Canadan uutiset, June 22, 1922

              0WmmmmmBE%^Q]BLX aaraSHUa DNSJ-V CLÄSJiSDöS; -TorsMM Kesäk;^2 pr./l922' N U M E R O -2S
CANADAN UUTISET
ouomalalnen Banomalehti. Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
• Lauri Maunu, Toimittaja.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
^1.50 puolelta vuodelta, 1 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 (eenttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: - $3,50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
— Ihraismielcllä on kollme a-,
vainta, joilla kaikki lukot voi­daan
avata: tieto, ajatus pa mie­likuvitus.
I^äihin. kolmejen si­sältyy
kaikki.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä ^alstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoitukBil;
Jo kohtuullinen alennu^i Halutaantie-to-
ja nimenniuuttöilmotukset 75 sent­tiä
kerta; $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.Q0 kerta, $3.00 kolme-,
kertaa. ATrioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
GOc palstatuumalta. Kuplonil-möitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moituksot
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luentdlilmoitukset y, m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmolr
tukslsta peritään 15 senttiä riviltä.
Pionimniänkln Ilmoituksen hinta on
50 sohtt. Postissa tulevia ilmoituksia
tii liyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-malta.
...
Kaikki liikkeelle atjotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
— Jos olisimme yhtä jalomieli-|
siä toisia kui.a itsoämmekin tuo-mitcssamme,
• ylitä kärsivällisiä
toisten • kuin, omankin heikkou-,
temme suhteen, niin meillä olisi
liyvin vähän aihetta vihastumi-seen.
^ ^ ,j
— Hiukkanen kärsivällisyyttä
usein synnyttää auringonpaistet­ta.
Hiukkanen rakkaiittaa tekee
kodin onnelliseksi. Hiukkanen
toivoa kirkastaa sateisenkin päi­viin.
M
ul%f«ia heidänkin suht(-on,«s.i luen-nallisesti
on olemassa.
Me tarvitsemme siirtolaisia ja
taryitserame niitä tuhansittain.
Me) haluamme oikeata ainesta ja
sellaista toimintaa siirtolaiskysy­myksessä,
jdta johtaa joihinkin
tuloksin." . i[
• -K
Ruotsin kokeilut väJrijuomien
, , annosärjestelmällä.
V Väkijuomakäytön oikeuksien
riistäminen kansalaisten enem­mistöltä,
joka alkoholijuomia ei
väärinkäytä, vain sillä, perusteel-lassa,
rakentaen asuinhuoneita, eräänä yönä olikin kivi kadon-tehdasrakennuksia
j.n.e. Ruokaa, nut. Valkoisiin lukeutuvat oli-vaatteita
ja talousvälineitäsano-i vat sen hävittäneet. .
taan menevän paljon' mukana.^ Punaisten yritys pystyttää pat-
Ylritykseen ilmoite-taan Karjalait
Työkansan Kommuunin luvan­neen
lieti sijoittaa $50,000. Paitsi
kalaa aiotaan kannutuslaitokses-sa
kannuttaa myöskin marjoja,
sieniä,;lihaa, j a - muuta- ravinnoksi,
kelpaavaa. Tuotteet- :"ioivotaaii|
saatavan myydyksi . >Jeuvosto-.
Venäjälle. Laskelmien'^ unikaan
tulee lohen pyytäminen olemaan
ensimäisellä tilalla. Sen ohella'
pyydetään turskaa,' silliä y. m.
— Neuvon fulisi olla kuten ke­veästi
innal i a n laskeutuva lumisa­de
eikä niinkuin niivoisasti piis-kjuiva
raomyrs-ky. Sen pitäisi las­keutua
alas peiimeästi eikä liian
kiireesti. )
. Jäämeren kaloja,. Hylkeen ja
' l a ^ c t t ä pieni osa yleisöstä tekee j ^.^^^^^^^ ^^^^..^
harjoittaa. Muina .hommina•mai­nitaan
.vesilintujeii
lannan kokoaminen, arvokkaiden
<>l.jyjfiri valmistaminen j.u.c.;; ;
.Seuriieen hu^ on va­rattu
mukaan;: uiiytcb
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitnmuutoksosta tulee Ilmoittaa
lehdon konttoriin sekä Vanhasetta uu­si
osoite. ' t
— New Yorkiu ljutisten apu-loimillnjjiksi
ou v;ilittu j\lr. »lal-i
i i i i r i Honkonen, XVaukcganista,
UI.
Ei enää yksinomaan brittiläisiä.
CANADAN lUUTISET
(The Canada News)
Tlic Finni-sh Newspai)cr in Ganada,
Pubiishcd evcry TIuvrsday by
The Canada News Publishing Co. '
Erick J, Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edilor.
Daily New8]|ldg., j Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is W G l c o m e d and read.Incve.ry Finnish
home in the Dominion. It is tlie only
dircct advertising medium f o r thöse
manufacturers and merchants wjio
T \ ' i s l i to create and build a profitable
and i)erman€nt demand f o r tlieir prod-
' Ucts and nierchandiso b}{| the largc and
ever growing Finnish population rcsid-
Ing in. Ganada, Place your trial ad
vortisenient and get results.
Advertising rates: 50c per inch.. :
Political advs. $1.00|per inch.
Advertisemonts must reachour Of­fice
Wednesday noon to appear on
Tl)nrsday's issue. v
Subsciiption price in Ganada $2.50
per year, United v.States and other
countries $3.50 per.year in advanee.
Entered as secend class mali. mat
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office ät
Port Arthur, Ontario, Cjanada. i
T H E AIM OF T H E ' C A N A D AN
UUTISET.
To hefp ipreserve the Ideals and
Bacred traditionS of thijs, our adopted
country, the Dominion of Canada: i To
observe Jts laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the public's
sense ofclyic duty: In ali ways to äid
in making this country greater and
better than we found It.
Vi\ 1 jirvitso mennä kovinkaan
j)ijkjille tjinkscpäin, kun vielä e-lettiin
J i i k n n , jolloin miltei kaik­ki
Canndnn en^^lanninkieliset sa-nouuilehdet
olivat n. k, brittiläi­sen
siirtolaisi>olitiikan kamuilla.
Nyt uiiyttää mielipide vähitellen
!nuutluvnn, sillä mitä isot edellä,
sitä iuenet perässä. Niiinpä eräs
SM 11 o m a ] (' 111 i, j o ka nä i 1 i.i n ai k o i 11 i n
saakka on puolustanut brittiläis­ten
näkökantaa, kirjoittaa' muut-tuneossa
äiinilajissa seuraavasti:
''.Aliclipide" kautta maan ei e-nää
ole vksimielinen siitä eitä ai-itsensii
syypääksi sääntöjen rik­komiseen
,tuntuu hyvin (irakoo-niselta
määräykseltä."
Tällaisen ilmoitetaan olleen si-
•sällön' lluotsin ' lääketieteellisen
neuvoston viralli.sessa lausunnos­sa,
jonka se äskettäin an­toi
tiiydelisen kieltolain esi^
tyksestä. . Se on herättänyt suur­ia
huoniiota kaikkialla,* maassa.
Jossa |)arliaillaan käydään kiih­keätä
taistelua kieltol. puolusla-jain
ja n. k. Hrattin järjestelmän
k a n n a 11 a j a i n vii Iillä; iKiel to 1 a ki-
|kysymyksestä Ruotsissa toinieen-pannaan
. yleiset vaalit tulevan
elokuun 27 j) :nä.
L ä ä k e t i e t e 11 i s e n n e u v os f o n 1 a u -
sn n n ossa ' huo m a u t e ta a n ed el leen,-
että. suuri joukko lääkäroitä on
sitii mieltä, että määrät/vssä ta-
I )a u ks i.ssa ja j oissa k in mä ärä ty is-sä
taudintapauksis.sa alkohoolia
ei kokonaan voida sivuuttaa i l :
man että siitä johtuu suuria epä­kohtia.
Siitä syystä ei olisi otet­ta
va h uom ioon y ksino maa n alko-h
olin vä ä r in käytiin : tu r mi ollisiä
seurauksia, - vaan myöskin ne seu­raukset,
joita ei voida laskea va^
lvingo.llisiksi. . •Selitetään, että
useat n, k. alkuperäisistii roduis­ta
käytliviil alkoholia ja lausu-noastaan
Jiritanniaii alamaisia j taan epiiilys, että nykyajan yh-aisina
iniii.stiiä Cana- tciskuntaa ei niinkään heljiolla
• Älä käytä anteliaasti toi­sen
miehen rahojal
Pienit kyyhkyset kuljelia-val
suuria tiedonantoja.
Ennakkoluulo oji tielämät-t
ö n i y y d e u taiasi.
~ Älkäiijäiniittiikr) jousta en­nenkuin
nuoli on i^aikaliaan.
Tnohda toisten virheet muis­tamalla
omasi.
— Nöyryydellä usein voitetaan
enemmän kuin' ylpeydellä.
saattaa
tua.
.T(yka tänään epäonnistuu,
huomenna taasen onnis-
: — Maailmankaikkeus on Ju­malan
toteutun'ut.^atUs.
y^.-,.-— Olo hidas antamaan neuvo­ja,
.nopea tekemään palveluksia.
— Kauneus ilman' hyvettä on
ruusu ilman tuoksua.
— Miehet tekevät taloja, mutta
naiset valmistavat koteja.
— Totuuden aurinko saattaa
liiinmentyä, mutta ci koskaan pi­mentyä,
— 'Kauppa on iiiielenkiintoista
ja tuottavaa peliä, edellyttäen
että sitä, pelataan rehellisesti.
Kiitollisuudella säilytetiiän
vanhat ystävät ja hankitaan uu­sia'.
^ Pidä huolta nykyisyjrdestä
j Ä ' tulevaisuus pitää liuolta itses-taan.
I
; Älkää milloinkaan-epäröikö
tehdä minkä tiedätte olevan ve!-
yoUisuutonne;
tulisi siirtolaisina p
daan. Sanomalehdet', jotka; .jok­seenkin
voimakkaasti ovat suosi­neet
' "ainoastaan brittitäisiä
politiikkaa, ovat alkaneet tarkas­tella
asiaa toiseltakin puolelta.
.Melkein kaikki; . julkisuudessa
t u n ne t u t. mi el i et, h. a r v o j a • p o i kk e -
11 k s i a lu kunnot t am a 11 a, piio It a vat
siirtolaisporttien avaamista useil­le
Eu)*opan kansallisuuksille. AMi-den
jouko.s.^a, jotka liberaalista
siirtolaispolitiikkaa suosivat, on
Sir Clifford Sifton, lordi Shaugh-n
essy j a / Cana dia n Pa ei fic. rauta-ticn
presidentti Sir Henry Beat-ty.
Voi olla mahdollista, että jo-k'
a i s t a.. yi lama ini t u ista j oli t o m i e -
l)i.stä johtaa vaikutteet, joita he..
eivät tahdo julkaista, mutta se.
kanta, Jolle he:mielii>iteensä pe-;
rustavat, on epäämättöinästi oi^
kea. Ennen kaikkea he painos­tavat,
että Canadan suurin tarve
on suurempi asukasluku. Sen
y 111 c y d ess ä he o t ta \^a t e s i inc rk i k-si
Canadan kansallis velan, joka
seitsemän vuotta, sitten oli. noin
:^r)() miljoonaa- dollaria ja nyky-äiin
n*oin kalideksan kertaa suu-remjii.
On totta, että verorasi-ti
I S . si i h en a ika a n i epäsi • j ok se eil-;
kin key y enä y ksi ty isei i k a nsalai-sen
harteilla, vaikkakin siitä po­liittisissa
väittelyissä •tehtiin
suuri numero. .Nyt on päinvas­toin.
Verot rasittavat suuresti
jokaista Jvansaluokkaa ja tulevat
niin. tekemään pitkän aikaa : eli
aina kin niin kauan kuin väkilu­ku
pysyy kiinteiisti paikoillaan
tai ei lisäänny nopeammin kuin
mei-kit viittaavat.
Porttien avaamisesta niin le­välleen
että kaikkien tänne aiko­vien
siirtolaisten rajottamatto-ivjisli
sallittaisiin päästä maihin,
ci; tässä ole kysymys. Hclposti
voisimme silloin joutua yhdestä
kysymyksestä toiseen — ja vielä
vaikeammin ratkaistavaan. Aus­tralia
on ottanut käytäntöön po-litikan
jonka mukaan ainoastaari
englanninkieltä JHihuville siirto­laisille
annetaan:, pääsyinpä. ;Se
saattaa . olla . hyväj - politiikka
Australialle, mutta huono Cana-dalle.
Pohjois-Europa on meille
antanut mahdollisimman parhaan
sf.iitavisa olevan eiirtolaisainek-sen.
Pohjois-Europaiv siirtolais­ten
mukautumisen canadalaisuu-teen
on toteennäyttänyt monet
tuhannet yksityiset esimerkit.
Toinen sukupolvi on täysin cana-dalainen
mielipiteiltään ja pyr­kimyksiltään.
Vaikeutemme siir­tolaisten
kansallistuttjynis^kysy^
myksessä on johtunut Keski-Eu-?
ropan'. väestöstäj vaikka poikke^
voida saada luoinimaan nautinto­aineista,
jos' tarkoitus on luoda
k ok.o n a a TI ; r a i t i s y 111 e i sk u u t a t ä y-tyy.
sc toteuttaa. lainsäädännöu
avulla, asettamalla asteettaisia
rajoituksia, joten nykyiselle ja
mahdollisesti: vielä seuraavallekin
sukupolvelle tulee 'suoda aikaa
tavoistaan luopumiseen. Lopuk­si
lääketieteellinen neuvosto, pai­nos
ta e n a 1 k o li o H n . y ä ilr i n k ä y t ö n
torjnmisen välttämättömyyttä,
ehdottaa, että nykyään voimassa-
01 e \' aa Ji en k i l ö le o h t a i s ta ra j oi t us -
systeemiä edelleenkin tarkistet­taisiin,
kehitettäisiin ja i)aran-.:
net täisiin.
Brattin systeemi on Kuotsissa^
ollut käytännössä.seitsemän vuot­ta.
'Sosiaalihallituksen tilastojeTi
mukaan juopnncisuusmäärä tii-m
ä n \' u o d e n e ns i in ä i s e 1 lä n cl j ä ii -
neksellä oli alimmillaan sitten
vuoden • 1 9 1 8 . Varsinkin : on se
merk i 1 lepa nt u Tu k h oi mau ym pä-ristöllii,:.
jnissä vähentymi.sen sa­notaan
tekevän kokonaista ."^6.8
prosenttia verrattuna vuoden
1 9 2 1 viimeiseen ueljiiunekseen,
Muutami.ssn "ituötsin maaseutu-k
a u puu jjjei ss'.l j u o pun e i su ud en sa­notaan'
valientyneen 55—60 pro­sentilla.
•' ' / •
Amerikan kommunistit tutustu
maan Neuvosto-Karjalan
1 oloihin. X
Aiiierikan suomalaiset kommu-nistilehdet
kertovat, että t., k. 4
p. on Astoriasta, Ore., lälitenyt
ensimäinen joukko länsirannikon
suomalaisia kalastajia matkalle
Karjalaan aikomuksella asettua
'Kannanlahteen . harjoittamaan
kalastusta ja kannutusta Pohjoi­sen
Jäämeren rannikolla. Tätä
varten on muodostettu Karjalan
Kalastusosuuskunta, joka on va­rustanut
mukaan tarpeelliset ko­neet
j a työvälineet. Matkalla i l ­moitetaan
nyt olevan y l i 40 mies­t
ä sekä lisäksi naiset ja lapset.
Ennen on edustajina siirtynyt
kolme. Kalastusosuuskunnan kan-nunteko-
ja kannutuslaitoksen sa­notaan
tulleen maksamaan pyö-reissä
luvuissa $40,000 ja kalas­tusvälineitä
on. mukana noin $20-
000 arvosta, m. m. 8 kalastusve­nettä,
verkkoja, V uistimia, sukelT
lusvälineitä ja työkaluja. Lisäk­si
sanotaan tulevan mukaan ko­konaisen
veneveistämön, jossa
voidaan rakentaa suuria mootta-rialuksia,
ja kon&pajan, joka tu­lee
maksamaan useita tuhansia
dollareita. Nyt menevä joukko
alottaa h^ti työskentelyn Karja-suutta,
näytelmä välineitä, nuotte­j
a , . s o i 11 o vä li n ei t ii, . s ä h k ö k u v a -
aparaatti :y. m. Mukana isano-taan
olevan ensiluokan taiteili­joita,-
varsinkin m u s i i k i n ja
niiyttelemisen, vieläpä säveltä­misenkin
alalla !
Suunnitelmat ovat siis sanj^en
utopiset ja: kauniit, m i k ä on o-mansa
tekemään edessä odott^a-van
i)cttymyksen sitii suurem­maksi.
Emme halua esiintyä pa­hansuopina
cnnu.stajina, mutta
nykypäivien olot Neuvosto-Ve-niijällä
eiviit voi tarjota mitään
ed el ly t y k's i ä t ä 11 ai s t en ro 11 kei d en
siirtokunta-yritysten onnistumi­selle.
Jo yksityiset siirtymisyri-tykset
Venäjälle tarjoa vat va-
^roittavia esimerkkejii. Joku ai­ka
sitten läksi Amerikan Itäran­nikolta
eräs- innokas kommunisti
Neu vost o-Venii j än ' i h an ne vai t a-kuntaan'
'päästiiksensä ainaisek­si
vapautumaan porvarillisesta
riisto järjestelmästä, liänen saa­vuttuaan
monien vaikeuksien jäl­keen
Venäjän rajalle, riistivät
j u ut a la i s et k o n i mu n i s ti v i rka il i j at
mieheltä kaiken ylcsityisen omai­suuden
ja jakovat. • sen keske­nään.
Se|n jälkeen mielien näl­kää
sammutettiin sillinpää.so])al-la.
jollaiseen hän ei ollut tässä
m a a ss a t o 11 u n u t. 11 iiu e n v a s t a -
lauseilleen, vain naurettiin tai
viitattiin pistimiin, jotka olivat
valmiit vaimentaiuaan kaiken
tyytymättömyyden. •
. Olemme vakuutetut, et 1 ii tiimä
1 ä ns i r a n n i k on suo i na 1 a i s t en k om-munistion
toivioretki suureen
kommunisti valtakuntaan • kohtaa
jo matkalla vaikeuksia, jotka
riittäviit herättämään sen utopia
houreestaan elämän kylmään to-
^dellisuuteen. Perille päästyä on
sitä o d o 11 a ma s s a m en e st y k s ei i s i -
jasta pitkä sarja vaikeuksia,: on­nettomuuksia
^ ja, pettymyksiä,
joi,den voittamiseksi tarvitaan c-neinmäii
sitkeyttä ja kärsivälli­syyttä
kuin m i t ä meidän päivi-emme
aiituisesti tyytymättömyy­dessä
elävällä kommunistilla on
tarjota.
Kokemuksen ja opetuksen kan­nalta
on tällaisilla seikkailumat­koilla
toi VO 11 a va s ti s i 1 m iii-a vaa va
merkitys suomalaisille kommu­nisteille^
ja muille radikaaloilh^,
jotka ovat vielä sillä kehitysas^
t e e 11 a, • e 11 e i v ii t : 11 e j a k s a u s k o a
tulen polttavan, ennenkuin o v a t
polttaneet sormensa,: Tässä - mie­lessä
pidämme kommunistien toi-vioretkeä
hyvin suotavana ja
toivomme, että se. saisi mahdolli­simman
runsaan osanoton.(P -ti.)
sas kaatuneitten maanpettäjäin
liaudalle ei ole millään tavalla
puolustettavissa. 'Emme myös-,
kään voi, antaa hyväksymistä
vastapuolueen toimenpiteelle, lie
kun omavaltaisesti hävittivät pu­naisten
patsaan. "Moleminat nä­mä
te o t o va t - vasten m i el isiä si i t il
syystä, • että ne kuvaavat. niin
mainiosti-, miten lähellä tässä
maassa nyrkki vallan uhka vielä­kin
on. Patsaiden vlVki vai täinen
kaataminen ja ruhjominen niin
puolelta kuin toiselta on rikollis­ta.
"Sitä vastaan on taisteltava.
Ja" minä ainakin omasta puoles­tani
uskon vakaasti, e t t ä niin
reilassa mcilUi vielii asiat on, et­tä
mitkään sosialistiset kunnan­valtuustot
''itämäisillä'* päätök­sillään
eivät kykeiK^ maan itse^
näisyyden muistomerkkejä kaa­tamaan.
ICatsomme, että maan
hallintoviranomaisten on asiast?
I)idettävä liuolta eikä jiitettiivii
niiden suojelemista - milldviiiin
yksityis i 1 lv. k a nsala is [ )i j )'(vil le . s i 11 jj::
silloin: on aina vaara tarjolla, et­tä
asiat joilta vat tekoihin, joita
ei aina voida }>itäii oikeina.
Toiselta f)uolen on hallitusvi-ranomaisten
pidettävii m>njsktn
huoli siitä, .että punaistjtyi^ yri-f
y k' s (• t • I )y s t y 11 ii ä " s a n IvVfiM pH t s a i -;
t a ' . k' a p i 11 alli s t e ii m i i is t o] -'1 '<' • ^ -
kea vat lyiijiin. lvapinäfli.«riTi. ci
millään .muotoa: saa rinnastaa
niitten vainajien kanssa, ^j{)\k:i
a n t o ivat li e n lv e n sii i ii a a n s a \' a i) < i-^
uden . ja/itsenäisyyden 'puolesta..
Siksi seisoo koko poi-varillinen,
valkoinen SiH)mi sen vaatimuk­sen
takana, että valkoisten saii-karli.
iat.saitten on. seistävä jvai--'
k o i 11 a a n,: 111 n 11 'a i ni n a i s t e n '' .s an -:
karii)atsaat" on hallitiisviran-o
m a i s t L ' i i toimesta poi.^tetta v a ;
Sillä rikollinen teko ei sna tulla
inilläiiu tavalla. i)alvot.iik.si.
^alkka on ' pian verrattavissa.
Suomen palkka', nykyinenkään,
korkeampi, ci riitä Amerikan pal­aan
rinnalla, kun kurssin ottaa
ukuun. Tosin elinfarpeetkin:
ovat halvemmat, mutta se .ei aina
auta painamaan vaakaa Suomen
jiy V ä ksi. To t tu m at t o man a olo i hi n
on usein sojvivaii tyiipaik-an saan­tikin
vaikea.
Tässä suhteessa on tärkaätii tur-;
vautua tyqn yälitystoiniist(vihin.
Niitä on kaupungeissa, ja: ovat ne
kunnallisia laitoksia, kuntien yl­läpitämiä,
joten ne ovat va!)aat
keinottelusta.. Sopivin /neuvonan­taja
011 Sosialihallituksen työnvrr
litysosasto llclsing-issä. Siellä
tu n n e t a an i n a a i r . y 1 e i s e t. t a r pe et
työalalla ja.voidaan parhaiten si-joitta.'!.
.Mutta sama se: (in Suomessa,
kuin Amerikassakin: ei aina ole
heti saatavissa, kullekin sopivinta
työtä. Aluksi täytyy ottaa sopi--
mattomami)ikin työ ja [»ysyä .sii­nä
kunnes toinen avautuu. ,T;issii
ei ole siirtolaLsdle mitiiän outoa..
Liinlen kuitenkin,: et tä, parliai-
Nykyinen kurssimme rakdJih®
tyksille SUOMEEN^-.. •
Postin kautta ja
sähköteitse on
Viihtyminen
Suomensit.
Suomen vapaudenpatsaiden
vainoaminen.
Sankaripatsaskysymykset ovat
edelleen antaneet vilkasta pu­heenaihetta
kansalaisille kautta
koko Suomen, kirjoittaa Vaa­san"
pakinoitsija. Tunnettuahan
on, että Tampereen patsasjuttua
seurasi Varkauden patsas juttu,
joka oli siitä omituinen, että se
päättyi punaisten "sankaripat-saan"
häviämiseen. On kerrot­tu,
että punaisten suurella vai­valla
liommaama kivi olisi upo­tettu
järveen.
Varkauden punaiset ainekset
menettelivät omavaltaisesti, kun
he vastoin kieltoa ryhtyivät pys-tyttelemään
kaatuneille kapinal­lisille
ja yhteiskuntarauhaa jär-
'kyttäncille maanpetollisille hau­takiveä.
He olivat pyytäneet lu­paa
kiven pystyttämiseen, mutta
heidän .pyyntöönsä ei voitu suos­tua.
Siitä huolimatta he öiseen
aikaan valmistelivat patsastaan
ja aikoivat sen kaikesta huoli­matta
paljastaa. vap|»una,.' Mutta,
Niissä suurissa kansalaisi)ar-vi,
ssa, -, jotka keväisin, kuten
muuttolinnut rientävät Suomeeir^
011; sääiinöHises^ti useita yksilöitä,
Jotka aikovat vanhaan koti maa­han
jäädä pysy väisestiasumaaiu
Kokemus on kuitenkin osoittanut
että vallan mgnet heistä ennen
pitkää iialaavat pettyneinä ta­kaisin.
:
Vanha kotimaa ei heidän mie­lessään
todellisuudessa vastaa si­tii
kuvaa, jonka ovat Amerikassa
itselleen luoneet. Kun ensimäiset
ihastukseii jiiiivät, minkä Suomen
ihana . kesäinen luonto on herät^
täiiyl, ovat kuluneet, alkaa va.s-tavaikutus,
joka syksyn tuuliss~a
tekee tehonsa. Niinjiii moni ])a^
laa takaisin Aiiierikkaan yhtä
suiirella innolla, kuin keväällä
sieltä läksi. • • •' •
Jotta Suomessa — tai missä ta­hansa
viihtyisi, on välttämä­töntä
pää.stä sänänölllsiin työfyloi:
hin. ^ Kesän kaiuiein aika }?aä't-taa
kulua sangenkin nopeaan kii­tä
nauttimiseen. ,minkä seurii.ste-minen
luonnossa, kotipaikoilla, o-maisten
j a tuttavien keskuudes.sa
tuottaa, mutta pysyväistä elämää
ei voi siihen perustaa. Toimiala
ja toimeentulo ovat järjestettä-,
yiit. 'Kuinka siinä onnistuu, siitä
1 o p u M i n e 11 . V il i ty mi n en r i i j) p u n. -
Suomessa otetaan Amerikasta
tulleet 'vieraat lämpimästi vas-t
a a n. Ile id ii n k ii n n i a k s e e n p Id e -
tään juhlia joissa kuulee kauniiia
puheita. -Suomessa niin • liartaasti
toivottaisiin, että merentakaiset
tulokkaat siellii viihtyisivät.i\hit-ta
tiillaisten juhlien varaan ei voi
sä ä n n ö 11 is t ä cl ii mä ä r a k e n t aa . E i ­vätkä
Amerikan suomalaiset sii­hen
jättäydykään. Ile ovat tottu­neet
työtä tekemään eivätkä juh­limaan.
Kukin Amerikan suomalainen el
voi vanhassa kotimaassa päästii
sille työalalle, mihin on uudessa
maailmassa tottunut. Missäpii
siellä olisi niitä kaivantoja sekä
moninaisia erikoistehtaita, joissa
kansalaisemme ovat taitoa ja mai­netta
saavuttaneet. Eikä siellä o-le
niitä vapaita, hyyäpalkkaisia
palveluspaikkoja, jotka monen
suomalaisen tytön ovat Amerik­kaan
houkutelleet.
Yleensä palkkatyöhön ryhtymi^
nen .iSuomessa tuottaa useimmalle
Amerikan suomalaisölle petty­myksen.
Siellä -.ja täällä .saatu
Dollarilta.
I\ryöfi myömmt; pankki-osoituk
,sia (shekkejä) markoissa yllE-mainit,
kurssi.n jälkeen Ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
Jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
.kurssin jälkeen.
Lähetysk,ulut ralialähetyksille
postin kautta on loe. suminUle
alle '1^20.00; sitä suureminilta sum­milta
mitään kuluja ci peritäi
i ä h ( 3tyskulut' sähköteitse
$3.5(J kaikilta summilta^
on
Kaikki lähetykset oseitetaan
ten soveltuvat Amerikan .siioMin-iPo.sti.n kautta, jos .sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä;
Osoit f a kaa liihet y ksenne vas-taanpUaJan
jii jähett
t eell a / jv^tir us t e ttu n a o s o i 11 e e 11 a.::':
V /: Foreign Department /
First'Natiönäl Ba^
•-^Perustettua v^ 1374.-- • V ^ ^ ;;
Varat; i l i ; ; ^^
: . Kirjoittakak-: suomeksi; ' nieiliä
on liuusi:Suomalaistä liikkeessä
^m:e.;;.^': V-''-^y."••:••- ••
I a isel 1 e Su o m essa sei la i se t t o i m i -:
alat, Joilla h;in voi o l l a it.sonäi^
nen, oma i s i i n t ä n s ä . Ainerikasja
11111II t a m m a 11 i 111 i o s \'.o i a \' a t a () -
ma n. 1 i ikk ee n Ja k ä y 11 iiii si i 11 ;i: k' o -
k e m n s 1 a a n hy v ä k se e n. K11 11 i 'n k 'in
myös tiissii t i i y t y y olla k i i i - s i v ä l l i -
s y y f i i i . ' Kiiiän tiiiilläkiiän liike
svnnv i t - e s t ä i i n , vaan t ä y t \ - y sit"i
raiveniaa, asiaIca.sjniri toi uttaa-- J,
n (>., e. S i i 11 (Ml •' i 1 • i i t ii 11 IM 111 a m; j: Ic n n
kansi. vaan. t i i y t y y ty().sk:'niiell;i
kana n k i n - ennen k n n: va rmoja.: tu­loksia
•voi. saada: . .
L ^ s e i i i u n i l l e A i i K M T k a i r suomalai­si
11 e Iliiy11äii .Siioinessa: s o | ) i v i ; i : -
n 1 a 1 ta • maa n vi 1J e ly s s i \' u e! h\\< e i -
n o i l l e e n . .Maata on Suomessa doi-h
i r e i l l ä . : s u h t e e l l i . s e s i i halvalla saa-tavaa.
IKun .simret i i i a a - i i i i ( l i ' - l u k ­set
j o t k a siellii ovat t c - k e i i l i i , k i i y -
tiinnJlssii: tot eiit u va t, .saa .Suo­m
e s s a ' m a a t a jotakuinkin ylitii
:hyl\ )n i;i i :k u i n . A i r i k a .><s a k i 11,; Se.
Joka oii t i i ä l i ä " k o r p i a a v a i m i n . s aa
s i e l l i i vastaavata työtä. Ja val­m
i s t a vii Jelyst ii. isomman tai: j)ie-n
e m m ä n {lalstan, saa .se. Joka voi­maahan
Jonkunverran varoja
kiinnitvtäii.
.Myci.skin naisviielle sov-.ltuu
, 1 noi 1 et 1M a a n v i 1J < 1 y k s e n : .s i \ - i i Ii a a -
rat : s i i p i k a r j a n h o i t o . . m e h i l ä i s l MI
pito, puu- Ja k a s v i t a r h a n viljele-mineib
J.n.e. • KnJkuneuvoJt.Mi iiii-
.r.illä sekii:, kfiu.punkien ku|;)ejlla
voi niimil saada sellaisik.si, että
tuotteet kiiyvät hyvin kaupaksi.
-Ja mukavuuksia k in —- siili k ö va­loa,
ve.sijoluoa : y . i n . T— jo Suo-mes>
akin on saatavissa mciJiessa
paikassa.
H a r t a i n toivoni' o i i . s i , . e t t ä ne
A m e r i k a n suomalaiset, Jotka, nyt
I; i li t e \-ii t. .S u o 11 ie 11 suun ai k o 11 i.i i k -;
sossa, ettii s i l l ä itsdleen toimeen
t u l o n J ä r j e s t ä v i i t . tässä harras-:
t u k s o SS a a n on n i s t; n i s i \v; 11. Odota 11
k" 11 i 1 e n k' i 11, ettii h e i s s i i • o n s u o m a-.
: 1 a i s la s i i k.ey I tii J a : kii rs i vii 11 i s y y t -
t ij,, J o )•; a e i e n .s ii 11 ii is t i i . \- a s t () i 11 k iiy -
mislii sitikiilnlä. Ainoastaan- s i l -
j i i l i i in he ovat tiiäJliikin •eteenpiiin
!>iii-MH':. Samaa tarvitaan van-ha.-
sa kotimaa.ssa.
^ ' a i k k a onkin t(xsiasia,-että mo-j
n i Ainerikan. suomalainen pctty-neenii
on, palannut J a k a i s i n van-i
I a s 1 <i, k- o 1 i 1 J.1 a a st a, ():ii m y i is se :t o-
.si t.l l i i moni- iäiillii- mennyt 'on Sn o
m<'-,sa py.^yväisen toimeentulon­sa,
rauhan Ja onnensa saavutta­nut.
1 i.--eat iiei.stii ova.i j)aikkkaui)-
n i l l a a n ensi mii isiä ja arvossa pi-d
e i y i i u p i i i . Aiiierikari oppi • on
l i e i d i i l I kohottanut keskitasoa
kork(.'aiiiiiialle. l l e i i l i i k i n on ol­lut
alkuvaikenk. s j a Suomessa,'
iiiutJa lie ovat-ne tarmolla Ja ke.s-t
y v y y d e j l ä voittaneet.
( N . A ' . l ' , . ) Akseli Ivananheimo, •
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toimjnta.
Il:(I
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lälietykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vlaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahaläJietyksille on
40c summille $40.00 asti, 50cl summille $50.00 asti,
75c. summille ^100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
, Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
I • 'l^iii^-ji^f^^i^ -'\r-
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.