl!iki^tpn>.9Jb^
joontjfi^if^ii^^ : irstäilui
aaii.
^, Tämä on tavallista, aivan normaa­l
i kapitalistisessa yhteiskunAassa
Vfdlassadlevan, loiseläjäluokan o^-
9toya|^ jokapäiväisiä, joskus »ikävä
sattuma» pakastaa tätä mädänjiäi
'syyttä nähikin paljon kuin nyt Ar-hnclde
juttuun tehnyt.
Porvariston moraalinen rappeutu­minen
on^ häviävän yhteiskuntamuo­don
mukana kuolemaan tuomitun luo-kai^
n^ätänemlsprosessi, joka sekin on
omiaan todistamaan, että porvaristo
on jäävi olemaan pitemmältl yhteis­kunnallisten
-asiain johdosta.
Maanviljelijäin rQsyoa
minen Amerikassa
mi^^r 81 teesit ja
!' (Jatkoa n:oon 98)
18. Jos tutkimme tuotantoa,-kaup
kaa ja krediittiä el vain Europassa
vaan koko mailman markkinoilla, niin
emme löydä mitään perustetta vaki
naisen tasapainon alkavan Palautu--Sj^jj^^p ^15,^5^^-^^^^^^^^^^^^
misen toteamiselle.
Eurpoan taloudellinen alasmeno
jatkuu, mutta sen talouden perustei­den
luhistuminen tulee rt Jiydessii laa­juudessaan
näkyviin vasta,lähivuosi­en
kuluessa.
Mailnianmarkkinat ovat poissa si­joiltaan.
Europa tarvitsee Amerikan
tuotteita, mutta ei voi antaa niistä
mitään vaihtoar\'oja. Se sairastaa
'•.;'erenvähyyttä, Amerika liikaverisyjl
tä. Kultavaluutta, mailman raha, on
tuhoutunut., Europan maiden rahan­arvon
alentuminen (aina 99Sr) panee
mitä vaikeimpia esteitä tavaran vaih­don
tielle mailman markkinoilla. Va­luutan
kurssien alituiset jyrkät hei­lahdukset
muuttuvat kapitalistisen
tuotannon huijjaksi keinottel. Ma­gman
markkinat ovat vailla yleistä
vastiketta.
Kultavaluuttaan palautuminen olisi
Europassa saavutettavissa vain lisää­mällä
vientiä ja vähentämällä tuon­tia.
Mutta siihen ei tuhoutunut Eu­ropa
kykene, samalla kun Amerika
puolestaan puolustautuu Europan pi-lahintakilpailua
vastaan kohottamal­la
tuontitulleja.
Europa pysyy edelleenkin hullujen
huoneena. Useimmat valtiot säätä­vät
vienti-ja tuonti-kieltoja, kohotta­vat
moninkertaisiksi suojelustuUe-jaan.
Englantikin säätila sellaisia.
Joukko ententen, varsinkin Ranskan,
'keinottelijoita vallitsee Saksan vien­tiä
ja sen koko talouseliiniää. Enti­sen
Itävalta-Unkarin aluetta pirsto­ivat
lukuisat tullirajat. Rauhansapi-inusten
verkko käy yhä sotkuisem­maksi.
; '/Neuvosto-Venäjän mailnianmarkki
nqilta pois joutuminen teollisuustava-r^
in menekkimarkkinoina ja raaka-Äineentuottajaiia
on suuressa määrin
horjuttanut mailmantalpuden tasapai
noa. Venäjän palaaminen mailman
markkinoille ei voi lähiaikoina saada
suuria muutoksia. Venäjän kapitar
'siin nähden mitä läheisimmin riippu­vainen
mailman teollisuudesta. ; Tä­mä
riippuvaisuus kehittyi sota aika­na
erityiseksi riippuvaisuudeksi '.en
tenten maista. Saarto katkasi yhdel­lä
iskulla nämä elinehtoiset suhteet,
ei tietenkään voitu tuhotussa ja auti-oidussa
maassa kolmivuotisen kansa­laissodan
aikana järjestiiä uusia ''te­ollisuuden
haaroja, joita ilman kuiten
kin vanhat kiertämättä' rappeutui­vat
kaluston, kulumisen kautta. Li­säksi
tuli satojen tuhansien paraiden,
suurimmaksi osaksi ammattitaitoisim
pain proletaaristen ainesten kutsunta
punaiseen Armeijaan. Niissä histo­riallisissa
oloissa — saarron, keskey-mättömien
taisteluiden, perinnöksi
saadun rappion keskellä — ei mi­kään
muukaan järjestelmä olisi voi­nut
pitää yllä maan talouselämää ja
luoda sen keskitetyn johdon edelly­tyksiä.
Epäilemättä on taistelua ma
ilman imiperialisniiB vastaan täyty­nyt
käydä Useiden tälousalain tuotan­tovoimien
jatkuvan alenemisen rin­nalla.
Vasta nyt, saarron helpotta­essa
ja tarköituätaan vastaavien yli-menomuotojeri
järjestyessä kaupun­gin
ja maaseudun-nuhteisiin, saa Neu­vostovalta
tilaisuuden toteuttaa maan
taloudellisen nousun vähittäistä ja y-hä
lujittuvaa keskitettyä johtoa.
IV. YhteiskunhaUisten vastakohtien
kärjistyminen
20. Sota, joka toi mukanaan his­toriassa
ennen tuntemattoman tuotan
tovoimien hävityksen, ei ehkäisjyt
yhteiskunnallisen erötusprosessin kul
kuh-; "päinvastoin, myös uuden keski-
Maataviljelevän väestön Tiiötännäs-tä,
Amerikassa kirjottaa Toveri-Iehti
seuraavaa:
Maamme 'maanviljelijät saavat my­öskin
osaltaan nauttiatämän järjes­telmän'
hyvyyksiltä täysin annoksin.
Esitämme siltä seui-aavat tapaukieset:
Maanviljelijä Janies Prattillla, Ba
kerissä, Mont, «li harvinaisen kaunis'
musta kaksivuotinen härän vuota, jon
ka hän alkoi parkituttiBa taljaksi.
Turkkuri, jolle ^^hän vuo^n lähetti
kirjotti:/ •
«Lahottamanne vuodan, parkitsesei
minen ja lähetyskustannukset tänne
'maksavat $12.17. Reunukset ja val­mistelut
maksavat $22.60/ Me emme
tällä jlikekaudellä ota parkltaksemme
mitään ilman $5.()0 etumaksua', /jour.
ka vuoksi pyydämme lähettämään
$5.00 tiliilleenhe. Jollemmo saa teil­tä
vastausta 10 päivän kuluessa, niin
olemme pakotetut lähettämään teille
vuodan arvon, joka oh $1.18, siitä vä­hennettynä
12 senttiä tämän rahan
lähetyskuluihin. Mutta, vuodan rah-tikuBtannukset
tulee teidäin suorittaa.
Itse.»;/'
$5.25 naulalta.
Pittsburgissa, Pa., myytiin yksi
vaunulasti mesi-meloonla (cantalon
pes) $586,20. Ne oli lähetetty Ho-pestä,
Cal., ja rahti maksoi $361.16
Kulotus asemalle maksoi $17.81, vä
lityspalkkiö $58.62, laatikoihin pak'
kääminen ja kuormitus $187.28. Ku
lut nousivat yhteensä $624.37, joten
kasvattaja sai Uppiota $38,17
ylläolevat tapaukset osoltavat, et-tä
maanvnjelijät ovat .Baman kohta­lon
alaiBOt kuin tcpllisuustyölaiset-kin..
Ero on yaih rosvoamlBcn miioi
dossa.
ten y.m.) keskuudessa, ja omaisuu­den
keskitys : pienten koplakuntien
(yfetirmäin, trustieh y.m) käsiin edis
tyi enimmin kärsineet. Slinnes-kysy-mys
on tullut Saksan talouselämän
pääkysymykseksi. „
kaikkien tavarainhintain koHoami-nen
ja saman aikainen valuutan ro-mahduslasku
kaikissa Europan sotaa-käyvissä
maissa metrkitsi itsessään
kansaljisoniaisuuden uudesti-jakoa
käyvissä maissa merkitsi itsessään
hille, palkannauttijoille, . pienille ko-roillaeläjille
ja ylipäänsä kaikille ryh
mille, jotka. olivat eläneet enemmän
tai vähemmän kiinteän tulon varas-
Kun Europa näin elämisen aineelli
siin välineisiin nähden sinkoutui vuo­sikymmeniä
taaksepäin, ei yhteisktin-nallisten
vastalMhtien käi^"istymispro-sessissa
huonmta suinkaan mitään
keskeytymistä; eikä se vain oflut kes-keymättä,
vaan päinvastoin kiihtyi
aivan erikoisesti. Tämä perustosiasia
on riittävä tuhomaan kaikki pysyvän
rauhalliseen, demokraattisella pohjalla
tapahtuvan kehUyksen toiveet: yhä
jatkuTa suurömistajain eristyminen,
ttinnesoituminen, toisella puolen ja
toisella proletarisoituminen ja köyhä-laistyminen
taloudellisen rappeutumia
sen takia, aiheuttavat jännittyneen,
kouristukselliien, katkeran luokka­taistelun,
lifykyinen pula vain jatkaa
tässä suhteessa sodan ja sodan jälkei­sen
hui jäuskauden työtä.
21. Maataloustuotteiden hintainko
hoaminen merkitsi maaseudun ylei­sen
rikastumisen ulkonäön alla rik­kaitten
talonpoikain tulojen ja omai-
•suuden kasvua. Talonpoikain onnis­tui
maksaa, arvonsa menettäneellä
paperirahalla, jota joukottain kasasi­vat,
velkansa, joita olivat ottaneet
täysan'oisessa valuutassa. Mutta
maatalous ei ole pelkkää hypoteekki-kysymyksen
ratkaista. Maarihintain
valtavasta, kohoamisesta huolimatta
huolimatta elintarvehionopolin häi-käilcniättöraiistä
hyväkseen käytöstä
ja huolimatta tilanh^rrain ja suurta-lönpoikain
rikastumisesta, on Euro-^
Mailman kapi|aiistit 0T8t:;:yB«n|^;
täneet suuren totuudeifc He ovat yii
meinkin l&ytäneet, Byyn Venäjällä
kvaan nälänhätäin, ^J^-P^^iJ^^S^
Vikit tehneetl: .Pitkäiv l i ^ ^ a j j ^
aprikoineet, löytämättä fSJ^rtfc "
on selvä. .Venäjän työväki öni'8|n,
tehnyt Ja jos uskomme etcyän,; ö-merikalaiseh
«ihmisystävän» Mr Hoo-
Verin sanoja, niin Venäjän soyietti
hallitus,— siis Venäjän työväestö —
tulee" tekemään joka vuosi näin. Hä
nen, Hooverin, mielipiteen mukaan
kun vään soviettihallitus saadaan ku
kistettuna, niin silloin itsest. poistuu
nälänhätä. Ja tähän yhtyvät kaikki
muun mailman kapitalistit. Tosi­aankin!
tKaöcki taivaan akkunat au­kenisivat
ja tulisi sade, joka kastelisi
viljan; et^ se ei kuolisi kuivuuteen
Ja Mr Hoover, ynnä muut, rauhaa
ja ihmisyyttä rakastavat kapitalismin
palvelijat ovat valmiit kukistaman so-viettihallituksen,
Venäjän työväestön
pelkästä ihmisrakkaudesta! Kninica
jaloa onkaan tämän herran toivomus.
Mutta -siinä on pultoa edessä. Ei
tahdo 'löytyä keinoay. millä, rupeaisi
täyttämään kaunista tarkoitustaan.
Vseamman: vuoden ovat mailman ka?
pitallstit'koettanet saada BoviettiviBl-aa
nnrin ja näyttää siltä, että vall^
ei sateita'tulisikaan, nilnjsoviettival
pysyy pystyssä, vaikka jcuinka Mr
Hoover ja muutkin kapitalistiherrat
soisivat sen kukistuvan Ja'käyttäisi­vät
kaikki ' keinonsa kukistaakseen
s e n . / • ; : • ' . ;
Omituisinta on kumminkin se, että
Hoover tietää todellisen syyn ja pys­tyisi
lieventämään, tai , poistamaan
kokonaan mainitun kuivuuden tuotta­man
nälänhädän, kun se ei tiedä syy­tä
eikä keinoa: millä poistettaisiin^
tai ehkäistäisiin Amerikassa vallitse­va
nälkä ja työttömyys. .
Amerikassa on myöskin tehnyt kui-pionia,
peltomaan autioitumisena, kar-jattomana
taloudenpitoar, kblriiivuoro-viljelyksenä.
Tähän taantumuikseen
vaikutti myös työvoiman vähyys, kar­jakannan
aleneminen, tekolantain
puute, teollisuustuotteiden sekä Kes­ki-
ja ItäEuropassa tuotannon tarkoi­tuksellinen
rajoittaminen, västa-vir-tauksenä
valtiovallan yritykselle ot­taa
käsiinsä maataloustuotteiden val­linta.
Suurtalonpojat, osaksi keski­suuretkin
loivat lujia valtiollisia ja
taloudellisia järjestöjään torjuakseen
uudestirakentaniiskustannusten lyk­käämistä
heidän .niskoilleen. He käyt
tävät porvariston ahdasta aikaa mää-rätäkseen,
palkaksi taistelustaan työ­väkeä
vastaan, Valtion noudatetta­vaksi
yksipuolista talonpoikaista tul­li-
ja yeropolitiiklcaa, siten ehkäisten
kapitalistista: uudesti-rakeritamista.
Syntyy ristiriita 'kaupungin ja maa­seudun
porvaristojen kesken, mikä
heikentää porvarisluokan voimaa.
Samaan aikaan proletarisoituu, jo­pa
aivan köyhäläistyy, suuri osa köy-hemmistä
talonpojista; maaseutu
muuttuu tyytymättömyyden ahjoksi
ja - maalaisköyhälistön luokkatietoi­suus
vahvistuu. »
Mutta tois^eltapUÖlen synnytt),Eu-topanyleinen
kurjistuminen, joka es­tää
sitä ostamasta rittävasti ameri-kalaista
viljaa, vaikean pulan atlan-ninvaltameren
tapaisessa farniitälöu-dessa.
"Talonpoikain ja pikkufarma-rien
taloudessa ei ilmene tappiota vain
Europassa, vaan myös Yhdysvallois­sa,
Cänadassa, Äi^entinassa, A^istra-liassa
jar^telä-Amerikassa.
22. Valtion ja y&sityisliikkeiden
palkannauttijan aseina huononi jär­jestään
rahan ostokyvyn alenemisen
seurauksena, huononi väliin enem­mänkin
kilin työväen asema. Var­moista
elinehdoistaan suistunut alem
pi ja keskivirkamiehistö tulee valtiol-lisesti
levottomaksi ainekseksi, joka
kalvaa palvelemansa valtiokoneiston
lujuutta. Uusi keskisääty, jonka
mäilränä reformistein arvion mukaan
olisi olla Vanhoillisuuden tukena» voi
täten tulla tänä ylimenoaikana pikem
jaa-jota ei ole kuivuus, eikä liioin
märkyys pilannut, mutta jotka pysy
vät visustiamerikalaisten «ihmisys­tävien
» omissa viljasäiliöisEä,joista iie
eivät putoa nälkäisten pöydälle kuin
suuria voittoja tuottaneena. Ja se
merkitsee eitä: että täytyy olla pai
jon rah^, jota ei ole nälkäisillä,
työttömUlä työläisillä. Mutta tästä
asiasta ei mainittu herra mainitse mi-tiään,
sillä kun kerta: vain soviettihal
lltus saa aikaan näläjnhädän Venäjä!
Jä. ja Amerikassa on tällä kertaa Mr
Hardlng^ ynnä muiden HooVerin kai
.taiatep^^hei^öiden juQu^ima. hallit
tus, hiin-ei sopine islinä Byytt&a'hepi^
tusta.. .
Kuinka viisasta ja opettavaa —1
^WeBt Virgmiassa ovat rp^tism^-
jat,' -hienompaan luokkaan knnlnvat
tietysti, nähneet Junassa ibafiatst^l-jessaan,
vähän matkaa Blairista ^QO
miestä käsittävän Joukon asestettuja
maiiiarielta käyvän sotaa pyssyhuirt-tlen
kanssa. 'Tuota uutista.ei alna-kana
työväestö ole liiskenÄt'liikkeel­le,
sillä nykyisin eivät maiinarit mat­kustele
turistema, vaan on heille Vir­ginian
jcivihiilikapitalistit laittanut e-rityiset
vaunut jos hijiuttäfh kuula-ruiskut
j ä t k ä t jotain tähteitä..
Olipa miten hyvänsä, mutta tuo e-dellämainittu
matkustajain tiedonan­to,
monen-muun .samanlaisen valheen
kanssa on saanut kuvernööri Mprgar
niri tilaamaan kiireemmän kaupalla'
lÖOO hurttaa entisten lisäksi teurasta
maan nälkää näkeviä. läkkdutuneita
mainareita!\^- : •* ^
Ja Columbuksessa on varattu eri­näisiä
expressijunia, joiden tehtävä­nä
on saattaa Columbuksesta, 0. e-dellämainitttt
hurtat kiireimmän kau
pam ,West Virginiaari- — rauhoitta­maan!
Ja myqhemniät uutiset kerto­vat,
rauhoifctajain lähteneen. Tietoja
ei vielä liene varmoja, kuinka paflOn
on rauhortfeessa tuhoutunut maiiia
reita, mutta että se ^\ihoitus — jos
kerta sitä täytyy tehdä •j- tulee vie­mään
hengen sadoilta mainareilta,
niiden vaimoilta ja lapsilta, on joten­kin
varmaa, koska hurtat on valmis-ettu
ylimääräisillä ampumavaroilla.
Ja Amerikan, AVest Virginiassa ole­vat
klvihiilikapitalistit Biunaavat voit
lonsajai ehkäpä tuiinonvaivöissaan
joskus muistavat kirkkoaan jollakin
rovolla. Indiassa rauhoitetaan myös
kin. Lontoolaiset tiedot ilmoittavat
ndian rauhoituksen tuloksia. Se oh
jotenkin Veristä. . Tuhansia indialai-sia
työläisiä teurastettu' ja-kytketty
— orjiksi! ^ .
Sillä.Englannin hallitus ori. päättä^
S .„Nyt„alkaa olemaan aika lähettää joulurahat rm.- •„
s villeen guomesEar • '^^^^^'^hin^t^
s Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut
5 monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko. s e M l r ^ " ^ 'sri^ S viattomat lapset ovat puutteessa! He kar^ff f" "^^tflS
S puolen mewn ja odotÄvat^S ej^.^*'" "^^»^^^^t kätei^gi
s Parhain apu on pieni rahalahja. '
I Sen voi lähettää meMän kauttamme. .
I Suomen rahan arvo parani niin nopeasti että eilen
s ainoastaan voimme
tSHETVSKUSTAMNUKSET:
|.PoBttgsa l ^ c i c M ^ ^^^^ .
I Ky??käa ertMBkurBia auurille mimaille.
a,.: .vl!wndBtenppe^;ja
' • timän vuoden ajalla
f ^ ' Bahisö välitetään myöskin iaikSdlD Suomen-pankkeihin
5.B03t.69, , :Sudbuiy,Ont
i fair^^"**^ fahavaityksiä 1^^^ A. T. Hill, 177
pan maatalouden .taantuminen kiel- min kuraoukselliseksikin tekijäksi,
tämätön, ilmeten se moninaisena laa- 23. Kapitalistinen Europa menet-sähdyn
(palkannauttijain, virkamies- japeräisenipäin talousmuotojen rap- ti lopullisssti, taloudellisen esivalta-^
asemansa. Mutta juuri .sille oli perus
unut luokkien tasapaino. Europassa.
luropalaisten vialtioiden (Englannin,
osaksi Ranskan) ponnistukset pääs­tä
entiseen asemaansa vairi lisäävät
caaosta ja epävamiuutta,
24. Samaan' aikaan;kun Europpa
toteutti' moaisuuden keskitystään y-eisen
.köyhtymyksen perustalla, saa­vutti
keskitys jä luokkavastakohtain
cärjistyminen Yhdysvallaissa valta­han
ennätyksen kui^neisen kapitalis­tisen
rikastumisen perustalla. Väke­vät
liikekonjuktuurien vaihtelut ma­nian
markkinain yleisessä epävar­muudessa
kärjistävät erityisesti luok
kataistelua Amerikan maaperällä ja
tekevät sen kximoukselliseksi. Histo­riassa
kuulumattoman ;kapitalistisen
nousun aikaa on seuraava vallanku­mouksellisin
taistelun erinomaisen
kiihtymisen aika. .
in. Työväen ja talonpoikain siir-tolaisus
yli valtameren oli Europan
kapitalistiselle järjestelmälle vara­venttiilinä.
Se lisääntyi aina pitkien
liikelamaannusten aikoina ja murs­kattujen
vallankumousliikkeitten jäl­keen.
Mutta nyt panevat Amerikka
ja Australia yhä suurempia enteitä
maahanmuuton - tielle. Siirtolaisuu­den
varaventtiili on suljettu. ,
2. Kapitalismin tarmokas nousu
idässä, erityisesti Intiassa ja Kiinassa,
loi sinne uusia vallankumoustaistelun
yhteiskunnallisia perusteita. Naiden
maiden porvaristo liittja läheisesti ui
komäiseen pääomaan ja tiili siitä sen
feautta tärkeä ase näiden kädessä. Sen
taistelu ulkomaista imperialismia vas
taan, ollen "hyvin heikon kilpailijan
taiteina, esiintyy olemukseltaan risti­riitaisena
ja voimattomana. Myös ko
timaisen proletariatin kehitys para-lysoi
kapitalistisen porvariston *kan-sällis-
kuniöuksellisia pyrkimyksiä. Ja
samalla saavat lukuisat talonpoikais­joukot
vallankumoukselliseksi johta-tajakseen
proletariaatin kommunisti­sen
etujoukon.
Ulkomaiden imperialismin kansal-lis-
sotilallisen sorron, uiko- jä koti-raaisenSpoiTariston
kapitalistisen riis
ton ja ftodaalisten orjuuden jättei­den
yhteensattuma luo, hyviä edelly­tyksiä,
joissa siirtomaiden nnoren pro
nyt panna; pakkqiyöhoh kapinoivat ja
leipää tarvitsevat työläiset ja asuk­kaat,
jotka ennen saatujen oikeuksi­en
perusteella ovatv halunneet pitää
itsellään jonkunlaista määräämisoi­keutta.
Näille, Indian alkuasukkaille, oli:
Englannin hallitus muinoin luvannut
joitakin etuisuuksia, joita nykyisin 0-
vat asukkaat, koko mailman kriisin
päkoittamana, alkaneet Vaatia käy­täntöön.
Mutta sen katsoi.Englannin
nykyinen hallitus aivan vääräksi ko­konaan.
Suorastaan kapinaksi ja
niuipä kvin asukkaat alkoivat monen
muun hädän päkoittamana, ruveta uh
kaavammin vaatimaan, laittoi Eng-laimin
hallitus pistimiä ja kuulariiis-kuja
varmojen käyttäjien kanssa In.
diaan saadakseen järkiinsä kapinoit­sijoita,
jotka liiani jialjbn^rupeavat
vaatimaan, kun muinoisten lupausten
täytäiitöön panoa. Sillä sehän on ai­van
kuin itsestään, että kapitalisti'
nen hallitus ei suo mitään, mikä tuli­si
sen kapitalismin haitaksi. Ja se on
pieni asia jos Indiassa kuolee ja ta­petaan
kymmenin tuhansin ihmisiä,
kunhan vaan voidaan säilyttää var­mat
voittoosuudet Englannin kapita­listeille.
Aivan sama kun Amerikan kapita-listit
tekevät amerikalaiselle, vaati­valle
työväestölle.
Meidän oma «valkoinen hallitus»
Suoniessa ei jääne jälelle muiden mai
letariaatin täytyy nopeasti, kehittyä ja
on. se astuva laajojen talonpoikais-massojen-
vallankumousliikkeen etu-
'päähän..
Intian ja muiden siirtomaiden val-lankumouksellirien
kansanliike on nyt
tullut yhtä oleelliseksi mailihan val-
Inkumouksen osaksi kuin vanhan ja
uuden mailman kapitalististen mai­den
proletariaatin taisteluun nousu.
V. Kansainväliset suhteet
27. Mailmantalouden yleinen tila
ennen kaikkea Europan rappio —
edellyttää pitkäjaksoisia, ; suuria ta-oudellisia
vaikeuksia ja järkytyksiä,
yleisiä ja osittaisia kriisejä. Asemaa
pahentavat kansainväliset suhteet so-san"
Ja Versaillesin rauhan jäleltä.
Vaikka imperialismi tuotantovoi­mien
pakotuksesta jo' oli alkanut hä­vittää,
kansallisia rajoja.ja luoda yh-
;tenäistä Europan. ja mailmantalouden
aluetta, niin seurasi imperialististen
"vihollisvoimien yhteentörmäystä ko-
•kb joukko uusia rajoja Keski- ja Itä­Europassa
uusine tullivirastoineen ja
uusine armeijoineen. Valtiollista-lodellisessa
Suhteessa on Europa pai-nettvi
takaisin keskiaikaan.
Tyhjiin imetyn ja autioidun maa­perän
varassa elätetään nykyisin ar­meijaa,
joka ön toista vertaa suurem­pi
kuin v:n 1914, aseistetun rauhan
huippukohdan armeija,
28. Europan mantereella johta­vassa
Ranskan politiik. ilmenee kak­si
pyrkimystä;, körorikiskurin sokea
raivo, joka tahtoo kuristaa maksuky­vyttömän
Velallisen, ja .rösvomaisen
raskas-teollisuuden ahneus, joka —-
Saarin ja Ruhr-alueen sekä Ylä-
Shleesian hiilirikkauksien avulla —
tahtoo vararikkoisen finanssi-imperia
lismin tilalle luoda teollinen imperia­lismin,
edellytykset..
Tämä toinen pyrkimys ^kohdistuu
Englantia vastaan, ja Englannin poli­tiikka
tahtoo erottaa' Saksan hiilen
Ranskan malmista, joiden yhtymä on
Eurjpan uudestirakentamisen
keimpiä edellytyksiä.
29. Britannian valtakunta näyt­tää
nyt olevansa valtansa huipulla. Se
piti vanhat alusmaanja ja sai uusia.
den fepitalisteista. Päinvastoin
pyrkii edelle niistä. Olemrnjhan
tuostakin saaneet kuulla sen
tamisista, hyvin verisiä tekoja.
Nykyisin se on, eräässä ääm
nattajassaan lausunut sellaisen
teen, että' jolleivät Amerikawa ji
liadassa olevat suomalaiset
lalSaa käyttämästä Suomesta
tulevia «lahtareitaj kohtaan
riav,niih.Ke rupeavat ankarampm
menpiteisiin.
• Siiffseesdellytlää sitä,ettäSi
«valkoinen» hallitus käyttää joi
niistä «ankarista» toimtnpiteuti
ta on, Suomen! työväestö saanut,
kauheamjnalla tavalla kärsiä
m «ankarat toimenpiteet» ovat
saneet.' kyjnmenien tuhansiea
ten, naisten ja lapsosien viatfotj
veren-,, mutta, jonka verihaliitus tii\ ffli
kännyt tehdä, mielityönaän t<i
»alla Suomen; köyhälirtöä U
nempana ehkä saamme nähdä, Is
kohden, «valkohallitus» .osoittaa pji
velimäistä ankaruutta. — E Enaf *
Levitä Vapautta, joka ei ainosi
taan sano edustavansa. vallanJniffl k
uiksellista proletariaattia, mutta |
myöskin sitä tekee käytännössä,
raa sen välityksellä ' kansainvaL-; >i»
työväenliikettä, mailman mmi tj |^
pahtumia. Katso, että knicaan ei
osattomaksi ^o<ko mailmaa hoijsl
•vien kysymysten .«elville saamt
Mutta juuri nykyhetki osottaa, rä
Englannin herruusasema mailmas
on ristiriidassa sen tosiasiallissn
loudellisen takaperinmenon lana
Saksa, jonka kapitalismi; oh teiaii
sessä ja organisatoorisessa snhi
verrattomasti edistyksellisempi,
aseella maahan lyöty. Mutta Yfcip
valloista,jo.tka ovat taloudellisesti li
keneet valtaansa. Amerikan moli
mat osat, kohosi voittoisa v i h *
vaarallisempi kuin Sak-^a. PaRS
nian organisatsioninsaja ti^w^
sa kautta on Yliclysvaltaia teo"-
dessa työn tuottavaisuus h i i O i i " -^
t i korkeampi kuin Englann.-
dysvaltain vuori.öljyn , tuota!i>;3 c
65 a 70% mailman krfutun^
mutta naftasta riippuu auto-jatr|
tori-talous, laivasto ja
lännin vanha monopoli hiiliraari:!^
la on ratkaisevasti murtunut,
rikka on valloittanut er.
vienti Europaan ka5^aa
kauppalaivain rakentamis- ^
rika miltei saavuttanut E
Yhdysvallat eivät.halua ka ^
sietää Englannin .kaapeh-Ti^-"_^
Teollisuuden alalla on Eng'a^
tynyt puolustukseen ja Sak>a3 K
hinta-kilpailua vastaan ka.rsvi:-
telun varjolla varustaa se r^-^^
jelustulleilla Yhdysvaltoja
Samalla kun Englannin .ora-snj
jossa.on suuri prosentti vanö^^j
yksilöitä, pysähtyy kehity^=e>=^_
Hardingin hallitus ottanut
seen Wilsonin. laivanrakenB^;^^
„:aa. joka. kahden kolmenj^^^
vuoden kuluessa on takaava ^
kan lipulle.ylivallan.
Niin joutui Englantj.^Sai-^^^J;^
tamisesta huolimatta, Jo*o ^-^^
tisesti tungetuksi toisen
aseenaan tai on sen P^=^_
on :oetelb ^
levaisuudessa
kokoomian voimis
13
man
sa.
taistelussa Yhdysvsitoj
Juuri siksi.iujittaaEnj;-^^^,,.
tär-i aan Japanin ^^sr.ssaja^J ,"
nytyksillä varata . . - - - ^ ^ ^ ^ ^
^avrAann ttaai i abaKin. sen
den. (Ja