Canadan uutiset, May 20, 1920

              J
•, Ci!6^'APAN TJtTTI^ET, PÖRT_AIWStm,'of T>CXNADAVTorsf.;'Toukok. 20 p. 192Ö
I^KI-SORMUkSlA
- AVIOLIITTOLUP&iiJOJA la
KELLOJEN KORJAUSTA
Tekee vauha, Inotettn
A. H. iBEATHlN
Kello- ja Jalokiviliike,
Budbury :: Ontario.
G. A. LOCKERBY
— Myy —
Työ- ja ajeiurattaita, kate-reita,
rekiä, rekipöittoja,
Ajovälineitä y.m.
Puhelin 250.
74 Larch St. Sudbury, Ont.
QUOMEN
M UUTISIA
Terraristinen Uitto Helsingissä
paljastettu.
Punaisten aseita löydetty.
1 K u n rtietaänvartija Oalrlsson^v.
k. 21 ,p^n aarhuna ;oli leiraanraas-
,sa !s^i>(rlahclen kartanoon kuulu­van
Niemelän t i l a n metsää hakat­tavaksi,
löysi hän, erään tiheän
kalVdhaaraisen kuusen laivassa
japaniiaismaljiseu kiväärin ja
pitkän venäläisen miekan, aseet
oli sidottu piuin runkoon kiinni
kuminauhalla. Miekka on hienoa
valmistetla. nähtävästi eniisiä
i ipsp e V i n in i e k k oj a; A .s oe t j o t k a
nähtii-västi ovat' olleet; kätkössä
pitemmän ' a j a n . ko.ska varsinkin
miekan tuppi oli pahasti ruostu­nut,
ojivat ;kätkeiyi erittäinUiy-vin.
sillä vaikka metsä kevättal-
A' o 1J a . h I e 11 i i n , n 1. i n . s e ki n ]) uu
'missä aseet olivat mitattiin ja lei­mattiin;
ci silloin m i t ä ä n Iniomat-
SNSLLMANNIT.
"Tunnetuin pohjois-suomalainen
suku on epäilemätt ä . Snellmanni-en
laaja sukrt; Siitä suvusta p o l -
veutuu monta kansallisuutemme
merkkimiestä. Suvun vanhem­malla
polvella sanotaan olleen
k a k s i aivan päinvastaista luon­teen
ominaisuutta; äkkipikaisen
j a perä ä na n t a m a tt o m au. o li el 1 a
va a ti m a t tom a n ja u h rautu vaisen.
^uomalaineB
Sekatavarakauppa
Thomas Fransai. ,
CopVcr Cliff, Ont.
r u h c l i n ;i2 L. Box L .
l-iconce No. 8-10870.
F. J. W I LIS O N
Rohdos- ja Paperikauppa.
Mc valrni.^tammtf lääkkeitä
tiiyös lääkärieik reseptien
'iniliaan.
MRS M. NIELSENIN
MATKUSTAJAKOTI
11 .M()(,)i'e Street. Xf\v Vork
muut et 1 II nyt
27 COOPER SQUARE,
NEW YORK, N. Y.
K . i i k k i s c k i i i l m a |Clt;i k a i u v a u -
i i i i t k u l k e v a t o v e n r(lit, s t\
Tri H. HOLM
ottaa vastaan «airai-ta
ja »tekee ikaiken-laisia
leikkaukns.
ISHPEMINGIN SUO-MAL.
^AIRA^LASSA.
W.D.B. Turville, L.L.B.
Lakimies, Asianajaja &
Julkinen INotario. "
Kouttoörij Imperial Bank
1 Building,
/ PORT AKTIIUKt ONT.
Liikettä tehdään Englannin
* ja Suomen kielillä.
Ilc^lsing-iu etsivä poliisi oli j o ku
a i k a : sitten saa n n t: viiriä .foukku^^
cei) olemassaoio^^ta. j o l l o in se al­k
o i stun-aia sen t o i n r i n t a a.Muur
taiiiilra pidäletyiltii henkilöiltä
s a a l i i ; j ensiksi tietää, etlä Helsin­k
i in o l i jiirjestetty Veuäjultä tul­leiden
suomalaisten punak^aarti-
I laisten nmodostania liitto, jonka
tarkoituksena o l i harjoittaa bol-slievistista
kiihoitusta ja toimeen
f ) a n n a terroristisia tekoja. .)o a i ­kaisemmin
aina niin kanan kuin
^U()malai^vt puimiset ovat Venä-j
i i l i ä olleet [)aossa. o uheidän kes.
k n 11 (i essa an su i m n i tel t n >Silom essa
toimeeui)ant'avaksi myös terroris-l
i s i a lekoja- j a sitii varten iansf'-
t e t t n tuomioita, .Vyt ITelsinkiin;
j ä r j r - ^ i c t l y liitto piiäiri langettaa
l i i i i l l iiLiiomiot, jotka sitten kolua
tiiyräntöön pantaisiin. Toistai­s
e k s i ei vielä liiton jiisenten ta­holla
oltu mainittu muita henki­löitä.
Joiden suhteen tuomio o li
lanjieiettn. kuin sotaministeri .)a-iaiider.
jota murhamiehet jo jon­k
u n aikaa olivat tarkasti seiirau-n
e e t ja .vahtineet.
\'anf,^itni^La holshevikeista oh
( o i s i i i i s c k s i eiiditly kinilustella
a i 11 oas t a a n h «'idiii i j o h t avaa m i es^^
i ii ii 11,. r.j n m lal ta ai k a ise mm i n Pie-
. a r i n radalla toiminutta- suoma-l
i i i s t a veiurinknljeltajaa. PUin on
^ertonnt. ettei liän ollut kapinan
n i k a n a kuulunut j>unakaartiiu.
m u i t a oli kyllä toiminut veturin­kuljettajana
junissa, jotka veivät
väkeä Kandun rintamalla. K un
K a p i n a Suomessa oli kukistettu
J!i ^•eniiJälle. paenneita suomalai­s
i a ;ininakaartilaisia alettiin Pie-i
a i i s s ; i kouluttaa lipsereiksi,- oli
h i i n myciskin liiltynyt tykistöup-s
e e i - i k o u l u u n Picnaris^a, josta
imljäknukautisen kurssin jälkeen
W'>nneity u()seeiiks{ ja komen­n
o i t n s n o M i a l . - i i . s e n erikoi.sjoukon
"l^äitllilcöksi. Simmen rajalle. Toi­m
i t tuaan 2U> kuukautta upseeri-;
na erosi hän erimielisyyksien
vuoksi puna-armeijasta. Maalis­kuun
loj)ulla saapui häh Helsin­k
i i n , jo-sa ou sen jälke<'n oles­kellut.
Raudan ja teräksen hinnat
Suomessa.
iljöi'khodan tehdas on ;ilnioitta-n
n t koroittaneensa saranoiden,
akkunatarpeiden. ; sankojen ja
r i k k a l a p i o i d e n : hinnan. .Kproi^is
on 00—200 pros. pernshinnoisla,
riippuen tavarasta jä sen laadus-t
a . - - Riairdah ja teräksen vähit­täishinnat
ovat myöskin nousseet
viime aikoina .'50 f)enniii kilolta,
'Rantam<ik.saa nyt 4:50 ja. teräs
-i :70 kilo.
Seuraaviit kaksi pientä kuvaus­ta
on sä i l y n y t tapahtumista lähes
<^:ata vuotta sitten :
Kriis matkustaja, joka oli nuk­kunut
ajoneuvoihinsa, oli niin
pahasti kaatunut valtamaantien
ojaan .että liän(MVtäyt.vi j a l k a i s in
lähteii lähimpään taloon korjaut-taakseeu
siellä rikkoutuneet "kär-ryn.
sä. Täten hän joutui itse
pa])pilaan. Kräs työvaatteihin
puet t u jua a 1 a r i seisoi nuiMuiko 11 a
lakeeraten r kauniita kiesejä, •
Kohteliaasti tervehdittyään sa-uoi:
mat kusta ja huolissaan a jo--
neuvojens<t puolesta: Voisko
herra sanoa mijiulle, missä saisin
pi! hu te 11 a jota k n t a se ppää ? 01 en
ajanui rikki k ä r r y n i ."
' • Pu hu kaa vaan tavalliseen ta-1
t^eu tuo n 1 ain mukaisen: si vuhyp-päyksem''
sanoi'toinen jo levolli­semmin
j a hymyillen»
' ' N o , jos. nim<^ni voi puolustaa
kiivauttani ja säästää rekeäni,'*
vastasi toinen heti iloisesti, " n i in
nimeni on •Snellman." i
" S e p ä kumma, että tällä taval­la
.kolitasimme toimemme." sanoi
toinen ääneensä nauraen: ' ' M i ­nun
nimeni on myös Snellman.'*
; $ e n jälkeen maantie o l i k y l l in
leveä• tuntemattomille ^serkuksiIle
ja he läksivät lähimpään majata.
loon boolia rakentamaan ja vel-jenmaljaa
julmaan. Siinä yhdds-sä
istue.ssansa heitä suuresti h u -
v it t i s e y Iitein n su k u p ii r re, j ok a
oli ilmennyt omitttiseasa tutta-vtuidenteossa.
Kansalaisillemme maksamme dollareista^ Suomen Pankin vi­rallisen
myyntikurssin. Kurssin muuttuessa Suomessa ^se
meille ilmoitetaan sähkösanomalla. Näin saatte dollareistanne
Korkeimman hinnan
Yllämainittua tapaa seuraten me maksoimme dollarista
Toukokuun 13 päivä. Toiikokuun 14 päivä
NAHKIAISTEN PYYNNISTÄ.
Kirjoittanut Kaarlo Vanamo.
Kenpä- ei oi isi a ma kin Suomen
isompien i*antakaupunkien loHeil-la
.kauppahalleissa ja: rtiokatava-rakatipoi.
ssa. nähnyt omituisia,-
ruskeiksi .paistettuja. ankeriaan
tapaisia, mutta pie^uempiä ja vie­lä
enemmän käärnn^en iiäköisiä
kaloja. Moni on niitä syönytkin
Lähetyskustannukset 25 senttiä postiteits^, ?3.50 sähköteitse.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r. 1.
ainoa asiamiehemme Suomessa, vastaa, kauttamme lähetetyijitä
rahoista.
HELANDER & NEKTON
PRIVATE BÄNKERS,
Woölworth Bldg,Room 1104. 233 Broadway, New York City.
VESIROTAN
NAHKOJA»
Pyydyskausi on nyt alkanut.
Siitä puhuui jokainqn. Me os-
1 a m me ny t v esii"o t an na h k o j a
. j a niaksamine teille kprkeira-imat
uiarkkinaidnnat koon -ja
l a j in mukaan. Me osaamme
l a j i t e l la ne oikein.
Star Clothing Co.
Victoria Ave. 309.
5lontreail Pankin viei*essä,
Dominion' Pankk.ivastapäätä.
Puhelin S. 1787 tai S. 1426
tai N . 1G15.
. J. M, Isohaaro/1 iikkeenhoit.
Raamatun Histoiaoita, Kat-kisiiiuksia.
Aapi.sia, Pyhäk. iaulu-
Idrjoja y. m. on saatiivana t. J.
Ironttoorista.
Hankkijan Historia.
Kes Icnsosu n.sj i i ke Ha nkk i j an
toimesta on hiljattain ilmestynyt
painosta löO sivua käs>ttävä ku­vitettu
ju']kaisu " H a n k k i j a Suo-men
maanviljelijäin liikejärjestö-
,ui 10Qr)~1919." Kirjassa luo­daan
ensin lyhyt katsaus osuus-»
toiminnan alkuvaiheisiii^ Suomes­sa
ja Pellei'vo-Seii]'an perusta­vaan
työhön maataloudellisen
kauppatoiminnan kehittämiseksi.
Segi jälkeen tehdään siijia selkfXii
maata iondellfsen ke.skusliikkeen
tarj)eMlisuudesta ja silloisista toi
mintaedellylykj^istä. Viimeiset
luvut muodostavat liikkeen his-toi-
ian ja toimintaohjelman. lyir-
.jan lopu.s.sa on taulukkoja,', j o t ka
esil tävät Hankkijan jäsenistön,
omien varojen j a myynnin kehi­tystä,
jjekä yhdistelmä eri vuosi­en
tiliasemista ja voitto- ja tap­piotileistä.
— H i n t a 7: 5o!
Olympialaiset kisat..
Suomen A^.oimistelu- ja TJi')iei-l
u l i i t on painivalmennuskomitea
on äskettäin tehnyt joukon huo­mattavia
päätöksiä olympialaisiin
kisoihin valmi,stautumista varten.
K a r s i n t a k i l p a i l u t kisoihin lähe­tettävien
painiedustajien' valit­semiseksi
on päätetty pitää Hel-singkssä
toukok. 12—13: p mä. K o ­mitea
on ollut sitä mieltä, et tä o-sau
suomalaisista on otettava o-saa
myöskin vapaaseen painiin,
joka niinikään kuuluu Antvei-pe-nin
.kisojen ohjelmaan j a jossa
k i l p a i l u t -suoritetaan heti kreik-kalais-
föomalai.sen eli ran.skalai-sen
painin, päätyttyä. Vaikka ei
vapaapaini olekaan Suomessa
käytännössä, on kuitenkin katsot­in,
että. monet- suomalaisi.^ta voi­sivat
lyhyen harjöitu^-ajan jäl­keen
meiiestyksellä kili)ailla täs­säkin
pa ini 1 ajissa. On katsot tu,
et-tä. myöskiii' painonnostoon on
lähetettävä muutamia edustajia,
joiden arvellaan voivan mpnes-tykseliä
kilpailla lajissaan. P a i n i,
treenari" Armas Laitinen, joka
n ii in h i n saa k ka m \ toim inu 1 yk­sinoma
a n Heisi n gi ssä, on pää t e t -
ty lähettää^ pariksi viikoksi V i i -
piirun.
Kuotsin hallitus on hylännyt
Belgian Tukholmassa olevan
eharge d *atTaires'in esityksen et­tä
Ruotsin valtionrautateillä ja
1J öyryl a i v a 1 i n j oil 1 a my ön ne 11 ä i -
siin 7)0 pi-os. alennus matkalippu-
^jen hinnoista olympialai.siin k i ­soihin
lähteville edustajille. Bel-
S:an hallitus on myöntänyt tällai­sen
alennuksen Belgian rautateil­lä.
P i i a n . " vastasi maalari, joka
käytti t a i t a v i m i pensseliään.
" . M i t e n se ou ymmärrettävä?
Olisit teko itse seppä?**
" H i u k a n sinnepäin," sanoi
maalari h.vinyillen.
" S e olisi hyvä asia. Mutta,^'
sanoi matkustaja, , ' " m i n u n on,
my ös k' iiän ny t tä \-ä satu 1 ase pä n
puoleen: siJlä siiat, ja kaikki
m u u k i n on korjauksen tarpees­sa."
"Jatka'kaa s i t t e n , " vastasi har­vapuheinen
maalari. .
" V a i niin. herra on siis -satu­laseppäkin"'"
" H i u k a n , " k-uului vastaus..
. " K u k a on tehnyt, nuo somat
kiesit,- joita her?\a parast'aikaa
m a a l a a t " kysyi vieras ihmetel.
Ien,
'".Minä", sanoi maalari katso­matta
vlös työstään.
•' Ei-inomaj-sta!.'• > huudahti vie­ras
iloisesti, **^ittenliän herra on
vaununtekiäkin, j a te varmaan
.autatte minua, jotta lu>ti saan a-j
on e u von i k an t oo n^^ j a. A'Ö i n j at k a a;
kiireellistä, mambaani.'.' i
'' Kyllä fteen mitä v o i n ."
''Tehän olette h e l k k a r i n moni-;
t a i t u r i , maalari. vaununttfki jä,
satulaseppä; s e p p ä . . . . ,
" J a pappi", vastasi tnaalari;
hyväntahtoisesti hymyillen.
i ja valssin hyvänmakuisiksi, ne ha-
Hannoverin suomalainen ylioppi-lasyhdistys,
Finnisehes Studentenverein, on
nyttemmin saaput täydet saksa­laisten
yliop'pilaitt«n .oikeudet' ja
yelyoUisuudet ja,sen jä.senet ovat
v i r a l l i s t s i k in saksalaisia ylioppi­laita,
Ollen harvinainen suosion-osoi
t II s Icansa 1 a isil 1 e m m e tuo t ä-~
mä mukanaan monenlaisia oike-u
ksi a j a y a pa u tu ksi a, k u n s n oma -
l a i s i a Hannoverin körkeakouluis
sa ei enää kohdella ulkomaalaisi­na,
mutta aiheuttaa samalla :sen,
eP.ä suomaiaisren on noudatetta­va
saksalaisten ylioppilasyhdis-tysten
sääntöjä.
vainnut, niiil Kevan viettelijän
muotoisia kuin ovat kin.
Ne ovat nahkiaisia.
Kuten kaikkea niuutakin sen-laautista
: ta varaa, jota kotimair
nen tuoJanto mei'lle saattaa tar­jota,
on J i i i h k i a i s i a k i n tuotettu
meille meren takaa. ei-iitälukin,
ennen : sotaa, v-Nai-van nahkiai­s
i a " tiesivät lTelsinj.!:in. Turun ja
V i i j u i r i n torimatamit .siu/sitella
OS t a jil l een m u k a 1 rl eh o im pi na, oi -
kein pieniin n e l i k k o i h i n .sievä.sti
1 a dot tu i na. mu 11 a kot i ma ist a kin.
t odel lisuudessa a i va n yh t ä hyvää
1 a va ra a he]ll^ii oli t ar jona. Sota-aika
on lopettanut narvalaisten
tuonnit- melkein, tykkänään ja
koro i tt a n ut k o t i m a i s t e n h i n t; u i.
Kuinkas muuten.
Nahkiaisia^^ .saadaan kyllä mo­n
i n paikoin maas.sämme, in. m.
Ky j'i)n j oe.'jt a E1 elä -Pohja nm a ai l a;
mutta Satakunnan leipäisten hir
keiiksien inahtava: valtasuohi.
mainion sjian antaja Kokemäen­j
o k i on nahkiaistenkin sifanti-paikkana
kuuluisimjua, ellei pa­ras.
Ei kuitenkaan . k a i k k i a l l a ,
eihän toki, vaan Nakkila ja Har-
Javalta ovaT antoi.simmat,:muual­la
.saadaan vain mai.stiaisiksi.
Nahkiaisten pyynti on lain mu-kaaan
luvallinen elokuun 15 ja
joulukuun 31 päivän välillä.
Hämillään ,\a tuhannesti an- j muulloin se on kielletty pahat
teeksi pyytäen erehdystänsä tah-'
toi matkustaja antaa viedä rik-j|
iS t)LETTE KIPEÄ
Pyytäkää V A P AA
LAAKEKIRJA
Siina on yU 25 miesten JJaäN>hiaalls8ttie h tantia Bell.
tfttyna. v/Ku!n mySskin täydellinen luettelo ano-maMlelstk
kotilttfikkelstil. Mistä Uokainen voi
1 tt!B TAllta Isopivan Iflöklceen • tandiileen/ samaten
myfekln^läilkkeltten hinnat, y. m. -
' MHkkeet elvHt ole p a t e n t t l l i ä k k e l t ä , r a a ö tdal-
RuonMlalslaTalmlstelta, Joita Suomes.sä on jo.
l^öyjtetty monia kynimenlä vuosia.
. '^«nUn*Idrjan Saatte vapaasti Ja pltttfsl sen
olla-Jokaisessa' suomalalsesiia kodissa, sillä >tte
f l ^ ; koska Bltfl^tarvltsettj?,. varokaa liumhnukl-laägf^
tä ja' humbunkl-tohtoi-eitfl. • V :
rrl-lgnelJ'!!^ Apteekki on s a n r I n— i^.
v^^—Suoto. Apteekkiliike XfadyfrvAllol^a—- ® j
LIONELL CO.X '8uperl8r« VtiriQi,
Pohjois-Ruotsin suomalaisten
asia. " _
^ Tukholman. Aftbni»!. kirjoittaa
rehtori \Velinin Ruotsin toisessa
kamarissa tekemässä nnomukses-ta,
joka koskee Pohjois-Ruotäin
suomalaista asutusta koskevien
.seikkojen kaikinpuolista selvittä­ni
i.stä, ja vaatii että valtiovalta
ryhtyisi positiivisilla toiraenpiteiv
siin suomea puhuvan väestön yhä
kiinteärami^ Jiittämiseitsi rni^-
hun Ruolsjin. " Erityisesti teroit­taa
^leh.ti kuinka tärkeää olisTnn-sien\
teiden raivaaniinen ,'j.|uiolla:
laajalla; ,alueellai, Wh '.yhdistämi-'
seksi vattäkiJa;a.aixloisiiu ^ o ^ , .
Kaksi 6uonwn suurinta ja vanhiii-
^ta pankkia yhtyifyt toiminimellä
O. Y. Pohjoismaiden Yhdys-pankki.
Kaksi Suomen suurimmista ja
vanhimmista pankeista,. Suomen
Yhdy:^-Pankki ja Pohjoismaiden
Osakepankki Kauppaa ja Teolli­suutta
varten,, alottivat viime lo­kakuun
1 p:nä yhdistyneenä loi--
vinintansa uudella töiminimellään:
O. Y. Pohjoismaiden Yhdyspank­ki.
Pankin pääkonttori on.Helsiii-koutuneet
ajoneuvonsa lähi m-pään
taloon. Mutta P. C. Snell­man
rastasi:
Seuraavana päivänä olivat ajo-neuvot
.täydessä kunnossa^ silla
Spell m an oli yö 11 äkin työskemnel-:
iyt; ja itse hän saattoi kiitftllista
vierasta vähän matkaa käri-yissä
katsoakseen,; oliko pappi todella­kin
pitänyt, minkä raa!alari oli
luvannut.
P. C. Sneljman oli nero, mutta
varhain hän muutti manan ma­joille,
heitti maailman .huolet ja
erosi mone.sta ystävästä, jol-ka>
kat«keralla kaipuulla häntä suri­vat.
'
' ,*Sfattuipa toisen ken-an että e-räänä
kylmänä talvipäivänä' kak­asi
kuumaveristä matlaistajaa koh,
tasi loisensa kapealla maantiellä
Jjimingassa., Kahden reen oli vai­kea
.sivuuttaa toisiansa, sillä tie­puoliin,
oli lu m i 1 a p io i t u k o r ke i.
hin kinoksUn.
Käskevällä äänellä huusi toi-nen
uhmaten. ^
''Pois tieltä! tai ajan suoraan
päällenne!" huusi ensimäinen
kiivaasti. ^
"Koettakaapa, • miten se käy
päinsä." sanoi täinen, läimähyt^
taen piiskallaan tulista., hevos­taan,
joka äkisti veti matkusta­jien
reet yhteen.
Salaman nope/iidella karkasi eii.
simainen reestään pystyyn ja piis
ka kädessä, fuha-tulimajiset lie-seo
n ka t seicc. .m i \ en n e a i v a n
kuin iilim;idot f^yrji-oiillä suullaan
i m e y t y \' ;i t m il 1 o in t oi n en t o.i s i i n s -
sa. milloin kosteaan lantaan tai
111 n 11 Imnc.sinee.^-^oc.n., v a i k k a p a : kä-leon
kiinni, sellaisella innolla, et­tä"
rii n iin.s kolroaa. Iierkiscksi M l i l -
tei pystysuorana ilmaan, — P i i i -
vjitlii merrat . pidetään ninalla
kuivuiiiassa.
Mutta pyytäjät ovat orik.seen
j;t jvai.^^tajat erikseen. Heti ran­nalla
lasketaan., kuinka monta
"kerpi>oa'* . k u k i n :()n saanut.,
Iverppoon kuuluu -U.) kalaa ja
vielä yksi siteeksi"'.
l * M i s t a m i n e n - on heti tehtävä,
sillii nalikiai>ia .ei kuten muita,
k a l o j a kiusata nitkillii siiilyttä-
.misillä. josta tavai'an l a a t u kiir-s
i s i — eläinsu(^ielusti^te ei siinii
tekijäni! o l o . : Siis o l i p a pyiiii t ; ii
arkk on ' aamu])äivän. :.touhuna
f)aislaminen. Pei-kaami.seen ei pa 1
jon aikaa kulu, sillä sitii ei toimi­teta*'
ollenkaan, vaan kotiin tul­tua
niäletiiän kalat: saaviin tai
mniilmn. i^^oon a . s t i a a i i . pannaan
r u i i . s a a s t i ."-aiolaa . s e k a a n ja ale­taan
hämmerilää kepillä ahke­raan,
Tästii on seni-anksena run-
.sa.s liman erittyminen ja. kalain
kiuileminen muutaman mimtutin
kuluttua. Sillä välin on leivin-riuni
liimmitetty kuten leivän
kyitseuTämiseon. j a paistaminen
alkaa. • Nakkila.ssa pai.stetaaiv ka­lat
isoilla halstareilla, Alhaisissa
j a llarjavalla.s.^a - rautai)elleiliä.
PaiftT a m inen o n na is vii o n t oli tä vii.
ja harvoiii emäntä sitä muille \is-kon.
Astiasta otettaessa pe.stään
kalat jtarissa v(.'dessä. ]\vyhitäiin
käsin viimeinenkin lima • pois ^ j a
l adot aa M k ala 1 v iorekkäin • ha Ista -
rille. ivun kaloja ei paistettaes­sa
käiinnelä ja ta.Nainen ruskea
väri kummallakin puolen on hy­vän
tavaran:^ ehtonj^^. jvidetään
paistaessa^uunin sivuilla, k u i v i l la
p u i l l a tasaista roihna. PaistptiiT
kalat mäteliiän erityisille laudoil­le
jäähtymään. •
Ken on saanu t . ma ista a ju ui-i
l u i l s t a r l l ta kai'istettuja nahkiai­sia,,
tietää niiden olevan sellaista
l i e r k k u a , josta kauppojen kylmiä
.sy()neillii ei ole aavistustakaan. .
Tavara on nyt valmis markki­noille
menemiiän.
kielet kertovat niitä sentään sil­lä
välinkin ''ainakin kissalle'^
pyydystettävän. Syys- ja loka­kuun
pimeät ovat parhaan saa­l
i i n aikoja.
Nahkiainen ei ole mikään tj^^ve
nen veden kala eikä valkeuden
lapsi—päivastoin .vihaisessa kos-kessaV
sitä ,on : pyydettävä j a p i ­meällä.
f R u s k e l a n koski: Nakkilassa on
erittä'in antosa. eikä huono ole A -
r a n t i l a n koskikaan. Harjavallas­sa
maksa a. Pirilä n koski pyy täjil-le
parhaiten.
Blokuun' puolivälissä peltomies
j ä t t ä ä muutamaksi pä ivaksi • au-i'an
jaäkeen rakentaaksensa ky-
Itinsämiesten^ kanssa, yhteisesti
koskeen vahvan tokeen nahkiais­ten
pään m e i i o k s i . Kosken poh­jaan
py&tytetäänvankat^ikipyl.
väät. niiden päälle rinnakkain I '- -Ia siitä pitäviit huolen Poriu
pari hirttä p o i k k i p u i k s i j a samalr kalakauppiaat, joista ei'äs on saa-la^
käytäväksi, jota pyydystäjätYnut sen niin erikoisalakseen,. että
rlen päässä seJiä hampaat ulkonai^
rse.sta kylmy.fdestä ja sisäisestä
knumuude^Sta kalisevina hän. huu-1
si: /'Herra, ettekö timne maan
ilakeja?^'
gissä ja on sillä.haarakonttoreita]' Yhtä kiivaasti vastasi toinen:
51 paikkakunnalla. Oi Y. Pohjois^
maiden Yhdyspankki on suurin-pankkilaitos
"Suomessa. Sen o-mat;
yarät ovat Smk. 175,000,000^
Ihmiset jotka vaikuttavat
.siiiuiiin, m^t ihmisiä; .^tka ^luot-
Tunnen ^ H ä ja tiedän että
'teidän tulee jätitää minulle puoy
'ti^tä.^' . . • J "
! < ^'NiTn. mutta näyttäkää te .tie-tä.!
A ja kaä kJnok seen! * käski
liioineu. - ' • \. " - v
' *'En liikahda'ikaikalta,, hei^a,
käyttävät. Sitten ^ tehdäiin sei­päistä
koskeen tihein aidan ta­painen,'
johon jätetään mei'ta-au-kot.
- /
Kalastasoikeus on lähitalollis-ten,
mutta jos heidän alustalais­tensa
auttavat, kuten tapana oh,
tokeen rakennuksessa, pääsevät,
hekin rosallisik.si pyyntiin pienem­mällä,
osalla, taiotkin _ kekonsa
nvukaan.^^ maaujakopuuha
ehkä te^tee »näihinkin asioihin
muut^oksia. Tokeen teko kestää •
tavallisesti viikon -jj^ivät. [
Pyydysvehkeet, omituiset lyhy.'
'^t- 'kj^iijanvarpuiset merrat, on
keväällä mäihän aikana jo tehty:,
ellei' edellisen vuotisia ole.-
' Merrat painetaan sllten nielu-puoleen
kiinitetyillä kahdella sei­päällä
kosken pohjaan, nielu myö
ty virtaan. 'Tämä tapahtuu illan-
011 usein syksyisin m y y n y t tu­hansia,
kaloja viiko.ssa^ joka on
n a hk i a i s ka u p a s s a s a n geu pt» 1 j o n,
sillä niitä ei sentään sllakkain
runsaudella saada. Huomattavin
Iculuttaja on l \ i r k u . .
Vk.-^i pjyntipäivä on ' ' p a p i ti
j^äivä." Sinä päivänä menee ko­ko
saalis seurakunnan esipapin
palkkaetujen parannukseen. Hän
tavallisesti myyttää saaliinsa h uu
tokaupalla.
• • • ^ •• • ^ - • •
Silmät.
Silmät ovat sielun peilit. Ol­kootpa
kasvot kuinka kauniit ta-
' liansa, ilmaisevat silmät sittenkin
sisäisen ihmisen .arvon. Ja kau-neuden,
lisätlcäämme.. Sillä hyvä
ihminen kuvaustaupi silmistä k a u
suussa.
ni 1 na, hertta isena,niiellyttavänii,
Aamulla aikaisin, useini- puoleeijsa vetävänä. .Päinvastoin
miten jo ennen ikello kuutta, men j taas raaka, raisu, kiukkuinen sie-nään
mertoja kokemaan. Jos sak-' hr jättilä jälkensä ensi sijassa^sil-
Ji^s' on. runsas, saattaa merta ,<flla i mpn, sitten ka.svoihin ja siinä on
ienemmäQ kuin puolillaan noita sitte i miudän edes.^ämme pettä-^
}kä8meen;fSpaan kiemurtelevia j matoin kuva koko ihmisestä./ -
^irflin4ft: 'iRTiaikftrtalftinkn ihmfiek^l .-kuirika.rajusti pyätkaan runoi­lijat
ylistänoet silmiä ! i l o ovat. '
sa u n o o t. ^ t i i 11 < i in k a t so a t o d eli a'
tiulitaan sielun peileihin, sellai-.
siin. joita oi (ilo pitkäaikainen v i ­ha
tumiMonraniit ja niiden loistoa
liiinmentänvt.
\ :i\litii : sisä Itääkään i^akastavan :
naisen yksi ""ainoa s ' l ' " ä y s ! Siinä
\'oi joskus ^isiillyä koko elämän
vaihde. • Katso on kannopuheliai-somj)
i kilin koreininiat ka an sanat. ^
S y d i i u i e n r i t l k k i n a tu.skin muuta
tarvitaau rakastavain kesken
kuin. yksi ainoa katso. .Mutta jos
näin ,011 rakastavain kesken, voi
muussakin seuraelämässä katseen r
arvoti hiioiiiata. Sydämen kieltä
ne. i»tihuvat silloinkin, olkoon sy-
(liimessä ntifäliyvänsä..
Vihainen ilimv silmissä voi jo
lapsena kuvastautiia. l\\vt)py s i l - \
mäkulmien välissä pian esiintyy^
jos lap.sia e l ostetii vihastamasta. •:
jos lieitä poloitollaan o-ikii pjdetjl '
huolta- siitä, että heidän katseen­sa
py,s5^'isi va|)aana, avomielisenä,
1) u h d a s t a. . / >o m a a t n n t oa i 1 m aise va - ;
na. Arka katso oi kauhista . tyi-töjäkääu.
Ou siis j>ahan ilmeen
esiintyinistä varottava jo lapsuu­desta
alkaen.
Silmissä esiintyvät viat ja sai- ,
raudet ovat tnonenlaatuisia..Niis­tä
l i k i - ja j)itkä,näköisyys ovat
kaikkein.! lavallis. Niitten tuot-;
lamaa hankalutiUa, ilmeeseen JA
\s a t St' es ee n 111 o 11 a m a a i- nm en nus -
ta voidaan auttaa sopivilla silmä- :
taseilla. Satnoin astlgmaattisten .
silmiiiu' (silmäluomet vilkuttavat)
h ai 11 a a v o i cla a n . a ut t a a. . 1 a se il l a,
:joit;i kutsutaan s y l i n t e r e i k s i . — -;
•huirtiiiiiit ^lildnäköisy.ys tuo mu­kanaan
silmänym])äristön inmeh-:
tumisenmikä oi suinkaan kauuis-
'ta kasvoja. Tällö^ ei saa vitkas-.:
l e l l a sopivain silmälasien hankki»
mises.^^a, Sama seuraus pitkänä-kriisyydostä.
joka myc»s voidaan ,
auttaa siljnälaseilla.
Silmähiomion fnmaisuuteen voi
olla .syynä myöskin kyyneltihey-5';
oi(l(vn tukkeutuminen. Tiimänta-
])aisis>fa. tapauksissa on lääkärin ^
hotooiu turvauduttava.
Silmäin työkyky vähenee van-
Jietessa. • Silmä in kristall i ensiksi
heikkenee. Kokeilla' oii todistet­tu,
että 40m koi'vissa näklilinssin
notkeus^ alkaa vähetä.
Silmäin suojelussa on tarpeen '
ehdotoin puhtaus. Varsinkin lap­set
hierovat usein l i k a i s in käsin
silmiääh j a siten saattavat taudin -
siemeniä hienoihin silmiiin osiin,
inikiji ne pääsevät pian vereen.
' Paras puhdistuskeiuo on 4 pro.Si
boo^i-iliuok.sella pe.su. Kylmää vet­t
ä ei ole käytettävä varsinkaan
heikoille silniille*. Varoitamme
kaikellaisista puoskarien voiteis-ta.,
Silmäin suojelukseen kuidun
myös, ettei l r " ! : i hiimärässä,' ei
junassa eikä vuoteella tai yleensä
missä on huono valaistus.
Silmäripset kohottavat ihmisen
ikauneutta. Niitä on siis.hoidet­tava
lapsuudesta asti. PaTtsl puh­taanapitoa
on kulmakarvoja har-j
a t t i i v a joka päivä. Tihejtlnistä
edistetään kostuttamalla» h^irjaa
jossakin virkistävässä hajuainees-sa,
jollaisia, ovat esim. rosmarini^
j a pergämotti.
Näärännappy ^on. Julehdus s i l - ;
mäluomen rauhasessa, syntynyt
syitä; ett|ä karva on kadottanut
notkeuttensa :putoamatta pois-jti
estäen uuden karvan esiinpaäsyä.
Nyppimällä r irtoripset fjsatpag
Ääppyfeini.;
•,r. M l — M i ^ M — i ^ ^ j i —