Canadan uutiset, September 4, 1919

              NUMEE036
•Ti'ff.
tme
CANADAN UUTISfit
ainoa suomalainen sanomalehti Cana-dasaa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
•fhc Canada NovvsPubUshlngCJo.
E r l c k J . Korte, Liikkeenhoitaja.
J . H. H i r v i , Toimittaja. ,
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: $2.00 koko' vuodelta,
11.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodolta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta. | .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?2.50
koko vuodelta jai $1.50i puolelta vuo-deltaj
;
ILMOITUSHINNAT:
, V senttiä palstatuumalta kerran j u -
•a'£tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
j a nimenmuuttoilmotukset 50 sent­tiä
kerta, $1.00 kolme kertaa. Naima-
Imoituksefc' $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihl4u»-ilmoi-lukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$1.50, muistovärsyllä $2.00. Syntymä-
Ilmoitukset $1.00. Avioeroilmoituk-
Bet $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. |15
Benttiä tuumalta. ^
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 10 f*en itiä rivillä.
Flenimmänkin ilmoituksen hinta on
BOse^ittiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
" ^
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CAN^VDAN UUTISET.
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattÄCssa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta .tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että lius}
osoite. • • •
Keinoista maanyiljilijäin'aut­tamiseksi
ovat rautatieyhtiöiden
sekä maakunta- j a l i i t t o h a l l i t u k ­sen
edustajat yhdesä neuvotel­leet.
Neuvottelussa, on saatu a i ­kaan
sopimus, jonka mukaan
nyt voidaan muualta tuottaa hei­niä
kuiville alueille C P . R.j C.
N. R. j a G. T. P . rautateitä myö­ten,
ilman mitään kuletuskus-tannuksia
ostajille, sillä kuletus-kustannukset
korvaavat maini­tut
rautatieyhtiöt sekä maakun­ta-
j a liittohallitus^ k u k i n osal­taan'
Samoin' voivat lyiaanvilje-lijät
vapaasti kulettaa heinivnte^
koköneitaan , k u i v i l t a : alueilta
sellaisille hallituksen maille poh­joisessa,
jossa heinää voidaai\
tehdä, ja taas takaisin lähtöpaik­kaan.
Sellaisia karjankasvatta­jia,
joilla on vain pienempiä
karjalaumoja (alle 100) tullaan
myöskin avustamaan karjan k u -
leluksessa muille laitumille, ja
taas ensi kesänä takaisin.
. " ^ f v r. ' . • : i t / ' . pian ylenkatsoa koko koulua ja aessa.
CANADAN UUTISET
(The Canada News),
The only Finnish :Nowspaper in CJan-ada.
Published every Thursday toy
•Riie Canada New8 ruhlishing Co.
E r i c k j ; Korte, Manager. ,
J . H. Hirvi, Editor.
Daily New3 Bidg., Port Arthur, Ont
C A N A D A N UUTISET
ie wolcomed and read in every Finnish
. home in the Dominion. It is the on\y'
dlre-ctadvertising medium for thost
manufacturer.s. and mea-hantsi who
wlBh to create and build-a profitabU
«nd permanent demand for their prod-ucts
and mercl;iandlse by the large and
vever growing Finnish population resid-ing
in Canada. Place your trial ad
vertisement and get resuUs. '
Advertising rates 4 0 C i per Inch.
.Political advs. $1.00 Jper inch.
Advertl.'i«ements must reach our of-lice
Wednesday noon= to appear on
Thursday's issue.
Subacrlption price in Canada $2.01
per year, United States 'and othei
countries $2.50 per year .'n advance. .
Entercd a.q sccond Iclass niail mat-
UT, Dee. 1, lOfö, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada^
T H E AIM O F T H E C A N A D AN
U U T I S E T .
To help preservo the Ideals. ^nd
sacredi traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
y^serve Its laws and Inspire others to
respect and iobey thcm: To strive
unceasingly to quicken the publlc's
Bense of civIc duty: In ali wäys to aid
. In making this country -greater and
better than we found It.
Liittoutuneiden valtojen
m.
m
aikomus a.sftlaa outinen Saksan
keisai'i \Vilhelm oikeuden eleen
1 u tkittavaksi ja rangaista vaksi,
luo mieleen samankaltaisia ta-
. pahtumia liistoriassa, jossa jon­kun
miia^i iuilljt.sija ou aseteltu
syyiteeseeu tuomioistuimen edes­sä.
Vuonna 1640, Englannin s i ­sällissodan
päätyttyä, asetettiin
Englannin kuningas Kaarlo I
parlamentin tuomioistuimen e-
. teen syytettynä -valtiopetoksesta.
Hän A'äitti, että Iparlamentilla ei
~ ole mitään oikeutta tjUtkia l i a l -
litsijan toimintaa. Pitkän kuu­lustelun
ja epäröimisen jälkeen
tuomittiin luin kuolemaan. K'ans-kan
vallankumouksen, aikana
. asetettiin silloinen Ranskan kei­sari
Ludvig X V I vallankumouk­sellisen
tuomioistuimen eteen,jo;-
ka, Robespierren käskyä nou-dattaeuj
tuomitsi 'hänet mestat­tavaksi.
.
Napoleon ci ollut 'koskaan oi-,
keuden edessä tutkittavana,
vaikka yleensä kyllä n i i n otak^
.sutaan. Waterlpon taistelun jäl­keen
antautui hän erään ' engr
lantilaisen sotalaivan päällikölle.
Hän pidettiin sotalaivalla South
Hamptonin satamassa sillä aikaa
kun parlamenttt pohti jasiaa,
pääsemättä kuitenkaan minkään
laiseen lopulliseen v päjitökseen.
Viimein vietiin liän maanpakoon
St. 'Helenaan ilman minkläänlais-t
a tutkimista. j •
Ottaen huomioonsa muuta-missä
osissa Albertan; Sask§.t-chewanin
j a . Manitoban maakun­tia
vallitsevani »tavattomalta
kuiyuudesta aiheutunptn karja-rehun
] mu ttcen," on Canadan hal­litus
katR(»nut tarpeelliseksi j o l -
* l a i n keinoin avustaa; mi-anvilj eli-jflilä
j a karjänkasvättrijiä näillä
alueilla, tehdäkseen heiHe mah­dolliseksi
karjansa talven y l i
yiehuin, ^. j ; , ;
— Lehtiuutiset kertovat,, että
Ylä-Siesiassa on taas tapailtu
luit vakavia yhteenottoja puola­laisten
.ja saksalaisten välillä,
sillä seurauksella että maan teol­lisuus
ja liiketoiminta on mcl-vcin
kokonaan seisalitunut. Puo­lalaiset
ovat .syyttäneet, että
Saksa oji sotaväen turvissa tuot­tanut
seudulle suuren joukon
si vii 1 iväest öä t arkoit ukseI la vai­kuttaa
siten äänestyksessä Sak­san
hyväksi. Liittoutuneiden
puolelta on ollut pohdinnan alai­sena
'kysymys liihetlää sotilaita
Slesiaau toimittamaan poliisi­palvelusta,
kunnes maan asema
on ylöisäänestyksellä ratkaistu.
Uutisissa m a i n i t u t alueet ovat
itäisessä osassa' pi*eussilaista Sle-
KJaa. Nämä alueet tulevat rau­han
soi)iniuksen mukaan kansan
Tl ä nes 1 y Iv sell ä j)ä ii 11 ä m ään, j osko
haluavat joutua -Saksan vaiko
Puolan hallituksen alaisiksi.Puo-hilaiset
vaativat maan liittämistä
Puolaan, .sen syyn 'nojalla, ' että
nuuin"" alkuperäiset^ asukkaat oli­vat
slavilaisia ja että maa en­nen
oli PuolanVyliteydessä. N y ­kyään
on kuiten'kin suuri osa
maan väestöstä saksalaisia, jot­ka
luonnollisesti eivät haluaisi
Saksasta erota. 'Kuin liittoUtii-tieiden
rauhanehdot Saksalle \iu-laistiin
Slesiassa, -herättivät no
maan saksalaisessa . väestössä
suurta hämmästystä ja suuttu­musta.
Ile uskottelivat aseellis­ta
vastustanii.sta •:. mieluummin
kuin ^' puolalaisen orjuuden ' a l ­l
e " joutumista.
Slesia on preussilainen maa­kunta
Puolan j a Böhmin • rajalla,
Oder virran laaksossa. Sen nel­jästä
miljoonasta asukkaasta on
vain noin neljä.sosa puolalaisia
j a muita slaaveja. Alkuasuk­kaat
olivat slaavilaisia j a maa
kuului ennen Böhmille j a sitten
Puolalle. Vähitellen siirtyi sin­ne
saksalaisia j a v. 1675 j o u t ui
se Itävallalle, jolta Preussin k u ­ningas
Fredrick" Suuri sen val­loitti
v.'1743.
Tämän numeron saapuessa l u ­k
i j o i l l e , ovat koulut useimmilla
paikkakunnilla alottaneet toi­mintansa.
Kirkas silmäiset ja
puhdasotsaiset pienokaiset ja
nuori väki ovat rientäneet tie­don
lähteille, mikä vaatimatto­man
maalaiskoulun suojiin tai
kaupunkikoulujen ala-osastoille,
mikä taasen korkeammille luo­kille
j a mahdolisesti ainakin jo­kunen
• huomatumpiin yliopistoi-
'hinkiri. ' :
Tarkotuksemme oli kuitenkin
puhua vaan ensinmamituita kos­kevista
asioista, joskin sanotta­vamme
osalta soveltuu kaikille.
E i oppi ojaan kaada, eikä tai­to
tieltä työnnä, on vanhojen
suomalaisten^ sananla.skn, jonka
totuuden mc melkein poikkeuk­setta
tunnustamme. Puolueisiin
katsomatta myöntävät suomalai­set
koulukasvatuksen j a tiedon
liyödyllisyyden. J a sitä ei mei­dän
aikanamme tehdä suoma­laisten
ke.sken enää vain sen
vuoksi, että koulu avaa parem-l)
ia aloja ja ansiomahdollisuuk­sia,
n. k. helpompia töitä, vaan
})aljon pannaan tiedolle j a opil­le
arvoa itsensä tiedon vuoksi.
J a näin pitääkin olla. Ilolla lä­hettävät;
vanhemmat lapsensa
kouluun. Nekin, joiden itsensä
osaksi ei kohtalo ole suonut tie­don
kultamuru ja, suovat mielel­lään
sen^ että lapsillaan tässä
suhteessa on parempi onni kuin
heillä.
Kaikkea ei kuitenkaan olisi
huolettomasti heitettävä koulun
varaan. Koulu : ei vapailta van-liempia
näiden velvollisuuksista,
eikä ole ensinkään viisa.sta, (vttä
vanhetnmat menettävät vaiku­tusvaltansa
koulua käyviin lap­siinsa.
Myiiskin tulee vanhem­pien
Imolehtia, että lundän vai­kutuksensa
on hyödyksi' jlapscii
koulutyöllö ; ja'edistiymiselje o-pinnoissa,
eikä'päinvastoin.
Tutustukaa jos nmhdollista
lastenne opettajaan. Antakaa
hänen ymmärtää, että seuraatte
mielenkiinnolla hänen työtään
j a panette sille arvoa. Täniä
vaikuttaa sen että opettaja an-näin^
saatte harkitsematta lausu­tulla
sanalla mahdollisesti hänen
mielensä sellaiseksi kivikko-maaperäksij
jossa koulussa k y l ­vetyllä
siemenellä ei ole itämis-mahdollisuutta
ja keskeytätte
lapsenne tietopuolisen kehityk­sen.
Totta kyllä on, että olois­samme
usein on kyvyttömiä, jos­kus
mahdollisesti sopimattomia­k
i n opettajia, mutta asiaa vaan
pahennetaan, jos sellaisia puhu­taan
lasten kuullen. Epäkohta
on korjattava j a koulu j a opet­taja
on saatava kunnollinen,
mutta lasten luottamusta kou­l
u u n ei saa huononkaan opetta­j
an aikana horjuttjaa, jo? mieli­tään
heidän koulunkäynnistä
hyötyvän.
UUSI VALTIOLLINEN PUO­LUE
ON MUODOSTUMASSA
YHDYSVALLOISSA.
Nykyinen kurssimttie
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ja* Sähköteitse on
taa työlleen enemmän huomiota
— Monet Canadan . ulkolähe-tysliikkeistä
ovat suuresti huo­lissaan
siitä että Engl. hallitus
kielsi lupakirjan useilta canada-laisten
omistamilta laivoilta,
vaatien niiden lastitilan itsel­leen.
Suuret määrät Montrealis-j
a panee lapsenne opettaihiseen
yksityiskohtaista ' huolta, joka
voi vaikuttaa paljon hänen edis­tymisessään.
Kiinnittäkää Imoraiota lap.sen-ne
koulutyöhön! Jo.s voitte aut-t
a ka a h ä n tä k oti 1 äksyissään j a
ellette voi .sitä, niin opiskelkaa
mikäli mahdollista hänen kans­saan.
Jokatapauksessa seuratkaa
hänen opiskeluaan. Ohjatkaa
häntä ymmärtämään oppimisen
tarkoitus ja huomaamaan, että
silloinkin kun hän on huomatta­vastikin
edistynyt, ei ole syytä
ylpeillä. Opettakaa häntä - k u n ­nioittamaan;
niitä, joille elämä
on pitkine j a kovine läksyineen'
suonut 'kjokemusta, v a i k k a näillä
ei olisikaan tietopuolista oppia.
Pyrkikää kasvattamaan heissä
oikeudentuntoa ja :rehellisyyttä,
arvostelukykyä j a rohkeutta se­kä
avuliaisuutta j a mielen jalo­utta.
•
Tämän yhteydessä sopisi mai­nita
senkin, että lähettäessä lap­senne
kouluun, olisi huolehditta-ta
Europaan lähetettäväksi ai-lvaj että hänen suomalainen n i -
jottuja Canadan tehdas y. m. | mensa tulee oikein opettajien
tuotteita kasaantuu Montrealiin
laitureille purjehdusvorojen lak­kauttamisen
johdosta. Samasta
syystä joutuu tuhatmäärin kar­jaa
pidätyksiin, tuottaen suuria
k u l u j a lähettäjille.^ .Vastalau.se,
j a vaatimus, että j o i t a k i n näistä"
laivoista on luovutettava Cana­dan
lähettäjien j a maanviljeli­jäin
käytettäväksi, on tehty B r i ­tannian
hallitukselle.'
vr- Ahne ei hallitse omaisuut­tansa,
se on omaisuus, joka hal­litsee
häntä.
. — Hyvä työ ei koskaan jää
unhotuksiin. Se, joka sen on
tehnyt, muistaa sen aina. v
— 'Moni pitää parhaimpana
tässä elämässä rahan. Mutta sii­nä
ei ole kaikki. Meillä on myös
terveys. Ja kuitenkin moni epäi­lee
uhrata rahaa terveytensä e-teen,
mutta ei pane kysymykseen
terveyttänsä, 'kuin vaan voi lisä^
fä rikkauttansa.
kirjoihin. Kun opetatte lapsen­ne
tunteman, j a kunnioittamaan
kansamme ja sen mainehikasta
taistelua nyt saavutetun vapau­den
puolesta, pitää hän kyllä sii­t
ä itse myöhemmin:huolen; Van­hempien
laiminlyöntiä tässä suh­teessa
liodistaa monet kummalli­sen
sotkuisiksi rääkätyt, tai ko­konaan
muutetut suomalaiset
ristimä- j a sukunimet. Ottakaa
selvä kuinka nimenne on oikein
j a huolehtikaa että se sellaisena
säilyy. Silloin tungetaan su­kunne
suomalainen alkuperä vie­lä
tulevaisuudessa, v a i k k a suvun
jäsenet olisivat, kuteu nähtäväs­t
i tulevissa polvissa-käy, unohta­neet
suomenkielen puhumisen.
Lopuksi älkää arvostelko, kou­l
u a j a opettajaa lastenne kuul­ien,
ei edes sittekään, vaikka s i i ­hen
olisi >syytä. Tällaiset puheet
jäävät .^alaisina voimina vaikut­tamaa
lapsen mielessä, ohjaten
hänen kehitystään' kokonaan toi­siin
suuntiin kuin aijotte. Jos
lapsi :huomaa teidän näkevän
virheitä opettajassa, alkaa hän
Uusia valtiollisia puolueita on,
ilmcstymä.ssä Yhdysvaltain po­liittiselle
näyttämölle." Sota on
luonut miljoonien ihmisien mie­l
i i n uudellaisen katsantokannan.
Monet, uskoen, että kumpikin
nykyisistä puolueista ovat peri­aatteellisesti-
yhtäläiset, suosivat
uuden edistysmielisen puolueen
luomista.
Muutamia viikkoja sjtten pan­t
i i n Chicagossa alulle kansalli-
.sen työnpuolucen perustaminen.
Väliaikainen toimeenpaneva ko­mitea
määrättiin kutsumaan
työväenyhdistysten edustajat
koolle yleiseen kokoukseen, joka
pidetään Chicagossa ensi mar­raskuulla.
Tässä kokouk.sessa
laaditaan puolueen perustussään
nöt ja puolue-ohjelma ja vali­taan
ehdokkaat ensi vuoden y-leisvaalcja
varten. Kokoukseen
tulee osaa ottamaan noin 3,000
työväenyhdistysten edustajaa,
jotka edustavat 6,000,000 järjes­tynyttä
..työläistä Yhdysvallois­sa.
Sen ohella' toivotaan, että
puoluetta tulevat -- kannattamaan
useat n. k.. puolueettomat . liitot
j a maanviljelijäin järjestöt.
Tämän ohella OU' -myöskin Y h ­dys
vai loi.s.samuodostuma.ssa -n.
.k. . liberaUlien,'-puolue, joid(?n
päämaja on . New. Yorkissa jfii
j o t k a 'tulevat pittimään yleisen
kokouk.sonsa S. ; Louisis.sa ensi
joulukuulla.: Tämän liikkeen
päämääränä on; ivuden puolueen
,muodostaminen, I jossa työväen­järjestöt
tulisivat olemaan edus­tettuina^
j a luultavaa on, että
nämä molemmat liikkeet yhty­vät
yhdeksi puolueeksi. ,
Edistysmielinen väestö Yhdys­valloissa
yleensä suosii uuden
puolueen muodostamista,' sillä
kummassakin vanhassa puolu­eessa
voivat he huomata varsin
väjiän kannattamisen arvoista,
ja; he uskovat, että aika on nyt
otollinen uuden puolueen alka­miselle.
Luultavasti tulisi uusi
puolue ottamaan ohjelmaansa
rautatietyölälstcn veljeysliiton
lakimiehen Plumbin ehdotuksen
rautateiden kansallistuttamisefe-ta,
sillä edistysmieliset yleensä
suosivat yleisten laitosten kan­san
omaksi ^ottamista. 1
Jos nämä uudet liikkeet tule­vat
yhtymään yhdeksi: puolueek­si,
kuten nyt näyttää, tulee t u ­levan
vuoden vaalitaist. Yhdys­valloissa
olemaan yksi merkilli­simpiä
sen historiassa. On muis­tettava,
että jo useita vuosia on
Yhdysvalloissa ollut suosiollinen
mieliala uuden valtiollisen puo­lueen
muodostamiselle. Tämä
mieliala ilmenijo silloin kuin n.
k. progressivinen puolue taisteli
vaaliuurnalla Rooseveltin joh­dolla.
Koko kansa katselee tätä
uutta liikettä erityisellä mielen­kiinnon
ii ' !
Myös myymme pankki-osoituksia (slickkcj;ä) markoissa yllä-maii|
itun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä Voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ;sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREION D E P A R T M E NT
HANCQCK, MICH.
Perustettu vuonna 1874". Varat y l i $3,000,000
Kirjoittakaa : suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme,
r •:. . :
SUOMEir PESIDENTINVAA-LIN
EDELfJi OIKEISTOLAIS­TEN
KÄYTTÄMISTÄ
KAINOISTA
•K'
. kirjoittaa Ilkka, seuraavasti:
•'Kuten tunnettua, on 'Suomeen
ylitetty saada ulkomaisia laino­ja,
mutta ilman menestystä. Mis­tä
seikoista se on riippunut, si­tä
emme tämän yhteydessä voi
ottaa selostaaksemme. Mutta
nyt, kun presidentinvaali; alkoi
lähestyä, alettiin Suomen taholta
toimia niin, että ulkomaisissa
rahamiespiireissä^ pantiin liik­keelle
.hälyyttäviäuutisiar ja iiu:
ga isiitä, - että jos kenlraali Mani-nerlieim
ei tule valituksi, Suomi
ei voi saada ulkonuiisia lainoja.
Nämä huhut sähkötettiin sitten
Suonie.oiF* ja annettiin sopivalla
tavalla tiedoksi.; Eräs kuvaava
tapaus tän)än yhteydessä ansait-
.sce mainita. Qii ollut kyseessä
perustaa Englantilais^Suomalai-nen
pankki Lontooseen. Asia o-li-
jo pääasia.ssa valniis. Mutta
muutama päivä.presidentin vaa­lin
/jälkeen ilmestyy Iltelsingin'
lehtiin • uutinen, jossa ' kerrotaan,
1 että tästä panldqyhtymästä ei­vät
suomalaiset pankit tiedä n i i -
tään. Kuitenkin tuli pari päi­vää
takaperin Englannista v i r a l ­linen
sähkösanoma, jossa suoma­laisia
pankkimiehiä kiirehdittiin
antamaan lopullinen sanansa, jo­ta
myöten asia olisi valmis. Mut­ta
eräät vaikutusvaltaiset pank­kimiehet
eivät nyt halua kiireh­tiä
— .syistä, jotka tässä yhtey­dessä
voi arvata.
Norjasta, joka nyttemmin, on
myöskin rahamaa, saapui .sopi­vaan
aikaan sähkösanoma, jossa
annettiin ymmärtää, että jollei
presidentiksi - valita kenraali
Mannerheimia, ei ole mitään toi­veita
valuuttalainasta. A s i a ' l e ­visi
huhuna ' myöskin Norjassa.
J o k u päivä takaperin katsottiin
olevan syytä Norjan taholta v i ­rallisesti
julistaa perättömiksi
k a i k k i nämä huhut. '
Erään hyvin vaikutusvaltaisen
Suomelle erittäin ystävällisen
vallan lähetystöön Helsingissä,
oli useat Suomen kansalaiset
soittaneet kysellen: onko tämä
valta päättänyt vetää edustuk­sensa
pois Suomesta, j a milloi se
tulisi tapahtumaan? Puheista
saattoi ymmärtää, että eräät k y ­selijät
asettuivat hyvin ymmär­tävälle
j a puolustavalle kannal­le
tällaisen välien katkaisemisen
suhteen. Asianomainen ulkoval­lan
edustaja lausui eräälle suo­malaiselle
valtiomiehelle -syvän
hämmästyksensä tällaisesta epä­isänmaallisesta
menettelystä jä
kehoitti, että sanomalehdille toi­mitetaan
oikaisu, että mainitun
vallan hallituksella ei ole ollut
aikomu^stakaan millään tavalla
muuttaa diplomaattisia suhtei­taan
Suomeen.
'Sen jälkeen kuin presidentin
vaali on toimitettu, on Englan­nista
tarjottu suurenpuoleinen
laina, jonka ehdot ovat huomat­tavasti
paremmat nyt k u i n k y ­symyksen
olessa samasta lainas­ta
kolme viikkoa takaperin.
Eräästä ulkomaisen rahatalou­den,
keskupaikasta sähkötettiin
äsken . k y s y e n : Miksi Suomen
P a n k k i oxL keinotekoisesti notee­rannut
aikaisemmin nuvrkan
kurssin korkeammalle: kuin sen
arvo laskettiin — j a nyt yhtäk­kiä
(presidentin vaalin tapah-diittua)
joutunut sen laskemaan
n i i n suuren askeleen, että tänjä
on ailicuttanut levottdmuiittä ja
markan arvon taas liiallista pol­kemista.'
Pankkiherrat kai )tä-män
selittävät." ' '
Äskeisen tapauksen Karjal,'i|n
kafitiakscila, jolloin majuri E l i ' -
vengren' lähti liikkeelle- synnyt­täen
rajalevottomuudeii, näyttää
:olevan syytä 'epäillä olevan yh­teydessä
niiden ])uuliien' 'kanssa,
jotka täällä ovat agiteeranneet
hyökkäystä. Pietariin • yhdessä
Koltshakin joukkojen kanssa.
Kun tähän epäilykseen yhdistää
sen tosiasian, • että armeijan up-i
seeriston keskuudessa on yritet­ty
kiihoitusta presidentinvaalin
johdosta, toki huomattavammin
onnistumatta — alettanee huo­mata
minkälaisten voimien kans­sa
täällä leikitään.
Olkoon vielä sanottuna: Miikä-li
olemme ensihiokkaisista läh­teistä
onnistuneet tietoja saada^
on Siiömen ulkopoliittinen asema
nykyhetkellä ulkovaltain'puolel­ta
sangen edullinen. Kaikkialla
tajutaan, että ihuutosta Suomen
politiikassa ei ole tapahtunut;
iglutta ilmeistä on, että Suomen
edustusta ulkomailla on uudis­tettava
niin, että se tulee vastaa­maan
nykyisen hetken muuttu­neita
v a a t i m u k s i a . '
PUOLAN TALOUDELLINEN
RAPPIOTILA.
Synkän kuvauksen taloudelli­sesta
tilanteesta Puolessa antaa
llerhert Hoover, amerikkalaisen
apuvaliokunnan esimies. "Seit­semän
eri armeijaa on retkeillyt
Puolan läpi", lausuu hän, " j a
suurin osa maan --rakennuksista
on- hävitetty. « .'Kaikki suuret
maatilat ovat rappiotilassa, ja
vaikka talonpojat kasvattavat­kin
suunnilleen kylliksi viljaa o-miksi
tarpeikseen, on neljä-vii-
•dettä osaa ;näistä alueista, joista
tavallisina. K aikoina lähetetään
ulkomaille suuret määrät viljaa,
yiljelemätönnä/ 'Mpniin vuosiin
eivät tehtaat ole olleet" laisin^
kaan käynnissä, eikä ulkoa ole
tuotu tavaraa, joten kaupunkien
väestö on kaikkia elintarpeita
vailla. .. I,
"Sotaretkistä koituneen hävi­tyksen
lisäksi ovat nämä aluebt
olleet myöskin bolshevikisen val­lankumouksen
kamppailu tante­reena.
Ottaa useita vuosia, en­nen
kun .maan }teollisuus ja
maanviljelys, palaa entiselleen,
sillä kaikki maanviljelysneuvot
j a . m u u t teolJisuusväliiicct täy­tyy
tuottaa ulkoa j a koko niaan-viljclystuotanto
täydytään uu­delleen
alotlaa.
/ ' P o l i i t t i n o n taistelu' on monos­sa
suiiteessa syndänläsärkoviiä
laatua, sillä • rotuvihan ja puut­teesta
johtuneideii kärsiMiyks'ion
seu ra u Icsena ' on iv i i h k o • n o n ss u t
huippuunsa. Juutalaisia, jotka
ovat koettaneet' ansaita' elatuk­sensa
ruokatavarain välittäini.S(>l-lä,.
syyttävät sekä kaupunkilais­etta
maalais väestö voittojen 'kis­komisesta
. ja . täten ovat he jou­tuneet
yleisen vainon esineeksi.
" K o k o maassa ei ole niitäiin
varsinaisia ruokavarastoja, eikii
niokavarojen säännöllistä jake­lua,
paitsi mikäli Amerikan
avustustoiminta ulettuu sellai­seen,
ja löytyy paikkoja — e-sim.
Tarnopol,— joinie sitä ei o-le
vielä ensinkään voitu ulottaa.
Elintarpeiden hinnat ovatkin
sen vuoksi huikean korkeat. Las­kiessa
rahan arvon ennen sotaa
ra'llinneen kurssin m u k a a n on
leivän 'hinta ; i dollaria naula", l i ­han
$3.50, j a voin $10. Palkat
ovat kohonneet hieman, muta el
läheskään siinä määrässä/ kuin
rahan arvo on alennut.
Kapinan ja vallankumouksen
kamalat seuraukset ankanran c-lintarpeiden,'
ruuan ja vaattei­den
puutteen lisäksi, tekee rai­voava
layantauti nsman vieläkin
surkeammaksi. Sairaalat ovat
täynnä sen uhreja. 1}
'.h
Käyttäkää
Minard's
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy-
^ teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
Tilatkaa
Canadan
i V N <