Canadan uutiset, August 28, 1919

              r DSifÄiriN UtmSBIr, PÖRT IBTÖmt, ÖNT.r05NAraL, ToÄina, Elök. 28 p. 3919 NUMERO-So
CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana«
dassa, ilmestyy jokaisena |Torstaina.
Kustantaja ' i
Ttie Canada Ncw8 Publishing C5o.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. II. Hirvi, Toimittaja.
T U ^ U S i a N N A T :
Canadaan: $^2.00 koko vuodella,
$1.60 » kuukaudelta, ) $1.25 puolelta
vuodelta, GG senttill 3 kuukaudelta ja
25 senttlil kuukaudelta. . |
Yiidysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1,50 puolelta vuo­delta.
3Li>IOITUSniNNAT:
) senttiä palötatuumalta kerran Ju-
•alfltuna. .1 Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
ja nimenmuuttollmotukset CO sent-iiä
kerta; $1.00 kolme kertaa. Nalma-nlraoltukset
$2.00 kerta, $3.00 kblme
kertaa. 'Avloliitto- ja (kihlauff-ilmoi-
«ukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$1.50, muistovärsyllä $2.00. Syntymä­ilmoitukset
$lv00i Avloeroilraoltuk-set
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset,! keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 15
senttiä tuumalta. . . '
Uutisten joukkoon aljotulsta ilmoi-tukaiöta
peritään 10 .-senttiä riviltä.
Pienimmänkln ilrnoitulcsen hinta on
SOsoxittiä;. I'ostissa tulevia ilmoituksia
el hyväk.sytä velaksi tilntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
; Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja .rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CAN.VDAN UUTISET.
Port Arthur, Ont.; Canada.
Canadan Uul.isistii luinattaessii on
lillHlc imiinittavu.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden iconltoriln sekä vanhfi että uusi
osoite. 'utqjr^
CANADAN tUTISET
|(Thc punada News)
The only Finnish Nev;spaper in Can­ada,
Publlshed every Thursday toy
'Kze Canada News Piibllslilng Co.
Erick J; Korte. Manager.
.1. II. ilirvi, JCditor.
Daily News Blhg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
.'fcWclcomed and read in every . Finnish
home in ;tho Dominion. Il isthe only
. clirojjt advcrtising medium l'or thosc-
; nianu.facturors and merhants whc
wlBh to creatd and huild a profitable
and pcrnianent Uemand for-their prod-
'ucta andImerchandise by the largc and
eveivgrovving Finnish populationresld-ing
in Canada.* Place your trial ad-vertisenient
and get results.
Advortis ng ratcs 'i40c, per Inch.
Political advs. $1;00 per Inch.
Advcrtii''ements must roach our of•
flco Wcdnesday noon to appear on
Thursday's issue.
Suh.scr:iption price iri% Canada $2.0C
per .year, United States and othei
countries $2.50'per year .'n advance.
Entcrert as socond claHs mall mat-ler,
Dcc. 1, linr), at t!ie Poht Office at
Port Arthur. Ontario, Canada.
THE AI M OF THE CA^JADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideais and
sacred. traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its laws and inspire others to
.respect and obey thcm: Tov strive
unceasingJy to quicken the puhlic's
B.ense of civic duty: In ali ways to ald
In making thIs country, greater 'and
better than we found it.'
— Kiikaaji oi ole -viisas tyh­miin
oilvii iinr)'iii luielcsta.
— hionet puhu\'at |Vakaiimuk-sista,
multa liai-vat ovat itse va­kaumuksensa
) n u o dl oQss tat a n o o t.
— Kateen kerskurin piik­kaava
moi!I..uinen on kunnon
i M i e l i c l l e kuiuiiaksi.
Rakkaus on kokea, var.sin-kln
itscrakicaus.
— 'Jos'lialu.al te säilylläii ystä­vänne,
alkiiii 1 miii.-:1uttako iieilä
lH'ikkouJv.sjj^-taaii.
— V/.uicn men;;slyminen ta-paliluu
usein monien ' kustanuk-
.;cl!a
— Ihminen, erehtyy helposti,
mutta yhtä helppo ei, ole ottaa
e r h c t y s t ä ä n opiksi. Ainoastaan
viisas viisastuu vahingosta.
— Kukaan ei ole niin viisas,
(ittei hänellä olisi tyhmimmästä-kin
oppimista.
— Varo joiituraa-sta taipumuk­sen
orjaksi, joka helposti .saapi
.sijaa, eJlei aikasi ole kokonaan
kyysmyksessä — nimittäin tai­pumuksen
kuluttua aikasi, pik­ku
seikkoihin. • Ohjeenasi tulee
o l l a : Tee heti milliä on t e h t ä v ä!
/Vietä vapaalietkesi työnj jälkeen,
eikä koskaan sitä ennen^ Kun
rykmenttii on marssimassa, niin
joutuvat i j ä l k i j o u k o t usein epä­j
ä r j e s t y k s e e n siitä syystä, että
etujoukot eivät astu vakavasti
j a * k e s k e y m ä t t ä sama on työn
l a i t a ; ellei sitä, mikä on käsillä,
t e h d ä heti, uutterasti ja sään­nöllisesti,!
niin kasaantuu' muita
t ö i t ä sillä välin i j i i n paljon, että
ne alkavat ahdistaa^ joka puolel­ta
eikä mikään inhimillinen jär^
3ii kestä sellaisessa sekasorrossa.
Canadan suomalaisten
yhdysside.
II.
Yliteismieli on se mikä joukon
tekee voimakkaaksi. Tietoisuus
y h t e i s i s t ä pyrkimyksistä yhteis­t
ä päämäärää koitti taas synnyt­t
ä ä yhteismieltä.
Voimakkain tällainen tietoisuu­den,
heriittäjä ;ja: kasvattaja on
telitävänsä merkityksestä selvil­lä
oleva sanomalehti.
I^^iidcn joukko, jotka meillä­kin
ovat heränneet huomaamaan
minne vihan kylvö ja sokea pu-nasten
puoluekiiliotus vie, ja
jotka senvuoksi eivät enää tai­vu
n i i n k ä ä n heljiosti puolueku­ri]!
alle, vaan ovat alkaneet itse­nä
i scs 11 a j at te 1 en \ aa n, • o m i 11 a. a i -
voillaan, niinkuin sanotaan/ ei
ole enää n vähäinen. JMutta se
joukko on hajanainen, eikä sen
vaikutus tininu paljoakaan kan­sallisessa
eliimassamme, ellei sen
keskuudessa enemmän pääse
vallalle, se ajatus eli tieto, että
tiillalsia talutusnuorasta vapau­tuneita
löytyy ei vain tällä eli
tuolla. ])aikkakuniuilla. se ja se,
vaan suuri joukko ympäri (Ca­nadan,
se tietoisuus että haja-naisuud(.'
staan huolimatta tämä
suuri joukko on yhtä. : Mikäli
tämä^ tietoisuus herää sikäli saa
tiiman joukon yksityiset jiisenet
eri paikkakunnilla intoa ja us­kallusta
ilmaista onuui vakau­muksensa
ja toimia sen mukaan,
•la juissii jokukaan rohkeasti ja
järkevästi uskaltaa nousta villi­tystä
vastustamaan, siellä ei
TOIikkojen sokeasti seuraamaan
taivuttaminen ja kei-itseminen
ole k! I an (; n ii ii 11 i iii n luH p p o a.
Viime kii-jot uksessa mainit­simme,
että useille paikkakun^
nille on scuraeliimän ja keski-niiistoiminnan
tarvetta tyydyt­tämään
-syntynyt ei-i nimisiä
M'uroja ja yhdistyksiä. Niimä
seura4 ja yhdi.slykset ovat tu­loksia
siitii. että ihmiset alkavat
huomata että s. s.-osastojen toi-:
missä, hyöriminen ja niihin teh­dyt
uhraukset ei heitä ja heidiin
nsomaansa ja paikkakuntaaiisa
} li t u s f < I k a a n le o j • j a a, e i k ii 11 y ö d y-tii,
ja väsyvilt koko hommaan.
Varat ovat luisuneet a^ntäatto-rien
poli jatt omiin pusseihin ja
kuktian todellinen tyiiläincn ei
ole koko hommasta liyiitynyt
missään suhteessa n i i n pienintä-kiiän.
Eipä siksi ole ihme että
väsyvätkin.
Myöskin viittasimme siihen,
e t t ä . yhteislienj]^en herättäminen
j a vuorovaikutuksen luominen
t ii 11 a i Sten • y h d is ty s te n vä Iille öl i ^
si san^^en tiirkeä. Ilman sitä n i i ­den:
merkitys rajoittuu vain ko­vin
paikalliseksi ja semmoisena­kin
on vaarassa vaipua toimet­tomaan
unteluuteen. .Mutta, jos
tällilisten yhdistysten jäsenistö
j a ne itsenäiset kansalaiset kai­k
i l l a Canada n suomalaisi en pe­säpaikoilla,
joihin edellä viitta­simme,
saatai.siin tietoisiksi vel-vo
1 li su u k s ist a a 11 t o i si aa ir ko h ta an
eli toisin sanoen, jos iieidän kes-kiuidcssaan•
voitaisiin synyttää
yht(!enkuuluvaisuuden tunnetta
j a yhteismieltä,. n i i n miten voi­makkaan
valon palvelukseen ja
levittämiseen vihkiytyneeii jou­kon
he muodostaisivatkaan.
Mutta miten h e r ä t t ä ä tiiota
tietoisuutta j a miten ilmaista se,
missä sellaista on hereillä?
Meillä ei ole miljoonan mar­kan
rahastolta, joita oli.si ke­r
ä t t y milloin Suomen nälkään-nääntyvien
hyväksi milloin ai­neellisesti
muihin tarkoituksiin,
mtttta kuitenkin poikkeuksetta
k ä y t e t t y , kiihoittajien j l muiden
kellokkaiden hyväk.si, niin että/
niiden laskuun lähettäisim;m*e
puhujia liikkeelle asiaa valaise­maan.
Emmekä suinkaan pahot^
tele sitä ettei ole. Suora kurssi
on aina paras ja kansan narraa-misen
ja alituisen /petoksen ja
puipulöimisen varassa kulkevat
kukistuvat ennemmin tai myö^
hemmin. Sellaiseen toimintaan
4i meikäläisten saa vahingossa­kaan
erehtyä. Mutta toimetto­mina
emme tarvitse, emme toki
enään saakkaan olla. Yhteishen­gen
herättämiseen niiden kes­ken,
joilla on uehellisyyttä ja
uskall usta itsenäiseen ajatteluun
j a kannallaan seisomiseen, i vOi^
r y h d y t t ä v ä . , Siihen tarvittava
väline, riippumaton sanomaleliti,
on Canadan suomalaisilla Cana­dan
Uutisissa.
Tehtäköön sen kautta valis­tuksen
j a rauhankylvöä. Kchoi-tettakoon
ja innostettakoon sen
j)alstoilla kansamme jäseniä yk­sien
ihanteiden ympärille) yh-t
e i s m i e 1 e e 11 j a y h t; ei sty ö h ö n, 1' u -
tnstnkoon sen kautta hajalla a-suva
Canadan suomalainen siir­tolaisväestö
eri i)aikkakunnilla
toisiinsa, toistensa ajatuskantoi-hin
ja pyrintöihin, niin e t t ä vel-jeystunne
ja vcljcyssiteet saisi-!
vat lujittua. Ja tämä työ kul-kekooji
sopuisuuden, ja suvaitse-vaisuuden
merkeissä. Raaka i -
va, ilkeämielinen vääristely ja
Ioisten pyhimpien ihanteiden lo­kaan
i-aastaminen, jollaisia asei­ta
erittäinkin sosialistinen väes­tö
ja. sanomalelidistil on toisin
ajattelevia vastaan käyttänyt,
oi k oon si i til ka ukana. Ka u hai l i -
nen vakaumuksen työ kantaa
sittekin pysy vimmat hedelmät.
JMiin, kuten ennemmin, on vii­lattu,
se mi.ssä määrin Canadan
Kutiset onnistini suuressa teil­lä
viissään yhteishengen ja valis-t
u 11 e e 11 \' a k' a u m u k s e n toimin n a 11
herattämisessii C a n a d a n suoma­laisten
välille riippuu sangen
paljon sen lukijakunnasta, ja. a-vustajisia.
Ilman lukijainsa a-vustusta
eri paikkakunnilla ei
lehti toimituksen parhaimmilla-k
a a n poi i n ist n ksill a ; voi t äysi n
täyttäii tehtäväänsä kansalais­temme
yhdyssiteenä ja yleisen,
mielipiteen rehellisenii tulkkina,
Canadan Untiset ovat aina tun-ten(
H't ja tunnn.stanei^t sen. Sik­si
onkin .sen palstat aina. avoin-
•na yleisöltä tulleille asiallisille;
k i V jo il uksille. . P a i k k n k u n t a k i r-jeet
saavat sijan omassa osas­tossaan.
Niitä toivoisimme u-sein
ja i)yydiimme kirjeenvaih­tajien
pitämään huolta ettei ai-iialcaan
, tärkeimmistii tapahtu­mista
milläiin paikkakunnalla
jiiisi uutiset lehteemme lähettä-miittä.
Paikka kuntakirjeiden
kautta tutustuu eri paikoilla a-sujat
toisiinsa, eikä niitä lue
nrielenkiinnolla yksinoiTuaan seu-dun
väestö, jolle ne luonnollises­ti
merkitsoviit eniten.
Jokaisella ajattelevalla ihmi­sellä
on myöskin ajat teitä ja ko­kemuksia,
joiden kertomisella ja
julkituomisella hiin voi hyiidyt-t
ä ä liihimmäisiiiän jä rikastutta­vasi
i ja vi)'kist ii viisti vaikuttaa
lukijainsa. henkistä elämää. .Pan­kaa
kokoon parhaimpiin ajatuk­sia
n ne. kirjoittakaa asioista ja
kysymyksistä, jotka mieltänne
k i i n n i t t ä v ä t , ja joita olette har­kinneet,
ja lähettäkäil kyhiiyk-senne
lehteen. Ne saavat sijan­sa
s e n e r i o s a st o i ss a: ai n a s i sii 1 -.
tönsä mukaan. Kiisialan heik­kous
ja tottumattomuus kyliäi-l
y y n älköön ketään peljättäkö.
Näin saa lehden sisältö vaihte­ina
ja tulee rikkaammaksi, vilk-kaam
m aksi ja nri olen kii ntoise m -
maksi lukijoille. Samalla oppii
k o k o 1 u k' i ja kun ta 1 äh e mm i n toi­siaan
tuntemaan ja ymmärtä-;
mäjin, ja se ikäänkuin lähentiiii
meitä toisiimme välimatkoista
huolimatta. Yhteismieli, yhteen­kuuluvaisuuden
tunne käy voi­makkaaksi,
; j a tämän tunnelman
rohkaisemina uskaltaa arempi­kin
• idiinata . ajattelemattomien
pilkkaa ja ajatella asioista itse,
tehdä niistä j o h t o p ä ä t ö k s e n s ä ' ja
seisoa oman vakaumuksensa
kannalla.
Sellaisiksi kansamme yksilöi­den:
kasvattaminen olkoon pää­määränämme.
Sotavarustusten
vähentämisestä.
Sotavarustusten vähentäminen
on nykyään pohdinnan alaisena
crimaiden yleisön ja valtiomiest.
keskuudessa. Siitä, että sodasta
jolitunut taloudellinen' tila sodan
vaurioista kärsineissä maissa, sa­moin
kuiri melkein kaikkialla
vallitseva /leinen mielipide suun
nattomien sotavarustusten voi-mattomiiudesta
rauhaa ylläpitää
nriiän, . j a se päinvastainen aja­tus,
että suiirot sotavarustukset
aina johtavat sotaan, tekevät so­tavarustuksien
vähentämisen tar
pcelliseksi ja viilttämättömäksi-kin,
ovat yleensä kaikki asian­tuntijat
yhtämieltä. Mutta mis­sä
määrin sotavarustuksia tulisi'
yähentää, ja etenkin, minkä
suurvallan tulisi tämä asevoi­main
vähentäminen ensiksi toi-j
meenpanna, siitä ovat eri maiden
valtiomiehet .suuresti eritnielisiä.
N ä y t t ä ä siltä, että kukin suur­valloista
pitäil omien suurien a-sevoimiensa
ja sotavarustuksicm-sa
, ylläpitämistä ja lisäämistä­kin,
sikäli kuin maan taloudel­linen
asema suinkin sallii, aivan
oikeutettuna. Muiden valtojen
sotavarustuksia sitävastoin • kat­seli
a a n e n tisel 1 ä e pii 1 un lo 11 a. Kai­kissa
maissa on y l l i n k y l l i n soti-lasmielisiä
henkilöitä, jotka suo­sivat-
suuria sotavarustuksia se-k
ä • koettavat entis i 11 ä iii n i k u isil­lä
keinoillaan ja kiilvotuksillaan'
saada kansaa mielipiteilleen suo­siolliseksi.
Epäillä: kuitenkin so­pii,
josko sotarasituksiin kylläs­tyneeseen
kansaan eniiä vanhat
kiihotuskeinot tepsivät.
Nykyäiin niiyttää siltä, että
k i l p a i lu sotavarustuksista suur­valtojen
keskuudessa tulee tule­va
i s m id s s a o 1 e m a a n e t u p ä ii ss ii
m r i V o i m i e n a 1 ai 1 a. O n 11 uomat *
tavaa, ett ii ne kaksi ^suurValtaa,
jotka sodan rasituksista liuoke-ammajla
suoriutuivat, niin. Ja­pani
j a Yhdysvallat ovat kumi)i-;
kin merivaltoja, ja kumpikin o-vat
sodaii kestäessä tuntuvasti
. merivoimiaaii lisiinneet. Sodan
kestäessä on Yhdysvaltain sota­laivastoa
huomattavasti lisätty,
joten se nyt pyrkii kilpailemaan
Englannin sotalaivaston kanssa,
j o l l a on ollut ylivoima merellä
aina niistit ajoista asti, jolloin
spanjalainen 'S^oittamaton ar­mada
" tuhottiin ja etenkin sen
j ä l k e e n kuin amiraali Nelson;
l i i i v i t t i span jalais-,ranskalaisen;
laivasto Trafalgarin luona.
Myöskin, mikäli Yhdysvaltain;
senaatin sota-asia komitean toi­minnasta
ja ehdotuksesta; voi
päättäii, tullaan merivoiman l i -
säiimistil Ylidysvalloissa edelleen
kin jatkamaan, ^ l i t ä Suur-Pri-^
tania, joka pitää ylivoimaa .me­r
e l l ä turvallisuudelleen ja. ole­massaololleen
viilttämättömän
t a r p e e 1 li s e n a, p u o 1 e s t a a n , a j a 11 el ee
tiistii Yhdysvaltain menettelystä,
k ii y selville FA\gla n n in \) ii iim i n i s -
teri Lloyd Ceorgen lausunnossa--
j o ss a h ii n s a n o o, (• 11 ii n i i d e n, j o t -
ka- oi ivat pääasiallisia kansojen
liiton suosijoita, ja kannattajia
(tarkoitaen tiety.sti Yhdysvalto­j
a ) , tulisi jiinakin olla itse esi­in
ei'k'kinii; . sotavarustuksien vii-hentiimisessii.
; Alusmaa-valtakuntansa Icoolla
]") i t ä m i sek s i o u E n g 1 a n t i -< iin a
katsonut Jtseileen 'tarpeelliseksi
ylläivitäii Icaksikcrtaa niin suurta
ja voimakasta sotalaivastoa, kun
I ilh e isi n. k i 1 pa il i jansa; ja • va i kk a
Englanti nyt ei ehkii eniiii tah­toisikaan
sotalaivastoaan suu-
]'ent.aa' ja .suuren sotalaivaston
'ylläpitämisellä itseiiän rasittaa,
sanovat englantilaiset valtiomie-liet
, valtakunnan turvallisuuden
vaa1 ivan suurta sotalaivastoa ja
sen ylläj)itämistä. On muistet­tava,
että ennen sotaa oli Eng­lannin
ja Saksan valtiollisten
vä 1 ien kiristymiseen suurena vai-kuttimena
se, että Saksa sota-
1 a iv a s t o a a n y i i ä t i su u r e n t; a m a 11 a
pyrki käymään Englannille vaa­ralliseksi.
N^yt viittaavat monet
h r i t t l l ä i s e t lehdet siihen yhtiiUii-syytcen,
joka on Saksa tr entisen
j a Yhdysvaltain nykyisen sota­laivasto-
ohjelman välillä. Eräs
lehti niuunmuas.sa lausuu:
' ' O l i aika, jolloin osa Englan­nin
kansasta vaati sotalaivasto-ohjelman
supistamista puolella.
He pitivät Saksasta uhkaavaa
vaaraa taruna ja olettivat, että
oli tarpeetonta rakentaa lisää so-t;
alaivoja. Tähän oli heille vas­tauksena
saksalainen sotalaivas­to-
ohjelma, joka pyrki luomaan
Saksalle niin suurta sotalaivas­toa,
että voimakkainkaan .meri­valta
ei uskaltaisi ryhtyä sen
kanssa taisteluun. E i niihinkään
aikoihin ollut kellekkään epiitie-toista
ketii voimakkaimmalla
merivallalla tarkoitettiin."
Nykyinen kurssimme
:sille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
i\[yös iny3-^]Tiiric pankki-osoituksia (sliokkf^jii) imarkoissa ylk-i-inai}
nturi kiii-ssin jiiJkoou ja orikoisiii, kolmen ])i'r*)S('niin korkoa
vetäviii matkustajien sliokkcjii dollareissa, j o l k a Snonu'ssa l i i -
2iastetaan sieJiii voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Liilietyskulnt 3'ahalalietyksille postin kautta on Kle. snimiiilin
alle $20.00; sitä suurennnilta sunnnilta niitiiän kuluja ei ])ei'it;i.
Lähetyskulut säliköteitse on $:].50 k a i k i l t a summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kiiutta, jos siilikiisanr)-
malähetystä ci erikoisesti pyydetä. \
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja, liilK^Hiijiin osoil-i
e i l l a varustettuina osoitteelLi:
F O R E I G N D P : P A R T M E NT
H A N C O C K , MICH.
Perustettu^ vuouTia 1874. Varat yli -t-M^^^^M^^^^)
Kirjoittakaa suonieksi; meillä on kuusi suomalaista liikkiöis­sämme.
j' i k a la i se t \-a 11 i o m i e 11 e t a \ n e i'i k a -
lais(Mi sotalaivaston suurentamis­ta,
käyttäen jokseenkin samoja
sanoja, niitä Sak.san keisari oli
k ä y t t ä n y t — nim. sotalaivasto
maailnmn suuremman soialaivas-t(
ni vertainen.
" I v n n e n k u i i i voidaan varmasti
11 ä y 11 ii i l t o t e (U i, e 11 ä h r i 11 i lä in e n
laivasto voi sivistynyttä mail-nuia:
tukevan asiunaiisa luovut­taa
kansojen liitolle, olisi suuren
SO t ai a i v as to n y 11 ii () i t il m i se st ii 111 o
puminen Britannialle velvolli-
.suuksiensa laiminlyömistä.''
Näyttää .siis ,siltä, ettii kansa­kunnat
eivät ainakaan vielä o1e
valmiita luopumaan suurien so­la
varustuksien ylläi)itiimisestä.
Sivustakatselija voi asiaa ajatel-les.
saan muistella niitä ihania u-nelmja
tulevasta ijätikestävästä
ranhastai joita suuri osa ihmis­kuntaa
sodan kestäessä uneksui
j a saada siitä itselleen sitä lui-via,
mitä niin perin kyynilliseen
ajatid\s(^en, johtavasta asiasta
voi lähteä.
EDISTYKSEN MAHDOLLI^
SUUDET.
nis-tur-kin
s,'imat nyt lenin iie olivat a-,
jan alussa. Kaikkien jalojen o-minaisunksiensa
ohella, on ili
luonteessa tuo luontainen
me 1 u s:'' sy n ny nnäin en i t sek kii i -
j^yys. ja voi siinä huomata kovin
viiliiiji vähenemisen; eikä ylitiiän
häviämisen mei-kkiä.
Tiiliän ihmisluonteen itsek'käi-
.syyteen kompastuvatkin aina
sc^llaisten h.enkihijen kokeet, jot­ka,
jollakin sosiologisella tai
muulla t ai k a te m j) vd ia 1 u pa a v at
temmata ilnnissuvun yht'äkkiä
täydellisyyden huipulle. Sellai­set,
aatteet voivat kyllä li(!tkisek-si
hurnmta ilianiHMnielisyydek
! ii J! n I a i k i i h o t (a a a g i t a t s i o o n i 1 -
laan, niutla kun InnMuauksestfi
selviydytäiin, huomataankin ai­na,
että kulk'u ei ole-kiiynyt-kiiiin
edistyksen ylämäkeä, vaan
onkin .(dv.sytty alaspäin kulkeval­le,
ImrJiaan jojitavalle polulle.
SAKSAN UUSI PERUSTUS­LAKI,
Tietysti ei entisen saksalai­sen
militarismiin perustuvan it­sevallan
ja suuren Amerikan ta­savallan
välinä ole mitään yhtä­l
ä i s y y t t ä , mutta kummassakin,^
n i i n viimemainitussa kuin ensin-mainitussakin,
näyttää olevan
k i i h k e i t ä militarismin ja sotava­rustusten
puoltajia^ Emme voi
o l l a huomaamatta^ että samalla
aikaa kuin presidentti AVilson o-l
i Europassa esittämässä kanso­jen
Hittoa ensimn^aisenä askelee­na
tuhatvuotiseen valtakuiitaan^
samalla aikaa puollustivat ame-
Ihmissuvun kidku edistyksen
tiellä on aina ollut tavoittelevaa,
asludaskideelta kulkemista, .Jos­kus
on askeleita otettu työläiim-
1)1 in j a vaivaloisemmin, toisinaan
taas viillän h e l i i o m m i n , m u t ta
koska a 11 (d t u o (»dis t y m i n e n o h
ollut mitään pikajuoksua. Voisi
verrannollisesti sanoa, että ylös-piiin
kidkiessa käy knlku luon­nollisesti
hitaasti ja vaivaloisesti
j a (Mtä jos kulku alkaa kovin
nopeasti edistymään, johtuu se
siitä, että on eksytty ylöspäiji
k u 1 k e V a 11 a t i e It ii ai a s p ä i n k u 1 k e -
vai le. ^,
Ihmiskunnan liistoriassa on ai­na
aikarajottain ilmennyt henki-
1 öitä, joiden mielet on vallanimt
se ajatus, että ihmissuvun ete­neminen
täydellisyyden Imip-pua
kohden on liian- hidasta ja
e t t ä tämän huipun tulisi sen yh­dellä
jättiläishyppiiyksellä saa­vuttaa.
Se että sellaiset yrityk­set
ovat aina epäonnistuneet, on
johtunut siitä, ettii tällaiset jät­tiläishyppäykset
ovat ihmisvoi­malle
ja ihmisluonteella mahdot­tomat'toteuttaa.
Siitä asti kun
ihminen on historian näyttämöl­le
ilmestynyt, ei voi huomata, et­t
ä suurtakaan muutosta olisi ta­pahtunut
ihmisluonteessa. Hä­nen
ympäristönsä, tapansa j a ul­konaiset
olosuhteensa ovat kyl­l
ä k i n muuttuneet, mutta itse ih­minen,
hänen sisällinen luonteen­sa!
ja sieluniset; perusomiaisuu-tensa,
' ovat nähtävästi jokseen-joka
kuukausien käsittelyn jäl­keen
hyväksyttiin, säätää, että
maa on tasavalta, jo.ssa hallitu.s-valta
on kansalla. Pi-esidentin
valitsee kansa 7 vuoden virka­kaudeksi
.viilittöinällii. iiänesty kr
sellä. Valtiopäivä-edustajat: va­litaan
4:ksi vuodek.si. Ministe-ristön
nimittiiä presidentti.
yaltakunnan neuvoston muo­dostaa
eri valtioiden edustajat,
k- u 11 a ki n n i ist ii ollen vii hi n tiiin
yksi edustaja. Suuremj)ien val­tioiden
edustus lasketaan niiden
viikiluvun perusteella, mutta
millään, valtiolla, ei saa olla c-nempää
kuin kaksi viidettiij osaa
neuvoston koko iiänimäärä.^tä; '
Lait, jos presidentti niin ha­luaa,
voidaan asettaa äänestyk­selle,
jolloin yksinkertainen ään­ten
enemmistö kumoaa lain. .
Kantatiet tulevat hallituk.sen
ja valtion huostaan.
K a i k k i kansalaiset ovat saman
arvoisia ja naisilla ja miehillä
tulee olenuuin samat oikeudet.
Arvonimiä, paitsi ammattia i l ­maisevia,
el anneta, eikä Saksan
kansalainen saa ottaa niitä toi­siltakaan
valtakunnilta. — Aka­teemiset
oppi-arvot säilytetään.
Maan kansalaiset turvataan
ulkomailla ollessaan, eikä heitä
luovuteta kotimaa.sta ulkomaille
tutkittaviksi tai rangaistaviksi.
Postin, sähkötyksen ja puheli­men
yk.sityisyys taataan. Jokai­sella
saksalaisella on vapaus i l ­maista
mielipiteeiisä puhein, kir­joituksin,
painetun sanan tai ku­vien
avulla. Sensuuri poistetaan,
paitsi l i i k k u v i l t a kuvilta.
Avioliitto säilytetään ja. suo-j
e l h u ' i i i ; Siiui-ille perheille tuil­t
a a n hallituksen huolenpito.
Ija|)sef u l l v o p u o l e l l a a v i o l i i t o n o-va)
saii,ianai'\'oisia ;i violiit(>ss;i
. s y n t y n e i d e n kanssa.
K a i k ' i l l ; i / on •omantunnon vn-l)
aus.
K o u l u p a k k o on k i i i l d l l a IS i -
k i i v u o l e e n asti. ' , ,
— T a - k a u a puhujan snniil oval
k u i n hiiliä. : \ ' a i k k a ' k a a i i ne IM
p o l t a , tek('\';il ne k n i i c n k i n imis-t
a k s i .
~- Kukaan ihminen c i Inhtoisi
ettii hiinen paraimmallakaan ys
tiivälljijin olisi aivan yhlii hyvii
olo, onni ja, menestys knin liiinel-l
i i itselliiiin.
Käyttäkää^''
Minards
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Ku!rkku-mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
Jalkaa Lapamatoja
ja'cncmmäukln tulco usein Alvc-Sähln mutittuai
'•• >\rvo!Hn AptockknrI: Nöyrlmmllt klltokHot HII-tll
IiiuainiitolUllkkcoHtil jonka i n i n l l t l l n H l n . SilliE
i'l lilhtciiyt varsin 200 jiilknn, mntta yli 100 )al-ikna
vnrmastl ja nyt olon niinkuin toinen inii-fj
/No lllllkkoet toki tplitllvIlnHll, olen «ydllniolllHCHtl
klltollluon, Pllr«l KiiUo Makl, AuguHta, Monf;
I ALVE-SATSl: Apteekkari LlgnclllnerK
tylnen keksintö, KAKSINKEKTAlNlilN
fVOlMA. Tämä lililko tjippaa varmaatV'
(lapamadot Ja kalkki vatsas.sa olevat inai
;dot. --Matojen yleiset ttintomerklt ovat
seuraavat: ViUintcltll rinnan alla, muut-
Ituvalsta kipua, vatsassa, kova ruokahalu^
jkuln myöskin ruokahalun puuto, vatMjui
täyteläisyys, oksentaminen tai talpumu.-j
oksentamaan, siniset renkaat silmien allo,i
painon vähentyminen Ja epflmloUyUiiviiv
tunteita vatsassa. Monet kärsivät tätäi
lylelsesti tuloksena sopimattomasta ruoka-
Järjt^stelmästä Ja moni Joka on sairas oikil'
löydä mitään huojennusta tavalllslstni
lääkkeistä tuskilleen, varmasti- kärsii ma-i
dolBta, vaikka el niitä ole näkynytkään)
tarvetta tehdessä.
—. Tämä LAPAMATOLXXKB on tulltilt
tunnetulmmaksi Ja suosituimmaksi kuirt.
mikään muu suomalaistan myymä Ja vali
mistama lapamatolääke Amerikassa.
MQNELLIN ALVE.8AT8I
(itnkRlnkertnlnon voima) — LllUko voldann nnnt*
tin llmnn lliaukopn ninltun tiintomutta. — Llll^.^
tetllHn pofttlmttkflulneon $1.B0 hlnftalla, tUydcli
llHct ohjeet mukana, • .0
P ff LIQNELL CO., Superlor, Wl8*