Canadan uutiset, April 6, 1922

              'm'
c.CANAI)AN: TJVmET
stiomalainen I sanomalehti Canadassa,
i ; ilmestyy iokaisena, Torstaina.
kustantaia i
' v ^ i i e Canada News Publishing Co.
>?Erlck J. KörterLiikkeetihbitaja.
1} Lauri Maunu, "i^oimittäja.
TILAUSHINNAT:
^'Ganaaaan: $2.50 I koko jvuodelta,
$1,50 puolGltä vuodelta, 75c.! 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
"'Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
kpko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­dalta.
,
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoltuksi)
ie kohtuullinen alennus. Halutaantie
to- ja ninienmuuttoilmot|Ukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaaj Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3;00 kolme
kertaa. Avioliitto-! ja klhlaus-ilmoi-
T - Kasvatus on Itaikkialla mei­dän
ympäri liamme, jos ^' a in pi­dämme
.silmämme avoinna j a mie­lemme
sille alttiina. Kasvatus on
laaja k ä v s i t e . Se ei rajoitiinyksin-o
m aan k i r j a h y l ly i h i n e i k ä yli o pis:^
ton seiuieii sisälle.
tukset. 60c palsta uuraalta. iKuolonil-moitukset
$2.50, n uistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroil-moitukset
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvityksetL keräys^
luettelot,. luento-Ilmoitukset .y. m. 30
kenttiä tuumaltav I I
ITutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 ^enttiäiriviltä.
• Plenimmänkin ilmoituksen ihinta on
50 sentt. Postissa itulevia ilmoituksia
fei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset '$1.00 tuu-imalta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: v
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, , j Ont., Canada,
)r Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. i
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha eitä nu­pi
osoite, ' , I
CANADAN UUTISET
<f (The Canada News)
The Finnish Ne\vjspapeT inl Canada.
• v Published every Thtirsday by
Thci Canada^ New9 Publishing Co,
•, Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu. EditorJ
^^a-ily News Bldg., j Port Arthur, Ont,
CANADAN,UUTISET
»is wekomed and read in every Finnish
Jionie in the Dominion. It is ithe 6iily
Sdirect advertisingi medium for those
inauufaciurers and mlerchants wh6.
{v\'ish ro create landi build a profitable
•'änd permaneiit'demand foiv their prod-i
.tjctf} and merchandise by the large and
» i v e r growing Finnish populatlontesid-
Inp in Canada. Place/ your trial ad
rvertisement and get results. I
Advertlsing ratesi50c per inch.
;^ Politioal advs. $1,00 per incih.
-v' Advertisenients must reach our of-
.lice AVednesday noop to appear on
tTlnirsday's issne. j j
: Subscnption prIce in Canada $2.50
iper year, United |. States and other
eounlries $3.50 per year in advance.
Ihmiset erehtyvät, mutta fti-iks^^Mitt^ yenäjää^j^asta^nj-feiUä
noastaan suuret sielut tunnusta- muuUaisesta nykyoloissa tuskin
vat erheensä.—August Kotzebue. voijoUa kysymystä.
Heti siitä lähtien loin reunaval­tioissa
lierät^ tt iin : kysy mys^^^^^y
teistä puoliistusliittoa tarkoitta­van
toi^et-ensin . köpllekiitsumi-sesta,
kiinnitettiin siihen .smirla
huomiota sekä idässä että lännes­sä,
Skandinavian maissa, Venä­jällä
jä Saksassa. Nii.ssä. maissa
ankarasti vastiistettiin sellaista
liittoa, jo.ssa Kanskan Hittolainen
Puola olisi määräävänä tekijänä.
A rv el ti iri pa Kuotsissa, et t ä se 11 ai-sesta
sopimuksesta saattaisi olla
vaara kai k il 1 e . Skand iiiavian
maille. 'Saksassa söpimiista:y^^
tustettiin siitä:syystä, e^
lähinnä. Ka nska a. on siel la yi ha -
t ui n in aa. Tenä j ä H e e i >^e 11 ai n e n
sopimus 6le^^^^ ^ v
rnäärässä mieleen, >nVikä on itses-i
ä ä n s e l v ä ä . BolsKeyildt
kaA-astr varoittaneet^:' ei-äitä
na ya It iPi ta'; : Venäjä lie viii)i miel i -
sistä' hankkeista,;/s,vo. • liitfosopi-niuk.
sista: N
luonnollisesti: : olisi edullisempaa,
ci tä; ritilää II poliittista ;y
• lii i den vii lii 1 e m u od o .st ui si. . v ;;
: Nyt s a a pu n e i s t a. t led o i st a p ii ä t -
taen Suonri niiiiden i-etiiiävaltioi-^
d en ranka n a on ottanut, ra 1 kai.se-
•\:an a skel e en, kat sorin t ed ui 1 ise ni-inaksi^
m eres t ä ]Mu st a än ni e reen sa a 1^ iva
ui 011 u V a an ylite i .s. pu oi usi n sr i h t a -
iriaaii kilin Skat^^^^^
jbi.sta todelVisen y^^^
111 itää n sa not t a yäm i:)aa a pua: tiis-k'\
n p 1 i si; oi hl t pd oi et t a v issa;, ;
tl Entered as secorid ciass mail mat-ter,
Dee. 1,,1915, atlthe iPost Office at
ifort Arthur, Ontario,:Canada.i
, THE A I M ' O F THE CANADAN
^.UUTISET.
To hefp^pr^eservel the Ideafs and
sacred traditions of this, our ;adopted
country, the Dominion of Canada: TÖ
öbserve its laws and Inspire others to
lespect and obeyithem: To strive
^ynceasingiy to quk'ken the !public's
sense of civic duty: i In ali ways to aid
an mai<ing this country greater and
Petter than we found It. '
, Sen, joka ei o.saa itseän.sä
3{omentaa, on toteltava. Niets-elic.
I I
-. — ^^^h joka eiIosaa pitää it.se-iin.
sä km-i.s.sa,' on toteltava | toisia.
XietseJie. '
. — Sielu voi kaunistaa ruumis­ta,
mutta ruumis ei voi kauni.staa
sielua.
— Se, joka' ei luule, it.se.stänsä
liikoja, on enemmän kuin luulee-kaaii.
- - Göthe. *i
— Kuten tä.ssä numerossa ole­vasta
Karjalan Keskushallitnk-ken
tiedonannosta nälvvy, on kar­jalaisten
taistelu vapautensa
puolesta katsottava tällä kertaa
päättyneeksi. Bolshevjkien kos­toa
peläten ou tuhansien karja-
1 a ist en tä yty ny t j ä 11 ä ä k o ti nsa j a
kontunsa ja paeta turvaa etsi-tnäiin
Suomen puolelle. Kun u-seimmat
lieistii. ovat a ivan i-ahat-lomia
ja leivättömiä, usein puoli-alastomiakin,
on Suomessa hei-dä
11 avusta inisekseen täy tj^nyt
ryhlyä: miiä kiireellisimpiin toi-menpiteisiin:
Sekä Suomes.sa ke­rätyillä
eitä täii^Itä läheleiyillä
varoilla on jo saatu :paljon ai­kaan.
Kaikki jo lähetetyt lai
vielä lähettävät : lahjoitnkset
käytetään Karjalan pakolaisten
a 1 e n n u s t i 1 a n k o ho 11 a m i se k s i. • Pi -
li t y s j ui ka i st a an a i k a n a a n A m e-ri
ka n j a ('an a d a h .sn oma 1 a isissä
lehdissä. Aluistakaamme kärsi-
\-ää lieimokansaamme ja teit-;
kääinnie voitavamme sen aiitta-
)nWksi I • Vielä koittaa Karjalan
vjipaiiden aamu I
vastustamaan senaattori Lodgeii
johdolla. Taistelun tulos tuli nä­kyviin
seuraavana vuonna toimi-tetuissa
pi'esidentinvaalei.ssa 3()is-sa
Harding: valittiin senaatin ja
k on gr e SS i n k a n n a 11 a ni an a.
Asettuen ' sille kannalle, että
Yhdysvalta in ^ei tulisi ryhtyä voi­tokkaiden
liittolaismaiden liitto-lai
seks i, pre.«f id eritti Ha rd in gr eh -
dotti n. k.' kansakuntain liittoa,
jonka tarkoituksena olisi - sotieii
estäminen. Siinä mielessä hän
ku t su i AVa s h i n g t oni i n a se i d e n r i i -
suiitakonferensin.; Yksi ,sen suu-i'i
m m i st-a sa a v u t n k s i s t a o 1 i n e 1 j ii n -
vallan. Tyynenmeren sopiinn.s.
Siitä riippui sunre.ssa inäärässii
konferensin. mu idenki n sopi Hius­ten
kohtalo, -los sitä ei oli.si hy­vä
ksytty, oiisi laivastojen ja ar-meijan
rajoituskysymys mahdol­lisesti
kadottaiiuf merkityksensä.
Sen iiyvä ksy niinen senaatissa a-setti
muutkin sopimukset vaka­va
mma Me pohjalle;
ne yhdessä BuUockin kanssa' epä­määräiseksi
ajaksi. ' |
yhdysvaltain viranomaisetkin
saisivat asiaan puuttua tarmok-:
kaalia kädellä ja ajoissa estää
*'Klaninsa" maiidottomuuteen
menevät aikeet. Sitä on vaadit­tava
sekä ihihisyydeu' että kium^;
mankin maan hyvien naapuruusr
suhteiden säilyttämisen nimessä.
Hyvien naapuruussuhteiden
kehittäminen.
Raittiusväelilä on edustajansa.
Canadan naisten oikeudet.
aliksi etsit i lepoa, vaikka
työhim .synnyit? Tuomas Kem-pi
Iäinen.
\
Mitä vielä on tehtävä, sitä
a.iaitele; mitä jo
linohda.— Mnnli
Ksehenliaeli.
.... (
oliet tehnyt, se
von Ebner-jj—
On parempi tehdä maailman
vähäpätöisin työ kuin pitää puo-
Jituntista ]l\^n vähäpätöisenä. —
Gxithe. '
Palvelus on löytää jotakin
hyödyllistä työtä ja suorittaa
se. I M ole väliä mitä tämä ''jota­kin'
'on, kunhan se v'$in palvelee
hyödyllistä tarkoitusta.
• ;— Kiittäinättömyys ion jonkin.
,la^Äta' heikkoutta. En ole kos­kaan
havainnut, ettäIknnnon ih-m*)
set lolisivat kiittämättömiä. —
CJÖjhe. ' :
Paha rankaisee itsensä,! hyve
taa.sen on oma palkintonsa.
räässä .suhtees.sa on totta, ettei o-le
.1-angaistusta eikä palkintoja,
vaan ainoastaan seurauksia. I
Suurin mies tai nainen, mikä
milloinkaan ori elänyt, ei ole ollut
mtinta kuin palvelija. Maailma
on palvelijoiden n a^ilma. Te o-lette
palvelija.; Se'^ jota päljrelet-
Jte,u>ott p,alvelija< * ^
I •j-i'/.'-.'.-
Toinen faistehi yhtäläisistä oi­keuksista
on Canadan naisilla e-de.
ssä. Senjälkeen kun lady
iih 011 dda n on nisin i t n n keut n a y 11-
\Q(']\ kaikkein vaikea pääsy isini-mi.
slä lainlaatijakunnista. iOng-lännin
Aiä h u on eesee n. o \' a t M on i -
rea Iin na iset alkane(M tiednslella,
eikö (Canadan perustuslaki, Bri-lisli
Non h A m e r i e a A e t . m y ö n nä
heille samallaista oikeutta Cana­da
n ssena a tti in nä h den. Oikeusmi-
11 i . s i e r i . o n .knitenkin lausunut
va.stakkaisei^ mielipjteen. Sen niu-k
a an sa n ott u un lakiin täytyisi
lehdä nftisten. senatti.in pääsyä c-dfllydävä
lisäys.
Ky.s.Tmys näy Itää siis tällä ker
ra 11a >iaaneen. sellaf,sen i-atkaisun,
josla. ei ainakaan .ULh.ilulevaisuu-
(lessa voida kovin .pitkälle, poike-.
ta. It .se senaattorit eivät lisäystä
snopein silmin katselisi/ sillä se
olisi heixlän etujemsa vastaista.
Senaatti on yhdistys, jonka jäse­net
nim.ityk^<>n.sä ohella saavat
elinka utisen. \ku.nn ia -a sema n ja si­ten
j ontuvat; m u i ta i lim is iä vii h ä n
korkeammalle. Joko sattumalta
tai rvakavammjan harkinnan jäl­keen
BriLi.sh i>?.'orth Ameriea Aet
alkuaan laadittiin sellaiseen muo-t
o o n, e 11 ii n a i i l 1 e e i j ii ä n .y t ni a ii -
dollisuutta. päiastä- nauttimaan se-n
a a t tori n o ikcf uksi s ta j a ed u i s I a.
N a iset sai vai, va i n ku nn i a n oli a
s e n a a t to 1 • i e n k u n n i oi t e 11 a \' i n a
vaimoina, ä^einä, sisarina tai
tyttärinä.
, Lady Ehq/nda on raivannut it­selleen
tten lordflen kamariin
Suu r- Bri t a*nnia n pa rlament issa,
tehtävä; jC)ka kysyi suorittajal­taan
kunnioitettavan ,suurta tar­moa
ja pjiättäväisyyttä'*, Vai-muu-della
voi/daan sanoa, eti^ä hänen
esimerkkiään . tullaan kirikissa
maissa «seuraamaan. Montrealin
naisten alote on .siitä cnsiniäisenä
merkkinä Canadassa. Ej ole e-päilystäkään,
etteikii^iicidän tai.s-telun.
sa ennemmin tai m y ö h e m ­min
joh'da tuloksiin ja heidän po­liittista
asemaansa vahvistavaan
voittoon. . \
Venäjästä irtaantuneiden reuna­valtioiden
puolustusliitto.
Bolshevikien osallisuus Etelä-
Afrikan mellakoissa.
Latvian' .pääkaupitn;gista liiiasr
ta tulleissa: sähkösaniomissa ker:
rotaan Snoanen, Viron, La.tvian ja
•Puolan .. Vftirsovassa a.llekirjoitta-neen
vii>si vuotta ke.<^tävän sopi­muksen,
jossa sopimulfsessa. sito­utuvat
toimimaan yhdessä sodan
sattuessa. Jo.s 'joku isopimusval­loista
joutup aiheettonfiasti naapii
i'ivaltionsa hyökkäyksein alaisek­si,
noudattavat muut vallat ystä­vällistä
puolueettomuuttla ja eri­mielisyydet"
koetetaan , sovittaa
neuvotteluilla. 1
Sopimusta .selostavat ,sähkösa-nomatiedot
ovat varsi)ji niukaty
joten niiden penisteella en voi mi­tään
selvempää kuvana liitosta
saada. Kiaikesta päälttäen se
luonteelta/in on ainoas^ain p^JO-I^
i tel ä - A f 1- i k {1 s t a. sa a pn n e i ssa
sälikösanoivi is.sa. kerrot a a n '' ^1 os-kovan
punaisen k ä d e n n ä y t e l ­leen
ilmeistii osaa siellä äskettiiin
sati »meissä, valla nkuinousa ikeis-sa.
Punaislen tarkoituksena. näy 1 -
t ii ä o l le e n n i u u t taa t e 1 ii - A Iri k an
kultakaivoslakko koko maata kä-s
i 11 ii v ä k s i ^' a.l 1 a n k u 1 n o uk seks i
bolshevistiseen malliin. Kenraali
Sniuts. joka aina on osoittautu­nut
eteväksi sotilaaksi ja taita­vaksi
i valtix»mieh;eksi, on kuiten­kin
k o vi n k our in seka a n t u n u t a -
.s ia an ja verrattain vähällä ihmis-,
i 1 eri ^e n • lvi 1 ka 11 a el a s 1 a 11 u t: m aan.
uhkaavasta, vaarasta. On enein-niän
kuin luultavaa, että Lenin
Ku m p p, AI OS k o va s t a ra h a 11 i S(^s t i
koetti avustaa Handin alueen
" va llankumoukseliisia'' samaan
tapaan kuin muitakin laillista
y h t e i sk un t a j ä r,ie s t y s t ii. v a s ta a n
t ä 11 d ii 11 y j ä. k u m ousy r it y k s iä, Vai -
lankumous näyttää etupäässii i-a-joittunecn
vain paikkakunnan e-desvastuuttomien
-riinesten väki­valtaisuuksiin;
, mitkä kenraali
Smuts sekii .siiiinnöllisen sota väen
e t t ä vapaaehtoisten buuri joukko­jen
tukemana tukahdutti al­kuunsa.
'
Etelä-Afrikan tilanteen vaka­vuus
ei supistu yksinomaan sii­li
en, että A- a 1 k oi s e t i n i el le t t a i st e -
livat toisiansa vastaan, llotuky-symys
on siellä aina näytellyt
huomattavaa osaa. Etelä-Afri­kan
Unionissa, liliodesiaa ja Ba-suto-
maata lukuunottamatta, on
kuusi miljoonaa mustaihoista ja
ainoastaan noin puolitoista mil­joona
a. valkoista, i^hi t is in ä. a ik o i -
n a alkuäsu k kai t a oi i h e l ppo k äsi -
.tel lä j mu tt a n y t on; t oi s i n. Suurin
osa alkuasukkaista ei enää ole^
villissä tilassa., ..Ile ovat vaati­neet
ka.svatusta ja aneita, eivätkä
enää pidä valkoista miestä niin
yliluonnollisena. ilmestyksenä
kuin alkuaikoina. Heidän kes­kuudessaan
brittiläisille vihamie­liset
buurit ovat levittilneet te­hokasta
propagandaa. Toisel ta
puolen taa^ kaffiiri-heimo on py^
synyt uskollisena kenraali Smut-sille
ja usein estänyt muut väril­liset
heimot väkivaltaisuuksiin
, ryhtymästä.
Tyynenmeren sopimuksen
hyväksyminen.
Neljän-vallan Tyynenmeren so­pimuksen
ratifioiminen Yhdys­valtain
senaatissa oli merkiller
pantava tapahtuma toissa A'iikol-la.
Pitkällisen väittelyn kestäes­sä
senaattori Lodge/ joutiii sekä
demokraattien että republikaani­en
hyökkäysten esineeksi. Niitä
eräillä tahdilla katsotaan kostok­si
siitä suunnasta, jota senaattori
Logde osoitti biisonin ehdotuk­siin
vuonna 1919i Presidentti
AVilson palasi Pärisista tuoden
rauhansopimuksen ratifioitavak­si.
Senaatti asettui silloin häntä
Ta nadan ja Yhdysvaltain K i -
\vanis-kliibit ovjit ottaneet käy-
1 ä n tö(>n vi isa a n k ei non liy vien
suhteiden kehittämiseksi kum­ma
nk in m aan vä 1 il 1 e, Ivum ma s-sakin
maassa on ])äätetty viettää
" Y hdys valta in ja Canadan'' päi-vää.
Kummankin.maan kaikissa
k n u dessa sada ssa k 1 u bissa ni ää rä -
tään hnlitikuun ensimäisellä vii­kolla
yksi päivä, parempien suli-t
e i (Ien e d i s t ä m i se k si k a n sa !< n n t i -
en välillä.
Huhtikuun ensimäinen .viikko
\- a 1 i 11 i i M s e n t ii h d e 11, e 11 ii huh I i -
kuulla 1818 saatiin lopullisesti
S un 1'- liri t a n 11 i a n ja Y h d y s v a 11 a i 11
välillä aikaan n. k. Ku.shrBapfotin
sopimn.^, jolla järjesteltiin rajoi­tettu
aseistautuminen Suurilla
fJärvillä. Sopinins itsea.siassa on
käytä nnidl inen aseity_'nriisun t a,
j o k a s i n ii n s ii o .s o i 11 a a. i n a i d e n vii -.
1 illä A-allinneita hyviä suhteita e-desinenneinäi^
vuosina.
Toistasataa vuotta on siis kulu­nut
siitä hetkestä, jolloin .mitään
linnakkeita ei ole ollut Suurilla
•Iä rv i 11 ii e i k ä : m i t ii ä n. so t a -a luksia
niitä risteilemässä. Siinä meillii
on iiiaailmaii suurin e.siinerkki
todellisesta ja käytänn<)llisestä a-,
seidenriisunnasta.
*' Y hdysva It a in* ja Canadan piii-v
ä n ä " eanadalaiset puhujat vie­railevat
Amerikan klubeissa ker-t
o en ra j an ta k a isille ser k u i 11 ee n
Canadan kehityksestä ja mah­dollisuuksista.
Amerikahviset pu­huja
t k ä y V ii t € a n a d a ss a j a t e ke -
vät parhaansa ystävyyden ja so­pu
so i n n u n 1 u j i 11 a m i s e k s i. Pre s i -
dentti liardingin kerrotaan sa-n
on een, e 11 ä. K iAva n i s-k 1 n b i su n n-nitelmallaan
saa aikaan enemmän
anglosaksllaisten .suhteiden pa­rantamiseksi
knin • inaailmati
suurvaltojen aseidenrajoituskon-ferensi.
Suunnitelma on epäile­mättä
erinomainen ja tulisi sen
jäädä ])y.syväiseksi kummankin
naapurimaan välille.
Port Arthurin " Ne-ros-ChronieV
l e " kirjoittaa :
' ' Pä ä m i ni s t er i AV. L. ]\ Fa e Ken-zie
King sanoi maaliskuuni 20
p :n ä Do m i n i o n i n A1 lian ee 'n lii he •
tystölle, että hän, tulisi olemaan
ky ken e mä tön e s it t ii m ä ä n pa i* I a -
nien t i ssa vä k i j u o m ien v ai m ist us­ta,
j a' k u 1 j et n s'l a. es t ii m ä ä n t i\ v ko i -
tettua 1'ederaalila kiehdot ii.staj
Tilanne ei kuitenkaan olei toi­voton
raittiusväel le. Paria inen-t
i n jäsen Doufrald Kennedy, antoi
vaalitaistelun aikana omalla ^ni-.
mik i r j o i t u ksel 1 a a n va r 11 st et un lu­pauksen,
joka kuuluu seuraa­vasti
:
• - •Kannatan sitä. lujasti, ja jos
minut vaiitaan, lupaan ininii ii.s-kollisest
i tyiiskennellii koko ikaii-saa
käsittävän 'kieltolakiaseluk­sen
voimaansaattamiseksi ja i juo-pu
m ist a i'koit uksi in kiiy t et t ii v i^-ii
\' ii k i j n o m i e n valmi s 1 a m is e n, tn o 11 -
n in, viennin ja ma a kunta i n vä 1 i-sen
väkijuomaliikenteen estiinii-seksi.
Luj^aan esittäii saman.si-sä
11 () i se n 1 a K' i el i d o t n k s e n en s i n i ii i -
sei lä i s t u n to k a i id eil a .-^ J)oii j^a 1A
Kennedy.''
Port A rt h ur—Ken ora n va ai ip i i -
Ku Klux Klanin konnan-kujeet.
saisten vaatteittensa .ohella. Tau-..
ite ja ja \ ur j uii tia,,mi kä on yh teis-
|tä sekä rajan takana että 'siirty-
[nei den ka r ja 1 aist en kesku n dessa,
on vaikea sanoin kuvata.
|: Tämän ohella nykyinen Karja­lan
alennuksen tila on käytettävä
iparhaiinnialla tavalla itsensä, kar­jalaisten
hyiidyksi. Karjalaiset;
ion saatava entistä enemmän seiso­maan
omilla jaloillaan. Tämä ta­pahtuu
J i y t parhaiten voima|)eräi
sen vai ist usty ön k a 1111 a. V ji 1 i .st n s-työstäkin
[lakolaisten keskuudes­sa
pitiinee Suonu»n hallitus kylla­ki
n huolta m ui ta. Te idän lahjoit: -
tamilia varoilla, voimme linom.at-tavassa
määiiissii tiitiikin ])U(ill:i
1) a k o 1 ai s t e n k e sk u 1 ui e .'^ s a tehostaa.
Tlelpotukscn lurokaus ja l^iilol-
1 i s u u s n o u s e p a k o 1 a i s t e n: i • i n 11 .o i s -
1 a ^ 1< 11 n h e sa a.x^a t \ ' i i 11 t.ä m ii 11 ö 111 ii n
avun ,ja lu(m ei V f i l n yksin vanhan
''i 11 aan heimolaisiltaan. v a a n m y u s -
kin Teiltii kaukana a.suvilta. liy-väosasiltii...
sukulaisiltaan. Sf.n
A M i o k s i cttii ei ole meille tullut viv',-
lä.jtietoa^ m isl i i mikin laJijoit crtn
rahaerä on koottu ja lähetetty;
eniime voi iiiiillc liilieitiiii yksityi-s
i ii! lvi i I ()s k i I'j ci lii i n m e . K ai k»'ssa
talttauksessa tulrhiim' n i i i s i i i i-a-:
lioista, luonnollisesti |.)it;im;iiii)
tarkkaa kirjanpitoa, ja käyt tii­maan
.niitii ('(lellii olevien suunfa-v.
iiyojen luukaisest i. sekii aikanaan
lähettiimään tilityksen niiisiä
Amc^rikan . suomalaisiin saiioma-
1 e h ti i 11; 1 *a r li a i n k i i 1 o s a \' u s t a n 11 e
olkoon se t i(.'toisnus. c l l i i olett e o -
saItänne olleet • mukana pelasia-massa
-l^uolemaii pai'ia;i He jout u-niitta.
I\ai'jalan iauhijakansaii
f )a r 11 a i m m i s t o a . > e 11 k' a n s a 11 i s es i: i
Nykyinen ikurssimme rahaläh»'
^. tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta,
Myös myömme pankki-osoituk
sia i(shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä (?A»i' •
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Läl|etyskulut ralialähetyksilk
p OS t i n k a u 11 a o n 15 c. su m m ille
alle $20.0(); sitä suuremmilta suin*
miltä mitään kuluja ei peritä.
LälieLyskulut sähköteitse
,$'j.r>G kaikilta summilta.
on
rin raittiutta 'harrastavat vajit.si- heränneiniii o--aa. Tyrmne on kyi-jat
siis : kiinnittävät hnomionsai
Doujrald Kennedyyn ja iiiihini
toimenpiteisiin, joihin liänen lu-i
pauksensa mukaan raittiusasiassai
odotetaan rvhtvvän.
Amerikan ja Cana­dan
suomalaisille.
Amerikan kuuluksi tullut ter-.
vaus-. höyhennys- ja lynkkans-jiirjestö
K u Klux Klau, jonka o-
1 em m e t ä m ii n k in 1 e h de n 1 u k i jo ille
aikoinaan esittäneet; on ilmoitta­nut
aikovansa hakea neekeri
Matthe^v 'BuUockin takaisin Ca-nadasta
; Etelä-Carolinaan, missä
kaiken todenniiköisyyden mu­kaan
hänen saavuttuaan toimeen­pantaisiin
n, k. "necktic' party'*
eli Iiirttojuhla. Ku Klux Klanin
mi 1 j oon a n j äsenen san ota an va n-noutuneen
t ehtä vä ii suorittam a an
ja pitäisi se toteutettaman yh-deksänkymmen^
n päivän kulu^
e.ssa. On siis ky.symykse.ssä B u l -
loekin ryöstäminen ja salaa kul­jettaminen
Canadan y rajan yli
Yhdysvaltoihin.
Jos .sanotusta uhkauksesta tosi
tulee ja K u K l u x Klan ,saa uhrin­sa
valtaan.sa kaikista Canadan
viranomaisten mahdofllisista toi­menpiteistä
huolimatta ,on kysy­myksessä
ennenkuulumattoman
törkeä loukkaus' Canadan oikeus­laitosta
ja Canadan hallitu.sta-kohtaan.
Canadan^ järjestyslai-toksilla
saattaa olla omat puut­teellisuutensa,
mutta siitäkin:
huolimatta on luultavaa, että Ku
Klux Klan tällä kertaa suunni­telmissa
a n erehtyy. Jos Canadan
rajan yli tänne saapuu Bulloekin
n o u t a j i a v ä k i v a l t a i s i s s a - ai­keissa,
jäävät he epäilemättä tan-
Karjalau vapaustaistelu oiv nyij
toistaiseksi pää tty nyt. S a n k a r i 1 -i
1 i se s t i I) uo I n s t a o n . A - i i m i S e e n i m ah - j
dollisnnteen asti kotejaan ja va-l
pant taan . ky m mcn ke rt a ista i y 1 i-|
voi m aa: vastaan, t ii y t yi k a r j ai a i s-|
ten joukkojen siirtyii. viime kuuiil
1G päivänä lopullisesti oma lta|
maaka ma rallaan Suomen puolel-j
le. Aikaisemmin ja var.sinkin
muutamia päiviä ennen michistönj
peräytymistä oli siviliväestf); nair
set ja lapset lähteneet kodeistaan!
tietäen vain siten pelastuvansa|
v i h o 11 i se n k' ostolta .j a. k u oi (^ i n a 11 a. j
Karjalaiset johtomiehet ovat va-l
paustaisteluun osaaottaneiden a-|
vustamisen ohella kiinnittiineel |
vakavaa. huomiota : äärimäiseni
puutteen alaisena olleen sivilivä^;
eston pelastamise»Mi ja auttami-;
seen heti kuin siihen tarjoutui va-
]) a n s t a i st el n n a 1 j et t u a t i 1 a i su u s.
Suomen kansan uhran.sten kautta
tämä inhimillinen avustus ikävi
mahdolliseksi sangen nopeasti.
Viime piiivinä on lisäksi alkanut
saapua apua myö.skin teidän ja­lomielisen
avustustoimintanne tu­loksina
tänne. Se todistaa; miten
sydämenne lämpimästi sykkivät
kovaa kokeneelle heimolaisillen­ne
karjalaisille. Tosin a^aistuk-senne
ei ehtinyt heimollenne! hei-d
än ollessa a n v i el ä j r a j a n t a ka n a
Karjala ssa poi st a m a a n siel lä vuo­sikausia
vallinnuttai h ä t ä ä ja puu­tetta,
mutta lämpimästä mielestä
aiheutunut avustuksenne on nyt
ainakin yhtä suuriarvoinen silh"!
y 1 i k y m m en tuh a nt i s e 11 e. p a k dl a is •
joukolle, mikä nyt etsii turvan
Suomen rajojen sisäpuolella.i Nä­mä
t poloiset, joiden' t ä y t y y jiittää
kotinsa j a kontunsa,, ^ jopa jiittää
suuret kokonaiset kylät aivan aur
tioiksi, saapuvat tänne nj^tinäl­käisinä
ja. alastomina. Suqmen
kansa on ottanut heidät liikutta­valla
myötä tunnolla.|A''astaani 'Se­kä
'hallitus että. yksityiset \tdimi-vat
ripeästi näiden .auttamiseksi,
mutta tämän ohellai se apu, mikä
[Ä^inerikasta ja Canadasta on 'tul­lut
ja on^ tulossa ja mikä apu; nyt
tulee käytettäväksi I yksinomaan
Suomes.sa olevien pakolaisten hy­väksi,
on sangen t ä r k e ä juuri sen
vuoksi, että pakolaiset ovat;mitä
kurjimmassa hädässä ja pui\tt^es-sa.
Tämän todistamiseksi vain
joku^ räikeä esimerkki: monella
pakolaisnaisella ei ole esim. pai­taa,
vaan ainoastaan ohkaineri
rikkinäinen kesäpuku päällään.
Eräälläkin naisella oli puunkuo­r
i a , petäjänlevyjä ympärilläänk r i ­voa
, jo.st a a i k a.na a n kasva a K a i:-
jalan vapau.^. Karjalan IKMIUI» ei
olt^ k-noleva su.kni)uu1 toon, hiipo-
'A\\w ja oi-jiiut.'en. Karjalaii heimo
öu: tiimäir.l-kuukaul ise n sankari h
lisen taistelun kaiitla (isoi.tlanur
sei la isl a elinvoima a, mikä on liar-vinaist
a maailman historiassa jji
vain tämän taistelun kautta se. (ui
saanut asiansa kansainväliseksi.
Helsinulssii, maaliskuun ') päi­vänä
V.Y1'1.
AV. Kp vn ii s.
lOiK-.ialan . K
edusta iaim.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin k,',(iutta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä. .
: Osoiitakaa lähetyksenne vas-taaijiottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOPK MICfl
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli .... .5153,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuUsi suomalaista liikkeessäm­me.
eskuslia Uit uksen
VENÄJÄN NÄLKÄ,
Venäjän nälkämailta saapuu
piirvii i)äivältii : yliii kauhistuila-vimpia
tietoja. Alue. joka on suu­rempi
kuin Ivanska ja jossa a s \ h ;
noin .'J-') milj. iii mistä, on vaarassa
muuttua nurlkeiir eriimaaksi. Sa-lojatuliansia
on jo nälkäiin kuol­lut.
Miljoonilla niiyttää olevan
sa m a k o h t a 1 o . ed essii ii n e n ne n e n s i
s a to a. 1 i av a n t a u t i ja n i u u t k' u u -
metaudit raivoavat. Onpa hir­nu
i i n e n 11 ii 1 ä \- i e n y t i hi ni s r a u kat
k a n 1 i.i 1) a 1 i s m i^i 11 k in. . i 11 m i ssy (' i j i k s i.
Tuollaiset tiedot.- koui-istiittavat
sydänrä.. Ajatus ei: tahdo jaksap;
toimia.. .M iten on tämä kaikk.»
mahdollista oniiellisuudest. kuu-luisalla
ninstan mullan .seudulla
jossa ihana vehnä kasvoi melker
iimari i.yiitä ja vaivaa
•1 a. ei k ö 11ii n ole luoliainen ky.sy'
m y s 1 u k e m a 11 on 1 at k e r r a 1 noussij'!-
Yen.-i jä n . ny kyist(.'n.. vallanpitä jiei"
niicliin.'. .ille nyi hädässään'kään
lyviit ajiua anoen nlkopu*olisef'
maailman ja sen armottomien ka'-
p i 1 ajli s 1: i e n p u o 1 (H> n, / ^) a a [) u a o p
kin runsaasti tullut. Niinpä koi»
i*oiaan .(.'t.lä. lOn^iilannin. kveekariv
yksistiiii.n i-nokkivat nykyään 100*
OOO; nälkämaan asujainta...Mutta
eiki» ole Yeniijiin. !u)lshevikit tätii
a p u a r u k o il I e ssa a n jo v i h d o i n k i n
heriinnoet.- ajallelemaan,. inistä
jolitnu: et lii kapitalistinen yhteis-;
kunta. , heitä nyt pystyy autta­maan,
ttu) sama. yhteiskunta, jon­ka
romahdusta, on niin varmana
ja lä Inkisenä ennustettu /
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KXT.RSSI ON TÄNÄÄN
kastL *
^ SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jbs säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40,00 asti^ 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta'seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaai^ottajan ja
^ lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
; i . .1
PORT ARTHUR; ONT., CANADA»