Canadan uutiset, August 23, 1923

              1%
m
i i
^ ^ ^ ^ ^ ^
- M l - 1 » «W
CANADAN UUTISET
suoipalaitien eanomalebtl Canadaasa,
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
. Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
E r i c k J. Korte. Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2,50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Siiomeen: |8.B0
koko vuodelta ja $2.00 puolelta
d^ta.
ILMOITUSHINNATr
60 senttiä palätatuumalta kerran Jn-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoltuksU
l e kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
ja nimenmuuttoilmotnkset 75 sent­t
i ä kerta, $2.00 kol»«6 kertaa. Nalraa-ilmoituksot
!?2.on k^rta, ' $3.00 kolme
ger««uj. Avoliitto- Ja kihlaus-llmoi'
vuksot f)0c palstatuumnlta. Kuolonil-moitukfict
$2.r)0, nnilstovärssyllä $3.00.
SyntymänTnoitukset $1.50. AvloevoU-moltukaot
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-luet
telot, luento-llmoituk«ot y. m. 80
e e n t t i ä tuumalta.
U u t i s t e n Joilkkoon alJotulBta Ilmoi­tuksista
poimitaan 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln ilmoituksen hinta on
50 scntt. Postissa: tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuniemattomllta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
K a i k k i liikkeelle aljotut: kirjeet, ti-tauksot
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
— Puuta" ette voi arvoatella
seh kuoren perusteella.
—^Voidaksemme oikein tun­tea
totuuden, täytyy meidän; en-
Kin epäillä sitä ja väittää sitä
vastaan.
.Isiinmaallisuudcn täytyy
perustua siiuriiu periaatteisiin
ja olla suuren hyveen tukema.
T
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. ,
Osoitemuutoksesta* tule« Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä uu­si
osoite.
— Canadan dollari noteera-tann
'Nc\V Y;orkin pörssissä ny­kyään
2—3 prosenttia Yhdysval­tain
dollaria liuonommaksi, vaik­ka
maallikon tottapuhuen on
vaikea käsittää, niistä tämä ar­vonalennus
tällii hetkellä . voisi
jollilla. Jos Canadan pankista
ostaa Yhdysvaltain dollareita tai
vaihtaa niitä Setä Samulin dol­lareiksi
jossakin anieri kai a isossa
pankissa, saa maksaa hyvitystä
virallisen kurssin niiikaan, vielä­pä
son ylikin, mut ta päinvastoin
vaihtaessa (Yhdysvaltain dolla­reita
Canadan dollareiksi muut­taessa)
saa tyytyä tasatarvoon.
Sama pitää paikkansa posti-mo-:
iicy-01-derci'hin nähden.
Yhdysvaltain "kaikkivaltias
dollari*' on nykyään mittapuu­na,
johon muun maailman valuut-jaa
verrataan ja punnitaan.
Ivaikki muut rahat havaitaan
tiiliä - hetkellä Amerikan dollaria
kiiy kä i se mm ii k si. . Sen lä hi n tii
naapuria Canadaa kohdellaan
kuitenkin varsin usein kohtuut-t
o m a st i, k u n se n dol 1 a r i n, t od el 1 i -
nen arvo on AVall Streetin oikul­lisista
heilahteluisia, riippuvai­nen.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
The Finnish Netvspaper In Ganada.
Puhllshed everrThursday by
The Canada New8 Publishing Co.
E r l c k J . Korte, Mnna^er.
Lauri Maunu, Edi^.or.
Daily News Pldff., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every Finnish
bome In the Dominion. It is the-only
direct advertislng medium for those
manufacturers and merchants . who
wlsh to create and hulld a profitable
and perniancnt.demand for tlieir prod-ucts.
and merchandise by thle larpe and
evcr ?;row1nK Finnish population resld- , i i r n \
Ing In Canada. Placo your trial ad- la autaa bäuomalchti iikka
vertlsemcnt and get resulta.
• Advertislng rates 50c per Incb.
Polltical advs. $1.00 per Incu.
Advertlsements must reach our Of­fice
Wednosday noen to appear on
Thursday's Isaue.
: S u b s c r i p t i o n p r i c e In Ganada $2:.50
per year, United States, and other
counlries $3,f>t) per year in advance.
* 'Kysyimme,' * kirjoittaa Uuden
Su-jrnen haastattelija;, -'onko pe­rää
nijssä tiedoissa, joita täällä
on levitetty siitä, että- muka si­käläiset
punaiset harjoittavat
terroria niitä suomalaisia koii«
taan, jotka ovat ottanet osaa va­paussotaan.
;Mr. Anderson laU'
sui ihmettelynsä tällaisista tie­doista.
Kommunisteilla on siel­lä,
kuten sanottu, niin pieni val­ta,
ettei heiliä näissäkään asioissa
voi . olla mitään sananvaltaa.
Kaikki jutut siis siitä, että sinne
tulijoilta voitaisiin vaikeuttaa
työnsaanti ovat perättömiä.''
Tällaisten valitettavien har­ii
a 1 u u l o j en i") o i s ta m i s ek s i- neuvoi -
simme haastatteluissa käänty
inään .s(;llaisten henkilöiden puo­leen,
joilla 011 ollut henkilökoh­taista
kokemusta punaisten ter-roriseeraajien
kanssa. Suomalais­ten
kommunistien toiminta tällä
mantereella on Jiyvästi järjestet­ty
ja juuri siitä johtuu, että he
tosiaankin voivat '/sortaa" Suo­mesta
saapuvia valkoisia, jotl^a
kunnon ystäviä vailla ollen ja o-loihin
perehtymättöminä toisi­naan
ovat punaisista riippuvai­sia.
Ellei vapaussodassa inukana
ollut kirjoita anteeksipyyntöä
kommunistilehteen : — ja: sitähä"n
ei kukaan kunnon ' Ivansalainen
mistään hinnasta tee — jäii hän
vaille **toveriluottoa" ja yleisen
— Kirjoit laessaan Suomen
1 u M ne t u k s i t e k ei 11 i ses t ii - n 1 k o m a il-
Entered as second class mad mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
TKE AIM THE CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the ildeals and
Bäcred traditions of this, our adöpted
country, the Dominion of Canada: Tö
observe Its laws and insplre bthera to
respect and obey them: To strlve
unceäslngly' to qulcken the publlc'8
sense of Civic duty: In ali vvaya to aid
In maklngthls country greater and
better than vk^e found It.
— Huonon omaniunnoji kidu­tus
oji ehivän sielun helvetti, —
Calvin.
5)it
31 ani.
: Asu susien piiri.ssa, niin o-ul\
omaan. — Kspanjal, su-
— Pienet aMat eiviii oh; vähä­pätöisin,
j o s ne johtavat suu)'iin
1 uloksiin.
—^ Vialtomuus on. vain liuono
sija ke kokermtkselle. — Bulvver.
. — 'Jokainen, toivomus on i-k
iiii n ku i n rukous Jumalan kans­sa.
— i5rowning.
— Hyvä kello kauas kuuluu,
paha vielä kauemmaksi.
. —^ r^pämäiiräisten huhujen .pe­rusi
eel la tehdyt johtopäätökset
ovat tci-vcen arvostelukyvyn la-niaannuttajia.
— I l y v o e l l ä on monta: saar­naajaa,
vaan aniharvoja mart­tyyrejä.
1
— Kuolema on vain nukku­mista
ja unhoittamista.—AVoods-worth.
' ^ '
Jalo teko on askel Jumalaa
kohti. — J. <l Holland.
— Luonto on Jumalan elävä,
näkyväinen ,puku. — Goethe.
Elämä on tlarkoitettu työ­tä,
ei lepoa varten; — Kingsley;
Väkivalta tekee oikeuden
vääryydeksi. — Carlyle.
— Useat naiset näykävät Naut­tivan
jonkun surkuttelemisesta..
— Ymmärtäväinen matkusfa-ja
ei milloinkaan moiti omaa
maataan.
!irviin neuvon, joka käytännölli­sesti
sovellutettuna voi osaltaan
paljon telitlii asian auttamiseksi.
Siinä voinnue iiU' Canadan suo­malaisetkin
olla osallisina. Leh­ti
kii-joitlaa: »
"Myöskin postin käy tiissä on
meillä , yksi . tilaisuus harjoittaa
Suomi-nimcn tntuksi tekemistä.
Fim^l(^ t unne; josko Suomen
postihallitus ja valtioneuvosto o-val
1 oimineot niin, että kaikessa
ulkomaisessa i)ostinkiiytössä; A-inerikkaa,
Jajiania ja Kiinaa
myöleii ()s(»ite Suomi kelpaa. ja
riittää Jos ei niin ole, ;0n siihen
pian piiästävii.
Si Iiii emiuehä n m e ki rjoi ta esim.
Saksa vaan I)<»utseh.land, tai Tysk
1 a nd, ku \i kirjoita m me Saksaan,
e m me k i i-j o i t a Tn n sk a, vaan D a n -
njark. ei Kuotsi, vaan Svtuuge'
j . 11. e. Yiitii: luonnotonta on, et­tä
meille kirjoitetaan kirje, jos­sa
ei. ollenkaan löydy osotetta
Suomi, vaan sen sijaan Finland.
Mutta. vaikka ei niaailman pos-tiliiton
osoitekalenterissa olisi­kaan
vielä nimeä Suomi, on
1 n e i 11 il k oA n o j o e tu k ä teen kai­kille
Suomeen tulevan postin
kanssa tekemisissä oleville ulko­maalaisille
postivirkailijoille o-l)
ettaa luntemaan Suomi-nimeä.
Sen teemme siliä tavalla, että
k ai k ki suomalaiset a sia k ka a t;
jot ka ovat tekemisissä ulkomaa­laisten
kanssa, asettavat osot-
1 eensa sellaiseen muotoon, että
siinä. kotimaamme nimi. Suomi,
on J1 u o tn a 11 a V an a j a en sini ä i s e -
I i i i , , mutta sen perästä vasta su­luissa
(Finland).
Aj at olkaamme esi merk iksi
kaikkia Amerikassa y.m. olevia
siirtolaisia, ja kaikkialla maail­massa
liikkuvia matkailijoita y.
ni., miten suuri mahdollisuus
heillä on tässä työssä.
Suomalaisten kotien: jäsenet
Suomessa :ottakaa heti huomioon
että jokainen teidän ulkomailla
oleskeleva perheen jäsen kirjoit­taa
jokaiseen Suomeen lähetet-tyyn
postilähetykseen tästä al­kaen
osotteen aina näin:
Suomi (Finland).
Kohotkaamme tässäkin muit­ten
itsenäisten kansain ja vaL
tioitten tasalle."
Voikoteerauksen alaiseksi. '•:
Epää mättömän todistuksen
"i)unaisesta terrorista" saa sil-
111 äi le 111 ii 1 lii s i lOm a 1 a i s i a. k o m mu -
nistisia lehtiä. Niissähän on
palstamäiirittäin Suomesta saa­puneiden
"laiitarien" syntiluet-teloja,
jopa joskus valokuvalla
varustettuna. • Olemme ihmetel­leet,
eikö asianomaisilla olisi
syy t ii }) u u 1111 a •• . t ä 11 ai s i i n r u o k o t-
"J toiniin, henkilökohtaisiin parja-valtaiii
- presidentiksi, i samoin
ixim kaikki muutkin varapresi­dentit,
jotka ovat virassa olevan
presidentin kuoleman kautta
nousseet presidentin istuimelle,
maan Perustuslain Artikkeli II -.n
kuudennen pykälän nojalla, joka
kuuluu:
* • Jos presidentti e^oUetaa n yi-rnstaan,
jos iiän kuole», rroaa
tj.ikka jos hän on kykenemätön
sanotun viran tehtäviä ja velvol­lisuuksia
hoitamaan j siirtyy vir­ka
varapresidentille ja kongressi
voi lain kautta säätää, jö.s sekä
presidentti että ^varapresidentti
eroitctaan, kuolee, eroaa taikka
on kykenemätön virkatehtäviä
hoitamaan, kuka viranomainen
silloin on velvoitettu toimimaan
Iiresidenttinä, ja on sellaisen vi­ranomaisen
silloin on toimittava
maan presidenttinä, kunnes vi­ranhoidon
kykenemättömyys on
poistettu taikka presidentti on
valittu."
• Jos presidentti Cooldige eroi-tettaisiin
virastaan, jos . hän kuo­lisi,
eroaisi taikka tulisi kykene­mättömäksi
virkaansa hoitamaan
siirtyisi presidenttiys valtiosil^
teerille. Sen jälkeen seuraavas­sa
järjestyksessä seuraaville .sih­teereille:
Rahastonsihteerille, So-tasihteerille,
Yliprokuraattorillc
(Attorney Ceneral), Ylipostimes-tarille,
Laivastosihtecrille, Sisä-
{'^siainsihteerille, Maanviljelyssih-
Aina niistä ajoista alkaen, jol-
— Kotimaassa vieraillut Suo­men
varakonsuli Bostonissa J.
Alfred Anderson on '-Uuden
Suomen" haastattelijalle kerto­nut
Amerikan asioita, niistä toi­sia
asiantuntemuksella, mutta
i o m a paikkansapitämättömästi.
Tarkoitamme haastateltavan tun­temusta
täkäläisten radikaalien
puuhista, jotka Yhdysvalloissa
ovat saman luontoisia j \ siis Ca-
'nadan oloihin verrattavissa.
uskirjoituksiiJi ja saattaa :niiden
j u 1 k a i s j j oi ta v ir a no m a is t en k a n s-sa
tekemisiin;. Vaikeatahan on
saada paljonkaan selvempiä to­distuskappaleita.
Perustuslailliset säädökset presi­dentin
seuraajasta.
Kuusi Yhdys\'altain president­tiä
on tähän saakka kuollut vi­rassa
ollessaan. Kolme . on mur­hattu
ja kolme: on kuollut luon­nollisella
tavalla. Presidentti
AVilliam Henry Jlari'ison oli en-s
i m ii i n e n p r es i d e n 11 i, j o k a , k u o 1 i
virkakautensa aikana. Hiin oli
yhdeksiis presidentt/i_ ja astui
virkaan 184:1. Kuoli 'huhtikuun
4 p, 1841 oltuaan virassa ainoas-t
f 1 a n y h d en k u uk a n de n. Hänen
seuraajakseen .tuli varapresi­dentti
John Taylor.
Yhdeksän vuotta myöhemmin
kuoli toinen Yhdysvaltain presi­dentti
virassa ollessaan. Hän oli
Zacliary Taylor. H ä n tuli vir­kaan
184.9 ja oli presidenttinä 1
vuoden 4 kuukautta. • Hänen
seuraajansa oli IMillard Fillmore,
j ok a t u li \' i r k a an h e i n ä k u u n 9 j).
18:)0.
Abraham Lincoln, olinidysval-tain
kuudestoista pre.sidentti.
Hän murhattiin Ford-teatterissa
NVashingtonissa . huhtikuun 14
päivänä 1805; Jjineolnia ammut­tiin
ja kuoli- seuraavana päivänä.
Hän oli presidenttinä neljä vuot.
ta ja 2 kunkautta. Hänen seuv
raajansa oli Andrew Johnson,
Seuraava murhan kautta tuo­nen
tuville menneistä presiden­teistä
oli James A. (larfield.
Häntä ammuttiin Pennsylvanian
asemalla Wa.shingtonissa ja kuo­li
syyskuun 19 p. 1881. Garfield
oli -virassa 6'/2 kuukautta ja oli
kahdeskymmenes presidentti.IIä-nen
seuraajansa oH Chester A.
Arthur,
Murhan kautta kaatui hautaan
myöskin presidentti \Villiam Mc
Kinley. Häntä ammuttiin kah­desti
I^lusiikin Temppelissä Pan-
Amerikan näyttelyssä Buffalos­sa.
Hän oli presidenttinä 7
vuotta ja 5 kuukautta'. Häntä
seurasi varapresidentti Theodor
Roosevelt, ainoa varapresidenttij
joka presidentin kuoleman kaut­ta
virkaan päässeenä oli tullut
valituksi presidentiksi.
Presidentti AVarren Oaraaliel
Harding oli nyt kuudes Yhdys­valtain
presidentti, joka virassa
ollessaan vaipui kuolemaan. Har­ding
oli pre;sidenttinä 2 vuotta
ja 4 kk. Hän oli Yhdysvaltain
yhdeksäskolmatta presidentti.
Hänen virkansa peri varapresi­dentti
Calvin Coolidge,
Calvin Coolidge. tulee "l^dys-t
'e e r i 11 e, jos e de 11 ä j ä jo k o k u o 1 i si,
eroaisi, eroitottaisiin taikka, tulisi
ky kfene mä tt ö m ä ksi vi rk ateh tä vi-ään
hoitamaan;
MUUAN PUHE SANKARIPAT-SASTA
PALJASTET­TAESSA.
(Pitänyt pastori Frans Kärki
Töysän sankaripatsaan
paljastusjuhlassa).
V, 480 e. Kr. hyökkää persia­lainen
ö i n i l j . armeija Kreikkaa
vastaan. Monet Kj-eikan pikku­valtioista
pelästyivät ja antau­tuivat
vihollisen valtaan. Mutta
yksi ' osa/ etenkin varsinaisen
Kreikan useat pikku^ valtiot a-settui
sitä vastaan. - Termopylan
solassa, eräällä ahtaalla kallio•
tiellä ryhtyi Si)artan kuningas,
Leonidas, • öOO spartalaisen ja
muu t am a t u hau t isen . lii ttola is jou­kon
ka nssa vastusta maan: vi ho! •
lisiä. Siinä estivät he kauvan
vihollisen etenemisen. Turhaan
ajoi f)ersialaisten kuniuf^as, Xcr-xes,
ruoskilla yhä uusia joukko-ja
kreikkalaisia vastaan. Mutta
turhia olivat hänen kaikki - luon­nistu
k scnsa. Vi Iidoin eräs ka­valtaja,
kreikkalainen Efialdes,
jota historia pitäii kaiklden isän­maansa
kavaltajien inhoitta vana
esikuvana, johti ' e r ä ä n persia-laisjoukon
salaista vuoripolkua
in y ö t e n v no r te n ylitse k r e i k ka -
laisten taakse. Silloin kaatui­vat
spartalaiset viimeiseen mie­heen.
Spartalaisten urheus ja heidän
itsensä, uhraus .säilyi kauvan
kreikkalaisten; mielessä ja innos­tutti
: toisia taistelemaan isän­maansa
puolesta pcrsialaisraaka-laisia
vastaan.
. Paikalle, jossa Leonidas kaa­tui,
pystytettiin vaskinen leijo­na,
johon :oli kirjoitettu : "Kul­kija,
vie sana, että isänmaan la­eille
kuuliaisna kaaduimme tä­hän
viimeiseen mieheen" •
loin venäläiset tekivät kauheita
sotaretkiään "Kymmenen vir­ran''
maahan; niinkuin vanhat
venäläiset historiatiedot kerto­vat,
on Pohjanmaalla totuttu it­se
puolustamaan maata viholli­sen
.hyo'kkäyksiä vastaan. Soipa
kuningas Juhana HI 1592 heille
sentähden vapauden linnaleiri-rasituksistakin.
Mutta kun Puo-lalaisvallan
aikana sen oikeuksia
kovin poljettiin, nousivat Poh­janmaan
miehet nuijasotaan, jo­ka
tosin verisesti kukistettiin,
mutta jonka vaikutukset maail­man
suurtapahtumiin kummin­kin
olivat suuret. Sillä Pohjan­maan
lakeuksilta alkoi silloin
vyöryä se voimakas aalto, joka
työnsi paavin vallan Tonavan ja
Reinin taakse ja tuotti sorr(;tuiMe
p r o t e s t a n t e i 11 e o m a n t u n n o n Y a -
pauden.
Toinen valtava kansannousu o-li
Pohjanmaalla ison-vihan aika­na.
Kun venäläisten armeija
hyökkäsi Pohjanmaalle, nousi­vat
sen asujamet, ketkä vain
kynnelle kykenivät, tukemaan
Kaarlo Arinfeldin armeijan
jäännöstä. Talonpoikaisjoukko­ja
oli kokoontunut niin i)aljon,
että 1|3 osa tki ehkä enemmän­kin
oli siinä talonpoikia. oMiehiii
tuli Töysästäkin, joka on Kyrö.i
syrjämaata. Silloin päällikköjen
er i p i n- ai s \ i u d. k a u 11 a m e n e t e 11 i i h
taistelu.Moni(jn pitäjien kaik^
ki asekuntoiset miehet kaatuivat:
Napuen takstelussa v. 1T14. .Mut­ta
muisto uljaista j a urheista
pohjalaisista jäi innostavaksi jii
velvoittavaksi voimaksi. ^ oluita
lähes sata .vuotta myöhemmin
nousi pohjalainen kurssi uudes­taan
.ja venäläisjoukot karkoi-tettiin
Siikajoelta, alkaen aina
Alavudelle ja Töysään, jolloin
elok. 17 p:nä 1809 venäläiset
lyötiin; Silloin taisteltiin Töy-sässäkin
])icnempiä kahakoita. _
Tällä kummulla ja Piiuinalassa ^[^^'V^S'
eli Pennalan sillalla, kuten kan­sankertomukset
muistavat. Voi­ton,
tulokset menetettiin vielä
silloinkin. Mutta n-, 100 vuotta
myöhemmin nousi Pohjanmaa
.taasen kuin härsytetty leijona
isänm a ansa va pa u 11 a puolusta­maan.
'Hellaista joukkoa olivat vapa­ussotamme
ensimmäiset sanka­rit.
Ja jos sellainen henki säi­lyy
kansassamme \^ edelleenkin,
niin meitä c i pelolta synkkäkään
tulevaisuus.
Muinaisajan tcmppeliritarit,
joitten tehtävänä oli puolustaa
sorretulta kristityltä Palestii­nassa
muhamedilaisia vastaan,
pitivät tunnuslauseenansa: " Ei
meillOj ei meille,' Herra, vaan si­nun
nimellesi annamme kunnian
ja kiitoksen."
Samaten antakaamme mekin
kaikesta Jumalalle kunnia ja
kiitos! Kiitetty olkoon Jumala
kaikesta hyvyydestään ja i h -
meelliscslä johdatuksestaan 1 Hän
siunatkoon isänmaatamme. Suo­men
tasavaltaa ja. varjelkoon .si­tä,
eitä scHänen pelvossaaii: yk­simielisenä,
kunnollisena, raitis-mielisenä
varttuisi, kasvaisi ja
säilyisi! Jumala synnyinmaata
siunatkoon! • ; *
INTIMEEO 3«
Ny&yimen kurssimme rahaläfej
tyksille SUOMEEN ^
Postin kautta ja
sähköteitse on
SUOMALAINEN LIIKEMIES
KERTOO ETELÄ-AME­RIKAN
OLOISTA.
.Dollarilta
Myös myömme pankki-eaoituk
sia. (shekkejä) markoissa yllt
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen /prosentin korkoa
täviä mstkustajien shekkejä dJ-lareissa,
jotka Suomossalunar »•
taan siellä voimassa-olevan dol^>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähety kaille
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta 8un^ •
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 khikilta summilta.
OQ
lieis. r ^ i i n . edustajalla on ollui
tilaisuus haastatella liikemies
Jal o A r OS ta, jo ka ä s k e n p a 1 a s i
Brasiliaan ja. Argentinaan teke-mältään
matkalta.
— Niin, jo 15 vuotta sitten
• tein ensimmiijseu. matkani näi­hin
maihin ja silloin oleskelin
Rio de Janeirossa 6 vuotta, ai
koi haastateltavamme. Voille
siis arvata, että oli .mielenkiin­toista
näin pitkän väliajan ku­lu
11 u a . j ä 11 e e n s a apua t u oi i o n
tro opi 11 i st e n maiden e h kii k a u -
neimpauu kaupunkiin — IMo (h
.laneiroon. Heti saattoi huoma
ta. että. itseniiistymisensä jäi
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
el erikoisesti pyydetÄ,
- Osoittakaa lähetyksenne vap
aanottajan ja lähettäjän osoife
eella varustettuna osoitteella
Foreign Department
: Kun minä seurakirnnanpuolcsr
ta otan vastaan : tämän a irvok­kaan;
muistöpatsaahj, niin, toi-,
vOn,;: että: töysaläiset: pitäviit; yk-simielisesti
; sitii rakkäaska^^^^
vassaan, muistaen niitä ankaria
aikojay jotka meillä olivat 1918.
Kova nälkä ahdisti ineitä silloin
kaiken; Iisaksi. .Mutta yksimie­linen
jalo, uhrautuva, jä urhea
niieliala, valtasi silloin;^
töysäiäiset.' j\lUistanpa^^^^;C^^^
kokouksen, jolloin oli koo.ssa
paljon^ viljaa tuovia - miehiä jä
vanhp j a' ' u kk oja, jotka \ suo r itt i^
vat vartiopalvelusta. Melkein
kaikki pitäjä mmeykesk
miehet j ä sen nuoriso olivät\ rin­tamalla
joka sotilashominissä: täi
k n orin a s 1 omi e h inä. Silloin • j u u r i
oli tullut huhii siitä, ; että suiiri
osa; töysäläisistä :oli .kaatunu
Silloin .lausuivat ukot, että jos
meidän poikamme vaan kaatu­vat
:,niin silloin lähdemme, kaik­ki
vanhat : ukotkin sotaänj; sillä
joka mies on meistä metsämies,
joka ei säiky kuolemaakaan.
Sellainen yksimielinen uhrau­tuva
ja uljas henki vallitsi sil-
Tänään ovat töysäläiset pai- loin Töysässä. Joka kodissa ru-keen
oli Snomi tullut siellii i^al
Jon enemmän tunTfetuksi, silli'
aikaisemmin ei esim. liikemies
eissä tiedetty maasta m m(
juuri :mitään. ;Maamme tunne­tuksi
tulemisessa tehneet epäile
mättä iie liikeyhteydet, jotka It
senäistyniisemme jälkeen olem
1 ne: näihin m ai h i n soi m i n e e t. A i -
ka isommin h an tapahtui n im,
-tuontimme sieltii ja vientimme
sinne, aina välikäsien, etupiiässä
saksalaisten ja ruotsalaisten
kautta. Saksalaiset, joiden vä­lity
ksellil sieltii ennen tapahtui
tuontimme, ovat saaneet väistyä
näistä välittäjiitelitävistään, sil­lä
suurimmaksi osaksi saapuvat
tu on ti ta va i-a m m e s i cl t ä n y t su o •
raan,ilman välikäsiit. Huonom-niin-
on sen sijaan valvottu vien-,
timme etua tässä suhteessa. Ai­noastaan
])ieiiempiä määriä pa­peristamme
"viedään nim. suo­raan
meiltä sikäläisille markki-ffANCOCK
:: MICH
' r-Perustettu v. 1874.—
Varai y l i . . . . . . . . i .$3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi Eupmalaista liikkeessäm-ne.
mille. Suurin osa tästä tärkcäs-..
ä vientitavarastamme kulkee
.innevielii entisiä latujaan s. t.:
:•: ruotsalaisten ja norjalaisten
.'ien ti liikkeiden välityk.sellä.
."Muuten tekevätkin Skandina-
.'iaii- maat tarmokasta jiropagan-iaa
Elelä-Amei-ikassa. Niinpä o-
•i lluotsilla,- Norjalla ja T.ans-
.V ai 1 a ii s k e i sc; ssil Ki o (i e J an e i r o n
[naailmannäyttelyssä kullakin o-ma
u))ca näyttelyrakennuksensa,
jojsa näiden .maiden kaikki tär-fceimmiit
yicntitavarai olivatv e-dustettuina
Ikävä, ettei maam­me
olliit iässä huomattavassa
näyttelyssif mukana.
; Malkani, tarkoituksena oli
j )ä ii st ii s u o r a n a i s i i n lii k ey h t ey k -
s i i n s l lvii I ii i s t (M1 tu o 11 a j i e n ka n s-s
a; T i i ss ä s u 1) te ess a on n i s t u i nk i n
yli odotusten. Sain nimittäin
solmituksi suoranaiset yhteydet
sellaisten tunnettujen kahvilai-vaajien
kanssa, jotka samalla it­se
ovat s u u ri a k a h vi n vii j eli j öi­tä.
Ja tällä seikalla on suuri
mm
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisinunan pikainen toiminta. '
ja.staneet arvokkaan muistomer­kin
Suomen vapaussodassa kaa­tuneille
sankareilleen. Tämä
harmaakivinen,. nouseva leijona
kertoo meille ja tuleville suku­polville,
että isänmaan vapaut­taminen
venäläisestä sorrosta ja
kauheasta kapinasta on vaati­nut
niin suuria uhreja, että ne
vastakin velvoittavat jokaista
kaikkensa uhraamaan Jumalan
•pelon ja isänmaan itsenäisyyden
puolesta.
Jokainen kansa, joka aikoo e-lää
vapaana kansakuntana, kun­nioittaa
aina sankareittensa ja
jalojen merkkihenkilöitten,sä
muistoa ja seuraa historiassaan
Jumalan sormen ihmeellistä joh­toa.
Niin on meilläkin. Yhä sel­vemmäksi
oli maailmansodan^
kuluessa tullut se vakaumus, et­tä
Suomi on oleva itsenäinen, va­paa
valtio, jolla on oikeus ja
velvollisuus elää ja toimia itse­näisenä,
vapaana valtiona. Ja
kun vapauttamise;^ suuri .hetki
koitti, oltiin .Töysässäkin valmii­ta
toimimaan sen hyväksi.
koiltiin Jumalaa ja monet vapa-ussotilaistamme
, sanoivat sopi-
.neen.sa Jumalansa kanssa, jonka
tähden he olivat valmiita vaik­ka
kuolemaankin. Ja kun sellai­nen-
mieliala vallitsee kansassa,
niin mikä mahti voi sitä säikyt­tää,
pelottaa, tai sen kaataa?
Muistuu mieleeni eräs histori-allinen
tapahtuma» Ruotsin talon-poiskaisnoususta
Englebreekt En-gelbrecktin
pojan aikana. Taa-lalaistalonpoikaisjoukko
t)li aset­tunut
sotarintamaan Tanskan
sotakuntoista ja harjaantunutta
armeijaa vastaan. Silloin kysyi­vät
tanskalaiset paljonko Taa­lainmaa
saattoi väkeä varustaa
sotaan? Talonpojat vastasivatji
että 20,000. Mistä elää sellai­nen
joukko?" • "Vastaus: " V e t ­t
ä on kylliksi j a pettuleipä riit­tää
!' * Silloin sanoivat tanska­laiset
peljästyneenä, että sellais­ta
joukkoa vastaan, joka juo
vain vettä ja syö puuta, ei voi
perkelekään vastustaa! Tans­kalaiset
voittajat lyötiin sillä
herralla. V
m
A ?
lähettäessäjine ottakaa huomioon^ että allekirjoitta*
neeUa on joka päivä tiedossa Suomen /rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. .
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
V'
\
VM
SlfOMEN MAE&KAA CANADA]^ DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sah-.
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksiile on
40c jummille $40.00 asti, 50c: suminiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraa valta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja Qsoitteet kirjoittaa byvin tar-m
K
.r
POET ART9UB^ Om^ CANADA.
''3
ii
M '
m
'M
mm.
- f"
1
V
I
m
8
I i
1
I
4
i
il
I
«lp
i \
I
H l
• .+ •» 11 f—v-'- f