Canadan uutiset, June 26, 1919

              »HEIOHiy PlNNliBH NEWSPÄn!R IS CANADA AND THB BBST ADVBRTSBINQ MBDltJM, I AINOA SUOMALAINEN 8AN0MAL1SHTI CANADASSA J A PARAS ILHOITUSVAUNB
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTA&rOISUUä KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO 26
- L J...
Tlmrsday, Junc 26th, 1919 - PORT ARTHUR, CANADA - Torstaina, Kesäk. 26 p. 1919 •N V Vuosik.—Voi. V.
Lakko Winnipegissä.
;Jjauaiitaina sattui AViniiipegiii
"kaduilla siksi vakavia l y litecuot-toja
lakkolaisten ja poliisien vä­lillä,
että kaupungin inajuriii
täyIyi kio II aikat\n iltapäivä]lä
julistaa sotalaki voimaan. Kaik­kiaan
loukkaantui näissä rytä-köissä
scItsciMänkyriunentä lien-koä,
joista kaksi on jo kuollut.
Vseita satoja vangittiin ja niit­ten
joukossa Tulisiakin. Raitiotie-
- liikemie scisalitui •metelien aika-na
lauantaina, luutta uiaanantai-a
am u n n oi i ka ksi ky m m e n t ä vau­nua
taas , liikkeellä. Majuri on
t o ist a isoksi k i el t ä uy t kai k k i ko­kouksien
pidot kuin [myöskin pa-raadit.
Torontossa
on katuraitiotic! ollutr kokonaan
seisauksissa sitte lauantai-illan,
joi] oi n m i e h e t ä ä u e s ti v ä t 1 a k k o u -
t u a k s o e n. u\ 1 i t ää n y r i t y k si ä e i o -
le tehty liikenteen palanttauii-sp]\
si tähän nuuinessä.
Hirmumyrsky Minnesotassa.
Sunnuntai-iltana raivosi harvi­naisen
ankara liirmunliyrsky F c r -
gu s l''a 1 Is issa. Sen ui u k aan m i t ä
011 saatu tietää, on (iO~70 asu­kasta
menet t ä n y t •lienkensä ja
200 loukkaan t i i u u t v Kaupunki
käi'si sviurla vauriota, sillä myrs­ky
hävitti tieltään kaikki. Säh­k
ö - ja puhelin langat ovat uiaas-sa
m a i l i m ä ä r i ä ja tietoja tapah­tumasta
voidaan saada ainoas­taan-
fpakoh isiltä. Kanpungin
liikekeskustassa OM useita hloke-ja
raunioina ja suuri (Irand ho­telli
1uliistuessa;m hautasi alleen
useita henkilöitä. s
] \ l y ö h e H i n i i n saapuncvet tiedot
k e r t ova t, et t ii k ai k kia a n 400 ta­loa
on j-aunioilia':ja joukossa u-seita
liikerakennuksia. LrO louk
ka a n 111 n u 11 a h o i d e ta an 1 ä h i -sai­raaloissa.
47 r u u M i i s l a on jo löy­detty
luhistuiuiideii talojen rau­n
i o i s t a . l^Jajuiliuan sfjttuessa oli
useita kaupungin asukkaita hu-y\
1 o i s s aa n h a k e Alicen ra n n a 11 a,
j a näitä on alettu njiarata jär­vestä,
sillä m y r s k y lennätti hu­viloita
asukkaineen järveen.
Jonkunlaiseni käsityksen tuu­len
voimasta myrskyn aikana saa
m y ö s seuraavasta. (Jreat Nort­hern
juna kulki noin 'j5 m a i l in
nopeudella tunnissa ja i i pääs­syt
k u i n n i a i 1 ia i k an j) u n g i s 1 a, k 11 n
SDI rajuilma yllä!ti: Junan yh­d
e s t ä t o i s t a vauiuusla
Tutkim,ukset käynnissä.
Mikölai Leninin ja Leon Trot-s
k i i i kirjoittamia kirjasia, joissa
Amerikan Ityöläisiä kehotettiin
nousemaan i . j a ' ' o t t a m a a n vallan
omiin käsiinsä", esitettiin New
Yorkissa soviettihallituksen toi­mistosta
kaapattujen toisten a-si
a k i I* j o j en o h e 11 a la i nl a a ti j akn n-nan
Valiokunnalle, joka on toi­mittamassa
! tutkimusta l)olshevi-kieu;
toiminnan johdosta Yhdys-val
1 o issa. 11 se i d e n tu n ne tt 11 j e n
anierikalaisten radikalien nimet
esiintyivät kir.ieenvaihdossa, jo-ka.
1 u(jttiin t odistukseksi va 1 io-kunnalle.
Eräs julkaistu asiakirja oli 500
n i m e ä s i s ä 11 ä V ä . p o s t i t u s I u e 11 (d o.
Nimien joukossa olivat Ijeonard
Al)hot, t :ri (leorge AV. Kirch-wey,
Fola K. I;aFol 1 ette, A mos
P i n e h o t, Se o 11 N e a r i n g, e vf; rs ti
Kaymond Rohins, Paul W. Kel­logg
ja Louis Lqehner.
Sen jälkeen kuin valiokunta
oi i 1 opoAi an u t t äm ä n istu n t onsa,
j u l k a i s t i in soviettihallituksen
toimistosta dausunto, jossa sanot-tii
n et tii jrostit usl uettelo etu pääs­sä
/ ' s i s ä l t ä ä n i i d e n tunnettujen
Imnkilöiden nimet, jotka olivat
toimittaneet tutkimuksia Venä­j
än olojen johdosta."
Ei-äs valiokunnalle lueitu kir­je
oli osoitettu Santeri Nuorte-valle
ja oli sosialistijohtaja E u ­gene
V, Debs sen lähettänyt.
De 1 )s o 1 i t o iv n 11 a n u t 1 K) 1 s h e vi k ie n
asioitsi ja Ile menestystä yrityk-sissään
ja lausunut olevansa täy­dellisessä
soi)usoinnussa hänen
kanssaan. A^astatessaan oii Nuor-teva
lähettänyt toisinnon erääs­tä
kirjeestä, jota, kuten hiin kir­joitti,
oli jaettu 2r).000.
; Karkoitetaan ilman kuulus­telua.
Kuusi ulkomaalaista luiestii,
jotka vangittiin viime perjantai­na
XVinuipegissä ja lähetettiin
Kingstonin : vankilaan, tullaaij
s i i r t o 1 a i s \* i r k a i 1 i j a 1 n ilmoituksen
mukaan lähettiimään sinne unia­han
niistä ovat tulleetkin ilman
m i t ä ä n läh.e m piii kuulusteluja.,
Miesten irimiä ei ole ilmoitettu,
j a sanot aan he;idän olleen: innok­kaita
lakkoon kiihoittajia.
Kaivosonnettomuus.
La u a nt a j ha;; ta pah tui Pot t s kai -
voksel 1 a lä hellä, Pottsyill eä,- Pa.,
kuusi ^ se 'onnettomuus, jossa 4 miestä kuo-l
e n n ä t t i pois kiskoilta ja ainakin j l i heti ja 10 m i e s t ä hautaantui
8 matkustajaa ilmoitetaan saa- _ kaivokseen joksikin aikaa,
neen surmansa.; Saman yhtiön
asemahuoncen repi m;^rsky.pala­siksi
j a ' s i s ä l l ä olleet ^/niehet pe-
Suomi-Synodin,
Amerikan snurimman suomalai-lastuivat
sillä, että si?ilkivat it- aen kirkollisen järjestön esimie-
?ensä isoon kassa kala ppiin.
Salaman oikkuja.
A"iime viikolla keskiviikkona
iski salama kansal. Jaeob Pellon-iarmi-
asuntoon: Nolalussa. Ukpn-nuoJ^
i sattui erään ikkunan pie­leen
sellaisella voimalla, että
k a i k k i ik k un a t a 1 a k e r r a ss a. m e n i -
v ä t säpäleiksi j a seinä syttyi tu­leen.
Tästä meni se y l ä k e r t a an
särkien siellä samoin Jkjkunat ja
heksi on äsken pidetyssä kir­kon
iskokouksessa Peabodyssa,
Mass., yksimielisesti valittu pas­tori
A. Hautalahti Ishpemingistä,
Mieh. . :
Suomalainen maanviljelijä
ampui itsensä.
Suomalaisen uutisviljelijän ta­l
o l l a Rov/assa, Port Arthurista
länteen ,tapahtui viime tiistaina,
J u h a n n s u p ä i v ä n ä , hirvittävä te­ko.
Kansal. Heikki Laine, joka
pirstoen katon kannattimia pie-. jonkun aikaa on potenut halpau-niksi
siruiksi ja s y t y t t ä e n samal- tumisestä johtuvaa sairautta, o li
la paikkoja tuleen. Väkeä sattui
olemaan sisälläi useita henkilöitä
mutta ketään ; ei loukkaantunut.
Pikaisella toiminnalla saivat he
myös tulen seinästä y. m. tuka-hutetuksi
ennenkun se ehti hävit-tämään
rakennusta 'kokonaan.
Manuel Niemen Kuolintuomio Muutettu Elinkautiseksi Vankeudseksi.i
Armahdusanomus Huomioonotettu Ottavassa^ Tieto Siitä Saapui Viime Keskiviikko-iltana.
J u u r i kuu lehtemme viime nu-'net vangittiin i j a Niemi ilmaji
moro oli valmiiksi painettuna,
saimme tiedonannon Ottawasta,
e t t ä täkäläisen vankilan ''Kuo­leman-
sellissä" kamppailevan
kansah Manuel Niemen armah­dus-
anomus on tullut huomioon
otetuksi .11 m oi ti nnrie heti asian
sä h k ö t ei t s(^ Y h (ly s va 11 a i n pu o 1 el -
la ilmestyville suomal. lehdille
julaistavaksi. liähempi selostus
tapahtuman suhteen lienee kum­minkin
paikallaan sekä Niemen
omaisten että suuren suomal. y-leisön
.suh.teen, joka jännityksel-lä
on seurannut asian kulkua.
Niemen tuomio julistettiin
maali sk. 24 p.
M a u u d Niemeä syytettiin e-rään
Itävaltalaisen, Joseph
Stoss'in, murhasta Sioux Ijook-ont'
issa viime vuonna elokuulla
j a tuomittiin maalisk. 24 p. hir­t
e t t ä v ä k s i Port Arthurissa huo-raen-
aamulla kesäk. 27 p. A r ­in
ahdustiedon saapuessa oli hirt­to-
lava jo puoli valmiina ja v i ­ranomaisilla
oli tiedossa m i e s,
joka tulisi hirttämiseii toimitta­maan.
,
Kertomus - rikos-tapahtumasta.
"Murhaaminen tajiahtui viirne
elokuun 4 i)iiivänä. Edellisen,
perjantain iltana oli eräässä
Sioux Lookoutin hökkelissä pok-keri-
peli käynnissä, jota jatkui
seui'aa van sunnuntain puoliyö­hön
asti. Niemi oli saapunut sin­ne
St, Authonin kaivoskylältä ja
oli hänellä melkoinen summa ra­haa
istuessaan pelipöytään. Hä­nellä
oli huono peli-onni. ]\lenc^
tettyään. kaikki rahansa, poistui
hän pelipöydän äärestä. Stoss,
joka sittemmin murhattiin,, oli
"ounen-poika'.' pelissä ja voitti
suuremmoisen rahasumman itsel­leen.
Sunnuutai-iltana oli Stoss
poistuiuit pelipöydän äärestä ai­komuksella
nrennä erääseen kii­nalaiseen
ravintolaaji syömään
ja sei 1 j ä I ke en le vo 11 e väsyneenä
p i t k ä s t ä valvomisesta. Niemellä
oli mukanaan toveri, jota kut­suttiin
" S e p ä n apulaiseksi" ja
j o t a t o d i s t a j i e n . in u k a a n e i m n ui -
ia inmellä tunnettu siellä. Nämä
kaksi miestä, Niiuui j a '-Sepän-apulainen."
jroistuivat peli-hök­keli
s t ä ] 1 o i n pu o 1 i sen tunti a j ä l -
keen Stossin lähflön. Mitään tie­toa
Stossin kohtalosta ei senjäl-keen
sa a tn, . k u nnes hänen rUu -
Uliinsa löydettiin risujen alta,
noin 30 jalkaa kaupungin valta­kadulta,
erään polun varrelta,
joka johti pelipaikalta kiinalai­seen
ravintolaan kulmittain.
mitään enempää sanoi: '-Minä
tiedän Uliksi haiiuitte minua. A-j
a 11 e 1 11 e in i n u n UI u r h a n n e e n se n
m ie hen Si oiix Loo kou t i s s a . ' ' Po-l
i i s i Synu)ns sanoi hänelle että
l i än pitää suunsa kiinni siksi
kunnes saavutaan ])olii8iase-malle.
Asemalle saavuttua teki polii.si
kyselyjä vangille ja ilmoitti hä­nelle,
ettii hänen ei ole pakko
vastata niihin kysymyksiin kuin
hänelle tehdään]' mutta että kaik
ki mitä hän vastaa, tullaan kir­jo
i 11 am a an pa perii 1 e j a m ahd oli i-sesti
käyttäniään h ä n t ä vastaan.
Vanki sitten ilmoitti työskennel­leensä
St. Anthony kaivoksella,
josta oli lähtenyt- noin kuukausi
sitte. Hän oli • mennyt Sioux
Iv o o k' o u t i i n j a sen jä 1 ke e n W i n n i -
pegiiii.
Poliisi tiedusteli häneltä pal­jonko
hän oli saanut rahaa läli-titjssä
iin k ii i vok sei t a, j oh on va n -
k i vastasi .1^226, j a .senjälkeen
kuin hän l ä h t i Sioux Lookoutista
\Vinnipegiin oli hänellä $372.
Port Arthuriin saapuesasan sa­noi
hän olleen itsellään ^:\()0.
Kun k' y sy 11 i i n i.)a 1 j o n k o hä n voi t-ti
pokkei-ipelissä, Hanoi hän -1^14li,
hnoliu.-irta siitä, että hii i toden-nvukais.'
st i ei oV ut m i t ä än voit­tanut,
vaan ai'i.i hävinnyi.
Kun häneltä kysyttiin .^alapo-r
ä i s t ä toveriaan, jota "Sepän-apulaiseksi'!
kutsuttiin, sanoi
Niemi hänen lähteneen AVjunipc-gistä,
mutta . ej tiennyt minne.
Tiedustellessaan' h ä n e n osallisuu­destaan
Stossin murhaan, mainit­si
Niemi ei t i e t ä v ä n s ä siitä mi­tään.
Kertoo toisen kertomuksen.
Senjälkeen l u k i t t i i n vanki put­kaan
ja seuraavana päivänä ine-n
i k o n s t a a ])e I i Sy m o n s J\ l a m i e
Jo h ns o M i n - k a n ssa, j o ta p i d et t i in
Niemen -morsiamena, putkaan ja
va n k i a taas k u u I us t(• Itiin. N y t
kertoi hän kokonaan toisen ker­tomuksen,
jonka mukaan hänen
ollessaan nukkumassa huonees­saan
p y h ä i l t a n a , e l o k . 4 p, sepän
apulainen tuli sisään. Hiin huo­masi
verta toverinsa kädessä ja
kysyi mistä hän oli: s i t ä ' saaniS.
j a mitä oli tapahtunut, ja tämä
huudahti: '• ]\Iinä fiksasin aus­tralialaisen
ja s'ain siltä $820,"
j a aut oi sitte vangille $300. käs­kien
tätä olemaan vaiti j a pitä­mään
suunsa kiinni koko asias­ta.
Senjälkeen esitti toveri läh­d
e t t ä v ä k s i A\^innipegiin ja hän
suostui siihen.
Brittiläiset ja bolshevikien
sotalaivat.
B r i t t i l ä i s e t sotalaivat upottivat
viime Viikolla useita bolshevikien
sotalaivoja KroDstadtin lähellä.
Toiset taas heti maaliksi joudut­tuaan
nostivat valkoisen lipun
antautumisen merkiksi.
Winnipcgin lakko loppuu.
E i l e n illalla saapuneet sähkön
sanomat tiesivät kertoa, että
myötätuntoisuuslakk o AVinnipe-gissä
loppuu tänään klo I L
C^asoliinin hinta laskeutunut.
Sudburyssa alettiin viime vii­kolla
myymään gasoliinia Soa,
galloona. Port irthurijssa ja ym­päristöllä-
on hinta vielä 40 sent-tia.
,
mainitun päivän aamuna, vai­monsa
ollessa naapurissa asialla,
y h t ä k k i ä ottanut kiväärin sei­nältä,
ladatinnt sen j a mentyään
pihalle, paanan taakise laskenut
panoksen : suora,an sydämeen.
Vaimo kotiin pa!att*\iaan löysi
miehensä verisen ruumiin kuol­leena
j a äkkinäinen hirveä tapa­us
• vaikutti häneen siksi masen­tavasti
että oli menettää jär­kensä.
Vainaja oli syntyisin Lappeen­rannasta,
Suomesta, ja oli h ä n
ollut täs.sä maassa 8 vuotta, jos­ta
ajasta 6 vuotta maatilalla,
missä teko i taphatui. Kuollessaan
o l i hän 4.01 vuoden vanha. Ikä­v
ä ä tekoaan j ä t t i hän muistele­maan
vaimon ja kolme lastat
Rauha allekirjoitetaan
tänään.
Pariisista saapuneet tiedot il­moittajat,
i että saksalaisten pi­täisi
lopullisesti tänään allekir­joittaa
rauhansopimus, joka oi­keasta
aijasta on venynyt toista
kuukautta^; , . •
Meni Winnipegiin.
Elok. 11 p. eli seuraavana päi­vänä
Niemi. " S e p ä n - a p u l a i s e n"
j a muitten kanssa astui 'AVinni-pegiin
menevään junaan j a saa­puivat
sinne iltapäivällä. He
menivät King Georgen hotelliin,
jo.ssa Niemi sisäänkirjoitti itsen­sä
nimellä J . Point. "Sepän-apu­l
a i n e n " käytti myöskin väärää
nimeä, mutta muut joukkueessa
k ä y t t i v ä t oikeaa nimeänsä^. Nie­mellä
oli paljon rahaa AVinnipe-gissä,
huolimatta siitä että hän
oli pelissä menettänyt rahansa,
j a tuhlaten käytti sitä AA'innipe-gissä.
Hän j ä t t i AVinnipegin yh­t
ä pikaisesti ku'in oli sinne saa­punutkin-
ja seuraava paikka
missä hänestä kuultiin oli Port
Arthur. Maakuntapoliisi C. AA^
I Simons oli Nevrs-Chroniclesta l u ­kenut
murhan tapahtuneen ja
t ä m ä n tiedon johdosta hän alkoi
tutkia asiaa. Eräänä aamuna
klo 2 aikaan Symons vangitsi
Niemen eräässä makeiskaupassa
Arthur kadulla, jossa Niemi o li
kahden naisen ja erään miehen
kanssa.
Mitä vanki sanoi.
P o l i i s i ei ilmoittanut Niemelle'
njitään syytä, minkä vuokgi hä-
Kruunun todistukset.
Kruunun päätodistaja oli eräs
ranskalainen Joseph Tellier, joka
sanoi asuvansa kiinalaisessa ra­vintolassa
Sioux Lookoutissa.
Restaurantista johtaa, sanoi h än
polku pelihökkeliin, joka on pen­saikon
j a risukon ympäröimänä.
Hän oli n ä h n y t vangin ravinto-la.
ssa useita kertoja, j a . maanan-tai-
aamuna, elok. 5 p. 7:30 aa­mulla
näki h ä n h ä n e t toisen mie^
hen kanssa tulevaii sisään ravin­tolan
istumasaliin tuovasta oves­ta.
Tellier istui lähellä ovea, ja
vanki meni hänen ohitsensa rap­pusia
kohden, milloinka tämä ei
ollut todistajasta . kauempana
kuin neljän jalan päässä. Kiive­tessään
rappusia pani h ä n käten­sä
käsipuulle ja todistaja huo­masi
verta vasemman käden kah­dessa
etusormessa hyytyneenä
jäsenestä kynnen päälle. H ä n sa­noi
vangille : " S i n u n kätesi vuo­taa
verta." Vanki silmäsi nope­asti
ensin vasenta j a sitte oikeaa
k ä t t ä ä n ja sanaakaan lausumat­ta
meni yläkertaan.
Veri oli hävinnyt.
Muutamia minuuttia myöhemr
min tuli hänen^ toverinsa alas pe­suvati
sivullaan, meni keittiöön
ja hetkistä niy.öhcmmii\ patiisi
vati täynnä vettä, ineinVen taas
yläkertaan.' Vähää aikaa myö-hem
m in, todistaja n vielä istuessa
ovella, tuli pari alas, tällä kertaa
setselit ja käsilaukut mukanaan.
Todistaja tarkasti erityisellä
huolella, että veri Niemen va­semmasta
kädestä oli poistettu ja
siinä ci n ä k y n y t mitäiin m e r k k iä
haavasta tai naarmusta. Todis­taja
kysyi Niemeltä, minne hän
oli uicnossa. ja vastaus oli Pyrites
mainille, 7 tai 8 m a i l i n päähän
kaupungista. Hän näki heidän
lähtevän eikä ole sittemmin hei­tä
nähnyt.
u\rr. Kennyn häntä ristikuulus-tellessa
pysyi todistaja kertaa­kaan
eksymättä kertomukses­saan.
Kysyttäessä miksi ei liän'
ollut ruumiin tarkastuksessa ja
siellä esittänyt näitä todistuksia,
vastasi hän asian, johtuneen hä­nen
m i e l e e n s ä vasta kuultuaan
N ie 1 i K u i ui m en riko k se n y h 1 ey des-sä.
sillä kuulustelun aikana ei e-,
p ä i l t y erikoisesti k e t ä ä n . :
Todistaja näki ruumiin s(fn
l^i.vdyttyä ja tunsi sen vaatteista
Stossiksi.
Thomas J . CJrisdale sanoi ole­vansa
pelituvan pitäjä. Hän
muisti vangin ja Stossin alka­neen
j)elin ja sanoi lian itsellään
olleen hlieman tietoa ken hävisi ja
ken voitti. Stoss pelasi liyväliä
onnella. Pelissä käytettiin; rahaa
eikä pelimarkkoja (sipsiä) ja
N ie me 11 ä, j ok a h ii A' i s i, oli ky 11 ä s -
tynyt ilme kasvoillaan. Hän j a
hänen toverinsa juttelivat o|mal-la
kielellään. Stoss oli iloisella
tuulella, kun hänen voittonsa
jatkuivat. Pyluiiltana klo U Nie­mi
lakkasi pelistä kun. hänen e-dessään
ei eniiä oiI u t ra haa, ja
' ' hen ga il i " y m pä ril lä si k s i ku n
Stoss jätti pelin. Stossilla oli
suui'i setelitifkko ja hän n ä y t t e li
sitä. Hän m u i s t i Stossin sano­neen,
että hän oli väsyksissä ja
menee ravintolaan haukkaamaan
j a sitte vuoteelle. Stoss lähti, ei­kä
hän sittemmin nähnyt häntä
elävänä.
• l\v. Kennon ristikuulustelussa
myönsi hän että rajoitus oli 2
dollaria ja että mi(»s saattoi i l ­lassa
voittaa 200—300 dollariin.
j\Iikäli hän näki, ei mitään pe­tosta
liarjoitettu. ^ ^
Lisää p e l i s t ä . * * " ' *
Henry Salmi .sanoi muistavan­sa
elokuun ensi päivän tienoilta.
Hän oli ollut AVinnipegkssä vesi-jolitotyössä
ja sitte mennyt St.
Anthony mainille. Hän tunsi
vanginV,joka oli työssä mainilla.
Hän tunsi ihyöskin Stossin, joka
samoin oli m a i n i l l a . Useimmat
miehistä oli^vat ystäviä vangille.
Hän tunsi sepän apulaisen j a n ä ­k
i vangin ja t ä m ä n usein juttele­van
yhde.ssä. Illan ei tiennyt a-pulai.
sen nimeä. Vanki lähti mai­nilta
ennenkuin todistaja, j a seu­raavan
kerran näjd hän tämän
Sioux Lookoutissa, elok. 3 p. tul­lessaan
sinne kaivannolta. Vanki
oli sisäOä restaurantissa j a todis­taja
hotellissa. Todistaja oli pe-lihökkelissä
pyhänä. Vanki pe­lasi
ja menetti. Stoss myöskin
pelasi j a voitti. Todistaja sanoi
nähneensä 'setelitukon, joka oli
iso. Hän muisti Stossin heittä­neen
pelin ja huomautukset, jot­ka
hän teki, mutta ei voinut
muistaa oliko Niemi huoneessa
silloin. Seuraavan kerran näki
hän vangin maanantai-aamuna
7 :män tienoissa seisomasas käy­tävällä
hotellin edessä. Hän kes­kusteli
vangin kanssa, joka sanoi
menevänsä pois, j a vastaukseksi
kysymykseen minne hän aikoi
mennä, vastasi AVinnipegiiri.
Vangilla ei ollut silloin setseleitä.
; Jatkoa seuraavalla sivnllai
Uudistuvia pommiräjähdyksiä
peljätään.
A'"hdysvaltain oikcusdepartc-mentin
virkailijat ovat edelleen
sitä mieltä että anarkistit tulevat
tekemään imden yrityksen heinä­kuun
4 p uiä. Ylilakimies Palmer
on pyytänyt 500,000 dollarin
m ä ä r ä r a h a a radikaalien kiinniot­tamiseksi.
Esittäessään tämän a-n
o m n k s c M i s a edustajahuoneen mc-noarviolautakuunallc,
oli iMr. P a l ­mer
lausunut <'ttä radikalit var­masti
t u l e v a t tekemään uuden ja
entistä ankaramman yrityksen
hallitusta vastaan. i ,
Bolshevistinen Pohjoisnapa.l
Bloshevismia on ilmeuuyt' lä hel­lii
pohjoisnapaa. Kings Bay yh-ttön
kaivosmiehet Huippuvuorilla
ovat ottaneet lain omiin käsiinsä
j a muodostaneet sovietin.
Sen jälkeen kuin oli luovuttu
a n n o s j ä r j e s t 1 m ii s t ä,. k u 1 u 1 e 11 i i n
ruokavarat liian nopeasti j a n i i -
d e n 10]) p 11 essa j n 1 i s te 11 i i n lakko. '
Kun yhtiö lähetti lisää ruokaa
ja kaivosmiehiä, otti sovietti ruo-
.kavai*at vastaan, vaan pakotti
k a i A' OS 111 ie h e t pa I a a m aa n t a k a i s i ifi
Norjaan kehoittaen heitä vie­mään
Huippuvuorien sovietin tjei'-
veiset IveninillcMoskovaaut
Työväen levottomuudet, jotka
o^•a.l 1 isä ii n t ym ä ssä U u i j > i )u v\ i ori I -
l a ja Pohjois-Norjau kaivautoseu-d
u 11 a, o \' a t e pä i 1 e m ä 11 ä a i h e ii t u -
neet hyvin suuressa määrässii sen
takia että melkein kaikkiJkaivan
tomielKit ovat y k s i n ä i s i ä m i e h i i i,
joiden on asuttava kurjissa hök-keleissii.
joissaci ole minkäänlai­sia
elämänmukavuuksia. Skandi­naviassa,
kuten muuallakin on
t u l tu näkemäiiii, että yhtenä suu­riin
i>ana syynä bolshevismiin ovat
epämukavat asunto-olot.
Soittokunta "Louhi" Suomi-matkalle.
Moncssenin tunnettu suomalai­nen
soittokunta Louhi, joka on
k i e l t ä m ä t t ä paras ja täydellisin
suomalainen soittokunta Ameri-
• • 1 • .
kassa, on nyt lopullisesti päättä­nyt
tehdä konsertti- ja terveh-dysmatkan
Suomeen kesällä
1920..
Edustaja, lähtee Suomeen jär­jestämään
konsertit. Matkaan
lähtee Loulii uO-miehisenä. Hom­ma
on suuremmoinen, mutta on
scmonivuotisen kovan ja harki­tun
työn tulos, joten matkan ou-nistinnisesla
on hyvät toiveet.
Asiat laivakomp[)anioi1tcn kans­sa
on jo j ä r j e s t e t t y.
Louhelle (»n tämä matka mene­tetyn
ajan kanssa $100,000 kysy­mys,
joten miesten uhraus on
suuremmoinen. Päätös matkasta
oli yksimielinen. Täkäläiset suo-malais(.!
t edustajat m.: m. ministe-i'i
Saastamoinen - ovat kehoitta-nel't
matkalle 1920.
Johtaja Wahlström on tieten­kin
soittokunnan johtaja matkal­la,
sillä hiin oikeastaan on tämän
asian alkuuni)anija yhdessä Sibe­lius
se u j-a n m u i 11 e n j o 11 to k i in n a n
jäsenten kera,'jotka nyt kaikki
ovat sitoutuneet kannattamaan
matkaa Louhen alettua puuhaa-i'Maan
sitii.
Matkasta (.)!! tarkoitus saada
yhteinen tervehdysmatka Suo­meen
ja mukaan muita suomalai­sia
niin i>aljon knin mahdollista.
Ennustus toteentuu.
Siinä Ciogiu kirjassa, joka 4.")
vuotta sitten kirjoitettiin, sauotf
tiinlrengen sanoneen, että näihin
aikoihin tulee Suomeen liitty­neeksi
A^iro, Inkeri ja Veniijän
Karjala ja raja vedetään paljon
etelä jyuolitse Pietarin kaupunkia.
Nyt bolsheviikit paraillaan tyh­j
e n t ä v ä t Pietaria.
Suomalaisten liikehommi,ia.
Huomiola kiinnittävää liikettä
tekee Ala-Columbia meijeri, A s -
toriassa, Ore. Se on hyvänä to­distuksena
siitä mitä kansalais­temme
yksimielisyys ja toimiuta-miestemme
rehellisyys j a kyk.ene-väisyys
saavat aikaan. IMeijeri
on tuottanut suurta aineellista
hyötyä maanviljelijöille näinä
viime vuosina, ja samoin on liike
maailman m a r k k' i n o i 11 a r ak e n ta -
nut itselleen nimen, joka on itse
Astorian kaupungille, . jostakin
nUu'kityksestä. Liikettii t eki Ala-
Columbia rai'mai'ien meijeri vii-'
me kuukaurlella $00,000.00 edes­tä
ja sauiassa kuussa valn^istet-t
i i n 5 3 1 tonnia voita. Farmareill(t,
maksettiin ööe. rasva paunalta,
j o k a hinta on noin (ie. korkeampi
yleisesti ympäristöllä maksetuista
hinnoista. Kermaa tuodaaii mei­j
e r i i n kauempaakin, aina Brush
P r a i r i e l t a saakka, jolta seudulta
eräiinäkiri päivänii saapui 1000
gälloonaa.
Suomen pääkonsuli Yhdysval-i
loissa.
Saamamme yksityistiedon mu­kaan
lon Suomen hallitus nimit­tänyt
insinööri Solidanderin pää­konsuliksi
Yhdysvaltoihin ja tu­lee
. h ä n asettumaan New Yor­k
i i n . Paraikaa on hän matkalla
Suomesta Amerikaan. r
Amerikalainen liikemies ja Suo-imen
suojeluskunnat.
Suomessa oleskeleva amerika­lainen
liikemies ja teollisuuden-harjoittaja,
majuri G. C. Shcr-man,
ijoka jo aikaisemmin on o-
\sottanut' suurta myötätuntoa
Suomea kohtaan, on toukokuun
10 päivä Suomen suojeluskunti­en
toiminnan kannattamiseksi
lahjoittanut 20^000 mk., täten
kauniilla tavalla osoittaen tietä,
kuinka Suomen oikeuden ja jär­jestyksen
turvaksi syntynyttä
laitosta on tuettava;
Jokohan tuo auttanee.
Aiirerikan lääkäi'ien yhdistys­ten
(Allied .Mcdieal Associations
of America) kokouksessa New
Yorkissa pitämässään esitelmässä
vakuutti tri Charles H. Duneau
e t t ä iufluensaa ja keuhkokuu­metta
ei tarvitse enää pelätä yh­tään
eneni|)ää kuin tavallista nis­ka-
ajosta, kertoessaan millaisia ^
parannus- ja . elikäis.y^apoja liäu
oli k ä y t t ä n y t taistellessaan es­panjalaista
iufluensaa vastaan
viime'syk.synä ja talvena.
^ T r i Dunean on New Yorkin va­paaehtoisten
sairaalan perusta­jia.
H ä n lausui että 24f3 potilaas- '
ta, jotka sairastivat kcuhkok\ui-nuMta
ja iufluensaa sairaalassaan
viime talvena, ei ollut yksikään
kuollut eikä y h t e e n k ä ä n ' ollut
tullut pa}iem|)ia jälkiseurauksia.
Parannustaj)anaan selitti hän ol­leen
"potilaitten vaarattomiksi
tekemisen omalle myrkylleen.' •
" L y h y e s t i sanottuna," hän lau­su
i s e li 11 ii e s s ä ä n p a ra un us t a p a, an­sa,
" o t a i v m i u ä yhden drakman
limaa tulehtuneesta paikasta ja
pastoris(MMlaan sen yhdessä uns­sissa
siiviliutyä vettä, missä an­nan
sen seisoa useita tunteja. A"k-si
kiiutiosentriinetri tätä vasta­myrkkyä
i-uiskutettuna ihon 'alle
tule parantamaan itsestään . es­panjalaisen
influensan, kisuhko-kuumeen,
katarrin ja kaikki sa­mankaltaiset
paikalliset tulehdus­taudit.
Se lopettaa 3\skimiRen
kahden ky nnneuen neljän tiumin
ajalla, paitsi keuhkotaudista joh­tunutta."
Tri Duncan lausui että tämän
keksintönsä oli hän tehnyt kat­sellessaan
miten eräs koira oli
nuollut kipeää käpäläänsä. Hiin
sanoi että koira, lisäämällä vas-tustussoluja
tulehduspaikassa, o-l
i saanut aikaan luonnollisen pa-rantumi.
sen ja e t t ä käyttämänsä
parannustapa oli samankaltainen,
koska ^3 lisäsi valkoisia verisolu­ja
jolla sitten kuljettivat myrkyn
pois elimistöstä.
- Parannustapaansa kutsuu tri
Duncan ''autotherapyksi", ^t^^-
parannukseksi. Lähes kymme­nen
vuotta sanoo hän sitä menes­tyksellä
käyttäneensä,' vaikka si-t
ä ei ole v i e l ä yleisemmin tunnps>
tjbttu. — Joljohan tuo auttanee.
Suomessa keksitty keino.
P i i . tohtori Thorsten Renvall,
Turussa, esittää seuraavan koet­telemansa
tepsivän keinon espan­jantautia
vastaan: V i i s i kupillis­ta
voimakasta koiruohoteetä sekä
puoli pikarillista ruusutippoja,
johon on sekoitettu yhjtä paljon
vet)ta.— Jokohan tuo auttanee. .
1