Canadan uutiset, January 8, 1920

              T
STARTHtJR, ONT:/'CiÄilAlSÄi Torstaina *ammikV8 p. 1920
CANADAK UutlSET
si^omalainen sanomälehtll Canadassa,
. ilmestyy; jokaisena Torstaina,
, kustantaja |i
i The Canada Ne^s Publishing Co.
! Erick J . Korte, Ljikkeenhoitaja.
J . H. Hirvi, ToiMifitaja.
NtJMERO
^ TILAUSHINNA-f:
Canadkan: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kmikaudelta. $1.25 puolelta
Tuodelta, 65 ^^ntUä 3|kuiikaudelta ja
25 senttiä kuiikaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko ^uodeKa ja $1.50 puolelta vuo­delta.
BOLSHEVIKIEK HIBMUIUL.
LITUS VBNÄJÄLLÄ.
^ ILMOITUSHl.NNAT:
40 senttiäi^palstatuumalta k e r r a n j u ­lkaistuna.
P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u k s i l ­l
e kohtuuUinen alei^nu?.: |Halutaantie­to-
j a n i i n c n m u u t t o i l v i o t u k s e t 75 sent­tiä
kerta, $2.0i) k o l m e kertaa. iNalraa-i
l m o i t u k s c t $2'.00 k e r t a , $3.00, kolme
k e r t a a . Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset;
$2.00 kerta. Ku(^louilmoitukset
$2.00, muistövärsyllä $2:25.»;Syntymä-i
l m o i l u k s b t $1.50. : A v i o e r o i l m o i t u k s o t
$2.00. ' ,v , •
Pöytäkirjat,:|il|t;clvitykfect,^ keiays-luettelot,
iluenlo-ilmoitukset y ; m . 25
senttiä tumimlta. ,
•Uutisten joui^koon a i j o l u i s t a ilmoi­t
u k s i s t a pcritääiu 10 senttiä ri\'iU.ä.
Plonimmänkin i l m o i t u k s e n h i n t a on
50 senttiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l r a p i t u k s ia
oi hvväksytä v o l a k s i .tuntematrtomiltu.
V P o l i i t t i s e t *ilmoitu|iset $1.00 tuu­malta.
' ' 1 , "
K a i k k i l i i k k e e l l e a,ijotut kirjeet, t i ­laukset
Ija rahat ovat lähetettävät
o s o i t t e e l l a : ^ i H '
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, ' ' O u t , Canada.
Xanadan Uut,isista ainattaessa on
lähde mainittaval 1 ^ ' ]
Osoitoniuutlkse. U a , tulee ilmoittaa
l e h d e n k o n t t o r i i n sekä v a n h a että uuäi
osoite, i
Tavantakaa tulee lavallisten
uutistietöjen ohella Neuvostove-näjältä
m i l l o i n yhcleu m i l l o in toi­sen
siellä olleen kantta tietoja,
'bölshevrkien julmmidesta j a k u r ­jasta
hallitustavasta, joiden to­denperäisyydestä
ei saata olla e
päliemistä. K u u puuasteu juma­loima;
j a yhäti heidän joukkoon­sa
kuuluva Matxlni Gorky ii^)oni-sella
tavallaan
hallituksen hi
Ulin.
Esittääksemi
CANADAN UtJTfSET
(The Canada Nevvsf). i
The F i n n i s h Nosvspaper i n Canada.
P u b l i s h e d every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
E r i c k J . K o r t e , Manager. 1
J . H . Hir%'i, E d i t a r.
D a i l y ' N e w s r||l,dg., Poilt A r t h u r . Ont.
C A N A D A N U U T I S ET
is \velcomed and r e a d i n every F i n n i sh
home i n the D o m i n i o n . I t i s the o n ly
direct advertising medium 1'or: those
manufacturers and. merchants who
^vish t o create and buiild a i p r o f i t a b le
and permanont demandiTor t l i e i r prod-uets
and merehandise by t h e l a r g e a nd
ever grovving fliinnish'population resid-i
n g in CanadaV Place i>'our trial ad-vortisement)
and get ir|esult,s. I
Advertising^ rat.es 4TO. per i n c h . :
jPolitical-adys. iSl.OO per inch.:
A d v e r t i s e m e n l s njust i'each our Of­f
i ce Wednei3day neon fb appear on
Thursday's i^suei .
: Subscriptiöu priee ii)!/Canada $2.u0
per year, Tnitod Staljes and other
countries:$2.r)iVper y b a i M n .advance. •
moittii bolslieviki-nnupolitiikka-
a ja
valtakunnan vanhojen tiedemies­ten
ja oppinijiden syyttömästi
sunn^aniista, |oii .selvää että sel-lai.
scen on todellista syytä, j a että
tässähirmupolitilkassa on menty
ääriiuiuäisyyksiiii. J a kaikkien
rehellisten kertojain, kuvaukset
todentavat, että asianlaita on
le . kuitenkin n y t
aivan kokonaan sosialististen s i l
minnäkijäin lausuntoja, joita e
voitane väitljijii ennakkoluulojen
värlttäiniksi,- : lainaamme mitä
norjalainen- lakitieteen kaudi-daatti
l^nidcrvold, joka Norjan
sosi a lid e i no k ra-ci t ien lii h.e ttämän ä
teki i)itkäH matkan Neuvostovc-niijällä,
sanoo sikäläisj^^stähirmii-liallituksesta.
i l l i i i t %auoo inuuiv
muassa: ' ,
' ' K a h t e n a yönä ammuttiin Pie­t
a r in vankiloissa 500 vaostavallan-kumouksellista.]
Parina päivänä
ammuttiin Jaroslavissa' y l i 800
henkilöä, Penjassa y l i 600 talon-:
poikaa. Tammikuussa 1919 oli
toiminnassa y l i TiOO paikallista te­loit
nskomiteaa ijaiiäitten yläpuo­lella.
86 piirikoniiteaa. ^Mikään
11 ä i s t ä ei su i n k a a n ole t/ö ttö m ä n ä
Eivjitkii ammutint ole v a in porva­r
i l l i s i a , vaan yht ii i)a 1 j on sosiali-
({»'inokraatteja. A.sues.«;ani Krein-lissii
ammui tiili aivan asuntoni e-dustalla
50 sosialivallankumouk-sei
Iisi a. Tuomitim . vallankumouk-seUinen
.Marin Spiridonova tuo­ni
itt i i n k u o le m; a n. i uutta tuomio
teessä myönnettäisiin, jota vä­hemmän
tunnettuna, k u n ihitä ko­timaan
olot ovi^t, on helpompi
vääristellä.
Mutta totisesti siinä tarvitaan
l u j a a uskoa .sittekin, että jaksaa
to.siseikat silmiensä edessä uskoa
L e n i n i n liallituk.sen ihanteellisuu­teen
j a osattomuuteen telpituksi-en
j a verilöylyjen toiineenpane-inisessa.
Tavallista kovemmau
kolauksen sieltä päin, niistä sen
ainakin pitäisi tuntua, jos ollen-kaaii,
*on se usko taius saanut, kuii
Moskovassa ilmestyvä bolsheviki
en leJiti Isvcstia; jurkaisee v i r a l l i ­sen
tiedonannon, et tä ^loskovan
bolshcvi>stisen piirikomitcan mää-rä.
yk.sestä ammuttiin 14,000 hen­keä
vuoden 1919 kolmella ensi-maisella
kuukaudella, Lcimatta-neeko
tämäkin bolshevikien itsen­sä
antama v i r a l l i n en tieto porva
ricn v e h k e i l y k s i K o v a a meltia
siitä vain pidettäisiin, jos jokti
nuui kuin bolshcvikihallitus y l ­peilisi
moisesta ennätyksestä.
LANGATON SÄHKöTTÄMI-NEN
SUOMESTA AMERL
KAAN.
afäärissä jok^t t u o t t i kummallekm
iikekumppanille sievoisen voiton.
UNKARIN HALLITUKSEN
JÄRJESTELY.
Entered as second class m a i l m a t -
ter. Dee. 1; 1915, a t the Post Office at
Port Arthur, Ontarijp, Canada.|
: T H E A IM O F T H E C A N A N D A N
, , U UTUISET.
The help p r e ^ r v e the Ideals and
sacred itraditions of this, our adopted
country", the Dominion of Canaäa: To
observe Its iaws and Inspire others to
respect and obey t h e m : To strive
uneeasingly to I q u l i c k e r i the public's
sense of c i v i c dutyi Inlall vvaysto aid
m making this country greater and
better than we found it. I
— Kirjeenkiaihtajat, |havahtu-kaapa
hcreilld: Viime uulncros-samm*'
o l i kyllä'ninsalasti kausan-liirjeitä.
nintta on monia'auoma-laisteti
pesäijaikkoja joista,ei pit­kään
aikaan ole näkyjnj-Tt kirjeitä
lehdessämme, j a tiddänimel l u k i ­j
a i n sellaisia, mielellään lukevan.
Pois sijs ^ velttous ja kirjoittakaa
p a i k k t i k i n i t a i u K ! kiiulumisetj Cana­dan
U u l i s i i i i . Kocttkkaanime saa­da
j o k a n nm,ero y uodella 1920 y i i -
tij. rikkaaksi kansaJlikirjeistä kitin
oli ensimmäinen. |Kirj(,)itt.aessan-ne
lehteeij ^lutiset^ paikkakuntan­ne
tapahtumista, teette palveluk­sen
yhdellä kertiaa nUille, l<jhtem-me
lukijakunnalle ja 1 paikkakun­nallenne.
'
-—Haaksirikoissae^.suurilia jär­villä
hukkui äisketttäin' päättyneen
purjehduskauden a i l ^ n a 74 lien-keä.
Tämä on s u u r in menetys s i t -
te vuoden 1913, j o l l o in 29 l a i v aa
haaksirikkoutui j a 254 iihmishen-keä
inenetettiin. IJsöiinmat haak­s
i r i k o i s t a ' tapahti|iv|it s i l l o i n k in
niarraskuunv klkupuolliskolla r a i ­vonneissa
myrskyissä.'
• HaaksirikkoutuAetden laivojen
l u k u viime purjbjiduskaudella o l i
19. Suurin ihmishenkien hukka
t u l i höyrylaival M y r o n i n haaksiri-kpssa
SuperioI järvellä j a suurin
om^aisuuden^ mene|tys tapahtui
k u n höyrylaiva iHanna,iairioa v i i -
ine vupnna j hul^kuneistai iludem-i
i i a n aikuisista höyryiaiyoisia vai-:
pui yhteentörmäyksessä'
l a i v a n kanssa pohjaan 380
toisen
tuhat­ta
bushelia nisuja mukanalaii.
—' Jos kansassa on jotäinj jonka
kaÄitta se on k u t s u t t u teklemään
työtä ihmiskunnan s^IeisenlkeM-t:^
isen hyvälksi n i i n o n se iinöas-j
t a a n siinä, että kansa OB /oskollii
nett ; iltselleen, että sen olfsminen
perustuu sen oman heng^itryti-iiiuiutettiin
vanllcudeksi
Polshevikien ihallitus Venäjällä
on ollnr verisempi kuin kauhistut­tu
tsa ari vall an la ikäinen hallitus
milloinkaan, ja sellaisena taavsen
epiiiimättömästii todistanut sen
ma ilman entisissäkiii kokemuk­sissa
selvästi ilmitulleen totuu­den,
että/jikeiidenniukaista. kai­k
i l l e hyvinvointia j a rauhallista
edist.vstä takaavaa hallitusta on
mahdoton saada luokkavihan po-
• I . • • • • • • • • . . . . ..
rusteille asetuttaessa.
Tällä kannalla on kuitenkin
meikäläiset sosialistit täällä,.ja
lienevät .samoin Suome-ssakin stm-rin
osa. He ovat siihen määrin
luokkavihan j a j puoluevimman so-kaificmia
,cttä^jivät huomaa päi­vän
selviä todistuksia tuon opin
turmiollisuudesta ja sen kama-l
o i s t a seurauksista. Paliinta k u i ­tenkin
on että tiämä puolue vimma
eksytys riienec i i i in määrättömiin,
että silloinkaan, k u n totuus täy-dvi
ään eittämäjMömästi huomata^
ci sitä kuitenkaan tunnusteta, ei-kä
olla huomaavinaan.
N y t k i n on eniinmistö sosialLs.
teistämme vjlpittömästi u.skovi-naan
että Venäjällä vallitsee oi
kea ihannetilaj j a mallikelpoinen
järjestys, j a että k a i k k i päinvas­taiset
tiedot o.vat kapitalistisien
kätyrien valheita, Bolshevikien,
noiden veljeyden, vapauden ja
tasa-arvoisuuden oikeuksiinsa aut
tajien' hallituksessa ei ole m u k a
mitään moittimisen sijaa. Joskus
vanhoilla a joilla'Ikuuluu olleen ta­pana,
etä k a i k k i kuninkaan teot
pidettiin, j a k a i täytyikin pitää,
hyväksyttävinä, j a sananlaskuna
o l i : '-kuningas pi saata tehdä vää­rin,
' ' mutta kuka uskoisi että i t ­setietoiset
so.siaiistiimne yhä vielä
suhtautuvat samalla tavalla k e l -
lokkaisiinsa. Jos ken sen u.skaltaa
sanoa että heidän kantansa, tak­t
i i k k a n s a eli menettelynsä -on oi-;
lut missään suhteessa vähänkään
väärää e l i ' edesi epäviisasta ,tulee
armottomasti saamaan kätyri-ni-men,
kuten esim. tunnettu puolue­veteraani
Matti Paasivuori. Jos
tapahtuu, että k u n tunnettu sosia­l
i s t i , puolueen esitaistelija, uskal­taa
omilleen esittää k a i k i l l a jo
leisenä. tietona olevia^ omassa
maassa tapahtuneita/ puoluejoh-tajäin
kompastuksia totuudenmu­kaisessa
valossa ja lausua vakau­muksensa
n i i d e p suhteen, saa ihan
siitä heti silmilleen kätjfröiniis-;;
syytöksen, niin'eihän saata odot*
taakaan::sellaist'a ^totuuden
nttf; ©ttä S?en^|QJ
Stavanj,'ei'in J'adioa.sema Norjas­sa,
jonki» kantta luomesta j a Suo-meen
lä 1 leI e{tävät j\juei'ikan l a n -
jjrattomat sähkö.sanomut nyttem-min
kulkevat, on o l l u t valmiina jo
toista A'uot ta, A ' a i k k a k i n säännöl­linen
lennä tinyhtcys alotcttiinkin
V a s t a vi i me i n a r r a s k uun 1 o pu y a,
Lennä t inasema on rakennettu
kahteen osastoon, joista toinien,
n i m i t l i i i n 1 ähetysasema sijaitsöe
aivan Sta van ^^cr in edu.st a l i a, k uu
taas toinen, nimittäin vastaanot­toasema
on pari peninkulmaa Sta­vangerista
».'teliiä n. Kumpa isella-kin
asemaHa on kuluneen vuoden
a i k- a n a. s n o 1' i t e 11 n u sei t a -.r k okei ta,
o l iu yJiteydessii Bostonin suni*en
lennä tiliaseman kan.ssa ja joka.
ke rra 1 la h ava i tti i lennä tti m en: t oi-mineini
erinomaisesti. Yhdysval-t
a in meri m uii st eri, j onka 1 la 1 lii.ssa
sodan aikana, oli k a i k k i langaton
lennättäminen: Yhdysvaltoihin, ei
ole ant ainit a i ka ise m min lupa a tä -
män ylittäyden avaamiseen.
J o k u aika sitten lähetti Norjaii
lennätinhallitus kaksi edustajaa
A m e r i ka a n; n e u v o j t e 1 em aan a s ia s -
ta. langaton'" lennätinyliteys k u n
oli viime aikoina osottautunuf. c-rittäin
tärpoelli.seksi. Ile eivät
kumminkaan ole vielä palanneet,
vaan tieto soi)imuksen aikaau.saa-misesta
lähetettiin silhkötietä.
. Stavangerin radioasehra välity
tää nyt paitsi Norjan myö.skin
Tanskan, Huotsiii ja.' Suonien säh-kösanomati
Edellämainitustasyys
ta ei kumminkaan aluksi lähetet­ty
silhkösanomia muuta k u i n :A-merikasta
päin Stavangeriin. 'Nyt
voidaan sähkösanomia lähettää
toiseenkin suuntaan. Langatonta
lennätintä koskeva '.sopimus on
teh'ty väliaikaisesti .Norjan lennä-tinhailituksen
ja Yhdysvaltain
meviministeriön langattoman len­nättimen
osaston kan.ssa.
Mielenkiintoisik.si käyneiden
U n k a r i n tapahtumain kehittymi­sestä
ja hallituksen; järjestelystä
kertovat ; viimeiset Europan leh­det:
Pei'jantaina iltapäivä 1 l a m a r r a s
kuun 28 p. p i d e t t i in Budapestissä
k a i k k i e n Unkarin puolueiden joh­tajat
n vii Unen neuvotteluk okous
poliittisen pulan ratkaisemiseksi.
Kokouksessa saavutettiin täydel­linen
yksimielisyys eri puolueiden
johtajaiii välillä siitä, että K a r
Ilussar en nakoltamäiirättynä pää­ministerinä
inuodostaisi: keskittä­vän
hallituksen. Neuvotteluko
kouksen avasi. K a r l Ilussar i)U-lieella,
jossa hän huomautti, että
U n k a r i n tulisi pysyä demokrati
se na- va 1 tiona, m u tt a ett ä ku i te n
kaan hajoittavan h.engen ei ]>itiiisi
sa a d a m ii ikään 1 aisi a vai taa. On
tarpeellista toimittaa kansallisko
kouksen vaalit j a antaa sen ko­koontua,,
j o t t a vihdoinkin saatai­siin
palautetuksi• lailliset; olot.
K11 n 1 ii's vaalien kautta kävisi mali'
dolliseksi vastuullisen hallitukscit
muodostaminen kansan nykyisen
mielialan mukaisesti, voisi ylime-nohallitus
kuitenkin oi Id ainoas­taan
sellainen, jos.sakristillis-kan-sallinen
suunta"olisl määräävänä.
Jos puo 1 uee t hyväksyisi vii t hä net
hallituksen päämieheksi, lupasi
Ilussar kehottaa pääministeri
Friedrifliiä jättämään hallitusval­lan
y a a 1 ie n t oi mi 11 am ist a y a r t e n
tälle keskityshallituk.selle. Puhu^
ja kol.idisti sanansa sitä väitett-ii.
vastaan, että hän pääministerinä
olisi ainoastaan kolmannen henki­lön
nyrkkinä tai sijaisena, j a va­kuutti,
että hän kaike.SvSa luli.si
toimima*]!!: omalla vastuullaan.
Vaikeuksia keskityksen aikahsaä-mist;
lle tnotti puhujan mielestä
sosiaiisiien ja demokraattien. vaa-l
i m us v a alien toi m itt a mi sen ly k -
käämisestä •) t a i k k a 4 kuukaudek­si,
^llän kehotti molempia puolu­eita,
alistumaan enemmistön mie­lipiteeseen.
— Senjälkeen seurasi
keskustelu, jonka, kestäessä sovit-t
i i n si i tä. e11 ä kansa 1 liskokouk.sen
vaalit toimitetaan tammikuun 20
ja 31 päiväin välisenä aikana
192U. Lopuksi selitti Ilu.ssar läh­tevänsä
liittoutuneitten asiamie­hen
C l e r k i i i luo ilmoittamaan ko­kouksen
päätöksestä. .
B e r l i i n i n kautta tulleessa tie-do.
ssa ilmoitetaan että Bndapes-.'
tissa sittemmin lopidlisesti sovit­t
i in Ilussarin asettamisesta pää-,
ministeriksi. Sosialistit" saavitt
lialtuunsa työministeriön' j a kan­sa
nh uol t o m i n is te r iöi i . • Ulkoasiain -
ministeriksi tulee Friedrieh.- So-;
sialistien toivomuksesta on ka-ii-salliskokoukseii:
• v a a l i t siirretty
tammikuuhun.
kän luokkataisteliin k a n n a l l a k y l ­äkin
p o r v a r i l l i s i a kohtaan, mutta,
.samalla asettunut vastustamaan
niitten • edesvastuuttomien aines-en
pyrkimyksiä, j o t k a j o kerran
veivät tämän inaan työväenluo­kan
turmion teille. Puoltieen ny­kyistä
eduskuntaryhmää ei myös­kään
voi m o i t t i a epäparlamentä­r
i s t en taistelutapojen suosimises­ta.
Mutta puoluetta nyt johtavi­en-
ainesten a.sema on epäileniätt-ä
ollut . j a on edelleenkin vaikea.
Toiselta puolen on äärimmäinen
oikeisto mahdottoinine non po.ssu-mus-
a.jatuksineen, joissa ei työ­väenluokkaa
ymmärretä j u u r i en­sinkään.
sa;ittiimassa työväestön
mielialan uudelleen uhman. Toi-se
1 la puole 11 kul kcvat epämääräi­set,
veniiläisillä r a h o i l l a runsaasti
varu.^itctut bolshevikiagentit kiiis-'
kiinassa, työmiesten korvaan seka-päisiä
kurnousoppejaan j a levittä-mjlssä
. mielettömiä kiihoituskir-jojaan.
Joko — tahi. Ilauhallinen par-lamcntarinen
toiminta tyiiväen-luokan
j a k o k o kansan hyväksi t a i
väkivaltaisia keinoja käyttävä,
työväeailuokan ja koko kansan
turmioon syöksemä konununismi.
Tätä ratkaisua odotet-aan n yt
laajoissii piireissä. J a sen r a t k a i -
snsla riippuu perin paljon. Jo­kainen
tämän kan.san j a v a r s i n k in
sen työväenluokan ystävä toivoo
hartaasti, että nc miehet, joille
maamme työväestön enemmistö
nyt o n j ä 11 ä n y l va l tuut en.sa, osaa­vat
tilanteen oikein arvioida. Työr
väenluokan lienkisen j a taloudel­lisen
t i l an kohottamista, harrasta-va
ei voi m u u t a tovioa kuin että
sosialidemokratinen i)uoluekokö-us
rohkeasti j a päättävästi tekee
sen leikkauk.sen, joka myöhem­m
i n kuitenkin t i i y t y y tehdä, erot­taa
keskuudestaan kommunistit.
Huomautus Seurakunnille ja
Seurakunnan Opettajille.
Vifdysvaltain
kuuluvat
j a (Canadan S u o i i ^ a l . . S a n o i u a i e h t i l i i t t o o n -
lehtiyhtiöt tulevat vaajimaan vä haiseu korvauk.sen
pappien saarnavuoroilmoitttksista j a k i r k o l l i s t a löiiiiintaakos-ke
V i s t a se 1 OS 1 u k si s t a. S ä ä. n t öa st?[i!u t ooii maan Tammik. 1 pmä
1920 ja ilmoitusniaksut tulevat olemaan seuraavat:
Saarnavuorojen ilmoitukset 5 senttiä riviltä;
selostukiset papillisista toimituksista, kuten vih­kimiset,
kastamiset ja hautaukset, rippir ja ke^*
koulujen pdosta ja ripille pääfii^jnisestä, joita ei
suinkaan voida pitää tavallisina'sanomalehti­uutisina,
maksavat 10 senttiä rivi. /
. 'Kuukausi- ja vuosisopiinii,ksia, voidaaii tehdä, jossa ta­pauksessa
kukin leliti ])aikkakunt|insa vallitseviin oloihin
nähden ta htoo aset taa maksu va a t imukse t l i l i n koh l uuUisiksi
k u i n suinkin.
. P i e n e t saiiomaleiukvl tällämantereeUa, ovat joutuneet ar­velut
taivaan taloudelliseen asemaan alatji kohoavien hintojen j a
korkeitten ])a]kkojen tähden, ettjäonmahdoton lehtiemme
julkaisemista ajatella, jos niiden j)alyelusta ollaan vaatimassa
ilma.li kohtuullista, korvausta; Suomalai;n»['u yyleisi» on tottu­nut
sanomalehti palveluksen .saamaan ii,äilVin asti vähäi)ätöises-täniaksusta
j a snni'eksi osaksi aivan jjlman, miitta täsfedes so
on mahdotonta, edellä'scliteltyj<?n s/idefi takia. Tiima kor­v
a u s , mitä .seiu'akuntien j a papiston ilmoiti^ksista ollaan vaati-
^ma.s.sa, ei läheskään' tasaa l i i k e k u l u j a , mu|j.ta on kumurinkin
o.saksi niitä peittämässä. Pyydäiii.iiie,i|että aslaiiomai.set seu­rakunnat
j a niiden O j j e t t a j a t ottavat ' tämän huomioonsa, ja
merkitsemme, Kuiiioituksellav .
Yhdysvaltain ja Canadan Sijionial. Sj^nomalehtiliitto.
ONKO B O L S H E V I K E I S TA
T U L L U T R E A L I S T E J A.
MUUAN HjULTAUSJTTU
SAKSASTA.
iMutuui Saksan hallitusta lähel­lä
oleva leh t i : on äskettäin alka­nut
tehdä kiu.sal lisiä paljastuksia
joukosta tunnettuja sosialidemo-kratisen
puolueen jäseniä. Skan­daali
on tapahtunut osittain Ber-linissä,
osittain Köpenhaminassa
ja näyttää se kehittyvän suurim­maksi
mitä Saksassa on tapahtu­nut.,
Useat sekä enemmistösosia-listien
että riippumattomien huo­mattavat
johtomiehet ovat joutu­neet
huonoon valoonj Niiden jou­kossa
on tutkintokomisionin. tun­nettu
jäsen t r i Oohn.
Päälieiikilönä jutussa on l i i k e ­mies
Sclartz, j o k a maailmansodan
aikana, on oleskellut vakoojana
Köpenhaminassa. Täällä hän pe­r
u s t i erään entisen valtiomiehen
kanssa työmiesten polttoainekont
torin, jonka tehtävänä oli hank­k
i a Tanskan työmiehille k i v i h i i l ­tä,
josta o l i vastikkeeksi annetta­va
elintarpeita Saksaan./Liike kä^
v i loistavasti j a t u o t t i kuukausit­tain
250,000 mk.
- M u t t a I S c l a r t z e i ' t y y t y n y t tä­hän.
Hän petkutti Saksan val­tiopankilt
a 25 miljoonaa j a toimi
sitten n i i n etevästi, että hän an­saitsi
siitä 5 miljoonaa. Erään
kerran mainitaan B e i i l i n in p o l i i s i ­mestarina
aikoinaan toimineen
iMi)pumattoman} s o s i a l i s t in i E i e h * -
RATKAISUA ODOTTAESSA.
Suomen sosialidemokratiseu
j>uoluceii puoluepäivien ovella o l ­lessa
k i r j o i t t i v a t T u r u n Sanomat
m . n i , seuraavaa:
Maanantaina, kuluvan -joulu­kuun
8 päivänä alkavat Helsingis­sä
maamme sosialidemokraattisen
puolueen ' puoluepäivät Niissä
tehtävät päätökset tulevat ole­maan
Suomen työväenluokan vas­taiselle
kehityksellD äärettömän
tärkeät.. E i ole sen vuoksi ihme­teltävä,
että maanantaina kokoon­tuvien
. puoluepäivien työtä t u l ­l
a a n seuraamaan jännittyneellä
tarkkaavaisuudella ei ainoastaan
mainitun puolueen omassa kes­kuudessa,
vaan myöskin sen ulko­puolella.
Jak.sa.ako Suomen työväestö v a ­pautua
siitä bolsheA'ismin myr­kystä,
j o t a siihen keinoista välit­tämättä
venäläiset j a suomalaiset
kömmuni.iitit yrittävät istuttaa?
Onko m a a m m e työväenluokan e-dusta
ja j o u k o l l a riittävästi selkä­rankaa,
k y l l i n tarmoa -ja uskallus­ta
tehdä pesäero n i i t t en kanssa,
j o t k a väkisin tahtovat' hukuttaa
tämän maan bolshevismin tyrän-,
nian ? Onko puolue spsialidemo-l
i r a a t t i n en parlamenttipuolue vai­ko
salaisesti kommunismia- suosi­va
?
Jokaineii asioita j a i^apahtumiar
seuranniit tietää, että sosialide-mokratisen
puolueen nykyinen
^varsinainen johto on yrittänyt p i -
ftää puoluetta ^.^mh^ta sosiaHde-
' ' D a i l y H e r a l d i n " Köi)enhami-iia.
s>sa oleva: kirjeenvaihtaja on
.saanu1 1 ilaisuuden :• haustjfitcHa
L i t v i n o v i a . joka ilmoitti, ettei V e ­näjä
ole ruvennut suhteisiin S a k -
.^{^n kaiLSsa. L i t v i r o v i a mielest-ii
0;.isj Venäjälle edvi lv-".Miipaa [•.•iä.<-
•:ä taloudellisiin suhtei-siin Eng-
1 i:.iiiiv M. i AincT' ^ V J , 'uanssa. L i i t ­tolaisten
sekaantumista voitanfte
pitää johtuneena sihii. ct»M. i.ivmä
vallat ovat halunn-v*-: . hankkia
myönnyiyksiä, .ja k u s bolslievikit
ovat i-ealisteja., on heidän nueles-tääu:
parempi antaa kapitalisteille
myönnytyksiä kuin tuhlata Venä-jäU
voimia loppumattomaan so­taan.
Kun , kirjeenvaihtaja tiedusteli
eikö Litvinov A n o i s i lähettää Eng­lannin^
h ai Iit uk se 11 e k i r j ett ä, j oss a
suoraan tarjottaisiin rauhaa, kun
L l o y d George kieltää sellaista
tarjousta tähän saakka saaneensa,
näytti Litvinov olleen puoleksi
tai{)uvainen ottamaan ehdotuksen
harkittavakseen, mutta katsoi
kuitenkin, .että vastuu sellaist^sta
toimenpiteestä olisi jätettävä suu­relle
neuvostokongressille.
, Timm suomalainen yliopisto.
Tltamatuloista ja. lahjoituksista
on 'riirun suomalaisen ylioinston
hyväksi .tähän asti kertynyt"' seu­raavat
määrät:
Calumet, .Mieh., ,1^128.00, Han­cock
$425.20. feouth Range $21.00,
Gvvin $25.75, Negaunee $33.00, Ile A
pubi ie $29.60, Ishpeming $237.00,
VVakefield $68.85, Ironwood,L*on-
Belt y. m. $258.21; Hibbing ja
Ghisholm, Minn., $121.50, Eveleth
$31.00, Mountain I r on $37.15, V i r ­ginia
$346.35, New Y o r k M i l ls
$22.25, D u l u t h $1,038.70; Wanke-gan,
111., $100.00,. B e K a l b $25.00,
Chicago $167.35; Detroit, Mich.,
$128.25; Cleveland, Ohio, $170.00,
Pairport $114,75, Conneatit 79.65,
Ashtabula Harbor $178.25, G i r a r d.
$36.85, Warren $16'2.'53; New
'Castle, Pa., 45.00, Monessen $153,-
50; Fitehburg, M a s i 3 . , $475.37,
Gardner $203.60, A l l s t o n $104.75,
M aynard $159.45, Quiiiey $164.66,
m r c e s t e r 264.33, Koekport 90.06,
Lanesville $64.78.; Peabody 128.47;
]^ew York, Harlem, $109.00,
Brooklyn, meriin, k. $^5.76^ Brook
lyn, seurak. k. $67.74, Jersey City
$24.50. Yhteensä $6,117.25. S i ­täpaitsi,
on eräs lahjoittaja Bosto­nissa
siirtänyt tililtään 1,000 Smik,
yliopiston hyväksi. , ^
Kaikille'tämän suuren asian ys­täville
j a avustajille saan lausua
' r u d u J l i i K ' 1 1 taijstidii oii j i u i r i ^ a l k a n u t . - O l i nr
a a i i i i i i o v l i t c i s o t e i a tvöskeniielkaäniUK) \ i i t c i s v oi
.miu Povt A r t l i u i i i i c d i s t v i n i . s e k s i . Kiitän t c i t i i s v -
dänKdiiscstii k a n n a t i i k s c s t a i n l i i v ääiiGstyk.scH.sii.
nio m a a n a n t a i n a .
N^ilpittömilsti Teidän.
F.W.BARTON.
lokset.
Xe^v York, laiiuiiik. 3 p. 1920.
Uno Holmberg.
,P. s. Kun keräystä i l t a m i a p i ­tämällä
ynnä muuten usealla paik
kakunnalla, jatketaan voidaan
nä in koo t tl t ;a \• ust u kse t 1 ä 1 let l ii ä
osottcella Consulate General of
Fiulaudy 443 Broomc St., -New
York, N. Y ,
Ma.ailman kauppa-elämäii clvjrt-täminen.
Yhdysvaltain: raha-asiain silUecv
r i Crlass o11 saanut- vaimiiksi vuo­sikertomuksensa.
Siinä mainitaan,
että verojen vähentäminen ei tule­vana
rahainhoitokautena vielä ole
mahdollista. Mitä tulee. Europan
ja Yhdysvaltain välisiin raha-iisi-a
11 i s i in su 11 te i s i i n sei i 11 äil 1 iii n, e t tä,
v a i k k a Europa epäilemättä t a r -
^vitseekin raha-asiallista avustps-ta,
on tilanteen vakavuutta kui­tenkin
suuresti liioitetltiT. Mutta
varmaa on, että Eui'opa e i tule toi­meen
ilman raaka-aineita j a ko­neita,
joita Y''hdysvalloiSsa run­saasti
tuotetaan. Kysymys Euro­pan
finanssien parantamisesta
r i i p p u u etupäässä Amerikan vien-tiliikkeenliarjoittajista.
Rahami­nisteriö
jatkaa aselevon solmia-misesta
.saakka harjoittamaansa
p o l i t i i k k a a . Se vaatii .yksityisiltä
yritteliäisyyttä j a se vaatii samal­la
hallitukselle oikeutta ulkomaan
kaupan valvomiseen, koska ter­vettä
taloudelista elämää voidaan
ainoastaan täten ylläpitää. Dolla­r
i n arvoa ei hallitus a i jo' keinote­koisesti
pj^syttää,korkealla. Ame-rikalaisten
l a i n o j en sijoittaminen
l i i t t o l a i s m a i h in sekä puolueetto­m
i i n maihin on osittaiuv onnistu­nut
erittain^iyrvin. Rahaministe^.
riö on puolestaan valmi^ kannat­tamaan
sellaisten lainain myöntä­mistä,
j o t k a ovat omiaan elvyyt-
Now Y^orkin U u t i s i l t a poistettu
|! f kieltomääväyE.
Maananta/ina saapuneen siihköv
sanoiiiatie^don; mukaan on BVook-lynissä.
N. Y''., kolme kertaa v i i -
kassa ilme|>tyvä suomalainen- sa-nonialehti
' ' N ew Yorl^in Uutiset'*
jä lecn oikeutettu saapumaan'Ca-'
nadaaii.j Melkein kqko sodan a-j
an oli lehdeltä pääsy kielletty
tjille f!j)uöl(in rajan Englantia ja
Canadaa? koskevien hallitusyas-taifiten
kirjoittistensa vuoksi; "
HS'
-1\
hii ;on lopullisesti ' solmittu- eikä
\'altiollise^ssa'suhteessa meitä e-nään
uhkaa mikään vaara^ tulevat
amerikälaiset tavaranlähcttäjät j^r
eiiropalaiset maahantuottajat y l i - -
teisvoimin luomaan, sellaiset oloi.
joidi|h pohjalla voidaan mylHitiiä
luottoa terveen kauppaelämän hy­vä
Jalkaa Lapamatoja
ia c i i c m m a n l c u i l^ilc^ xiscin A l v c - S n t s l n n a u l i i i H O '
• Arvoi¥.H Apteekkari: Xöjrimmnt kiitokset sii­tä
lupamatomäkkeestJi jonka minä tilasin. SilHl
ci lähtenyt varain 20<> jalkaa, mutta yli 100 ial-kaa
Tarmasti Ja nyt olen niinkuin toinen nilesj
Ne laiikkeet, teki tebtJivansa, olen sydämellispstl
klltollineÄ.rPUrsl Kalle Mak-i, Augusta, Moni.
! ALVE-SATSI: Apteekkari Lignellin er»
.tyinen keksintö, - K A K S I N K E R T A I N E N ;
yOIMAJ ,Tämä /lääke tappaa varma.stl
lapamadot ja kaikki vatsassa olevat ma-t
,dpt. — Matojen yleiset tuntomerkit ovnt
seuraavat! Vään tel tä> rinnan alla, muut-ituvaista
kipua vatsassa, kova ruokalialui
kuin myöskin (ruokahalun puute, vai-sa^
täyteläisyys, oksentaminen tai taipumus
oksentamaan, siniset renkaat silmien alla*
painon välientyminen Ja epämiellyttäviä
tunteita vatsassa. Monet kärsivät tätä
^yleisesti ^tuloksena sopimattomasta ruoka-
Järjestelmästä Ja moni Joka ön sairas eUcii'
Idydä mitään huojennusta tavallisistai
lääkkeistä tt^killeen, varmasti kärsii ma-dolstat
vaikka ei. niitä ole näkynytkääu
tarvetta^ tehdessä.
^ Tämä LAPAMATOLÄÄKE on tullut
tunnjetuinimaksi ja suosituimmaksi kulu
mik^an muu suomalaisten myymä j a val<!
mistama lapapgitolääke Amerikassa:
LIQNELLIN ALVE-SATSI
(Kaksinkertainen TOliia) — LSSke voidaan naut»
öa; llrhan lääkkeen niakua tuntematta. — - Lähf^*
tetääri postimaksainetrt $1.50 binaalla,- täy*iel*
Haet objeet makaoa.^^ ^ . A -,