1919-09-04-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NUMEE036 •Ti'ff. tme CANADAN UUTISfit ainoa suomalainen sanomalehti Cana-dasaa, ilmestyy jokaisena Torstaina. Kustantaja •fhc Canada NovvsPubUshlngCJo. E r l c k J . Korte, Liikkeenhoitaja. J . H. H i r v i , Toimittaja. , T I L A U S H I N N A T : Canadaan: $2.00 koko' vuodelta, 11.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta vuodolta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta. | . Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?2.50 koko vuodelta jai $1.50i puolelta vuo-deltaj ; ILMOITUSHINNAT: , V senttiä palstatuumalta kerran j u - •a'£tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantie-to- j a nimenmuuttoilmotukset 50 senttiä kerta, $1.00 kolme kertaa. Naima- Imoituksefc' $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- ja kihl4u»-ilmoi-lukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset $1.50, muistovärsyllä $2.00. Syntymä- Ilmoitukset $1.00. Avioeroilmoituk- Bet $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y. m. |15 Benttiä tuumalta. ^ Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoituksista peritään 10 f*en itiä rivillä. Flenimmänkin ilmoituksen hinta on BOse^ittiä. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. " ^ Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät osoitteella: CAN^VDAN UUTISET. Port Arthur, Ont., Canada Canadan Uutisista lainattÄCssa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta .tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että lius} osoite. • • • Keinoista maanyiljilijäin'auttamiseksi ovat rautatieyhtiöiden sekä maakunta- j a l i i t t o h a l l i t u k sen edustajat yhdesä neuvotelleet. Neuvottelussa, on saatu a i kaan sopimus, jonka mukaan nyt voidaan muualta tuottaa heiniä kuiville alueille C P . R.j C. N. R. j a G. T. P . rautateitä myöten, ilman mitään kuletuskus-tannuksia ostajille, sillä kuletus-kustannukset korvaavat mainitut rautatieyhtiöt sekä maakunta- j a liittohallitus^ k u k i n osaltaan' Samoin' voivat lyiaanvilje-lijät vapaasti kulettaa heinivnte^ koköneitaan , k u i v i l t a : alueilta sellaisille hallituksen maille pohjoisessa, jossa heinää voidaai\ tehdä, ja taas takaisin lähtöpaikkaan. Sellaisia karjankasvattajia, joilla on vain pienempiä karjalaumoja (alle 100) tullaan myöskin avustamaan karjan k u - leluksessa muille laitumille, ja taas ensi kesänä takaisin. . " ^ f v r. ' . • : i t / ' . pian ylenkatsoa koko koulua ja aessa. CANADAN UUTISET (The Canada News), The only Finnish :Nowspaper in CJan-ada. Published every Thursday toy •Riie Canada New8 ruhlishing Co. E r i c k j ; Korte, Manager. , J . H. Hirvi, Editor. Daily New3 Bidg., Port Arthur, Ont C A N A D A N UUTISET ie wolcomed and read in every Finnish . home in the Dominion. It is the on\y' dlre-ctadvertising medium for thost manufacturer.s. and mea-hantsi who wlBh to create and build-a profitabU «nd permanent demand for their prod-ucts and mercl;iandlse by the large and vever growing Finnish population resid-ing in Canada. Place your trial ad vertisement and get resuUs. ' Advertising rates 4 0 C i per Inch. .Political advs. $1.00 Jper inch. Advertl.'i«ements must reach our of-lice Wednesday noon= to appear on Thursday's issue. Subacrlption price in Canada $2.01 per year, United States 'and othei countries $2.50 per year .'n advance. . Entercd a.q sccond Iclass niail mat- UT, Dee. 1, lOfö, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada^ T H E AIM O F T H E C A N A D AN U U T I S E T . To help preservo the Ideals. ^nd sacredi traditlons of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To y^serve Its laws and Inspire others to respect and iobey thcm: To strive unceasingly to quicken the publlc's Bense of civIc duty: In ali wäys to aid . In making this country -greater and better than we found It. Liittoutuneiden valtojen m. m aikomus a.sftlaa outinen Saksan keisai'i \Vilhelm oikeuden eleen 1 u tkittavaksi ja rangaista vaksi, luo mieleen samankaltaisia ta- . pahtumia liistoriassa, jossa jonkun miia^i iuilljt.sija ou aseteltu syyiteeseeu tuomioistuimen edessä. Vuonna 1640, Englannin s i sällissodan päätyttyä, asetettiin Englannin kuningas Kaarlo I parlamentin tuomioistuimen e- . teen syytettynä -valtiopetoksesta. Hän A'äitti, että Iparlamentilla ei ~ ole mitään oikeutta tjUtkia l i a l - litsijan toimintaa. Pitkän kuulustelun ja epäröimisen jälkeen tuomittiin luin kuolemaan. K'ans-kan vallankumouksen, aikana . asetettiin silloinen Ranskan keisari Ludvig X V I vallankumouksellisen tuomioistuimen eteen,jo;- ka, Robespierren käskyä nou-dattaeuj tuomitsi 'hänet mestattavaksi. . Napoleon ci ollut 'koskaan oi-, keuden edessä tutkittavana, vaikka yleensä kyllä n i i n otak^ .sutaan. Waterlpon taistelun jälkeen antautui hän erään ' engr lantilaisen sotalaivan päällikölle. Hän pidettiin sotalaivalla South Hamptonin satamassa sillä aikaa kun parlamenttt pohti jasiaa, pääsemättä kuitenkaan minkään laiseen lopulliseen v päjitökseen. Viimein vietiin liän maanpakoon St. 'Helenaan ilman minkläänlais-t a tutkimista. j • Ottaen huomioonsa muuta-missä osissa Albertan; Sask§.t-chewanin j a . Manitoban maakuntia vallitsevani »tavattomalta kuiyuudesta aiheutunptn karja-rehun ] mu ttcen," on Canadan hallitus katR(»nut tarpeelliseksi j o l - * l a i n keinoin avustaa; mi-anvilj eli-jflilä j a karjänkasvättrijiä näillä alueilla, tehdäkseen heiHe mahdolliseksi karjansa talven y l i yiehuin, ^. j ; , ; — Lehtiuutiset kertovat,, että Ylä-Siesiassa on taas tapailtu luit vakavia yhteenottoja puolalaisten .ja saksalaisten välillä, sillä seurauksella että maan teollisuus ja liiketoiminta on mcl-vcin kokonaan seisalitunut. Puolalaiset ovat .syyttäneet, että Saksa oji sotaväen turvissa tuottanut seudulle suuren joukon si vii 1 iväest öä t arkoit ukseI la vaikuttaa siten äänestyksessä Saksan hyväksi. Liittoutuneiden puolelta on ollut pohdinnan alaisena 'kysymys liihetlää sotilaita Slesiaau toimittamaan poliisipalvelusta, kunnes maan asema on ylöisäänestyksellä ratkaistu. Uutisissa m a i n i t u t alueet ovat itäisessä osassa' pi*eussilaista Sle- KJaa. Nämä alueet tulevat rauhan soi)iniuksen mukaan kansan Tl ä nes 1 y Iv sell ä j)ä ii 11 ä m ään, j osko haluavat joutua -Saksan vaiko Puolan hallituksen alaisiksi.Puo-hilaiset vaativat maan liittämistä Puolaan, .sen syyn 'nojalla, ' että nuuin"" alkuperäiset^ asukkaat olivat slavilaisia ja että maa ennen oli PuolanVyliteydessä. N y kyään on kuiten'kin suuri osa maan väestöstä saksalaisia, jotka luonnollisesti eivät haluaisi Saksasta erota. 'Kuin liittoUtii-tieiden rauhanehdot Saksalle \iu-laistiin Slesiassa, -herättivät no maan saksalaisessa . väestössä suurta hämmästystä ja suuttumusta. Ile uskottelivat aseellista vastustanii.sta •:. mieluummin kuin ^' puolalaisen orjuuden ' a l l e " joutumista. Slesia on preussilainen maakunta Puolan j a Böhmin • rajalla, Oder virran laaksossa. Sen neljästä miljoonasta asukkaasta on vain noin neljä.sosa puolalaisia j a muita slaaveja. Alkuasukkaat olivat slaavilaisia j a maa kuului ennen Böhmille j a sitten Puolalle. Vähitellen siirtyi sinne saksalaisia j a v. 1675 j o u t ui se Itävallalle, jolta Preussin k u ningas Fredrick" Suuri sen valloitti v.'1743. Tämän numeron saapuessa l u k i j o i l l e , ovat koulut useimmilla paikkakunnilla alottaneet toimintansa. Kirkas silmäiset ja puhdasotsaiset pienokaiset ja nuori väki ovat rientäneet tiedon lähteille, mikä vaatimattoman maalaiskoulun suojiin tai kaupunkikoulujen ala-osastoille, mikä taasen korkeammille luokille j a mahdolisesti ainakin jokunen • huomatumpiin yliopistoi- 'hinkiri. ' : Tarkotuksemme oli kuitenkin puhua vaan ensinmamituita koskevista asioista, joskin sanottavamme osalta soveltuu kaikille. E i oppi ojaan kaada, eikä taito tieltä työnnä, on vanhojen suomalaisten^ sananla.skn, jonka totuuden mc melkein poikkeuksetta tunnustamme. Puolueisiin katsomatta myöntävät suomalaiset koulukasvatuksen j a tiedon liyödyllisyyden. J a sitä ei meidän aikanamme tehdä suomalaisten ke.sken enää vain sen vuoksi, että koulu avaa parem-l) ia aloja ja ansiomahdollisuuksia, n. k. helpompia töitä, vaan })aljon pannaan tiedolle j a opille arvoa itsensä tiedon vuoksi. J a näin pitääkin olla. Ilolla lähettävät; vanhemmat lapsensa kouluun. Nekin, joiden itsensä osaksi ei kohtalo ole suonut tiedon kultamuru ja, suovat mielellään sen^ että lapsillaan tässä suhteessa on parempi onni kuin heillä. Kaikkea ei kuitenkaan olisi huolettomasti heitettävä koulun varaan. Koulu : ei vapailta van-liempia näiden velvollisuuksista, eikä ole ensinkään viisa.sta, (vttä vanhetnmat menettävät vaikutusvaltansa koulua käyviin lapsiinsa. Myiiskin tulee vanhempien Imolehtia, että lundän vaikutuksensa on hyödyksi' jlapscii koulutyöllö ; ja'edistiymiselje o-pinnoissa, eikä'päinvastoin. Tutustukaa jos nmhdollista lastenne opettajaan. Antakaa hänen ymmärtää, että seuraatte mielenkiinnolla hänen työtään j a panette sille arvoa. Täniä vaikuttaa sen että opettaja an-näin^ saatte harkitsematta lausutulla sanalla mahdollisesti hänen mielensä sellaiseksi kivikko-maaperäksij jossa koulussa k y l vetyllä siemenellä ei ole itämis-mahdollisuutta ja keskeytätte lapsenne tietopuolisen kehityksen. Totta kyllä on, että oloissamme usein on kyvyttömiä, joskus mahdollisesti sopimattomiak i n opettajia, mutta asiaa vaan pahennetaan, jos sellaisia puhutaan lasten kuullen. Epäkohta on korjattava j a koulu j a opettaja on saatava kunnollinen, mutta lasten luottamusta koul u u n ei saa huononkaan opettaj an aikana horjuttjaa, jo? mielitään heidän koulunkäynnistä hyötyvän. UUSI VALTIOLLINEN PUOLUE ON MUODOSTUMASSA YHDYSVALLOISSA. Nykyinen kurssimttie Rahanlähetyksille Suomeen Postin kautta ja* Sähköteitse on taa työlleen enemmän huomiota — Monet Canadan . ulkolähe-tysliikkeistä ovat suuresti huolissaan siitä että Engl. hallitus kielsi lupakirjan useilta canada-laisten omistamilta laivoilta, vaatien niiden lastitilan itselleen. Suuret määrät Montrealis-j a panee lapsenne opettaihiseen yksityiskohtaista ' huolta, joka voi vaikuttaa paljon hänen edistymisessään. Kiinnittäkää Imoraiota lap.sen-ne koulutyöhön! Jo.s voitte aut-t a ka a h ä n tä k oti 1 äksyissään j a ellette voi .sitä, niin opiskelkaa mikäli mahdollista hänen kanssaan. Jokatapauksessa seuratkaa hänen opiskeluaan. Ohjatkaa häntä ymmärtämään oppimisen tarkoitus ja huomaamaan, että silloinkin kun hän on huomattavastikin edistynyt, ei ole syytä ylpeillä. Opettakaa häntä - k u n nioittamaan; niitä, joille elämä on pitkine j a kovine läksyineen' suonut 'kjokemusta, v a i k k a näillä ei olisikaan tietopuolista oppia. Pyrkikää kasvattamaan heissä oikeudentuntoa ja :rehellisyyttä, arvostelukykyä j a rohkeutta sekä avuliaisuutta j a mielen jaloutta. • Tämän yhteydessä sopisi mainita senkin, että lähettäessä lapsenne kouluun, olisi huolehditta-ta Europaan lähetettäväksi ai-lvaj että hänen suomalainen n i - jottuja Canadan tehdas y. m. | mensa tulee oikein opettajien tuotteita kasaantuu Montrealiin laitureille purjehdusvorojen lakkauttamisen johdosta. Samasta syystä joutuu tuhatmäärin karjaa pidätyksiin, tuottaen suuria k u l u j a lähettäjille.^ .Vastalau.se, j a vaatimus, että j o i t a k i n näistä" laivoista on luovutettava Canadan lähettäjien j a maanviljelijäin käytettäväksi, on tehty B r i tannian hallitukselle.' vr- Ahne ei hallitse omaisuuttansa, se on omaisuus, joka hallitsee häntä. . — Hyvä työ ei koskaan jää unhotuksiin. Se, joka sen on tehnyt, muistaa sen aina. v — 'Moni pitää parhaimpana tässä elämässä rahan. Mutta siinä ei ole kaikki. Meillä on myös terveys. Ja kuitenkin moni epäilee uhrata rahaa terveytensä e-teen, mutta ei pane kysymykseen terveyttänsä, 'kuin vaan voi lisä^ fä rikkauttansa. kirjoihin. Kun opetatte lapsenne tunteman, j a kunnioittamaan kansamme ja sen mainehikasta taistelua nyt saavutetun vapauden puolesta, pitää hän kyllä siit ä itse myöhemmin:huolen; Vanhempien laiminlyöntiä tässä suhteessa liodistaa monet kummallisen sotkuisiksi rääkätyt, tai kokonaan muutetut suomalaiset ristimä- j a sukunimet. Ottakaa selvä kuinka nimenne on oikein j a huolehtikaa että se sellaisena säilyy. Silloin tungetaan sukunne suomalainen alkuperä vielä tulevaisuudessa, v a i k k a suvun jäsenet olisivat, kuteu nähtäväst i tulevissa polvissa-käy, unohtaneet suomenkielen puhumisen. Lopuksi älkää arvostelko, koul u a j a opettajaa lastenne kuulien, ei edes sittekään, vaikka s i i hen olisi >syytä. Tällaiset puheet jäävät .^alaisina voimina vaikuttamaa lapsen mielessä, ohjaten hänen kehitystään' kokonaan toisiin suuntiin kuin aijotte. Jos lapsi :huomaa teidän näkevän virheitä opettajassa, alkaa hän Uusia valtiollisia puolueita on, ilmcstymä.ssä Yhdysvaltain poliittiselle näyttämölle." Sota on luonut miljoonien ihmisien miel i i n uudellaisen katsantokannan. Monet, uskoen, että kumpikin nykyisistä puolueista ovat periaatteellisesti- yhtäläiset, suosivat uuden edistysmielisen puolueen luomista. Muutamia viikkoja sjtten pant i i n Chicagossa alulle kansalli- .sen työnpuolucen perustaminen. Väliaikainen toimeenpaneva komitea määrättiin kutsumaan työväenyhdistysten edustajat koolle yleiseen kokoukseen, joka pidetään Chicagossa ensi marraskuulla. Tässä kokouk.sessa laaditaan puolueen perustussään nöt ja puolue-ohjelma ja valitaan ehdokkaat ensi vuoden y-leisvaalcja varten. Kokoukseen tulee osaa ottamaan noin 3,000 työväenyhdistysten edustajaa, jotka edustavat 6,000,000 järjestynyttä ..työläistä Yhdysvalloissa. Sen ohella' toivotaan, että puoluetta tulevat -- kannattamaan useat n. k.. puolueettomat . liitot j a maanviljelijäin järjestöt. Tämän ohella OU' -myöskin Y h dys vai loi.s.samuodostuma.ssa -n. .k. . liberaUlien,'-puolue, joid(?n päämaja on . New. Yorkissa jfii j o t k a 'tulevat pittimään yleisen kokouk.sonsa S. ; Louisis.sa ensi joulukuulla.: Tämän liikkeen päämääränä on; ivuden puolueen ,muodostaminen, I jossa työväenjärjestöt tulisivat olemaan edustettuina^ j a luultavaa on, että nämä molemmat liikkeet yhtyvät yhdeksi puolueeksi. , Edistysmielinen väestö Yhdysvalloissa yleensä suosii uuden puolueen muodostamista,' sillä kummassakin vanhassa puolueessa voivat he huomata varsin väjiän kannattamisen arvoista, ja; he uskovat, että aika on nyt otollinen uuden puolueen alkamiselle. Luultavasti tulisi uusi puolue ottamaan ohjelmaansa rautatietyölälstcn veljeysliiton lakimiehen Plumbin ehdotuksen rautateiden kansallistuttamisefe-ta, sillä edistysmieliset yleensä suosivat yleisten laitosten kansan omaksi ^ottamista. 1 Jos nämä uudet liikkeet tulevat yhtymään yhdeksi: puolueeksi, kuten nyt näyttää, tulee t u levan vuoden vaalitaist. Yhdysvalloissa olemaan yksi merkillisimpiä sen historiassa. On muistettava, että jo useita vuosia on Yhdysvalloissa ollut suosiollinen mieliala uuden valtiollisen puolueen muodostamiselle. Tämä mieliala ilmenijo silloin kuin n. k. progressivinen puolue taisteli vaaliuurnalla Rooseveltin johdolla. Koko kansa katselee tätä uutta liikettä erityisellä mielenkiinnon ii ' ! Myös myymme pankki-osoituksia (slickkcj;ä) markoissa yllä-maii| itun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä Voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ;sähkösano-malähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: FOREION D E P A R T M E NT HANCQCK, MICH. Perustettu vuonna 1874". Varat y l i $3,000,000 Kirjoittakaa : suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme, r •:. . : SUOMEir PESIDENTINVAA-LIN EDELfJi OIKEISTOLAISTEN KÄYTTÄMISTÄ KAINOISTA •K' . kirjoittaa Ilkka, seuraavasti: •'Kuten tunnettua, on 'Suomeen ylitetty saada ulkomaisia lainoja, mutta ilman menestystä. Mistä seikoista se on riippunut, sitä emme tämän yhteydessä voi ottaa selostaaksemme. Mutta nyt, kun presidentinvaali; alkoi lähestyä, alettiin Suomen taholta toimia niin, että ulkomaisissa rahamiespiireissä^ pantiin liikkeelle .hälyyttäviäuutisiar ja iiu: ga isiitä, - että jos kenlraali Mani-nerlieim ei tule valituksi, Suomi ei voi saada ulkonuiisia lainoja. Nämä huhut sähkötettiin sitten Suonie.oiF* ja annettiin sopivalla tavalla tiedoksi.; Eräs kuvaava tapaus tän)än yhteydessä ansait- .sce mainita. Qii ollut kyseessä perustaa Englantilais^Suomalai-nen pankki Lontooseen. Asia o-li- jo pääasia.ssa valniis. Mutta muutama päivä.presidentin vaalin /jälkeen ilmestyy Iltelsingin' lehtiin • uutinen, jossa ' kerrotaan, 1 että tästä panldqyhtymästä eivät suomalaiset pankit tiedä n i i - tään. Kuitenkin tuli pari päivää takaperin Englannista v i r a l linen sähkösanoma, jossa suomalaisia pankkimiehiä kiirehdittiin antamaan lopullinen sanansa, jota myöten asia olisi valmis. Mutta eräät vaikutusvaltaiset pankkimiehet eivät nyt halua kiirehtiä — .syistä, jotka tässä yhteydessä voi arvata. Norjasta, joka nyttemmin, on myöskin rahamaa, saapui .sopivaan aikaan sähkösanoma, jossa annettiin ymmärtää, että jollei presidentiksi - valita kenraali Mannerheimia, ei ole mitään toiveita valuuttalainasta. A s i a ' l e visi huhuna ' myöskin Norjassa. J o k u päivä takaperin katsottiin olevan syytä Norjan taholta v i rallisesti julistaa perättömiksi k a i k k i nämä huhut. ' Erään hyvin vaikutusvaltaisen Suomelle erittäin ystävällisen vallan lähetystöön Helsingissä, oli useat Suomen kansalaiset soittaneet kysellen: onko tämä valta päättänyt vetää edustuksensa pois Suomesta, j a milloi se tulisi tapahtumaan? Puheista saattoi ymmärtää, että eräät k y selijät asettuivat hyvin ymmärtävälle j a puolustavalle kannalle tällaisen välien katkaisemisen suhteen. Asianomainen ulkovallan edustaja lausui eräälle suomalaiselle valtiomiehelle -syvän hämmästyksensä tällaisesta epäisänmaallisesta menettelystä jä kehoitti, että sanomalehdille toimitetaan oikaisu, että mainitun vallan hallituksella ei ole ollut aikomu^stakaan millään tavalla muuttaa diplomaattisia suhteitaan Suomeen. 'Sen jälkeen kuin presidentin vaali on toimitettu, on Englannista tarjottu suurenpuoleinen laina, jonka ehdot ovat huomattavasti paremmat nyt k u i n k y symyksen olessa samasta lainasta kolme viikkoa takaperin. Eräästä ulkomaisen rahatalouden, keskupaikasta sähkötettiin äsken . k y s y e n : Miksi Suomen P a n k k i oxL keinotekoisesti noteerannut aikaisemmin nuvrkan kurssin korkeammalle: kuin sen arvo laskettiin — j a nyt yhtäkkiä (presidentin vaalin tapah-diittua) joutunut sen laskemaan n i i n suuren askeleen, että tänjä on ailicuttanut levottdmuiittä ja markan arvon taas liiallista polkemista.' Pankkiherrat kai )tä-män selittävät." ' ' Äskeisen tapauksen Karjal,'i|n kafitiakscila, jolloin majuri E l i ' - vengren' lähti liikkeelle- synnyttäen rajalevottomuudeii, näyttää :olevan syytä 'epäillä olevan yhteydessä niiden ])uuliien' 'kanssa, jotka täällä ovat agiteeranneet hyökkäystä. Pietariin • yhdessä Koltshakin joukkojen kanssa. Kun tähän epäilykseen yhdistää sen tosiasian, • että armeijan up-i seeriston keskuudessa on yritetty kiihoitusta presidentinvaalin johdosta, toki huomattavammin onnistumatta — alettanee huomata minkälaisten voimien kanssa täällä leikitään. Olkoon vielä sanottuna: Miikä-li olemme ensihiokkaisista lähteistä onnistuneet tietoja saada^ on Siiömen ulkopoliittinen asema nykyhetkellä ulkovaltain'puolelta sangen edullinen. Kaikkialla tajutaan, että ihuutosta Suomen politiikassa ei ole tapahtunut; iglutta ilmeistä on, että Suomen edustusta ulkomailla on uudistettava niin, että se tulee vastaamaan nykyisen hetken muuttuneita v a a t i m u k s i a . ' PUOLAN TALOUDELLINEN RAPPIOTILA. Synkän kuvauksen taloudellisesta tilanteesta Puolessa antaa llerhert Hoover, amerikkalaisen apuvaliokunnan esimies. "Seitsemän eri armeijaa on retkeillyt Puolan läpi", lausuu hän, " j a suurin osa maan --rakennuksista on- hävitetty. « .'Kaikki suuret maatilat ovat rappiotilassa, ja vaikka talonpojat kasvattavatkin suunnilleen kylliksi viljaa o-miksi tarpeikseen, on neljä-vii- •dettä osaa ;näistä alueista, joista tavallisina. K aikoina lähetetään ulkomaille suuret määrät viljaa, yiljelemätönnä/ 'Mpniin vuosiin eivät tehtaat ole olleet" laisin^ kaan käynnissä, eikä ulkoa ole tuotu tavaraa, joten kaupunkien väestö on kaikkia elintarpeita vailla. .. I, "Sotaretkistä koituneen hävityksen lisäksi ovat nämä aluebt olleet myöskin bolshevikisen vallankumouksen kamppailu tantereena. Ottaa useita vuosia, ennen kun .maan }teollisuus ja maanviljelys, palaa entiselleen, sillä kaikki maanviljelysneuvot j a . m u u t teolJisuusväliiicct täytyy tuottaa ulkoa j a koko niaan-viljclystuotanto täydytään uudelleen alotlaa. / ' P o l i i t t i n o n taistelu' on monossa suiiteessa syndänläsärkoviiä laatua, sillä • rotuvihan ja puutteesta johtuneideii kärsiMiyks'ion seu ra u Icsena ' on iv i i h k o • n o n ss u t huippuunsa. Juutalaisia, jotka ovat koettaneet' ansaita' elatuksensa ruokatavarain välittäini.S(>l-lä,. syyttävät sekä kaupunkilaisetta maalais väestö voittojen 'kiskomisesta . ja . täten ovat he joutuneet yleisen vainon esineeksi. " K o k o maassa ei ole niitäiin varsinaisia ruokavarastoja, eikii niokavarojen säännöllistä jakelua, paitsi mikäli Amerikan avustustoiminta ulettuu sellaiseen, ja löytyy paikkoja — e-sim. Tarnopol,— joinie sitä ei o-le vielä ensinkään voitu ulottaa. Elintarpeiden hinnat ovatkin sen vuoksi huikean korkeat. Laskiessa rahan arvon ennen sotaa ra'llinneen kurssin m u k a a n on leivän 'hinta ; i dollaria naula", l i han $3.50, j a voin $10. Palkat ovat kohonneet hieman, muta el läheskään siinä määrässä/ kuin rahan arvo on alennut. Kapinan ja vallankumouksen kamalat seuraukset ankanran c-lintarpeiden,' ruuan ja vaatteiden puutteen lisäksi, tekee raivoava layantauti nsman vieläkin surkeammaksi. Sairaalat ovat täynnä sen uhreja. 1} '.h Käyttäkää Minard's Liniment Espanjan Lentsuun Yskään Kylmyy- ^ teen Kurkkumätään Kipeään kurkkuun Y. m. y. m. Tilatkaa Canadan i V N <
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, September 4, 1919 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1919-09-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada190904 |
Description
Title | 1919-09-04-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | NUMEE036 •Ti'ff. tme CANADAN UUTISfit ainoa suomalainen sanomalehti Cana-dasaa, ilmestyy jokaisena Torstaina. Kustantaja •fhc Canada NovvsPubUshlngCJo. E r l c k J . Korte, Liikkeenhoitaja. J . H. H i r v i , Toimittaja. , T I L A U S H I N N A T : Canadaan: $2.00 koko' vuodelta, 11.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta vuodolta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta. | . Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?2.50 koko vuodelta jai $1.50i puolelta vuo-deltaj ; ILMOITUSHINNAT: , V senttiä palstatuumalta kerran j u - •a'£tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantie-to- j a nimenmuuttoilmotukset 50 senttiä kerta, $1.00 kolme kertaa. Naima- Imoituksefc' $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- ja kihl4u»-ilmoi-lukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset $1.50, muistovärsyllä $2.00. Syntymä- Ilmoitukset $1.00. Avioeroilmoituk- Bet $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y. m. |15 Benttiä tuumalta. ^ Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoituksista peritään 10 f*en itiä rivillä. Flenimmänkin ilmoituksen hinta on BOse^ittiä. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. " ^ Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät osoitteella: CAN^VDAN UUTISET. Port Arthur, Ont., Canada Canadan Uutisista lainattÄCssa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta .tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että lius} osoite. • • • Keinoista maanyiljilijäin'auttamiseksi ovat rautatieyhtiöiden sekä maakunta- j a l i i t t o h a l l i t u k sen edustajat yhdesä neuvotelleet. Neuvottelussa, on saatu a i kaan sopimus, jonka mukaan nyt voidaan muualta tuottaa heiniä kuiville alueille C P . R.j C. N. R. j a G. T. P . rautateitä myöten, ilman mitään kuletuskus-tannuksia ostajille, sillä kuletus-kustannukset korvaavat mainitut rautatieyhtiöt sekä maakunta- j a liittohallitus^ k u k i n osaltaan' Samoin' voivat lyiaanvilje-lijät vapaasti kulettaa heinivnte^ koköneitaan , k u i v i l t a : alueilta sellaisille hallituksen maille pohjoisessa, jossa heinää voidaai\ tehdä, ja taas takaisin lähtöpaikkaan. Sellaisia karjankasvattajia, joilla on vain pienempiä karjalaumoja (alle 100) tullaan myöskin avustamaan karjan k u - leluksessa muille laitumille, ja taas ensi kesänä takaisin. . " ^ f v r. ' . • : i t / ' . pian ylenkatsoa koko koulua ja aessa. CANADAN UUTISET (The Canada News), The only Finnish :Nowspaper in CJan-ada. Published every Thursday toy •Riie Canada New8 ruhlishing Co. E r i c k j ; Korte, Manager. , J . H. Hirvi, Editor. Daily New3 Bidg., Port Arthur, Ont C A N A D A N UUTISET ie wolcomed and read in every Finnish . home in the Dominion. It is the on\y' dlre-ctadvertising medium for thost manufacturer.s. and mea-hantsi who wlBh to create and build-a profitabU «nd permanent demand for their prod-ucts and mercl;iandlse by the large and vever growing Finnish population resid-ing in Canada. Place your trial ad vertisement and get resuUs. ' Advertising rates 4 0 C i per Inch. .Political advs. $1.00 Jper inch. Advertl.'i«ements must reach our of-lice Wednesday noon= to appear on Thursday's issue. Subacrlption price in Canada $2.01 per year, United States 'and othei countries $2.50 per year .'n advance. . Entercd a.q sccond Iclass niail mat- UT, Dee. 1, lOfö, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada^ T H E AIM O F T H E C A N A D AN U U T I S E T . To help preservo the Ideals. ^nd sacredi traditlons of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To y^serve Its laws and Inspire others to respect and iobey thcm: To strive unceasingly to quicken the publlc's Bense of civIc duty: In ali wäys to aid . In making this country -greater and better than we found It. Liittoutuneiden valtojen m. m aikomus a.sftlaa outinen Saksan keisai'i \Vilhelm oikeuden eleen 1 u tkittavaksi ja rangaista vaksi, luo mieleen samankaltaisia ta- . pahtumia liistoriassa, jossa jonkun miia^i iuilljt.sija ou aseteltu syyiteeseeu tuomioistuimen edessä. Vuonna 1640, Englannin s i sällissodan päätyttyä, asetettiin Englannin kuningas Kaarlo I parlamentin tuomioistuimen e- . teen syytettynä -valtiopetoksesta. Hän A'äitti, että Iparlamentilla ei ~ ole mitään oikeutta tjUtkia l i a l - litsijan toimintaa. Pitkän kuulustelun ja epäröimisen jälkeen tuomittiin luin kuolemaan. K'ans-kan vallankumouksen, aikana . asetettiin silloinen Ranskan keisari Ludvig X V I vallankumouksellisen tuomioistuimen eteen,jo;- ka, Robespierren käskyä nou-dattaeuj tuomitsi 'hänet mestattavaksi. . Napoleon ci ollut 'koskaan oi-, keuden edessä tutkittavana, vaikka yleensä kyllä n i i n otak^ .sutaan. Waterlpon taistelun jälkeen antautui hän erään ' engr lantilaisen sotalaivan päällikölle. Hän pidettiin sotalaivalla South Hamptonin satamassa sillä aikaa kun parlamenttt pohti jasiaa, pääsemättä kuitenkaan minkään laiseen lopulliseen v päjitökseen. Viimein vietiin liän maanpakoon St. 'Helenaan ilman minkläänlais-t a tutkimista. j • Ottaen huomioonsa muuta-missä osissa Albertan; Sask§.t-chewanin j a . Manitoban maakuntia vallitsevani »tavattomalta kuiyuudesta aiheutunptn karja-rehun ] mu ttcen," on Canadan hallitus katR(»nut tarpeelliseksi j o l - * l a i n keinoin avustaa; mi-anvilj eli-jflilä j a karjänkasvättrijiä näillä alueilla, tehdäkseen heiHe mahdolliseksi karjansa talven y l i yiehuin, ^. j ; , ; — Lehtiuutiset kertovat,, että Ylä-Siesiassa on taas tapailtu luit vakavia yhteenottoja puolalaisten .ja saksalaisten välillä, sillä seurauksella että maan teollisuus ja liiketoiminta on mcl-vcin kokonaan seisalitunut. Puolalaiset ovat .syyttäneet, että Saksa oji sotaväen turvissa tuottanut seudulle suuren joukon si vii 1 iväest öä t arkoit ukseI la vaikuttaa siten äänestyksessä Saksan hyväksi. Liittoutuneiden puolelta on ollut pohdinnan alaisena 'kysymys liihetlää sotilaita Slesiaau toimittamaan poliisipalvelusta, kunnes maan asema on ylöisäänestyksellä ratkaistu. Uutisissa m a i n i t u t alueet ovat itäisessä osassa' pi*eussilaista Sle- KJaa. Nämä alueet tulevat rauhan soi)iniuksen mukaan kansan Tl ä nes 1 y Iv sell ä j)ä ii 11 ä m ään, j osko haluavat joutua -Saksan vaiko Puolan hallituksen alaisiksi.Puo-hilaiset vaativat maan liittämistä Puolaan, .sen syyn 'nojalla, ' että nuuin"" alkuperäiset^ asukkaat olivat slavilaisia ja että maa ennen oli PuolanVyliteydessä. N y kyään on kuiten'kin suuri osa maan väestöstä saksalaisia, jotka luonnollisesti eivät haluaisi Saksasta erota. 'Kuin liittoUtii-tieiden rauhanehdot Saksalle \iu-laistiin Slesiassa, -herättivät no maan saksalaisessa . väestössä suurta hämmästystä ja suuttumusta. Ile uskottelivat aseellista vastustanii.sta •:. mieluummin kuin ^' puolalaisen orjuuden ' a l l e " joutumista. Slesia on preussilainen maakunta Puolan j a Böhmin • rajalla, Oder virran laaksossa. Sen neljästä miljoonasta asukkaasta on vain noin neljä.sosa puolalaisia j a muita slaaveja. Alkuasukkaat olivat slaavilaisia j a maa kuului ennen Böhmille j a sitten Puolalle. Vähitellen siirtyi sinne saksalaisia j a v. 1675 j o u t ui se Itävallalle, jolta Preussin k u ningas Fredrick" Suuri sen valloitti v.'1743. Tämän numeron saapuessa l u k i j o i l l e , ovat koulut useimmilla paikkakunnilla alottaneet toimintansa. Kirkas silmäiset ja puhdasotsaiset pienokaiset ja nuori väki ovat rientäneet tiedon lähteille, mikä vaatimattoman maalaiskoulun suojiin tai kaupunkikoulujen ala-osastoille, mikä taasen korkeammille luokille j a mahdolisesti ainakin jokunen • huomatumpiin yliopistoi- 'hinkiri. ' : Tarkotuksemme oli kuitenkin puhua vaan ensinmamituita koskevista asioista, joskin sanottavamme osalta soveltuu kaikille. E i oppi ojaan kaada, eikä taito tieltä työnnä, on vanhojen suomalaisten^ sananla.skn, jonka totuuden mc melkein poikkeuksetta tunnustamme. Puolueisiin katsomatta myöntävät suomalaiset koulukasvatuksen j a tiedon liyödyllisyyden. J a sitä ei meidän aikanamme tehdä suomalaisten ke.sken enää vain sen vuoksi, että koulu avaa parem-l) ia aloja ja ansiomahdollisuuksia, n. k. helpompia töitä, vaan })aljon pannaan tiedolle j a opille arvoa itsensä tiedon vuoksi. J a näin pitääkin olla. Ilolla lähettävät; vanhemmat lapsensa kouluun. Nekin, joiden itsensä osaksi ei kohtalo ole suonut tiedon kultamuru ja, suovat mielellään sen^ että lapsillaan tässä suhteessa on parempi onni kuin heillä. Kaikkea ei kuitenkaan olisi huolettomasti heitettävä koulun varaan. Koulu : ei vapailta van-liempia näiden velvollisuuksista, eikä ole ensinkään viisa.sta, (vttä vanhetnmat menettävät vaikutusvaltansa koulua käyviin lapsiinsa. Myiiskin tulee vanhempien Imolehtia, että lundän vaikutuksensa on hyödyksi' jlapscii koulutyöllö ; ja'edistiymiselje o-pinnoissa, eikä'päinvastoin. Tutustukaa jos nmhdollista lastenne opettajaan. Antakaa hänen ymmärtää, että seuraatte mielenkiinnolla hänen työtään j a panette sille arvoa. Täniä vaikuttaa sen että opettaja an-näin^ saatte harkitsematta lausutulla sanalla mahdollisesti hänen mielensä sellaiseksi kivikko-maaperäksij jossa koulussa k y l vetyllä siemenellä ei ole itämis-mahdollisuutta ja keskeytätte lapsenne tietopuolisen kehityksen. Totta kyllä on, että oloissamme usein on kyvyttömiä, joskus mahdollisesti sopimattomiak i n opettajia, mutta asiaa vaan pahennetaan, jos sellaisia puhutaan lasten kuullen. Epäkohta on korjattava j a koulu j a opettaja on saatava kunnollinen, mutta lasten luottamusta koul u u n ei saa huononkaan opettaj an aikana horjuttjaa, jo? mielitään heidän koulunkäynnistä hyötyvän. UUSI VALTIOLLINEN PUOLUE ON MUODOSTUMASSA YHDYSVALLOISSA. Nykyinen kurssimttie Rahanlähetyksille Suomeen Postin kautta ja* Sähköteitse on taa työlleen enemmän huomiota — Monet Canadan . ulkolähe-tysliikkeistä ovat suuresti huolissaan siitä että Engl. hallitus kielsi lupakirjan useilta canada-laisten omistamilta laivoilta, vaatien niiden lastitilan itselleen. Suuret määrät Montrealis-j a panee lapsenne opettaihiseen yksityiskohtaista ' huolta, joka voi vaikuttaa paljon hänen edistymisessään. Kiinnittäkää Imoraiota lap.sen-ne koulutyöhön! Jo.s voitte aut-t a ka a h ä n tä k oti 1 äksyissään j a ellette voi .sitä, niin opiskelkaa mikäli mahdollista hänen kanssaan. Jokatapauksessa seuratkaa hänen opiskeluaan. Ohjatkaa häntä ymmärtämään oppimisen tarkoitus ja huomaamaan, että silloinkin kun hän on huomattavastikin edistynyt, ei ole syytä ylpeillä. Opettakaa häntä - k u n nioittamaan; niitä, joille elämä on pitkine j a kovine läksyineen' suonut 'kjokemusta, v a i k k a näillä ei olisikaan tietopuolista oppia. Pyrkikää kasvattamaan heissä oikeudentuntoa ja :rehellisyyttä, arvostelukykyä j a rohkeutta sekä avuliaisuutta j a mielen jaloutta. • Tämän yhteydessä sopisi mainita senkin, että lähettäessä lapsenne kouluun, olisi huolehditta-ta Europaan lähetettäväksi ai-lvaj että hänen suomalainen n i - jottuja Canadan tehdas y. m. | mensa tulee oikein opettajien tuotteita kasaantuu Montrealiin laitureille purjehdusvorojen lakkauttamisen johdosta. Samasta syystä joutuu tuhatmäärin karjaa pidätyksiin, tuottaen suuria k u l u j a lähettäjille.^ .Vastalau.se, j a vaatimus, että j o i t a k i n näistä" laivoista on luovutettava Canadan lähettäjien j a maanviljelijäin käytettäväksi, on tehty B r i tannian hallitukselle.' vr- Ahne ei hallitse omaisuuttansa, se on omaisuus, joka hallitsee häntä. . — Hyvä työ ei koskaan jää unhotuksiin. Se, joka sen on tehnyt, muistaa sen aina. v — 'Moni pitää parhaimpana tässä elämässä rahan. Mutta siinä ei ole kaikki. Meillä on myös terveys. Ja kuitenkin moni epäilee uhrata rahaa terveytensä e-teen, mutta ei pane kysymykseen terveyttänsä, 'kuin vaan voi lisä^ fä rikkauttansa. kirjoihin. Kun opetatte lapsenne tunteman, j a kunnioittamaan kansamme ja sen mainehikasta taistelua nyt saavutetun vapauden puolesta, pitää hän kyllä siit ä itse myöhemmin:huolen; Vanhempien laiminlyöntiä tässä suhteessa liodistaa monet kummallisen sotkuisiksi rääkätyt, tai kokonaan muutetut suomalaiset ristimä- j a sukunimet. Ottakaa selvä kuinka nimenne on oikein j a huolehtikaa että se sellaisena säilyy. Silloin tungetaan sukunne suomalainen alkuperä vielä tulevaisuudessa, v a i k k a suvun jäsenet olisivat, kuteu nähtäväst i tulevissa polvissa-käy, unohtaneet suomenkielen puhumisen. Lopuksi älkää arvostelko, koul u a j a opettajaa lastenne kuulien, ei edes sittekään, vaikka s i i hen olisi >syytä. Tällaiset puheet jäävät .^alaisina voimina vaikuttamaa lapsen mielessä, ohjaten hänen kehitystään' kokonaan toisiin suuntiin kuin aijotte. Jos lapsi :huomaa teidän näkevän virheitä opettajassa, alkaa hän Uusia valtiollisia puolueita on, ilmcstymä.ssä Yhdysvaltain poliittiselle näyttämölle." Sota on luonut miljoonien ihmisien miel i i n uudellaisen katsantokannan. Monet, uskoen, että kumpikin nykyisistä puolueista ovat periaatteellisesti- yhtäläiset, suosivat uuden edistysmielisen puolueen luomista. Muutamia viikkoja sjtten pant i i n Chicagossa alulle kansalli- .sen työnpuolucen perustaminen. Väliaikainen toimeenpaneva komitea määrättiin kutsumaan työväenyhdistysten edustajat koolle yleiseen kokoukseen, joka pidetään Chicagossa ensi marraskuulla. Tässä kokouk.sessa laaditaan puolueen perustussään nöt ja puolue-ohjelma ja valitaan ehdokkaat ensi vuoden y-leisvaalcja varten. Kokoukseen tulee osaa ottamaan noin 3,000 työväenyhdistysten edustajaa, jotka edustavat 6,000,000 järjestynyttä ..työläistä Yhdysvalloissa. Sen ohella' toivotaan, että puoluetta tulevat -- kannattamaan useat n. k.. puolueettomat . liitot j a maanviljelijäin järjestöt. Tämän ohella OU' -myöskin Y h dys vai loi.s.samuodostuma.ssa -n. .k. . liberaUlien,'-puolue, joid(?n päämaja on . New. Yorkissa jfii j o t k a 'tulevat pittimään yleisen kokouk.sonsa S. ; Louisis.sa ensi joulukuulla.: Tämän liikkeen päämääränä on; ivuden puolueen ,muodostaminen, I jossa työväenjärjestöt tulisivat olemaan edustettuina^ j a luultavaa on, että nämä molemmat liikkeet yhtyvät yhdeksi puolueeksi. , Edistysmielinen väestö Yhdysvalloissa yleensä suosii uuden puolueen muodostamista,' sillä kummassakin vanhassa puolueessa voivat he huomata varsin väjiän kannattamisen arvoista, ja; he uskovat, että aika on nyt otollinen uuden puolueen alkamiselle. Luultavasti tulisi uusi puolue ottamaan ohjelmaansa rautatietyölälstcn veljeysliiton lakimiehen Plumbin ehdotuksen rautateiden kansallistuttamisefe-ta, sillä edistysmieliset yleensä suosivat yleisten laitosten kansan omaksi ^ottamista. 1 Jos nämä uudet liikkeet tulevat yhtymään yhdeksi: puolueeksi, kuten nyt näyttää, tulee t u levan vuoden vaalitaist. Yhdysvalloissa olemaan yksi merkillisimpiä sen historiassa. On muistettava, että jo useita vuosia on Yhdysvalloissa ollut suosiollinen mieliala uuden valtiollisen puolueen muodostamiselle. Tämä mieliala ilmenijo silloin kuin n. k. progressivinen puolue taisteli vaaliuurnalla Rooseveltin johdolla. Koko kansa katselee tätä uutta liikettä erityisellä mielenkiinnon ii ' ! Myös myymme pankki-osoituksia (slickkcj;ä) markoissa yllä-maii| itun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä Voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ;sähkösano-malähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: FOREION D E P A R T M E NT HANCQCK, MICH. Perustettu vuonna 1874". Varat y l i $3,000,000 Kirjoittakaa : suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme, r •:. . : SUOMEir PESIDENTINVAA-LIN EDELfJi OIKEISTOLAISTEN KÄYTTÄMISTÄ KAINOISTA •K' . kirjoittaa Ilkka, seuraavasti: •'Kuten tunnettua, on 'Suomeen ylitetty saada ulkomaisia lainoja, mutta ilman menestystä. Mistä seikoista se on riippunut, sitä emme tämän yhteydessä voi ottaa selostaaksemme. Mutta nyt, kun presidentinvaali; alkoi lähestyä, alettiin Suomen taholta toimia niin, että ulkomaisissa rahamiespiireissä^ pantiin liikkeelle .hälyyttäviäuutisiar ja iiu: ga isiitä, - että jos kenlraali Mani-nerlieim ei tule valituksi, Suomi ei voi saada ulkonuiisia lainoja. Nämä huhut sähkötettiin sitten Suonie.oiF* ja annettiin sopivalla tavalla tiedoksi.; Eräs kuvaava tapaus tän)än yhteydessä ansait- .sce mainita. Qii ollut kyseessä perustaa Englantilais^Suomalai-nen pankki Lontooseen. Asia o-li- jo pääasia.ssa valniis. Mutta muutama päivä.presidentin vaalin /jälkeen ilmestyy Iltelsingin' lehtiin • uutinen, jossa ' kerrotaan, 1 että tästä panldqyhtymästä eivät suomalaiset pankit tiedä n i i - tään. Kuitenkin tuli pari päivää takaperin Englannista v i r a l linen sähkösanoma, jossa suomalaisia pankkimiehiä kiirehdittiin antamaan lopullinen sanansa, jota myöten asia olisi valmis. Mutta eräät vaikutusvaltaiset pankkimiehet eivät nyt halua kiirehtiä — .syistä, jotka tässä yhteydessä voi arvata. Norjasta, joka nyttemmin, on myöskin rahamaa, saapui .sopivaan aikaan sähkösanoma, jossa annettiin ymmärtää, että jollei presidentiksi - valita kenraali Mannerheimia, ei ole mitään toiveita valuuttalainasta. A s i a ' l e visi huhuna ' myöskin Norjassa. J o k u päivä takaperin katsottiin olevan syytä Norjan taholta v i rallisesti julistaa perättömiksi k a i k k i nämä huhut. ' Erään hyvin vaikutusvaltaisen Suomelle erittäin ystävällisen vallan lähetystöön Helsingissä, oli useat Suomen kansalaiset soittaneet kysellen: onko tämä valta päättänyt vetää edustuksensa pois Suomesta, j a milloi se tulisi tapahtumaan? Puheista saattoi ymmärtää, että eräät k y selijät asettuivat hyvin ymmärtävälle j a puolustavalle kannalle tällaisen välien katkaisemisen suhteen. Asianomainen ulkovallan edustaja lausui eräälle suomalaiselle valtiomiehelle -syvän hämmästyksensä tällaisesta epäisänmaallisesta menettelystä jä kehoitti, että sanomalehdille toimitetaan oikaisu, että mainitun vallan hallituksella ei ole ollut aikomu^stakaan millään tavalla muuttaa diplomaattisia suhteitaan Suomeen. 'Sen jälkeen kuin presidentin vaali on toimitettu, on Englannista tarjottu suurenpuoleinen laina, jonka ehdot ovat huomattavasti paremmat nyt k u i n k y symyksen olessa samasta lainasta kolme viikkoa takaperin. Eräästä ulkomaisen rahatalouden, keskupaikasta sähkötettiin äsken . k y s y e n : Miksi Suomen P a n k k i oxL keinotekoisesti noteerannut aikaisemmin nuvrkan kurssin korkeammalle: kuin sen arvo laskettiin — j a nyt yhtäkkiä (presidentin vaalin tapah-diittua) joutunut sen laskemaan n i i n suuren askeleen, että tänjä on ailicuttanut levottdmuiittä ja markan arvon taas liiallista polkemista.' Pankkiherrat kai )tä-män selittävät." ' ' Äskeisen tapauksen Karjal,'i|n kafitiakscila, jolloin majuri E l i ' - vengren' lähti liikkeelle- synnyttäen rajalevottomuudeii, näyttää :olevan syytä 'epäillä olevan yhteydessä niiden ])uuliien' 'kanssa, jotka täällä ovat agiteeranneet hyökkäystä. Pietariin • yhdessä Koltshakin joukkojen kanssa. Kun tähän epäilykseen yhdistää sen tosiasian, • että armeijan up-i seeriston keskuudessa on yritetty kiihoitusta presidentinvaalin johdosta, toki huomattavammin onnistumatta — alettanee huomata minkälaisten voimien kanssa täällä leikitään. Olkoon vielä sanottuna: Miikä-li olemme ensihiokkaisista lähteistä onnistuneet tietoja saada^ on Siiömen ulkopoliittinen asema nykyhetkellä ulkovaltain'puolelta sangen edullinen. Kaikkialla tajutaan, että ihuutosta Suomen politiikassa ei ole tapahtunut; iglutta ilmeistä on, että Suomen edustusta ulkomailla on uudistettava niin, että se tulee vastaamaan nykyisen hetken muuttuneita v a a t i m u k s i a . ' PUOLAN TALOUDELLINEN RAPPIOTILA. Synkän kuvauksen taloudellisesta tilanteesta Puolessa antaa llerhert Hoover, amerikkalaisen apuvaliokunnan esimies. "Seitsemän eri armeijaa on retkeillyt Puolan läpi", lausuu hän, " j a suurin osa maan --rakennuksista on- hävitetty. « .'Kaikki suuret maatilat ovat rappiotilassa, ja vaikka talonpojat kasvattavatkin suunnilleen kylliksi viljaa o-miksi tarpeikseen, on neljä-vii- •dettä osaa ;näistä alueista, joista tavallisina. K aikoina lähetetään ulkomaille suuret määrät viljaa, yiljelemätönnä/ 'Mpniin vuosiin eivät tehtaat ole olleet" laisin^ kaan käynnissä, eikä ulkoa ole tuotu tavaraa, joten kaupunkien väestö on kaikkia elintarpeita vailla. .. I, "Sotaretkistä koituneen hävityksen lisäksi ovat nämä aluebt olleet myöskin bolshevikisen vallankumouksen kamppailu tantereena. Ottaa useita vuosia, ennen kun .maan }teollisuus ja maanviljelys, palaa entiselleen, sillä kaikki maanviljelysneuvot j a . m u u t teolJisuusväliiicct täytyy tuottaa ulkoa j a koko niaan-viljclystuotanto täydytään uudelleen alotlaa. / ' P o l i i t t i n o n taistelu' on monossa suiiteessa syndänläsärkoviiä laatua, sillä • rotuvihan ja puutteesta johtuneideii kärsiMiyks'ion seu ra u Icsena ' on iv i i h k o • n o n ss u t huippuunsa. Juutalaisia, jotka ovat koettaneet' ansaita' elatuksensa ruokatavarain välittäini.S(>l-lä,. syyttävät sekä kaupunkilaisetta maalais väestö voittojen 'kiskomisesta . ja . täten ovat he joutuneet yleisen vainon esineeksi. " K o k o maassa ei ole niitäiin varsinaisia ruokavarastoja, eikii niokavarojen säännöllistä jakelua, paitsi mikäli Amerikan avustustoiminta ulettuu sellaiseen, ja löytyy paikkoja — e-sim. Tarnopol,— joinie sitä ei o-le vielä ensinkään voitu ulottaa. Elintarpeiden hinnat ovatkin sen vuoksi huikean korkeat. Laskiessa rahan arvon ennen sotaa ra'llinneen kurssin m u k a a n on leivän 'hinta ; i dollaria naula", l i han $3.50, j a voin $10. Palkat ovat kohonneet hieman, muta el läheskään siinä määrässä/ kuin rahan arvo on alennut. Kapinan ja vallankumouksen kamalat seuraukset ankanran c-lintarpeiden,' ruuan ja vaatteiden puutteen lisäksi, tekee raivoava layantauti nsman vieläkin surkeammaksi. Sairaalat ovat täynnä sen uhreja. 1} '.h Käyttäkää Minard's Liniment Espanjan Lentsuun Yskään Kylmyy- ^ teen Kurkkumätään Kipeään kurkkuun Y. m. y. m. Tilatkaa Canadan i V N < |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-09-04-04