1923-06-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V A P A U S Iteiutdan i]QomaIaiE8Q työväestön äänenkannattaja. ilmeB-fSnithnrvefta. Ont.; joka tiistai, torstai ja lauantai. VAPAUS , ' (Uberty) The only Olgan of Knnisli WorkeiB in Canada. Pnb-in Sudbury. Oat, every Tuesday, Tlinraday and Batardaj; ' Advertising rateä 40c per col. inctu Minimam charge las fflngie insertion 76c DioooDnt on staading advertiae» fSient. The Vapaus is tlie best advertisfng mediom among «ibei Finnish People in Canada. . Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, i«oxne St., Puhelin 1038. ^- Postiosote: • Box 69/ Sndbnpr, Ont. Canadaan^ykäiTk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. |l<60ja}^8lkk:76Gf. Yhdysvaltoihin JB Snomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk. |S.0Oia kolme kjt. 11.76. ^ , TiljOfQksia,;; joita ei seuraa raha, ei talla lähettSmäSn, oaffei, aplamie'{tten joillg on takaukset. ' / Tiistaini lehteen aijoint ilmotukset pitää olla / kont^ torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehtfei^a torstaina kello S. • ' Refi^tered at the Post Office Department, Oftawa, aa veond <»1aw mattcr . • ^ ^ ' Ensi sutmunttuM, heinäk. / päivSnä vietetään Kes- UrOhtarion alueen vmtuisat kesäjuhlat Beaver Lakella. JuUal ovat suomaU^ iyöläisien\ yhteiset juhlfayhim Tilaisuus tulee oleman meidän jofikkpl^ tärkeimpm^^^^l^ loin on heitettävä kaikki muut menot ja askartelut syr-jään ja saavuUava tähän aina kerta vuodessa uusiin^' tulpan reippaiden ja elävän hengen innoittamien jouk' kojemme katsastukseen, ] Kieriköön saufi tästä valistuneiden työläisten tilaisuudesta kylästä kylään ja talosta taloon aina etäisifttä ja '^vaatoMttominta tiilliä myöten. Hivelköön juhlani'; me' tunnelma nyi jo:raiklmhatuulahduks^ jokaisen raatajan otsaa, , Toinenmrkille; pantava juhla ja nierkkitapaus Ontarion valistumiden työläisten his^^^ nakuun 7--^-—9 päivinä v^^ • uuden talon avajaisjuhla,' Sen suhteen m jo tehty: suUritÖU siä ja laajakantoisia vdmistelujamm^ mäen haalimme avajaiset muodostuvat kaikissa suh^ teissä unelmiemineyja^pomiistustemme arvoisiksi, t v Pitäkäämme mielessmke mntä kumnuakin tilai suudet. ' 1 ' v' Tiifltama, Unio on se mikä siitä tehdään Kun Nova Scotian hiilenkaivajain järjestö viime keväänä'ilmotti kannattavansa Moskovan kansainväli* sen periaatteita ja mejrkitsi^lalunsa' päästä sen kanssa elimelliseen yhteistoimintaani pidettiin sen suoraa päätä johtavan välien rMoutumiseen amerikalaisen emä-järjestön kanssa. Tämä uskotus sai uutta vettä myllyynsä varsinlun sen johdosta kun pääjäryestö antoi vakavan varoituksensa kaildda Moskovan kansainväliseen liittymisaikeita vastaan. Vielä tähän mennessä on tuo pelko osottautunut Jcokonaan aiheettomaksi, samoili kuin pelko senkin suhteen, että Seattlen tyjiväenneuvostp tulee tuota päätä erotettavaksi Amerikan työväenliitosta sen tdua, koska se oli ilmottanut 'kannattavansa Venäjän neuvostohallitusta. Seattlen unioneuvoston toimihenkilöt ovat selittäneet, että Gompersin nyrkin puimisista huolimatta heidän yhteytensä Amerhan työväenliitossa tulee olemaan yhtä Järkkymätön kuin ennenkin. Viisaalla taktiikalla, ilman periaatteittensa uhraamista, ovat niin Nova Spotian jcuin Seattlenkin unionistit onnistuneet torjumaan kakki ^vanhollisten unionistien erottamis-hankkeet Heidän on onnistunut pitää puoliaan ennen kaikkea sen ti^ia, koska he eivät ole heti ensimäisen vastamurahduben johdosta lähteneet kiihottamaan uni-on hafjottamisla ja eroamista emäjärjfestöstä, vaan sen sijaan tasapainoisesti nojautiin^et' entistä tiukemmin järjestönsä puitteisiin ja oikeuksiin j^ kestäneet kärsivällisesti ne herjat mitä van^ioilliset uniojohtajat ovat heitä rastaan edistyamieliBteri mielipiteittensä takia viskanneet. ^ Uniol yleensä ovat sitä miksi niiden f jäsenistö ne tekee ja unioita.kohdanneissa vastoinkäymisissä onnistutaan sitä menestyksellisemmin, mitä voiinakkaimmin lähdetään vtorjumaan {epätoivon ja hajottamisen villit huudaJiddbet - • > Siibmalalhen porvari värkkää tikusta kan-sallisaatteita • -o Hl I I m II''" I I i i "m i , PorvarihalUtiiksen porva^^^^ Ei suinjkaan ble ikc^talon oild«u, vaan käytänhölli'- sen porvarillisen elämän^; ja; politiikan ifaki, ettp; vai- ' Intusvaltaisiiff hallitustoimiin tulee tavallisesti J varak- IraitamiehiäiporvariUisen talouden personoituja edusr tajia. Tämä ilmiö on taasen tullut niin kouraantun- \tuvasti todistetuksi:'E^^ uuden pääministerin Stanley Bäldwinin suhteen. Bnanssiministeri Stanley 6aidwin kuuluu erääseen jke$ki-englantilaiseen; 11 e rästeollisuushai^joittajaperiiee* ) fieen, joka on; hankkinut itselleen suuren omaisuuden. Saihoinkuinfiohar Law on,6aldwinkin liikemies. Ai* Icaispmmin^ perheensä terästdhtaitten^ samoin- ' fcuiftjjiam , ^oinkuin BoUiiY''Law edustaa hankin pankkipaäomaa ^ Lloyd Georgen' edustamien teollisuuskapitalistien etu> ja;>Va8taan./ ; Bardwin kuuluu : myöskin vanhoillisen puolueen; keskustaan^ 'jon^ka kanta Venäjä]^ kysymyk- ' * «essä, on häilyvä. Ollen Icaikessa jo kauan ollut Bo när Lawin ystävä ja apulainen ei hänen astumisensa BönarLawin tilalle voi siis mitenkään merkitä suun nan muutosta Englannin politiikassa, etenkin kun va' ikuutetaanlmihisteristön tulevan kokoonpanoltaan pysy< mään pääasiassa entisenlaisena. Lloyd Georgen oppo sitsiooni saa«yhä^ suunsoittoon. I astunut suorittamaan jnäärätynlai / työnriistäjäin tarlcotusperiä.' Sitä yrittävät työnantajat käyttää sinä Jkaksiteräisena; miekkana^ jonka kautta työläisten työ-tje^ p^ tukset mitä jäl'jestyneet työläiset tavallisen päivätyön järjestämisessä ovat aikaansaaneet samalla: kun sillä Iiämätään t työnantajien puristusta. tJralclcatyö on se' tuotannollii ' seen ^elämään perustuva kurihpidollinen keinoj jonka kautta kapitalisti jättää työhön kiihotuksen ja työmaa-kurin- työläisen itsensä, käsiin. Tällainen työjärjestel-iaä tekee työläisestä armottoman piiskan heiluttajan omaa itseään kohtaan, jossa silmitön yritteliäisyys pitää huolta siitä, että työläisen luontaiset mielteet ja palkkaojrtjaii vaistot haihtuisivat syrjään itsenäiseksi kuvitellun ansion tieltä^ Kaikkialla on järjestynyt työväestö joutunut miel timään keinoja tätä kapitalism uudena|ikaista or» juusineneteli^aä vastaan. Niinpä juuri koolla ollut Suomen Änunattiliiton ikon^^ työstä seuraavan ponnen: • ' että urakfcatyönteko, koska se on vahingollista työiäisiile, on tydiäisten koetettava välttää niin paljon kuin määidollista,; varsinkin huomattavamman työttömyyden vallitessa, jolloin myöskin ylityönleosla on mahdollisuuden mukaan kieltäydyttävä; ja 2) katsoen kuitenkin työläisten keskeq esHnlyvaan «rimielisyyteen i uraldcatyön vahlngollisuudesla ja työalojen «rilaisuuteen^jattaaedustaj^okous tilaisuuden »irana ]k]a^n ssiaii topiaieat taySh,d emssHä loAiikmaä attrtiÄjärtiyesBtonn ltoopimeltikaumni»-. seen.sitovaa katsotaan etevän n«*dollisuulffiiä, Icuii^ myöskin siitä, milloinka uraMcalyon poistamisvaati-' ttuksen puolesta voidaan työtaisteluja aloittaa. ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ k ^ yallankumouksellisen köyliäHslön' valltatiellä on monien muistomerkkien- lisäksi eräs mahtava tulipatsas, joka uljaana valaisee meidän tietämme jo elettyjen pitkibn taisteluvuosien takaa, i Tämä tulipatsas on Pariisin Kommuuni. Se oli ensimäinen suuremmassa mittakaavassa tapahtunut köyhälistön hyökkäys kapitalismin valtamuureja vastaan.' Vaikka senvesitaisteli-jat hukkuiyatkin ranskalaisten ja preussilaisten pistimien alaslyöinänäy mouksen muistomerkki edelleenkin taistelevalle köy-hälistöllej^ suurisisä)^^^ M Pariisin työläiset ovat vastikään viettäneet Pariisin Ifomiiiiuunin muista minkä juurella amiquttiin Kommuunin viimeiset esitaistelijat -V kaikkiaan murhattiin silloin 35,000 työlästä, nuMtä ja- naista^ toimintakeskuksen itäivän kuuluir':'^.--'..'.".''V;.:v'f-'::;..v ' ParisUaisten työ surujuhlal-lisuus liittolais- (kommunaardi-) Muurin . juurella, vuosittainen kunnianosoitus vuoden 1871 sankareille, isaia tänä vuonna kahsain^^ tumain johdosta kaikkia työläisiä koskevan luonteen. rikollinen taantumus,: vangitsee syyttömästi työläisten esitaistleijoita, kieltäytyy täydestä amnestiasta, murhaa työläisiä kaduilla, näl^ asiakirjoija todistaakseen |mielikuvitu8SBlaIiiton, järjestää kalliin ajan^' rohkaisee fascismia, osoittaa suosiotaan parlamentin kavaltajille, käy sanalla sanoen päivästä toiseen yhä ilmeisempää Ifiokkataistelua. >- M^ een työväestö ranskalaisten pistinten kärjissä kalhlei^ taan valmistautuen ratkaisevaan taisteluun samaan aikaan kun kapitalistit näennäisistä erimielisyyksistään l\uolimatta yhtyneinä, viimeistelevät raakaa hyökkäystä jieuvostotasavallaa vastaan. j '^r\h\^^^^^:,r.^-^.,^. 'Kun yksityiset' ihmiset joutuvat riitoihin keskenään, niin on riita-kapula taivallisesti aina sen mukainen kuinka miehekkäitä mieleltään asianomaiset henkilöt ovat. Pikku-laoiitoisil]^ ihmisillä ei tarvitse olla suurikaan asia kun jo riidellä nu^- tuutetaan aivan niinkuin olisi suurikin asia kysymyksessä ja <^Qurem-pikalUperiset ihmiset joutuvat kahnauksiin asioissa, jotka kokkonaan 'yläpuolella pikkusieluisia horisontin. / Sama on laita valtakuntienkin, suhteen. Kuta suurempi, valta, sitä suuremmat riitakapulat kun taas pikkuv^llat voivat saada,.tikustakin asian rettelöiden syntyn^selle vain pelkän tikun vuoksi. . Täliainien tifckuriita näyttää nykyään pöyhistelevän Suomen porvarien höyheniä, johtuen siitä, että muutamat ruotsalaiset lehdet oivat myöskin (^ttaneei nokkaansa siitä <oudosta näystä>, kun erään Gote-porin kahvilan pöydällä on tavattu Suomessa tehtyjä tulitikkuja. Eräs lehti hyvin nyrpeissään on selittänyt, kuinka näissä hyleksittävissä tulitikkulaatikoissa kolmen tunnetun punaisen tähden (ruotsalaisen teh-dasmerkin) sijasta on «ruma uikko, kirves olalla ja vieressä iuetaan Made in Finland». Lehti vielä l i sää, että tapaista näkyä on sangen vaikea jruot^alaisen sulattaa. Suomen (porvarit ovat puolestaan saaneet kansallistunteelleen, uutta virikettä äijänkuvaisten tulitikku-jensa hyleksiiiaisestä, eikä ole sanottu kuinka korkealle porvarillisen Jcansallismielen matalassa lam^- mikossa vielä aallot nousevat <fMinä sydämestäni olen myötätuntoinen kaikkiin tutkimuksiin nähden, joita ilmailualalla tehdään, sillä ilmaisu on tulevaisuuden kulkulaitos ja suunnattomia edistysaskeleita ilman kautta matkustamisessa tullaan ehdottomasti tekemään.» Elävien kuvien ihmeitä Mihin suuntaan j a millä vauhdilla eEvienkuvien käyttö nylkyään kehittyy, käy, selväksi kun kuulee, että eräänä iltana näyteltiin kahdessa elävienkuvien teatterissa Tukholmassa verraten laaja kuvasarja samana päivänä Göteniporissa tapahtuneista .riemujuhlanäyttelyn ava jaisjuhlällisuuksista. _ Viimeinen osa kuvasarjasta oli otettujclo 2 päivällä ja nähtiin siinä kunuigas julistamassa näyttelyt aivatuiksi. Tämä" suurta huomiota herättänyt ennätys saavutettiin siten, että heti viimeisen kuvaa valdkuvatuksi tultua kiidätettiin tulokset autolla lähtövalmiina odottavaan ilmalaivaan, joka lentää stfhautti suoraa päätä Tukholmaan, jossa filmi valmistettiin 3—4 tunnissa ja joutui vielä samana iltana ihmettelevän ja. riemuitsevan katselijajoukon näh äväksi. Ja seuraavan päivän aamulehdet Tukholmassa olivat tilaisuudessa samanaikaisesti kertomaan sekä näyttelyn avajaisista että myös kin niistä otätun filmin sisällöstä ja onnistuneisuudesta. SorreUu luokka on kaiken luokkavastakkaisuuteen perusttvan yt leiskunnan elinehto. Sorret.un luokan vapautus siis välttämättä jobiy^l uuden yhteiskunnan luomiseen. Jotta sorrettu luokka voisi vapautu,; täytyy yhteiskunnan olla jo sellaisella asteella, missä saavutetut tn^ tantovoimat ja vallitsevat ^teiskunnaHiset laitokset eivät enääavor^ olla o f e s a toistensa rimialla. Kaikista tuolantokeinoista oa mr^l tuotannollinen voima yallanfcumouksfc^ ^Vallaakun uksellisten ainesten jätlestyminen luokaksi edellyttää ,o kaikbi ten tuotantovoimien valmista olemassaoloa,joita ybpää^^^ kehittyä vatihan yhteiskunnan helmassa. Mutta vanhan yhteiskuMas, kul^stumisen jälkeen ei tule syntymään mitään uutlaluokkavaltaa. Ty^ tätekevä luokka voi vapautua ainoastaan poistamalla kaikki luokat, ni». kuin porvarilubkka saattoi vapautua ainoastaan siten, että se poisti kaikki säädyt^ Köyhälistön voitto;on kehityksen kulkiessa synnyttävj. yhteisyyden ilman luokkien ja ilman varsinaista valtiollista valtaa, sillä porvarillisessa yhteiskunn^ valta luokkavastak-kaisu4sien virallinen ilmaus. .Sillä välin ojriehu^ luoHcain taistelu: luokkia vastaan, joka lopulta on; muuttuva yijis^i kumoukseksi.. Va. ta sitten kun'luokat ovat'yhteiskunnassa lakanneet lakkaa yhteiskm,: Ä n ' k e h i t y s olemasta valtiollinen vallankumous. ^tn niit. on vointi Kysymyksiä ja vasta-uksia Siirtolaisia tarvitaan halvaksi työvoimaksi ^ Siirtolaisuuden kiihottaminen Canadaan on ollut jo pitemmän aikaa Canadan työnantaja- Ja hallituspiireissä päiväjärjestyksessä. Niinpä sen yhteydessä on Suomeenkin virallisia teitä alettu lähetellä k^ofuksia ja selostuksia Jäällä «tarvittavista» siirtolaisista. Siirtolaisuuden kiihottamista harjotetaan siinä nimessä, että Gahada ensiksikin tarvitsee väitläraätlä enemmän väkeä ja että maan taloudellinen tae^a on siksi suuri, että se nykyiselle väestölle on liidn raskas kantaa. Canadan väestökysymys on kuitenkin nykyään sellaisella kannalla, että siirtolaisuus ei anna mitaan takeita sen kasvattamisesta ja vakaannuttamisesta. Canada on viime aikoina muodostunut enempi porstuaksi kuin siirtolaisten uudeksi kotimaaksi, sillä sita mukaa kun uusia tulokkaita ^saapuu tänne, pyrkii niitä toi-senpään kautta kaikin mahdollisin keinoin Yhdysvaltain puolelle. Niinpä virallisten tilastojen mukaan viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on 62,000 cana-dalaista^ maksanut 'maiinnnousuveron Yhdysvaltain viranomaisille tarkotuksella' jäädä pysyväisesti asumaan Yhdysvaltoihin. Sopii myöskin muistaa, että Yhdysvalloissa on nykyään noin viisi miljoonaa henkilöä, jo&a .ovat naapurhnaan kirjoissa «canadalaisina». Heille el Canada liioin ole ollut muuta kuin koikein-taan kauttakulkupaikkana. Canadan siirtolaisuutta on taas tällä kertaa jouduttu erikoisemmin kiihottamaan taiktouksella hanldcia halpapaMaista, vastustuskyvytönta työväestöä työnan- ^tajain käytjettav^. Ilmankos jo ybistään suomalainen «japparikin» odottelee )t^o rautalierakennukäella tai metsakämpälla uutta i^tarilastia, jotka ainakin aluksi, siksi, kunnes uusi lasti saapuu, alisti^vat vihebaisyydes-sään vaikka mii&älaisiui elinehtoihin. |!ärkätaiste]uja kan- :rv^'vr:,7''salle.. Roomassa on hra Mussolinin hal-ituksen luvalla järjestetty härkä-taistelut. Esitystä oli seuraamassa 60 tuhatta ihmistä. Härkätaisteluja ei ole: pitikiin aikoihin pantu toimeen muualla kuin .Espanjassa. Ja täälläkin on niitä «vastaan, ollut käynnissä voimakas liikehtiminen, j'o'ka r on vaikuttanut isen, että Ihärkätaistelut ovat tulleet yhä harvinaisemmiksi. Nyt on herra Mussolini, joka niin monella muullakin tavalla on onnellisutta-nut maailmaa antanut italialaisten-sa nauttia tästä huvista. Tämä tie-> tää raaistumista, ja raaistuminen on aina rappeutumisen pettämätön merkki. Valtaluokka vajoaa ~- päämääränä barharismi. Sivistyksen tuhka-ja soraläjiä Englantilainen kirjailija ja historioitsija Hugo Wells on lähtenyt tvetelemään rohkeita, joskin tosipoh-jaan iperustuvia viivoja tulevien sotien hirvittävistä hävityksistä, 'helisin mielestä tuleva sota voi saattaa koko sivistyksen katoamaan tor muun ja tuhkaan lentokoneiden tullessa suorittamaan yhä ratkaisevampaa osaa sodissa., Hänen mielestään esimerkiksi Englannin on mahdoton puolustautua menestyksellisesti i l mahyökkäyksiä vastaan^ Uudenai-ikainen tekniikka : antaa kerrassaan koko inhimillistä kulttuuria järkyttäviä voimia tulevaisuudessa sotavaltojen käsiin, ' Minoa, minkä voimme teh^dä, on se että kostamme ja hävitämme vihollisemme, jos suinkin mahdollis ta>, sanoi Wells. <Tul^^^ sodassa saattaa yksi p6mmi hävittää pienen, kaupungin asukkaat kaikki ja ip^mmisade saaattaa hä liittää jokaisen elollisen olennon suuressa kaupungissa. iiKun tuohon vaiheeseen päaslSan, tulee aseittenOcäytto olemaan mitätöntä. Kumpiakaan, el hyökkääjiä eikä puolustajia, tule jäämään jä* lelle. Voimme sanoa, etta sivistys häviää tuhkana ja sauhuna. «Aseistuminen ei ole tämän maan puolustamista ilmahyökkäyksiltä, sillä maa on sangen puolustuskyvytön. Ainoa minkä voimme, tehdä on kostaminen. ^ «Jotkut ihmiset eivät voi nShdä nenäänsä kauemmaksL Jotkut jotka taistelevat sourempien flmapnolos-tusvoimien aJIcaansaamiseksi, luulevat että ainoa keino hyökkäysten ehkäisemiseksi on voimakkaan ilmavoiman luominen. Se oli Rooman keisari Julius Cecar joka käytti sanoja Veni, vi-di, vici (tulin,'näin, voitin) Rooman senaatille lähettämässään tiedonannossaan voitostaan Zelan taistelussa" Vähässä Aasiassa, j'oka taistelu tapahtui yi^onna, 47 ennen Kristusta. , — Ensimäinen patentti Canadas-sa annettiin NoahCushing nimiselle miehelle Quebecista vuonna f824 eräänlaisesta pesulaitoksestaj jota käytettiin kangastehtaissa. — TiedettäVästi maailman vanhin kirja on erään Ptah-Botep nimisen egyptiläisen vuonna 3,366 ennen Kristusta kirjottama teos, joka on säilytettävänä cBibliotiheque Nationale» museossa Pariisissa^ > Niilin laaksossa Egyptissä^ on kaikkiaan 75 pyramiidiaj Pyramii-din rakentamisen lasketaan nykyisessä rahassa tulleen keskimäärin maksamaan noin miljoonan dollaria. Kuta mahtavamipi kuningas, sitä suuremmah ja mahtavamman pyra-mädin he hautaholvikseen orjillaan rakennuttivat. — 2'5:den Yhdysvaltain suurimman kaupungin väkiluku on seuraava: New York, 5,927^625; Ohica-go, 2,»»6,'121; Philadelphia, 1,922,- 788; Detroit, 995,66»; Cleveland, 888,619; St. Louis, 803,863; Baltimore, 773,850; Boston, 770,400; Los Angeles, 666,853; Pittsburgh, 613,422; tSan PranCisco, 539,058; Buffalo, 536,718; Milwaukee, 484,- 595; Newark, 438,699; Minneajpolis, 409425; Cincinnati, 406,3l2; New Orleans, 404,575; Kansas City, Mo., 351,819; Indianapolis, 340,- 882; Rochester, 317,867; Jersey City, 309,034; Portland, Ore., 273,- 621; Denver, 272,031; Toledo, 268,r 338; Columbus, 201,082; iWashing-ton 437y571 ja Seattle 315,312. TeoUisuusunionismin rakentaminen ten, valimojen ja konepajojen työ. Iäiset (paitsi valtion rautateiden konepajojen), naula-, rautalanka-, viila-, sahanterä-, putkijohto-, sät kövalaistus- ja voimansiirtolaitos-ten, laivatelakkain-, messirAi- ja tinavalimojen, karkea- ja hienotae-pajojen työläiset, sekä muut me-talliteollisuusalalla, työskentelevät. Suomen Ammatfiliiton. juuri pidetyssä konventsionissa - on tehty päätöksiä eri työaloilla toimivien unioiden järjestämiseksi luokkaunior nismin eli teollisuusunionismin poh-' rakentamista koskevissa suunnitel-1 ™„{H«„ ^^«^^.^.«i^,-.. T missä, joita tullaan toteuttamaan seuraavan ohjelman perusteella, on paljon miettimisen aihetta j a oppimista kaikille vallankumouksellisen unionismin harrasta^lle. Konventio-nin päätös kuuluu: • - Edustajakokous päättää: 1) Suomen Ammattijärjestön 5 :n edustajakokouljisen päätös perusjärjestöistä ja niiden keskinäisestä suhteesta pidetään muuttumatta voimassa, v kuitenkin sillä lisäylfsellä,' että ne saatetaan Ocaikkialla käytäntöön 'viimejstään tammikuun 1 päivään 1926 mennessä: v 2) Poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan Suomen Ammattijärjestön ja asianomaisten liittojen toimikuntien yhteisellä, suostumuksella. • ' Littoittain jakautuminen ja irajat. 1 Uusia kysymyksiä —^ Kuka olj Michelangelo? — Onko hyvästijätössä hyvin paljon englanninlkielisten keskuudessa käytetty «So long» oikea sanamuoto tähän tarkotuksden? :— Kuka on ensiksi käyttänyt sanoja «Kaikkivaltias dollari». — Koska (tuotiin ensimäiset nee- i keriorjat Amerikaan? —-Kuinka suuri on juuri Yhdysvaltain hallituksen liikenteelle asettama <Leviathan> niminen Iinjalai-va, jonka sanotaan olevan suurimman laivan maailmassa? Katelsoitolunnat WinBep«gi«sa «enraaville tuottdlle: NlBHV No. 1 Norihern ...j..,^.. il.U 1/8 No. 2 Northern, ,..^-..,?1.12 5/8 No. 3 Northern il.09 3/8 P e l l a t v a : No, 1 N , W. C. . . . A . . - ™ ^ , $2.34 No. 2 C. W. ^2.30 No. 3 C. W. ?2.09 R u i s : No. 2 C. W, $0.60 5/8 K a u r a t : $0.46 5/8 No. 2 C. W. No. 1 feed ... O h r a No. 2 C. W. Edustajakokous asettuu teolIisuu»> liifctoperiaatteen kannalle. Tärajän toteuttamiseksi hyväksyy edustajakokous Suomen Ammattijärjestössä seuraavat iLiitot ja niiden rajat: 1) PuuteoUisuustyÖväen liitto; Tähän liittoon tulevat 'kuulumaan: huonekalu-, konttori- ja kouluka-lustotehtaiden ja puusepän työpa-^ jojen työläiset, höyläämöjen ja puurijaloatustehtaidien työläiseti puu-laiva- ja venheveistämöjen, pu^usor-vaamojen, tynnyri- pyörä-, ja ajo-kalutehtaiden työläiset, kehys- ja kultaustehtaiden työläiset, piano- 3a leikkikalu-, harja-, sivellin-, korkki-, kävelykeppi- ja sateensuojatehtaiden työläiset,', saneeri-,. rulla-, nappula-ja tulitikkutehtaiden työläiset,; paju- ja rottinkityöntekijät; sahalaitosten ja lautatarhojen työläiset, lastaus- ja > lossaustyöläiset, metsä-ja: uittotyöläiset, hinaaja-alusten ja lotjien työläiset, ja toisiin liittoihin lähemmin <kuulumattomien puunjalostusehtaiden työläiset, sekä ne työläiset, jotka eivät paremmin sovellu toisiin liittoihin. ^ 2)RakennusteoUisuustyöväen liitto. Liittoon tulevat kuulumaan k^r-vesmiehet, muurarit, rapparit, uu-nintekijät, Mvityömiehet, maalarit, sukeltajat; sementti-, asfaltti-• - ja marmori työn teki jät; käpsi- j a riksi-, levytyöntekijät; rakennusten, sil-tain ja kanavain rakennuksilla' työskentelevät työläiset; tiili-; kalkki-, sementti- ja asfalttitehtaiderf työläiset. Samoin eräät muut ryh-, mät: ja yksityiset työläiset, jotkaj muiden teollisuusalojen korjaustyö-pajoissa : tai muiden teoUisuuäalojea. korjaustyöpajoissa tai muidea teol-^; lisuuksien sivuammateissa. i ; Lisäksi kuuluvat tähän liittoon metallityötä suorittavien itsenäisten metallityöpajojen työläiset, kuten läklki-, pelti- ja vaski, puukko-,, kulta- ja hopeasepät sekä kaiverta-jat. Kaikki .edellämainittujen lal- : tosten työläiset sivuammatteineea ja työaloineen kuuluvat tähän liit-toon. 5) i Kirjateollisuustyöntekijäin iiit-to. Täl^än liittoon kuuluvat: kirjanpainajat, : kone- ja käsinlatojat, ki- : vipainajat ja kemigraafityöiäiset, kirjansitojat sekä muut kirjateoK: lisuudessa työ^eritelevät työläiset, ja -ne :kirjapaino- ja sanomalehti-} konttoreissa toimivat työläiset seki > sanomalehtien toimittajat, jotka e i i i vät ole työväenliikkeen vastustajia.?;-; 6) ; Elintärvetyöntekijäin lii{to.ii Tähän/ liittoon tulevat kuulumaan::? tehdas-, y.m. leipomojen työläiset; keksi-, makarooni-, sokeri-, kara-melli- y.m. näihin verrattavien teh- i taiden työläiset; liha- ja kalasäilyke, teurastamojen ja makkarateh-;' taiden työläiset, kalja- y.m. virvoi-; tusjuoimatehtaiden työläiset; kahvi^ la- ja Tuokaliikkeiden, talous-. ja, ravintola-alojen palveluskunta; tn-: pakka- y.m. nautintoaineiden työläiset; myllyjen, mallas- ja hiiva-- tehtaiden, sikuritehtaiden, kahvir; paahtimojen ja niiden meijerien työläiset, jotka eivät paremmin sor; vi, maatyöväen liittoon j a kaikki muut, kuten myyjät, varastotyöiäi-set, •lämmittäjät, koneiden hoitajatr, ajomiehet, konttoristit y.m., jotka. työsflcentelevät puheenaolevilla aloilla; pesijät^ saunojen j a kylpylai-' tosten sekä sairashuoneiden työläin., set,; sekä ne työläiset, jotka eirät; paremmin sovi johonkin toiseen liit- , toon;, .7) Kutomoteollisuustyöväen liitto.,' Tähän liittoon kuuluvat: pellavan-; puhdistustyöläiset, tekovilla-, pns-; villa-, villa-, pellava-, naahakuto-mo-, akkunaverho-, pitsi- j a värjä-yatehtaiden työläiset sivuammattei-heen sekä trikoo- ja sukankutonio-jen ja: yleensä kaikki kutomoteolli-sihiden alalla työskentelevät työläiset. .'^) ' Vaatetusteollisustyöntekijäin liitto. Liittoon kuuluvat kaikki vaatetusten valmistuksen aloilla työskentelevät käsityö- ja tehdastyöläiset, ellei työpaikka ole jonkun muna inn lill ia nei HUI työnsä puolesta kuuluvat läheisem-1 työlaitoksen yhteydessä, jolloin p min rakennuateollisuuteen kuin mi."'—»-—-^ m;j,m lai- $0.53 3/8 hinkään muuhun teollisuusryhmään. 3) Paperiteollisuuatyöväen liitto. Tähän liittoon tulevat kuulumaan: paperi-'; puumassa- ja selluloosateh? taid^en työläiset Paiperiteollisuus^ö-väen liittoon tulevat lisäksi kuulu-maan: kattohuopa-, tapetti-, kirjekuori-, paperipussi-, kartonki-, pa-perikotelo- y.m. paperii^alostnsteh* taiden työläiset.. Myöskin paperite-oilkuudessa työskeÄteleväm sivuammattien, kuten korjauspajojen y.m^ työläisten on knnlnttvaa tähän liittoon. . • ;> 4) tMetalliteollisnustyöntekijäin liitto. Tähän liittoon knuiuvat: masuunien eli raudanvahnistuslaitos-kuuluvat siihen liittoon, mihin laitokseen varsinainen työväki kualau. 9) NahkateoUisnnstyöväen liitto. Liiton, toimiala käsittää jalkine- i» kasinetehtaat ja työpajat, nahkuri-ja.; aatuldsepänliikkeet ja remmiteb-taat- sivuammatteineea sekä ^ miiehtaat, ' 10) ,'Kayetnsty5ntekijäin Hitto. Tähän liittoon kuuluvat: rantateiden, raitioteiden, ajuri- ja antoliikenteen työläiset, meriliikenteen larvbien sekä luotsi- ja toniiaitos-ten työläiset kaupan y.m- i"^*°' t?en työläiset, loika eivät pareo-nnVsori muihin: iiittoihin. lir Maatyöväen liitto. Täiis liittoon, kuuluvat: kaikki varsiniJ-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 26, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230626 |
Description
Title | 1923-06-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
V A P A U S
Iteiutdan i]QomaIaiE8Q työväestön äänenkannattaja. ilmeB-fSnithnrvefta.
Ont.; joka tiistai, torstai ja lauantai.
VAPAUS
, ' (Uberty)
The only Olgan of Knnisli WorkeiB in Canada. Pnb-in
Sudbury. Oat, every Tuesday, Tlinraday and
Batardaj;
' Advertising rateä 40c per col. inctu Minimam charge
las fflngie insertion 76c DioooDnt on staading advertiae»
fSient. The Vapaus is tlie best advertisfng mediom among
«ibei Finnish People in Canada. .
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
i«oxne St., Puhelin 1038. ^- Postiosote: •
Box 69/ Sndbnpr, Ont.
Canadaan^ykäiTk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
|l<60ja}^8lkk:76Gf.
Yhdysvaltoihin JB Snomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
|S.0Oia kolme kjt. 11.76.
^ , TiljOfQksia,;; joita ei seuraa raha, ei talla lähettSmäSn,
oaffei, aplamie'{tten joillg on takaukset. ' /
Tiistaini lehteen aijoint ilmotukset pitää olla / kont^
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehtfei^a torstaina kello S. • '
Refi^tered at the Post Office Department, Oftawa, aa
veond <»1aw mattcr . • ^ ^ '
Ensi sutmunttuM, heinäk. / päivSnä vietetään Kes-
UrOhtarion alueen vmtuisat kesäjuhlat Beaver Lakella.
JuUal ovat suomaU^ iyöläisien\ yhteiset
juhlfayhim Tilaisuus tulee
oleman meidän jofikkpl^ tärkeimpm^^^^l^
loin on heitettävä kaikki muut menot ja askartelut syr-jään
ja saavuUava tähän aina kerta vuodessa uusiin^'
tulpan reippaiden ja elävän hengen innoittamien jouk'
kojemme katsastukseen,
] Kieriköön saufi tästä valistuneiden työläisten tilaisuudesta
kylästä kylään ja talosta taloon aina etäisifttä
ja '^vaatoMttominta tiilliä myöten. Hivelköön juhlani';
me' tunnelma nyi jo:raiklmhatuulahduks^ jokaisen
raatajan otsaa, ,
Toinenmrkille; pantava juhla ja nierkkitapaus
Ontarion valistumiden työläisten his^^^
nakuun 7--^-—9 päivinä v^^ • uuden
talon avajaisjuhla,' Sen suhteen m jo tehty: suUritÖU
siä ja laajakantoisia vdmistelujamm^
mäen haalimme avajaiset muodostuvat kaikissa suh^
teissä unelmiemineyja^pomiistustemme arvoisiksi, t v
Pitäkäämme mielessmke mntä kumnuakin tilai
suudet. ' 1 ' v'
Tiifltama,
Unio on se mikä siitä tehdään
Kun Nova Scotian hiilenkaivajain järjestö viime
keväänä'ilmotti kannattavansa Moskovan kansainväli*
sen periaatteita ja mejrkitsi^lalunsa' päästä sen kanssa
elimelliseen yhteistoimintaani pidettiin sen suoraa päätä
johtavan välien rMoutumiseen amerikalaisen emä-järjestön
kanssa. Tämä uskotus sai uutta vettä myllyynsä
varsinlun sen johdosta kun pääjäryestö antoi
vakavan varoituksensa kaildda Moskovan kansainväliseen
liittymisaikeita vastaan.
Vielä tähän mennessä on tuo pelko osottautunut
Jcokonaan aiheettomaksi, samoili kuin pelko senkin
suhteen, että Seattlen tyjiväenneuvostp tulee tuota päätä
erotettavaksi Amerikan työväenliitosta sen tdua, koska
se oli ilmottanut 'kannattavansa Venäjän neuvostohallitusta.
Seattlen unioneuvoston toimihenkilöt ovat
selittäneet, että Gompersin nyrkin puimisista huolimatta
heidän yhteytensä Amerhan työväenliitossa tulee
olemaan yhtä Järkkymätön kuin ennenkin. Viisaalla
taktiikalla, ilman periaatteittensa uhraamista, ovat niin
Nova Spotian jcuin Seattlenkin unionistit onnistuneet
torjumaan kakki ^vanhollisten unionistien erottamis-hankkeet
Heidän on onnistunut pitää puoliaan ennen
kaikkea sen ti^ia, koska he eivät ole heti ensimäisen
vastamurahduben johdosta lähteneet kiihottamaan uni-on
hafjottamisla ja eroamista emäjärjfestöstä, vaan sen
sijaan tasapainoisesti nojautiin^et' entistä tiukemmin
järjestönsä puitteisiin ja oikeuksiin j^ kestäneet kärsivällisesti
ne herjat mitä van^ioilliset uniojohtajat
ovat heitä rastaan edistyamieliBteri mielipiteittensä
takia viskanneet.
^ Uniol yleensä ovat sitä miksi niiden f jäsenistö ne
tekee ja unioita.kohdanneissa vastoinkäymisissä onnistutaan
sitä menestyksellisemmin, mitä voiinakkaimmin
lähdetään vtorjumaan {epätoivon ja hajottamisen villit
huudaJiddbet - • >
Siibmalalhen porvari
värkkää tikusta kan-sallisaatteita
•
-o
Hl
I I
m
II''"
I
I
i i
"m
i , PorvarihalUtiiksen porva^^^^
Ei suinjkaan ble ikc^talon oild«u, vaan käytänhölli'-
sen porvarillisen elämän^; ja; politiikan ifaki, ettp; vai-
' Intusvaltaisiiff hallitustoimiin tulee tavallisesti J varak-
IraitamiehiäiporvariUisen talouden personoituja edusr
tajia. Tämä ilmiö on taasen tullut niin kouraantun-
\tuvasti todistetuksi:'E^^ uuden pääministerin
Stanley Bäldwinin suhteen.
Bnanssiministeri Stanley 6aidwin kuuluu erääseen
jke$ki-englantilaiseen; 11 e rästeollisuushai^joittajaperiiee*
) fieen, joka on; hankkinut itselleen suuren omaisuuden.
Saihoinkuinfiohar Law on,6aldwinkin liikemies. Ai*
Icaispmmin^ perheensä terästdhtaitten^ samoin-
' fcuiftjjiam
, ^oinkuin BoUiiY''Law edustaa hankin pankkipaäomaa
^ Lloyd Georgen' edustamien teollisuuskapitalistien etu>
ja;>Va8taan./ ; Bardwin kuuluu : myöskin vanhoillisen
puolueen; keskustaan^ 'jon^ka kanta Venäjä]^ kysymyk-
' * «essä, on häilyvä. Ollen Icaikessa jo kauan ollut Bo
när Lawin ystävä ja apulainen ei hänen astumisensa
BönarLawin tilalle voi siis mitenkään merkitä suun
nan muutosta Englannin politiikassa, etenkin kun va'
ikuutetaanlmihisteristön tulevan kokoonpanoltaan pysy<
mään pääasiassa entisenlaisena. Lloyd Georgen oppo
sitsiooni saa«yhä^ suunsoittoon.
I
astunut suorittamaan jnäärätynlai / työnriistäjäin
tarlcotusperiä.' Sitä yrittävät työnantajat käyttää sinä
Jkaksiteräisena; miekkana^ jonka kautta työläisten työ-tje^
p^
tukset mitä jäl'jestyneet työläiset tavallisen päivätyön
järjestämisessä ovat aikaansaaneet samalla: kun sillä
Iiämätään t
työnantajien puristusta. tJralclcatyö on se' tuotannollii
' seen ^elämään perustuva kurihpidollinen keinoj jonka
kautta kapitalisti jättää työhön kiihotuksen ja työmaa-kurin-
työläisen itsensä, käsiin. Tällainen työjärjestel-iaä
tekee työläisestä armottoman piiskan heiluttajan
omaa itseään kohtaan, jossa silmitön yritteliäisyys
pitää huolta siitä, että työläisen luontaiset mielteet ja
palkkaojrtjaii vaistot haihtuisivat syrjään itsenäiseksi
kuvitellun ansion tieltä^
Kaikkialla on järjestynyt työväestö joutunut miel
timään keinoja tätä kapitalism uudena|ikaista or»
juusineneteli^aä vastaan. Niinpä juuri koolla ollut
Suomen Änunattiliiton ikon^^
työstä seuraavan ponnen: •
' että urakfcatyönteko, koska se on vahingollista
työiäisiile, on tydiäisten koetettava välttää niin paljon
kuin määidollista,; varsinkin huomattavamman työttömyyden
vallitessa, jolloin myöskin ylityönleosla on
mahdollisuuden mukaan kieltäydyttävä; ja
2) katsoen kuitenkin työläisten keskeq esHnlyvaan
«rimielisyyteen i uraldcatyön vahlngollisuudesla ja työalojen
«rilaisuuteen^jattaaedustaj^okous tilaisuuden
»irana ]k]a^n ssiaii topiaieat taySh,d emssHä loAiikmaä attrtiÄjärtiyesBtonn ltoopimeltikaumni»-.
seen.sitovaa katsotaan etevän n«*dollisuulffiiä, Icuii^
myöskin siitä, milloinka uraMcalyon poistamisvaati-'
ttuksen puolesta voidaan työtaisteluja aloittaa.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ k ^
yallankumouksellisen köyliäHslön' valltatiellä on
monien muistomerkkien- lisäksi eräs mahtava tulipatsas,
joka uljaana valaisee meidän tietämme jo elettyjen
pitkibn taisteluvuosien takaa, i Tämä tulipatsas on Pariisin
Kommuuni. Se oli ensimäinen suuremmassa
mittakaavassa tapahtunut köyhälistön hyökkäys kapitalismin
valtamuureja vastaan.' Vaikka senvesitaisteli-jat
hukkuiyatkin ranskalaisten ja preussilaisten pistimien
alaslyöinänäy
mouksen muistomerkki edelleenkin taistelevalle köy-hälistöllej^
suurisisä)^^^
M Pariisin työläiset ovat vastikään viettäneet Pariisin
Ifomiiiiuunin muista
minkä juurella amiquttiin Kommuunin viimeiset esitaistelijat
-V kaikkiaan murhattiin silloin 35,000 työlästä,
nuMtä ja- naista^ toimintakeskuksen
itäivän
kuuluir':'^.--'..'.".''V;.:v'f-'::;..v '
ParisUaisten työ surujuhlal-lisuus
liittolais- (kommunaardi-) Muurin . juurella,
vuosittainen kunnianosoitus vuoden 1871 sankareille,
isaia tänä vuonna kahsain^^
tumain johdosta kaikkia työläisiä koskevan luonteen.
rikollinen taantumus,: vangitsee syyttömästi työläisten
esitaistleijoita, kieltäytyy täydestä amnestiasta, murhaa
työläisiä kaduilla, näl^
asiakirjoija todistaakseen |mielikuvitu8SBlaIiiton, järjestää
kalliin ajan^' rohkaisee fascismia, osoittaa suosiotaan
parlamentin kavaltajille, käy sanalla sanoen päivästä
toiseen yhä ilmeisempää Ifiokkataistelua.
>- M^
een työväestö ranskalaisten pistinten kärjissä kalhlei^
taan valmistautuen ratkaisevaan taisteluun samaan aikaan
kun kapitalistit näennäisistä erimielisyyksistään
l\uolimatta yhtyneinä, viimeistelevät raakaa hyökkäystä
jieuvostotasavallaa vastaan. j '^r\h\^^^^^:,r.^-^.,^.
'Kun yksityiset' ihmiset joutuvat
riitoihin keskenään, niin on riita-kapula
taivallisesti aina sen mukainen
kuinka miehekkäitä mieleltään
asianomaiset henkilöt ovat. Pikku-laoiitoisil]^
ihmisillä ei tarvitse olla
suurikaan asia kun jo riidellä nu^-
tuutetaan aivan niinkuin olisi suurikin
asia kysymyksessä ja <^Qurem-pikalUperiset
ihmiset joutuvat kahnauksiin
asioissa, jotka kokkonaan
'yläpuolella pikkusieluisia horisontin.
/
Sama on laita valtakuntienkin,
suhteen. Kuta suurempi, valta, sitä
suuremmat riitakapulat kun taas
pikkuv^llat voivat saada,.tikustakin
asian rettelöiden syntyn^selle vain
pelkän tikun vuoksi. .
Täliainien tifckuriita näyttää nykyään
pöyhistelevän Suomen porvarien
höyheniä, johtuen siitä, että
muutamat ruotsalaiset lehdet oivat
myöskin (^ttaneei nokkaansa siitä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-26-02