Vapaus, July 26, 1924

              Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista
L ä h e t y a k u l u t :
49e lähetyksistä alle ISO.OO,
80t lähetyksistä . $30.00—
$59.99 asti, 75e ^ lihetyksiitä
150.00—*99.99 j a $1-00
^ $100.00 Uikka litS. aao-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-anomalähetyksiUe
on kulat,
$3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. NeU, 957
Broadview Ave.
LaiTtpiletteji myydian.
tiedniUkka piletliaueiU.
Vapaus
Box 69. Sadbary, Ont.
luolikatuoinio
Uutiset ovat jo kertoneet Turun
hoirioikeuden langettamasta tuomi­osta
Suonien sosialistista työväen­puoluetta,
-par-ia—sataa sen jäsentä
ja toimitsijoita vastaan nostetussa
oikeusjutussa. Hovi tuomitsi käik-.
kiaan 189 työläistä eri pitkiksi Ji-joiksi
— 6 kuukaudesta aina 11 %
vuoteen asti — kuritushuoneeseen.
Noin kolmas osa syytetyistä ; pääsi
ehdolliseen vapauteen.
Viime vuoden elokuun .3 :nnen
päivän aamuna ja sen edellisenä
yönä herätettiin parissa sadassa
työläisperheessä siihen; että .vai
tiollinen poliisi tunkeutui viemään
icomeroihinsa missä isän, missä
jonkun muun perheen jäsenen.
Hyökkäys, jonka hallitus silloisen
oikeusministerin Akersonin aloit­teesta
teki sosialistista työväenpuo­luetta
vastaan, herätti kaikkialla
maassa, jopa laajalti ulkomaillakin
suurta huomiota. Eikä suinkaan
kuroma. Sellainen valtiovaltatoi-menpide
kuin on kokonaisen puo­lueen
lakkauttaminen, parinsadan
«en jäsenen vangritseminen, lukui­sien
sanomalehtien lakkauttaminen
ja kirjapainojen takavarikoiminen
yllättää jo suuriin väkivaltatöimeh-piteisiinicin
tottuneen. Hallitus o l i ­kin
pakotettu selittämäähi tai aina­kin
esittämään asian siinä yalossa,
että sillä oli tiedossa joitakin a i ­van
erikoisia tekoja, joihin vangi-valmistandattu
siihen, että hovioi-keos
havaitsee syytetyt "syyllisik­si'*,
mutta dttenkään ei voita olla
ihmettelemättä, että Suomen lait.
joiden pitäisi oUa lievemmät koin
monen maan maan, sallivat langet­tavan
taomion antamisen sellaisesta,
josta missään ''länsimaassa" ei tie­tääksemme
vielä ole katsottu voi­tavan
edes syyttää ketään. Viit­taamme
samalla siihen keskuste-
Itton, jota porvarillisissa lehdissä
joku aika sitten käjrtiin siitä, etta
lait olisi saatava niin muutetuiksi,
että koxhmanistit saataisiin tuomi-tuiksL
Silloin olivat porvarilehdet
vielä epätoivoisia siitä, saadaanko
'fkommunistit" tuomituksL
Hovioikeuden päätöksessä sano­taan,
että vaatimus kirjapainojen
takavarikoimiseen ori hylätty sen
Lauantaina, heinäk. 26 n. — Sai. Jnly 26fli
Eri pajktolmnmha
D U N B L A N E , SAStL
johdosta, ettei tällaiselle vaatimuk­selle
löydy tukea laissa. Hovioi­keus
siten tavallaan toteaa, että
maalaisliittolainen hallitus, jonka
toimesta kirjapainot suljettiin> oli
menetellyt lakivastaisesti, kun se
oli takavarikoinut kirjapainot. Hal­litus
sai siitä nenälleen. Ymmär­rämme
asian siten, että silloinen
hallitus tiesi salliessaan kirjapaino­jen
takavarikoimisen, mitä teki:
tukki "ko,mmunisti"-lehtien suun,
sulkemalla kirjapainot Mutta k u ­ka
kjjrviaa sen vahingon, mikä k i r -
japalihoille 10-kuukautisen suljettu­na
olemisen johdosta on koitunut?
Samainen hallitus lakkautti hal­linnollisella
toimenpiteellä sanoma-ehdet.
Lehtiä vastaan olisi pitä­nyt
nostaa kustakin rikollisesta kir­joituksesta
erikseen syyte. Sitä
ei tehlty. • Hovioikeus ei ole kat-soT^
ut ^^oivansa tuomita lehtiä lak­kautettavaksi.
Takavarikoidut nu­merot
ovat vain julistetut menete­tyiksi.
Loppujen lopuksi huomautetta-coon,
että porvarilehtien maasta
taivaaseen ylistämä suomalaisen oi-ceusvaltiori
maine on tämän jutun
nojalla saanut ulkomaillakin, aimo
nolauksen.
filMBviljelijit katselevat murhel
sin mielin päivän polttamia viljavai­nioitaan.
Siinä menee vuoden työn
tulokset Onpahan siinä, jos far­marit
saavat sen minkä keväällä
Shm3
panivat peltoihinsa siemeninä, tie­tenkin
toivoen runsasta satoa.
Täälläkin suurin osa farmareista on
sillä •> pohjalla, että viljan täytyisi
tulla aina joka vuosi, sillä vaikka
yoiäistoverit.
Se tilanne, 'jossa me työttömät
nykyään olemme, käy päivä päiväl­tä
yhä vakavammaksi. Ne harvat
satunnaiset työt, joiden avulla me
olemme pitäneet elämäämme yllä
viime kaukausien aikana, odottaes­samme
vakituista työtä, ovat huven­neet
^•olemattomiin; •^TyÖttömäinjour
cot > ovat lisääntyneet tuhansilla,
, otkä kaikki etsivät työtä, jota ei
ole olemassakaan. Elämisen mah­dollisuuksista
eristettyjen luku kas­vaa
päivä päivältä. Valkokauluksi-set
orjat, jotka ovat uskollisesti
puoltaneet : isännistöä aen tähden
viljaa on tullut kolmena viime vuo­tena
silti ei farmariraukalle tahdo
jäädä — kun y l i talyen on kulutel­lut
viljalaariaan ,— siementä'seu­raavaa
kylvöä varten, joten sekin
seikka jo teke? farmarille suurta
kiusaa.
Eihän se mikään ihme olekaan,
että farmarin asiat ovat näin n u ­rin,'
sillä farmarit ovat siiurimmak-si
osaksi vielä järjestymättömiä, jo­tenka
viljan keinottelijat menette­levät
farmarin kanssa aivan mieli­valtaisesti.
Eihän farmarilla ole vie­lä
senkään vertaa sanomista työnsä
tuotteisiin kuin teoUisuustyöläisel-lä.
Vaikka ei teollisuustyöläiseilä-kään
paljo ole määräämisvaltaa, a i ­nakaan
Canadassa, j a nyt kun E u ­ropasta
raahataan tänne kaikenlais­ta
halpaa työvoimaa, joka on vielä
kaikkein alkeellisintakin kehitystä
vailla, kuli tasolla, halventaen työ­läisten
palkat niin alas että on
mahdottomuus tulla sillä toiineen
sellaisen ihmisen, joka haluaisi elää
ihmisarvoista elämää ja ei tyydy
elämään . herrain hovinarrina, kuten
ne valkoiset ihmishaamut, joita tän­ne
raahataan, esim. Suomesta.
Kun ajattelee tuota seikkaa, niin
eipä totisesti olisi uskonut, jos ku­ka
olisi uskottanut noin kuusi vuot­ta
takaperin, että siellä tuhat jär­vien
maassa on vielä olijoita niin­kin;
alkuperäisellä kehitystasolla.
Sillä aina ennen pidettiin kiinalais­ta
kulia halvimpana oliona j a työ­läisten
palkkojen polkijana, mutta
hyt on ilmaantunut vieläkin alhai­sempia
olioita' riiaailman työmark­kinoille
—^ valkoinen suomalainen
— hän on kuin : italialaisen pose­tiivin
päällä marakatti, joka lan­tin
saatuaan on valmis kulettamaan
sen isännäUeen, k ä s k i j ä l l e e n,
itse jääden mnljottelemaan nälkäi­sin,
tyhjin vatsoin. Mikä kohta­lon
irvikuva! Hyi hemmetti! Ja
sieltäkö olen minäkin tullut? Mut-ta
kiitos mnailman työläiskulttua-rille,
olen saanat siitä osani, niin
ettei järjestyneet työläiset pysty
sormellaan osottanman^ typeryyttä­ni,
sillä kahteenkymmeneen vuo­teen
en ole kuvitellut itselläni ole­van
mitään yhteistä porvariluokan
kanssa, en ainakaan siinä määräs­sä,
että olisin ruvennut töhrimään
käsiäni työläisveljieni veressä.
Otastomrae touniau on ollut ko­ko
reipasta tämän kuluvan kesän
aikana. Meillä on ollut hyvänä
lisänä ohjelman y. m. suorituksessa
viime syystalvella perustettu orkes­teri
sekä lauluseura, mitkä toveri
Kalle Hietalan ahkeralla j a perään­antamattomalla
toiminnalla ovat e-distyneet
kiitettävän hyvin.
Paljoa puhetta on ollut taalla
jo pitkän aikaa Canadan National
radan sillan teosta j a nyt siitä pu­hutaan
aivan vissinä, että se alje-taan
tänä syksynä.
Vaan eihän tuosta suurtakaan
apua tule olemaan ympäristön far­mareille,
sillä työvoima tietenkin
tuodaan muualta j a palkat on k u l i -
palkat.
^ i i i i en ollut mui*taa mainita­kaan
eräästä täällä aikaansa kulut­televasta
Suomen valkoisesta. Hä­nen
nimensä on Jussi Reimari j a on
hän Uuden Suomen "kontrilla" y l -
västellyt kuinka hän jälkeen Suo­men
sisällissodan, sen jälkeen kun
saksalaiset hunnit ottivat ensin pu­naisilta
aseet pois — kuinka hän­kin
uskalti sitte 18 punikkia pas­sittaa
Abrahamin helmaan. Mikä
urho, joka uskaltaa aseettoman työ­läisen
hengen viedä! Sellaisillekin
urhoille verikenraali. Mannerheim
antoi kuusenoksan rintaan j a passin
Ganadaan, näin lahjoen urhojaan.
Eivät he todella muuta ole ansain­neetkaan
kuin kuivan kuusenoksan
j a Ganadaan työttömäin armeijaan.
Täällähän sitä tosiaan on sitte a i ­kaa
mietiskellä niitä entisiä urho-töitään,
silloin kun tanssittiin sian-pään
posetiivin päällä, sianpään
veivittäessä lahtarimarssia maraka-teilleen.
Piirsi teidän M. West.
kun heillä on ollut puhdas työ, o-tut,
puolue, sanomalehdet j a kirjat- vat suuri lukuisina joutuneet etsi-painot
olivat tehneet itsensä syy-päiksi.
Sosialistinen työväenpuolue, o l i
toiminut samoin kuin kaikki mukit­kin
puolueet Sen järjestöt o l i
vat asianomaisella tavalla rekis­teröidyt,
näiden säännöt hyväksy­tyt.
Puolueella oli lähemmäs köl-mekymnlentä
edustajaa valtiopäi
Viliä. Tottakai tämä oli julkisest
bikkien tiedossa. Sattuvasti hup-niauttaakin
tästä, vaikka toisessa
mielessä, eräs porvarillifien lehti,
että hallitus oli aikaisemmin vas­tannut
tämän puolueen eduskunta­ryhmään
kuuitivien jäsenten esittä-
Jniin välikysymyksiin, jopa saanut
heiltä tukeakin äänestyksissä. Ja
kuitenkin yhtäkkiä havaitaan sama
puolue ja sen toiminta rikolliseksi,
niin rikolliseksi, etä se o l i lafekaa-tettava
ja toimitsijat, eduskuritaryh-
M ja joukko muita jäseniä vängit-tava.
Odotuksista huolimatta eivät v i -
ranorhaiset saattaneet julkisuuteeii
ffljtään tietoja vangitsemisen eri­koisista
syistä. Selittivätpähäri Vain,
että toimenpide oli tarkoin iJhMldt-tn
ja; lainmukainen. Jotkut porva­rillisetkin
lehdet uskalsivat kuiten-vähitelleri
lausua epäilyksiään
«itä, olikohan' hamtuksella sitten-kylliksi
syitä j a todistuskappa­leita
tekemänsä teon tueksi, sitäkin
suuremmalla syyllä kun valtiolli­sesta
poliisista muutaman viikon
päästä vapautetäih suuri joukko
'angituita. Eikä oikeusjutan kä^
«ttely Turun hovissa suinkkan v a ­pauttanut
epäilyksestä.; ^Syytekir-
Je|ma oli mahdottoman laiha. S en
ohvat kaikki pakoitetut,, tunnusta-
Hovioikeuden istunnoista
annettuja selostuksiaari Varustivat
^rvarflehdet kerta toisensa peias-
^ o t s i k o i l l a : «Ei vieläkään m i -
.jutta», " E i l e n k i n laiha päivä
Bovioiiieudessa" jne.
hovioikeus sitten antoi pää-tobensä,
jossa tuomitsi puolueen
^kkautettavaksi, takavarikoidut s a -
fo»«^ehtinum^ot menetetyiksi ja
syytetyt eri, pHkiksl ajoiksi
•««ushuoneeseen, oli tämä "päätös
"«tei yhtä yllättävä kuin elokuuii
Paivan toimenpide. ; O l t i i n kyllä
mään johtakin satunnaista työtä,
kuten mattoje;i puhdistamista, ruo­hon
^'leikkuuta koneella tai jotain
sylkiastiain puhdistamista kelle hy­vään,
joka vaan auttaa hieltä pysy­mään
hengissä.
Tänä päivänä, keskellä kesäsy-däntä,
meidän joukkomme kasvaes­sa
kbvin suurilukuisesti, me tiedäm­me
että meidän täytyy tehdä jota­kin
itsemme j a luokkamme säilyt­tämiseksi,
Senpätähden me lähe­timme
kehoituksen kaikkien kaup­palain
j a kaupunkien työttömille
kokoontua yhteen neuvottelemaan
tilanteesta enhenkun talvi tulee.
Tietäen sen, että tiennisti mahdol­lisuudet
elonkorjuussa tänä' vuon­na,
tulevat olemaan hyvin huonot,
joten sen avullakaan e i ; ole toivei­ta
koota talven varaa, niin tämän
maan jokaisen kaupungin j a kaup­palan
työttömän velvollisuus on
järjestyä ensitalven taiisteluja var­ten,
pakottaakseen , viranomaiset
hankkimiaan jokaiselle toimeentulo
mahdpllisnudet
Kapitalisti-lehdistön tietojen mu­kaan
Ganadan hallitus suunnittelee
kutsua konferenssin tätä asiaa var­ten
ensi syyskuulla. " Einme tisko
hallituksella olevan vakavaa aiko­musta
käsitellä tyottömyys-prohlee-mia
työläisten etujen kannalta,
vaari vaivaututi se tällaisiin toimiin
siten paremriun suojellakseen her-rainsa
etuja. Hallitus pelkää että
työläiset Voivat suuttua j a ottaa
asian kontrollin omiin käsiinsä se­kä
ottaa niitä tarvitsevat. Yksityis
etujen j a yksityisoiriiaisnuden suoje­leminen
ori se tehtävä, josta nykyi­nen
hallitus lialuaa tietää;
Työttömäin kansallis t p, komi­tea:
kehottaa kaikkia, eri puolilla
Canadaa olevia työttönsiä järjesty­mään
- j a - vaatimaan Canadan pää­ministeriltä
j a työministeriltä, että
jokainen maakunta. saa 'lähettää
työttömäin edustajiston tuohon
konferenssiin, j o k a kerran on kut­suttu
käsittelemään työttömyyttä,
j a edelleen että edustajille anne­taan
vapaa kyyti sinne.
Port M m - , Fort William ja ymiäristii
VapaudM nnUstoimitto P«rt Arthuriua. 316 fiay S t T o i -
Biitöiia myydfi&n kirjalluuutta j a rihkamaa, välitetään Vapauden
Ja kaikkien pueloelehtien tilauksia, rabavilityktiä j a laivapilettejä.
On ehkä paikallaan tarkistaa l y -
hyestihyesti S a u l t S t e Marien I n -
dustrialistin kirjeenvaihtajan kirjoi­tusta,
jossa hän anta varottavia sa­noja
Port Arthurin O. B. U . ren­kaalle.
Kirjoituksessa, joka on hy­väksytty.
Sauit Ste Marien renkaan
kokouksessa sanotaan: "Me Soon
O. B. U . renkaan jäsenet tahdom­me
julki sanoa, että olemme täy-delisesti
L W. W. liitoif takana, e i ­kä
Canadan O. B. U : r i kuten sitä
ön näytetty uskovan j a vieläpä käy­tetty
oikein kilpenäkin, ainakin
The Workers Sot. Publishing Co.
kokouksessa Port Arthurin kanna-tusrenkaan
edustajan taholta. Muu­ten
vielä tahtoisimme sanoa vaka­van
sanan Arthurin renkaalle, että
olisi paljon; parempi tehdä kasva­tustyötä
vointinne mukaan työläis­ten
keskuudessa". — Yllä oleva
ukselliselle luokkataistelu pohjalle.
Kielimies.
Sotilaallista kaavatutta. John
Eganin hautaus, joka tapahtui
sunnuntaina 20 päivä oli järjestet­ty
mitä sotilaallisemmaksi, sillä vai­naja
oli ollut mukana Etelä-Afrikan
sodassa j a taas nyt maailman so­dassa,
samoin oli koitettu muuta­kin
isänmaallisuutta saada mukaan.
Mitä tällä kaikella tarkoitetaan?
Voi suoraan sanoa, että tämä kaik­ki
ei tapahdu vainajan kunnioitta­miseksi
niistä töistä mitä hän on
tehnyt, vaan enempi on näissä agi-tatsioninen
puoli kyseessä, sillä jos
millään riiii^ näillä saadaan jouk­kojen
huomio vedetyksi puoleen, ja
sillä tavoin kasvatetuksi sotilaallis­ta
henkeä joukkoihin. Uudet veri­leikit,
joita on aina uhkaamassa
niiri kauan kuin tuotanto on ainoastan
kauppaa varten, Ttotimäiset mark
vaikka mitä lajia niin kuin ilmoi­tuksesta
on jokainen nähnyt Sa­moin
siellä on soittokunta joka soit­telee
väliajoilla. Osastoille pyydän
huomauttaa että piiritoimikunta jär­jesti
juhliin myös runonlausunta
kilpailut minne on velvoitettu lä­hettämään
kustakin osastosta aina­kin
yksi kilpailija. Jokainen vain
Juhlimaan. — J .
Häpeällinen teko Intolan O B.
U. Farmers Unitin vuosijuhlakomi-tean
taholta Port Arthurin O. B .
Umi kannatusrenkaan torvisoitto­kunnan
yhtä soittajaa kohtaan. I n ­tolan
Farmers Unit vietti vuosijuh­laansa
heinäk. 19—20 p. Sinne o li
kutsuttu Port Arthurin O. B . U :n
kannatusrenkaan soittokunta soitta­maan.
Soittajille oli luvattu mak­saa
kjTtikulut Mutta ei kyllin
tarkoin selitetty millä mennään ja
mitenkä kyyti maksetaan.
Osa soittajista oli mennyt jo edel
lisenä iltana, osa k u l k i omilla au
töillään, yksi osa meni yleisellä
kyytiautolla ja Intolan farmers u n i
tin taholta oli tilattu kuorma-auto
aikamaksulla, vaan tästä ei ilmbi
tettu soittokunnalle että jos muul
Ia kulkuneuvolla kuljette kuin kuor­ma-
autolla niin saatte maksaa itse
kyytinne. , ^
Kun juhla oli lopussa ja soitto­kunta
oli soittanut kolmisen tuntia
tanssia päälle ja yksi soittajista
johtajan käskystä meni perimään
luvattua kyytimaksua niin se mak­settiin
sillä kertaa. Soittokunta
päätti ottaa $1.50 mieheen mikä
suunnilleen meni matkasta ja ml
kä ei kuitenkaan ollut liikaa, silli,
soittokunta oli kuitenkin arvokkain
numero juhlaohjelmassa.
Kun juhlat olivat ohi ja kaikki
saavuttu takaisin kaupunkiin niin
Port Arthurin k. renkaan huoma'
tuimmat jäsenet hyökkäsivät yllä­mainitun
soittajan silmille ensin
vaatien $10, jonka summan soitta­j
a tarjosi heille j a tarjosi vielä sen
kaiken minkä hän oli nostanut $16
5Ö, mutta siUä kertaa ei sitä huo­littu.
Seuraavana päivänä tuli Intolan
juhlakomitea ja yhdessä Arthurin
Vstaapin" kanssa kutsuivat edellä
mainitun soittajan tutkittavakseen
Soittaja luonnollisesti meni ja hä
neltä vaadittiin takaisin se yllämai
nittu summa $16.60 minkä soittaja
maksoi omistansa, kun o l i jo ke­rinnyt
tilittämään soittajille.
Ja se asiassa oli vielä omituisin
ta kun samainen soittaja ei kulke­nut
siinä , kyytiautossa, mistä öl
riita, mutta kuitenkin sai kärsiä
ne soi varikset j a maksaa '^ielä $16.
BO omistansa.
. Näin häpeällisesti palkitaan kaik
kensa uhraavan toverin työ, joka
on kesäkauden olut työttömänä j a
koettanut pysytellä kaupungissa
soittokunnan tähden. En ole vallan
varma onko samainen soittaja joi
lekin henkilölle vasitenmiellnen vai
koettaako joku osa saada - hajalle
koko soittokunnan, mutta kuitenkin
hajoitustyötä tehdään moisilla me
rietelmillä.
Musiikin ystävä,
— —o————
Nykyajan suuri kirjailija Anatole
France kirjottaa porvariston hyv&n
tekeväisyydestä seuraavan purevan
palan:
«Uuden Vuosisadan» julkaisija
pyysi kirjailijalta kertomusta.
— Haluiaisin kernaimmin kerto­muksen
rikkaille.
— Minä taas kirjottaisin mte-luummin
köyhille, vastasi kirjailija.
— Sitä juuri minäkin mielin vas*
teen. Talonomistaja voitti jutun j a
vuokralainen tuomittiin tnaifit^mffn
16 puntaa, siis yhden neljänneksen
vuokran.
Mutta juttu ei päättynyt tfihin.
Tuomiota julaistaessaan mitteli
tuomari syyttäjää suuttunein kat*
sein j a lausui:
Syyttäjä omistaa 22 taloa N o r -
vichissa ja kun nämä vapautuivat
tasi julkaisija. Kertomuksen, joka v'u-"o"k"ra"l"aiVn ^sää^nnTös,te Tlyirst"ä', . "ko"r"o"t^ti
herättäisi rikkaissa sfiällä köyhiä viisinkertaisesti hyvin
kohtaan. tietäen, että se oli pahaksi pien-
E n pidä siitä, että rikkaat sä&. "^^j^- ^ämä mies, jatkoi hän j a
livät köyhiä.
— Sepä merkillistä.
— Eipä niinkään, aillä on tie-osoitti
vastaajaa, oli pakoitettu
maksamaan etukäteen kolmentoista
viikon vuokran. Kun hän sai toi-
INTOLA. ONT.
'!'''^.''!. ''^"'^^^^^ Kinat, jotka eivät kuluta kaikkea
tä täkäläinen rengas on j o pitem­män
aikiaa harjoittanut kaikenlais­ten
apureittensa kanssa, koska hei­dän
oman joukkonsa on pakko r u ­veta
heitä neuvomaan j a varottele­maan.
Ulkonakin huomataan jo
selvästi mihin johtaa sellainen toi­minta
joka nykyään renkaalla on,
vielä lisätään samassa kirjoitukses-
Mi neuvoja heille: —-"eikä kuten
olette j o pitemmän aikaa turhilla
keskinäisillä rähinöillänne menneet
niin pitkälle, että sen huomaa työ­läiset
seuraamalla teidän raportte-mine
olemattomia kyhäyksiä paik-kakuntakirjeissä.
Siis toivomme,
että puhdistatte liikemiehet pois r i ­veistänne".
Uskon että ketään Soon renkaan
mitä tuotetaan j a siirtomaat jokai­sella
maalla myös alkaa tuotta­maan
sen mitä tarvitsevat joten
ei niihinkään ole tilaisuutta saada
ylituotantoa myydyksi sillä niiden
itsekin pitää jo katsella kauppa­paikkoja
ulkoa, silloin ei ole mitään
muuta tuloksena kuin verileikki,
jolla koetellaan mikä maa saa oi­keuden
harjoittaa kauppaa sen ja
sen maan kanssa, tai mik% maa saa­daan
tehotuksi muutamaksi aikaa
pois kauppamarkkirioilta. Tämä on
kaikkea sitä mitä varten kuolemaa-kiri
pitää vielä käyttää agitatsiooni
välineenä, silloin kuin imperialisti­set
pyrkimykset pitää saada tavalla
millä hyvänsä toteutetuksi, niin p i -
I tää käyttää kaikkia agitaisiorii vä-
Oiatton tyokokoalue(ta heinäk.
6 p. päättyi tämän vuoden ensi-mäisen
puoliskon toimintakausi ja
taaskin kuten tavallista pyrittiin
jakamaan vastuunalaisten toimien
taakkaa niin että vanhemmat toi^
mihenkilöt voivat hiukan levähtää.
TyottSmain kaasalline^ yhdutjrs
J . Robertson, Edith E. Hancock,
esimies. . sihteeri.
jäsenistä ei ole ollut täällä siinä|jj^^.^- hyväkseen..: Meille työläi
. .... j. pitäisi tällaiset tilaisuudet ole­man
pakoittaviä tekijöitä toimimaan
kapitalistisien sotapyrkimyksien sel­väksi
tekemiseen suuremmiUe ja
suuremriiiile joukoillP. Kaikki siis.
toimintaan, tekemään joukoille sel­viksi
iriiperialistisen sodan pyrki­mykset
•
Alueen toi»et jnUat tullaan pitä­mään
Intolan < osaston talolla -niin
kuin jo viime kirjeessäni- ilmeni.
Juhlat ovat kaksi' pjäiyäiset j a pi­detään
ne lauaritainai elok. 2 ja
sunnuntaina 3 päiväriäl; l4inantaina
ori kaK»ale "Oikeal^ inaahe
kahdessa näytökseaasä^ ja sitten tans­sitaan
lopuksi hyvän ;<w^
tolia. Tämän kaikki Vehka jo tie­dättekin
kun vaan pidätte mieles­sänne.
Sunnuritaina 3 päivä sitten
ollaan kentällä joMa on kflpafluja
kukkotappelussa, jota tässä muu­tama
aika sitten vietettiin, mutta
kuitenkin on Soon renkaan jäsenet
sen huomarineet kauempanakin kos­ka
ovat osanneet antaa neuvoja sa­masta
kysymyksestä mistä tappelu­kin
oli. E n halua lisätä tähän m i ­tään
ette ei sanota vääristelijaksi
kuten on tavallista, vaari vetoan
vieläkiri joukkoihin joko teidän sil­mät
aukenevat kuin ulkoa omat
joukkonne alkavat teitä neuvomaan,
vaan vieläkö edelleenkin annatte
pimeyden varjon levätä yltsenne.
Muuten voi tuohon lisätä, olkoonpa
toiminta mitä hyvänsä kun ei se ole
selvällä luokkataistelu pohjalla, niin
kuin O. B , U m toiminnalle on nyt
j o käynyt j a L W. W . näkyy seu­raavan
jälessä jos nimittäin se ei
jätä nykyistä toimintatapaansa ja
asetu, kansainväliselle vallankumo-
Tämä on oikea tapa sillä jokaisen
meistä olisi opittava käytännölliseen
työhön eikä yksiä rasittaa ylivoi-mäisiesti.
Uusia jäseniksi pyrkijöitä oli
Martti Suovalo sisälliskapinän jäl­keen
Suomesta saapunut. Agitatsio-komitean
suosituksella myönnettiin
väliaikainen toveriluotto siksi kun
saadaan paremriiat todisteet. Ko
koukselle luettiin toimeenpanevalle
komitealle Suomesta saapunut k ir
je jossa todettiin että järjestös­sämme
kerätyt varat Suomen luok­kasodan
avustamiseksi ovat saapu­neet
perille ja kaikki käytetty niin
että se pieni summa on siellä tuot­tanut
suuria tuloksia.
Osaston puolivuosi tilikertömus
luettiin j a hyväksyttiin.
Latten osasto on taas ottanut
viioronsa ja järjestänyt vanhem­mille
nautintorikkaan illanvieton t
k. 26 p. illaksi. Kuten entuudes­taan
tiedetään niin lapsilta ei oh­jelma
puutu j a se on aina innos­tuttavaa.
Ohjelman sisältöä en voi
luetella, mutta voin mainita että
siihen kuuluu runoja, laulua* ker­tomuksia,
tanssileikkejä, kupletteja
parittain jne., mutta ilmoituksesta
voi nähdä tarkemmin. Kaikki sil­loin
kaalille sillä- tanssiakin on lo-pussa
mutta täsmällisesti on saa­vuttava,
sillä lapset alkavat ajal­laan.
Raportteri.
teeUinen pohjansa. Tarkotan. «ttä ««udulla, lähetti hän
rikkaiden sääli köyhiä kohtaan onj^"""'»"»»»"» miehenä takaisin a-vääryys
j a taistelee se ihmisten vel-jy*''"^*' hyvin tietäen, että sadat
jeyttä vastaan. Jos minä puhuisin ihmiset kipeästi tarvitsivat asuntoa,
rikkaille, sanoisin minä: ealllkaa ^«ännällä on kuitenkin nyt publel-köyhäin
päästä säälistänne. MitS^aan tässä tapauksessa aivan taka*
köyhät sillä? Miksi sääliä eikä ol-,perolnen laki, enkä minä voi muu*
keudellisuutta? Olette velassa hei!-1 t a kuin tuomita hänelle suoritetta-le.
Maksakaa veikanne. Tämft e.'vaksi mitä hänelle kuuluu. Hänel-ole
mikään tunneasia vaan taloudel-{lä on sama oikeus kuin Shylockilla
Unen liiketoimi. Vapaaehtoiset ai- "Venetsian kauppiaassa", jonka tuli
munne pidentävät vain heidän köy- saada koko paula lihaa velallisensa
hyyttään j a teidän rikkauttanne'selästä tai koko velkasumma. Mut-
Tällainen lahja on vääryyttä, ja t a nyt on sentään sattumalta. niin
kyyneleet joita sekotatte siihen ci-asianlaita, että minä saan määrä-vät
tee sitä paremmaksi. Te annat- tä, miten velan suoritus on tapah-te
vähän sällyttääksenne paljon J« t u v a j a merkltäksenl käsitykseni
valmistaaksenne Itsellenne epärehel- syyttäjästä tuomitsen täten vastaa-llsen
ilon.
— Ilvehditte, lausui julkaisija.
jan maksamaan velkansa yhden
pennyn kuukaudessa, kunnes koko
lEnpä valnkaan. Mielin vain «umriia on suoritettu."
antaa rikkaiden kuulla, että heidän Hetkisen valH oltuaan lisäsi tuo-hyväntekeväisyytensä
on varsin hai- i h a r i:
pahlntaisfa laatua^ että he leikklväl "Jn minä toivon, että syyttäjä
velkamlestensä kanssa, j a ettei se
ole mikään kunniallinen liiketoimi.
— Ja tällaisia aatteita mielitte
julkaista «Uudessa Vuosisadassa»
•Di ystäväiseni, et se vetele.
— Miksi tahdotte, että rikkaiden
tietää sen verran huutia, ettei yri­täkään
vaatia enempää vastaajalta."
Kun yksi punta on 240 pennyä
(1 punta 20 shillinkiä j a 1 sh. 12
pennyä), Ja 10 puntaa siis 3,840
pitäisi kohdella köyhiä tosella tapaa ^pgnnyg^ niin kestää malnlttin velan
kuin rikkaita. Rikas maksaa rlkkafl. guQ^tus ei enempää eikä väheriipäft
le mitä hän on näille velkaa, elle
hän taas ole velassa, eihän maksa
mitään. : Se on rehellistä peliä. J o i
hän on rehellinen, on hätoen mentiel*
tävä samalla tavoin köyhiä kohtaan
Ja älkää sanokokaan, ettei hän olts
velassa köyhille! Eikä yksikään ri­kas
sellaista väitäkään. Epävar­muus
alkaa vasta, kun tulee kysy­mykseen
velan määrä. J a kun t:e-detään,
että ollaan velassa, mutta
ei, kuinka paljon, tehdään silloin täl­löin
vain pienoinen lyhennys. Sitä
kutsutaan hyväntekeväisyydeksi. Ja
on se rikkaille varsin edullista.
— Siinä mitä sanotte,' ei ole rah­tuakaan
järkeä, rakas kirjailija.
Olen ehkä enemmän sosialisti kuin
te, mutta olen käytännöllinen. i»llc.
kulnenkln hyvä työ on hyvätyö. J5<
el ole kaikki riiutta kuitenkin Jota­kin.
Jos kertomus, jota pyydän, vö!
saada sadannen osan rikkaista tilaa-jistani
antaman jotakin,.on se omi­aan
mitä suurimmassa määrin vai­kuttamaan
lieventävästi hätään ja
kurjuuteen. Juuri sillä tavom;pn
muuten tehtävä köyhäin asema sie­dettäväksi,
— Mitäs hyvää siinä, että köy
häln asema käy siedettävämmäksi?
Köyhyys pn irrottomasti kyiketty
rikkauteen, rikkaus bn välttämätön
köyhyydelter ~^ämä kaksi pahaa
asiaa synnyttävät j a pitävät yllä toi­nen
toisensa. Köyhien asemaa ei
ole parannettava vaan on se lak-
«cautetava. En mieli kehottaa rik­kaita
antamaan alriiuja sillä heidän
almunsa ovat myrkytettyjä, koskö
rikkaus Itsessään on Julma Ja an­kara,
eikä ole tarpeellista antaa sille
petollista lentpeyden piirrettä. J oi
kuin 320 vuotta. — Otiappa meil­läkin
tuollaisia tuomareita.
Ibnisen bitaininen
Kalkissa sivistysmaissa on ruvet­tu
kiinnittämään huomiota ihmisten
terveydellisiin oloihin. Tiede a-hertelee
tautien syitten tutkimisss-:
sa Ja neuvoo.keinoja niitä vastaan
j a selittelee mitenkä Ihmisen . ikää
voidaan pitentää Jne.
Tämä kaikki on luonnollisesti pa­rempi
kuin el mitään, mutta ei s i l ­ti
läheskään kaikki mitä voitaisiiri
tehdä. Kuolevaisuus on sittenkin
paljon suurempi Ja 'ikä lyhyempi
kuin mitä se' voisi olla.
Eräs Yhdysvaltain kansallisen ter­veysviraston
Jäsen pohtii kuolevai­suutta
Ja ihmisten keskl-ikää eri
maissa. Hänen tietPjensa maksan
Uusi Sieelanti tässä suhteessa on
etualalla. Siellä on. ihmisten kes-kimiääräinen
ikä kuusikymmentä
vuotta..
Kirjoittaja laskee tämän kaiken
terveysholdolUstön toimenpiteitten
ansioksi Ja on sitä mieltä, että Y h -
dysyalloissakln voitaisiin ihmlslkää
jatkaa ainakin viidellätoista vuodel­la.
Meidänkin luullaksemme voitai­siin
ihmislkää pitentää Ja enemmäl-läkin
kuin viidellätoista vuodella.
Mutta yksin terveyshoidolllset tie­dot
j a opetukset eivät siihen riitä.
Suurin tekijä, mikä Uudessa
tahdotte, että kirjatan kertomuksen'Seelannisisa edistää ihmisen ikää,
rikkaille, tulen minä sanomaan hell on se että siellä ei riisto ole o l -
le: Köyhät ovat teidän koirianne
jolta te ruokitte. Jotta ne murhaisi­vat.
Ne palvelevat omistavia kplrl-na
jotka haukkua nalkuttelevat pro­letariaatille.
Rikkaat antavat vain
niiile, jotka pyytävät Työläiset ei
vät pyydä mitään, eivätkä liloin saa
mitään.
— Mutta entäs lapset, orvot fnva
liidit Ja ikäpuolet?
— 'Heillä on oikeus elää. Ja mina
pidän kiinni oikeudesta.
Kenenkään ei pidä
unohtaa, että huomen­na
riennämme Creigrhr
toon kesäjuhlille. ,
Ön joku köyhällekin oi­keutta
tekevä
tuomari
Eräs talonomistaja Englannissa
oli haastanut oikeuteen entisen
vuokralaisensa vaatien tältä kol­men
neljänneksen vuokraa. Vas­taaja,
kunnon työläinen, oli vuok­rannut
edelliseltä asunnon 66 pun­nan
vuoksivuokrasta. Hän maksoi
neljänneksen vuokran etukäteen ja
asui talossa mainitun ajan loppuun.
Juuri kuri uusi neljännes alkoi, sai
hän työtä toisella taholla, jonka
vuoksi hän lähetti asunnon avaimet
takaisin. isännälle, luullen, että
kaikki olisi hyvin, kun joku toin en
asuntoa tarvitseva saisi heti huo­neen.
Pian sai miehemme kuiten­kin
haasteen entiseltä isännältään,
Ja koska hän ei voinut maksaa vaa­dittua
summaa, joutui asia oikeu-lut
milloinkaan niin perinpohjaista
kuin teollisuusmalsBa. Terveyden­hoito
ei säilytä henkeä, jos kurjat
olosuhteet Ja teollisuustapaturmat
tappavat' ihmisiä entisessä määräs­sä.
Entä Intia? Ikä vähemmän k u 'n
kaksikjrmmentäviisl vuotta! Mutta
niinpä näkeekin väestön enemmlstd
aina nälkää j a nälkään kuolee usein
miljoonia ihmisiä vuodesja. Eng­lannin
imperialismin hedelmiä.
terveyttä hoitamalla ei ikää p i -
tcnnetä, jos tappaminen toisella t a ­holla
jatkuu saniassa jäärin.
Suomesta
TALONISXNTX TAPPANUT TYÖ­LÄISEN
SOMERNIEMELLX
Säkolan kylässä Somemiemen p i -.
täjässä on tapahtunut miestappo.
Talollinen Kustaa Tulokas Somer-niemen
pitäjän Karjanojan kylästä
meni tukkilautalle kylän luona ole­valle
järvelle Ja joutui tukkipontool-la
«levässä kojussa ollessaan kah­den
kesken tukkityömies Aaltosen
kanssa, joutui tämän kanssa riitaan
j a iski Tulokas Aaltosta, puukolla
suoraan «ydämeen,-josta kuolema o l i
heti seurauksena.
Tulokas pidätettiin j a passitettnn
lääninvankilaan odottamaan tutkin­toa
asiasta.