1920-05-20-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J •, Ci!6^'APAN TJtTTI^ET, PÖRT_AIWStm,'of T>CXNADAVTorsf.;'Toukok. 20 p. 192Ö I^KI-SORMUkSlA - AVIOLIITTOLUP&iiJOJA la KELLOJEN KORJAUSTA Tekee vauha, Inotettn A. H. iBEATHlN Kello- ja Jalokiviliike, Budbury :: Ontario. G. A. LOCKERBY — Myy — Työ- ja ajeiurattaita, kate-reita, rekiä, rekipöittoja, Ajovälineitä y.m. Puhelin 250. 74 Larch St. Sudbury, Ont. QUOMEN M UUTISIA Terraristinen Uitto Helsingissä paljastettu. Punaisten aseita löydetty. 1 K u n rtietaänvartija Oalrlsson^v. k. 21 ,p^n aarhuna ;oli leiraanraas- ,sa !s^i>(rlahclen kartanoon kuuluvan Niemelän t i l a n metsää hakattavaksi, löysi hän, erään tiheän kalVdhaaraisen kuusen laivassa japaniiaismaljiseu kiväärin ja pitkän venäläisen miekan, aseet oli sidottu piuin runkoon kiinni kuminauhalla. Miekka on hienoa valmistetla. nähtävästi eniisiä i ipsp e V i n in i e k k oj a; A .s oe t j o t k a nähtii-västi ovat' olleet; kätkössä pitemmän ' a j a n . ko.ska varsinkin miekan tuppi oli pahasti ruostunut, ojivat ;kätkeiyi erittäinUiy-vin. sillä vaikka metsä kevättal- A' o 1J a . h I e 11 i i n , n 1. i n . s e ki n ]) uu 'missä aseet olivat mitattiin ja leimattiin; ci silloin m i t ä ä n Iniomat- SNSLLMANNIT. "Tunnetuin pohjois-suomalainen suku on epäilemätt ä . Snellmanni-en laaja sukrt; Siitä suvusta p o l - veutuu monta kansallisuutemme merkkimiestä. Suvun vanhemmalla polvella sanotaan olleen k a k s i aivan päinvastaista luonteen ominaisuutta; äkkipikaisen j a perä ä na n t a m a tt o m au. o li el 1 a va a ti m a t tom a n ja u h rautu vaisen. ^uomalaineB Sekatavarakauppa Thomas Fransai. , CopVcr Cliff, Ont. r u h c l i n ;i2 L. Box L . l-iconce No. 8-10870. F. J. W I LIS O N Rohdos- ja Paperikauppa. Mc valrni.^tammtf lääkkeitä tiiyös lääkärieik reseptien 'iniliaan. MRS M. NIELSENIN MATKUSTAJAKOTI 11 .M()(,)i'e Street. Xf\v Vork muut et 1 II nyt 27 COOPER SQUARE, NEW YORK, N. Y. K . i i k k i s c k i i i l m a |Clt;i k a i u v a u - i i i i t k u l k e v a t o v e n r(lit, s t\ Tri H. HOLM ottaa vastaan «airai-ta ja »tekee ikaiken-laisia leikkaukns. ISHPEMINGIN SUO-MAL. ^AIRA^LASSA. W.D.B. Turville, L.L.B. Lakimies, Asianajaja & Julkinen INotario. " Kouttoörij Imperial Bank 1 Building, / PORT AKTIIUKt ONT. Liikettä tehdään Englannin * ja Suomen kielillä. Ilc^lsing-iu etsivä poliisi oli j o ku a i k a : sitten saa n n t: viiriä .foukku^^ cei) olemassaoio^^ta. j o l l o in se alk o i stun-aia sen t o i n r i n t a a.Muur taiiiilra pidäletyiltii henkilöiltä s a a l i i ; j ensiksi tietää, etlä Helsink i in o l i jiirjestetty Veuäjultä tulleiden suomalaisten punak^aarti- I laisten nmodostania liitto, jonka tarkoituksena o l i harjoittaa bol-slievistista kiihoitusta ja toimeen f ) a n n a terroristisia tekoja. .)o a i kaisemmin aina niin kanan kuin ^U()malai^vt puimiset ovat Venä-j i i l i ä olleet [)aossa. o uheidän kes. k n 11 (i essa an su i m n i tel t n >Silom essa toimeeui)ant'avaksi myös terroris-l i s i a lekoja- j a sitii varten iansf'- t e t t n tuomioita, .Vyt ITelsinkiin; j ä r j r - ^ i c t l y liitto piiäiri langettaa l i i i i l l iiLiiomiot, jotka sitten kolua tiiyräntöön pantaisiin. Toistais e k s i ei vielä liiton jiisenten taholla oltu mainittu muita henkilöitä. Joiden suhteen tuomio o li lanjieiettn. kuin sotaministeri .)a-iaiider. jota murhamiehet jo jonk u n aikaa olivat tarkasti seiirau-n e e t ja .vahtineet. \'anf,^itni^La holshevikeista oh ( o i s i i i i s c k s i eiiditly kinilustella a i 11 oas t a a n h «'idiii i j o h t avaa m i es^^ i ii ii 11,. r.j n m lal ta ai k a ise mm i n Pie- . a r i n radalla toiminutta- suoma-l i i i s t a veiurinknljeltajaa. PUin on ^ertonnt. ettei liän ollut kapinan n i k a n a kuulunut j>unakaartiiu. m u i t a oli kyllä toiminut veturinkuljettajana junissa, jotka veivät väkeä Kandun rintamalla. K un K a p i n a Suomessa oli kukistettu J!i ^•eniiJälle. paenneita suomalais i a ;ininakaartilaisia alettiin Pie-i a i i s s ; i kouluttaa lipsereiksi,- oli h i i n myciskin liiltynyt tykistöup-s e e i - i k o u l u u n Picnaris^a, josta imljäknukautisen kurssin jälkeen W'>nneity u()seeiiks{ ja komenn o i t n s n o M i a l . - i i . s e n erikoi.sjoukon "l^äitllilcöksi. Simmen rajalle. Toim i t tuaan 2U> kuukautta upseeri-; na erosi hän erimielisyyksien vuoksi puna-armeijasta. Maaliskuun loj)ulla saapui häh Helsink i i n , jo-sa ou sen jälke<'n oleskellut. Raudan ja teräksen hinnat Suomessa. iljöi'khodan tehdas on ;ilnioitta-n n t koroittaneensa saranoiden, akkunatarpeiden. ; sankojen ja r i k k a l a p i o i d e n : hinnan. .Kproi^is on 00—200 pros. pernshinnoisla, riippuen tavarasta jä sen laadus-t a . - - Riairdah ja teräksen vähittäishinnat ovat myöskin nousseet viime aikoina .'50 f)enniii kilolta, 'Rantam<ik.saa nyt 4:50 ja. teräs -i :70 kilo. Seuraaviit kaksi pientä kuvausta on sä i l y n y t tapahtumista lähes <^:ata vuotta sitten : Kriis matkustaja, joka oli nukkunut ajoneuvoihinsa, oli niin pahasti kaatunut valtamaantien ojaan .että liän(MVtäyt.vi j a l k a i s in lähteii lähimpään taloon korjaut-taakseeu siellä rikkoutuneet "kär-ryn. sä. Täten hän joutui itse pa])pilaan. Kräs työvaatteihin puet t u jua a 1 a r i seisoi nuiMuiko 11 a lakeeraten r kauniita kiesejä, • Kohteliaasti tervehdittyään sa-uoi: mat kusta ja huolissaan a jo-- neuvojens<t puolesta: Voisko herra sanoa mijiulle, missä saisin pi! hu te 11 a jota k n t a se ppää ? 01 en ajanui rikki k ä r r y n i ." ' • Pu hu kaa vaan tavalliseen ta-1 t^eu tuo n 1 ain mukaisen: si vuhyp-päyksem'' sanoi'toinen jo levollisemmin j a hymyillen» ' ' N o , jos. nim<^ni voi puolustaa kiivauttani ja säästää rekeäni,'* vastasi toinen heti iloisesti, " n i in nimeni on •Snellman." i " S e p ä kumma, että tällä tavalla .kolitasimme toimemme." sanoi toinen ääneensä nauraen: ' ' M i nun nimeni on myös Snellman.'* ; $ e n jälkeen maantie o l i k y l l in leveä• tuntemattomille ^serkuksiIle ja he läksivät lähimpään majata. loon boolia rakentamaan ja vel-jenmaljaa julmaan. Siinä yhdds-sä istue.ssansa heitä suuresti h u - v it t i s e y Iitein n su k u p ii r re, j ok a oli ilmennyt omitttiseasa tutta-vtuidenteossa. Kansalaisillemme maksamme dollareista^ Suomen Pankin virallisen myyntikurssin. Kurssin muuttuessa Suomessa ^se meille ilmoitetaan sähkösanomalla. Näin saatte dollareistanne Korkeimman hinnan Yllämainittua tapaa seuraten me maksoimme dollarista Toukokuun 13 päivä. Toiikokuun 14 päivä NAHKIAISTEN PYYNNISTÄ. Kirjoittanut Kaarlo Vanamo. Kenpä- ei oi isi a ma kin Suomen isompien i*antakaupunkien loHeil-la .kauppahalleissa ja: rtiokatava-rakatipoi. ssa. nähnyt omituisia,- ruskeiksi .paistettuja. ankeriaan tapaisia, mutta pie^uempiä ja vielä enemmän käärnn^en iiäköisiä kaloja. Moni on niitä syönytkin Lähetyskustannukset 25 senttiä postiteits^, ?3.50 sähköteitse. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r. 1. ainoa asiamiehemme Suomessa, vastaa, kauttamme lähetetyijitä rahoista. HELANDER & NEKTON PRIVATE BÄNKERS, Woölworth Bldg,Room 1104. 233 Broadway, New York City. VESIROTAN NAHKOJA» Pyydyskausi on nyt alkanut. Siitä puhuui jokainqn. Me os- 1 a m me ny t v esii"o t an na h k o j a . j a niaksamine teille kprkeira-imat uiarkkinaidnnat koon -ja l a j in mukaan. Me osaamme l a j i t e l la ne oikein. Star Clothing Co. Victoria Ave. 309. 5lontreail Pankin viei*essä, Dominion' Pankk.ivastapäätä. Puhelin S. 1787 tai S. 1426 tai N . 1G15. . J. M, Isohaaro/1 iikkeenhoit. Raamatun Histoiaoita, Kat-kisiiiuksia. Aapi.sia, Pyhäk. iaulu- Idrjoja y. m. on saatiivana t. J. Ironttoorista. Hankkijan Historia. Kes Icnsosu n.sj i i ke Ha nkk i j an toimesta on hiljattain ilmestynyt painosta löO sivua käs>ttävä kuvitettu ju']kaisu " H a n k k i j a Suo-men maanviljelijäin liikejärjestö- ,ui 10Qr)~1919." Kirjassa luodaan ensin lyhyt katsaus osuus-» toiminnan alkuvaiheisiii^ Suomessa ja Pellei'vo-Seii]'an perustavaan työhön maataloudellisen kauppatoiminnan kehittämiseksi. Segi jälkeen tehdään siijia selkfXii maata iondellfsen ke.skusliikkeen tarj)eMlisuudesta ja silloisista toi mintaedellylykj^istä. Viimeiset luvut muodostavat liikkeen his-toi- ian ja toimintaohjelman. lyir- .jan lopu.s.sa on taulukkoja,', j o t ka esil tävät Hankkijan jäsenistön, omien varojen j a myynnin kehitystä, jjekä yhdistelmä eri vuosien tiliasemista ja voitto- ja tappiotileistä. — H i n t a 7: 5o! Olympialaiset kisat.. Suomen A^.oimistelu- ja TJi')iei-l u l i i t on painivalmennuskomitea on äskettäin tehnyt joukon huomattavia päätöksiä olympialaisiin kisoihin valmi,stautumista varten. K a r s i n t a k i l p a i l u t kisoihin lähetettävien painiedustajien' valitsemiseksi on päätetty pitää Hel-singkssä toukok. 12—13: p mä. K o mitea on ollut sitä mieltä, et tä o-sau suomalaisista on otettava o-saa myöskin vapaaseen painiin, joka niinikään kuuluu Antvei-pe-nin .kisojen ohjelmaan j a jossa k i l p a i l u t -suoritetaan heti kreik-kalais- föomalai.sen eli ran.skalai-sen painin, päätyttyä. Vaikka ei vapaapaini olekaan Suomessa käytännössä, on kuitenkin katsotin, että. monet- suomalaisi.^ta voisivat lyhyen harjöitu^-ajan jälkeen meiiestyksellä kili)ailla tässäkin pa ini 1 ajissa. On katsot tu, et-tä. myöskiii' painonnostoon on lähetettävä muutamia edustajia, joiden arvellaan voivan mpnes-tykseliä kilpailla lajissaan. P a i n i, treenari" Armas Laitinen, joka n ii in h i n saa k ka m \ toim inu 1 yksinoma a n Heisi n gi ssä, on pää t e t - ty lähettää^ pariksi viikoksi V i i - piirun. Kuotsin hallitus on hylännyt Belgian Tukholmassa olevan eharge d *atTaires'in esityksen että Ruotsin valtionrautateillä ja 1J öyryl a i v a 1 i n j oil 1 a my ön ne 11 ä i - siin 7)0 pi-os. alennus matkalippu- ^jen hinnoista olympialai.siin k i soihin lähteville edustajille. Bel- S:an hallitus on myöntänyt tällaisen alennuksen Belgian rautateillä. P i i a n . " vastasi maalari, joka käytti t a i t a v i m i pensseliään. " . M i t e n se ou ymmärrettävä? Olisit teko itse seppä?** " H i u k a n sinnepäin," sanoi maalari h.vinyillen. " S e olisi hyvä asia. Mutta,^' sanoi matkustaja, , ' " m i n u n on, my ös k' iiän ny t tä \-ä satu 1 ase pä n puoleen: siJlä siiat, ja kaikki m u u k i n on korjauksen tarpeessa." "Jatka'kaa s i t t e n , " vastasi harvapuheinen maalari. . " V a i niin. herra on siis -satulaseppäkin"'" " H i u k a n , " k-uului vastaus.. . " K u k a on tehnyt, nuo somat kiesit,- joita her?\a parast'aikaa m a a l a a t " kysyi vieras ihmetel. Ien, '".Minä", sanoi maalari katsomatta vlös työstään. •' Ei-inomaj-sta!.'• > huudahti vieras iloisesti, **^ittenliän herra on vaununtekiäkin, j a te varmaan .autatte minua, jotta lu>ti saan a-j on e u von i k an t oo n^^ j a. A'Ö i n j at k a a; kiireellistä, mambaani.'.' i '' Kyllä fteen mitä v o i n ." ''Tehän olette h e l k k a r i n moni-; t a i t u r i , maalari. vaununttfki jä, satulaseppä; s e p p ä . . . . , " J a pappi", vastasi tnaalari; hyväntahtoisesti hymyillen. i ja valssin hyvänmakuisiksi, ne ha- Hannoverin suomalainen ylioppi-lasyhdistys, Finnisehes Studentenverein, on nyttemmin saaput täydet saksalaisten yliop'pilaitt«n .oikeudet' ja yelyoUisuudet ja,sen jä.senet ovat v i r a l l i s t s i k in saksalaisia ylioppilaita, Ollen harvinainen suosion-osoi t II s Icansa 1 a isil 1 e m m e tuo t ä-~ mä mukanaan monenlaisia oike-u ksi a j a y a pa u tu ksi a, k u n s n oma - l a i s i a Hannoverin körkeakouluis sa ei enää kohdella ulkomaalaisina, mutta aiheuttaa samalla :sen, eP.ä suomaiaisren on noudatettava saksalaisten ylioppilasyhdis-tysten sääntöjä. vainnut, niiil Kevan viettelijän muotoisia kuin ovat kin. Ne ovat nahkiaisia. Kuten kaikkea niuutakin sen-laautista : ta varaa, jota kotimair nen tuoJanto mei'lle saattaa tarjota, on J i i i h k i a i s i a k i n tuotettu meille meren takaa. ei-iitälukin, ennen : sotaa, v-Nai-van nahkiais i a " tiesivät lTelsinj.!:in. Turun ja V i i j u i r i n torimatamit .siu/sitella OS t a jil l een m u k a 1 rl eh o im pi na, oi - kein pieniin n e l i k k o i h i n .sievä.sti 1 a dot tu i na. mu 11 a kot i ma ist a kin. t odel lisuudessa a i va n yh t ä hyvää 1 a va ra a he]ll^ii oli t ar jona. Sota-aika on lopettanut narvalaisten tuonnit- melkein, tykkänään ja koro i tt a n ut k o t i m a i s t e n h i n t; u i. Kuinkas muuten. Nahkiaisia^^ .saadaan kyllä mon i n paikoin maas.sämme, in. m. Ky j'i)n j oe.'jt a E1 elä -Pohja nm a ai l a; mutta Satakunnan leipäisten hir keiiksien inahtava: valtasuohi. mainion sjian antaja Kokemäenj o k i on nahkiaistenkin sifanti-paikkana kuuluisimjua, ellei paras. Ei kuitenkaan . k a i k k i a l l a , eihän toki, vaan Nakkila ja Har- Javalta ovaT antoi.simmat,:muualla .saadaan vain mai.stiaisiksi. Nahkiaisten pyynti on lain mu-kaaan luvallinen elokuun 15 ja joulukuun 31 päivän välillä. Hämillään ,\a tuhannesti an- j muulloin se on kielletty pahat teeksi pyytäen erehdystänsä tah-' toi matkustaja antaa viedä rik-j| iS t)LETTE KIPEÄ Pyytäkää V A P AA LAAKEKIRJA Siina on yU 25 miesten JJaäN>hiaalls8ttie h tantia Bell. tfttyna. v/Ku!n mySskin täydellinen luettelo ano-maMlelstk kotilttfikkelstil. Mistä Uokainen voi 1 tt!B TAllta Isopivan Iflöklceen • tandiileen/ samaten myfekln^läilkkeltten hinnat, y. m. - ' MHkkeet elvHt ole p a t e n t t l l i ä k k e l t ä , r a a ö tdal- RuonMlalslaTalmlstelta, Joita Suomes.sä on jo. l^öyjtetty monia kynimenlä vuosia. . '^«nUn*Idrjan Saatte vapaasti Ja pltttfsl sen olla-Jokaisessa' suomalalsesiia kodissa, sillä >tte f l ^ ; koska Bltfl^tarvltsettj?,. varokaa liumhnukl-laägf^ tä ja' humbunkl-tohtoi-eitfl. • V : rrl-lgnelJ'!!^ Apteekki on s a n r I n— i^. v^^—Suoto. Apteekkiliike XfadyfrvAllol^a—- ® j LIONELL CO.X '8uperl8r« VtiriQi, Pohjois-Ruotsin suomalaisten asia. " _ ^ Tukholman. Aftbni»!. kirjoittaa rehtori \Velinin Ruotsin toisessa kamarissa tekemässä nnomukses-ta, joka koskee Pohjois-Ruotäin suomalaista asutusta koskevien .seikkojen kaikinpuolista selvittäni i.stä, ja vaatii että valtiovalta ryhtyisi positiivisilla toiraenpiteiv siin suomea puhuvan väestön yhä kiinteärami^ Jiittämiseitsi rni^- hun Ruolsjin. " Erityisesti teroittaa ^leh.ti kuinka tärkeää olisTnn-sien\ teiden raivaaniinen ,'j.|uiolla: laajalla; ,alueellai, Wh '.yhdistämi-' seksi vattäkiJa;a.aixloisiiu ^ o ^ , . Kaksi 6uonwn suurinta ja vanhiii- ^ta pankkia yhtyifyt toiminimellä O. Y. Pohjoismaiden Yhdys-pankki. Kaksi Suomen suurimmista ja vanhimmista pankeista,. Suomen Yhdy:^-Pankki ja Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta varten,, alottivat viime lokakuun 1 p:nä yhdistyneenä loi-- vinintansa uudella töiminimellään: O. Y. Pohjoismaiden Yhdyspankki. Pankin pääkonttori on.Helsiii-koutuneet ajoneuvonsa lähi m-pään taloon. Mutta P. C. Snellman rastasi: Seuraavana päivänä olivat ajo-neuvot .täydessä kunnossa^ silla Spell m an oli yö 11 äkin työskemnel-: iyt; ja itse hän saattoi kiitftllista vierasta vähän matkaa käri-yissä katsoakseen,; oliko pappi todellakin pitänyt, minkä raa!alari oli luvannut. P. C. Sneljman oli nero, mutta varhain hän muutti manan majoille, heitti maailman .huolet ja erosi mone.sta ystävästä, jol-ka> kat«keralla kaipuulla häntä surivat. ' ' ,*Sfattuipa toisen ken-an että e-räänä kylmänä talvipäivänä' kakasi kuumaveristä matlaistajaa koh, tasi loisensa kapealla maantiellä Jjimingassa., Kahden reen oli vaikea .sivuuttaa toisiansa, sillä tiepuoliin, oli lu m i 1 a p io i t u k o r ke i. hin kinoksUn. Käskevällä äänellä huusi toi-nen uhmaten. ^ ''Pois tieltä! tai ajan suoraan päällenne!" huusi ensimäinen kiivaasti. ^ "Koettakaapa, • miten se käy päinsä." sanoi täinen, läimähyt^ taen piiskallaan tulista., hevostaan, joka äkisti veti matkustajien reet yhteen. Salaman nope/iidella karkasi eii. simainen reestään pystyyn ja piis ka kädessä, fuha-tulimajiset lie-seo n ka t seicc. .m i \ en n e a i v a n kuin iilim;idot f^yrji-oiillä suullaan i m e y t y \' ;i t m il 1 o in t oi n en t o.i s i i n s - sa. milloin kosteaan lantaan tai 111 n 11 Imnc.sinee.^-^oc.n., v a i k k a p a : kä-leon kiinni, sellaisella innolla, että" rii n iin.s kolroaa. Iierkiscksi M l i l - tei pystysuorana ilmaan, — P i i i - vjitlii merrat . pidetään ninalla kuivuiiiassa. Mutta pyytäjät ovat orik.seen j;t jvai.^^tajat erikseen. Heti rannalla lasketaan., kuinka monta "kerpi>oa'* . k u k i n :()n saanut., Iverppoon kuuluu -U.) kalaa ja vielä yksi siteeksi"'. l * M i s t a m i n e n - on heti tehtävä, sillii nalikiai>ia .ei kuten muita, k a l o j a kiusata nitkillii siiilyttä- .misillä. josta tavai'an l a a t u kiir-s i s i — eläinsu(^ielusti^te ei siinii tekijäni! o l o . : Siis o l i p a pyiiii t ; ii arkk on ' aamu])äivän. :.touhuna f)aislaminen. Pei-kaami.seen ei pa 1 jon aikaa kulu, sillä sitii ei toimiteta*' ollenkaan, vaan kotiin tultua niäletiiän kalat: saaviin tai mniilmn. i^^oon a . s t i a a i i . pannaan r u i i . s a a s t i ."-aiolaa . s e k a a n ja aletaan hämmerilää kepillä ahkeraan, Tästii on seni-anksena run- .sa.s liman erittyminen ja. kalain kiuileminen muutaman mimtutin kuluttua. Sillä välin on leivin-riuni liimmitetty kuten leivän kyitseuTämiseon. j a paistaminen alkaa. • Nakkila.ssa pai.stetaaiv kalat isoilla halstareilla, Alhaisissa j a llarjavalla.s.^a - rautai)elleiliä. PaiftT a m inen o n na is vii o n t oli tä vii. ja harvoiii emäntä sitä muille \is-kon. Astiasta otettaessa pe.stään kalat jtarissa v(.'dessä. ]\vyhitäiin käsin viimeinenkin lima • pois ^ j a l adot aa M k ala 1 v iorekkäin • ha Ista - rille. ivun kaloja ei paistettaessa käiinnelä ja ta.Nainen ruskea väri kummallakin puolen on hyvän tavaran:^ ehtonj^^. jvidetään paistaessa^uunin sivuilla, k u i v i l la p u i l l a tasaista roihna. PaistptiiT kalat mäteliiän erityisille laudoille jäähtymään. • Ken on saanu t . ma ista a ju ui-i l u i l s t a r l l ta kai'istettuja nahkiaisia,, tietää niiden olevan sellaista l i e r k k u a , josta kauppojen kylmiä .sy()neillii ei ole aavistustakaan. . Tavara on nyt valmis markkinoille menemiiän. kielet kertovat niitä sentään sillä välinkin ''ainakin kissalle'^ pyydystettävän. Syys- ja lokakuun pimeät ovat parhaan saal i i n aikoja. Nahkiainen ei ole mikään tj^^ve nen veden kala eikä valkeuden lapsi—päivastoin .vihaisessa kos-kessaV sitä ,on : pyydettävä j a p i meällä. f R u s k e l a n koski: Nakkilassa on erittä'in antosa. eikä huono ole A - r a n t i l a n koskikaan. Harjavallassa maksa a. Pirilä n koski pyy täjil-le parhaiten. Blokuun' puolivälissä peltomies j ä t t ä ä muutamaksi pä ivaksi • au-i'an jaäkeen rakentaaksensa ky- Itinsämiesten^ kanssa, yhteisesti koskeen vahvan tokeen nahkiaisten pään m e i i o k s i . Kosken pohjaan py&tytetäänvankat^ikipyl. väät. niiden päälle rinnakkain I '- -Ia siitä pitäviit huolen Poriu pari hirttä p o i k k i p u i k s i j a samalr kalakauppiaat, joista ei'äs on saa-la^ käytäväksi, jota pyydystäjätYnut sen niin erikoisalakseen,. että rlen päässä seJiä hampaat ulkonai^ rse.sta kylmy.fdestä ja sisäisestä knumuude^Sta kalisevina hän. huu-1 si: /'Herra, ettekö timne maan ilakeja?^' gissä ja on sillä.haarakonttoreita]' Yhtä kiivaasti vastasi toinen: 51 paikkakunnalla. Oi Y. Pohjois^ maiden Yhdyspankki on suurin-pankkilaitos "Suomessa. Sen o-mat; yarät ovat Smk. 175,000,000^ Ihmiset jotka vaikuttavat .siiiuiiin, m^t ihmisiä; .^tka ^luot- Tunnen ^ H ä ja tiedän että 'teidän tulee jätitää minulle puoy 'ti^tä.^' . . • J " ! < ^'NiTn. mutta näyttäkää te .tie-tä.! A ja kaä kJnok seen! * käski liioineu. - ' • \. " - v ' *'En liikahda'ikaikalta,, hei^a, käyttävät. Sitten ^ tehdäiin seipäistä koskeen tihein aidan tapainen,' johon jätetään mei'ta-au-kot. - / Kalastasoikeus on lähitalollis-ten, mutta jos heidän alustalaistensa auttavat, kuten tapana oh, tokeen rakennuksessa, pääsevät, hekin rosallisik.si pyyntiin pienemmällä, osalla, taiotkin _ kekonsa nvukaan.^^ maaujakopuuha ehkä te^tee »näihinkin asioihin muut^oksia. Tokeen teko kestää • tavallisesti viikon -jj^ivät. [ Pyydysvehkeet, omituiset lyhy.' '^t- 'kj^iijanvarpuiset merrat, on keväällä mäihän aikana jo tehty:, ellei' edellisen vuotisia ole.- ' Merrat painetaan sllten nielu-puoleen kiinitetyillä kahdella seipäällä kosken pohjaan, nielu myö ty virtaan. 'Tämä tapahtuu illan- 011 usein syksyisin m y y n y t tuhansia, kaloja viiko.ssa^ joka on n a hk i a i s ka u p a s s a s a n geu pt» 1 j o n, sillä niitä ei sentään sllakkain runsaudella saada. Huomattavin Iculuttaja on l \ i r k u . . Vk.-^i pjyntipäivä on ' ' p a p i ti j^äivä." Sinä päivänä menee koko saalis seurakunnan esipapin palkkaetujen parannukseen. Hän tavallisesti myyttää saaliinsa h uu tokaupalla. • • • ^ •• • ^ - • • Silmät. Silmät ovat sielun peilit. Olkootpa kasvot kuinka kauniit ta- ' liansa, ilmaisevat silmät sittenkin sisäisen ihmisen .arvon. Ja kau-neuden, lisätlcäämme.. Sillä hyvä ihminen kuvaustaupi silmistä k a u suussa. ni 1 na, hertta isena,niiellyttavänii, Aamulla aikaisin, useini- puoleeijsa vetävänä. .Päinvastoin miten jo ennen ikello kuutta, men j taas raaka, raisu, kiukkuinen sie-nään mertoja kokemaan. Jos sak-' hr jättilä jälkensä ensi sijassa^sil- Ji^s' on. runsas, saattaa merta ,<flla i mpn, sitten ka.svoihin ja siinä on ienemmäQ kuin puolillaan noita sitte i miudän edes.^ämme pettä-^ }kä8meen;fSpaan kiemurtelevia j matoin kuva koko ihmisestä./ - ^irflin4ft: 'iRTiaikftrtalftinkn ihmfiek^l .-kuirika.rajusti pyätkaan runoilijat ylistänoet silmiä ! i l o ovat. ' sa u n o o t. ^ t i i 11 < i in k a t so a t o d eli a' tiulitaan sielun peileihin, sellai-. siin. joita oi (ilo pitkäaikainen v i ha tumiMonraniit ja niiden loistoa liiinmentänvt. \ :i\litii : sisä Itääkään i^akastavan : naisen yksi ""ainoa s ' l ' " ä y s ! Siinä \'oi joskus ^isiillyä koko elämän vaihde. • Katso on kannopuheliai-somj) i kilin koreininiat ka an sanat. ^ S y d i i u i e n r i t l k k i n a tu.skin muuta tarvitaau rakastavain kesken kuin. yksi ainoa katso. .Mutta jos näin ,011 rakastavain kesken, voi muussakin seuraelämässä katseen r arvoti hiioiiiata. Sydämen kieltä ne. i»tihuvat silloinkin, olkoon sy- (liimessä ntifäliyvänsä.. Vihainen ilimv silmissä voi jo lapsena kuvastautiia. l\\vt)py s i l - \ mäkulmien välissä pian esiintyy^ jos lap.sia e l ostetii vihastamasta. •: jos lieitä poloitollaan o-ikii pjdetjl ' huolta- siitä, että heidän katseensa py,s5^'isi va|)aana, avomielisenä, 1) u h d a s t a. . / >o m a a t n n t oa i 1 m aise va - ; na. Arka katso oi kauhista . tyi-töjäkääu. Ou siis j>ahan ilmeen esiintyinistä varottava jo lapsuudesta alkaen. Silmissä esiintyvät viat ja sai- , raudet ovat tnonenlaatuisia..Niistä l i k i - ja j)itkä,näköisyys ovat kaikkein.! lavallis. Niitten tuot-; lamaa hankalutiUa, ilmeeseen JA \s a t St' es ee n 111 o 11 a m a a i- nm en nus - ta voidaan auttaa sopivilla silmä- : taseilla. Satnoin astlgmaattisten . silmiiiu' (silmäluomet vilkuttavat) h ai 11 a a v o i cla a n . a ut t a a. . 1 a se il l a, :joit;i kutsutaan s y l i n t e r e i k s i . — -; •huirtiiiiiit ^lildnäköisy.ys tuo mukanaan silmänym])äristön inmeh-: tumisenmikä oi suinkaan kauuis- 'ta kasvoja. Tällö^ ei saa vitkas-.: l e l l a sopivain silmälasien hankki» mises.^^a, Sama seuraus pitkänä-kriisyydostä. joka myc»s voidaan , auttaa siljnälaseilla. Silmähiomion fnmaisuuteen voi olla .syynä myöskin kyyneltihey-5'; oi(l(vn tukkeutuminen. Tiimänta- ])aisis>fa. tapauksissa on lääkärin ^ hotooiu turvauduttava. Silmäin työkyky vähenee van- Jietessa. • Silmä in kristall i ensiksi heikkenee. Kokeilla' oii todistettu, että 40m koi'vissa näklilinssin notkeus^ alkaa vähetä. Silmäin suojelussa on tarpeen ' ehdotoin puhtaus. Varsinkin lapset hierovat usein l i k a i s in käsin silmiääh j a siten saattavat taudin - siemeniä hienoihin silmiiin osiin, inikiji ne pääsevät pian vereen. ' Paras puhdistuskeiuo on 4 pro.Si boo^i-iliuok.sella pe.su. Kylmää vett ä ei ole käytettävä varsinkaan heikoille silniille*. Varoitamme kaikellaisista puoskarien voiteis-ta., Silmäin suojelukseen kuidun myös, ettei l r " ! : i hiimärässä,' ei junassa eikä vuoteella tai yleensä missä on huono valaistus. Silmäripset kohottavat ihmisen ikauneutta. Niitä on siis.hoidettava lapsuudesta asti. PaTtsl puhtaanapitoa on kulmakarvoja har-j a t t i i v a joka päivä. Tihejtlnistä edistetään kostuttamalla» h^irjaa jossakin virkistävässä hajuainees-sa, jollaisia, ovat esim. rosmarini^ j a pergämotti. Näärännappy ^on. Julehdus s i l - ; mäluomen rauhasessa, syntynyt syitä; ett|ä karva on kadottanut notkeuttensa :putoamatta pois-jti estäen uuden karvan esiinpaäsyä. Nyppimällä r irtoripset fjsatpag Ääppyfeini.; •,r. M l — M i ^ M — i ^ ^ j i —
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, May 20, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-05-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200520 |
Description
Title | 1920-05-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
J
•, Ci!6^'APAN TJtTTI^ET, PÖRT_AIWStm,'of T>CXNADAVTorsf.;'Toukok. 20 p. 192Ö
I^KI-SORMUkSlA
- AVIOLIITTOLUP&iiJOJA la
KELLOJEN KORJAUSTA
Tekee vauha, Inotettn
A. H. iBEATHlN
Kello- ja Jalokiviliike,
Budbury :: Ontario.
G. A. LOCKERBY
— Myy —
Työ- ja ajeiurattaita, kate-reita,
rekiä, rekipöittoja,
Ajovälineitä y.m.
Puhelin 250.
74 Larch St. Sudbury, Ont.
QUOMEN
M UUTISIA
Terraristinen Uitto Helsingissä
paljastettu.
Punaisten aseita löydetty.
1 K u n rtietaänvartija Oalrlsson^v.
k. 21 ,p^n aarhuna ;oli leiraanraas-
,sa !s^i>(rlahclen kartanoon kuuluvan
Niemelän t i l a n metsää hakattavaksi,
löysi hän, erään tiheän
kalVdhaaraisen kuusen laivassa
japaniiaismaljiseu kiväärin ja
pitkän venäläisen miekan, aseet
oli sidottu piuin runkoon kiinni
kuminauhalla. Miekka on hienoa
valmistetla. nähtävästi eniisiä
i ipsp e V i n in i e k k oj a; A .s oe t j o t k a
nähtii-västi ovat' olleet; kätkössä
pitemmän ' a j a n . ko.ska varsinkin
miekan tuppi oli pahasti ruostunut,
ojivat ;kätkeiyi erittäinUiy-vin.
sillä vaikka metsä kevättal-
A' o 1J a . h I e 11 i i n , n 1. i n . s e ki n ]) uu
'missä aseet olivat mitattiin ja leimattiin;
ci silloin m i t ä ä n Iniomat-
SNSLLMANNIT.
"Tunnetuin pohjois-suomalainen
suku on epäilemätt ä . Snellmanni-en
laaja sukrt; Siitä suvusta p o l -
veutuu monta kansallisuutemme
merkkimiestä. Suvun vanhemmalla
polvella sanotaan olleen
k a k s i aivan päinvastaista luonteen
ominaisuutta; äkkipikaisen
j a perä ä na n t a m a tt o m au. o li el 1 a
va a ti m a t tom a n ja u h rautu vaisen.
^uomalaineB
Sekatavarakauppa
Thomas Fransai. ,
CopVcr Cliff, Ont.
r u h c l i n ;i2 L. Box L .
l-iconce No. 8-10870.
F. J. W I LIS O N
Rohdos- ja Paperikauppa.
Mc valrni.^tammtf lääkkeitä
tiiyös lääkärieik reseptien
'iniliaan.
MRS M. NIELSENIN
MATKUSTAJAKOTI
11 .M()(,)i'e Street. Xf\v Vork
muut et 1 II nyt
27 COOPER SQUARE,
NEW YORK, N. Y.
K . i i k k i s c k i i i l m a |Clt;i k a i u v a u -
i i i i t k u l k e v a t o v e n r(lit, s t\
Tri H. HOLM
ottaa vastaan «airai-ta
ja »tekee ikaiken-laisia
leikkaukns.
ISHPEMINGIN SUO-MAL.
^AIRA^LASSA.
W.D.B. Turville, L.L.B.
Lakimies, Asianajaja &
Julkinen INotario. "
Kouttoörij Imperial Bank
1 Building,
/ PORT AKTIIUKt ONT.
Liikettä tehdään Englannin
* ja Suomen kielillä.
Ilc^lsing-iu etsivä poliisi oli j o ku
a i k a : sitten saa n n t: viiriä .foukku^^
cei) olemassaoio^^ta. j o l l o in se alk
o i stun-aia sen t o i n r i n t a a.Muur
taiiiilra pidäletyiltii henkilöiltä
s a a l i i ; j ensiksi tietää, etlä Helsink
i in o l i jiirjestetty Veuäjultä tulleiden
suomalaisten punak^aarti-
I laisten nmodostania liitto, jonka
tarkoituksena o l i harjoittaa bol-slievistista
kiihoitusta ja toimeen
f ) a n n a terroristisia tekoja. .)o a i kaisemmin
aina niin kanan kuin
^U()malai^vt puimiset ovat Venä-j
i i l i ä olleet [)aossa. o uheidän kes.
k n 11 (i essa an su i m n i tel t n >Silom essa
toimeeui)ant'avaksi myös terroris-l
i s i a lekoja- j a sitii varten iansf'-
t e t t n tuomioita, .Vyt ITelsinkiin;
j ä r j r - ^ i c t l y liitto piiäiri langettaa
l i i i i l l iiLiiomiot, jotka sitten kolua
tiiyräntöön pantaisiin. Toistais
e k s i ei vielä liiton jiisenten taholla
oltu mainittu muita henkilöitä.
Joiden suhteen tuomio o li
lanjieiettn. kuin sotaministeri .)a-iaiider.
jota murhamiehet jo jonk
u n aikaa olivat tarkasti seiirau-n
e e t ja .vahtineet.
\'anf,^itni^La holshevikeista oh
( o i s i i i i s c k s i eiiditly kinilustella
a i 11 oas t a a n h «'idiii i j o h t avaa m i es^^
i ii ii 11,. r.j n m lal ta ai k a ise mm i n Pie-
. a r i n radalla toiminutta- suoma-l
i i i s t a veiurinknljeltajaa. PUin on
^ertonnt. ettei liän ollut kapinan
n i k a n a kuulunut j>unakaartiiu.
m u i t a oli kyllä toiminut veturinkuljettajana
junissa, jotka veivät
väkeä Kandun rintamalla. K un
K a p i n a Suomessa oli kukistettu
J!i ^•eniiJälle. paenneita suomalais
i a ;ininakaartilaisia alettiin Pie-i
a i i s s ; i kouluttaa lipsereiksi,- oli
h i i n myciskin liiltynyt tykistöup-s
e e i - i k o u l u u n Picnaris^a, josta
imljäknukautisen kurssin jälkeen
W'>nneity u()seeiiks{ ja komenn
o i t n s n o M i a l . - i i . s e n erikoi.sjoukon
"l^äitllilcöksi. Simmen rajalle. Toim
i t tuaan 2U> kuukautta upseeri-;
na erosi hän erimielisyyksien
vuoksi puna-armeijasta. Maaliskuun
loj)ulla saapui häh Helsink
i i n , jo-sa ou sen jälke<'n oleskellut.
Raudan ja teräksen hinnat
Suomessa.
iljöi'khodan tehdas on ;ilnioitta-n
n t koroittaneensa saranoiden,
akkunatarpeiden. ; sankojen ja
r i k k a l a p i o i d e n : hinnan. .Kproi^is
on 00—200 pros. pernshinnoisla,
riippuen tavarasta jä sen laadus-t
a . - - Riairdah ja teräksen vähittäishinnat
ovat myöskin nousseet
viime aikoina .'50 f)enniii kilolta,
'Rantam |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-05-20-02